Laadukas suunnittelu entistä tärkeämpää

Laadukas suunnittelu
entistä tärkeämpää
Suomessa rakennetaan vuosittain n. 10–12 000 pientaloa. Näistä n. 70 % toteutetaan talotehtaiden eriasteisilla tuotteilla ja loput 30 % paikalla rakentaen eri
tavoilla. (Rakennustutkimus RTS Oy) Omakotirakentaminen vastaa n. 60 % kaikesta Suomen asuntorakentamisen rakennusalasta (Pientaloteollisuus ry). Tämän
rakentamisen arvo on n. 2,5–3,0 Mrd. €, joten puhutaan merkittävästä rakentamisen alueesta.
Perhetasolla panostukset ovat suuria ja siksi on järkevää ymmärtää millaiseen hankkeeseen on ryhtymässä.
Pientalo sisältää pienestä koostaan huolimatta samat
vaiheet ja tekniset pääpiirteet kuin suuremmatkin
rakennushankkeet. Suuremmissa hankkeissa vetovastuu on aina ammattilaisilla, mutta pientalohankkeen
rakennuttaja on useimmiten täysin eri alalla toimiva
yksityishenkilö tai perhe. Kuitenkin samat onnistuneen
rakennuttamisen lainalaisuudet koskevat myös pientaloja. Jotta hanke onnistuisi kaikilta osin, tulisi kertarakennuttajan siis jostain hankkia nopeasti lähes ammattimainen osaaminen rakennuttamiseen. Toisena vaihtoehtona on hankkia päteviä ammattilaisia avuksi
hankkeen vetämiseen.
Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee
edelleen. Pientalohankkeen kohdalla tämä pitää paikkansa erityisen hyvin. Suunnittelun taso pientaloissa
on yleensä heikompi kuin isommissa hankkeissa. Tämä
johtuu osittain kovan kilpailun tuomasta alihinnoittelusta, mikä johtaa siihen että iso osa ammattitaitoisista suunnittelijoista ei tee lainkaan pientalojen suunnittelua. Erityisesti tämä näkyy LVIS- suunnittelujen kohdalla. Pienessä hankkeessa huono suunnittelu voi
kuitenkin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia toteutusvaiheessa.
Suunnitteluvaiheessa talon kustannuksista sitoutuu n.
80 %, joten ei ole yhdentekevää miten ja kuka talon ja
sen järjestelmät suunnittelee.
Suunnittelun merkitys tulee lähivuosina vielä merkittävästi kasvamaan tiukentuvien rakennusmääräysten
vuoksi. Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi
on suunnittelijoiden välisen yhteistyön merkittävästi
lisäännyttävä, koska energiatehokkaan ja toimivan
kokonaisuuden luominen on entistä tarkempaa ja
vaativampaa.
Pientalo on osiensa summa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että talon suunnittelu tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti kaikki osa-alueet huomioiden alusta asti. Talosta
syntyy toimiva, pitkäikäinen ja kustannuksiltaan järkevä kokonaisuus helpoimmin, jos noudatetaan kokonaissuunnittelun periaatetta.
Jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa tulisi konsultoida
kaluste-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijoita, jotta
saadaan niiden asettamat vaatimukset huomioitua
arkkitehdin alkuvaiheen luonnoksissa. Rakentajan on
hyvä ennen ensimmäistäkään päätöstä olla yhteydessä
suunnittelijoihin ja kuulla erilaisista vaihtoehdoista ja
selvittää niistä, yhdessä suunnittelijan kanssa, omiin
tarpeisiin ja resursseihin parhaiten sopivat vaihtoehdot. Suunnittelijat tulisi valita jo ennen kuvien piirtämisen aloittamista. Jos lähtökohtana on talopaketti,
tulisi periaatteen olla sama, jolleivät suunnittelut kuulu talopakettiin mukaan. Silloinkin tulisi varmistaa
suunnittelijoiden keskinäinen kommunikaatio, mikä on
aina edellytys hyvälle suunnittelulle.
