Näyttelymatka Ukrainaan 5.-10.5.2011 ja yhteensä 2500km linja-autossa istumista Olin hyvissä ajoin taas varannut itselleni, sekä parille tipsulleni paikat Ukrainan reissulle. Pakkaamisen aloitin viikkoa ennen, koska mukaan oli otettava tällä kertaa hieman enemmän tavaraa, sillä tuo matka kestäisi noin viikon verran. Muille koirilleni olin hoitanut hoitopaikatkin valmiiksi, joten hyvillä mielin uskalsin tuonne matkalle lähteä. Kello soi 02.30 lähtöaamuna, sillä minua tultaisiin taksilla hakemaan 03.30. Taksilla suhautin sitten ajella Lopelle ystäväni luokse, jossa pakkasimme tavarani hänen autoonsa ja tällä menimme sitten Helsinkiin. 05.30 oli bussi jo odottamassa matkustajia Helsingin Länsiterminaalin parkkipaikalla, jossa pakkasimme koiramme ja tavaramme autoon, laiva Tallinnaan lähti 07.30. Matkaan oli lähtenyt 42 koiraa omistajineen. Saavuttuamme Tallinnaan hyppäsimme linja-autoon, jonka suuntana oli sitten Puola, jossa majoituimme yöksi hotelli Biala Bodlaskaan (olin ystäväni ja hänen pienen leijonakoiransa kanssa samassa huoneessa). Aamulla jatkoimme matkaa kohti Puolan ja Ukrainan rajaa, jossa maksoimme 5€/koira, jotta ylityksemme sujuisi ongelmitta. Matkalla näkyi jos jonkinmoisen värisiä taloja, oli valmiita ja todella keskeneräisiä rakennuksia. Myös hevosia ja lehmiä, jotka olivat naruissa kiinni laitumilla –siellä ei ole aitoja estämässä näitä karkureissuja, joten todellakin hevosilla oli naru jalassa, joka oli noin 3m pitkä ja se oli rautatolpassa kiinni, samoin oli lehmien suhteen. Hotelliin sisääntuloportti © MiliamTravel Hotellihuoneet Ravintola Saavuimme perille perjantai-iltana Lviv:n lähellä olevaan viiden tähden hotelliin, josta saisimme ostaa ruokaa, ruoka oli hyvää ja halpaa. Majoituin erään Sannan kanssa samaan hotellihuoneeseen, sain yläkerran käyttööni ja Sanna valtasi alakerran isojen koiriensa kanssa (labradorinnoutaja ja portugalinvesikoira). Sanna pesi koiransa ennen kuin menimme nukkumaan, itse annoin pesun olla, sillä olin pessyt ”Anzun” ja ”Gerin” jo viikko ennen näyttelyä ja laittanut niille punkkiaineet niskaan tämän matkan takia. Aamulla kello soi 06.00 ja aamupalalle pääsimme 07.30, ja bussi lähti näyttelypaikalle 08.00. Näyttelypaikka oli uusi, alakerrassa oli iso kauppahalli, josta sai kaikkea mahdollista, myös sian päitä. Menimme koirinemme ja tavaroinemme kolmanteen kerrokseen, jossa näyttely pidettiin. Toinen halli oli valoisampi ja isompi, kun taas se halli, jossa suurin osa bussimme koirista kisasi oli pimeä ja tunkkainen. Itse olin tuolla valoisammalla puolella. Valtasimme BIS –kehän alueen itsellemme, jotta oli helpompi vahtia toisten tavaroita. Itselläni oli kyllä reilusti aikaa kierrellä näyttelypaikkaa ja koiratarvikemyyjien osastoita, sillä kehä alkoi vasta 17.05… ryhmäkehät 17.20… Esitin ennen omaa kehääni yhden mittelspitz nartun, tehden siitä Ukrainan valion, se oli samalla kertaa myös VSP. Menin oman kehäni reunalle koirien kanssa odottelmaan… ensin meni Anzu kehään, se sai kaiken mitä nyt ainoa uros paikan päällä voi saada… tuomarina toimi Anatoli Zhuk, kun hän oli arvostellut Anzun, hän sanoi koiran olevan ROP… sanoin hänelle, että kyllä mulla on narttukin mukana, hän vain jatkoi sanoen, siitä huolimatta tämä koira on rop. Otin sitten Gerin ja menin sen kanssa kehään… Geri sai myös kaiken ja sen vikan kansainväliseen muotovalioarvoon oikeuttavansa cacibinkin. Anzu oli kuin olikin ROP ja Geri VSP. Arvosteluita emme heti saaneet, vaan ne piti noutaa kehästä myöhemmin. Kiireellä