1. No category

Koti- ja vapaa-ajan
tapaturmat
Tilastokatsaus 2010
1
Sisältö
Johdanto
1. Johdanto����������������������������������������������������������������������������� 3
Thimillistä kärsimystä. Tapaturmien vaikutukset ilmenevät kielteisinä seura-
2. Tapaturmatilanne kansainvälisessä vertailussa��������������������� 4
3. Tapaturmakuolemat������������������������������������������������������������ 5
4. Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat������������������������������������ 8
5. Tapaturmat haastattelututkimuksessa ������������������������������� 10
6. Paikallinen tietojenkeruu�������������������������������������������������� 13
7. Tapaturmien ennaltaehkäisy kannattaa������������������������������ 14
8. Lisää ajantasaista ja monipuolista tapaturmatietoa������������ 16
9. Kotitapaturmien ehkäisykampanja������������������������������������� 20
apaturmat ovat keskeinen kansanterveysongelma ja aiheuttavat paljon in-
uksina yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla – esimerkiksi kuolemina,
sairaalahoidon tarpeena, pysyvinä vammautumisina ja poissaoloina työstä.
Useiden kansainvälisten vertailujen valossa Suomi sijoittuu työ- ja liikenneturvallisuuden alueilla turvallisimpien maiden joukkoon. Kotona ja
vapaa-ajalla sattuvien kuolemaan johtavien tapaturmien määrä on Suomessa
sen sijaan korkeampi kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
Joka vuosi toteutettavan kansallisen uhritutkimuksen mukaan Suomessa
sattuu vuosittain yli miljoona jonkinasteisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa. Näistä jopa yli kaksi kolmasosaa on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia.
Kuolemansyytilastojen mukaan yli 2600 suomalaista menetti henkensä kotija vapaa-ajan tapaturmissa vuonna 2008.
Inhimillisten menetysten lisäksi tapaturmista koituu huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien arveltiin sosiaalija terveysministeriössä vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan aiheuttavan
Suomessa vuositasolla suunnilleen neljän miljardin euron kustannukset. Tämän jälkeen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on yhä kasvanut.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuvista merkittävistä haitoista huolimatta niitä koskevaan tutkimukseen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on
huomattavasti vähäisempää, kuin esimerkiksi työ- ja liikenneturvallisuudessa.
Toimitus: Aura Kostiainen (STM), Kari Haikonen (THL)
Taulukot: Kari Haikonen (THL)
Taitto: Kati Tiirikainen (Luovinet osk, www.verkkokettu.net)
Kannen kuva: Shutterstock
Kotitapaturmien ehkäisykampanjan verkkojulkaisu
www.kotitapaturma.fi
www.turvallinenkoti.net
2
3
Tapaturmatilanne kansainvälisessä
vertailussa
Tapaturmakuolemat
Tsuomalaisten neljänneksi yleisin ja 15–44-vuotiaiden yleisin kuolinsyy.
apaturmat ovat merkittävä ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Ne ovat
K
oti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna korkeampaa kuin muualla läntisessä Euroopassa. Kansallisten
tilastojen vertailuun liittyy kuitenkin usein ongelmia, jotka johtuvat muun
muassa luokituskäytäntöjen ja kuolemansyyn tutkimuksen erilaisuudesta.
Kaikissa maissa ei rekisteröidä tapaturmakuolemia yhtä tarkasti kuin Suomessa, mikä saattaa näyttäytyä näiden maiden kohdalla alhaisempina kuolleisuuslukuina. Lukuja voi pitää suuntaa-antavina.
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
Ir l
an
ti
ko
m
aa
t
Kr
ei
kk
a
Po
rt u
ga
li
la
n
A
Sa
ks
a
nj
a
a
ni
-B
ri t
an
Iso
Es
pa
ta
lia
Ita
va
l
Itä
Ta
ns
ka
ot
si
xe
m
bu
rg
Lu
Ru
ns
ka
or
ja
Ra
N
Su
om
i
0
Kuvio 1. Arvio tapaturmakuolleisuudesta, poislukien liikenteessä ja työssä tapahtuneet kuolemat (1/100 000 as.) vuonna 2007 (Tanska, Kreikka ja Luxemburg
vuonna 2006). Lähde: Eurostat.
