Laadukas suunnittelu entistä tärkeämpää Suomessa rakennetaan vuosittain n. 10–12 000 pientaloa. Näistä n. 70 % toteutetaan talotehtaiden eriasteisilla tuotteilla ja loput 30 % paikalla rakentaen eri tavoilla. (Rakennustutkimus RTS Oy) Omakotirakentaminen vastaa n. 60 % kaikesta Suomen asuntorakentamisen rakennusalasta (Pientaloteollisuus ry). Tämän rakentamisen arvo on n. 2,5–3,0 Mrd. €, joten puhutaan merkittävästä rakentamisen alueesta. Perhetasolla panostukset ovat suuria ja siksi on järkevää ymmärtää millaiseen hankkeeseen on ryhtymässä. Pientalo sisältää pienestä koostaan huolimatta samat vaiheet ja tekniset pääpiirteet kuin suuremmatkin rakennushankkeet. Suuremmissa hankkeissa vetovastuu on aina ammattilaisilla, mutta pientalohankkeen rakennuttaja on useimmiten täysin eri alalla toimiva yksityishenkilö tai perhe. Kuitenkin samat onnistuneen rakennuttamisen lainalaisuudet koskevat myös pientaloja. Jotta hanke onnistuisi kaikilta osin, tulisi kertarakennuttajan siis jostain hankkia nopeasti lähes ammattimainen osaaminen rakennuttamiseen. Toisena vaihtoehtona on hankkia päteviä ammattilaisia avuksi hankkeen vetämiseen. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee edelleen. Pientalohankkeen kohdalla tämä pitää paikkansa erityisen hyvin. Suunnittelun taso pientaloissa on yleensä heikompi kuin isommissa hankkeissa. Tämä johtuu osittain kovan kilpailun tuomasta alihinnoittelusta, mikä johtaa siihen että iso osa ammattitaitoisista suunnittelijoista ei tee lainkaan pientalojen suunnittelua. Erityisesti tämä näkyy LVIS- suunnittelujen kohdalla. Pienessä hankkeessa huono suunnittelu voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia toteutusvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa talon kustannuksista sitoutuu n. 80 %, joten ei ole yhdentekevää miten ja kuka talon ja sen järjestelmät suunnittelee. Suunnittelun merkitys tulee lähivuosina vielä merkittävästi kasvamaan tiukentuvien rakennusmääräysten vuoksi. Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi on suunnittelijoiden välisen yhteistyön merkittävästi lisäännyttävä, koska energiatehokkaan ja toimivan kokonaisuuden luominen on entistä tarkempaa ja vaativampaa. Pientalo on osiensa summa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että talon suunnittelu tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti kaikki osa-alueet huomioiden alusta asti. Talosta syntyy toimiva, pitkäikäinen ja kustannuksiltaan järkevä kokonaisuus helpoimmin, jos noudatetaan kokonaissuunnittelun periaatetta. Jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa tulisi konsultoida kaluste-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijoita, jotta saadaan niiden asettamat vaatimukset huomioitua arkkitehdin alkuvaiheen luonnoksissa. Rakentajan on hyvä ennen ensimmäistäkään päätöstä olla yhteydessä suunnittelijoihin ja kuulla erilaisista vaihtoehdoista ja selvittää niistä, yhdessä suunnittelijan kanssa, omiin tarpeisiin ja resursseihin parhaiten sopivat vaihtoehdot. Suunnittelijat tulisi valita jo ennen kuvien piirtämisen aloittamista. Jos lähtökohtana on talopaketti, tulisi periaatteen olla sama, jolleivät suunnittelut kuulu talopakettiin mukaan. Silloinkin tulisi varmistaa suunnittelijoiden keskinäinen kommunikaatio, mikä on aina edellytys hyvälle suunnittelulle. Suunnittelujen tulisi edetä oikeassa järjestyksessä, jotta kaikki tarvittava tieto olisi aina kutakin vaihetta suunnittelevan suunnittelijan tiedossa. Suunnittelun loogisen etenemisen kannalta olisi hyvä jos järjestys noudattaa pääpiirteissään seuraavaa reittiä: 1. Arkkitehtiluonnokset sisältäen konsultoinnit rakenne- ja LVIS- suunnittelijoiden kanssa, jotka siis tulisi valita jo samalla kun arkkitehti valitaan! jos on kyseessä talopaketti, periaate sama 2. Kalustesuunnittelu (yhdessä arkkitehtisuunnittelun kanssa) saadaan vesi- ja viemäripisteiden sijainnit LVIS-suunnittelijoille 3. Rakennesuunnittelu ohjaa arkkitehtisuunnittelua toteuttamiskelpoisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, aloitettava siis konsultointina arkkitehtisuunnittelun rinnalla lopullinen rakennesuunnittelu, kun lupakuvat valmiit ja valvonnan hyväksymät 4. 