takaisin häkkien luokse ja vaihtamaan Gerille samanvärinen hihna kuin Anzulla oli ja kisailemaan pariluokkaan –ei arvostella lainkaan rotukehissä, vaan vasta BIS –kehässä. Pariluokkia oli kaiken kaikkiaan kahdeksan… me sijoituimme sijalle BIS 2. Ryhmäkehät alkoivat tämän jälkeen, emme pärjänneet enää Anzun kanssa tässä kisassa. Aloitimme tavaroiden pakkaamisen ja menimme linja-autoon. Ja lähdimme takaisin kohti hotelliamme. Menimme syömään, tilasimme ruokaa, mutta me kaikki emme todellakaan saaneet sitä, mitä tilasimme. Osa ei saanut lainkaan ruokaa ja osa jäi ilman perunoita (piti tilata erikseen) ja juomia. Kokki otti hatkat 21.30, kun ei kestänyt meidän tilauksia –mitäs toivat väärää ruokaa meille- . Totesimme, ettemme todellakaan maksa mitään ruoista sinä iltana, vaan vasta aamulla kun olemme päässeet käymään aamupalalla ja vain ne maksetaan, mitä todellisuudessamme saimme. Aamupalaa ennen pakkasimme koirat ja tavarat linja-autoon, jotta meidän olisi helpompi ja nopeampi lähteä ajamaan taas kohti näyttelypaikkaa. Tällä kertaa kehäni oli jo iltapäivällä, ja sitä ennen taas esitin sen samaisen mittelspitz:n tehden siitä tällä kertaa ROP:n –se tiesi menoani ryhmäkehään kyseisen koiran kanssa. kiitos Pirkolle luottamuksesta. Sitten oli vuorossa oma kehäni ja taas Anzu oli ROP ja Geri VSP. Illalla oli sitten ryhmät ja suurin osa mukana olleista koirista sijoittui ryhmäkehissä ja jopa voitti sen. BIS –kehässä autossamme ollut basset hound oli päivän lopuksi BIS 4. Kehien jälkeen pakkasimme taas tavaramme ja lähdimme autolle. Ja niin alkoi kotimatka. Nukuimme yön linja-autossa ja aamulla saavuimme Puolaan hotelli Bialystockiin, jossa saimme olla yhdeksän tuntia. Sen vietimme nukkuen, ostarilla käyden ja syöden. ”Aamiaisen” (klo 17.-18.) jälkeen jatkoimme kotimatkaa niin, että vietimme taas yön bussissa. Ulkoilutettuani koirat huomasin Geriä tarkastaessani, että sillä oli takanisän vieressä punkki… noh kun en oikeesti uskalla koskea niihin, Satu otti sen pihdeillään pois ja tarkasti oliko se ”ökkiäinen” hengissä vai ei, mutta kuolluthan se oli. Melko varmaan tullut hotellin pihalta, koska oli niin pieni vielä. Kiitos punkkiaineiden. Saavuimme aamulla Tallinnaan, josta lähdimme lautalla 07.30 kohti Helsinkiä. Olimme Helsingissä 09.30, jossa tyhjäsimme linja-auton tavaroistamme ja koiristamme. Sadun isä oli meitä Helsingissä vastassa ja ajoi meidät Lopelle kun olimme ensin raahanneet kaikki tavaramme autoon. Lopelta palasin sitten taas taksilla kotia mukanani kaksi tosi väsynyttä koiraa, vai olinkohan se sittenkin minä, joka oli väsynyt? Noh ainakin sen voin sanoa, että hyvin olin nukkunut linja-autossa. Iso kiitos kaikille mukana olleille ja kiitos ihanalle tulkillemme Kristin Keremille, ilman häntä en olisi varmaan ikänä saanut niitä palkintoja sieltä palkintopisteestä ja muutenkin suuret kiitokset hänen avustaan näyttelypaikalla. Pieni muistilista siitä, mitä tarvitaan Ukrainan matkalle ja sieltä palatessa Suomeen? * Koiralla oltava voimassaolevat rokotukset, ne eivät saa olla vuotta vanhemmat! Ja jos ne vanhentuneet, otettava kuukausi ennen matkaa. * Rabies –vasta-ainetesti (Ukrainasta Puolaan tullessa) * Ulkoloishäätö olisi hyvä laittaa n. viikko ennen matkalle lähtöä (Frontline esim.) * Passit * Tullia varten koirasta raha, jotta ylitys sujuisi jouheammin * Oma vesi * Matolääke annettava ennen tuloa Suomeen esim. Tallinnassa (Drontal, Milbemax) * Hermoja, kun tiet eivät todellakaan mitä parhaimmassa kunnossa Tiina Hirvonen