4
Vuonna 2008 tapaturmissa menetti henkensä yli 3000 ihmistä, joista 2640
oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, 344 liikennekuolemia ja 37 työtapaturmia. Tapaturmakuolemat ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet, mikä johtuu
koti- ja vapaa-ajan tapaturmien lisääntymisestä. Tieliikenne- ja työtapaturmissa kuolleiden määrä on vähentynyt.
Kaatumis- ja putoamistapaturmat ovat Suomessa yleisin tapaturmaisten
kuolemien syy. Kaatumisesta tai putoamisesta aiheutuneiden kuolemantapausten määrä on kasvanut 1970-luvun loppupuolelta lähtien.1 Palokuolemia
sattuu Suomessa asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa läntisen
Euroopan maissa. 2000-luvulla palokuolleiden osuus on ollut Suomea suurempi ainoastaan osassa Itä-Euroopan maista, joskaan kaikkien maiden vertailutiedot eivät välttämättä ole yhtä luotettavia.2
Sukupuoli, ikä ja päihteet ovat merkittävimmät yksittäiset tekijät tapaturmien taustalla.3 Miesten osuus kaikista tapaturmaisesti kuolleista on noin kaksi kolmasosaa, ja lukumääräisesti eniten tapaturmiin kuolee 45–64-vuotiaita miehiä.
Naisten tapaturmakuolemia sattuu eniten 65–84-vuotiaiden ikäryhmässä.4
Tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin kuolleista noin 80 % ja muihin
tapaturmiin päihdyksissä kuolleista 85 % oli miehiä. Naisten alkoholimyrkytyskuolemat ovat kuitenkin 1970-luvun alusta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tapaturmaisia kuolemia, joissa lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan, tapahtuu yli tuhat vuosittain.5 Se on yli kolmasosa
1 Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto.
2 Kokki, Esa ja Jäntti, Jarkko: Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet
tapaturmat 2007–2008. Pelastusopiston julkaisuja, B 2/2009.
3 Impinen, Antti; Lunetta, Philippe ja Lounamaa, Anne: Tapaturmakuolemat ja alkoholi Suomessa 1987–2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B11/2008. Helsinki.
4 Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto.
5 Luvusta noin puolet on alkoholimyrkytyksiä ja puolet muita tapaturmaisesti päihdyksissä kuolleita. Kaikkia niitä kuolleita, joilla on ollut
tapahtuma-aikana alkoholia veressään, ei luokitella alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleisiin.
5
kaikista tapaturmaisista kuolemista. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, tulipaloihin, hukkumalla ja kylmyyteen kuolleista yli puolet oli kuollessaan
alkoholin vaikutuksen alaisena.6
Kaatumis- ja putoamistapaturmat
Myrkytystapaturmat
Kuljetustapaturmat
6 Impinen, Antti; Lunetta, Philippe ja Lounamaa, Anne: Tapaturmakuolemat ja alkoholi Suomessa 1987–2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B11/2008. Helsinki.
Hukkumistapaturmat
YHT
Tukehtumistapaturmat
Miehet
Kylmyys ja saunan kuumuus
Naiset
Palokuolemat
3000
Muut tapaturmat
Koti- ja vapaa-ajan
tapaturmat
2500
0
200
400
600
800
1000
1200
Kuolleita
2000
Tieliikenneonnettomuuksissa
kuolleet
1500
Kuvio 3. Tapaturmiin kuolleiden yleisimmät kuolinsyyt sukupuolen mukaan (lkm)
2008. Lähde: Tilastokeskus SVT: Kuolemansyytilasto.
1000
Työpaikalla
kuolleet
palkansaajat ja
maatalousyrittäjät
500
0%
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
0
10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Myrkytystapaturmat
Palokuolemat
Kuvio 2. Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) 1986–2008. Lähde: Tilastokeskus SVT:
Kuolemansyytilasto.
Kylmyys ja saunan
kuumuus
Hukkumistapaturmat
Tukehtumistapaturmat
Päihtyneitä
Ei päihtyneitä
Kuljetustapaturmat
Kaatumis- ja
putoamistapaturmat
Muut tapaturmat
Kuvio 4. Päihtyneiden osuus kuolinsyyn mukaan (%) 2008. Lähde: Tilastokeskus
SVT: Kuolemansyytilasto.