5. LVI-suunnittelu suunnittelijalla tiedossa jo rakenteet yleisellä tasolla ja kalustekuvat reititykset läpikäyty jo luonnosvaiheessa yhdessä arkkitehdin kanssa varmistukset luonnosvaiheessa myös rakennesuunnittelijan kanssa (esim. isot palkit jne.) lopullinen suunnittelu kun lupakuvat valmiit ja rakenteet varmistettu rakennesuunnittelijalta Sähkösuunnittelu sähkösuunnittelu voi alkaa kun kaluste- ja LVI-kuvat tehty ei yleensä ongelmia rakennesuunnittelun kanssa Tätä kokonaisuutta on laissa määrätty koordinoimaan Pääsuunnittelija, joka vastaa siitä että suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoiset ja keske- nään ristiriidattomat. Käytännössä asian hoitaminen tehdään hyvin kirjavasti ja olisikin erittäin tärkeää, että tässä tehtävässä on oikeasti henkilö joka ymmärtää rakentamisen kokonaisuuden. Se onko henkilöllä arkkitehdin, insinöörin vai rakennusmestarin koulutus ei ole merkitsevää, vaan se onko kokonaisuudesta hyvä ymmärrys myös käytännön tasolla. Usein tätä ymmärrystä on eniten henkilöillä, jotka käyvät paljon myös työmailla paikanpäällä ja tuntevat erilaiset tekniikat sekä rakentamisessa että talotekniikassa ja myös työmaiden käytännöt. Jos tehdään täysin yksilöllistä taloa joka alkaa puhtaalla arkkitehtisuunnittelulla, on arkkitehti usein myös pääsuunnittelija. Tällöin kannattaa varmistaa, että hänellä on myös tietotaitoa muiden osa-alueiden osalta tai että muut suunnittelijat otetaan heti mukaan alkumetreille. Usein arkkitehti rajaa oman pääsuunnittelijuuden vain lupavaiheeseen ja tällöin muiden suunnittelijoiden aikainen mukaan tulo on tärkeää. Vain silloin on mahdollista tehdä pääsuunnittelijan työ siinä laajuudessa kuin on laissa tarkoitettu. Ajoituksella on kaiken kaikkiaan suuri merkitys. Jos pääsuunnittelija nimetään vasta kun lupaa lähdetään hakemaan, kuten usein tapana on erityisesti talopakettien kanssa, ei yllä mainittua ennakoivuutta pystytä suunnittelussa hyvin toteuttamaan ja ristiriitoja suunnitelmiin syntyy väistämättä. Usein näissä tilanteissa pääsuunnittelijan tehtävät on annettu vastaavalle mestarille joka myös vasta lupaa haettaessa usein nimetään. Pääsuunnittelija/vastaava mestari ei tällöin voi enää vaikuttaa kunnolla kokonaisuuteen, koska suunnittelu on jo osittain tehty. Lain kirjain ehkä täyttyy, mutta tehtävä ei tule rakennuttajan kannalta oikein hoidettua. Riittävän aikaisella asioiden tarkastelulla vältetään siis pientalorakentamisen useat sudenkuopat. Tyypillisiä ongelmia väärin hoidetusta suunnitteluprosessista ovat mm: - tarpeisiin sopimattomat ratkaisut ristiriidat rakenne- ja LVIS-suunnitelmien välillä kustannusraameihin sopimattomat suunnitelmat! vaikeat rakenteet törmäykset rakenteiden ja talotekniikan välillä toivottujen tekniikoiden rajautuminen pois esim. tilanpuutteen vuoksi ristiriitaisuudet LVI- ja sähkösuunnitelmien kesken LVIS- suunnittelu tehty väärillä kalustekuvilla joudutaan suunnittelemaan työmaalla kalliit toteutustavat ali/ylimitoitus eri järjestelmissä kokonaiskustannusten nousu Miten siis edetä? Riippuen siitä mitä toiveita ja mitä vaatimuksia rakentajalla on asetettuna talolleen, on erilaisia tapoja edetä. Tärkeintä on kuitenkin se että suunnittelut aloitetaan riittävän aikaisin ja tieto suunnittelijoiden kesken kulkee alusta alkaen. 1. Pääsuunnittelija/Arkkitehti Ensiksi tulee hankkia projektiin pääsuunnittelija. Tämä henkilö on usein arkkitehti jos tehdään puhtaalta pöydältä yksilöllistä taloa ja vastaava mestari jos kyse on talopaketista. Talopaketin tapauksessa olisi erittäin tärkeää, että vastaava valitaan jo silloin kun päätetään käyttää talopakettia lähtökohtana. Tämä siis paljon ennen kuin mitään päätöksiä tai tarjouksia on edes kyselty. Vastaavasta mestarista on hyötyä jo tarjouspyynnön laatimisessa, koska silloin voidaan pyynnöt keskittää rakentajan resursseihin nähden oikeanlaisiin teknisiin toteutusvaihtoehtoihin ja toimitussisältöihin, jolloin saadaan myös vertailukelpoisempia tarjouksia. Väärin hoidetulla tarjouskilpailulla hukataan vain kaikkien osapuolten aikaa ja pahimmillaan tehdään tyhmiä päätöksiä. Siis käytä apuna ammattilaista! Ammattilaisia löytyy mm. rakennusvalvontojen kautta, liitoista mm. www.safa.fi ja www.rkl.fi. Luonnollisesti muilta rakentajilta saadut vinkit ovat myös arvokkaita. Kun luonnossuunnittelua aletaan tehdä, on ehdottomasti oltava käytössä pohjatutkimus ja asiallinen pintavaaituskartta eli maaston korkeuksien mukaan piirretty kartta. Ilman niitä ei taloa voida optimoida tontin olosuhteisiin sopivaksi. Pohjatutkimuksen ja rakennesuunnittelijan konsultoinnin avulla saadaan arkkitehdin luonnoksesta nopeammin toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Samalla voidaan välttää kalliiksi tulevia ratkaisuja talon muodossa ja rakenneratkaisuissa. 