1. No category

Ajankohtaisia teemoja
Lahden SKOL-tapaaminen
11.5.2015
Vaikuttaminen toimintaympäristön kehittämiseen
•
•
•
•
•
•
Lainsäädäntöön, erityisesti hankintalain valmisteluun vaikuttaminen
Nykyisten julkisen hankinnan käytäntöjen parantaminen
Puolueohjelmiin vaikuttaminen (KIRA-selvitys puolueohjelmista)
CE-merkintään liittyvät asiat: konsultin vastuu, velvollisuudet, palkkio
Rakennetun ympäristön viranomaisasiat yhteen (ministeriö tai jotain muuta)
Hankinta-, KSE-, tehtäväluettelo- ja CE-merkintä -road show erityiskohteena
alueelliset tilaajatahot
• JYSE-ehtojen uudistukseen vaikuttaminen, JYSE 2014 julkaistu 6/2014
• Hyvät hankintamallit ja muut työkalut (tehtäväluettelot, KSE 2013) SKOLin
nettisivujen kautta asiakkaille
• Yhteistyö isojen julkisten tilaajien kanssa:
– Senaatti –yhteistyö: laadukkaan suunnittelun hankinta, investointiprosessin
kehittäminen
– LiVi-yhteistyö: sanoista tekoihin hyvissä hankintamenettelyissä, myös ELYissä
Hankintalain uudistukseen vaikuttaminen
• Hankintadirektiivi hyväksyttiin lopullisesti maaliskuussa 2014
• Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa viedä uuden hankintadirektiivin määräykset
kansalliseen lainsäädäntöön
• Suunnittelu- ja konsultointialan kannalta uudessa direktiivissä on hyvää
mm. innovaatiokumppanuus, neuvottelumenettelyn laajentaminen sekä
pelkän hintakilpailun kieltäminen asiantuntijapalveluhankinnoissa.
• Uudet hankintamenettelyt ja nykyisten menettelyjen järkevämpi tulkinta
mahdollistaa järkevät suunnitteluhankinnat
• Uhkana on mm. vastuu hankintaketjussa ylöspäin (esim. suunnittelijan
vastuu urakoitsijan suorituksesta)
• EK perustanut työryhmän, jossa SKOL mukana – tavoitteena hyvien
hankintamenettelyjen vieminen kansalliseen hankintalakiin ja käytännön
hankintoihin
• EK:n edustaja uuden hankintalain valmistelutyöryhmässä
Viestintä
• Viestintäsuunnitelma ohjaa toimintaa
• Mediaviestinnän tehostaminen hyödyntäen mediakonsulttia
• Viestinnän pääteemat 2014
–
–
–
–
–
–
–
–
Alan merkityksen ja vaikuttavuuden esilletuonti: esimerkit hyvän suunnittelun vaikuttavuudesta.
Rakennusprosessin laatu: hyvät esimerkit, ratkaisujen esittäminen
Asiakas- ja loppukäyttäjänäkökulma: asiakas ja käyttäjä hyötyvät eniten hyvästä suunnittelusta.
Nuorten esiin nostaminen viestinnässä: Vuoden Nuori Konsultti-palkitseminen konsulttipäivässä,
stipendien jako syksyllä
SKOL-yritys -brändin vahvistaminen: SKOL-yrityksen ominaisuuksia ovat laatu, osaaminen,
yhteistyö, arvoa tuottavat ratkaisut, vastuullisuus, eettisyys ja puolueettomuus.
Tilaajan vastuu hyvästä hankinnasta: lähes yksinomaan hintakilpailuun perustuvat hankinnat
tulevat tilaajille ja veronmaksajille kalliiksi. Suunnittelun hyvä hankinta vaatii tilaajalta työtä ja
osaamista.
Suunnittelijapätevyyksien merkityksen korostaminen, pätevyys- ja laatujärjestelmien
kehittäminen turvaa lopputuotteen laadun ja turvallisuuden. Tavoitteena on saada
pätevyysvaatimukset korostetummin mukaan hankintamenettelyihin.
Alan kiinnostavuus ja merkitys työpaikkana: Maapallon kestävä tulevaisuus on suunnittelijoiden
työpöydällä.
