KAIKKIEN PERHEKESKUS - Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LAPSIPERHE-LEHTI 2014 Onni löytyy arjesta. lapsiperhe Ennaltaehkäisevä työ kantaa hedelmää ku n tay hteist yö n er iko isn u mero! pientä suurta toimintaa s. 8 ISÄT KAKKULEIPUREINA Raisiossa isätoiminta osataan s. 4 KAIKKIEN PERHEKESKUS Laitilassa MLL:n ja kunnan yhteistyö on esimerkillistä s.10 MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 1 HYVÄÄ VARSINAIS-SUOMESTA Varsinais-Suomen piirin alueelta lähteneitä työmuotoja V arsinais-Suomen piiri on toiminut monipuolisesti useita vuosikymmeniä. Kumppanuus on keskeistä toimiessamme yhdistysten, kuntien ja muiden tahojen kanssa. Alueemme koostuu 66 lapsiperheiden parissa toimivasta paikallisyhdistyksestä. Varsinais-Suomessa on syntynyt monenlaisia toimintamuotoja, joista on vuosien kuluessa tullut arkea tukevaa toimintaa monille lapsille ja lapsiperheille koko maassa. Oma MLL-historiani ulottuu neljännesvuosisadan ajalle, joiden aikana olen ollut toteuttamassa Perhetalo Nuppulaa ja Perhetalo Heidekeniä. Ne on suunniteltu arvokasta vapaaehtoistyötä kunnioittaen ja palkattujen työntekijöiden työpanosta arvostaen – yhteistyön tulokset ovat upeita. Koulurauhan julistus Koulurauha julistettiin ensimmmäisen kerran Väkivallaton -kampanjan yhteydessä 1990 Turussa. Piirimme järjesti tilaisuuden myös seuraavat neljä vuotta, jonka jälkeen vastuu siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Nykyisin Koulurauha julistetaan valtakunnallisesti joka vuosi eri paikkakunnalla ja näin suuri joukko koululaisia voi osallistua ja kokea upean tilaisuuden paikan päällä. Mukana ovat myös Opetushallitus (1996), Sisäasiainministeriön poliisiosasto (2000) sekä Folkhälsan (2006). Julistus on Koulurauha -ohjelman kulmakivi. Perhekeskus ja kuntayhteistyö Vuonna 1992 syntyi alueemme ensimmäinen yhdistysvetoinen perhekeskus: Piikkiön paikallisyhdistyksen Perhetalo Nuppula. Nuppula on ollut esimerkkinä naapurikuntien yhdistyksille ja edelläkävijänä muille perhekeskuksille vuosien varrella. Nuppulassa alkoivat muun muassa ohjatut pienten lasten kerhot, 2 lastenkaitsenta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa mahdollisti työntekijät ja erittäin tärkeä oli kuntayhteistyö. Perhetalo Nuppulan toiminnan tuki ja turva on omalta osaltaan kunta joka tarjoaa tilat, valon ja lämmön veloituksetta käyttöön. Vastineeksi yhdistys järjestää toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Nimi on vuosien aikana muuttunut Perhekeskus Nuppulaksi. Kuntatiimi-toiminta Kuntatiimi oli myös uudenlainen tapa toimia. Piikkiön tiimissä olivat jäseninä kunnan lapsiperheiden asioita hoitavat edustajat ja yhdistyksen edustajana Perhetalo Nuppulan toiminnanohjaaja. Kokousaiheina olivat muun muassa kunnan lapsiperheiden asiat ja yhteistyö. Nykyisin käytäntö on yleistynyt merkittävästi muuallekin. Kylämummi- ja -vaaritoiminta Kylämummi ja kylävaari -toiminta sai alkunsa Mynämäeltä 2002, jolloin Hannu Gustafsson, eläkkeellä oleva laivan kokki, aloitti lastentarhassa käynnit. Hän kertoi lapsille tarinoita, nikkaroi heidän kanssaan linnunpönttöjä ja laivoja sekä leikki ja oli aidosti läsnä. Hänestä tuli kaikkien lasten Hannu -vaari , jolla on aikaa. Toiminta laajeni ja nykyisin mummeja ja vaareja toimii lasten kanssa useissa yhdistyksissä ympäri maata. Perhetalo Heideken ja PikkuHeiska Perhetalo Heideken on ehkäisevän lastensuojelutyön osaamis- ja kehittämiskeskus sekä vapaaehtoistyön keskus. Vanha synnytyssairaala sai uuden elämän lasten ja lapsiperheiden parissa työskentelevien järjestöjen talona hieman yli 6 vuoden suunnittelun ja neuvottelujen tuloksena. Talossa toimivat Varsinais-Suomen MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti Lastensuojelujärjestöt ry ja sen jäsenjärjestöjä sekä MLL:n Varsinais-Suomen piiri. Toiminta perustuu uudenlaiseen tapaan toimia laaja-alaisella yhteistyöllä eri järjestöjen kanssa. Taloon avattiin myös kehittämisperhekeskus Marakatti palvelemaan lapsiperheiden tarpeita. Näin ollen talossa eletään myös lapsiperheiden arkea. Rahoituksessa on mukana RAY. Kiinteistöstä huolehtii Kiinteistöosakeyhtiö Heideken. Samalla periaatteella toimivia perhetaloja on perustettu jo muuallekin Suomeen. Vuonna 2013 toimintamme laajeni ja vuokrasimme upealla Heidekenin pihalla olevan puutalon, Pikku-Heiskan, vapaaehtoistyön keskukseksi. Pikku-Heiskassa toimii nyt erilaisia kerhoja, muun muassa Terhokerho kokoontuu siellä. Hanketyön hedelmiä perheiden arjessa Piirimme alueella toimi viiden vuoden ajan Vauvaperhe-hanke. Hankkeen hedelmiä ovat esimerkiksi Tanssitan vauvaa -ryhmät, pienten lasten vanhempien vertaisryhmät, sekä lisääntynyt yhteistyö neuvoloiden kanssa. Isä-hanke oli taidonnäyte neljän MLL:n piirin yhteistyöstä vuosina 2010–2013. Juuri päättyneen hankkeen hedelmiä ovat: lisääntynyt isä-lapsi toiminta, isien huomioiminen neuvoloissa on parantunut, yhteistyö puolustusvoimien kanssa on aloitettu. Ilahduttavaa on myös MLL:n miesjäsenten määrän lisääntyminen useissa kunnissa. Isät toimivat puutyökerhoissa ja isä-lapsi -retket ovat saaneet valtavan suosion. Hankkeen myötä on yleistynyt myös yhteinen tekeminen ja tasavertainen vanhemmuus. Huomioimme Lapset Ensin kaikessa toiminnassamme ja arvostamme yhteistyön tärkeyttä. Jokaisella lapsella on paikka sydämissämme. • Taina Salmi Varsinais- Suomen piirin puheenjohtaja MLL:n vapaaehtoinen jo 25 vuoden ajan ”Ei riitä, että on hyvä maine, täytyy tehdä myös hyviä tekoja.” – 1000 erilaista tarinaa Varsinais-Suomesta V altava luku, mitä sen takaa löytyy? Sieltä löytyy monta erilaista motiivia, erilaista intohimoa, erilaista persoonallisuutta - monta erilasta ihmistä. Jokaisen numeron takana on kuitenkin jotakin hyvin samanlaista - ihminen, joka haluaa tehdä hyvää ja tuntea auttamisen iloa. On upeaa, että vapaaehtoisena voi toimia juuri niillä tiedoilla ja taidoilla, joita ihmisellä on, tai sitten lähteä tuntemattomaan ja oppia uutta. Vapaaehtoisena voi kulkea tuttuja polkuja, jakaa toisille sitä minkä itse parhaiten osaa, mutta voi myös lähteä seikkailuun, josta on aina uneksinut, mutta ei koskaan ole saanut siihen mahdollisuutta. H enna on kahdeksan kuukauden ikäisen esikoisvauvan äiti. Mies on rakennuksilla töissä ja Henna on päivät yksin kotona, uudella asuinalueella, johon perheen talo valmistui, kun vauva oli juuri syntymässä. Jokainen tietää uudet alueet, jotka on kaavoitettu tasaiselle pellolle, aika ankeaa. Pihaa pitäisi laittaa ja rakennusjätteet korjata pois. Kuka jaksaa? Päivisin ei vauvalta