Seurakuntalehti Majakka 2015/1 - Vaasan suomalainen seurakunta

Majakka
Vaasan suomalainen seurakunta 1/2015
Nuoret leirillä ➽ Sivu 12
Raija Koivisto
n vaasansuomalainenseurakunta.fi Aikaa ja tekoja
yhteiseksi hyväksi Riparinuori
stylistillä
➽ Sivu 5
Kaupunginorkesterin
ja kirkkokuorojen
yhteiskonsertti
➽ Sivu 6
➽ Sivu 16
Vapaaehtoisten
Suurella Sydämellä
-palvelu
➽ Sivut 8–9
2 Majakka
n 1/2015
Kolumni
Mikä tekee
sinut onnelliseksi?
Tutkimuksien mukaan meidät tekee onnelliseksi hyvä terveys, ihmissuhteet ja ystävät. Onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tunnistaa lämmöstä,
positiivisuudesta ja empaattisesta suhtautumisesta muihin ihmisiin. Hänen lähellään on hyvä olla. Hänen lähellään sielu lepää.
Katkeran ihmisen tunnistaa negatiivisuudesta, kylmyydestä, kostonhalusta ja kyvyttömyydestä asettautua toisen asemaan. Tämä sairastuttaa ihmisen itsensä. Sanotaanhan, että katkeruus on sielun syöpä.
Tiedätkö, että onnellinen ja positiivinen elämänasenne lisää elinvuosiamme 5–15 vuotta? Kannattaa siis viljellä onnen kokemuksia! Onnen
kokemuksia saamme suhteestamme läheisiin sekä toisten ihmisten auttamisesta. Todellakin on totta, että antaessaan saa.
”
Me tarvitsemme teitä,
rakkaat seurakuntalaiset.”
Seurakuntamme vapaaehtoistyössä toimii satoja ihmisiä, yksistään
viime kesän lähetysjuhlilla heitä oli Vaasassa yli 600! Mikä ilo ja palvelunhalu heistä välittyikään.
Me tarvitsemme teitä, rakkaat seurakuntalaiset. Tarvitsemme teitä jakamaan iloa, tukea ja hyväksyntää. Seurakunnassamme on paljon erilaisia vapaaehtoistöitä, joihin kaipaamme tekijöitä. Juttukavereita yksinäisille, saattajia kirkkotielle, isosia, kuorolaisia, Palvelevaan puhelimeen
kuuntelijoita, ruokakassien lajittelijoita jne. Me emme varmasti ole osanneet pyytää teiltä apua. Nyt pyydämme: tule mukaan auttamaan, kokemaan yhteisöllisyyttä ja lisäämään samalla onnellisuuttasi ja elinikääsi.
Vapaaehtoistöihin voi ilmoittautua Suurella Sydämellä -palvelun
kautta tai ota yhteyttä seurakunnan työntekijään. Auttamisen aika on
nyt afrikkalaisen runon sanoin:
”Jos haluat tehdä jonkun onnelliseksi,
ole hyvä ja näytä se hänelle.
Jos haluat antaa kukkasen,
älä odota, että hän kuolee.
Lähetä se tänään, rakkaudella.
Jos haluat, sanot ”Rakastan sinua”
kotiväelle tai ystävälle
lähellä ja kaukana.
Elämässä, veljeni, elämässä.
Älä odota kunnes ihmiset kuolevat,
rakasta heitä juuri nyt ja näytä, että välität.
Tulet itsekin onnelliseksi
ja opit antamaan onnea muille.
Älä käy hautausmailla
peittämässä hautoja kukkasilla
peitä jo nyt sydämet rakkaudella.
Elämässä, veljeni, elämässä
Tuija Latvala
seurakuntapastori
Miksi käyn kirkossa
Voisin ladella kaikenlaisia hienoja syitä kertoakseni,
miksi käyn kirkossa. Voisin valehdella, että vuosikymmenet sisäinen pakko on ajanut minua sunnuntaisin kirkkoon.
