1. No category

KARHULALAINEN
PINNALLA
26.8.2015
Närästää
Arkkitehti Petteri Nikki
perinteistä tulevaan
Närästys johtuu happaman mahansisällön ja sappinesteen pääsystä ruokatorveen.
Näin ilmaisee lääketiede.
Omakohtainen kokemus tuosta vielä puuttuu, tai sitten sapetus on jäänyt muiden tunnepuolisten närästysten varjoon. Niinhän sen
olen ollut ymmärtävinäni, kun olen kuullut
närästysvaivoja valitettavan, että se on se
lihapulla, joka on matkalla sinne napapiirin
ympyröihin tehnytkin u-käännöksen ja saanut aikaan meno-paluutaistelun yksisuuntaiseksi suunnitellussa väylässä, jota sappi
voimallaan tuomaroi.
Se henkinen närästys, joka myös sapettamiseksi sanotaan, tuntuu tänä päivänä monella olevan hyvinkin herkässä. Ei tarvitse
paljonkaan poiketa omasta mielipiteestä,
kun jo närästää. Eipä sen aina tarvitse olla
niin omakaan, sen mielipiteen, kun valitaan
kuulemisen perusteella ihan toinen jostakin,
ja taas sapettaa.
Valittamisen oikeushan meillä vielä on
ikään ja rotuun katsomatta, ja jos mielipidepalstojen suoma tuskanparahdus helpottaa närästystä, niin kaikki vaan esiin, millä
olo paranee.
Niin kaunis kuin Suomen luonto onkaan,
ja miten paljon erilaista kukintaa pihallekin
tuleekaan, kun annetaan kukkien tulla esiin.
Tulee vaan, ehkä tavan mukaan tai jostakin
syystä, parturoitua se pihakukinta niin, ettei
pikku pölyttäjille jää kukan kukkaa imeskeltäväksi. Ja sekös sitten närästää ja sapettaa,
kun ei hedelmäntarhan oksat notkahtele.
Siitä u-käännöksestä, johon olemme niin
monasti meinanneet törmätä ja joka pitkäkilpisten puoliperävaunujen ajokokelaan oppaassa täytyy olla ohjeistettu ja sallittu, koska niin usein näkee sitä tehtävän.
Nyt kun Jumalniemen kaksikaistaiset ympyrät antavat mahdollisuuden senkin tempun
tekemiseen, niin ollaanpa tarkkana, ettei
mene närästykseen asti.
Mikäs siinä minun kädessäni on niin hyvää, kysyi kaveri torilla, kun ei ollut taaskaan
ymmärtänyt töherrykseni tarkoitusta.
Lupasin laittaa paperille sen tarkoituksen,
joka sinun kädelläsi todella on.
Kyse ei ole siitä käsipäivää-kädestä vaan
siitä toisesta. Kyllähän se käsipäivääkin tunnetta välittää, mutta todellinen tunteen välittäjä on se toinen käsi, jolla voit puristella
taskussa olevia rahojasi tai mitä vain. Mutta jos samalla, kun sanot käsipäivää, käytät sitä toista kättä kevyeen kosketukseen
tervehdittävän olkapäähän, niin sieltä tulee
se tunteen välitys.
Tietysti sillä toisella kädellä voi ilmaista
monta asiaa, mutta mitä läheisempi vastapeluri on, sitä voimakkaampi tunteen välitys.
Elämme maailmassa, jossa pieninkin väristys on parempi kuin järistys.
PS. Oliko taas parempi silloin ennen, kun
linja-autojen perässä oli koukut polkupyöriä
varten, ja sillä lailla yhdessä kuljettiin, bussit ja fi llarit? Nyt pyritään erikseen samoille
kaistoille, ja koukut, joita käytetään – no jaa.
Miksei sitä muisteta, että suojatien eteen
pysähtynyttä ajoneuvoa ei saa ohittaa pysähtymättä?
