Unohda poliittinen korrektius Toimitusjohtajallekin hyvä alku
Hyvä työterveyshuolto mieltää sairastamisen syyn ja puuttuu siihen – ettei se sairastuneen vieressä työskentelevä sairastuisi, Kaukavuori määrittelee. Datalouhinta etsii monenlaisia poikkeuksia: miksi jollakin toisella paikkakunnalla sairastetaan pitempään kuin toisella. Sydän- ja verisuonitautien riskejä löytyy lääkitystietoja kaivamalla. Esimerkiksi jos on statiini-, diabetes- ja erektiohäiriölääkitys, työntekijä kannattaa lähettää sydäntutkimuksiin. ”Pitää fokusoida, hoitaa yksilöt hyvin ja tunnistaa varhaiset työkykyriskit. Meillä on joka päivä sata työntekijää kotona sairaslomalla noin 2500:sta STX Finlandin työntekijästä. 30:llä heistä on työkykyriski ja 5–10 tarvitsee erityistä apua.” Paluuta sattumanvaraiseen työkykyriskien tunnistamiseen ei enää Kaukavuoren mukaan ole. Lomautetuista pidetään telakalla erityisen hyvää huolta. Työterveyshuolto pitää aktiivisesti yhteyttä lomautettuihin muun muassa kutsumalla heitä terveystarkastuksiin. ”Ensisijainen tavoite on pitää ihmiset työkykyisinä myös silloin, kun töitä ei ole. Me olemme telakan kyljessä, se tuttu luotettava kumppani, joka koetaan epävarmuuden aikana kotipesäksi ja johon pidetään yhteyttä. Olemme läsnä myötäeläen”, Kaukavuori sanoo. Eeva-Riitta Seies Sata ensimmäistä päivää Toimitusjohtajallekin hyvä alku Finlandin Jan■ EduCluster Markus Holm halusi ulkopuolisen näkökulman, kun hän aloitti työnsä uuden yhtiön toimitusjohtajana reilut pari vuotta sitten. ”Maarit Tiililä kysyi ja minä vastasin. Hän pisti minut ajattelemaan – ajatuksia joita en tiennyt olevan olemassakaan”, Holm kertoo kokemuksistaan coachattavana. Tiililän sadan päivän coachaukseen kuului pari tuntia kestäviä tapaamisia. Sparraus laajeni myöhemmin johtoryhmään ja koko henkilöstöön. ”Maaritilla oli kyky päästä pääni sisään. Se oli lähestulkoon maagista – ja minä olen pragmaattinen ihminen.” Holmin mukaan parasta coachauksessa oli johtoryhmätyöskentelyn jalostaminen, jonka tuloksena johtoryhmän luottamus kohosi kokonaan uudelle tasolle. Hän keskusteli Tiililän kanssa paljon myös siitä, miten ihmiset saadaan kukoistamaan ja löytämään pelipaikkansa. Jan-Markus Holm on vielä yk- sittäistapaus. Yleensä coach kutsutaan paikalle, kun yrityksessä muuttuu jotakin, markkinat ovat kriisissä tai toimitusjohtaja on saanut kielteistä palautetta, mutta ei silloin kun toimitusjohtaja menee uuteen organisaatioon. ”Uusille esimiehille kyllä järjestetään valmennuksia, mutta miksi toimitusjohtaja jätetään vaille valmennusta? Hänhän on yksin jo roolinsakin takia”, Maarit Tiililä kysyy. Uusi toimitusjohtaja ei saa paljon palautetta siitä, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa muihin. Uudet johtajat lähtevät Tiililän mukaan innostuneina rakentamaan yhteistyösuhteita yrityksen asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, mutta käyttävät hämmästyttävän vähän aikaa lähijoukon tuen ja luottamuksen varmistamiseen. ”Innostus saattaa myös viedä herkkyyden aistia toisten näkökulmia.” Uuden toimitusjohtajan onnistuminen mitataan sillä, täyttääkö hän odotukset. Kun Tiililä toimii uuden johtajan coachina, hän Jan-Markus Holm sai uutena toimitusjohtajana tuekseen coachin. tapaa coachattavansa kanssa hallituksen puheenjohtajan, joskus omistajankin, ja he keskustelevat nimenomaan tulevista odotuksista. Coachaus-matka päättyy siihen, että sama kolmikko keskustelee siitä, miten odotukset ovat toteutuneet. ”Uudet sukupolvet ottavat herkemmin vastaan ulkoista apua. Minä tykkään sparraamisesta ja haastamisesta. Koen jopa turvallisempana sen, että muut ovat haastaneet minua”, Holm sanoo. Eeva-Riitta Seies Minä väitän Unohda poliittinen korrektius kaikista asioista voi■ ”Kun daan keskustella, ollaan aika paljon lähempänä onnistunutta itprojektia”, sanoo diplomi-insinööri Kari Lilja. Lilja tutki väitöskirjassaan it-projektien onnistumista. Projekteissa merkittäviä riskejä ovat yhteisen kielen ja terminologian puute sekä erilaiset yrityskulttuurit. Liljan yllätti yritysten poliittinen korrektius. ”Mistä voidaan puhua ja mistä ei, se on amerikkalaisen bisneskulttuurin tuontitavaraa. Suomessa jo koulutuksen aikana asiantuntijoihin iskostetaan poliittisen korrektiuden koodi, jonka mukaan esimerkiksi toisen yrityksen henkilöstö- tai palkitsemispolitiikasta puhuminen koetaan puuttumiseksi toisen yrityksen sisäisiin asioihin.” JOHANNA UUSITALO veyteen myös ennaltaehkäisevästi. ”Jos hitsaajan olkapäästä ei pidetä hyvää huolta, hän on kohta entinen hitsaaja. Me puutumme siihen jo ennen kuin hitsaaja aloittaa työnsä. Käyn hitsauskurssilla opettamassa ja hitsaajat käyvät kuntosalilla testauttamassa lihakset.” Jos olkapään takia aiheutuu yksikin päivä sairaslomaa, työterveyshuolto saa siitä tiedon. ”Me emme jää odottamaan 30 päiväksi.” Leikkausvakuutus täydentää vammojen hoitoa. Kaukavuoren mukaan vakuutus on välttämätön, jotta olkapäät saadaan hoidettua. Mutta vakuutusta käytetään koko yhtiössä vain 10–20 kertaa vuodessa. Kari Lilja: Differences in Organizational Cultures – a Challenge for ITProjects. Tampereen teknillinen yliopisto 2013. Turha häveliäisyys saattaa johtaa Liljan mukaan siihen, ettei asiakkaalta tai toimittajalta kysytä, voisiko työntekijöillä teettää ylitöitä tai miten joustamisesta palkitaan. Kuitenkin ohjelmistoprojektin aikatauluja voitaisiin kiriä kiin- ni, jos asiakas tai toimittaja pystyisi hetkellisesti lisäämään projektiin resursseja. Lilja teki väitöskirjan elämäntyöstään: hän on työssään nähnyt projekteja sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta ja pystyi käyttämään tutkimuksessaan muistiinpanoja ja pöytäkirjoja työuransa ajalta. Lisäksi hän teki kyselyt sekä asiantuntijoille että loppukäyttäjille. ”Päättäjät arvioivat projektit usein paljon onnistuneemmiksi kuin loppukäyttäjät. Loppukäyttäjien kuuntelu ja huomioon ottaminen jo määrittelyvaiheessa voisi parantaa projektin onnistumisen mahdollisuuksia ja koettua työtyytyväisyyttä.” Eeva-Riitta Seies 7
© Copyright 2024