voi ja iltaisin ei jaksa, eikä mieskään kun jo päivät tekee samaa työtä. Eikö moinen masenna, katsella päivät päästään ikkunasta savikasoja ja lautapinoja. Alkaa jo epäillä omia kykyjään äitinäkin. N aapurissa asuu samassa tilanteessa oleva äiti, joka sattuu olemaan kantaväkeä. Hennalle esitetään se MLL:n tavanomaisin kysymys; ”Etkö tulisi meidän yhdistyksen hallitukseen? Siellä ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään, kunhan olet joskus kokouksissa.” Ja Henna suostuu, kun kauniisti pyydetään, ja kun ei mitään tarvitse tehdä. Siitä se alkaa, ura MLL vapaaehtoisena. Ensin hallituksen rivijäsenenä, mutta pian Henna löytää itsensä perhekahvilasta, vastuuhenkilönä. Ovet auki, kahvia tulelle ja ystävällinen hymy, kun uusia vanhempia tulee. Tehtävä sujuu, Henna nauttii, löytää uusia ystäviä ja vauva vauvakavereita. On suurella todennäköisyydellä alkanut elämänikäinen taival MLL:ssa. P irjo taas jäi e l ä k ke e l l e työstään lasten parissa vuosi sitten, onneksi terveenä ja energisenä. Jotain voisi kuitenkin vielä tehdä. MLL on tuttu työvuosilta, siispä kysymään sieltä eri mahdollisuuksia. Ja niitähän löytyy. Lähes pakahduttavan innokkaana hänelle esitellään kaikki vaihtoehdot, joihin voisi tulla mukaan; kerhotädiksi, perhekahvilan vastuuhenkilöksi, lastentapahtuman järjestäjäksi, kylämummiksi. Hiki tulee jo kuunnellessa, mutta Pirjo on kokenut konkari ja osaa kuunnella myös itseään. Hän haluaa oppia jotakin uutta. Kielenopiskelu on jäänyt paitsioon ja neljänkymmenen vuoden takaisilla kouluopinnoilla ei matkoilla pitkälle pötkitä. Voisiko vapaaehtoistyön ja kielen opiskelun yhdistää. Keskustelussa löytyykin mainio tapa, kansainvälinen kahvila, jossa yhdistyvät sekä lapsiperheet että kielen oppiminen. Siihen on hieno heittäytyä, nyt kun on aikaa. N äitä tositarinoita on paljon, niillä rakennetaan suomalaista yhteiskuntaa inhimillisemmäksi ja paremmaksi paikaksi lapsiperheille. MLL tekee työtä monella rintamalla; keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon, piireissä on työntekijöitä, jotka auttavat vapaaehtoisia onnistumaan. MLL on kuntien luotettu kumppani, mistä on monta hyvää esimerkkiä tässä lehdessä. Luottamus syntyy laadusta ja sen eteen on MLL:ssa vuosia tehty työtä. Vapaaehtoistyössäkin halutaan varmistaa, että MLL:n toimintaperiaatteet ja arvot ovat käytössä. ”Ei riitä, että on hyvä maine, täytyy tehdä myös hyviä tekoja” - sanoo eräs MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja. Voisiko sen paremmin kiteyttää. • Raija Haataja-Nurminen Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja LAPSIPERHE-lehti on MLL:n VARSINAIS-SUOMEN PIIRIN tiedotuslehti. Päätoimittaja: Raija Haataja-Nurminen. Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. Toimittaja: Roope Lipasti. Taitto: Turun Etusivu Oy/ Ulriikka Lipasti. Paino: Paino-Kaarina 2014. Yhteystietoja: [email protected], 040-509 8998. MLL:n Varsinais-Suomen piiri. http://varsinaissuomenpiiri.mll.fi, www.facebook.com/MLLVarsinaissuomenpiiri MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 3 Venla asioiden ytim essä. Jannen ja Sirun taidonnäyte. Perheiden päivänä MLL:n Varsinais-Suomen piiri palkitsi Raision kaupungin ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Jatketaan hyvää työtä! Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku Raisiossa ehkäisevä lastensuojelutyö on ollut menestyksekästä. Myös kaupungin ja MLL:n yhteistyö on tiivistä. T ää on sit mun kakku, sanoo Venla. – Entä äiti? Ihmettelee Antti Heikkilä, Venlan isä. – No se saa siitä vähän, tyttö heltyy ja hyvä niin, koska kyseessä sentään on äitienpäiväkakku. Ollaan Raision MLL:n isäkerhossa ja paikalla on puolen tusinaa isää lapsensa kanssa pähkäilemässä, miten se kermakakku nyt taas tehtiinkään. Isätoimintaa Raisiossa järjestetään kerran kuussa, kertoo vetäjä Tero Takomo: – Aina on jokin teema, tehdään räiskäleitä, pizzaa tai vaikka niin kuin nyt äitienpäivän alla, kakku. Viimeksi meillä oli turvallisuuspäivä ja pihalla oli paloauto ja ambulanssi joihin käytiin tutustumassa. Yleensä toiminta on maksu- 4 tonta, joskin tällä kertaa kakkuainekset maksoivat vitosen. Myöhemmin tänä vuonna isien ja lasten on tarkoitus myös käydä kalassa ja pitää viikonloppuleiri. Isätoiminta onkin yksi tärkeä osa Raision MLL:n matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa. Aktivoimalla isiä olemaan lastensa kanssa tuetaan perheitä kokonaisuudessaan ja se on kaikkien etu. Myös kaupunki tietää tämän ja on puolestaan mukana tukemassa MLL:n toimintaa. Vapaaehtoistyö lentoon Raision kaupungin tulosalueen johtaja, perhepalvelujen Mikko Hulkkonen kertoo, että MLL:n työ on kaupungin näkökulmasta tärkeää ja tiivistä: MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti – Olemme tehneet konkreettisen yhteistyösopimuksenkin. Yhdessä on kriittisesti mietitty, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä, mitä kaupunki toivoisi ja mikä olisi parasta raisiolaisille lapsiperheille. Uutta on ehkä sen painottaminen, että MLL:n rooli olisi entistä enemmän vapaaehtoistoiminnan lentoon saattaminen. Tulevaisuudessa hyväkuntoisia ikäihmisiä on yhä enemmän ja he voisivat hyvinkin olla jollain lailla mukana lapsiperhetoiminnassa. Raisiossa on myös onnistuttu selättämään kohtuullisesti lastensuojelun ongelmia: – Olemme saaneet pienennettyä kolmasosan huostaanottojen määrää. Se on tapahtunut suuntaamalla työn painopistettä varhaiseen puuttumiseen. Samaan aikaan on sitten hienoa, että siellä lapsiperheiden tukemisen kevyemmässä päässä on järjestöjä, jotka tekevät hyvää työtä avoimen ennaltaehkäisevän toiminnan kanssa. Se vapauttaa meiltä myös käsiä ja voimme keskittyä niihin haastavampiin tapauksiin. Jokaiselle jotakin MLL:n Raision yhdistyksen puheenjohtaja Satu Haapalainen-Suomi kertoo, että myös MLL:n näkökulmasta yhteistyö kaupungin kanssa on erittäin hyvää: – Saamme kaupungilta rahallista tukea sekä esimerkiksi kokoontumistilat. Ne ovat perhekeskuksen yhteydessä, mikä on kätevää. Me olemme ikään kuin bonus lapsiperhepalveluille, sellainen pieni positiivinen lisä. Kaupunki ehkä toivoisi, että voisimme olla enemmänkin mukana, mutta meillä on toisaalta rajoitteemme kun toimimme vapaaehtoisvoimin. Välillä meitä on enemmän, välillä vähemmän. Haapalainen-Suomi kertoo, että yh- distystä myös kuunnellaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan. – Saamme kaupungilta apua myös tiedotuksessa, Raisio tiedottaa -lehti ja muut kanavat ovat käytössämme. Sosiaalitoimen kanssa olemme tehneet yhdessä