1. No category

Minna ja Tommi Nikki
Tallinna, Viro 18.11.2014
Terveisiä Virosta!
Kulunut syksy on ollut monin tavoin hyvin mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Kiitos yhteydenotoista,
viesteistä, muistamisista. Kiitos, että olet rukoillut puolestamme. Pekka Simojoen Pyhän kosketus -nimisessä
kappaleessa on sanat ”koskettaa meitä kuin viljaa, sillä Jumalan pelloilla tuulee”. Rukoukset kantavat ajoittain kovassakin tuulessa. Kiitos.
Jokaista tulee kohdella kuin ihmistä
Minna, Eve Mägi, Tiina Ool ja ”Joosua” ja
raamatunkertomus Jerikon valloituksesta.
Sõmeran keskuslaitos sijaitsee Saarenmaalla. Minna vieraili
siellä yhdessä Viron kirkon kehitysvammatyön koordinaattori
Tiina Oolin ja Kansanlähetyksen lähetti Kirsti Malmin kanssa
marraskuussa muutaman päivän ajan. Samalla Saarenmaan
matkalla oli useita muitakin tilaisuuksia ja paikkoja, joissa oli
mahdollisuus vierailla. Sõmeralla elää 377 erilailla vammaista
tai psykkisten ongelmien kanssa painiskelevaa nuorta ja
aikuista ja työntekijöitä on 146. Arviolta vain 10% asukkaista
on säilynyt yhteys läheisiin ja sukulaisiin. Sõmeran
työtoiminnanohjaaja Eve Mägi on Viron kirkon diakoni eli hän
palvelee vammaisia myös papin tehtävissä. Sõmeralla on oma
kirkko, jossa pidetään aamuhartauksia, jumalanpalveluksia ja
monia muita tilaisuuksia. Minnan työtehtävänä
musiikkityössä on toimia musiikkiterapeutin näkökulmasta
kehitysvammatyössä.
Tutustuessamme työtoimintaan Eve kertoi tarinan Sõmeran asukkaiden syksyisestä matkasta. Bussilastillinen
matkalaisia tutustui viiten Saarenmaan kirkkoon ja jokaisessa kirkossa eräs ryhmän jäsen kysyi itselleen ristiä,
minkä voisi laittaa pöydälle. Ristiä ei kuitenkaan mistään kirkosta löytynyt. Matkan aikana bussissa hän
huudahti ja ohjaajat huomasivat hänen kuolleen. Kun hieman myöhemmin vietettiin hautajaisia, oli Even
puuseppäpuoliso valmistanut kauniin pöytäristin, jota kannettiin myös hautajaiskulkueessa, johon osallistui
useita Sõmeran asukkaita. Kulkueessa mukana kulki mies, joka sanoi: ”Näin pitäisi jokainen ihminen saattaa
hautaan. Jokaista tulee kohdella kuin ihmistä eikä kuten edellisessä laitoksessa – heittää kuollut hautaan kuin
koira.”
Jokaisen kohteleminen ihmisenä on keskeinen tavoite koko kehitysvammatyössä, joka on pikkuhiljaa
rakentunut muutamien vuosien ajan. Paljon on vielä tehtävää kehitysvammatyön saralla kirkossa, vaikka
paljon on jo tapahtunutkin. Viron kirkon nollabudjetti kehitysvammatyöhön ei ole lannistanut niitä, joita
Jumala kutsuu tähän työhön. On joitain pappeja, diakoneja, pyhäkoulunopettajia, jotka lähinnä suomalaisten
lahjoitusten tuella tekevät pyhäkouluja, raamattutunteja ja jumalanpalveluksia, jotta myös
kehitysvammaisilla olisi mahdollisuus kuulla Jeesuksesta, olla kirkon jäseniä ja kasvaa uskossa. Viron kirkossa
jäseneksi pääsee konfirmoitu, joka käy vähintään kerran vuodessa ehtoollisella ja maksaa jäsenmaksua.
Monen vammaisen on vaikea päästä kirkkoon ja siksi Viron kirkon kehitysvammatyön tavoitteena on etsiä
halukkaat työntekijät ja halukkaat sanankuulijat sekä järjestää mahdollisuus heidän kohtaamiseensa.
Olemme saaneet olla apuna etsimässä rahoitusta tähän työhön ja toivomme, näiden raha-asioiden Jumalan
ihmeen avulla järjestyvän parhain päin.
Tänä syksynä saimme olla mukana järjestämässä ensimmäistä
neuvottelupäivää kehitysvammatyötä tekeville. Mukaan tuli myös asiasta
kiinnostuneita, mikä oli ilahduttavaa. Erityisen puhuttelevaa oli Tiinan ja
Kirstin kanssa kokea ylpeyttä ja iloa kahdesta virolaisesta
kehitysvammatyötä tekevästä, jotka silminnähden innostuivat uusista
ideoista ja menetelmistä. Usein työmme onkin tukea ja rohkaista sekä
tarjota erilaisia menetelmiä työn avuksi.