• Jäsenhankintakampanja osana SKOL-yritysbrändin kohottamista
Koulutus ja osaaminen
• Aalto-yliopiston kone- ja rakennustekniikan kandi- ja
maisteriohjelmien sisältöön ja yliopisto-yritysyhteistyöhön
vaikuttaminen (osittain yhdessä RT:n ja TT:n kanssa)
• OKM-vaikuttaminen liittyen yliopistojen rahoitukseen
• Muiden yliopistojen johdon tapaamiset osana TT:n ja yliopistojen
yhteistyötä
• Yhteistyötapaamiset Teknisten yliopistojen yhteistyöryhmän kanssa
• Yliopistojen maisteriohjelmien suunnitteluun osallistuminen
• Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin ja hallintoon vaikuttaminen
• Käynnistyvän rakennusarkkitehtikoulutuksen sisältöön vaikuttaminen
• Nuorille osaajille korvamerkittyjen projektityöpaikkojen edistäminen
julkisissa hankkeissa
• Alan kiinnostavuuden lisääminen koululaisten ja opiskelijoiden
parissa: Vuoden nuori konsultti-kilpailu, Mytech-sivusto,
Konsulttinuorten toiminta, OPO-yhteistyö, luokkien vierailut SKOLyrityksissä
Uudistumisen ja kasvun tukeminen
• Horisontti 2020 yhteishankkeet: road show 11/2013 – 01/2014 ja
jatkotapahtumat vuoden mittaan, tavoitteena yhteistyön lisääminen
teollisuuden kanssa T&K-hankkeissa, erillinen PK-yritysohjelma
• Mitä Suomesta voi viedä? Konsultointiviennin tukeminen painottuen
teollisuuden yhteistyöhön viennissä – vientitoimikunnan tarpeellisuus
kartoitetaan kyselyllä ja perustetaan jos nähdään hyödylliseksi
• Uusi ICT-toimikunta toimialojen välisen tietojärjestelmiin, mallinnukseen
ym. liittyvän yhteistyön ja benchmarkingin lisäämiseksi
• Keskustelussa myös uusi rakennuttamisen toimikunnan perustaminen
• Kotimaan markkinanäkymien raportointi jäsenille
• Uusien liiketoimintamallien ennakointi ja niihin varautuminen (esim. ICTpuolelta leviämässä oleva broker-toiminta ja sen vaikutukset suunnittelun
laatuun, ulkoistus ja sen vaikutukset)
• Suunnittelu- ja konsultointialan kansainvälisten trendien tunnistaminen
• Kansainvälisten markkinanäkymien raportointi jäsenille (EFCAn
suhdannekatsaukset, Sector Review)
Konsulttinuoret
• SKOLin nuoret asiantuntijat
ovat käynnistäneet uuden
verkoston.
• Konsulttinuoriin voivat liittyä
myös teollisuuden ja julkisen
hallinnon palveluksessa olevat
nuoret asiantuntijat.
• Tavoitteina mm. alan
vetovoiman lisääminen,
verkottuminen ja hyvät
tapahtumat, oman
ammattitaidon lisääminen, sekä
koulutukseen vaikuttaminen.
• Vuoden Nuori Konsultti-kisa
kannustaa nuoria aktiiviseen
toimintaan
SKOLin uusi strategia
Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa
Lahden konsulttipäivä 11.5.2015
RAKLI, SKOL, Teknologiateollisuus
Halvin vei tarjouskilvan Haminan uudesta
päiväkodista
Linnoituksen päiväkodin arkkitehtisuunnittelijaksi
valittiin pieksämäkeläinen arkkitehtitoimisto. Se
vakuuttaa pystyvänsä tekemään suunnittelun 60
prosenttia halvemmalla kuin muut hakijat
keskimäärin. Tarjous oli 37 800 euroa, kun 20
hakijan keskiarvo oli 98 000 euroa. Kaupungin
tekninen johtaja kertoo, että on varmistettu, että
toimisto suoriutuu urakasta lupaamansa 700
kokonaistunnin puitteissa. Suurin osa hakijoista
ilmoitti kokonaistuntimääräkseen yli tuhat tuntia.