Joulupuu-keräystä, jossa vähävaraisille hankitaan joululahjoja. Me hankimme lahjat, sosiaalitoimi jakaa ne. Se on ollut aika mittavaa, viime vuonna hankittiin 1600 lahjaa! MLL:n toiminta Raisiossa onkin tärkeää juuri matalan kynnyksen tähden: – Tänne voi tulla silloin kuin sopii, ei tarvitse sitoutua sen kummemmin. Ja meillä on vähän jokaiselle ikäryhmälle jotain. On isä-lapsi -juttuja, perhekerhoa, kylämummitoimintaa, nuorisolle juttuja. • Kiira ja Mikko Salminen lähtivät mukaan naapurin innostamina. KylämummIt auttavat koulussa T ärkeä osa Raision yhdistyksen toimintaa ovat kylämummit ja kylävaarit. He ovat vapaaehtoisia, jotka – Raision tapauksessa – käyvät kouluissa ja päiväkodeissa aina muutaman tunnin kerrallaan. K ylämummitoimintaa koordinoiva Marja Kannisto kertoo, että ylimääräiset kädet otetaan ilolla vastaan: He ovat mukana oppitunneilla ja ylipäänsä koulun arjessa. Ihan konkreettisen avun lisäksi sukupolvien kohtaaminen on tärkeää. Monilla lapsilla kun omat mummit ja vaarit asuvat kaukana. Ja kolmanneksi voimme tarjota myös näille vapaaehtoisille mielekästä tekemistä. Kirsti Komulainen on yksi Raision kuudesta kylämummista. Hän lähti mukaan, koska jäi eläkkeelle ja oli aikaa: Olen auttanut käsityötunneilla ja joskus vähän lukemisessa. Toisinaan olen toiminut myös hyppynarun pyörittäjänä sekä pallonheittäjänä. Olemme siellä lapsia varten, meille kerrotaan juttuja joita nyt mummeilla kerrotaan ja me myös kerromme, vaikkapa että millaista oli koulussa kun me sitä kävimme. K Tero Takomo tekee, Taika neuvoo. ylämummikollega Marja-Leena Enholm on samoilla linjoilla: Tästä työstä saa iloa ja tulee hyvälle tuulelle. Mutta emme me mitään kouluavustajia ole, meillä ei ole koulutusta, vain elämänkokemusta. Työ on tärkeää, koska on paljon lapsia jotka eivät näe isovanhempiaan usein. Lapsille on myös tärkeää saada aikuisen huomiota edes hetken, opettaja kun ei kaikkeen ehdi, hänellä on koko luokka koko ajan käsiteltävänään. • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 5 Vertaistukea & VAUVA-ARKEA Paimiossa MLL, kaupunki ja seurakunta huolehtivat yhdessä ensisynnyttäneistä äideistä. T ässä ryhmässä vertaistuki on tärkeintä: kuulla miten muiden arki on sujunut ja kertoa omasta, miettii Heidi Huhtala. Äitikollega Saana Heino on samaa mieltä: - Ja sen lisäksi on tärkeää, ettei jämähdä kotiin. Sinne kun on niin helppo jäädä, koska lähteminen on aina aika hankalaa. Mutta aina kun tänne tulee, niin mukavaa on. Karoliina Welling lisää vielä yhden näkökulman: - Itse olen asunut Paimiossa vasta vähän aikaa, enkä tunne paljon ihmisiä täältä. On siis kiva tutustua uusiin ihmisiin. Ja tietenkin lapselle saa tässä samalla leikkikavereita. Olemme perustaneet myös FB-ryhmän yhteydenpitoamme varten nyt kun viralliset kokoontumiset kohta loppuvat. Toivottavasti nähdään vielä kesän jälkeenkin! Ollaan siis Paimion äitiryhmässä – ensisynnyttäneitä äitejä vauvoineen on mukana toistakymmentä, ja naisten kommenteista päätellen ryhmä on onnistunut tavoitteessaan: ideana on tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin äiteihin, saada vertaistukea ja muutakin tukea vauva-arjen pyörteisiin. Jo vuosia pyörinyt toiminta järjestetään kolmen kumppanin yhteistyönä: mukana on niin MLL, kaupunki kuin seurakuntakin. Tulijoita riittää Paimion kaupungilta ryhmää on vetämässä perheohjaaja Milla Peltonen, seurakunnalta perhetyön ohjaaja Sirk- 6 ku Nyman ja MLL:sta Salla Järvinen. Jokaisella kokoontumiskerralla – niitä on kaikkiaan viisi – on aina jokin teema, minkä lisäksi tietenkin jutellaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, tai ehkä pikemmin imettämisen ja nukkumisen väliltä. Ihan ensimmäisellä kerralla ryhmissä käydään läpi pelisääntöjä ja allekirjoitetaan sopimus, jossa kaikki sitoutuvat olemaan levittelemättä asioita, joita ryhmässä puhutaan. Ideana on, että jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja toisaalta pitää kunnioittaa myös muiden näkemyksiä. Kartoitetaan myös toiveita mitä ryhmältä odotetaan ja koetetaan sitten järjestää teemoja sen mukaan. Tällä kerralla paikalle oli saatu esittelijä puhumaan kestovaipoista ja kantoliinoista. Aikaisemmin on kuultu esimerkiksi siitä, miten päivähoitoon haetaan, milloin se on ajankohtaista, mitä asioita pitäisi ottaa huomioon ja niin edelleen. Kysyntä äitiryhmälle on suurta – keväällä piti perustaa toinen ryhmäkin, kun kaikki halukkaat eivät mahtuneet yhteen. Tulevaisuuden pääomaa Lapsiperhepalveluita tuottavien toimijoiden yhteistyö on mutkatonta. Tieto äitiryhmästä saadaan neuvolasta ja ryhmä kokoontuu sitten samoissa tiloissa perhekahvilan kanssa. Näin tutustutaan samalla myös siihen tarjontaan, mitä on sen jälkeen, kun ryhmä ei enää kokoonnu. Kyseessä on kaikkien näkökulmasta hyvä kumppanuus: - Tämä on matalan kynnyksen ennal- MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti taehkäisevää toimintaa: jos vaikka masentaa, niin täältä saa vertaistukea, ei jää yksin. Kaupungin näkökulmasta se tarkoittaa, että meidän ei ehkä tarvitse sitten puuttua asioihin myöhemmin, kun ne eivät pääse kasvamaan liian suuriksi. Ja toisaalta täällä myös voidaan aikaisessa vaiheessa nähdä, jos jollain on sellaisia murheita joihin pitäisi saada enemmänkin apua, Milla Peltonen miettii. Sirkku Nyman muistuttaa, että tällaisesta toiminnasta jää huikea pääoma tuleviksikin vuosiksi: - Tässä on tärkeää yhteisöllisyys ja tietenkin se, että lapsille saadaan leikkiseuraa samanikäisistä. Kun lapset kasvavat, niin yhtäkkiä onkin oltu monta vuotta yhdessä erilaisissa kerhoissa! Moni on myös muualta muuttanut, joten täältä löytää kavereita ja voi hädän hetkellä saada vaikka hetkeksi lastenhoitoapua tai vastaavaa. Tieto kulkee Äitikerhon lisäksi Paimiossa tehdään muutakin lapsiperheyhteistyötä: - Meillä on ollut esimerkiksi suljettuja perheryhmiä, joissa on erilaisia arjen haasteita käsitelty, Peltonen kertoo. - MLL:n perhekahvilassa puolestaan on aina torstaisin mukana seurakunnan perhetyöohjaaja. Tiedotuskin on helpompaa kun tehdään yhdessä: meillä on esimerkiksi seurakunnan perhekerho, johon minä voin kutsua tervetulleeksi ihmisiä täältä, ja vastaavasti meidän perhekerhossa voin mainostaa tätä MLL:n toimintaa, Nyman sanoo. • Kaverukset jo vauv asta. -vauva. Karoliina Welling ja Milla Hannele Lehtinen ja Caramia. Äitikerhossa tutustutaan muihin ja vaihdetaan kokemuksia äitiydestä ja vauva-arjesta. MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 7 Kaupungin näkökulmasta Marakatti on kurkistusikkuna tavallisten perheiden