Tämä olisi vaarallista, joku voisi ihmetellä, että eipä
ole Uusikylää näkynyt kirkossa kuukauteen. Tästä selviäisin vastaamalla, että kirkkoja on muitakin kuin tuo
komeus Vaasan keskustassa. Hankalampaa olisi se, että Kotirannalla pyhäkoulussa opetettiin, että valehtelu on syntiä. Yritän siis välttää isoja valheita ja pyrin
valehtelemaan vain kohtuullisesti.
Aloin käydä Vaasan kirkossa sunnuntaisin, koska
muutin kirkon lähelle. Peruste ei ole kovin imarteleva,
mutta tosi. En ole nuhteeton, enkä niin sanottu uskovainen, mitä se sitten tarkoittaakaan. Olen tavallinen
vanha mies, joka on ehtinyt tehdä elämässään aika
paljon syntiä, kuten kaikki muutkin.
Aloin yllättäen kaivata kirkkoon sunnuntaisin.
Messussa pääsee irti arjen touhuilusta. Mieli rauhoittuu, tuntuu turvalliselta. Kaunis, mahtava urkumusiikki nostaa mielen arjen yläpuolelle. Jos virsilistaan
mahtuu joku vanhan ajan tuttu, voi veisata ihan kansakouluaikojen tapaan. Ikävä kyllä listalla on harvoin
”Joutukaa sielut” tai edes ”Ystävä sä lapsien.”
Papit saarnaavat nykyään asiaa, harvoin kuulee
joutavaa höpinää. Yleensä sanat kohdistuvat osuvasti
meihin, armahtavina ja ymmärtäväisinä. Meitä ei tuomita ihmisinä, pahat teot pitää itse älytä tuomita. Parasta kirkossa on sanoma armosta ja syntiemme anteeksiantamisesta.
Kirkko instituutiona pyrkii aidosti hyvän tekemiseen siten, kuin Jeesus opetti. Maailma huutaa juuri pyyteetöntä hyvän tekemistä, ilman median rummutusta tai valonheittäjien loistetta. Hyvän edistäjä asettuu rohkeasti, Jeesuksen esikuvan mukaisesti, alistetun puolelle. Tekopyhää itsensä ylentämistä ei
yhteiskunnassa kaivata, eikä varsinkaan kirkossa.
Käväiskää tekin jumalanpalveluksessa. Voi olla, että jalkanne alkavat viedä sinne useinkin. Jos pääsyy
on hyvät kirkkokahvit ja mukava seura, ei sitä tarvitse kertoa.
Kari Uusikylä
Pappien työtehtävissä muutoksia
Suomalaisen seurakunnan pappien työalavastuut
vuoden 2015 alusta lähtien
HUUTONIEMEN–
RISTINUMMEN ALUE
• kappalainen Jukka Niemi, vastaava aluepappi, radio- ja tv
• seurakuntapastori Anne Bexar,
lapsi- ja perhetyö, avioparityö
• seurakuntapastori Suvi-Orvokki
Kunnasto, nuoret aikuiset
• seurakuntapastori vs. Eva Thölix,
yhteiskunta- ja naistyö
KESKIKAUPUNGIN ALUE
• kappalainen Arto Lehtineva,
vastaava aluepappi, miestyö.
• seurakuntapastori Tuija Latvala, vapaaehtoistyö ja Palveleva puhelin.
• kappalainen Maaria Perälä, diakonia- ja evankelioimistyö
• seurakuntapastori Jenna Utriainen, varhaisnuoriso-, nuoriso- ja
koulutyö
PALOSAAREN–GERBYN ALUE
• kappalainen Outi Klapuri, vastaava aluepappi, kansainvälinen
diakonia ja ystävyysseurakuntatyö
• seurakuntapastori Tuuli Kela, lähetystyö ja erityismessut,
• seurakuntapastori Sami Saharinen, oppilaitostyö ja maahanmuuttajat
• seurakuntapastori Terhi Nissilä,
rippikoulutyö
• kirkkoherra Krister Koskela:
seurakuntatyön yleinen johto ja
valvonta, suunnittelu ja hallinto
• kappalainen Tuomo Klapuri, jolla on hallintokappalaisen tehtävät
ja viestintä.
Pappien keskeisiä tehtäviä ovat
muun muassa toimittaa jumalanpalveluksia, hoitaa kirkollisia toimituksia kuten kastaa, vihkiä, siunata ja ottaa vastaan rippi.