”Laatukriteerit jäivät tarjouspyyntöön
vahingossa”
Tarjousten arviointivaiheessa kolme laatukriteeria
oli jätetty huomioimatta...ne jäivät asiakirjoihin
vahingossa..niitä ei alunperin aiottu sisällyttää
tarjouspyyntöön....
Ammattimaista tilaajatoimintaako?
Nuori Konsultti 2014 Jussi Vaiste AInsinöörit, 2015 Max Levander Ramboll
Suunnittelu ja konsultointi on osa
Teknologiateollisuutta
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
ABB, Ensto, Murata Electronics,
Nokia, Nokia Siemens Networks,
Planmeca, Polar Electro, Suunto,
Vacon...
Metallien jalostus
Boliden, Componenta,
Kuusakoski, Luvata,
Norilsk Nickel, Outokumpu,
Outotec, Ovako, Rautaruukki,
Sacotec...
Tietotekniikka-ala
Kone- ja metallituoteteollisuus
Affecto Finland, Comptel, Digia,
Abloy, Cargotec, Finn-Power,
Enfo, F-Secure, Fujitsu Services,
Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes,
IBM, Knowit, Logica, Microsoft,
Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek,
Tieto...
Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra,
Wärtsilä...
Suunnittelu ja konsultointi
A-insinöörit, Citec, DEKRA, Deltamarin,
Elomatic, Etteplan, FCG, FMC,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry,
Ramboll, Rejlers, SITO, Sweco, WSP,
ÅF…
Teknologiateollisuuden toimintamalli 2014
Kilpailukyky
–
Uudistuminen
–
Innovaatioympäristö ja
uudistuminen
Digitalisaatio ja
kasvu / Sähkö- ja
tietoalat
Työmarkkinat
Mika Nykänen
Mervi Karikorpi
Jukka Viitasaari
Risto Alanko
•
•
•
•
•
Teollisuuspolitiikka
•
•
•
•
Edunvalvonnan
koordinaatio
Energiapolitiikka
Kestävä
kehitys
Logistiikka
Yritysjuridiikka
•
•
•
Innovaatio-,
koulutus- ja
tutkimuspolitiikka
Innovaatioverkostot ja
liiketoiminnan
kehittäminen
Ennakointi
Yritysoppilaitosyhteistyö
Toimialaverkostot
Ilkka Niemelä
Toimialaryhmät
Pk-asiat ja aluetoiminta
Eeva-Liisa Inkeroinen
Yrittäjävaliokunta
Viestintä
Nora Elers
PR
Talous ja hallinto
Esko Keskinen
HR
TeknologiaSuomi
nousuun!
Työmarkkinoiden uudistaminen
•
•
•
ICT 2015
Teollinen
internet
Kasvutiimi
Tietoturvahankkeet
Real Time
Economy
Toimitusjohtaja Jorma Turunen
•
•
•
Työmarkkinapolitiikka
Sopimustoiminta
Talouden
arviointi ja
tilastot
Työsuhdeasioiden
neuvonta ja
koulutus
Kone- ja metallituoteteollisuus
Ilkka Niemelä
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Jukka Viitasaari
Metallien jalostus
Mika Nykänen
Tietotekniikka
Jukka Viitasaari
Suunnittelu ja konsultointi
Matti Mannonen
Toimialayhdistykset
Aluetoimistot
Piiriyhdistysyhteistyö
Netti ja julkaisut
Tavoitemielikuva ja brändi
Talous
Tietohallinto
Teknologiainfo
Teknova Oy
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
Mervi Sibakov
Suunnittelu ja konsultointi on kansainvälistä
asiantuntijaliiketoimintaa
• SKOL-yritykset työllistävät yli
15500 ihmistä Suomessa
• Valtaosalla yliopisto- tai AMKtasoinen tutkinto
• Tekninen koulutus vielä
yleisin koulutustausta
• SKOL-yrityksissä on paljon myös kauppatieteiden,
taiteiden, sosiologian, teollisen muotoilun, psykologian,
viestinnän, opetuksen, juridiikan, maantieteen,
lääketieteen asiantuntijoita ...