6
7
Määrittämätön 8 %
Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat
Muu 5 %
Koulu tai päiväkoti 1 %
Sairaala 2 %
T
apaturmien seuraukset ja hoito ovat laajaa yhteiskunnallista huomiota
ansaitsevia kysymyksiä. Tapaturmatyyppi antaa lisätietoa ympäristöstä
tai olosuhteista, joissa tapaturma on sattunut.
2006–2008 sattui vuosittain keskimäärin 86 000 vähintään yli yhden
yön kestävää sairaalahoitojaksoa vaatinutta tapaturmaa.7 Sairaalahoitojaksoon johtanut vamma tai myrkytys on yleisimmin seurausta tapaturmasta.
Useimmiten sairaalahoitoa vaativa tapaturma sattuu kotona tai vapaa-ajalla:
vuosina 2006–2008 näin loukkaantuneita oli noin 70 % vuodeosastoilla
hoidetuista tapaturmapotilaista.
7 Tapaturmatyyppejä on rekisteröity vuodesta 1998, ja tiedon saatavuus on koko ajan parantunut. Silti osa tapaturman aiheuttamista
hoitojaksoista ei edelleenkään sisällä tietoa tapaturmatyypistä. Vamman tai myrkytyksen aiheuttamia hoitojaksoja oli kokonaisuudessaan
yli 110 000 vuonna 2008, mutta lukuun sisältyvät myös väkivalta ja itselle aiheutetut vammat. Vammoja ja myrkytyksiä, joiden syytä ei ole
kirjattu, sattui keskimäärin 33 000 vuodessa vuosina 2006–2008. Näistä
suuren osan arvellaan olevan tapaturmia. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos: Sairaalahoitojaksot vuosina 1987–2008. Verkkojulkaisu.
Koti 36 %
Työ 5 %
Liikenne 11 %
Urheilu tai liikunta 5 %
Muu vapaa-aika 27 %
Kuvio 5. Tapaturmatyyppien jakautuminen sairaaloiden hoitojaksojen mukaan
(%) 2006–2008. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Vammat ja myrkytykset
1987–2008. Verkkojulkaisu.
500 000
450 000
Haittapäiv iä
400 000
350 000
300 000
Lääkärin- tai
sairaalahoitoa
250 000
200 000
150 000
Sairauslomaa
100 000
50 000
0
Koti ja v apaa-aika
Työ
Liikenne
Kuvio 6. Tapaturmien vakavuus (lkm) tapaturmatyypeittäin vuonna 2009. Lähde:
Haikonen, Kari ja Lounamaa, Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina
2009. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki.
8
9
Tapaturmat haastattelututkimuksessa
15vuonna 2009 tehdyn kansallisen uhritutkimuksen mukaan vuoden
tai kaatumisia ja yleisimpiä tapahtumapaikkoja olivat jalkakäytävät, pihat ja
pysäköintialueet. Varsinkin kaatumiset ja liukastumiset sekä erilaisissa remonttitöissä sattuneet tapaturmat ovat lisääntyneet ajan saatossa.8
vuotta täyttäneiden suomalaisten väestöhaastatteluun pohjautuvan,
aikana tapahtui lähes 800 000 fyysisen vamman aiheuttanutta koti- ja vapaaajan tapaturmaa. Määrä on noussut huomattavasti vuodesta 1980, jolloin
suoritetussa haastattelututkimuksessa tapaturmien kokonaismäärä oli vielä
hieman yli 400 000.
Vuoden 2009 haastatteluissa ilmenneistä tapaturmista 72 % (792 000
tapaturmaa) oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Vamman aiheuttaneista
tapaturmista työtapaturmien osuus oli 21 % ja liikennetapaturmien 7 %.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat jakaantuivat seuraavasti: liikuntatapaturmat
348 000 (44 %), kotitapaturmat 321 000 (40 %) ja muut vapaa-ajan tapaturmat 123 000 (16 %).
Koska koti- ja vapaa-ajan tapaturmia on määrällisesti erittäin paljon,
niistä muodostuu yhteiskunnalle merkittävää kuormitusta. Vuonna 2009
noin 40 % koti- ja vapaa-ajan tapaturmista johti lääkärillä käyntiin tai sairaalahoitoon. Lukumääräisesti huomattavasti suurempi määrä koti- ja vapaaajan tapaturmista johti haittapäiviin tai lääkärin- tai sairaalahoitoon kuin
työ- tai liikennetapaturmista.
