Turvallisuusohje Pientalo.pdf

♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
♦
Turvallisuustarkastus
Kodin tapaturmariskit
PERHEENI OSAA - - - - - - - - - - - - 
Toimia oikein onnettomuustilanteissa - - - - - - -  
Käyttää alkusammutinta - - - - - - - - - - - 
Tehdä hätäilmoituksen - - - - - - - - - - - 
Antaa hätäensiapua - - - - - - - - - - - - 
Vuosittain tapahtuu noin miljoona tapaturmaa ja niissä
kuolee noin 2700 suomalaista. Kaikista tapaturmista on
koti- ja vapaa-ajan tapaturmia noin 75 %.
Ikäihmisillä yleisimmät kaatumistapaturmat johtuvat
liukastumisesta, kompastumisesta tai putoamisesta. Alle
10-vuotiaille lapsille sattuu tapaturmia yleisimmin kotona
tai kotipihalla.
RAKENNUS
Uloskäytävillä ei ole poistumista estäviä tavaroita - - - Kiukaan turvaetäisyydet kunnossa - - - - - - - Saunassa ei kuivata pyykkiä - - - - - - - - - Palotikkaat kunnossa - - - - - - - - - - - Kattotikkaat ja kattosillat kunnossa - - - - - - Savupiippu ehjä - - - - - - - - - - - - Rakennuksen ulkopuolella seinustalla
ei säilytetä helposti syttyviä tavaroita - - - - - - Yläkerran makuuhuoneista on hätäpoistumismahdollisuus Sähkölaitteet ja –asennukset kunnossa - - - - - - Alkusammutuskalusto tarkastettu ja huollettu - - - - Palovaroitin (-varoittimet) käyttökunnossa - - - - - Kodin kemikaalit lasten ulottumattomissa - - - - Lapsilta lääkekaapille pääsy estetty - - - - - - - 












Voit parantaa rakennuksesi turvallisuutta:
-
-
-
-
poistamalla ovikynnyksiä
loiventamalla portaita
lisäämällä käsijohteita
huolehtimalla hyvästä valaistuksesta.
Tarvittaessa käytä ensiaputaitoja
Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen
tilansa huonontuminen.
Loukkaantuneen tilan selvittäminen:
SÄILYTYSTILAT
Ullakolla tai kellarissa ei ole tarpeetonta
syttyvää tavaraa - - - - - - - - - - - - Autotallissa ei ole tarpeetonta syttyvää tavaraa - - - Palavia nesteitä, nestekaasua ja muita vaarallisia
kemikaaleja säilytetään määräysten mukaisesti - - - -
Tapaturmia ehkäistään parhaiten järjestämällä kotiympäristö turvalliseksi.