• Viennin osuus SKOL-yritysten Suomen liikevaihdosta
on noin viidennes
• Kolmasosa työntekijöistä työskentelee kansainvälisissä
yrityksissä, joiden pääkonttori on Suomen ulkopuolella
SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys
SKOL-yritysten kolme päätoimialaa
• Teollisuuden suunnittelussa ja konsultoinnissa toimii
vajaat 40 % SKOL-yritysten henkilöstöstä
• Talonrakennusalan suunnittelua ja konsultointia tekee
reilut 30 %
• Liikenne-, yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua ja konsultointia tekee noin 30 %
SKOL-yritykset ovat ”parasta A-ryhmää”
Vastuullisuus
• SKOL-yritys on puolueeton, vastuullinen ja toimii eettisesti.
• Vain parhaat suunnitteluyritykset kuuluvat SKOLiin.
• Alan yhteiset sopimusehdot ja pelisäännöt on kehitetty yhdessä tilaajien
kanssa.
Laatu, osaaminen ja yhteistyö
• Valtaosa henkilöstöstä työskentelee ISO- tai RALA-sertifioiduissa
toimistoissa.
• Henkilöstön jatkuvasta koulutuksesta, kehityksestä ja
suunnittelijapätevyyksistä huolehditaan.
• SKOL ja SKOL-yritykset kehittävät alaa isolla työpanoksella (esim.
eurokoodeihin ja tehtäväluetteloihin liittyvä kehitys, säädösvalmisteluun
osallistuminen, lausunnot, työryhmiin osallistuminen jne.).
• Asiakasnäkökulma ja kumppanuus perusarvoja.
Suunnittelun merkitys - arvoa tuottavat ratkaisut
• Kestävä kehitys on suunnittelijoiden käsissä.
• Suunnittelun laatu ratkaisee lopputuotteen hinnan ja elinkaaritalouden.
Kaikki alkaa suunnittelusta - maapallon kestävä
tulevaisuus on suunnittelijoiden työpöydällä
• Suunnittelutoimistoissa
parannetaan energiatehokkuutta,
luodaan toimivaa elinympäristöä,
kehitetään uusia tuotteita,
materiaaleja, prosesseja ja
tuotantomenetelmiä, suunnitellaan
tulevaisuuden liikennejärjestelmää
ja energiantuotantoa, ratkaistaan
jätehuollon ongelmia, hyödynnetään
digitalisaatiota, kehitetään uusia
tapoja toimia, muotoillaan tuotteita
ja palveluja...
• Uudet teknologiat, innovaatiot ja
parhaat käytännöt syntyvät
useimmiten yhteistyössä
osapuolten kesken
• Uuden luominen edellyttää
panostamista tutkimukseen ja
kehitykseen
Suurimmat jäsenyritykset laskutuksen perusteella, M€ (2013)
2012
(2011)
Suunnittelun hyvät hankintamenettelyt
Tutkimukset osoittavat hyvän suunnittelun
vaikuttavuuden:
”Tulokset osoittavat, että panostukset suunnitteluun ja
projektinjohtoon vaikuttavat eniten rakennusprojektin
tuottavuuteen”
Suunnitteluun kannattaa siis käyttää enemmän resursseja.
Lisäksi suunnittelu- ja toteutusvaiheiden integrointi ja
toimijoiden vuorovaikutus parantavat lopputulosta.
Lähde: Mawdesley, M.J. & Al-Jibouri, S. (2010). Modelling construction project productivity using systems
dynamics approach. International Journal of Productivity and Performance Management. 59(1). 18–36.
23
Vuorovaikutteiset, strategisiin kumppanuuksiin perustuvat
hankintamenettelyt sekä tulokseen perustuva palkitseminen tuottavat
eniten arvoa tilaajalle.
Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti
• Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää suunnittelun
haasteellisuutta
• Ympäristön suojelu ja kestävä kehitys ohjaavat
suunnitteluratkaisuja
• Hallinnolliset lupamenettelyt muuttuvat yhä raskaammiksi
päinvastaisista tavoitteista ja lupauksista huolimatta
• Vuorovaikutus tilaajien, käyttäjien ja ylläpitäjien kanssa lisääntyy
ja on yhä tärkeämpää
• Energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät, tarvitaan uusia toimivia
ja terveellisiä ratkaisuja
• Tietomallintaminen muuttaa suunnittelumenetelmiä, lisää
suunnittelua ja parantaa suunnitelmien hyödynnettävyyttä
• Suunnittelussa tulee huomioida investoinnin koko elinkaaren
aikainen käyttö ja elinkaarikustannukset
• Suunnitelmien tulee olla hyödynnettävissä kohteen ylläpidossa ja
käytössä ja ne on pidettävä ajan tasalla
Lisääntyvistä vaatimuksista huolimatta halvin
hinta on liian usein ratkaiseva valintakriteeri
• Kokematon tai ylityöllistetty tilaaja kilpailuttaa suunnittelun
halvimman hinnan perusteella, koska se on yksinkertaisinta.
• Halvin hinta on helppo arviointikriteeri, koska se on numero
eikä edellytä tarjousten laadullista arviointia ja siihen liittyvää
vaivannäköä.
• Numerosta ei voi valittaa markkinaoikeuteen, joten on
turvallisinta käyttää vain hintavertailua.
• Suunnittelun tilaaminen halvimman hinnan perusteella on
kuitenkin näennäistä säästöä, koska ”säästö” suunnittelussa
johtaa jopa monikymmenkertaisiin lisäkustannuksiin
investoinnin elinkaaren aikana.
• Mitä haasteellisempi tehtävä, sen suurempi tulee olla laadun
painoarvo valinnassa.
Suunnittelusta tinkiminen johtaa vaikeuksiin:
 Keskinkertaisiin suunnitteluratkaisuihin, suunnitelmien
keskinäisiin ristiriitoihin ja epäoptimaaliseen
toteutettavuuteen
 Ristiriitoihin tai kompromisseihin suunnitelmien ja tilaajan
tavoitteiden välillä
 Tilaajan, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden välisiin
riitoihin ja vaatimuksiin koskien rajapintoja ja vastuita,
näiden seurauksena lisä- ja muutostöihin ja
rakennuskustannuksiltaan jopa kymmeniä prosentteja
kalliimpaan toteutuskustannukseen
 Toimivuudeltaan keskinkertaiseen lopputulokseen
 Elinkaarikustannuksiltaan kalliiseen investointiin.
Standardointimenettely auttaa painottamaan
laadun ja hinnan suhteen oikein
• Laadun ja hinnan painoarvot eivät usein toteudu oikein, vaikka
laadulla olisikin näennäisesti korkea painoarvo
• Laatupisteet arvioidaan lähelle toisiaan, kun taas hinnan
arvioinnissa käytetään koko skaalaa, jolloin käytännössä
halvimman hinnan merkitys korostuu ja halvin tarjous voittaa
useimmiten
• Tämän johdosta tarjousta tekevä suunnittelutoimisto pyrkii
tarjoamaan mahdollisimman halvalla, eli aliresursoi tarjouksen
• Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella on kehitetty
standardointimenetelmä, joka tilastomatemaattisin menetelmin
poistaa vääristymät laadun ja hinnan pisteytyksessä ja antaa
tarjousvertailussa hinnalle ja laadulle alunperin tarkoitetut
painoarvot
• Menetelmää on jo käytetty useissa tarjousvertailuissa hyvin
tuloksin
• Standardointimenetelmän kuvaus ja laskentataulukko löytyy
SKOLin ja ATL:n sivuilta, www.skolry.fi/asiakkaille
Standardointimenettely, vertailutaulukko
ASETETUT PAINOARVOT
HINTA
25%
= syötä tietoja
LAATU
75%
= standardoidut tulokset
TARKISTUSSUMMA
100%
1 = voittanut tarjous
ARVIOINTI
STANDARDOITUNA
SIJA
6
Nimi
Yritys 1
TARJOUSHINTA €
430 965,00 €
LAATUPISTEET
89,00
25% HINTA
-0,340
75% LAATU
0,259
SUMMA
-0,081
8
Yritys 2
228 565,00 €
82,00
0,132
-0,995
-0,863
1
Yritys 3
365 500,00 €
94,00
-0,187
1,154
0,967
2
Yritys 4
220 135,00 €
92,00
0,152
0,796
0,948
7
Yritys 5
175 300,00 €
85,00
0,257
-0,458
-0,201
3
Yritys 6
202 365,00 €
88,00
0,194
0,080
0,273
4
Yritys 7
415 600,00 €
90,00
-0,304
0,438
0,134
5
Yritys 8
165 000,00 €
86,00
0,281
-0,279
0,002
9
Yritys 9
363 965,00 €
82,00
-0,184
-0,995
-1,179
Standardointimenettely, hyvä esimerkki
Helsingin keskustakirjasto, LVI-suunnittelu
Standardointimenettely, huono esimerkki
Helsingin keskustakirjasto, sähkösuunnittelu
Uudet yhteistoimintamallit kehittävät toimintaa
• Liikennevirasto kumppaneineen on toteuttamassa kahta
allianssiurakkaa, Tampereen rantatunnelia ja LielahtiKokemäki-rataa.