Fred Kaan 1968.
Suom. Anna-Maija Raittila 1984.
Virsi 589
1.Rauhan Herra, siunaa meitä,
terveiksi tee kansat maan.
Vastuun tielle meidät ohjaa
antimesi jakamaan,
köyhimmille, pienimmille
kasvuvoimaa antamaan.
Pertti Westergren/Pictorium
Pääkirjoitus
Majakka 3
6.3.2015 n
Lahjat yhteiseen käyttöön
Ihmisellä on luontainen halu auttaa lähimmäistään. Sen vuoksi noin joka kolmas suomalaisista toimii vapaaehtoisena. Vapaaehtoistoiminnassa autetaan ja tuetaan toista ihmistä elämän eri tilanteissa. Moni auttaakin esimerkiksi naapuriaan ja läheisiä sukulaisiaan.
Miksi kannattaa olla vapaaehtoinen
Vapaaehtoistoiminnassa voi toteuttaa itseään ja sitä kautta löytää uusia ulottuvuuksia itsestään.
– Toimiessani erilaisten ryhmien vetäjänä sain toteuttaa monia taitoja, joita olin oppinut nuorempana. Oma elämäntilanne on
myös aina vaikuttanut siihen, mitä olen vapaaehtoisena tehnyt. Kun tyttäreni oli pieni, toimin pyhäkoulunopettajana, koska
näin hänkin ujona tyttönä uskalsi osallistua
pyhäkouluun. Välillä olen tehnyt satunnaisia
tehtäviä vapaaehtoisena, silloin kun se on
sopinut aikatauluuni. Olen kokenut, että
myös minun tulee olla aktiivinen ja tarjoutua
ja kertoa, mitä haluaisin tehdä. Seurakunnassa työntekijät eivät voi tietää, mitä haluaisin
tehdä, ellen itse kerro sitä.
Vapaaehtoistoiminta saa hyvän alun, kun
löytyy sopiva tehtävä, pelisäännöt ovat selvillä ja perehdytys on riittävä. Seurakunnan on
tarkoitus antaa vapaaehtoistoiminnalle sen
tarvitsemat puitteet ja resurssit. Vapaaehtoisille järjestetään muun muassa koulutusta ja
perehdytystä, joilla voi täydentää tietojaan ja
taitojaan.
Vapaaehtoisen oikeuksia on:
■■ oikeus perehdytykseen ja tiedonsaantiin
■■ oikeus yhteistyöhön palkattujen
työntekijöiden kanssa
■■ oikeus palautteeseen, tukeen ja
arvostukseen
■■ oman paikan löytäminen
■■ oikeus siirtyä muihin tehtäviin
Vapaaehtoiselta voidaan odottaa:
■■ sovituista säännöistä ja sopimuksista
kiinni pitämistä
■■ toimimista eettisesti tehtävän
edellyttämällä tavalla
■■ luottamuksellisuutta ja
vaitiolovelvollisuutta
■■ toisen ihmisen kunnioittamista ja tasaarvoisuutta
■■ itsestään huolehtimista ja ongelmista
keskustelemista työntekijän kanssa
Kouluttamisen lisäksi seurakunta on vapaaehtoisen tukena esimerkiksi antaen työnohjausta. Omalla persoonalla vapaaehtoistyötä tehdessä, voi joskus tulla eteen tilanne,
jossa tarvitsee tukea. Näissä tilanteissa voi
auttaa keskusteleminen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän kanssa.
”
Vapaaehtoisena itse
päätät, mitä ja miten
paljon haluat tehdä”
”Antaessaan saa”
– Kävin noin kymmenen vuotta kastomassa erästä vanhusta. Joskus olin väsynyt lähtiessäni, mutta palatessani olin aina virkisJanne Ruotsalainen / Kirkon kuvapankki
– Halusin nuorena toimia isosena, koska sain
olla kavereiden kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. Myöhemmin ymmärsin myös oppineeni paljon uusia asioita sekä saaneeni paljon uusia hyviä kokemuksia, jotka ovat kantaneet elämässä. Isostoiminta tarjoaa myös
mukavaa tekemistä vapaa-ajaksi ja antaa valmiuksia toimia yhdessä muiden kanssa.