Kirkkoherra Meelis-Lauri Erikson paimenena
kuuntelemassa oikeaa suuntaa Jeesuksen luo.
Eesti Kirik eli Viron kirkko –lehden
toimittaja Tiiu Pikkur – haistellaan havuja
pyhäinpäivän lattiakuvatyöskentelyssä.
Olemme saaneet lahjoituksena villasukkia nimikkoseurakunnistamme jaettavaksi heille,
jotka niitä tarvitsevat. Suuren riemun kanssa olemme saaneet antaa niitä siunauksen
sanojen saattelemana niin pienille kuin suurille, vammaisille, suurperheille,
lastenkoteihin... Osa on säästetty joulupaketteihin ja osalla on muistettu vastasyntyneitä
vauvoja. Kiitos siitä kaikesta rakkaudesta, mitä olette siellä kotosuomessa kutoneet
villalangan sekaan. Jokainen sukkapari otettiin suurella ilolla vastaan ja nekin, jotka eivät
itse pystyneet oikein käsissään mitään pitelemään, halusivat itse kuljettaa sukkansa eikä
hoitajat saaneet siinä paljoa auttaa.
Kirsti Malmi ja onnellinen
uusien sukkien omistaja.
”Püha puudutus”
Monenlaiset musiikkitilaisuudet ovat värittäneet syksyämme. Yksi jännittävämpiä
työtehtäviä oli kun Tommi sai yhdessä tuomiokirkon kanttori Kadri Ploompuun
kanssa olla rakentamassa uskonpuhdistuksenpäivän musiikintäyteistä
jumalanpalvelusta. Tuossa jumalanpalveluksessa pastori Arho Tuhkru pohdiskeli
Martti Lutherin vaikutusta koko maailmanlaajuiselle kirkolle ja vertasi Lutherin
uudistuksia siihen mitä juuri tuossa kyseisessä jumalanpalveluksessa tapahtui.
Silmät suurina kuuntelimme saarnaa! Lutherin kivikkoisen ja kovan työn ansiosta
sekä 1500-luvun uskonpuhdistuksen myötä luterilainen kirkko irtaantui
katolilaisesta kirkosta. Lutherin omana ajatuksena oli vain uudistaa katolilaista
kirkkoa, vaikka toisin kävi. Luther panosti saarnaan, mutta uudisti sen lisäksi
jumalanpalveluksissa käytettävää musiikkia. Hän otti jumalanpalvelukseen
mukaan yhteisen virrenlaulannan ja käänsi virsiä myös seurakuntalaisten
äidinkielelle, saksaksi, jotta ne olivat paremmin ymmärrettävissä, paremmin kiinni
siinä ajassa, jossa ihmiset elivät.
Karvin Lillepea, Ahti Bachblum, Raul Arras,
Tommi, Kristina Lillepea ja Kadri.
Tommi ja Kadri Ploompuu.
Uskonpuhdistuksenpäivän
jumalanpalveluksen musiikki
rakentui Katedraali Ansambel´in ja urkujen
yhteismusisoinnin varaan. Tommi teki
yhteislaulujen sovitukset Kiriku laulu- ja
palveraamatusta eli virsikirjasta jazzahtavaan
tyyliin. Kadri on todella lahjakas ja nöyrä
muusikko. Hän soitti uruilla hienosti jazzahtavia
sovituksia yhdessä bändin ja esilaulajan kanssa,
vaikka rytmiikka ja soinnutus poikkesi
merkittävästi koraaleista. Jumalanpalveluksen
jälkeen Kadri hymyillen totesi, että kyllä ne hyvin
yhteen sopivat! Lisäksi jumalanpalveluksessa oli
urkumusiikkia ja Katedraali Ansambel´in omaa
musiikkia. Kaikessa siinä monimuotoisuudessa ja
rikkaudessa oli läsnä jotain salattua –
”Pyhän kosketus”.
Erilaiset musiikkityylit eivät ole jokapäiväisiä Viron seurakunnissa ja yhtyeitä on todella vähän etenkin
luterilaisissa seurakunnissa. Ekumeenisia ryhmiä on vähän enemmän. Jumalanpalvelukset ja valtaosa
seurakuntien tilaisuuksista toteutetaan urkumusiikin ja virsikirjan avulla, jotka valitettavasti ovat monille
nykyvirolaisille hyvin vieraita asioita. Urkumusiikkiin kun törmää miltei ainoastaan kirkossa ja jos ei ole
kirkossa käynyt, on sekin jäänyt vieraaksi.