arkeen. Nähdään, onko jokin asia sellainen johon pitää reagoida. Pientä suurta toimintaa Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa on lapsiperhetoiminnan laboratorio. K ahdeksan kuukauden ikäinen Liina vaikuttaa tyytyväiseltä: ympärillä on sellaista vilskettä ettei kotona ikinä – parikymmentä ikätoveriakin! Ollaan Marakatin vauvakahvilassa, jossa Liina käy äitinsä Miian kanssa: – Kävimme alun perin Marakatin järjestämässä Tanssitan vauvaa -vertaisryhmässä. Kun se loppui meitä jäi porukka joka tapaa edelleen. Nyt päätimme nähdä täällä. On tärkeää päästä vähän pois kotoa, saada jutella omia vauvajuttuja, kysellä muilta jos on epävarma jostain asiasta. Ja tietenkin on kiva että lapset näkevät ikätovereitaan, Miia kertoo. Ja juuri tästä Marakatin toiminnassa onkin kyse: matala kynnys, vertaistukea 8 ja pieni hetki hengähtää vauva-arjesta. Tämän lisäksi Marakatti on eräänlainen Vauvakahviloiden Vauvakahvila: siellä kehitetään lapsiperheille suunnattua toimintaa, jota sitten viedään edelleen muihin MLL:n yhdistyksiin. Ja toisin päin: yhdistyksissä kehitetyt hyvät toimintamallit leviävät Marakatin kautta muualle. Samasta syystä Marakatti on tärkeä asia myös Turun kaupungille, joka on toiminnassa vahvasti mukana. Hyvä paikka kehittää Marakatissa on avoimia kahviloita, joihin voi tulla ilmoittautumatta ja jotka ovat maksuttomia. Lisäksi on erilai- MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti sia vertaisryhmiä joissa on pieni maksu. Esimerkiksi Tanssitan vauvaa on sellainen. Tai Vauvahieronnan vanhempainryhmä. – Se on sellainen täällä kehitetty neljän kerran paketti, johon mahtuu kerralla mukaan kuusi perhettä. Ne ovat olleet hyvin suosittuja. Siellä opetellaan vauvahierontaa ja mietitään erilaisia vanhemmuuteen liittyvä tunnepuolen juttuja, kertoo perhetoiminnan ohjaaja Johanna Franska. Marakatti onkin monella tavalla hyvä paikka kehittää: tila on hyvä ja keskeinen minkä lisäksi siellä käy paljon ihmisiä, joten on helppo saada palautetta toiminnasta. Pari kertaa vuodessa teh- dään kirjallinen kysely, minkä lisäksi ollaan jatkuvasti kuulolla, että mikä asia on onnistunut tai mitä toivotaan kehitettäväksi. – Ylipäänsä autamme siinä, etteivät omat jutut pääsisi paisumaan liian suuriksi. Tänne tullaan viihtymään, jakamaan kokemuksia, puhumaan. Verkostot ovat ihmisille tärkeitä ja täällä niitä luodaan. Meillä on ammattilaisiakin paikalla, jos tarvetta on, mutta myös ihan vain kahvia. Tämä on sellaista pientä suurta toimintaa. Yhdessä enemmän Turun kaupungin hyvinvointitoimialan palvelujohtaja Sirpa Kurosen mukaan kumppanuus MLL:n ja erityisesti Marakatin kanssa on selkeä win-win -tilanne: – Ennaltaehkäisyn lisäksi meille on tärkeää, että tällaisella kotien tukemisella pystytään vähentämään kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarvetta. Kun Marakatti perustettiin, toivottiin, että siitä tulisi sellainen pikkuinen varaventtiili, niin kuin siitä on tullutkin. Toivoisimme, että tätä toimintaa voisi viedä myös enemmän alueille, Halisiin, Lausteelle ja muualle. Ongelmat, joihin Marakattikin pieneltä osaltaan koettaa vaikuttaa eivät ole aivan pieniä. Kuronen kertoo, että Turussa joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakas. Ja jos joka kymmenennen lapsen kasvu ja kehitys ovat uhattuna, niin asialle on totta tosiaan syytä tehdä jotain: – Marakatti on siellä ennaltaehkäisyketjun alkupäässä. Sieltä saa kevyttä tukea ja ohjausta. Toivomme, että pikkulapsivaiheen satsaukset alkaisivat näkyä sitten myöhemmin. Hienoiseen optimismiin on tilastojen perusteella syytä. Laadukasta kumppanuutta Sirpa Kuronen kokee MLL:n valioluokan kumppanina: – MLL on luotettava brändi ja laadun tae. Rinta rinnan teemme työtä. Marakatin ohjausryhmässä onkin edustettuna asiantuntijoita muun muassa neuvolasta, nuorten polilta, varhaiskasvatuksesta ja niin edelleen. Tarkoituksena on, että kun on moniammatillinen porukka, Yksivuotiaan Sade-tytön äiti Jaana kuuli Marakatista neuvolassa. – Onhan tämä tärkeää: näkee muita äitejä ja tietenkin Sade näkee muita lapsia. Tuttavuuksiakin täällä saa – erään äidin kanssa käymme myös leikkipuistossa niin osattaisiin kohdentaa toimintaa oikein. Kaupungin eteläisen palvelualueen päällikkö Virpi Kariluoma nostaa Marakatin avoimen toiminnan yhdeksi myönteiseksi puoleksi vielä maksuttomuuden, mikä tekee siitä tasa-arvoista: – Sitä edesauttaa myös se, että meidän lastenhoitajamme työskentelee siellä 20 tuntia viikossa. Hänen tehtävänään on antaa tietoa, apua ja tukea. Hän on mukana kerhossa yhtenä työntekijänä ja pystyy ohjaamaan kaupungin muihin palveluihin. Ja onko tällainen matalan kynnyksen toiminta sitten tuloksekasta? – Sitä on hankala arvioida, sillä tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Joka tapauksessa Turussakin on paljon perheitä, joilla ei ole täällä verkostoja. Marakatti on yksi paikka löytää tuttavia ja saada vertaistukea. Korkeat kävijämäärät kertovat siitä, että se on arvokasta työtä. • Roope Lipasti Vauvakahvilassa Liinaa kiinnostivat lelut, äiti Miiaa myös se, että pääsi hetkeksi pois kotoa. MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 9 ARJEN henkireikä Laitilan Mukulavintti on monelle äidille ja vauvalle viikon kohokohta. Se toimii kaupungin, MLL:n piirin ja paikallisyhdistyksen yhteistyönä – ja sen kynnys on matala. L aitilan Mukulavintissä on meneillään melkoinen performanssi: viisi vauvaa sutii taidetta tauluun. Tai jos ollaan tarkkoja: tauluunkin. Suurin osa ”maalista” menee napaan, sekä ulkoisesti että sisäisesti. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä maali on erivärisiä pilttejä, joita on tarkoituskin levittämisen lisäksi hiukan maistella. Tämä taide kun on kokonaisvaltaista: mukana on väri, maku ja koostumus. Kun on maalattu tarpeeksi, käydään peseytymässä. Tilat ovat hyvät, sillä MLL:n Mukulavintti toimii Laitilan neuvolan yläkerrassa ja on kaupungin vasiten tätä tarkoitusta varten remontoima. Kavereita ja vertaistukea Laura Hämäläinen on paikalla Ilonavauvansa kanssa eikä häiriinny, vaikka häneltä menee kyselemään kesken ruokahetken: – Mä en ole kato syönyt rauhassa kahdeksaan kuukauteen, hän nauraa. Kaksikko käy kerran viikossa vauvakahvilassa – ensin he osallistuivat Vahvuutta vanhemmuuteen -kurssille ja kun se loppui, siirtyivät vauvakahvilaan. – Hauskinta täällä on Ilonan riemu siitä kun saa nähdä vauvakavereita. Omasta näkökulmastani tämä on yksi viikon kohokohta: saa jutella muiden kanssa kuulumisista. Tänne on aina kiva lähteä. Silloinkin vaikka lapsi