Vapaaehtoistoiminta on kaikkea sitä, missä ihmiset antavat lahjaksi aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminta suuntautuu itsestä ulospäin. Ihmiset
osallistuvat siihen omasta halustaan eivätkä odota vastineeksi palkkaa tai palkkiota.
Kirkon vapaaehtoistoiminnan erityispiirteenä on se, että vapaaehtoistoiminta antaa
mahdollisuuksia toteuttaa kristillisyyttä ja se
vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa.
Seurakunnan toiminta avaa monia mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena. Siihen
ei tarvitse mitään erikoisia taitoja, vaan toiminta perustuu vapaaehtoisen omiin kykyihin. Joku voi haluta jakaa ammatissaan oppimaansa tai toinen jotain aivan muuta, mitä on työkseen tehnyt.
Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä kertaluontoisesti tai tehtävät voivat olla kestoltaan lyhyitä tai pidempää sitoutumista vaativia. Vapaaehtoisena toimiessa on se hyvä puoli, että voi itse päättää, miten paljon ja mitä haluaa tehdä. Tärkeintä on, että jokainen toiminnasta kiinnostunut löytää juuri itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivimman tehtävän.
tynyt ja koin saavani paljon keskusteluistamme myös itselleni. Antaessaan saa myös
itselleen. Vapaaehtoisuus virkistää ja antaa
monenlaisia kokemuksia ja uusia ihmissuhteita.
Vapaaehtoisuus antaa mahdollisuuden
vaikuttaa, kokeilla ja oppia uutta. Se lisää itsetuntemusta ja tutkimusten mukaan vaikuttaa myös positiivisesti koko ihmisen hyvinvointiin.
Lähde siis mukaan rohkeasti ja kerro, mitä sinä haluaisit tehdä seurakunnassasi. Juuri sinua tarvitaan.
Irene Nummela
4 Majakka
n 1/2015
Koko kylän koulu
Joukko iloisesti nauravia lapsia juoksentelee koulun pihalla, kun vieras auto kurvaa portista sisään. Pienimmät oppilaat piirittävät tulijat hetkessä, silittävät ihoa ja hiuksia, pitävät kiinni käsistä. Vanhemmat huikkailevat tervehdyksiä taempaa. Haitin Leoganessa sijaitsevassa kyläkoulussa vitivalkoiset vieraat eivät kuulu tavalliseen koulupäivään.
A
SPAMin (Assiociation des
Parents am Mellier) koulu
on yksi Kirkon Ulkomaanavun Haitiin maanjäristyksen
jälkeen rakentamista ekokouluista. Koulurakennus on suunniteltu
kestämään myrskyjä ja maanjäristyksiä, sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla ja wc-jätteestä talteen
otettavaa biokaasua voidaan hyödyntää koulun keittiössä sekä biomassaa lannoitteena puutarhassa.
Koulun prototyyppiä, St. Matthieun koulua, rahoitettiin myös vuoden 2010 Yhteisvastuuvaroin. ASPAMin aiempi koulurakennus tuhoutui täysin vuoden 2010 maanjäristyksessä, kuten 80 prosenttia
koko kaupungista.
Työtä yhteisön hyväksi
– ASPAM on kyläyhteisön julkinen
koulu. Teemme työtä lasten, koko
yhteisön ja Haitin hyväksi, koulun
rehtori Jean Ginette Louis kertoo.
– Kehitysmaassa voi edetä ainoastaan käymällä koulua. Useimmat
vanhemmat ovat joutuneet jättämään koulun vain muutaman vuoden jälkeen. He haluavat lapsilleen
parempaa.
ASPAMissa koulumaksuissa
joustetaan jopa niin, että opettajat luopuvat palkastaan, jos jollakin perheellä ei juuri sillä hetkellä ole varaa koulumaksuihin. Haitissa julkisetkin koulut pääsääntöisesti maksavat jonkin verran, mutta ovat huomattavasti edullisempia kuin yksityiskoulut, joita Haitin
kaikista kouluista on peräti 80 %.