Suunnittelujen tulisi edetä oikeassa järjestyksessä,
jotta kaikki tarvittava tieto olisi aina kutakin vaihetta
suunnittelevan suunnittelijan tiedossa. Suunnittelun
loogisen etenemisen kannalta olisi hyvä jos järjestys
noudattaa pääpiirteissään seuraavaa reittiä:
1.
Arkkitehtiluonnokset
sisältäen konsultoinnit rakenne- ja
LVIS- suunnittelijoiden kanssa, jotka
siis tulisi valita jo samalla kun arkkitehti valitaan!
jos on kyseessä talopaketti, periaate
sama
2.
Kalustesuunnittelu (yhdessä arkkitehtisuunnittelun kanssa)
saadaan vesi- ja viemäripisteiden sijainnit LVIS-suunnittelijoille
3.
Rakennesuunnittelu
ohjaa arkkitehtisuunnittelua toteuttamiskelpoisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, aloitettava siis
konsultointina arkkitehtisuunnittelun
rinnalla
lopullinen rakennesuunnittelu, kun
lupakuvat valmiit ja valvonnan hyväksymät
4.
5.
LVI-suunnittelu
suunnittelijalla tiedossa jo rakenteet
yleisellä tasolla ja kalustekuvat
reititykset läpikäyty jo luonnosvaiheessa yhdessä arkkitehdin kanssa
varmistukset luonnosvaiheessa myös
rakennesuunnittelijan kanssa (esim.
isot palkit jne.)
lopullinen suunnittelu kun lupakuvat
valmiit ja rakenteet varmistettu rakennesuunnittelijalta
Sähkösuunnittelu
sähkösuunnittelu voi alkaa kun kaluste- ja LVI-kuvat tehty
ei yleensä ongelmia rakennesuunnittelun kanssa
Tätä kokonaisuutta on laissa määrätty koordinoimaan Pääsuunnittelija, joka vastaa siitä että
suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoiset ja keske-
nään ristiriidattomat. Käytännössä asian hoitaminen tehdään hyvin kirjavasti ja olisikin erittäin tärkeää, että tässä tehtävässä on oikeasti henkilö joka ymmärtää rakentamisen kokonaisuuden.
Se onko henkilöllä arkkitehdin, insinöörin vai rakennusmestarin koulutus ei ole merkitsevää, vaan
se onko kokonaisuudesta hyvä ymmärrys myös
käytännön tasolla. Usein tätä ymmärrystä on eniten henkilöillä, jotka käyvät paljon myös työmailla
paikanpäällä ja tuntevat erilaiset tekniikat sekä
rakentamisessa että talotekniikassa ja myös työmaiden käytännöt.
Jos tehdään täysin yksilöllistä taloa joka alkaa
puhtaalla arkkitehtisuunnittelulla, on arkkitehti
usein myös pääsuunnittelija. Tällöin kannattaa
varmistaa, että hänellä on myös tietotaitoa muiden osa-alueiden osalta tai että muut suunnittelijat otetaan heti mukaan alkumetreille. Usein arkkitehti rajaa oman pääsuunnittelijuuden vain lupavaiheeseen ja tällöin muiden suunnittelijoiden
aikainen mukaan tulo on tärkeää. Vain silloin on
mahdollista tehdä pääsuunnittelijan työ siinä laajuudessa kuin on laissa tarkoitettu.
Ajoituksella on kaiken kaikkiaan suuri merkitys. Jos
pääsuunnittelija nimetään vasta kun lupaa lähdetään
hakemaan, kuten usein tapana on erityisesti talopakettien kanssa, ei yllä mainittua ennakoivuutta pystytä
suunnittelussa hyvin toteuttamaan ja ristiriitoja suunnitelmiin syntyy väistämättä. Usein näissä tilanteissa
pääsuunnittelijan tehtävät on annettu vastaavalle
mestarille joka myös vasta lupaa haettaessa usein
nimetään. Pääsuunnittelija/vastaava mestari ei tällöin
voi enää vaikuttaa kunnolla kokonaisuuteen, koska
suunnittelu on jo osittain tehty. Lain kirjain ehkä täyttyy, mutta tehtävä ei tule rakennuttajan kannalta
oikein hoidettua.