2. Keittiö/kalustesuunnittelija Niin oudolta kuin tuntuukin, on kalustesuunnittelu hyvä saada mukaan jo luonnossuunnitteluun. Yleisin suunnittelujen solmukohta on nimenomaan kalustesuunnittelu, koska se jätetään usein tehtäväksi vasta lähempänä sisätöitä. Kuitenkin siinä lyödään lukkoon viemäreiden ja vesijohtojen sekä sähköpisteiden sijainteja, joista varsinkaan viemäreiden muuttaminen ei jälkikäteen noin vain onnistu. Ota siis yhteys kalustesuunnittelijaan kun aloitat luonnossuunnittelun arkkitehdin kanssa ja istuta heidät samaan pöytään luonnosten edetessä. Näin vältät LVI- ja sähkösuunnitteli- jalta, itsestäsi ja urakoitsijasta puhumattakaan, monta harmaata hiusta. 3. Rakennesuunnittelu Kun luonnoksia aletaan tehdä, on hyvä että mukaan saadaan myös rakennesuunnittelija. Hyvä rakennesuunnittelija pystyy ohjeistamaan arkkitehtia kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ja säästää parhaimmillaan merkittäviä summia. Toki kaikenlaista pystytään tekemään, mutta monesti pienellä miettimisellä voidaan saada säästöjä kustannuksissa visuaalisuudesta ja toiminnallisuudesta tinkimättä. Pientaloihin rakennesuunnittelua tekevistä ei ole omia rekistereitään, mutta rakennusvalvonta voi auttaa myös tässä. Myös vastaavien mestareiden ja arkkitehtien kautta yleensä löytyy kontakteja rakennesuunnittelijoihin. Talopaketeissa (pois lukien harkkotalopaketit) toimittajan osuuden rakennesuunnittelu yleensä kuuluu hintaan. Tällöinkin tarvitaan aina perustussuunnittelija, joka on myös kohteen vastaava rakennesuunnittelija. Myös perustussuunnittelijan kommentit ovat arvokkaita jo talopakettia valittaessa, koska perustamisolojen ollessa huonot, voi oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja. Perustussuunnittelijoita löytyy edellä mainittujen paikkojen lisäksi myös talotoimittajien kautta. Jotkin rakennesuunnittelijat tekevät kaikkia yllä mainittuja rakennesuunnittelun osa-alueita. 4. LVI-suunnittelu LVI- suunnittelijaa myös tulee konsultoida jo luonnosvaiheessa, sillä valittavalla lämmitysratkaisulla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös arkkitehtisuunnitteluun. Valittava lämmitysjärjestelmä saattaa vaatia esim. oman teknisen tilan. LVI- suunnittelijan kanssa on hyvä palaveerata kertaalleen myös siinä vaiheessa, kun rakennesuunnittelua aletaan viedä eteenpäin. IV- ja viemäriputkien reitit tulee huomioida rakennesuunnittelussa, sillä esim. palkkeihin ei voi jälkikäteen reikiä yleensä tehdä. Kun suunnittelua lähdetään tekemään tässä vaiheessa, muiden jo huomioitua aiemmissa vaiheissa LVI:n tarpeet, saadaan kerralla aikaan sellaiset kuvat jotka käyvät myös toteutukseen ja urakkalaskentaan. 5. Sähkösuunnittelu Kun edellämainitut vaiheet on käyty läpi, voi sähkösuunnittelija tehdä suunnittelun mahdollisimman vähin muutostarpein ja kuvilla päästään pyytämään tarjouksia urakoitsijoilta. Edellä mainitut suunnittelut kulkevat siis paljolti limittäin. Ensiarvoisen tärkeää on se, että suunnittelut aloitetaan riittävän aikaisin, mutta tietenkin oikeassa järjestyksessä yllä kuvatulla tavalla. Suunnitteluvaiheita ei voi aloittaa ilman riittäviä lähtötietoja, mutta suunnittelu ei voi olla myöskään jono, jossa suunnittelu alkaa vasta kun edellinen on loppunut. Suunnittelijoiden välisen yhteistyön ja kommunikoinnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jokaisen suunnittelijan tulisi saada riittävä tieto seuraavien vaiheiden vaatimuksista. Tällöin on mahdollista toteuttaa vanhaa viisautta ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. www.talotekniikkainfo.fi www.southwood.fi