Enkelit tulivat takaisin s. 12
Tule ja katso Raision seurakuntalehti 3/2012 joulukuu ■ 22. vsk Enkelit tulivat takaisin s. 12 Tasalan Kamari täyttää 20 vuotta, s. 4 Vapaaehtoisapua vanhuksille, s. 6 100 vuotta lähetysmyyjäisiä, s. 7 Tule ja katso Pääkirjoitus Tahdon asioita ”Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja luokseni tulevaa minä en aja pois. Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään omaa tahtoani, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon. Ja Lähettäjäni tahto on, etten kadota ainoaakaan niistä, jotka Hän on antanut minulle, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Joh. 6:37-40 ■ Tahdomme elämässämme monia asioita ja lähes kokoajan. Tahdomme uuden auton, tahdomme lisää rahaa, lahjoja, sitä että toiveemme toteutuu ja jopa sitä, että Jumalan tahto olisi sama kuin meidän tahtomme… Mutta tahdommeko ”oikeita asioita”? Toisiko tahtomme toteutuminen meille paremman olon, paremman elämän, onnea? Mitä sinä siis tahdot elämältäsi? Mihin suuntaan sinun tahtosi vie? Se mitä tahdot, kertoo siitä, mikä sinulle on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Elämäsi määräytyy siksi pitkälle siitä, mitä tahdot ja tavoittelet. ■ Sananlasku sanoo, että ”lujan tahto vie vaikka läpi harmaan kiven”. Elämän todellisuus ei kuitenkaan aina noudata lentäviä lauseita. Törmäämme ennemmin tai myöhemmin muureihin, joiden läpi ei auta lujinkaan tahto. Monenlaiset elämän vaikeudet, ristiriidat, sairaudet ja ennen kaikkea kuoleman todellisuus eivät väisty, vaikka koko tahdonvoimamme marssitamme niitä vastaan. ■ Kun Jumala loi ihmiseen niin tunne-elämän, kyvyn ajatella kuin tahdonkin, Hän tarkoitti ne käytettäviksi. Mutta Jumala ei tarkoittanut, että mitään niistä käytettäisiin Hänestä irrallaan. ■ Ihmisten pelastus ei siis ole kiinni siitä, mitä ihminen tahtoo, vaan siitä, mitä taivaallinen Isä tahtoo ja Jeesus tahtovat. Kukaan ihminen ei voi uskoa eikä tulla Jumalan yhteyteen, ei omistaa syntien anteeksiantamusta eikä iankaikkista elämää muuten kuin Jumalan tahdosta. ■ Isä tahtoi sinun pelastumistasi ja siksi Hän lähetti Poikansa Ihmiseksi. Jeesus ei kulkenut ristintietä tahdottomana, vaan tahtoen juuri sitä, mitä Jumala tahtoi. Jeesus oli valmis kulkemaan tuskien tien syntien sovittamiseksi. ■ Kaikki, mitä me lähdemme elämässä etsimään, löytyy viime kädessä vasta Isän kodissa, Jeesuksen yhteydessä. Jos haluat pelkkää leipää, jäät onnettomaksi, mutta jos etsit Jeesusta, Elämän Leipää, löydät ravinnon sekä sielullesi että ruumiillesi. ■ Tahdotko sinä siis ottaa vastaan Jeesuksen ja Jumalan rakkauden? Tahdotko sinä tänä jouluna heittäytyä Jeesuksen armon, Jumalan pelastavan tahdon varaan ja lausua hiljaa: ”Tapahtukoon sinun tahtosi”. Hyvää ja armorikasta adventin ja joulunaikaa! Riikka Leskinen Tiedottaja 2 3 / 2012 Ajankohtaista Taivas varjele – rukouksia äijille ■ ”Suomalaisen miehen rukous on usein lyhyt, vain huokaus, näkymätön ja kätketty”. Näin alkaa tämän erilaisen rukouskirjan esipuhe. Ja totta Mooses: kyllä rukoukset ovatkin moni-ilmeisiä! Kirja jakautuu viiteen osastoon: etsin paikkaani, olen isä, kiitos tästä, armahda minua, sinne päin. Rukousten laatijoita on Aleksis Kivestä A.W. Yrjänään; Pekka Ruuskasta Jaakko Löyttyyn. Itseäni ravitsi ja ravisteli erityisesti lyhyet rukoukset: *** En tiedä. Opeta minua. *** Jumala, ei ole sanoja, vain huokaus. *** Pinta on kunnossa. On perhe, koti ja hyvä työ Vain minä olen epäkunnossa. *** Auta minua elämään niin, että lapseni voi aikuisenakin sanoa minulle: Isä, auta. *** Kaiken kokoisille ja näköisille miehille tämä kirja on virkistävä rukoustuki. Pastori Markku Ahlstrand esitteli Taivas varjele – Joka äijän rukouskirjan. Kirjan ovat toimittaneet Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen ja sen on julkaissut LKkirjat vuonna 2012. 10 miljoonalla Toisenlaisia Lahjoja ■ Kirkon Ulkomaanapu toi eettiset Toisenlaiset Lahjat markkinoille vuonna 2005. Tähän mennessä Toisenlaiset Lahjat ovat tuottaneet 9 117 955 euroa ja auttaneet tuhansia kehitysmaiden ihmisiä. Kaikkien aikojen suosituin lahja on ollut vuohi. Toisenlaisten Lahjojen avulla on toimitettu paljon katastrofiapua sekä autettu vähentämään köyhyyttä kehitysmaissa. Apua tarvitaan edelleen kipeästi eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on tänä jouluna rikkoa 10 miljoonan euron raja. Toisenlainen Lahja on loistava vaihtoehto joululahjaksi, koska meillä suomalaisilla usein on jo kaikki tarvitsemamme. Suomalaisilta myös löytyy paljon halua auttaa, kunhan se käy vaivattomasti, Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan koordinaattori Hanna Lassila sanoo. Tänä vuonna lahjavalikoimaan on otettu mukaan 11 uutta lahjaa. Uutuuksia ovat esimerkiksi Sata sikaa, Syntymätodistus ja Naisten Pankin pienlaina. Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, jolla voi ilahduttaa lähimmäis- tään ja samalla antaa kehitysmaiden ihmisille mahdollisuuden esimerkiksi riittävään ruokaan, puhtaaseen veteen tai toimeentuloon Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Jokaisesta lahjasta saa sähköisen tai perinteisen postikortin, jossa kerrotaan lahjan merkityksestä kehitysmaiden ihmisille. www.toisenlainenlahja.com Kirkkauden kappeliin uusi sisäänkäynti ■ Kirkkauden Kappelin alakerran kulkuyhteyksien parantamiseksi, kappeliin on asennettu sähkötoiminen liukuovi. Ovi avautuu liiketunnistimilla. Uusi ovi on lähes kynnyksetön, joten liikuntarajoitteisten on helpottunut huomattavasti. Aiemmin Kirkkauden Kappelin alakertaan kuljettiin yläkerran portaiden kautta tai kapeaa polkua pitkin pohjois- ja itäseinää myötäillen. Arkkitehti Matti Haapajärvi suunnitteli alakerran uuden ”paraatioven”. Korjaustyöt teki Raision Metalli Oy. Seurakunnan omana työnä korjattiin kivetykset sisä– ja ulkopuolelta. Ikirauhan Kallioiden alueelle asennettiin syksyn aikana myös lisää kaiteita kulkua helpottamaan. Kirkkauden kappelin kaikki sisäänkäynnit ovat avoinna klo 8-20 joka päivä. EKOTEKO: Kynttilät ja metallilyhdyt ■ Syys- ja talviaikaan haudoilla poltetaan paljon omaisten tuomia kynttilöitä. Näistä syntyy suuria määriä jätettä. Huolehdithan ympäristöstä ja kirkkomaan kauneudesta ja laita kynttilöistä jääneet jätteet niille kuuluviin jäteastioihin! • Muovikuoriset kynttilät saa laittaa sekajätteisiin. • Käytöstä poistetut lasilyhdyt kuuluvat kaatopaikkajätteisiin. • Metalliesineille on omat metallin keräysastiat. Kaikkein paras vaihtoehto kynttilöiden poltolle jätteiden kertymisen kannalta on tuoda haudalle metallinen kynttilälyhty, jossa voi polttaa muovikuoretonta kynttilää. Tule ja katso 3 3 / 2012 Seurakunta muistaa joulunaikaan Lahjakorteilla hyvää mieltä Avoimet ovet seurakuntatalossa jo 50 vuotta ■ Raision seurakuntatalo vihittiin käyttöön 18.11.1962 piispantarkastuksen yhteydessä. Vihkimisen toimitti silloinen arkkipiispa Ilmari Salomies. Vihkiäispuheensa lähtökohdaksi arkkipiispa oli valinnut Psalmin 68:7 sanat: Hän on Jumala, joka antaa yksinäiselle kodin. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, Raision seurakuntatalossa vierailee päivittäin kymmeniä raisiolaisia. Seurakuntatalossa on joka päivä avoimet ovet. Vuonna 1962 seurakuntalaisia oli hiukan yli 10 000, nykyisin seurakuntaan kuuluu noin 19 000 henkilöä. Vaikka tilat rakennettiin pienemmälle käyttäjämäärälle, seurakuntatalon tilat toimivat myös suuremmalle kävijämäärälle. Seurakuntatalossa on seurakuntasali 150 hengelle. Seurakuntasaliin voidaan liittää 60 hengen kahvihuone sekä 80 hengen kappeli. Kahvio ja seurakuntasali ovat nykyisin vuokrattavissa muistotilaisuuksiin tai merkkipäiviin. Seurakuntatalossa vierailee viikoittain kymmeniä raisiolaisia, sillä seurakuntatalon monipuoliset tilat ovat eri työmuotojen ahkerassa käytössä. Seurakuntatalon tiloihin kuuluvat mm. seurakuntatoimisto, nuorisotyöntilat, diakoniatyön toimisto, seurakuntatoimisto, päiväkerhotilat sekä taloustoimisto. Lisäksi papeilla, kanttoreilla ja nuorisotyöntekijöillä on omat työtilansa. Alun perin 9000 m2 käsittävässä seurakuntatalossa sijaitsivat yleisten tilojen lisäksi mm. kirkkoherran ja toisen papin asunnot. Vuonna 1962 seurakunnassa oli työntekijöitä 8. Kirkkoherran lisäksi seurakunnassa työskenteli toisena pappina virallinen apulainen Onni Norvasuo, diakonissa Elli Kallio, taloudenhoitaja – kanttori – kirkkokuoron johtaja Erkki Seiste, kanslisti Ulla Hagström, tyttötyönohjaaja Irmeli Salminen, poikatyönohjaaja Einari Räty ja suntio Kalle Lehtonen. Vuonna 2012 vakituisia työntekijöitä seurakunnassa on kuutisenkymmentä. Seurakuntatalo rakennettiin 1960-luvun alussa ja sen suunnittelivat arkkitehdit Kauko ja Olavi Reima. Pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto L & P & L Louhi Turusta. Arkkitehtitoimisto Matti Suomisen suunnittelema korjaus ja laajennus valmistui jouluksi 1999. Vihkiäispuheessaan arkkipiispa Salomies puhui ihmisten yksinäisyydestä ja kodinkaipuusta ja toivoi vihittävän rakennuksen tulevan kodiksi, jonka lämpimän lieden äärellä pääsee kasvamaan ja lujittumaan Jumalan kansan perheyhteys. Viidessäkymmenessä vuodessa seurakunnan väkimäärä, työntekijämäärä ja työmuodot ovat kasvaneet ja muuttuneet. Kuitenkin seurakunnan perustehtävä on pysynyt samana: seurakunta pyrkii tarjoamaan jokaiselle raisiolaiselle hengellisen turva- ja kasvupaikan, ”kodin”, jossa pidetään toisistamme huolta sekä kasvetaan ja lujitetaan Jumalan kansan perheyhteyttä. Hyvää Joulua lukijoille toivottaa Tule ja katso -lehden toimitus ■ Nykyajan kaupallistunut joulu aiheuttaa paineita ja ahdistusta monelle. Sen lisäksi, että seurakunta haluaa vastata ihmisten hengellisiin, halutaan auttaa myös taloudellisissa ongelmissa. Tänä jouluna Raision seurakunnan diakoniatyö jakaa jouluavustuksena lahjakortteja raisiolaiseen elintarvikeliikkeeseen, perinteisten joulukassien sijaan. Diakoniatyön kautta jaettavilla jouluavustuksilla halutaan muistaa ja tukea erikoisesti heitä, joilla ei ole varaa jouluisiin menoihin. Lahjakorteilla halutaan antaa mahdollisuus hankkia itse sitä, mitä jouluunsa tarvitsee. Jouluavustukset on tarkoitettu vähävaraisille raisiolaisille ja heidän perheilleen. Avuntarvitsijoina on sekä yhden hengen talouksia, että yksinhuoltajia ja kahden huoltajan talouksia. Vuoden 2011 jouluna taloudellista apua sai n. 350 erilaista ja erikokoista perhettä. Jouluavustusten lisäksi vuonna 2012 diakoniatyön avustusrahoilla on hankittu noin 6000 eurolla elintarvikkeita, joita jaetaan, EU-ruoan lisäksi, ympäri vuoden. Seurakunta tekee yhteistyötä mm. Raision sosiaalitoimen, SPR:n ja MLL:n kanssa. Yhteistyön kautta löytyvät ne, jotka kipeimmin tarvitsevat apua taloudelliseen tilanteeseensa. Lahjakortin summaan vaikuttavat perheen koko, taloudellinen tilanne sekä muut yllättävät talouteen vaikuttavat tekijät. Jouluavustusta voi hakea diakoniatoimistosta saatavalla hakukaavakkeella maanantaista 26.11. alkaen. Hakemus pitää toimittaa diakoniatoimistoon viimeistään keskiviikkona 12.12. Hakemukset käsitellään seuraavina päivinä mutta kuitenkin viimeistään 14.12. ja niistä soitetaan tai laitetaan viestiä heti kun päätökset on tehty. Diakoniatoimisto löytyy osoitteesta Kirkkoherrankuja 2. Kauneimmat joululaulut: Laulamalla joulutunnelmaan ■ Kauneimpien joululaulujen laulaminen on monelle seurakuntalaiselle joulun odotuksen kohokohta. Mielen täyttää ilo tuttuja ja kauniita lauluja laulaessa ja kuunnellessa. Koska jokaisella sukupolvella on omat suosikkinsa kauneimmissa joululauluissa, järjestää Raision seurakunta tänä vuonna useita, eri ikäpolville suunnattuja laulutilaisuuksia. Yhteislaulua on paljon, mutta tilaisuuksissa on mukana myös kuoroja ja solisteja. Pikkulasten perheille järjestetään kolme omaa laulutilaisuutta. Perheiden laulutilaisuuksissa saa joululaulujen säestyksenä olla myös jokellusta ja töminää, itkua ja toivottavasti naurua. Varttuneiden joululauluja taas lauletaan päivänvalon aikaan, ettei tarvitse pimeässä liukastella. Tilaisuudessa lauletaan perinteisiä joululauluja ja virsiä. Kauneimpia joululauluja pääsee laulamaan tunnelmalliseen kirkkoon myös yömyöhään. Tuomaanpäivän hämärissä –laulutilaisuuden öinen ajankohta ja lauluvalikoima on suunniteltu palvelemaan erityisesti nuoria aikuisia. Kolme yötä ennen joulua on useimmille nuorille aikuisille sopiva ajankohta hiljentyä. Tilaisuuksissa kerätään kolehti lähetystyön hyväksi. Tämän vuoden kolehtituotoilla autetaan Aasian lapsia hankkimaan lukutaidon. Suomen Lähetysseuran mukaan koulutus on tehokas keino katkaista köyhyyden kierre. Lukutaito tarjoaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja elinoloihinsa läpi elämän. Lisätietoja Kauneimmista joululauluista tämän lehden sivulla 10 sekä seurakunnan Internet –sivuilla osoitteessa www.raisionseurakunta.fi. Tule ja katso 4 3 / 2012 Tasalan Kamari on muutakin kuin kahvila Mariitta Pentti Mariitta Pentti Tasalan Kamarin toiminta on muuttunut niinä 20 vuotena, kun sen ovet ovat olleet kutsuvasti avoinna vastaanottamaan jokaisen sisään tulijan läheltä ja kauempaa. Uusia toimintamuotoja on syntynyt asiakkaiden tarpeista käsin ja vapaaehtoisten hyvistä ideoista. Tasalan Kamari on seurakunnan paikka, mutta kasvot ja sisällön sille antavat asiakkaat ja vapaaehtoiset. Yleisön pyynnöstä, tuolijumppaa harrastetaan vuoden 2013 alusta lähtien kaksi kertaa kuussa. Miestenpiiri on kokoontunut seurakunnan eri tiloissa jo 20 vuoden ajan. Kamarissakin piiri on ollut jo useita vuosia. Se on ryhmäläisten mielestä perinteinen seurakunnan piiri, jossa luetaan luku Raamatusta ja käydään sitä yhdes- sä läpi keskustellen ja kysellen. Laulullekin löytyy sijaa miesten piirissä. Piiri on avoin, sinne ovat kaikki tervetulleita. Toisinaan on myös joku seurakunnan papeista ollut piirissä mukana. Miestenpiiriläiset löytää Kamarista parillisen viikon perjantaina klo 18.30 alkaen. Tuolijumppa kutsuu kerran kuukaudessa nauttimaan rentouttavasta liikunnasta ja mukavasta seurasta. Notkeat nivelet, keventynyt ja rentoutunut olemus ovat palkkio tunnin ahertamisesta oman kehon hyväksi. Jumpassa käytetään apuvälineinä tuoleja ja jumppanauhoja. Liikkeet eivät ole vaikeita ja jokainen suorittaa ne omat rajoituksensa huomioiden. Osallistujia Rummikubia pelatessa vaihdetaan myös kuulumiset ja tutustutaan uusiin ystäviin. Äiti Teresa-peittopiiri koetaan ” rakkauden työpiirinä”. Peittopiiri kokoontuu torstaisin klo 10–13. jolloin taitavista käsistä valmistuu neulottuja lappuja peittoja Pastori Markku Ahlstrandin kanssa voi keskustella mistä tahansa aiheesta: mikään ei ole liian pieni tai suuri asia keskusteltavaksi. varten. Osa peittojen tekijöistä käy tuomassa lappuja tai valmiita peittoja ja hakemassa lankaa tilalle. Osa neuloo piirissä lappuja tai yhdistää niitä peitoiksi vaihtaen samalla kuulumisia. Mukaan on tullut uusia kutojia: innostus on iloista ja talkoohenki tarttuvaa. Peittoja tehdään lähelle ja kauas. Peittopiirin kautta on lähtenyt Mariitta Pentti Nettikahvila Nettikahvila on toiminut Kamarissa jo kolmatta vuotta. Täällä voit kahvikupin äärellä lukea sähköpostisi tai surffata vaikka tuoreimmat otsikot päivän lehdistä. Laskujen maksu ja kirjastossa asiointi käy myös päätteeltä hyvin. Voit saada apua tietokoneen siivoukseen, päivityksiin ja pieniin korjauksiin. Voit työskennellä tietokoneella yksin, omassa rauhassa tai halutessasi saat ohjausta nettikahvilan vastaavalta vapaaehtoiselta. Nettikahvila on avoinna tiistaisin klo 10–12. Varaamalla ajan etukäteen säästyt odottamiselta. Ajanvarauksen voit tehdä suoraan kahvion tiskiltä tai soittamalla Kamariin puh. 02-4385 865. Pappi tavattavissa Diakoniatyön pappi Markku Ahlstrand on Kamarissa joka torstai tunnin ajan, klo 11–12. Hänet tunnistaa valkoisesta papin kauluksesta, mutta vedä hihasta, jos hän ei sinua huomaa. Mikään aihe tai asia ei ole liian pieni, ettet voi keskustella siitä hänen kanssaan. Hän aloittaa keskustelun yleensä miesten pöydästä ja kiertää sen jälkeen muissakin pöydissä. Tasalan Kamarin ”Hiljaisessa huoneessa” on mahdollisuus ihan rauhassa keskustella papin kanssa. Häneltä voi myös pyytää esirukousta. Jussi Vierimaa Mariitta Pentti Nettikahvilassa voi harjoitella tietokoneen ja netin käyttöä, joko yksin tai ohjaajan avustuksella. on