ASPAMIN lukukausimaksu vaihtelee kahden ja viiden euron välillä
luokka-asteesta riippuen, kun alueen keskipalkka kuukaudessa, niillä harvoilla, joita työtä on, on noin
100 euroa. Lisäksi vanhempien on
maksettava lastensa koulukirjoista
ja -puvuista, eväistä, ja kauempana
asuvien myös kyydeistä kouluun ja
takaisin kotiin.
Koulusta tukea
vanhemmuuteen
Opettajien ja oppilaiden toimikuntien lisäksi koulussa kokoontuu vanhempaintoimikunta, jossa
vanhempia kannustetaan seuraamaan ja tukemaan lastensa koulutyötä, hankkimaan tarvittavat materiaalit ja tarjoamaan lapsilleen
mahdollisimman terveellistä ruokaa. – Monet vanhemmat ovat itsekin hyvin nuoria ja tarvitsevat tukea vanhemmuudessa, rehtori Jean
Ginnette sanoo.
ASPAMin koulussa on myös
oma puutarha, jossa kasvaa muun
muassa papuja, kurpitsoja ja tomaatteja. Oppilaat istuttavat ja hoitavat kasveja. – Tämä on tosi hauskaa, kuudennen luokan oppilaat
huutavat kuorossa kädet mullassa.
– Näytämme muille, mitä olemme oppineet ja jatkamme samaa kotona. Pian katoksen alla komeileekin tuhatkunta taimipussia, joihin
on kylvetty appelsiinin ja papaijan siemeniä. Sato jaetaan oppilaiden kesken kotiin vietäväksi, samoin
suuremmiksi varttuneet puuntaimet. – Tärkeintä on, että oppilaat
oppivat ymmärtämään ympäristönsuojelun ja viljelyn merkityksen, lasten työskentelyä ohjaava agronomi
Hervé Chevalier painottaa.
Yhteisvastuu auttaa lähellä ja kaukana.
Koulussa opetellaan myös viljelyä. Lapset kylvävät appelsiinin ja papaijan siemeniä.
Tärkeä kouluruoka
Rehtori Jean Ginnette toivoisi, että
koulu voisi tarjota lapsille päivässä
yhden lämpimän aterian. Monet eivät saa kotona riittävästi ruokaa, eikä koululounaaksi ostetuilla kekseillä ja mehulla pötkitä pitkälle. Iltapäivällä lapset ovat jo todella väsyneitä. Kouluruoan järjestäminen on
kuitenkin valtion, ei vanhempien tai
kansalaisjärjestöjen vastuulla. Työssään Kirkon Ulkomaanapu pyrkii
vaikuttamaan maan opetusviranomaisiin, jotta valtio järjestäisi kouluihin tarvittavat palvelut ja sitoutuisi kehittämään opetuksen laatua.
Niin ikään rehtorin investointisuunnitelmissa on erityisesti koulun päiväkodin kehittäminen. He
tarvitsisivat pikkulapsille paremmin soveltuvat tilat, jotta aivan pienet ja esikoululaiset voisivat toimia
paremmin omissa ryhmissään.
Muihin ympäristön kouluihin
verrattuna ASPAMin koulurakennus vaikuttaa ensiluokkaiselta.
Maanviljelyllä perhettään elättävä ASPAMin koulun neljäsluokka-
Pienimmät aloittavat koulun päiväkodissa jo 3-vuotiaina.
laisen pojan isä Miguel Jean Philippe kertoo ihailleensa poikansa
koulua vuosia. – ASPAMin koulussa on hyvä rehtori ja koulu todella
auttaa lapsia eteenpäin.
Niin ikään lapset itse ymmärtävät koulutuksen merkityksen. He
haluavat lääkäreiksi, insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi voidakseen
auttaa vanhempiaan ja kotimaataan. Ilman ASPAMin kaltaisia hyviä kouluja, joihin köyhimmilläkin
on varaa, monen tie parempaan tulevaisuuteen pysähtyy ennen kuin
se on kunnolla ehtinyt alkaakaan.