Uhritutkimuksen mukaan vamman aiheuttavat koti- ja vapaa-ajan tapaturmat jakautuvat tapaturmatyypin mukaan eri väestöryhmille ja sukupuolten kesken. Liikuntatapaturmia sattuu selvästi eniten alle 35-vuotiaille,
kotitapaturmat taas ovat yleisimpiä yli 74-vuotiailla naisilla. Liikuntatapaturmat ovat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla, kun taas koti- ja muut
vapaa-ajan tapaturmat ovat jonkin verran yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Kotitapaturmista puolet tapahtuu piha-alueella tai keittiössä – kotiympäristössä keittiö on naisille ja piha miehille riskialttein alue. Uhritutkimuksen
mukaan kodin huolto-, rakennus- ja korjaustöissä sekä muissa samankaltaisissa askareissa sattui vuonna 2009 noin 80 000 kotitapaturmaa. Tämäntyyppiset tapaturmat olivat miehillä yleisin kotitapaturmien lähde. Muiden vapaaajan tapaturmien kategoriassa kolme neljästä tapaturmasta oli liukastumisia
10
8 Haikonen, Kari ja Lounamaa, Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat 7193 henkilön puhelinhaastatteluun ja ne on esitetty
väestötasolle nostettuina lukumäärinä.
Kuva: Paula Sankelo.
11
Paikallinen tietojenkeruu
miehet
250
200
150
MIEHET 25-34
MIEHET 35-44
MIEHET 45-54
100
MIEHET 55-64
MIEHET 65-74
MIEHET 75+
50
0
Liikunta
Koti
Muu v apaa-aika
naiset
250
200
NAISET 15-24
150
NAISET 25-34
NAISET 35-44
NAISET 45-54
100
NAISET 55-64
NAISET 65-74
NAISET 75+
50
0
Liikunta
Koti
Muu v apaa-aika
Kuvio 7. Miesten ja naisten tapaturmat kotona ja vapaa-ajalla tapaturmatyypeittäin
ikäryhmittäin tarkasteltuna (N/1000) 2009. Lähde: Haikonen, Kari ja Lounamaa,
Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009 Kansallisen uhritutkimuksen
tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki.
12
Kon Suomessa toistaiseksi puutteellista, vaikka tapaturmia sattuu paljon
unnissa tapahtuva koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastointi ja seuranta
MIEHET 15-24
ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. On
kuitenkin olemassa paikallisia hankkeita, jotka antavat tärkeää tietoa koti- ja
vapaa-ajan tapaturmatilanteesta Suomessa.
Vapaa-ajan tapaturmien suuri merkitys näkyy selvästi paikallisissa tutkimuksissa. KOTVA-hanke kartoitti Oulun kaupungin sekä kahden UPMKymmenen tehtaan henkilöstölle sattuneita koti- ja vapaa-ajan tapaturmia
vuosina 2005–2006. Tutkimuksessa mukana olleilla työpaikoilla jopa 80 %
kaikista tapaturmista aiheutuneista poissaoloista johtui vapaa-ajan tapaturmista, minkä lisäksi keskimääräinen työstä poissaoloaika oli vapaa-ajan tapaturmissa pidempi kuin työ- tai työmatkatapaturmissa.9
Kouvolan seudun tapaturmahanke Start on sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda välineet tapaturmien jatkuvaan
tilastointiin ja seurantaan sekä kehittää uudenlaista tapaturmien ehkäisytyötä tukevaa toimintakulttuuria. Suomessa ei ole aiemmin ollut vastaavia hankkeita.
Start-hanke on tuottanut arvokasta tietoa esimerkiksi riskiryhmien tunnistamiseksi.10 Alkoholin osuus tapaturmien synnyssä näkyy tutkimuksissa
selvästi. Kuusankosken aluesairaalan tapaturmaensikäynneistä 2004–2006
tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen tapaturman takia hoitoon hakeutunut 15 vuotta täyttänyt potilas oli
alkoholin vaikutuksen alainen. Yli yhden promillen puhalsi noin joka viides
yli 15 vuotiaista tapaturmapotilaista.
9 Yrjämä, Liisa ja Ollanketo, Anne (toim.): Henkilöstön koti- ja vapaaajan tapaturmien ja niiden torjunnan merkitys työyhteisöissä. Tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa. KOTVA-hankkeen loppuraportti. Oulun yliopiston työtieteen hankeraportteja n:o 25/2007.