-
-
-
-
-
-
-
Onko loukkaantunut herätettävissä? Puhuttele
ja ravistele.
Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.
Hengittääkö hän? Varmista hengitystiet.
Jos hengittää, käännä hänet kylkiasentoon.
Jos ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys
rytmillä 30 painelua - 2 puhallusta.
Tyrehdytä verenvuodot.
Rauhoita ja pidä hänet lämpimänä.
PIRKANMAAN
PELASTUSLAITOS
www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi
http://www.facebook.com/pirkanmaanpelastuslaitos
puh. 03 565 612 (keskus)
Turvallisuus muodostuu pienistä arjen asioista.
Muistathan, että olet itse vastuussa omasta ja perheesi
turvallisuudesta.
TURVALLISUUSOHJEITA
PIENTALOIHIN
Ennaltaehkäisy
Alkusammutuskalusto
Tehokkain ja edullisin tapa estää onnettomuudet on niiden ennaltaehkäisy. Rakennusten laitteiden ja koneiden
säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla lisätään merkittävästi asumisturvallisuutta. Tulen käsittelyssä tulee olla
huolellinen. Kun pelastusviranomaiset saapuvat paikalle,
he estävät lisäonnettomuuksien syntymisen; eivät korjaa
jo tapahtunutta vahinkoa.
Kodissa on hyvä olla alkusammutuskalustoa. Sammutuspeitto, jauhesammutin ja vesiletku auttavat alkaneen palon sammuttamisessa, vähentävät vahinkoja ja antavat
lisäaikaa, kunnes palokunta saapuu paikalle.
Yleisimpiä syttymissyitä
Tulipalot eivät syty itsestään. Melkein puolet tulipaloista
aiheutuu ihmisen toiminnoista.
Vuoteessa tupakointi ja alkoholi ovat tappava yhdistelmä. Valvomattomat kynttilät ovat merkittävä turvallisuusriski; lasta ja lemmikkieläintä ei saisi koskaan jättää yksin kynttilän kanssa. Ruuanlaiton yhteydessä rasvapalot tai päälle
jäänyt liesi aiheuttaa pelastuslaitoksille lukuisia hälytyksiä.
Myös erilaiset sähkölaiteviat ja kiukaan läheisyyteen jätetty
palava materiaali sytyttävät vuosittain satoja tulipaloja.
Palovaroitin
Jokaisessa asuinhuoneistossa tulee olla kerroksittain vähintään yksi palovaroitin alkavaa 60 m2 kohden. Asenna
varoitin laitteen mukana tulevan asennusohjeen mukaisesti. Suositeltavaa on, että palovaroittimet sijoitetaan
lähelle pääuloskäyntiä ja jokaiseen tilaan, jossa yövytään.
Varmista palovaroittimen toimintakunto kuukausittain ja
vaihda paristo kerran vuodessa.
Jos huoneessa on takka, kaasuhella tai muu tulisija, on
suositeltavaa asentaa häkävaroitin. Pääsääntöisesti varoitin
sijoitetaan kattoon. Laitteen käyttöohjeessa on kerrottu
yksikohtaisesti varoittimen sijoittaminen, noudata ohjeita.
Poistumistiet
Rakennuksesta tulee olla vähintään kaksi poistumistietä,
joista toinen voi olla varatie, esimerkiksi ikkuna. Jos pudottautumiskorkeus on yli 3,5 m, varmistetaan turvallinen poistuminen kiinteillä tikkailla. Asukkaiden on hyvä
harjoitella poistumista ja kokeilla, miten poistuminen eri
onnettomuustilanteissa tapahtuu. Asukkailla tulisi olla
tiedossa pihalla turvallinen alue, jonne hätätilanteessa
kokoonnutaan.
Talotikkaat ja kattosillat
Rakennuksen seinustalla pitää olla kiinteät talokikkaat. Tikkaita pitkin mm. nuohoojat pääsevät turvallisesti nuohoamaan. Liikkuminen katolla voi vaatia myös kattosiltoja.
Osoitenumerointi
Rakennuksen osoitenumeroinnin tulee näkyä selvästi
osoitteena olevalle kadulle/tielle. Mikäli rakennus sijaitsee kulmatontilla, tulee osoitenumeroiden näkyä molempiin suuntiin.
Nuohous
Tulipalon sattuessa
Jos asunnossa on tulisijoja tai savuhormeja, on niitä
huollettava säännöllisesti. Pelastuslain 22 §:n mukaan huoneiston haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan vuosittain. Vapaa-ajan asunnot nuohotaan joka 3. vuosi.
PELASTA SAMMUTA RAJOITA HÄLYTÄ OPASTA vaarassa olevat
lähimmällä alkusammuttimella
sulkemalla ovet ja ikkunat
pelastajat paikalle puh. 112
pelastajat paikalle
Hätäilmoituksen tekeminen
SOITA KERRO KERRO VASTAA TOIMI LOPETA hätäpuhelu itse, jos voit
mitä on tapahtunut
tarkka osoite ja kunta
kysymyksiin
annettujen ohjeiden mukaisesti
puhelu vasta saatuasi luvan
Yleinen hätänumero on 112
Muista, että soittaessasi matkapuhelimesta hätänumeroon 112 et tarvitse suuntanumeroa.