ollut 15–25 naista – miehille tämä liikuntamuoto ei tunnu sopivan! Yleisön toivomuksesta tuolijumppa on ensi vuoden alusta kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden ensimmäinen ja viimeinen maanantai klo 11– 12. Silloin myös miehet mukaan. jo yli 1000 peittoa äiti Teresa sisarten välittäminä Intian köyhille ja kodittomille. ”Lähiprojektina” valmistui viime keväänä Kerttulakotiin asukkaiden käyttöön 16 isoa peittoa ja tämän vuoden keväällä sinne lahjoitettiin pieniä peittoja ulkoilukäyttöön. Rummikub-pelituokio tarjoaa aivojumppaa kaikenikäisille. Se ei ole vakava peli, vaikka voitosta pelataankin. Pelin äärellä vaihdetaan kuulumisia ja tutustutaan uusiin ystäviin. Pelin ideana on kerätä numerosarjoja omalle pelitelineelle. Hän, joka ensimmäisenä saa siirrettyä numerolaatat telineestä pöydälle, on pelin voittaja. Pelaajia voi olla neljä yhtä peliä kohden. Tasalan Kamarissa on ahkerassa käytössä kaksi peliä. Voit ottaa omankin pelisi mukaan, jotta useampi halukas pääsee mukaan. Pelituokiot keskiviikkoisin klo 12–15. Tervetuloa pelaamaan! Mariitta Pentti Diakoniatyöntekijä Tule ja katso 5 3 / 2012 Riikka Leskinen Mummun Kamari R aision keskusta on rakentunut paljolti Raision seurakunnan kanttorin virkatalon maille. Vielä kanttori Erkki Seisten palkkaetuuteen kuului Tasalan kiinteistön rakennukset ja pellot. Hänen jälkeensä kanttorilla oli jo kokonaispalk kaus. Tasalalle löytyi muuta käyttöä, ja maat kaavoitettiin asuin- ja liiketiloiksi. Näin syntyi Tasalan alue Raision sydämeen. Kun aikanaan tuli mahdolliseksi avata seurakunnan vapaaehtoisten ylläpitämä kahvihuone ja lähetyssoppi, tuntui luontevalta nimetä se Tasalan Kamariksi. Sen yhtenä esikuvana ja innoittajana oli Tampereen seurakuntien avaama Mummon Kammari. Raision murteeseen sopi mielestäni parhaiten Tasalan Kamari. Naisväki vehtaa usein isoäidiksi tullessaan, mitä nimitystä haluavat itsestään käyttää. Itselläni oli isomamma, äitini oli mummi, vaimoni on mummu, poikani anoppi on mumi, yksissä ristiäisissä oli fammu. Rakkaalla on monta nimeä. Joka tapauksessa Tasalan Kamari on luonteeltaan ”mummun kamari”. Sinne saa tulla iloineen ja huolineen kuin isoäidin kotiin ja syliin, kokea olevansa tärkeä ja kokea saavansa ymmärtävän ja rakastavan kuuntelijan ja ystävän, kanssavaeltajan. Kamarin toiminnan alkaessa yllätyin siitä, miten innostuneesti ja täysin sydämin lähdimme liikkeelle. Noin kymmenen naisen ryhmä kasvoi nopeasti. Joku huolehti kahvinkeitosta ja tarjoilusta. Leipominen oli alusta alkaen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Yksi huolehti kahvion viihtyisyydestä, toinen näyteikkunoiden näkymistä, kolmas siivoukses- Tasalan Kamarin toiminnassa on tällä hetkellä mukana yli 100 vapaaehtoista. Tasalan Kamarin 20-vuotinen taival T Pienestä kaikki alkaa… Aluksi Kamarissa käytettiin kertakäyttöastioita ja pullat leivottiin Kokinvuoren seurakuntakodissa. Vapaaehtoisia oli parisenkymmentä. Kävijämäärä lisääntyi vähitellen. Tasalan Kamari on alusta asti ollut paikka, jonne voi piipahtaa vaikkapa kauppareissulla juttelemaan iloistaan ja suruistaan ja jonne kynnys tulla sisään, ei ole liian korkea. Kahvilan yhteydessä toimi lisäksi lähetyssoppi, josta sai ostaa sinne lahjoitettuja käsitöitä seurakunnan lähetystyön hyväksi. Auttamiskeskuksen puhelinpäivystys välitti apua asioiden hoitoon, ystävän tarpeeseen tai ulkoiluun. Äiti Teresa-peittopiiri neuloi ja neuloo edelleen ahkerasti peittoja Intiaan. Kamarin toiminnanjohtajana oli kymmenen vuoden ajan Inkeri Nuttunen. Hänen vastuullaan oli uusien vapaaehtoisten rekrytointi ja Kamarin toiminnasta tiedottaminen. Tasalan Kamari tänään Tasalan Kamarin toiminta on laajentunut paljon alkuvuosista. Tasalan Kamarissa on vähän yli 100 vapaaehtoista, jotka toimivat eri tehtävissä. Kamari on nykyisin virkeämpi, elinvoimaisempi ja idearikkaampi kuin koskaan. Kamarin vapaaehtoiset pursuavat uusia ajatuksia ja ovat avoin niitä toteuttamaan. Vapaaehtoisten tärkeimpiä tehtäviä on ollut alunperin toisen kuuntelu; lähimmäisenä ja ystävänä oleminen. Kahvilassa kävijöitä on päivittäin 70–80. Uusia toimintamuotoja on kehitetty alkuajoista lähtien. Iltaisin Kamarissa toimii seurakunnan eri piirejä. Tasalan Kamari on seurakunnan paikka. Siinä on se ydin. Ilman Jumalan läsnäolon vaikutusta ja sen antamaa voimaa ja rakkautta lähimmäiseen, ei Tasalan Kamaria olisi. Riikka Leskinen asalan Kamari on kaikille avoin, Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoitama kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa. Se on levähdysja pysähdyspaikka kiireiselle, yksinäiselle tai huolten taakoittamalle. Kamarissa voi istahtaa hetkeksi mukavalle sohvalle ja nauttia kodikkaasta ja viihtyisästä ilmapiiristä. Vuonna 1992 taloudellinen lama näytti merkkejään ja työttömyys lisääntyi vaikuttaen monen toimeentuloon ja aiheuttaen henkistä hätää. Raision seurakunnan kirkkoherra Pertti Vanhalukkarla kutsui aiemmin lopetetun Aikuisten Päiväkerhon jäseniä koolle yhteiseen palaveriin. Hänen haaveenaan oli vapaaehtoistyönä hoidettavan kahvilan ja kohtaamispaikan perustaminen seurakunnan kiinteistöön, Tasalan alueelle. Sopivan kiinteistön ja vapaaehtoisten löydyttyä, aloitti Tasalan Kamari toimintansa 29.1.1993. ta ja astianpesukoneesta. Joittenkin vastuulla oli lähetyssoppi myyntipöytineen. Tehtäviä riitti ja työssäoloajoista sovimme. Ohjelmia mietittiin ja vierailijoita kutsuttiin. Mitä kukin sitten tekikin, niin aina täytyi olla valmiina vastaanottamaan kahvilaan tulijoita, toivottamaan tervetulleeksi ja keskustelemaan. Se oli sitä ”mummuna” olemista eli valmiina kaikkeen. Työn oppi tekemällä. Siihen saimme myös koulutusta. Olen heille kaikille vapaaehtoisille todella kiitollinen. Kun kamari valmistui, ensimmäiset vieraat saapuivat heti avaamishetkenä, sähkömiehen vasta poistuessa takaovesta ja seurakunnan vahtimestarin siivotessa hänen jälkiään. Kahvi ja pulla maistuivat. Pian paikasta tuli tunnettu. Satamäärin ihmiset alkoivat poiketa kahville ja ohjelmahetkiin. Pitkiin aikoihin en enää ole joutunut neuvomaan, mistä kamari löytyy. Työttömille tarjottiin kahvit, äidit toivat lapsiaan parkkiin kauppareissuillaan, taitavat kädet neuloivat ”patalappuja”, joista yhteen ommeltuina tulikin ”äiti-Teresa-peittoja”. Pianonkin lauloimme kamariin! Kun Raision seurakunnan viikko-ohjelmaa seuraa, ei voi kuin ihmetellä, miten paljon ja mitä erilaisimpia ohjelmia ja palveluja Tasalan Kamari raisiolaisille tarjoaa. On kevyempää ja vakavampaa, on musiikkia ja Sanaa, on diakonissaa ja pappia, on miehille ja naisille, eikä maahanmuuttajiakaan ole unohdettu. Kysyin äskettäin miestenpöydässä istuvilta, mitä Tasalan Kamari heille merkitsee. Vastaus tuli kuin yhdestä suusta: Mihi me sit mentäis? Hetken päästä eräs joutui laittamaan euron mustaan pikku rasiaan, kun pääsi lipsahtamaan voimasana keskustelun tiimellyksessä. Kodikasta! Pertti Vanhalukkarla Raision seuraakunnan entinen kirkkoherra Pertti Vanhalukkarla ja vaimonsa Leila ovat olleet aktiivisesti mukana Tasalan Kamarin toiminnassa sen alkuvuosista lähtien. Mariitta Pentti Diakoniatyöntekijä Kysyimme Tasalan Kamarin vierailijoilta: Mikä Kamarissa vetää puoleensa? ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Margareetta Lampinen • Olen yksin, täältä löytyy juttukavereita, joiden kanssa voi puhua. • Olin jo pari vuotta kulkenut ohi ja sitten rohkenin tulla. En tuntenut ketään aiemmin Kamarista. • Nyt on kolmas kerta. • Juttukavereiden takia. • Yksinäinenkin löytää juttukaverin. Mariitta Pentti Kalevi Piironen • Hyviä uusia ystäviä. Hyvä seurustelupaikka. • Kaveri kertoi ( Seppo Prami) • 2, 5 v • Viihtyisän ilmapiirin takia ja eläkeläisenä on aikaa. • Yksinäisille ihmiselle ehdottoman tärkeä paikka. Mariitta Pentti Koonnut: Mariitta Pentti Mariitta Pentti Mitä Tasalan Kamari merkitsee sinulle? Miten löysit Tasalan Kamarin? Kauanko olet käynyt Kamarissa? Miksi käyt Tasalan Kamarissa? Mikä on mielestäsi tärkeintä Kamarin toiminnassa? Mariitta Pentti ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Gallup Seppo Nurmi • Kiva kahvipaikka, on halpa. Saa lukea sanomalehden joka aamu. • Kaveri kertoi. • Kahden kuukauden ajan päivit täin(muutti Raisioon 2 kk sitten). • Hyvän kahvin vuoksi. • Muna-sillivoileipä. Tuula Kolmonen-Järvinen • Se merkitsee paljon: tänne on mukava tulla ja olen saanut uusia ystäviä. • Tuttavat ja naapurit kertoivat. • 1,5 v sitten jäätyäni eläkkeelle. • Kiva tulla, kiva ilmapiiri. Edulliset, monipuoliset tarjoilut. • Hyvä joukkohenki. Yhteenkuuluvaisuudentunne, monipuolinen ohjelma, kaikille jotain. Tule ja katso 6 3 / 2012 Tiina Piha Tasalan Kamari välittää vanhuksille vapaaehtoisten apua R aisiolaiset ikäihmiset voivat saada arkipäiväänsä tukea ja vaihtelua esimerkiksi Tasalan Kamarin yhteydessä toimivan Lähimmäis- ja auttamispalvelun kautta. Palvelun vapaaehtoistyöntekijät auttavat monin erilaisin tavoin. Vapaaehtoistyöntekijät käyvät mm. ulkoilemassa vanhusten kanssa, hoitavat kaupassakäynnit, asioivat lääkärissä heidän kanssaan tai lukevat heille kirjoja ja lehtiä. Vapaaehtoista apua voivat pyytää vanhukset itse, heidän omaisensa tai viranomaiset, kuten hoitohenkilökunta. Veli ulkoiluttaa Tyyneä Raisiolainen Veli Korjus ryhtyi tekemään vapaaehtoistyötä noin viisi vuotta sitten, melko pian vaimonsa kuoleman jälkeen. Siitä asti hän on käynyt vähintään kaksi kertaa viikossa ulkoilemassa Kanervakodissa asuvan 98-vuotiaan Tyynen kanssa. Sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta aikoja ei sovita etukäteen, vaan Veli piipahtaa kun se hänen aikatauluunsa sopii. Ikäisekseen virkeällä Tyynellä ei ole elossa olevia omaisia eikä Velin lisäksi enää muita tuttavia, jotka kävisivät häntä tapaamassa. Voimavuosinaan rahtilaivallakin ”messipoikana” työskennelleen Tyynen elämänpiiri rajoittuu nyt omaan huoneeseen ja yhteisiin tiloihin palvelukodissa. Ulkoilut Velin kanssa ovat korvaamaton henkireikä. Veli lykkii Tyynen pyörätuolia yhdessä sovittavia reittejä pitkin, toisinaan keskustassa, toisinaan ulkoilureiteillä ja puistoissa. Tavallisesti heti aamupalan jälkeen alkava retki kestää kerrallaan puolesta tunnista vajaaseen tuntiin. – Tyyne pitää koirista, joten jäämme usein puistoon katselemaan niitä. Välillä taas käydään torilla ja katsellaan, onko kaikki kunnossa. Välillä vain jutellaan tai tervehditään tuttavia, Veli kertoo. ”Hyvin me pärjätään” Veli ja Tyyne ovat yhteisten lenkkien aikana selvästi tulleet tutuiksi. Taputukset ja halaukset vaihtuvat luontevasti ja siinä, missä vieraampi ei välttämättä saa Tyynen puheesta selvää, Veli ymmärtää vanhusta sujuvasti. – Hyvin me pärjätään, Veli sanoo lämpimästi. Vapaaehtoistyöhön eläkkeellä olevan Velin veti tarve löytää tekemistä vaimon kuoltua. Kun häntä Tasalan kamarin kahvipöydässä kyseltiin riveihin, asia oli jo valmiiksi mietitty. – Tämä ei ole minulle pakkomielle, vaan tulee aivan luonnostaan, kuuluu elämänmenoon. Suurin kiitos työstä on mielihyvä ja tunne siitä, että on tarpeellinen. Tiina Piha Toimittaja Tiina Piha Diakoniatyön kotikäynnillä kartoitetaan tarpeita M Kotikäynneillä nauretaan, lauletaan, vaihdetaan kuulumisia ja hoidetaan käytännön asioita. Diakoniatyöntekijä Erja Andersson kuuntelee tarkasti Irma Ansion mietteitä. Veli Korjus on käynyt tapaamassa ja ulkoilemassa Tyynen kanssa jo viiden vuoden ajan. arraskuisena perjantaiaamuna diakoniatyöntekijä Erja Andersson on menossa kotikäynnille tapaamaan eläkeläinen Irma Ansiota. Irma on yksi niistä kymmenistä raisiolaisista yksin asuvista ikäihmisistä, joiden luona diakoniatyöntekijät käyvät vähintään kerran kuukaudessa. Diakoniatyöntekijän roolina on kartoittaa vanhusten tilannetta ja pitää huolta, että he saavat tarvitsemiaan tukea ja palveluita. Kaikki käytännön arkinen apu pyritään järjestämään esimerkiksi vapaaehtoisten avulla, diakonian voimavarat eivät siihen riitä, vaikka tahtoa olisikin. Kotikäyntejä tehdään tavallisesti omaisten, viranomaisten tai vanhusten omasta pyynnöstä, ja niiden taustalla on lähes aina jonkinlainen kriisitilanne tai vähintään huoli vanhuksen yksinäisyydestä ja kotona pärjäämisestä. Irmaa Erja käy tapaamassa äitinsä yksinolosta huolta kantaneen tyttärensä toiveesta. Erja on koettanut innostaa Irmaa käymään seurakunnan kerhoissa. Kuulumiset tärkeitä Oven avaa iloisesti hymyilevä ja aamuaskareista vitsaileva Irma. Kuusitoista vuotta leskenä eläneen Irman asiat ovat oikein hyvin. Kun tytär hoitaa ruokaostokset, hän tulee edelleen hyvin toimeen kauniissa kerrostalokodissaan. Lapset perheineen asuvat melko lähellä ja Irma tapaa heitä tuon tuostakin. – Irma muistaa jopa kaikkien lastenlastenlastensakin syntymäpäivät, Erja hämmästelee. Olohuoneeseen istahdettua Erja kyselee Irman kuulumiset. Yhteinen juttuhetki on kotikäynnin varsinainen tarkoitus. Sillä on ennen kaikkea sosiaalinen ja virkistävä merkitys, mutta samalla Erja kuuntelee herkällä korvalla, olisiko Irmalla muuta avun tai tuen tarvetta. Irma kertoo aikansa kuluvan enimmäkseen kotona, ruokaa tehden ja kukkia hoitaen. Ulkoiltua tulee vain vähän, vaikka liikkuminen rollaattorin avulla sujuukin. Puhetta varsinkin suvun nuorimmista riittää pitkään ja Irman kädet viittaavat ahkerasti kirjahyllyn valokuvariviin, joka seitsemän lapsen- lapsen ja neljän lapsenlapsenlapsen mammalla on pitkä. Välillä muistellaan menneitä, lapsuutta Ruskolla, isän varhaista kuolemaa, sotavuosiakin. Yhteinen lauluhetki Kotikäyntien aikana Erjalla ja Irmalla on tapana myös laulaa virsiä yhdessä. Kauniisti laulava Irma ei tunnusta harrastaneensa laulamista sen kummemmin. – Koulussa kuitenkin laulettiin aikanaan paljon, ja varsinkin sota-aikana kävin usein kirkossa laulamassa – ei juuri ollut muuta tekemistä, Irma kertoo. Kotikäynti kestää noin tunnin, ja aika kuluu siivillä. Lopuksi Erja käy vielä yhdessä Irman kanssa läpi käytännön asioita. Kun seuraava tapaaminen on kirjattu kalenteriin ja lämpimät halaukset vaihdettu, Erjan on aika lähteä eteenpäin. Tiina Piha Toimittaja Tule ja katso 3 / 2012 Adventtimyyjäisillä sata vuotta täyteen ähetystyön Adventtimyyjäiset järjestetään tänä vuonna sadannen kerran. Merkkivuosi olisi saattanut jäädä huomaamatta ilman eläkevuosiaan viettävän Raija Söderin kiinnostusta Raision lähetyshistoriaan. Mikrofilmiltä silmään tarttui Herättäjä-lehden ilmoitus ensimmäisistä myyjäisistä, joita puuhattiin Mahittulan koululle. – Tuohon aikaan Raisiossa oli suuri innostus lähetystyötä kohtaan. Siihen lienee vaikuttanut muun muassa Frans Hannulan ympärillä syntynyt herätys, Raija kertoo. Tämän ja monta muuta mielenkiintoista tietoa Raija on tallettanut Raision lähetystyön historiikkiin. Työnsä Raija luovuttaa seurakunnalle, varsinaista julkaisua hän ei kuitenkaan suunnittele. Raija Söder työskenteli itsekin seurakunnan lähetyssihteerinä parikymmentä vuotta vastaten useana vuonna myös adventtimyyjäisistä. Järjestelyistä hän on pitänyt taukoa, mutta 100-vuotisjuhlan kunniaksi hän istuu oman myyntipöytänsä takana. – Tosi mukavaa, tulee vanhat hyvät ajat mieleen. Adventtimyyjäiset tapasivat olla minulle vuoden tärkein tapahtuma, jota järjestettiin Katja Koskensalo L 7 pitkään. Paras tulos omana aikana oli komeat 18 000 markkaa, Raija muistelee. – Lähetystyö vaatii rahaa, niin proosallista kuin se onkin. Olemme kuitenkin kaikin tavoin arvokkaan asian puolesta liikkeellä. Olen ai- na arvostanut lähetystyössä sitä, että kaikki sen eteenpäin viemiseksi tehty työ on arvokasta. Uunituoreita pipareita Mahittulan koululta myyjäiset ovat jo aikaa siirtyneet seurakuntatalolle, missä ne järjestetään tänäkin vuonna. Myynnissä on tuttuun tapaan ruokia, leivonnaisia ja käsitöitä, ja tapahtumaan jo lähes 30 vuoden ajan kuulunut ”pop up – ravintola” Herrojen keittiö kokkaa myyjäisväelle maistuvaa lohisoppaa miesten tapaan. Lähetysmyyjäisten vetonauloja ovat, villasukkien lisäksi, aina olleet kotitekoiset leivonnaiset. Vaikka satavuotisjuhlassa halutaan kunnioittaa perinteitä, uuttakin on luvassa: – Nyt meiltä voi ostaa taatusti uunituoreet piparit! Alakerrassa Perheiden lauantai -tapahtumassa lastenohjaajat paistavat pipareita, vinkkaa lähetyssihteeri Katja Koskensalo. Niin ikään ensimmäistä kertaa myyjäisten yhteydessä on esillä K12taideklubin