10 Nurmi-Lüthje, Ilona; Karjalainen, Kalevi, Hinkkurinen, Jari; Salmio,
Kimmo; Lundell, Lasse; Salminen, Martti; Pelkonen, Janne; Kajander,
Anne ja Lüthje, Peter: Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suomen lääkärilehti 2007, 62: 3434–3436.
13
Alkoholi on yhä useammin osallisena myös iäkkäille sattuvissa tapaturmissa. Vuosina 2003–2004 Kuusankosken aluesairaalaan lonkkamurtuman
takia hoitoon tulleiden vanhuspotilaiden veren alkoholimittaustulos oli positiivinen 28 prosentilla, kun viisi vuotta aiemmin vain 5 % saman alueen
lonkkamurtumapotilaista puhalsi positiivisen alkoholituloksen.
Tapaturmien ennaltaehkäisy kannattaa
Tverran mittavat, että ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Se on myös
apaturmien aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat sen
kustannusvaikuttavaa: Panostetut resurssit tulevat moninkertaisena takaisin
esimerkiksi alentuneina sairaanhoidon kuluina. Yhteistyöllä voidaan saada
aikaan merkittäviä tuloksia kaikilla tasoilla.
Positiivista näyttöä ennaltaehkäisyn vaikutuksista on saatu esimerkiksi
ikäihmisten kaatumistapaturmista. 15 eri maasta saatujen tutkimustulosten
mukaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden kaatumiset olivat vähentyneet n. 25 % ennaltaehkäisyn seurauksena. Kaatumisriski oli alentunut n.
20–35% lähtötilanteesta.11 Tulosten saavuttamisessa ovat keskeisiä erityisesti liikunta, tasapainoharjoittelu sekä multifaktoriaalinen interventio, jossa
puututaan samanaikaisesti useisiin yksilön kannalta keskeisiin tekijöihin.
Suomesta on olemassa vielä varsin vähän tutkimustuloksia ennaltaehkäisyn
vaikuttavuudesta. Silti on esimerkiksi havaittavissa selvä trendi, jossa vuosina
1970–1998 kasvussa olleet yli 60-vuotaille sattuneet olkamurtumat ovat suhteellisesti vähentyneet tai niiden määrä on tasoittunut. Tämän arvellaan olevan seurausta ehkäisevistä toimenpiteistä ja vakavien kaatumisten osuuden pienentämisestä.12
Ollakseen tehokasta tapaturmien ehkäisy edellyttää useita samanaikaisia
toimia. Niitä voidaan hahmottaa ns. kolmen E:n periaatteen avulla. Toimintaympäristön turvallisuus on otettava huomioon rakennusten ja teiden
suunnittelussa sekä turvavälineiden käytössä (engineering). Lakien, säädösten ja riittävän valvonnan avulla taas varmistetaan turvallisen ympäristön
toteutuminen ja tuetaan ammattilaisten työtä tapaturmien ehkäisemiseksi
(enforcement). Samalla tulee varmistaa kansalaisten riittävä tapaturmiin liittyvä tietotaito ja asennekasvatus (education).
11 Gillespie, L.D. et al: Cochrane Database System Review 2009,
15.4.(2): CD007146. The Cochraine Collection on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon verkosto, joka tuottaa tietoa terveydenhuollon
vaikutuksista maailmanlaajuisesti.
12 Palvanen, Mika; Kannus, Pekka; Niemi, Seppo ja Parkkari, Jari:
Secular Trends in Distal Humeral Fractures of Elderly Women. Nationwide Statistics in Finland between 1970 and 2007. Bone 2010, 46:
1355–1358.
14
15
Lisää ajantasaista ja monipuolista
tapaturmatietoa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmaportaali
www.thl.fi/tapaturmat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tapaturmaportaalista löytyy tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden ehkäisystä, alalla toimivista tahoista, hankkeista ja ohjelmista sekä ajankohtaisista tapahtumista.
Sivustolta löytyvät myös vuoden 2009 kansallisen uhritutkimuksen tulokset
verkkojulkaisuna (alaosio: Tapaturmat lukuina).
Tapaturmasivustoa kehitetään jatkuvasti työkaluksi ja tietopankiksi tapaturmien ehkäisytyössä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.