olisi itkuinen ja pahalla pääl- Ilonalle maistuu naksu. Äiti Laura Hämäläiselle puolä, niin täällä ei katsota pa- lestaan kelpaa kerhon tarjoama hengähdystauko. halla, vaan kaikki ymmärtälapsiperheille. Kynnys on matalalla ja vät. sinne on helppo mennä. Saman katon Keskustelunaiheet liikkuvat tietenkin alta saa myös tietoa kaikesta mitä kaulapsissa: pungissa on pikkulapsiperheille tarjolla. – Höpötetään sellaisia perusjuttuja, Kaupunki tukee piiriä ja piiri edelyövalvomisista ja muista. Ja kyllä täs- leen yhdistystä. Mukulavintillä on ohtä saa myös voimaa. Kun yöllä taas jou- jausryhmä, joka kokoontuu neljä kertaa tuu olemaan hereillä tietää, että jossain vuodessa. Siellä käsitellään yhteistyöpäin Laitilaa ehkä valvotaan sa- hön ja tilaan liittyviä asioita, mietitään masta syystä! Täältä saa myös toimintaa, kävijämääriä, ja sen sellaisvinkkejä. Viimeksi esimerkik- ta Kun edustettuna on sekä sosiaalipuosi sellaisen, että kylmät kurkku- li, neuvola että myös nuorisotoimi, toitikut vähän rauhoittavat ientä, sinaan myös seurakunta – ja tietenkin kun hampaita on tulossa. MLL – niin sitä kautta sana leviää ihan Anna-Kaisa Matinen-Öster- joka paikkaan. man on samoilla linjoilla, hän Käyntejä Mukulavintissä on vuodeskäy kahvilassa Amelie-vauvan- sa nelisen tuhatta. Yhdistyksen puheensa kanssa: johtaja Jaana Nyholmin mielestä on tär– Tänne pääsee vähän hen- keää, että kaupungissa on selkeästi yksi gähtämään ja saa purkaa hiu- paikka, joka tiedetään ja jossa tapahtuu: kan sitä miltä itsestä tuntuu, ja – Meillä on täällä MLL:n piirin palktoisaalta kuunnella muiden jut- kaama perhekeskustyöntekijä töissä, tuja. Kyllä se hiukan lohduttaa ja kun on oikein palkattu työntekijä, on kun tietää, että muilla on samo- mahdollista, että toimintaa on lauantaija murheita ja että ne jossain ta lukuun ottamatta joka päivä! vaiheessa loppuvat. Ja tietenkin lapsi tykkää: eikä toiminnan Perhekahviloita ja kokeiluja mitään ihmeellistä tarvitse olla, Mukulavintin toiminta muotoutuu tarkunhan on muitakin. peen mukaan. Suosittua perhekahvilaa Paljon toimintaa ”Maaleja” voi myös juoda. 10 MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti Laitilan Mukulavintti onkin eräänlainen kaupungin solmukohta tai tapaamispiste pikku- on vedetty jo muutaman vuoden ajan. Sen lisäksi on erilaisia kokeiluita, kuten vaikkapa International Cafe, jossa kielenä on englanti. Mukulavinttiä käyttävät myös kaupungin perhepäivähoita- Taiteilija työssään. jat. He kokoontuvat sinne hoitolapsineen kerran viikossa ja silloin on yleensä MLL:n kylämummi keittämässä kahvia ja emännöimässä: – On kiva, että perhepäivähoitajatkin voivat tavata ja vaihtaa ajatuksia keskenään, puhua arjesta ja muusta. Myös monikkoperheet kokoontuvat täällä. Se ei ole MLL:n toimintaa, mutta samantapaista kuitenkin, vertaistukea sekin, ker- Mukulavintti on lapsiperh eiden kohtaamispa ikka. too MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori Jonna Nurminen. Niin ikään neuvola käyttää tilaa perhevalmennuksissa – synergiaetu on suurta: neuvolasta on helppo tulla paikalle, nousee vain rappusia ylös. Samalla uusille vanhemmille tulevat tilat ja toiminnot tutuksi. – On perheen hyvinvoinnin kannal- ta tärkeää, että tällainen paikka on olemassa. Eikä se tarkoita että pitäisi olla ongelmia, mutta on tämä sellainen pieni henkireikä kuitenkin. Sellainenkin hyvä puoli tässä on, että äidit voivat keskittyä lapsiin, kotonahan on aina myös pyykit ja tiskit odottamassa. Ja jos toisaalta haluaa juoda kahvinsa rauhassa, niin perhekeskustyöntekijä voi katsoa lasta sillä aikaa, Nurminen sanoo. • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 11 VAKKA-SUOMI Seuraaville sivuille on koottu piirin alueelta yhdistysten omia esimerkkejä heidän toiminnastaan ja yhteistyöstään kuntien ja seurakuntien kanssa. Kyseessä on pintaraapaisu, sillä kaikkiaan MLL:n yhdistyksiä on Varsinais-Suomen alueella 66. Mitä kunnasta jäisi puuttumaan jos MLL ei toimisi siellä, Taivassalon yhdistyksen pj. Jaana Kuusisto? Kunnasta puuttuisi muun muassa avoin perhekahvilatoiminta. Tällä hetkellä se toteutuu MLL:n toimesta kaksi kertaa viikossa yhteistyössä Taivassalon seurakunnan kanssa. Järjestämme myös lapsille tapahtumia ja perheille aktiviteetteja, esimerkkeinä huhtikuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä koko perheen geokätkökurssi, jonka järjestämme yhdessä kunnan vapaa-aikatoimen kanssa. Myös koko perheen sählykerho on jo pyörinyt useampia vuosia. Kaikessa kunnan kanssa tehtävässä yhteistyössä yritämme ajaa aktiivisesti lasten asioita ja muistutamme päättäjiä huomioimaan lapset tärkeinä kuntalaisina, joille on muistettava tarjota toimintaa. • UUSIKAUPUNKI VEHMAA Uudenkaupungin yhdistys kulkee mukana odotusajasta lapsiperheen arkeen saakka Vauvatreffejä ja joulumieltä yhdessä kunnan kanssa Y ehmaan yhdistys on vuosien varrella ollut monissa asioissa Vehmaan kunnan kanssa yhteistyössä. Niin sählyilijät, muskarissakävijät kuin eri leikki- ja touhuiluissa mukana olleet lapset ovat saaneet nauttia ihanista liikuntahetkistä kunnan tarjoamissa puitteissa. Vehmaalla jaetaan EU-ruokatukikassit ja Hyvä Joulumieli-kortit yhteistyössä kunnan kanssa. Yhdistys järjestää myös kunnan ja neuvolan kanssa joka vuosi vauvatreffit ja mm. hiihtolomaviikolla olemme järjestäneet kunnan ja seurakunnan kanssa koko perheen toimintapäivän, jossa kustannukset ja tuotot on jaettu toimijoiden kesken. Vehmaan yhdistyksen toiminta ei olisi mahdollista, jos kunta ei erinäisin avustuksin helpottaisi rahallista taak-kaamme. Niin kunnan yleinen avustus, kirjasto-kulttuurilautakunnan kuin myös vapaa-aikalautakunnan myöntämät avustukset ovat taanneet toiminnan jatkuvuuden ja monipuolisuuden vuosi toisensa jälkeen. • hdistys ylläpitää omaa toimitilaa, Perhekeskus Ipana-Messiä, jossa kokoontuvat mm. Kasvu vanhemmuuteen -ryhmät, vauva- ja perhekahvilat, raskaustreffit sekä Tanssitan vauvaa -ryhmät. Kasvu vanhemmuuteen -toiminta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin kaupungin kanssa, ja neuvola ohjaa esikoisensa saaneet äidit osallistumaan ryhmiin. Ryhmässä äidit saavat arvokasta vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta, ja monissa ryhmissä alkaa kehittyä lämpimiä ja pitkäkestoisia ystävyyssuhteita sekä lasten että äitien välille. Kasvu vanhemmuuteen -ryhmistä, samoin kuin Tanssitan vauvaa -ryhmistä voi siirtyä käymään vauva- ja perhekahviloissa, ja monet perheet ovatkin näin kulkeneet vuosia yhdessä Ipana-Messissä vanhemmuuden poluilla. • Olympialaiset liikuttivat Taivassalossa. 