Teksti: Salla Peltonen
Kuvat: Minna Elo
Kirkon keskusrahasto kannustaa
yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään
Avustusanomukset
seurakuntaneuvostolle
Kirkon keskusrahasto osallistuu
Carbon Action -aloitteeseen, jonka tarkoitus on kasvihuonekaasupäästöjen raportoimisen lisäksi
saada yritykset vähentämään hiilijalanjälkeään kannattavasti.
Carbon Actionin mukaan 79
prosenttia kohdeyrityksistä raportoi vuonna 2014 päästövähennystavoitteistaan. Edelleen tarvitaan
lisää energiatehokkuutta edistäviä
hankkeita ja toimenpiteitä, jotta
toteutuneet päästömäärät saadaan
pysyvään laskuun.
Carbon Action -aloitteessa oli
mukana 254 kansainvälistä sijoittajaa vuonna 2014. Yhdessä ne edustivat 19 biljoonan dollarin sijoitusvarallisuutta.
Aloitetta hallinnoi Carbon
Disclosure Project -yhteisö (CDP).
CDP on riippumaton, voittoa tuot-
Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto voi
myöntää anomuksesta avustusta sellaisille paikallisille tahoille,
jotka osaltaan auttavat seurakunnallisten tehtävien toteuttamista.
Anomukset on jätettävä 30. huhtikuuta mennessä.
Anomukseen on liitettävä jäsenmäärätiedot tai vastaavat tiedot, toimintasuunnitelma ja -kertomus sekä mahdolliset tilinpäätöstiedot.
Vaasan seurakuntayhtymän
yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaan yhteinen kirkkovaltuusto myöntää avustukset
kirkon virallisille lähetysjärjestöille, Merimieskirkolle ja Kirkon
Ulkomaanavulle. Lisäksi kirkkovaltuusto voi antaa avustusta kirkon tai Lapuan hiippakunnan tai
tamaton yhteisö, jonka tarkoituksena on tuottaa sijoitusmarkkinoille tietoa yritysten hiilijalanjäljestä,
luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä näihin liittyvistä vähennystavoitteista.
CDP ylläpitää maailman suurinta tietokantaa yritysten ilmastonmuutostyöskentelystä ja kannustaa yrityksiä sisällyttämään
tätä tietoa strategiseen liiketoimintaansa. CDP lähettää vuosittain kyselylomakkeita tuhansille
yrityksille.
Kirkon keskusrahasto on ollut mukana tukemassa Carbon
Disclosure Project -yhteisöä vuodesta 2007. Lisäksi keskusrahasto on tukenut Water Disclosure
-aloitetta vuodesta 2010. Carbon
Action kirje lähetettiin yritysten
hallitusten puheenjohtajille hel-
mikuussa. Kohteena ovat maailman suurimmat päästäjät eri toimialoilta.
Porvoon hiippakunnan käynnistämille yhteishankkeille, joissa
Vaasan seurakuntayhtymä on jäsenenä.
Seurakuntaneuvostot päättävät avustusten myöntämisestä muille kirkollisille toimijoille,
kuten lähetysjärjestöjen paikallisille osastoille.
Seurakuntaneuvoston avus­
tus­ten myöntämisperusteita ovat
muun muassa hankkeiden innovatiivisuus, sopivuus luterilaisen
kirkon toimintaan ja sen periaatteisiin sekä toiminnan laajuus.
Myös anojan toiminnan merkittävyys seurakunnan toiminnan
kannalta ja yhteistyö seurakunnan kanssa otetaan huomioon.
Majakka 5
6.3.2015 n
Siistiä ja puhdasta alban alle
Konfirmaatiotilaisuudessa nuoret pukevat päälleen valkeat albat, mutta millainen juhlavaate pitäisi olla alban alla?
Stylisti muistuttaa, että kallista juhlavaatetta ei kannata ostaa vain yhtä käyttökertaa varten.
D
enize Korkiakoski pääsi ripille viime kesänä. Mekkoostoksille pyydettiin avuksi stylisti Katriina Koskiniemi-Väisänen.
– Minulla ei oikeastaan ollut
mekkoja ollenkaan. Minulla on
paljon mustia ja valkoisia vaatteita,
mutta ei mitään rock-tyylistä. Ostan sellaisia, joita voi käyttää monipuolisesti, Korkiakoski kertoo.