Kouvolan seudun tapaturmahanke
www.tapaturmahanke.fi
Kouvolan seudun tapaturmahanke Start on sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämishanke, jossa luodaan välineet tapaturmien jatkuvaan tilastointiin
ja seurantaan sekä kehitetään uudenlaista tapaturmien ehkäisytyötä tukevaa
toimintakulttuuria.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)
www.spek.fi
SPEK on palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun ja pelastuspalvelun valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. Järjestö tuottaa alan koulutusmateriaalia ja oppaita sekä edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta
vaarojen ja onnettomuuksien varalta.
IKINÄ – opas iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmien
ehkäisyyn
Turvallisuussuunnittelun tietopankki
www.thl.fi/ikina
www.turvallisuussuunnittelu.fi
Opas tarjoaa tietoa ja työvälineitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille korkeassa kaatumisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja kaatumisten ehkäisyyn. Opas löytyy myös THL:n tapaturmaportaalin kautta.
Rikoksentorjuntaneuvoston ylläpitämän turvallisuussuunnittelun tietopankin
kohderyhmänä ovat erityisesti paikalliseen ja seudulliseen turvallisuussuunnitteluun osallistuvat tahot, mutta sivuilta löytyy tietoa myös asukkaille.
Alueelliset tapaturmakatsaukset
Tapaturmapäivä
www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit
www.tapaturmapaiva.fi
Katsaukset sisältävät pelastusalueittain koottua tietoa paikallisesta tapaturmatilanteesta. Tiedot löytyvät myös THL:n tapaturmaportaalin kautta.
Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonakin perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää kansalaisten huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää sekä edistää tapaturmien
torjunnan parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä. Tapaturmapäivän
16
17
järjestävät liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja
terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuluttajavirasto, Liikenneturva, Puolustusvoimat, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö, Finanssialan Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto,
Terveyden edistämisen keskus, Turvatekniikan keskus ja Työterveyslaitos.
Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma
Turvallinen koti
www.turvallinenkoti.net
Turvallinen koti on virtuaalinen työkalu kodin vaaranpaikkojen kartoittamiseen ja korjaamiseen. Sovelluksessa esitetään videofilmien, valokuvien ja tekstin avulla, missä ja mitä vaaroja kodissa on ja kuinka kodista pienin keinoin
tulee turvallisempi. Kustakin vaaranpaikasta löytyy myös laaja faktapaketti.
www.intermin.fi/sisainenturvallisuus
Sisäisen turvallisuuden ohjelma on laaja, poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, jossa käsitellään turvallisuutta laajasti aina arjen turvallisuudesta ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Ohjelma on laadittu
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten, järjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa, ja ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet sitovat
kaikkia ministeriöitä ja niiden hallinnonaloja.
Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana: koti- ja vapaa-ajan
tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007–2012
www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/elintavat/tapaturmat
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
torjuntatyön neuvottelukunnan julkaisussa on selvitys Suomen tapaturmatilanteesta sekä kuvaus koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön kehittämisestä ja voimavaroista. Tavoiteohjelmassa on valtakunnalliset uudet tavoitteet
ja toimenpidesuositukset koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisylle vuosille
2007–2012. Ohjelma täydentää valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa linjaamalla tarkemmin koti- ja vapaa-ajan tapaturma-alan sisällöllisiä
tavoitteita ja toimenpidesuosituksia.
18
Kuva: Joonas Miettinen.
19
Kotitapaturmien ehkäisykampanja
www.kotitapaturma.fi
Kotitapaturmien ehkäisykampanja on edistänyt suomalaisten vapaa-ajan
turvallisuutta vuodesta 1994. Kampanja on valmistanut aineistoa niin suurelle yleisölle kuin ammattilaisillekin ja järjestänyt monipuolista koulutusta.
Kampanjan kotisivuille on koottu ajankohtaista tietoa kampanjasta, linkkejä, aineistoja ja oppimateriaaleja sekä tapaturmatietoa. Kotitapaturmien
ehkäisykampanjaa toteuttavat tapaturmien ehkäisyn kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt.
Kampanjassa toimivat organisaatiot
Finanssialan Keskusliitto
www.fkl.fi
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
www.mpky.fi
Sisäasiainministeriön pelastusosasto
www.pelastustoimi.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö
www.stm.fi
Suomen Kuntaliitto
www.kunnat.net
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
www.spek.fi
Suomen Punainen Risti
www.redcross.fi
Terveyden edistämisen keskus
www.tekry.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
www.thl.fi
Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kotitapaturma.fi.
20