12 MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti V salon SEUTU KISKO Leikkiä ikiomassa leikkipuistossa M onipuolisen viikoittaisen toiminnan – perhekahvila, kerhot, liikuntaleikkikoulu – lisäksi kiskolaiset vanhemmat lapsineen kokoontuvat vapaamuotoisesti Toijan taajamassa sijaitsevaan leikkipuistoon, jonka pystyttämisessä Kiskon yhdistys oli aikoinaan aktiivisesti mukana. • SOMERO Kunnan sponsoroimassa perhekahvilassa nähdään! S omeron perhekahvilatoiminnalle kuuluu nyt uutta: Kevättalvella 2014 Someron kaupunki tarjosi MLL:n perhekahvila-toimintaan uusia tiloja, joiden avajaisia vietettiin hauskoissa merkeissä 22.maaliskuuta 2014. Avajaisten tunnelmaa loihtivat muskarituokio sekä mm. kasvomaalaukset ja ilmapallot! Hyvät tilat ovat käytössä myös muihin Someron lapsiperheiden tarpeisiin, kuten vauvakerhojen kokoontumispaikaksi ja synttäreihin. • Hiekkalaatikolla riittää vilinää Kiskossa. Mitä kunnasta jäisi puuttumaan jos MLL ei toimisi siellä, Salon yhdistyksen pj. Hilpi Perttula? Kunnastamme jäisi puuttumaan lähes kokonaan avoin ehkäisevä toiminta. Tuomme kaupunkiin lapsiperheiden äänen päätöstentekoon. Toivon, että voimme vastata kaupunkilaisten tarpeisiin niillä alueilla, joita kaupunki ei ehdi tai pysty hoitamaan – kerhojen, isä-lapsitoiminnan, perhekahviloiden ja kulttuurin tuojana. • PERTTELI Kekseliästä Kotoilua ja Puuhakasta Perheilyä P erttelin yhdistyksen toiminta on kasvanut huimasti muutamassa vuodessa. Meillä on paljon toimintaa lapsiperheille. Harrastustoimintaa olemme toteuttaneet paikallisilla kouluillamme, esimerkiksi liikuntakerhoa, pienten lasten peuhua, balettia, koko perheen kahvakuulaa ja sählyä. Tärkeänä pidämme sitä, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa eli maksut ovat pieniä. Haluamme myös korostaa perheen yhteistä aikaa, että vanhemmat eivät vain veisi iltaisin lapsiaan harrastuksiin vaan tekisivät jotain kivaa myös yhdessä koko perheen voimin. Olemmekin luoneet kaksi uutta ”brändiä” joiden avulla toteutamme tätä periaatettamme. Kekseliästä Kotoilua -kursseilla tehdään aina jotain omin käsin. Kurssi on kertaluonteinen ja kestää muutaman tunnin, mukaan voivat tulla kaikki. Olemme esimerkiksi tehneet keppihevosia, koruja ja virkanneet koreja. Perttelin keppihevoskatras. Toinen uusi keksintömme on Puuhakasta Perheilyä -kerhot, joissa koko perheen voimin tehdään jotain liikunnallista yhdessä. Tämän kerhon tiimoilta olemme toteuttaneet mm. keilausta ja geokätköilyä. Suuri osa toimintaamme ovat myös erilaiset tapahtumat, joista parhaimpina mainittakoon Maatilapäivä ja teemadiscot. Kivalla porukalla saamme paljon hyvää aikaan ja iloisen toiminnan myötä saamme lisää aktiivisia jäseniä toimintaamme! • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 13 turku ja TURUN SEUTU Portsa Portsan yhdistys – intoa ja elämää menneiden aikojen miljöössä T urussa Port Arthurin kaupunginosassa on toiminut MLL:n paikallisyhdistys vuodesta 1992. Suojaisat puutalojen sisäpihat ja alueen laidoille sijoittuvat kerrostalot kätkevät sisäänsä monen ikäistä väkeä ja joukkoon mahtuu paljon lapsiperheitä. Päiväuniaikaan mukulakivikaduilla näkee vauvaperheiden vanhempia nukutuslenkeillään ja aamu- ja iltapäivisin koululaisten virta kiemurtelee iloisesti pitkin katuja. Alueen keskellä sijaitseva Annanpuisto on aamupäivisin pikkulasten temmellyskenttänä ja iltaisin sen laidalla kokoontuvat vähän vanhemmiksi ehtineet lapset. Portsan yhdistys haluaa tarjota iloa, tekemistä ja vertaistukea lähialueen perheille. Yhdistys järjestää toimintaa mm. Annanpuistossa, jossa perheet kokoontu- vat saamaan juttuseuraa ja leikkikavereita. Koululaisille on järjestetty vuosien varrella monenlaisia kerhoja, mm. iltapäiväkerho Topeliuksen koululla ja askartelupäiviä. Vanhempia on hemmoteltu äitien- ja isänpäivänä, on järjestetty kirpputoreja, teatteriretkiä, perheliikuntaa ja erilaisia tapahtumia. Jokavuotinen perinne on kesäkuun alussa järjestettävä Annanpuiston kesäjuhla, joka kokoaa paikalle satoja portsalaisia. Paloauto ja hevoset ovat olleet juhlassa lasten kestosuosikkeja, aikuiset ovat nauttineet etenkin musiikista, eläväisistä juontajista ja arpajaisista. Yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa Portsan yhdistys on talvisin järjestänyt Ruissalossa Erätulitapahtuman. • Vilvoittelua Annanpuistossa. NAANTALI Naantalin yhdistys toimii ja tempaisee lapsille ja perheille! O lemme iloinen ja aktiivinen porukka ja teemme innolla kaikkea hauskaa naantalilaisille lapsille ja perheille. Kirppikset ja perhekahvila ovat meidän valttikorttimme ja niissä käykin aina kova ku- VAHTO Monenlaista kerhoilua myös yhdessä kunnan kanssa V ahdon yhdistys on aktiivisesti toimiva yhdistys, jolla on monipuolisen vapaaehtoistoiminnan lisäksi palkattuja työntekijöitä. Yhdistys järjestää kunnan tukemana Vahdolla aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koululaisille kerhotoimintaa, mm. sirkuskerho, kokkikerho, kädentaitokerho ja sählykerho. Kaksi kertaa viikossa pidämme lisäksi neljä tuntia pikkunuokkaria 3-6 -luokkalaisille ja kesällä kesäkerhoa. Lisäksi yhdistys järjestää jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia yksin ja yhdessä muiden vahtolaisten yhdistysten kanssa. • 14 MYNÄMÄKI Isä-lapsitoimintaa ja muuta T oimintaamme kuuluvat erilaiset kerhot alle kouluikäisille, ala-asteikäisille sekä lasten vanhemmille. Yhteistyötä kunnan kanssa tehdään mm. neuvo- Iloinen hallitus kokoontuu Naantalissa. hina. Kerran vuodessa järjestämme suuren konsertti- tai muun tapahtuman. • loiden, päiväkotien ja koulujen kautta sekä erilaisten hyväntekeväisyyskeräysten muodossa. Kunnan avustuksella mahdollistetaan isä-lapsi -puutyökerho ja Liikunnan Ihmemaa tilojen osalta. Kylämummit ja -vaarit ovat vuosittain eri teemoihin pohjautuen tehneet yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa koko perheen kulttuuritapahtuman. • RUSKO Tapahtumia lapsiperheille R uskon yhdistys järjestää lapsille ja lapsiperheille mukavia tapahtumia kuten mm. nappulakisat, talvirieha, vappu-piknik, ötökkäsafari ja kirpputorit. Lisäksi yhdistys pyörittää Ruskon nuorisotalolla kaikille avointa perhekahvilaa. • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti Talvirieha Ruskolla. turku ja TURUN SEUTU Mitä kunnasta jäisi puuttumaan jos MLL ei toimisi siellä, Raision yhdistyksen pj. Satu Haapalainen-Suomi? Puuttumaan jäisi iso osa hyväntekeväisyyttä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Voidaan mainita vaikka Joulupuu-keräys ja Hyvä