Seppo Rytkölä
Puheenjohtaja
Karhulan
Liikkeenharjoittajat ry
Petteri Nikki siirtää kolme perinteikästä arkkitehtitoimistoa tulevaisuuteen Edifica Groupina. Eagle-talon perustajan Hannu
Laitilan Laitila Arkkitehdit -brändi jatkaa perinteistä tulevaisuuteen. Taustalla Hannu Meriläisen töitä tauluina.
Arkkitehti SAFA Petteri Nikki (38) jatkaa Laitila
Arkkitehtien suunnittelutoimistoa Eagle-talossa. Sinne
muuttavat myös Nikin perustamaan Edificaan siirtyneet
Tuomo Hovin toimiston kaksi
suunnittelijaa Kotkansaarelta.
Kuka oikein on Petteri Nikki, jonka yli 10-henkiseksi
kasvaneeseen groupiin on
liittynyt myös kouvolalaisen
alan konkarin Ossi Anderssonin tiimi?
Turkulainen Petteri
Nikki valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta
arkkitehdiksi 2005 työskennellessään FCG Oy:llä Turussa. Tampereelta löytyi myös
vaimo Sanna, jolle ei järjestynyt työtä Turun seudulta.
Sattuma puuttui sitten peliin.
- Oikeastaan vain halusin
testata omaa palkkatasoani,
kun hain Haminan kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi 2005. Sannalle aukenikin
heti työpaikka Salpakeskuksessa Miehikkälästä, joten
muutimme kaakkoon, Petteri kertoo.
Petteri irtautui kuitenkin
kaupungin töistä, kun PekkaNiska tarjosi hänelle projektityön, josta seurasi toiminimen perustaminen 2007.
Sanna siirtyi Kotkan kaupungin matkailupäälliköksi 2008
ja edelleen Cursorin Kaakko
135:een.
- Olemme viihtyneet täällä hyvin. Asumme Haminan
Salmenvirran maisemassa
paritalossa. Esikoinen Joona
aloitti juuri koulun, ja Selja
on pian kolmen.
Työn vastapainoksi Petterillä on erikoinen harrastus:
rogaining. Lajin MM-kisoissa
Saariselällä hän vietti viime
viikonlopun Turun aikaisen
työkaverinsa Pasi Pekkalan
kanssa. Laji kuulostaa jotenkin arkkitehtimäiseltä:
- Se on retkeilysuunnistus
2-5 hengen joukkueille. Kello 9 jaetaan kartat, joissa on
60 rastia 25x30 kilometrin
alueella, ja ne on pisteytetty
vaikeuden mukaan. Kahdeksan tunnin jälkeen voittaja on
joukkue, joka on saanut kokoon eniten pisteitä.
Saariselän kisa kesti 24 h,
eivätkä arkkitehtimme kisanneet siellä muusta kuin osallistumisen ilosta.
- Töitäkö tarvit? Ota
koko firma, tokaisi arkkitehti Tuomo Hovi kutsuttuaan Petterin käymään kahvilla. Petteri etsi lisää töitä
vuonna 2008, jolloin ei vielä
nähty finanssikriisin tulevia
vaikutuksia, saati Suomen
pysyvää taantumaa.
- Puoli vuotta painiskelin, ja vastasin myöntävästi,
kun Tuomo jäi vähemmistöosakkaana vielä saattamaan
uutta yritystä liikkeelle, ja
osa kauppahinnasta sidottiin tulorahoitukseen, Petteri kertoo.
Nikin vastuulle siirtynyt
toimisto jatkoi 1.4.2009 Arkkitehtitoimisto Hovi&Nikin
nimellä.
Edifica Oy syntyi alkuvuodesta 2011, kun myös Ossi
Andersson Kouvolasta halusi
liittyä jatkamaan työharrastusta vähemmistöosakkaana
yhteisessä toimistossa.
Mistä nimi Edifica?