Riittävän aikaisella asioiden tarkastelulla vältetään siis
pientalorakentamisen useat sudenkuopat. Tyypillisiä
ongelmia väärin hoidetusta suunnitteluprosessista
ovat mm:
-
tarpeisiin sopimattomat ratkaisut
ristiriidat rakenne- ja LVIS-suunnitelmien välillä
kustannusraameihin sopimattomat suunnitelmat!
vaikeat rakenteet
törmäykset rakenteiden ja talotekniikan välillä
toivottujen tekniikoiden rajautuminen pois
esim. tilanpuutteen vuoksi
ristiriitaisuudet LVI- ja sähkösuunnitelmien
kesken
LVIS- suunnittelu tehty väärillä kalustekuvilla
joudutaan suunnittelemaan työmaalla
kalliit toteutustavat
ali/ylimitoitus eri järjestelmissä
kokonaiskustannusten nousu
Miten siis edetä?
Riippuen siitä mitä toiveita ja mitä vaatimuksia rakentajalla on asetettuna talolleen, on erilaisia tapoja edetä. Tärkeintä on kuitenkin se että suunnittelut aloitetaan riittävän aikaisin ja tieto suunnittelijoiden kesken
kulkee alusta alkaen.
1.
Pääsuunnittelija/Arkkitehti
Ensiksi tulee hankkia projektiin pääsuunnittelija. Tämä
henkilö on usein arkkitehti jos tehdään puhtaalta pöydältä yksilöllistä taloa ja vastaava mestari jos kyse on
talopaketista. Talopaketin tapauksessa olisi erittäin
tärkeää, että vastaava valitaan jo silloin kun päätetään
käyttää talopakettia lähtökohtana. Tämä siis paljon
ennen kuin mitään päätöksiä tai tarjouksia on edes
kyselty.
Vastaavasta mestarista on hyötyä jo tarjouspyynnön
laatimisessa, koska silloin voidaan pyynnöt keskittää
rakentajan resursseihin nähden oikeanlaisiin teknisiin
toteutusvaihtoehtoihin ja toimitussisältöihin, jolloin
saadaan myös vertailukelpoisempia tarjouksia. Väärin
hoidetulla tarjouskilpailulla hukataan vain kaikkien
osapuolten aikaa ja pahimmillaan tehdään tyhmiä
päätöksiä. Siis käytä apuna ammattilaista!
Ammattilaisia löytyy mm. rakennusvalvontojen kautta,
liitoista mm. www.safa.fi ja www.rkl.fi. Luonnollisesti
muilta rakentajilta saadut vinkit ovat myös arvokkaita.
Kun luonnossuunnittelua aletaan tehdä, on ehdottomasti oltava käytössä pohjatutkimus ja asiallinen pintavaaituskartta eli maaston korkeuksien mukaan piirretty kartta. Ilman niitä ei taloa voida optimoida tontin
olosuhteisiin sopivaksi. Pohjatutkimuksen ja rakennesuunnittelijan konsultoinnin avulla saadaan arkkitehdin luonnoksesta nopeammin toteuttamiskelpoinen
suunnitelma. Samalla voidaan välttää kalliiksi tulevia
ratkaisuja talon muodossa ja rakenneratkaisuissa.
2. Keittiö/kalustesuunnittelija
Niin oudolta kuin tuntuukin, on kalustesuunnittelu
hyvä saada mukaan jo luonnossuunnitteluun. Yleisin
suunnittelujen solmukohta on nimenomaan kalustesuunnittelu, koska se jätetään usein tehtäväksi vasta
lähempänä sisätöitä. Kuitenkin siinä lyödään lukkoon
viemäreiden ja vesijohtojen sekä sähköpisteiden sijainteja, joista varsinkaan viemäreiden muuttaminen ei
jälkikäteen noin vain onnistu. Ota siis yhteys kalustesuunnittelijaan kun aloitat luonnossuunnittelun arkkitehdin kanssa ja istuta heidät samaan pöytään luonnosten edetessä. Näin vältät LVI- ja sähkösuunnitteli-
jalta, itsestäsi ja urakoitsijasta puhumattakaan, monta
harmaata hiusta.