Joulumieli-kampanja näistä esimerkkeinä. • KAARINA Vipeltäviä jalkoja ja kirppisteleviä käsiä Kaarinassa T unnetuimpia tapahtumistamme ovat jokasyksyiset Nappulajuoksut, jotka keräävät keskusliikuntapuistoon kolmisensataa innokasta mitalikaulaista juoksijaa perheineen. Pienten nappuloiden lisäksi yhdistys liikuttaa myös äitejä, jotka palloilevat viikoittain yhtä innokkaina omalla liikunta-vuorollaan Piispanlähteen koululla. Järjestämme kaksi kertaa vuodessa Hovirinnan koululla suuren suosion saavuttaneita Lastentarvikkeiden jättikirppiksiä, joihin osallistuu myyjiä ja ostajia Kaarinan lisäksi myös monista lähikunnista. Jokaviikkoiseen toimintaamme kuuluvat kahdessa osoitteessa kokoontuvat perhekahvilat. • Isä-lapsimoniottelussa tärkeintä on tyyli. PAIMIO Isä-lapsitoimintaa T oiminnan tavoitteena on saada isät viettämään enemmän aikaa lastensa kanssa, saada tukea isyyteen muilta toiminnassa olevilta isiltä, sekä samalla äideille hengähtämishetkiä ja tuoda tasa-arvoa MLL:n toimintaan. Toiminnan tiedottaminen toimii oman sähköpostiringin kautta, johon jokainen paimiolainen isä voi liittyä. Isä-lapsimoniottelussa, joita on käyty vuodesta 2010 lähtien, on 5 yleisurheilulajia ja isä ja lapsi/lapset muodostavat joukkueen. Osallistuvat lapset ovat 2–7 -vuotiaita ja viime kesästä alkaen käytössä on ollut tasoitusjärjestelmä, jonka avulla eri-ikäisten lasten suoritus on helppo mitata. Isä-lapsitoiminnalla on myös käytössään liikuntasalivuoro alle kouluikäisille lapsille ja isille viikoittain sekä alle 3-luokkalaisilla lapsilla ja isillä on ollut käytössään myös viikoittainen puutyövuoro. Molemmat toiminnot ovat ilmaisia ja näin jokaiselle avautuu mahdollisuus päästä toimintaan helposti mukaan. Isä-lapsitoiminta järjestää myös kaikenlaisia muita tempauksia, kuten retkiä, renkaanvaihtoa, ohjattua puutyötä paikallisen rautakaupan kanssa yms. vuodenaikojen ja mielenkiinnon mukaan. Isä-lapsitoimintaa vetävä Janne Vikki on huomannut, että lapset nauttivat todella paljon jakamattomasta huomiosta ja yhdessä tekemisestä. Lisäksi toiminta kehittää kädentaitoja, keskittymiskykyä ja isä-lapsisuhdetta. Lapset oppivat ottamaan vastuuta siivoamisesta puutöissä ja myös isit vahvistuvat lastensa kanssa olemisessa ja uskaltavat heittäytyä muiden esimerkin kautta "lapsen tasolle" toiminnassa. • LITTOINEN Vireää ja yhteisöllistä toimintaa kahden kunnan alueella L ittoinen sijaitsee kahden kunnan Liedon ja Kaarinan alueella ja MLL:n Littoisten yhdistys tekee vapaaehtoistyötä kummankin kunnan lapsiperheiden hyväksi. Kuntayhteistyö mahdollistaa muun muassa harrastetoiminnan toteuttamisen alueella. Esimerkiksi isien ja lasten sählykerho Littoisten koululla ei välttämättä toteutuisi ilman Liedon kunnan tarjoamaa salivuoroa. Littoisten Monitoimitalo on usein yhdistyksen tapahtumien, kuten esimerkiksi keväisin ja syksyisin järjestettävän lastentavarain kirpputorin, pääpaikkana ja siellä kokoontuu viikoittain myös perhekahvila. • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 15 loimaan SEUTU Loimaalta löytyy koko perheen keinu. LOIMAAN KAUPUNKI Leikkipuistotoimintaa yhdessä kaupungin kanssa M LL:n leikkipuiston keinuun Loimaalla mahtuu isokin kaveriporukka tai koko perhe yhdessä keinumaan. Ympäri vuoden toimiva leikkipuisto aivan kaupungin keskustassa on suosittu leikki- ja kohtaamispaikka. Yhdistyksellä on leikkipuistotoiminnasta ostopalvelusopimus Loimaan kaupungin kanssa. Lapsen voi joko jättää puistoon leikinohjaajan valvontaan tai oma huoltaja voi tulla puistoon lapsen mukaan. Puistossa on silloin tällöin teemapäiviä ja pieniä tapahtumia. • MARTTILA Kaupungin kanssa yhdessä muun muassa lastenjuhlat! M arttilan yhdistys on aktiivinen tapahtumien järjestäjä Marttilassa. Suurin tapahtumamme on lastenjuhla, jonka järjestämme joka kevät. Lisäksi järjestämme usein tapahtumia yhdessä kunnan tai muiden järjestöjen kanssa. • PÖYTYÄ Ulkoilua, luontoa ja liikuntaa P Mellilän yhdistyksen toiminta on pientä mutta iloista ja energistä. Järjestämme viikoittain 3–7 -vuotiaille lapsille satujumppaa. 16 MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti öytyän yhdistys on mukana lapsien, nuorten ja lapsiperheiden arjessa ja juhlassa. Yhdistys järjestää lapsiperheille suunnattuja tempauksia, joissa pääosassa ovat ulkoilu, luonto, liikunnallisuus ja koko perheen yhdessäolo. Näissä tapahtumissa paikalla ovat, siskot ja veljet, isät, äidit ja isovanhemmat miksei kummit ja naapuritkin! • loimaan SEUTU KARINAINEN Siivouspäivä! Karinaisten yhdistys mukana lasten ja nuorten ympäristökasvatuksessa K arinaisten yhdistys sekä Kyrön ja Elisenvaaran koulut Pöytyällä tekevät pitkäjänteistä lasten ja nuorten ympäristökasvatustyötä toteuttamalla vuosittain Kyrön taajamassa ympäristösiivouspäivän. Siivouspäivään osallistuu oppilaita sekä opettajia kahdesta koulusta ja kaikilta vuosiluokilta eli n. 430 henkilöä. Siivouspäivä ajoittuu vuosittain vapun lähettyville, jolloin kadun varret ovat entistä alttiimpia roskille. Siivouspäivän tarkoituksena onkin herätellä oppilaiden näkemyksiä oman lähiympäristönsä suojeluun, hoitamiseen ja kunnostukseen. Siivouspäivällä halutaan vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin sekä tapoi- hin suhtautua omaan ympäristöönsä ja sen hyvinvointiin. MLL:n Karinaisten yhdistys tarjoaa siivousurakkaan osallistuville lapsille ja nuorille päivän päätteeksi mehua ja munkit kiitokseksi tekemästään työstä. Tarjoilusta tulevia kustannuksia jakavat paikallisten yhdistysten antamat lahjoitukset, joita yhdistyksemme kerää kohdistetusti tapahtuman järjestämistä varten. Yhdistyksemme kiittää tapahtuman järjestämiseen osallistuvia yrityksiä kiittämällä heitä näkyvästi kiitosmainosten muodossa Kyrön keskusta-alueella kaupoissa sekä julkisten rakennusten ilmoitustauluilla. • Karinaisissa annettiin roskille kyytiä. TARVASJOKI Isä-lapsitoimintaa, tanssia, ipanajumppaa, ja sirkustelua Tarvasjoella T arjoamme nuorille työtä toiminnoissamme ja maksamme heille palkkaa. He hoitavat ipanajumppaa, tanssia, synttäreitä ja ovat tapahtumissa apuna. He ovat meille vapaaehtoisille korvaamaton apu! • Tarvasjoella tanssitaan. Mitä kunnasta jäisi puuttumaan jos MLL ei toimisi siellä, Auran yhdistyksen pj. Sanna Mäkinen? Aura olisi ainakin lapsiperheille paljon ankeampi paikka ilman meidän aktiivista yhdistystämme. Esimerkiksi päiväkodilla ei ole enää ollut mahdollista ottaa pieniä koululaisia hoitoon vanhempien ollessa töissä ja siksi meiltä toivottiin apua koululaisten kesäloman ajaksi. Meillä oli jo