Rippijuhlaa varten hän etsi
mekkoa, joka ei olisi liian ihonmyötäinen. Hän ei ollut ajatellut tiettyä
väriä etukäteen, mutta KoskiniemiVäisänen valitsi hänelle sovitettavaksi vaaleita mekkoja. Vaaleat sävyt sopivat tummahiuksiselle Korkiakoskelle.
Korkiakoski piipahti peilin
edessä eri mekoissa ja äiti, Minever Mehmet, nyökytteli ihastuneena. Korkiakoski valitsi lopulta kaksi vaaleaa mekkoa, joista toisen hän
säästi omaa konfirmaatiotilaisuuttaan varten. Toista hän aikoi käyttää ystävien juhlissa.
Stylisti tietää, että vanhemman
ja lapsen mielipiteet voivat erota
ostoksilla radikaalistikin. Nuori voi
pukeutua omalle tyylilleen uskollisesti, mutta silti kunnioittaen esimerkiksi paikalle tulevien isovanhempien näkemyksiä.
– Juhlaan ei pukeuduta ärsyttääkseen muita, stylisti muistuttaa.
Koskiniemi-Väisänen toteaa,
ettei kukaan voi määrittää, miten
pukeudutaan oikein, mutta siistit vaatteet ja kampaus viestittävät
kunnioitusta juhlan järjestäjää ja
muita juhlavieraita kohtaan.
Materiaalit ajan mukaan
Rippikouluiässä moni nuori venähtää pituutta vielä monta senttiä
vuodessa, joten puvun tai mekon
ostaminen voi tuntua turhalta. Silloin pukuvuokraamossa käynti voi
olla viisas ratkaisu. Jos viitsii nähdä
vaivaa, kirpputoriltakin löytää hienoja vaatteita.
Moni nuori haluaa nyt mekon,
jonka yläosa on tiukka ja helma on
runsaan röyhelöinen, mutta lyhyt.
– Kun saisikin nuoret tajuamaan, että vaatteita voi olla enemmän päällä ja näyttää silti viehättävältä, Koskiniemi-Väisänen huokaa.
Stylisti Katriina Koskiniemi-Väisänen lisäsi Denize Korkiakosken suosikkimekkoon mustan vyön. Korkiakoski sovitti vaateliike Doppissa useita mekkoja, mutta suosikeiksi valikoitui kaksi vaaleaa, monikäyttöistä
mekkoa.
Kirkollisiin tilaisuuksiin hän
pukisi jotain tarpeeksi peittävää,
eikä liian lyhyttä.
– Olkapäät paljaana ei mennä
pyhään paikkaan. Ei ulkomaillakaan, hän muistuttaa.
”
Vaatteita voi
olla enemmän
päällä ja
silti näyttää
viehättävältä”
Sukkahousut ja kengät valitaan
vuodenajan mukaan, ja talvella
vaatteiden sävyt ovat tummia. Valkoinen sopii juhlavaatteen väriksi
talvellakin, jos vaatteen materiaali
on talvinen. Talvella vaate saa huokua lämpöä.
Rippilapsen koru on tietysti risti, joka sekin saa olla käyttäjänsä
näköinen. Juhlavieraiden ei tarvitse tälläytyä suurimpiin koruihinsa, sillä konfirmaatiojuhla on päivällä.
– Kellonaika asettaa rajan. Päivällä ei käytetä paljetteja, kiviä ja
kimallusta. Ne kuuluvat iltatilaisuuksiin.
Mutta entäs pojat?
– Kyllä nuoren miehen vaatekaappiin kuuluu yksi irtotakki ja siisti
kauluspaita, stylisti neuvoo.
– Vaikka konfirmaatiotilaisuuteen tulisi farkuissa, ne on hyvä olla siistit, istuvat ja hankittu tätä tilaisuutta varten.
Canvashousut, kauluspaita ja
klubitakki ovat kelpo ja nuorekas
asukokonaisuus, joka sopii myös
kirkossa järjestettävään tilaisuuteen.
Tennaritkin kelpaavat kengiksi, kunhan ovat puhtaat. Puvun takin alla
voi olla lyhythihainen kauluspaita.