teoksia. Vanhemmilla ja muilla kiinnostuneilla on nyt mahdollisuus tulla tutustumaan nuorten teoksiin kuluneen syksyn ajalta. Lisäksi paikalla ovat partiolaiset omien myyjäistensä merkeissä. Juhlan kunniaksi jaetaan lisäksi ansiomerkkejä lähetystyötä pitkään palvelleille seurakuntalaisille. Adventtimyyjäisten tuotto osoitetaan seurakunnan nimikkokohteisiin Angolaan, Thaimaan diakoniatyölle, Veli-Matti Vähäkivijärven työlle Etiopiaan, Veikkolan perheelle Hongkongiin sekä Piplia-seuralle Kiinan Raamattu-painotyötä varten. Tiina Piha Toimittaja Puheenvuoro Villasukkia Afrikan lapsille! ■ Tuohon tyyliin sanailtiin joskus vuosikymmeniä sitten, kun ”lähetysmummot” kutoivat sukkia lähetystyön tarpeisiin. Eipä niitä sinne lähetetty, mutta ne myytiin ja tulot käytettiin lähetystyön etenemiseen. Kautta aikain Suomesta käsin tehty lähetystyö on ollut noiden ahkerien ”lähetysmummojen” ja muiden käsityöläisten varassa. Lähetyssukat pitävät pintansa vielä tänäänkin! ■ Suomen Lähetysseura perustettiin 1859 ja lähetysasia levisi seurakuntiin. Ensimmäinen maininta Raision lähetysystävistä löytyy Raision Historiasta II. Maalari Karl Lönn testamenttasi v.1888 suurimman osan varoistaan lähetystyölle. ■ 1800-luvun loppupuolella Lounais-Suomessa vaikutti ns. Hannulan herätys, joka toi myös lähetysasian voimakkaasti esille. Rukoushuoneita perustettiin eri puolille mm. Raisioonkin. Useimpiin raisiolaisiin koteihin tuli Lähetyssano- mia -lehti. Kentällä olleet lähetystyöntekijät vierailivat usein Raisiossa. ■ Varhaisimmat lähetyspiirit Raisioon perustettiin 1900-luvun alussa 1902 ja mahd. 1905. Ne piirit olivat silloin nimeltään ”pakanalähetysompeluseuroja”. Nimensä mukaisesti ompeluseuroissa tehtiin käsitöitä, joita sitten myytiin lähetyksen hyväksi. ■ Ensimmäinen maininta lähetysmyyjäisistä löytyy vuodelta 1912. Silloisessa Herättäjälehdessä oli ilmoitus: ”Raision pakanalähetyksen ompeluseuran myyjäiset pidetään ensi tiist. marrask. 26:nä klo.5 i.p. Mahittulan koulussa. Puhuvat rovasti H. Nurmio, hra Sikilä ja diakooni Häyrinen. Kehotetaan lähetysystäviä muistamaan myyjäisiä lahjoillaan.” Mariitta Pentti ■ Myyjäisiä oli sittemmin vähän väliä ja niihin valmistauduttiin ompeluseuroissa ja myös kotona. Miehiä ja lapsiakin oli mukana. Käsitöiden teko ompeluseuroissa ja lähetyspiireissä jäi vuosien saatossa vähemmälle, mutta myyjäiset ovat pitäneet pintansa. Niihin on valmistauduttu pitkin vuotta ja yhteinen innostus on siivittänyt toimintaa. ■ Mikä saa ihmiset tekemään jotain ja lahjoittamaan sen sitten lähetystyölle tai antamaan yleensä jotain lähetykselle? Ehkä he haluavat olla mukana Jeesuksen antamassa tehtävässä: ”Men- kää ja tehkää...opettakaa ja julistakaa.” Jokainen on kutsuttu täyttämään sitä tehtävää – tavalla tai toisella. ■ Koin itse nuoruusvuosina voimakkaan kutsun lähteä lähetystyöhön. Erinäisistä syistä se ei ollut mahdollista. Keskustelin eräiden viisaitten lähetysjohtajien kanssa siitä, ja he totesivat, että kotimaassakin tarvitaan työntekijöitä. ■ Jokainen myyjäistyöntekijä on ”lähetystyöntekijä”, jokainen lahjoittaja on mukana suuressa maailmanlaajuisessa tehtävässä. Joillekin se kuuluu ansiotyöhön, vapaaehtoisista toiset innostuvat muita enemmän. ■ Itselleni lähetys on aina ollut enemmän kuin työ – se on elämäntapa. Työ lähetyksen hyväksi ei kuitenkaan ole pakko eikä pelastuksen ehto. Joku on sanonut, että ”Lähetys on kiitosta Golgatasta!” ■ Raision seurakunta on hienosti ollut mukana lähetystyössä. Lähtijöitä on löytynyt omasta seurakunnastakin ja kannatusta on saatu. Näen että lähetystyö on nimenomaan seurakunnan tehtävä. Sanan ympärille kokoontuva seurakunta on myös lähettävä ja lähetystyötä tekevä seurakunta! Raija Söder Seurakunnan vapaaehtoinen Tule ja katso 8 3 / 2012 Sana Jouluseimen vierailevat tähdet Riikka Leskinen ■ Lapsuuteni ensimmäinen seimi oli vanerista veistetty. Vieläkin joka vuosi, adventin alkaessa kiipeän vintille ja puhallan pölyt pois aarteestani. Kalevanniemen taitava puutarhuri on veistänyt härän ja aasin, enkelin ja paimenen, lampaan ja kamelin. Figuurit ovat hartaasti kumartuneina seimen ympärillä. Henkeään pidätellen he odottavat, että Jeesuslapsi lasketaan seimeen. Radio on auki, jotta kotiin kantautuu joulurauhan julistus. Riisipuuron tuoksu sekoittuu kynttilän ja piparkakun taivaallisiin tuoksuihin. Pienen ihmisen iholla kihelmöi odotus ja jännitys. ”Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen…” tämähän on juuri se laulu, jonka kuuluu soida. Kun omat lapseni olivat pieniä, unelmani olivat särkyä. Kiirettä ja työtä riitti. Kun kodin tuoksut olivat omasta vaivannäöstä lähteviä, nenään kantautui muutakin kuin pelkkää hyvää tuoksua. Lasten tavaroiden paljous vaikeutti olennaisen näkemistä. Pieni lapseni löysi tavaroistaan vanerisen oravan. Ei osannut tyttö puhua, mutta oivalluskyky oli jo olemassa. Oravan hän vei seimelle, palvovaan piiriin. Voi miten sydämeni pehmeni! ”Anna meil- le anteeksi syntimme, vapauta meidät pahan vallasta ja auta meitä viettämään juhlaa vapain ja iloisin sydämin.” Perheeseemme tuli tapa raivata tilaa lasten tärkeille hahmoille, myös ne sopivat seimen lasta ylistämään. Joulu saapuu taas tänäkin vuonna. Erilainen joulu minulle, olen isoäiti ja syntymän ihme on koskettanut kotiani. Tiedän jo, mitä merkitsee sukupolvien vaihtuminen. Iloa ja kiitosta on mahtunut murheiden ja väsy- misten väleihin. Seimen äärelle on varattu tilaa niin erilaisille tulijoille kuin vaihtuville tunnelmille. Vuodet ovat kasvattaneet meitä. Ylläpidämme perinteitä ja arvostamme isien uskoa ja työtä. Suostumme, että muut- tuva maailma ja kuluva aika vaativat meiltäkin uusia kasvusuuntia. Joulun arvo ei ole vain perinteissä ja jatkuvuudessa. Joulun syvin sanoma tuo korjaavan työn ihmissydämeen. Jumala antoi poikansa maailmaan uudistamaan, korjaamaan ja parantamaan rikki mennyttä ihmistä. Jokainen päivä elämässä laittaa ihmisen törmäämään pahaan. Seimen puhdas Jeesus-lapsi on se hyvyyden lähde, josta voimme ammentaa pahuudelle vastavoimaa. Synti rikkoo ihmissuhteitamme. Jeesus antaa anteeksi ja rohkaisee meitäkin armahtamaan. Surut ja murheet masentavat, mutta vastasyntynyt seimen lapsi on vertauskuva yhä uudelleen syntyvästä ilosta ja rauhasta, jonka Jumala ihmislapsilleen antaa. Herrani ja Jumalani, miten ihmeellistä viisautta ja armoa oletkaan osoittanut pelastaaksesi minut. Polvistun nöyrästi Poikasi seimen ääreen. Älä ylenkatso halpaa kiitostani ja ylistystäni. Tiina Rautiainen Pastori Luomakunta ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon.” Henkilöstöuutiset Seurakuntamestari Päivi Ahtinen on palannut vuorotteluvapaalta tehtäviinsä 2.9.2012. Matt.11:28-29 Mitä ajatuksia nämä Jeesuksen sanat sinussa herättävät? Kuvan männyn oksat taipuvat ja painuvat alaspäin lumimassan alla. Mieti, mitkä asiat omassa elämässäsi ovat tällä hetkellä taakkoina painamassa? Onko mielessäsi mitään keinoa, millä taakkoja saisi kevennettyä? Kuvassa auringon valo pilkahtelee taipuneiden oksien välistä. Mieti, mitkä asiat omassa elämässäsi voisivat tuoda valonsäteitä ja toivonpilkahduksia niihin hetkiin, jolloin taakat ja huolet tuntuvat erityisen kuormittavilta? Kati Hautaa on valittu lastenohjaajan vakituiseen toimeen 1.8.2012 alkaen. Anna Kytölä toimii lastenohjaajana 31.12.2013 asti. Nuorisotyöntekijä Heidi Kuokkasen äitiysloma jatkuu 6.8.2013 asti. Hannele Siltala Ympäristöasiantuntija Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 22. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 436 0300 Internet www.