3. Rakennesuunnittelu
Kun luonnoksia aletaan tehdä, on hyvä että mukaan
saadaan myös rakennesuunnittelija. Hyvä rakennesuunnittelija pystyy ohjeistamaan arkkitehtia kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ja säästää parhaimmillaan
merkittäviä summia. Toki kaikenlaista pystytään tekemään, mutta monesti pienellä miettimisellä voidaan
saada säästöjä kustannuksissa visuaalisuudesta ja
toiminnallisuudesta tinkimättä. Pientaloihin rakennesuunnittelua tekevistä ei ole omia rekistereitään, mutta rakennusvalvonta voi auttaa myös tässä. Myös vastaavien mestareiden ja arkkitehtien kautta yleensä
löytyy kontakteja rakennesuunnittelijoihin.
Talopaketeissa (pois lukien harkkotalopaketit) toimittajan osuuden rakennesuunnittelu yleensä kuuluu
hintaan. Tällöinkin tarvitaan aina perustussuunnittelija, joka on myös kohteen vastaava rakennesuunnittelija. Myös perustussuunnittelijan kommentit ovat arvokkaita jo talopakettia valittaessa, koska perustamisolojen ollessa huonot, voi oikeilla valinnoilla ja
hyvällä suunnittelulla säästää jopa kymmeniä tuhansia
euroja. Perustussuunnittelijoita löytyy edellä mainittujen paikkojen lisäksi myös talotoimittajien kautta.
Jotkin rakennesuunnittelijat tekevät kaikkia yllä mainittuja rakennesuunnittelun osa-alueita.
4. LVI-suunnittelu
LVI- suunnittelijaa myös tulee konsultoida jo luonnosvaiheessa, sillä valittavalla lämmitysratkaisulla voi olla
merkittäviä vaikutuksia myös arkkitehtisuunnitteluun.
Valittava lämmitysjärjestelmä saattaa vaatia esim.
oman teknisen tilan. LVI- suunnittelijan kanssa on hyvä
palaveerata kertaalleen myös siinä vaiheessa, kun
rakennesuunnittelua aletaan viedä eteenpäin. IV- ja
viemäriputkien reitit tulee huomioida rakennesuunnittelussa, sillä esim. palkkeihin ei voi jälkikäteen reikiä
yleensä tehdä. Kun suunnittelua lähdetään tekemään
tässä vaiheessa, muiden jo huomioitua aiemmissa
vaiheissa LVI:n tarpeet, saadaan kerralla aikaan sellaiset kuvat jotka käyvät myös toteutukseen ja urakkalaskentaan.
5. Sähkösuunnittelu
Kun edellämainitut vaiheet on käyty läpi, voi sähkösuunnittelija tehdä suunnittelun mahdollisimman
vähin muutostarpein ja kuvilla päästään pyytämään
tarjouksia urakoitsijoilta.
Edellä mainitut suunnittelut kulkevat siis paljolti limittäin. Ensiarvoisen tärkeää on se, että suunnittelut
aloitetaan riittävän aikaisin, mutta tietenkin oikeassa
järjestyksessä yllä kuvatulla tavalla. Suunnitteluvaiheita ei voi aloittaa ilman riittäviä lähtötietoja, mutta
suunnittelu ei voi olla myöskään jono, jossa suunnittelu alkaa vasta kun edellinen on loppunut. Suunnittelijoiden välisen yhteistyön ja kommunikoinnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jokaisen suunnittelijan tulisi
saada riittävä tieto seuraavien vaiheiden vaatimuksista. Tällöin on mahdollista toteuttaa vanhaa viisautta
”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.
www.talotekniikkainfo.fi
www.southwood.fi