toiminnassa kesälomaliiga johon pienet koululaiset saivat tulla ohjatusti osaksi päivää, mutta vuonna 2013 pidensimme päivää ja myös huolehdimme että liigan hintaan kuuluivat ruokailut. Palaute oli hyvää ja tänä vuonna liiga on pidennetty kestämään kolme viikkoa. Näin olemme voineet auttaa kuntaa ja kuntalaisia saamaan palvelua, jota kunta ei enää pysty tuottamaan. Perhekahvilamme antavat vanhemmille tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja saada vertaistukea lapsiperheen arkeen. Monenlaiset tapahtumamme elävöittävät pienen kunnan toimintaa ja yhteistyö eri järjestöjenkin välillä tuottaa monta mukavaa juttua kuntaan. • MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 17 yhdistykset Varsinais-Suomessa Vuonna 2013 Varsinais-Suomessa oli 66 MLL:n paikallisyhdistystä, joissa jäseniä oli 11432. Kuntia alueella oli 28 ja asukkaita noin 470 000. VAKKA-SUOMESSA Laitila, Kustavi, Uusikaupunki, Taivassalo, Pyhäranta, Vehmaa Vapaaehtoistyön tunteja Toimintaan osallistuneita 2345 8450 LOIMAAN SEUDULLA Aura, Alastaro, Loimaan kaupungin yhdistys, Mellilä, Metsämaa, Pöytyä, Karinainen, Yläne, Oripää, Vampula, Koski TL, Tarvasjoki, Marttila Vapaaehtoistyön tunteja Toimintaan osallistuneita 12 245 24 019 TURussa JA TURUN SEUdulla Kaarina, Piikkiö, Lieto, Littoinen, Parainen, Sauvo-Karuna, Paimio, Raisio, Naantali, Merimasku, Rymättylä, Masku, Lemu, Nousiainen, Mietoinen, Mynämäki, Vahto, Rusko, Turun kaupunki, Portsa, Turun keskosperheet, Hirvensalo, Koivula, Varissuo, Halinen-Kohmo, Runosmäki, Moisio, Paattinen, Vapaaehtoistyön tunteja Toimintaan osallistuneita 26 084 61 573 SALON SEUdulla Salo, Halikko, Perniö, Hajala, Särkisalo, Kemiönsaari, Muurla, Kisko, Suomusjärvi, Kiikala, Pertteli, Kuusjoki, Somero Vapaaehtoistyön tunteja Toimintaan osallistuneita ten yhdistys Paikallis ät y lö dot d yhteystie jen kautta, tisivu piirin ko menpiiri.mll.fi suo varsinais distys moni yh a ik a ja – on myös kissa! Faceboo 18 8280 32 705 MLL:n oma maskotti, Mara-Katti seikkailee erilaisissa tapahtumissa ympäri Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomessa tehtiin vuonna 2013 48 954 tuntia vapaaehtoistyötä, ylläpidettiin 77 perhekahvilaa, 64 vertaisryhmää ja 224 kerhoa. Lisäksi MLL:n yhdistykset järjestivät seudulla 261 tapahtumaa! MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti ALUEELLISET PALVELUMME KAVERITOIMINTA Kun 6–16-vuotias lapsi tai nuori kokee olevansa yksinäinen tai sopivaa harrastusta ei löydy, voi aikuinen kaveri auttaa. Oman aikuisen kaverin voi saada koulun tai nuorisotoiminen kautta. Myös nuori itse tai vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTA Vapaaehtoisesta tukihenkilöstä voi olla apua 7–18-vuotiaalle lapselle tai nuorelle kun koulunkäynti ei suju, kaveria ei löydy tai aikuiseksi kasvaminen on vaikeaa. AMMATILLISET PERHEPALVELUT Ammatilliset perhepalvelut ovat yksilöllisiä ja joustavia, lapsen näkökulman huomioivia palveluja lapsiperheille. Perhetyöntekijämme toteuttavat seuraavia palveluja: • Lapsiperheiden kotipalvelu • Ammatillinen tukihenkilötyö • Ehkäisevä perhetyö • Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito • Lasten ryhmähoito • Valvotut tapaamiset Palvelun tilaa kunnan ammattihenkilö. Palvelun tilaa neuvolan, lastensuojelun tai vammaispalvelujen työntekijä. PERHEKUMMITOIMINTA Perhe voi myös itse tilata palvelua, kun heillä on kunnan myöntämä palveluseteli. Vapaaehtoinen perhekummi antaa tukea lasta odottaville tai pikkulapsiperheille silloin, kun perhe kaipaa vahvistusta vanhemmuuteen tai kun vanhemmat ovat yksinäisiä tai väsyneitä. Palvelun tilaa neuvolan työntekijä tai muu kunnan ammattihenkilö. YSTÄVÄKSI MAAHANMUUTTAJAÄIDILLE Maahanmuuttajaäidit ja kantasuomalaiset tutustuvat toisiinsa ja löytävät yhdessä uusia harrastuksia yhdessä lasten tai perheiden kanssa. Samalla suomen kielen taito paranee. Perhe voi itse ottaa yhteyttä tai palvelun tilaa neuvolan työntekijä. LASTENHOITOTOIMINTA Tilapäistä lastenhoitoapua perheille esimerkiksi kun lapsi, vanhempi tai hoitaja sairastuu, vanhempi opiskelee, harrastaa, käy asioilla tai haluaa hetken hengähtää. Lapsiperhe voi tilata hoitajan kotiinsa omien tarpeidensa mukaan niissä kunnissa, jotka avustavat toimintaa. Hoitajavälitys p. (02) 235 4720 ma–pe klo 8–13 lastenhoito.mll.fi VERTAISRYHMÄT Vertaisryhmät koottaan tarvittavan teeman ympärille. Ryhmää ohjaa MLL:n työntekijä yksin tai yhdessä kunnan työntekijän kanssa. Ryhmät voivat kestää 4–12 kertaa yleensä kaksi tuntia kerrallaan. Ryhmien aiheita ovat • Yhtä köyttä-parisuhderyhmä • Raskaustreffit • Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä • Äitien virtapiiri • Tanssitan vauvaa -ryhmä • Vauvahieronnan vanhempainryhmä • Eroperheiden nuorten ryhmä Vetskari • Toiminnallinen isäryhmä • Murrosikäisen lasten vanhempainryhmä Ryhmän voi tilata kunnan työntekijä omille asiakkailleen. VANHEMPAINPUHELIN JA NETTI Uupunut? Raivoava? Yksin? Rajaton? Vanhempainpuhelimeen voit soittaa ja vanhempainnettiin kirjoittaa missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Soittaa tai kirjoittaa voi nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainpuhelin p. 0600 12277 maanantaisin klo 10-13 ja 17-20 tiistaisin klo 10-13 ja 17-20 keskiviikkoisin klo 10-13 torstaisin klo 14-20 www.mll.fi/vanhempainnetti Palvelu on maksuton LASTEN JA NUORTEN PUHELIN JA NETTI Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 maanantaista perjantaihin kello 14–20 lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20 www.mll.fi/nuortennetti Palvelu on maksuton Lisätietoja saat ja tilau ks e t voit tehdä p. 02 2736 0 00 TYÖNOHJAUSPALVELUT Työnohjauspalvelumme on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille sekä järjestöjen työntekijöille. Työnohjaajamme ovat koulutettuja ja noudattavat Suomen työnohjaajat ry:n eettisiä periaatteita ja suosituksia. http://varsinaissuomenpiiri.mll.fi MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti 19 M annerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:a on yli 91000 jäsentä ja 558 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 10 piirijärjestöä, joista MLL:n Varsinais-Suomen piiri on yksi. Yhdessä tarjoamme kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. MLL:n jäsenenä olet mukana tukemassa tärkeää työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Jäsenmaksu on keskimäärin 25 euroa vuodessa, ja sillä saat Lapsemme-lehden sekä runsaasti muita jäsenetuja. Tervetuloa mukaan! 20 MLL:n Varsinais-Suomen piirin Lapsiperhe-lehti
© Copyright 2024