- Oli luontevaa irtautua
alalle tyypillisestä henkilöitymisestä. Toimistollammehan on hankkeita, joihin
minä en osallistu mitenkään,
Petteri perustelee.
Nikki oli ainoa nuori arkkitehtiyrittäjä koko maakun-
nassa, joten tarjonta jatkui.
- Laitilan Hannu otti asian esille jo vuosia sitten, ja
nyt kesällä liiketoimintakauppa vietiin päätökseen.
Heinäkuussa rekisteröitiin
Laitila Arkkitehdit EGI
Oy, koska maineikas brändi ja kansainväliset yhteydet
Wise Groupin kanssa kannattaa säilyttää.
- Myös Laitilan suunnittelijatiimi Mirja Tommila,
Arja Ristola ja Hannu Meriläinen jatkavat meillä, samoin Hovilla työskennellyt
Tuukka Karjalainen. Kouvolassa toimii kolmen suunnittelijan ryhmä.
- Minä, toimiston kuopus,
koen olevani paremminkin
puoli-insinööri, en taiteilija.
Katson ennen kaikkea pohjakuvia ja rakennuksen toimivuutta, joiden pitää palvella
tulevan käyttäjän toimintaa,
- olkoon toiminta sitten asumista, teollisuutta, julkista
palvelua tai muuta. Sieltä tulee pohja kustannusrakenteille
ja materiaalivalinnoille.
- Meillä on sitten minua
taitavampia rakennetun ympäristön ulkoasutaiteilijoita,
joiden kädenjälki on tunnettua
omaa seutua kauempanakin,
Petteri luonnehtii.
Laitilalla on myös kahden hengen toimisto Helsingissä.
- Seinät toki maksavat,
mutta palveluajatteluumme
kuuluu, että meillä on asiakkaiden lähellä pieniä yksiköitä, jotka pystyvät palvelemaan työmaita nopealla
varoitusajalla. Verkko ja kolmiulotteiset suunnitteluohjelmistot kehittyvät valtavalla
vauhdilla, mutta kaikkea ei
tälläkään alalla vielä voida
hoitaa digitaalisesti, Petteri toteaa.
- Rakentamismääräysten
tulkinta nimittäin on joka kunnassa erilainen, joten se vaatii
suunnittelijoilta paikallistuntemusta. Me kysymme aina
suunnittelun alkuvaiheessa
suoraan rakennusvalvonnasta, miten heillä halutaan.
Asiakkaina ovat muun
muassa YIT, Lemminkäinen,
Varte ja KSO.
- Työt ovat Suomessa, joskin ovet ovat auki Venäjälle
ja Baltiaankin. Kahdeksana
yrittäjävuotenani en ole kokenut minkäänlaista alan nousua, joten jalat ovat maassa
myös tulevia vuosia ajatellen,
yrittäjäarkkitehti sanoo.
- Rakentamisen arkipäivän todellisuus on niukkuuden maksimointia. Hintaa
painotetaan. Se pakottaa kehittämään luovuutta, Petteri
Nikki kertoo.
- Olemme suunnitelleet
paljon asuntotuotantoa, joissa
taiteillaan pienten neliöiden
ja esteettömyysmääräysten
kanssa niin, että alle 50 neliön
kaksiossa eteinen ja kylppäri saattavat olla isompia kuin
muut huoneet.
- Energiamääräykset ovat
muuttuneet, seinien paksuus
on tuplaantunut. Rappaus on
yleistynyt siksi, että se voidaan nykyisin tehdä suoraan
eristekerroksen päälle. Saneeraushankkeissa käytetään pitkiä klinkkerilankkuja, jotka
kiinnitetään alumiinikiskoihin, koska näin säästyy työkustannuksia.
- Mielelläni näkisin myös
puukerrostalojen lisääntymisen, Nikki tuumii. - Alan
kehitys on Suomessa vasta
alullaan, joten rakennuttajat
sekä rakentajat suhtautuvat
vielä varovasti.