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Riikka Leskinen puh. (02) 436 0331 [email protected] Toimituskunta Riikka Leskinen Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kustantaja Levikki Jakelu Kannen kuvat 11 000 Itella posti oy Mariitta Pentti Tiina Piha Katja Koskensalo Tule ja katso ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ JUMALANPALVELUSELÄMÄ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ 3 / 2012 9 ■ ■ ■ ■ ■ KAUNEIMMAT JOULULAULUT ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ KUOROT ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ PIIRIT JA KERHOT Raamattuilta ma 3.12., 17.12., 14.1. ja 28.1. klo 18 Tasalan Kamarissa NUORTEN GOSPELKUORO to klo 18– 19.30 seurakuntatalon alasalissa Lisätietoja kanttori Sini Nieminen, 044 7160 367. MARTINUS-KUORO sekakuoro nuorille ja nuorekkaille aikuisille ma klo 19-21 seurakuntatalossa, alkaen 21.1. Lisätietoja kanttori Katarina Engström, 044 7160 333. Tiistai 4.12. klo 18 KirkonMenot -messu kirkossa. Teejatkot Nurkassa. Keskiviikko 5.12. klo 8 Arkiaamun ehtoollinen seurakuntatalossa. Ahlstrand, Engström. Seurakunnassa tapahtuu Torstai 6.12. – Itsenäisyyspäivä klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. R. Rautiainen, Ruotsalo, Saarinen. Kunnianosoitus sankarihaudalla. VPK:n soittokunta, joht. H. Merisaari. Sunnuntai 9.12. – II Adventti klo 10 messu kirkossa. Winter, Vuorio, S. Nieminen. Kirkkokahvit. Sunnuntai 16.12. – III Adventti klo 10 messu kirkossa. Ala-Uotila, Lummikko, Engström. Sunnuntai 23.12. – IV Adventti klo 10 messu kirkossa. Rainerma, T. Rautiainen, Saarinen. Maanantai 24.12. – Jouluaatto ma 24.12. Keskiviikkona 12.12. klo 9.30 ja 10.30 kirkossa, erityisesti pienten lasten perheille. Vuorio, T. Rautiainen, Engström. Torstaina 13.12. klo 11 ja 13 kirkossa, erityisesti varttuneelle väelle. Ahlstrand, Saarinen, Andersson. Tiistaina 18.12. klo 19 Kuninkojan vanhalla koululla. Ruotsalo, Engström. Perjantaina 21.12. Tiistai 25.12. – Joulupäivä ti 25.12. klo 15 seurakuntatalossa. Keskiviikko 26.12. – Tapaninpäivä klo 10 messu kirkossa. Winter, T. Rautiainen, Engström. Sunnuntai 30.12. klo 10 messu kirkossa. Ruotsalo, R. Rautiainen, Engström. Maanantai 31.12. – Uudenvuoden aatto klo 18 hartaus kirkossa. Ahlstrand, Engström. Tiistai 1.1.2013 – Uudenvuodenpäivä klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa. Keskiviikko 2.1. klo 8 Arkiaamun ehtoollinen seurakuntatalossa. Sunnuntai 6.1. – Loppiainen klo 10 messu kirkossa. Kirkkokuljetus. Diakoniatyön JOULUAVUSTUKSET Jouluavustusta voi hakea diakoniatoimistosta saatavalla hakukaavakkeella ma 26.11. alkaen. Hakemus toimitetaan diakoniatoimistoon viimeistään ke 12.12. Hakemukset käsitellään viimeistään 14.12. ja niistä soitetaan tai laitetaan viestiä heti kun päätökset on tehty. Diakoniatoimisto löytyy osoitteesta Kirkkoherrankuja 2. klo 18 kirkossa. Ahlstrand, Saarinen. klo 20 kirkossa. VPK:n soittokunta, joht. Hannes Merisaari. Ruotsalo, Engström. Sunnuntaina 6.1. Naisten keskusteluja rukouspiiri ke 12.12. ja 23.1.2013 klo 18.30 Tasalan Kamarissa MIELI – mielenterveys kuntoutujien ryhmä pe 14.12. ja 18.1. klo 13 Tasalan Kamarissa Miestenpiiri pe 14.12. klo 18.30 Tasalan Kamarissa VARTTUNEILLE klo 20 ja 22 kirkossa, Tuomaan päivän illan joululaulut. T. Rautiainen, Engström. Tiistaina 25.12. Kenian lähetyspiiri ti 11.12. klo 11.30 seurakuntatalossa Uusi ryhmä aloittaa kokoontumisensa 5.2.2013 klo 18. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Erja Andersson, p. 044-7160 326 tai Teppo Lummikko, p. 044-7160 350. klo 15 kirkossa, erityisesti perheille. T. Rautiainen, S. Nieminen, Salonen. klo 17 ja 19 kirkossa. Martinuskuoro. Ahlstrand, Engström. Sunnuntaina 23.12. Kaanaan lähetyspiiri ke 5.12. klo 13 seurakuntatalossa SURURYHMÄ Sunnuntaina 16.12. klo 12, 12.30, 13, 13.30 Joulurukous (n. 10 min.) kirkossa. Ruotsalo, Engström. klo 14.30 ja 16 Aattohartaus kirkossa. Vuorio, Lummikko, Engström. klo 23 Jouluyön messu kirkossa. Lummikkko, Ruotsalo, Engström. klo 8 Jouluaamun sananjumalanpalvelus kirkossa. Ahlstrand, T. Rautiainen, Engström. LAULUKAMMARI yhteisen laulun riemua kaikenikäisille laulajille to klo 10– 11.30 seurakuntatalossa, alkaen 17.1. Lisätietoja kanttori Jukka Saarinen, 044 7160 381. Runopiiri ma 3.12. ja 7.1.2013 klo 15.30 Tasalan Kamarissa Pyhän Martin Laulajien JOULUKONSERTTI ke 19.12. klo 19 kirkossa Tunnelmallinen matka jouluun laulujen siivin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Seniorikerhon jouluruokailu ke 12.12. klo 12-15.30 Jouluruokailu Kiisanpirtillä Lähtö seurakuntatalolta klo 12 ja Kokinvuoren seurakuntakodilta klo 12.05. Seniorikerho aloittaa kevätkauden 23.1.2013. Varttuneiden kerhojen yhteinen ADVENTTIJUHLA 29.11. klo 12 seurakuntatalossa Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma-to klo 10-15, pe klo 10-13 Kamari suljettu 6.-7.12., 22.12.-6.1. sekä 29.1. Kahvila on avoinna Jouluaattona 24.12. klo 17-20. Ohjelmassa jouluista yhdessäoloa ja pikkupurtavaa. Auttamiskeskuksen / lähimmäispalvelun päivystys to klo 10-14, puh. 4385 865 Vakituinen toiminta Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10-12 Nettikahvila tiistaisin klo 10-12 Rummikub -pelituokio keskiviikkoisin klo 12-15 Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo 10–13 Pappi tavattavissa torstaisin klo 11-12 Tasalan Kamarin LAULUHETKI ke 12.12. klo 11 Tasalan Kamarissa Kanttori Sini Niemisen johdolla. Varttuneiden kerhot aloittavat kevätkauden 2013 seurakuntatalossa to 10.1. klo 12 ja Vaisaaren seurakuntakodissa to 11.1 klo 12. Tasalan Kamarin JOULUKAHVILA avoinna jouluaattona 24.12. klo 17-20 Ohjelmassa jouluista yhdessäoloa. Mukana Ritva-pappi ja joukko vapaaehtoisia. SOPUKKA – soppaa kaverille la 15.12. klo 13-14.30 Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas vähävaraisille ja työttömille raisiolaisille. Muu toiminta Tuolijumppaa ma 10.12. klo 11-12 Yhteislauluhetki ke 12.12. klo 11-12 kanttori Sini Niemisen johdolla. Kuukauden pappi tavattavissa: Jaakko Rainerma tavattavissa 4.12. ja 19.12. klo 10.30-12. Puuropäivä to 13.12. klo 10-15 Riisipuuroa tarjolla ilmaiseksi kaikille kävijöille. Jouluhartaus ma 17.12. klo 11-12 Tasalan Kamarissa Tasalan Kamarin 20 –VUOTISJUHLAT to 31.1.2013 klo 10-15 Tervetuloa kakkukahveille! Thai-Suomi PIKKUJOULUJUHLA sunnuntaina 16.12. klo 14 seurakuntatalossa Yhdessäoloa ja rupattelua kahdella kielellä, Foonsiamryhmän perinteinen thai-tanssiesitys, jouluevankeliumi. RYHMÄ MAAHANMUUTTAJILLE ke 5.12. klo 16 Tasalan Kamarissa Vertaistukiryhmä maahanmuuttajille. Lisätietoja: Leena Nieminen, p. 044-7160 367 Diakoniatoimiston päivystysajat Vastaanotto toimistolla maanantaisin klo 12-15 Puhelinpäivystys maanantaisin klo 15-16. Vastaanotto muina aikoina sopimuksen mukaan. Lisätietoja tapahtumista löytyy seurakunnan internet-sivuilta www.raisionseurakunta.fi sekä Rannikkoseudussa joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seurakunnan isosta ilmoituksesta. ■ Tule ja katso 3 / 2012 10 Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille Kauneimmat joululaulut VAUVARYHMÄT Keskiviikkona 12.12. klo 9.30 ja 10.30 kirkossa, erityisesti pienten lasten perheille. Vuorio, T. Rautiainen, Engström. Kullannuput aloittaa kevätkauden ma 7.1. klo 13–15 Tikanmaan seurakuntakodissa ja ti 8.1. klo 13–15 Pappilan päiväkerhon tiloissa seurakuntatalossa. Ensimmäisen lapsen saaneille vauva perheille. Vauvan hoitoa ja vuoro vaikutusta tukevia teemoja. Sunnuntaina 16.12. klo 15 kirkossa, erityisesti perheille. T. Rautiainen, S. Nieminen, Salonen. .......................... Iltaperhekerho Piltit aloittavat kevätkauden ti 8.1. klo 13–14.30 Tikanmaan seurakuntakodissa. Avoin ryhmä vauva- ja taaperoikäisten (alle 3v.) perheille. Musiikkia, leikkiä, kädentaitoja, hiljentymistä ja yhdessäoloa. .......................... torstaisin klo 16–17.30 Wanhassa Pappilassa su 9.12. klo 12 Kokinvuoren seurakuntakodissa Pyhäkoulujen kevätkausi alkaa 20.1. .......................... PÄIVÄKERHOT .......................... PERHEKERHOT Perhekerhot aloittavat kevätkauden viikolla 2. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Harrastekerhot: ■ RC- autokerho su klo 12–16 Raision lukion salissa Kausimaksu 5 €. Lisätietoja Jyri Pausio p. 044 2911 444 iltaisin Kerhot ovat joululomalla 16.12.2012–6.1.2013 Harrastekerhojen kevätkauden kerhomaksut kerätään kerhossa. Vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella ohjaajilta. Puuha- ja sählykerhot ovat ilmaisia. Lisätietoja kerhoista: nuorisotyönohjaaja Mia Flemming 044 7160 357 tai nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti 044 7160 341 .......................... .......................... Radio-ohjattavien autojen STANU –KUNKKUKISA 29.12.2012 – 1.1.2013 Raision lukiossa järj. Raision seurakunnan RC-autokerho Taideklubi (yli 10-vuotiaille) ti klo 16–17.30 seurakuntatalossa Kausimaksu 5 €. .......................... ■ alakoululaisille ti klo 16–17 Tikanmaan srk-koti ja Vaisaaren srk-koti Tiistain muskariryhmät: Vauvamuskari klo 9.30–10.00 (4 kk – n. 10 kk -ikäiset) Taaperomuskari klo 10.15–10.45 (n. 10 kk – 18 kk -ikäiset) Tenavamuskari klo 11.00–12.00 (1,5 v. – alle 3 v.) Päiväkerhojen kevätkausi alkaa ma 7.1.2013. Vapaita paikkoja voi tiedustella: Johanna Salonen 044-7160 370. ■ Lennokkikerho la klo 10–12 Navetan kerhotilassa Kausimaksu 5 € Lisätietoja Timo Koskensalo p. 050 5291 083 Puuhakerhot Maanantain muskariryhmät: Vauvamuskari klo 14.30–15.00 (4 kk – n. 10 kk -ikäiset) Taaperomuskari klo 15.15.–5.45 (n. 10 kk – 18 kk -ikäiset) Tenava-sisarusmuskari klo 16.00–16.30 (1,5 v. – alle 3 v. pikkusisaruksineen) Pyhäkoulujen adventtijuhla ■ Näytelmäkerho ti klo 17–18 Kokinvuoren seurakuntakodissa. Kausimaksu 5 €. CHORUS JUNIORUM Muskarit kokoontuvat maanantaisin ja tiistaisin seurakuntatalon rippikoulu salissa. Kevään muskarit alkavat maanantaina 28.1. ja tiistaina 29.1. Muskareihin ilmoittaudutaan puhelimitse (henkilökohtaisesti, ei tekstieikä vastaajaviestillä) Katarina Engströmille 044 7160 333 maanantaina 21.1. klo 8 alkaen. tiistaisin klo 9.30–11.30 seurakuntatalossa. Syyskauden viimeistä kertaa vietetään ti 11.12. klo 10. Kevätkausi alkaa ti 8.1.2013. ■ Lapsikuoro MUSKARIT Perhekahvila ■ Sählykerho alakoululaisille ti klo 16–17 Ihalan koulun salissa .......................... .......................... ■ Kevätkausi alkaa 7.1. Muruset aloittaa kevätkauden ma 7.1. klo 9.30–11 Pappilassa. Musiikkipainotteinen avoin ryhmä vauva- ja taaperoikäisille (alle 3v). to 13.12. klo 18 seurakuntatalossa, Pappilan päiväkerhon tiloissa Lapsiperheille suunnattuun iltaperhe kerhoon kutsutaan erityisesti niitä perheitä, joiden vanhemmat käyvät päivisin työssä. Tarjolla on vertaistukea ja kahviseuraa vanhemmille sekä askartelua, hiljentymistä, laulu- ja leikkihetkiä koko perheelle. Kerho on ilmainen eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Lapsityönohjaaja Johanna Salonen, p. 044-7160 370 tai [email protected] (7-14-vuotiaat) ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Lämmintä tunnelmaa ja iloisia hetkiä iltaperhekerhossa ■ Syystuuli puhaltaa yli Raision ja sadepisarat pomppivat ikkunapellillä. On torstai-ilta ja seurakuntatalon alakerrassa olevan Pappilan päiväkerhon ovenpielessä on lyhty, jonka valo kutsuu perheitä iltaperhekerhoon. Lastenohjaajat Arja Aakula ja Kati Hautaa vastaanottavat tulijat. Takit löytävät paikkansa naulakosta ja kengät kenkähyllyltä. Kerhon alkaessa, hiljaisuus laskeutuu saliin ja kynttilä syttyy. Ohjaajat ovat rakentaneet alttarin viereen pienen näyttämön, jossa on sinistä kangasta, vene ja pieniä nukkeja. Tällä kertaa kerrotaan Raamatusta kertomus, jossa Jeesus ja opetuslapset lähtevät veneen kanssa järvelle. Hartaushetken päätteeksi rukoillaan, lauletaan lastenvirsi ”Jumalan kämmenellä” ja sammutetaan kynttilä. On aika nousta ylös penkeiltä. Vuorokerroin joko lauletaan tai askarrellaan. Tällä kertaa vuorossa on laululeikkihetki, jonka aikana lauletaan ja leikitään syksyisiä, niin tuttuja, kuin vähän vieraampiakin lauluja. Lauluissa seikkailevat niin madot kuin ketutkin. Välillä loruillaan ja välillä soitetaan yhdessä. Sävelien saattelemana lapset siirtyvät leikkimään ja äidit ja isät ottavat kupin teetä tai kahvia ja istuutuvat jutustelemaan ja seuraamaan lasten touhuamista. Toisessa päässä huonetta alkaa kotileikki ja toisessa päässä autot ja maatilat löytävät uusia isäntiä ja emäntiä. Välillä lapset käyvät mehulla ja piparilla. Isommille lapsille kaivetaan kaapista pelejä. Kahvikupin ääressä keskustellaan monenlaisista asioista. Liikkeelle lähdetään kurjasta ilmasta, josta siirrytään lasten kurakäsineisiin ja sitten ollaankin jo tutumpia keskenään ja juttu soljuu ja aiheet vaihtelevat hypähdellen aiheesta toiseen. Aika kulkee vauhdilla. Ilta alkaa olla lopuillaan. Lelut kerätään ja lopuksi vielä asetutaan piiriin ja lauletaan loppulaulu. Kiitos illasta! Takit päälle ja kengät jalkaan, on aika lähteä kotiin. Ilta on tummunut ja sade hieman tauonnut. Nähdään taas! Johanna Salonen Iltaperhekerhoon kutsutaan erityisesti perheitä, joiden vanhemmat käyvät päivisin työssä. Tarjolla on vertaistukea vanhemmille sekä askartelua, hiljentymistä, laulu- ja leikkihetkiä koko perheelle. Kerho kokoontuu Pappilan päiväkerhossa (Kirkkoherrankuja 2) torstaina 13.12. klo 18-19.30 teemalla ihme Kerho on ilmainen. Ei etukäteen ilmoittautumista. ■ ■ ■ Tule ja katso Nu 3 / 2012 11 Kohtaamisia rten tapahtumat VIIKKOTOIMINTA torstai-iltaisin seurakuntatalon alasalissa. Bänditoiminta jatkuu joulun jälkeen 17.1. Bänditoimintaan tarvitaan mukaan kaiken tasoisia eri soittimien soittajia. Bändi säestää esimerkiksi KirkonMenoissa. Lisätietoja Stefanilta, puh. 044-7160 369. KirkonMenot to 4.12. klo 18 kirkossa. Ehtoollisjumalanpalvelus nuorille. Teejatkot Nurkassa. .......................... Nuorten joulujuhla Kaikki ovat Jumalan lapsia Bänditoiminta ke 12.12. klo 18 Seurakuntasalissa. .......................... ■ Kuten osa teistä on ehkä jo kuullutkin, olen jäämässä vuodenvaihteessa pois nuorisotyöohjaajan viransijaisen tehtävistä. Syksyn edetessä on tullut mietittyä paljon sitä, mitä olen kuluneen kahden ja puolen aikana oppinut. ■ Ensinnäkin, nuorisotyö on hyvin antoisaa työtä ja nautin nuorten seurassa olemisesta. Minusta on myös ollut mukava kuulla nuorten unelmista ja haaveista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kaikessa, mitä nuoret kertovat, tuntuu paistavan usko paremmasta ja toivo siitä, että tulevaisuudessa pääsee tekemään elämässään niitä asioita, joista pitää. Kaikki mahdollisuudet ovat avoinna ja ainoastaan oma innostus on rajana haaveilulle. .......................... Nuortenillat Sählykerho Seuraava nuortenilta ke 16.1. klo 18 Nurkassa. ma klo 16–17 Raision lukiossa. Joululoman jälkeen sählykerho jatkuu 7.1. .......................... Hengarit to klo 17-20 Nurkassa 20.12. asti. Hengarit jatkuvat joulun jälkeen 10.1. Nuorten avoimien ovien ilta, johon voi tulla vaikka pelailemaan tai muuten vain oleskelemaan. .......................... Ajankohtaista tietoa nuorisotyön toiminnasta ja tapahtumista nuorisotyön nettisivuilla: www.raisionseurakunta.fi/nuorille ■ Nuorten innostus on saanut minut miettimään, että mitä itse oikeastaan eniten haluaisin elämässäni tehdä ja miten sen voisi saavuttaa. Olen huomannut, että paljon on jäänyt tekemättä siitä, mistä itse nuorena haaveilin. Helposti elämässään unohtuu arjen harmauteen ja jää tekemään niitä tuttuja ja turvallisia juttuja. Unelmat jäävät odottamaan toteutumistaan ja niitä alkaa lykätä itsekin - yleensä siksi, että pelkää muutosta liiaksi. a a k s u a H ! a u l u jo .......................... Nuorten Gospelkuoro torstai-iltaisin seurakuntatalon alasalissa. Lisätietoja Siniltä, puh. 044-7160 367 .......................... ■ Työnteko ja säästeliäisyys ovat kuitenkin mahdollistaneet sen, että nyt pois töistä jäädessäni voin pyrkiä toteuttamaan ne unelmat, jotka vielä ovat toteuttamatta. Mieleeni tulevat roomalaiskirjeen sanat: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.” Tunnen kiitollisuutta siitä, että olen saanut tehdä nuorisotyötä ja että niin moni nuori on jakanut osan yhteistä matkaa kanssani, sillä kaikki me olemme Jumalan lapsia ja taivaan valtakunnan kansalaiselle kaikki portit ovat auki. Yhteystiedot Yhteystiedot Hannu Back vs. nuorisotyönohjaaja 044-7160 351 Mia Flemming nuorisotyönohjaaja 044-7160 357 Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja 044-7160 341 Kimmo Keskinen nuorisotyönohjaaja 044-7160 330 Hannu Back Vs. nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen 044-7160 339 rippikoulu- ja nuorisopastori sähköpostiosoitteet: [email protected] www.raisionseurakunta.fi ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Joulu-gallup ■ Seurakunnan nuorilta kyseltiin millaista joulua he viettävät. Yleinen tapa viettää joulua oli sukulaisten ja perheen kanssa juhliminen. Nuoret pitävät tärkeänä myös rauhallista joulua. Lempiruokien kohdalla löytyi eroja, mutta makuasioistahan ei sovi kiistellä… Mikä on sinulle itsellesi tärkeintä joulussa? Haastateltavilta kysyttiin seuraavat kysymykset: ● Missä yleensä vietät joulusi? ● Mikä sinulle joulussa tärkeintä? ● Lempi jouluruokasi? Iida-Kaisa Tervahartiala, 16 ● Yleisesti mä vietän jouluni joko kotona perheen kesken tai Kuusamossa mökillä tai sit mummolassa suvun kesken. ● Varmaan se läheisten ihmisten kans oleminen, koska ei o enää nii paljo vapaa-aikaa ni sit sillon ainakin ollaan koko perhe yhdessä. ● Mmm… varmaan mäti, smetana ja sipuli. Jenni Laaksonen, 19 ● Yleensä jouluaatto kotona ja sit joulupäivä kotona tai serkkujen luona ja Tapaninpäivä mummilla. ● Ehkä sellanen rauhottuminen ja et voi olla vaan perheen kesken ja sit se tunnelma… Joulunen fiilis. ● Sanoisin todennäköisesti laatikot. Jos laatikoista on päätettävä vain yksi, niin se on lanttulaatikko. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Teksti ja nuorten kuvat Jukka Vainio Isonen, x-ryhmä Samu Verhola, 15 ● No, sukulaisteni luona ja seuraavana jouluna olemme tätini luona tuolla Turussa Hirvensalossa. ● Tietenkin yhdessäolo ja se, että muistellaan aina Jeesuksen syntymää ja se lämmin fiilis, mikä siitä joulusta tulee. ● No, ehottomasti kinkku. Kinkku rokkaa! Tule ja katso 12 3 / 2012 Enkelit tulivat takaisin Esko Miettinen tajusi maailman muuttuneen, kun enkelibuumi nousi yleiseen tietoisuuteen. Nyt tietokirjailija haluaa tuoda enkelit takaisin kristityn arkeen. Enkelit ovat nimittäin tärkeä materialismin vastavoima. P Perhemessussa esiintyy pienten lasten kuoro. Tai oikeastaan siinä laulavat heidän äitinsä, sillä pienokaisista ei lähde paljonkaan ääntä. Pastori muistuttaa kuulijoitaan siitä, että jokaisella ihmisellä on suojelusenkeli. Saarnan apuvälineinä hän käyttää kuvia ja nukkeja. Lapsiperheiden joukossa istuu parrakas kuusikymppinen mies. Hän on tietokirjailija ja teologi Esko Miettinen. Miettinen vierailee ”enkelikirkossa” kuuntelemassa, mitä enkeleistä opetetaan. Aikuiset tarjoavat lapsille turvallisuutta opettamalla heitä uskomaan enkeleihin, mutta enkeleiden merkitys aikuisille ohitetaan vähin äänin. ”Ilmassa on anonyymia uskonnollisuutta, kaipausta johonkin syvempään.” ❧❧❧❧❧❧❧❧❧❧❧❧❧ Enkelit ovat taivaasta Tuokiokuva messusta on peräisin Esko Miettisen tuoreesta kirjasta Taivaallisia vieraita – kristillinen enkeliperinne Suomessa (Kirjapaja). Miettisen mielestä enkelit ovat kristinuskolle korvaamattoman tärkeitä. – Niissä on paljon sellaista, mikä uhkaa muuten käydä vähiin. Mutta kun otamme enkelit puheeksi, joudumme pohtimaan myös vaikeita kysymyksiä. Enkelit ovat tärkeitä ensinnäkin siksi, että ne ovat taivaasta. Ne eivät kuulu moderniin maailmankuvaan eivätkä ylipäätään tähän maailmaan, vaikka toimivatkin Raamatun mukaan maan päällä. Toisin sanoen enkelit muistuttavat meitä siitä, että kristinusko on pohjimmiltaan salaperäistä ja sisältää ihmeellisiä asioita. KuvaKotimaa / Sara Huhtinen Miettiselle ei ole tärkeää vain enkeliopin uudelleen löytäminen. Hänen mielestään koko kokemusmaailmamme on pahasti typistynyt. Yksinkertainen lääke Ensiapua uskonkriisiin teologian opiskelija löysi filosofi Uuno Saarnion ja legendaarisen dogmatiikan professorin Seppo A. Teinosen luennoilta. Platonilaiseen filosofiaan nojaavalle Saarniolle tuonpuoleinen maailma oli todellinen. Teinonen puolestaan nosti ajan hengen vastapainoksi sen, mitä kirkko opettaa. – Kirkon auktoriteetti ei ratkaissut sisäistä ongelmaani, mutta auttoi kuitenkin elämään, Miettinen kertoo. Ahdistus väistyi lopulta yllättävän käytännöllisellä lääkkeellä. Aloitettuaan uskonnonopettajan työn Hyvinkäällä 1970-luvulla Miettinen alkoi käydä sunnuntaisin kirkossa. – Ratkaisevaa ei ollut se, olivatko saarnat kohti käyviä vai hapuilevia, tai kuinka kauniisti kirkkokuorot lauloivat. Nämä eivät merkitse, vaan kokonaisuus. Kun jumalanpalveluksen prosessi oli mennyt lävitseni riittävän monta kertaa, usko alkoi herätä. Anonyymia uskoa Kun tultiin 1990-luvulle, Miettinen havahtui siihen, että myös maailmalle oli tapahtunut jotakin. Ajan henki oli vaihtunut. Rajakokemuksia ja kuoleman jälkeistä elämää käsittelevät kirjat alkoivat jo 1970-luvulla saada osakseen valtavasti huomiota. Sitten tuli maailmanlaajuinen enkelibuumi, jota on jatkunut näi- KuvaKotimaa / Sara Huhtinen Ajan henki järkytti Kun Esko Miettinen aloitti teologian opinnot vuonna 1965, hän järkyttyi yliopistomaailman uskonnonvastaisesta ilmapiiristä. Jyrkkä uskontokielteisyys leimaa Miettisen muistoja sekä 1960- että 70-luvuista. Tilanne synnytti voimakkaan sisäisen ristiriidan. Miettinen ei halunnut luopua uskostaan, vaikka se tuntui sotivan kaikkea ympärillä olevaa vastaan. Tuntui kuin Jumalan paikalla olisi tyhjä aukko. – Aloin etsiä sellaisia kohtia, joissa kristinusko näyttää toimivan, vaikka yleinen henki sanoi, että se ei toimi missään. ”Enkelit muistuttavat meitä siitä, että kristinusko on pohjimmiltaan salaperäistä ja sisältää ihmeellisiä asioita.” hin päiviin saakka. Suomessa huippuvuosi oli vuonna 1995, jonka aikana ilmestyi ainakin kymmenen enkeleistä kertovaa kirjaa. Tutkimusretki enkelien maailmaan vei Miettisen muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon. Siellä on noin 110 000 muistimerkintää, jotka kertovat yliluonnollisen kohtaamisesta. – Kansanperinteestä löytyy vanhempi painos samanlaisista kokemuksista kuin ne, joita on koottu talteen nykyisen enkelibuumin myötä. Uudessa enkelibuumissa kokemukset ”varjelijasta” eivät välttämättä saa kristillistä tulkintaa. Sen sijaan niiden ympärille kasvaa idän uskonnoista ja teosofiasta ammentavaa enkelifilosofiaa, enkeliterapioita ja meditaatiotekniikoita. – Enkeleistä on tullut osa nykyihmisen itsensä kehittämisen projektia, Miettinen hymähtää. Enkeleiden Waterloo Enkelikirjallisuuden lajityyppi osoittaa, että enkeleille on tilausta, ne ovat ”ilmassa”. Enkelikokemuksissa vanha uskonnollinen kokemuspohja, ny- kyihmisen todellisuus ja kristillinen perinne kohtaavat. Miksi luterilainen kirkko ei tartu tilaisuuteen ja kerro kuuluvasti, mitä se opettaa enkeleistä? Esko Miettinen jäljittää vastausta aina vuoden 1948 kirkolliskokoukseen, joka oli hänen ajanlaskussaan ”suomalaisen enkeliopin Waterloo”. Tuossa kokouksessa hyväksyttiin katekismus, jossa vuosisatainen suomalainen enkeliperinne miltei katkesi. Vuoden 1948 katekismus totesi, että enkelit kuuluvat näkymättömään maailmaan. Mutta enkeleiden tehtävistä ei enää puhuttu mitään. Kirkon nykyinen katekismus julkaistiin vuonna 1999, kun enkelibuumi eli huippuvuosiaan. Silti enkelit selvitetään siinäkin mahdollisimman nopeasti, vain kahdeksalla sanalla. – Nykyisellä luterilaisella kirkolla on aikuisille hyvin vähän sanottavaa enkeleistä. Ei ole ihme, jos uusi hengellisyys ohjautuu muualle kuin kirkon yhteyteen, Miettinen napauttaa. Kokemus takaisin! Kirkon lapsityö saa Esko Miettiseltä kiitosta hyvästä työstä, jonka ansios- ta kristillinen enkeliusko on säilynyt. Mutta se ei vielä riitä. Taivaallisia vieraita -kirjassa Miettinen työstää yltiöjärkeväksi puristuneen luterilaisen teologian korjausliikettä, joka palauttaa enkelit takaisin uskonelämän keskiöön. Yksi mahdollisuus harjoitella enkeleistä puhumista on tarjolla jouluyön messussa, jota kutsutaan myös ”enkelten messuksi”. Miettiselle kysymys ei ole vain enkeliopin uudelleen löytämisestä. Hänen mielestään kokemusmaailmamme on pahasti typistynyt. Miettinen toivoisi jumalanpalveluksiin samankaltaista otetta kuin 1900-luvun alkupuolen arkkipiispalla Gustaf Johanssonilla. Johanssonin mukaan kilvoitteleva kristitty joutuu kokemaan yksinäisyyttä, mutta samalla hän saa virvoitusta enkelin läsnäolosta. – Vanhoista teksteistä käy selvästi ilmi, että entisajan kristityillä oli kokemuksellinen suhde enkeleihin. Siitä, että enkeli on ihmisen kanssa, saatiin lohdutusta. Taneli Kylätasku
© Copyright 2024