• Helsingin yliopisto on myös toteuttamassa
kiinteistöhankkeita allianssimenettelyllä.
• Senaatti on kehittänyt oman kärkihankeallianssin isojen
hankkeiden toteutukseen.
• Visonin fasilitoimana on käynnistetty yli kymmenen
tilaajan yhteishanke integroitujen projektintoteutusmallien
kehittämiseksi eri tyyppisiin hankkeisiin.
• Liikennevirasto on käynnistämässä uutta kaksivaiheista
allianssia, jossa ensimmäisessä vaiheessa valitaan
suunnittelijat ja toisessa vaiheessa toteuttajat.
Miksi yhteistyö kannattaa?
• Yhteistyömalleissa kaikki osapuolet tekevät töitä yhteisen
päämäärän eteen
• Riskit jaetaan, samoin innovaatioiden tuotot
• Esille nouseviin ongelmiin on löydettävä nopeasti tehokkaat
ratkaisut
• Riitoja ei synny eikä syyllisiä etsitä
• Toimintatapa auttaa pysymään kustannusarviossa,
parantamaan tuottavuutta ja laatua sekä vähentämään hukkaa
ja virheitä
• Työskentely on kaikille osapuolille kannustavaa ja mielekästä
• Toiminta perustuu avoimuuteen ja luottamukseen
• Innovaatioiden avulla parannetaan koko rakennusalan
tuottavuutta ja kannattavuutta, ja tuotetaan enemmän arvoa
sijoitetulle rahalle
Vuorovaikutus ennen hankintaprosessia
auttaa tavoitteiden määrittelyssä
• Keskustelut suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa
jo ennen tarjouspyynnön tekemistä auttavat
tavoitteiden ja työn sisällön määrittelyssä ja
ymmärtämisessä.
• Vapausasteiden lisääminen ja lopputuotevaatimuksiin
keskittyminen mahdollistavat vaihtoehtoiset
toteutustavat.
• Käyttäjien ja ylläpitäjien kuunteleminen jo
suunnitteluvaiheessa takaavat paremmin toimivat
ratkaisut
Suunnittelija tarvitsee aikaa ja yhteistyötä
• Hyvään suunnitelmaan ei ole ohituskaistaa, hyvien
ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan realistinen aikataulu.
• Suunnitteluvaiheessa pitää olla mahdollisuus
ratkaisuvaihtoehtojen vertailuun.
• Eri suunnittelualojen vuorovaikutus, suunnittelutyön oikea
vaiheistus ja suunnitelmien kunnollinen yhteensovitus
minimoivat vaikeudet työmaalla.
• Tilaajan tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun
suunnittelijalla on aikaa vuorovaikutukseen tilaajan
kanssa – myös tilaajalla pitää olla aikaa tähän.
• Suunnitelmien toteutettavuus varmistetaan hyödyntämällä
urakointiosaamista.
• Hyvä toimivuus, käytettävyys ja huollettavuus saavutetaan
selvittämällä loppukäyttäjän ja ylläpitäjän tarpeet.
KIITOS!