Arhon viesti jumalanpalveluksessa oli hyvin selkeä ja vahva. Arvokkaan kirkkomusiikkiperinnön ohella on
luvallista ja soveliasta käyttää Jumalan kunniaksi myös muita musiikkityylejä. Ja voi olla, että nykyihmiselle
tutumman musiikkityylin kautta joku ehkä löytää tiensä myös seurakuntaan ja oppii ajan kanssa myös
arvostamaan ja ymmärtämään virsiä ja urkumusiikkia.
Tommin työhön nuorisotyön rinnalla kuuluu juuri musiikkityö. Muusikkona ja basistina Tommi rohkaisee ja
tukee Viron kirkkoa monipuoliseen musiikin käyttöön. Työ etenee pienin askelin. Tarkoitus ei ole muuttaa
koko kirkkomusiikkia, vaan tuoda kirkkoon joihinkin tilanteisiin uusia sävyjä, uusia säveliä, millä ylistää
Jumalaa. Ja voipa joku muusikkokin löytää sitä kautta tiensä kirkkoon.
Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden – olivat Lutherille tärkeitä periaatteita. Tekojen varassa
kukaan meistä ei pelastu. Eikä yksikään musiikkityyleistä ei ole pelastuskysymys, mutta toisaalta joku voi
pelastua, kun tulee kosketetuksi itselleen mieluisen musiikin avulla. Silloin ehkä kuulee paremmin sen viestin,
mitä musiikin avulla halutaan kertoa. Musiikin sanaton kieli puhuttelee erilailla kuulijaa kuin puhe.
Misjonikoor eli lähetyskuoro esiintymässä tuomiokirkossa.
Kaikenlaisten työtehtävien keskellä koemme
virkistyvämme etenkin jumalanpalveluksissa.
Kuresaaren kirkkoherra Anti Toplaan tiivisti
tietämättään erään messun jälkeen hienosti syyn
siihen: ”Meidän tulee käyttää hyödyksi jokainen
tilaisuus julistaa evankeliumia. Meillä Virossa ei ole
varaa jättää yhtäkään tilaisuutta käyttämättä.”
Kirkossa oli tuona marraskuisena päivänä 8 astetta
lämmintä, mutta seurakuntalaiset eivät sitä
pelänneet, vaan kokoontuivat kirkkoon, johon
nähtäville oli juuri palautettu vanha seinämaalaus:
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.
Toivomme, että löydät oman polkusi omaan
kirkkoosi, seurakunnan yhteyteen, jotta Jeesus itse
saa virkistää ja koskettaa sinua - niin tänään kuin
ikuisesti. Siunausta päivääsi.
Rukousaiheet: Pyydämme varjelusta liikenteeseen ja koko perheemme
arkeen. Erityisesti pyydämme esirukousta murrosikäisille pojillemme.
Rukoilemme Misjonikoorin eli Lähetyskuoron puolesta ja pyydämme
Jumalan siunausta Lähetyskuoron levyprojektiin ja sen rahoituksen
järjestymistä. Rukoilemme Viron kirkon kehitysvammatyön
koordinaattori Tiina Oolin ja hänen perheensä puolesta sekä koko
kehitysvammatyön puolesta.
Kiitämme yhteistyöstä monien laitosten kanssa, joihin ovet ovat
avautuneet ja kaikista kehitysvammaisten kanssa työskentelevistä.
Kiitämme vapaaehtoisista vastuunkantajista Tallinnan
tuomiokirkkoseurakunnassa sekä lapsista ja nuorista, joita saamme
kohdata. Kiitämme pitkästä, lämpimästä syksystä. Aamen.
Minna ja Tommi Nikki
Tuomiokirkon seurakuntamestari Jürnas Kokla
opettaa pyhäkoulunopettaja Merje Schultsille
kreikkaa muiden töiden ohessa. Merje
opiskelee Uskontotieteellisessä Instituutissa
uskonnon opettajaksi.
Minna ja Tommi Nikki
Lähdimme lähetystyöntekijöiksi Viroon 2012.
Työskentelemme musiikki- ja nuorisotyössä Viron
evankelisluterilaisessa kirkossa.
Yhteystiedot:
EELK Misjonikeskus, Minna ja Tommi Nikki,
Tehnika 115, 10139 Tallinn, Eesti.
[email protected] ja puhelin +372 5687 9834
[email protected] ja puhelin +372 5687 9830
Suomen Lähetysseura toteuttaa
Jumalan rakkautta sanoin ja teoin.
Teemme työtä 30 maassa lähes sadan
kirkon ja järjestökumppanin kanssa.
Tue työtämme:
IBAN: FI38 8000 1400 1611 30
BIC: DABAFIHH, viestiksi Nikit