Aikuisia hän kehottaa laitta-
maan puvun päälle konfirmaatiojuhlaan, vaikka kesäkuumalla se ei
houkuttelisikaan.
–Se ei ole lainkaan ylipukeutumista!
Teksti ja kuvat:
Varpu Saari
■■ Konfirmaatiossa
juhlavaatteen päälle puetaan
alba. Alba, valkoinen puku,
kuvaa samaa kuin kastepuku,
Kristuksen hyvyyttä ja
puhtautta. Alba muistuttaa
kasteen armosta.
Perheneuvoja
Suurella sydämellä perheessä
Suurella Sydämellä -vapaaehtoispalvelun
toiminta-ajatus, toisen ihmisen auttaminen,
on tervetullut malli myös perheen jäsenten keskelle.
Kotona opittu ja sisäistetty malli yhteishengestä ja vapaaehtoisesta auttamisesta
ilman palkkiota vaikuttaa vahvasti asenteeseen myös myöhemmällä iällä. Vapaaehtoisesta auttamisesta tulee elämäntapa.
Sydäntä pidetään rakkauden symbolina. Mitä suurempi sydän, sitä suurempi rakkaus.
Rakkaus on yleensä helppo tunnistaa.
Joskus sen ilmenemistä pitää oikein etsiä.
Lapsi voi osoittaa rakkauttaan tulemalla sy-
liin, hymyilemällä ja jopa kiukuttelemalla.
Puoliso voi osoittaa rakkautta toivottamalla hyvää huomenta, kuuntelemalla tai jopa vaatimalla oikeuksiaan. Joskus tarvitaan
paljon hyvää tahtoa ja positiivista tulkintaa,
että kummallisetkin rakkaudenosoitukset
tunnistetaan oikein.
Perheessä on kaikkein tärkein asia saada tunne siitä, että minua rakastetaan. Lapset sisäistävät siitä elinikäisen hyvänolon
tunteen. Puolisot saavat uudelleen kokea
rakkautta, jota kasvuperhe antoi, tai saavat
korjaavan kokemuksen rakkaudesta, jota
vaille jäivät omassa kasvuperheessään.
Suuri sydän, rakkaus, mahdollistaa per-
heessä hyvän ilmapiirin. Sen syntymiseen
kukin perheenjäsen pystyy vaikuttamaan
osoittamalla rakkautta omalla tavallaan. Hyvä ilmapiiri näyttäytyy hyvänä tunteena.
Hyvää oloa ja iloa kuvaavia tunnesanoja löytyy meidän kielestämme ainakin parikymmentä, kuten esimerkiksi: levollinen,
turvallinen, hellä, kiitollinen, ilahtunut, hilpeä, rento, tyytyväinen, onnellinen. Näitä
tunnesanoja kannattaa tarkastella ja ottaa
tehtäväksi vahvistaa hyvän olon ja ilon tunteita omassa perhe-elämässään.
Hyvien asioiden ilmaiseminen synnyttää
ja vahvistaa hyviä tunteita. Perheessä näillä tunteilla on suuri merkitys, rakkaus tu-
lee niissä näkyviin. Rakkautta on mieluista
osoittaa toisille, kun on saanut itse rakkautta osakseen.
Suurella sydämellä -toimintamalli kantaa
perheessäkin: ”Rakkaus ei koskaan häviä”.
Päivi Ylimäki
6 Majakka
n 1/2015
Mozartin juhlavesper kaupunginorkesterin
ja kirkkokuorojen yhteisesityksenä
Vaasan kaupunginorkesteri sekä
Huutoniemen kirkkokuoro, Vaasan
kirkkokuoro, Sundomkören, Brändö kyrkokör ja Trefaldighetskyrkans
kör esittävät Mozartin juhlavesperin, ”Vesper Solennae de Confessore”, keskiviikkona 25. maaliskuuta klo 19 Vaasan kirkossa. Solisteina ovat sopraano Monica Heikius,
altto Johanna Välimäki, tenori Simon Granlund sekä basso Johannes Heikkilä.
Monica Heikius työskentelee ruotsalaisessa seurakunnassa, Johanna Välimäki suomalaisessa seurakunnassa. Simon Gran-
Mitkä juhlat näistä tuleekaan?! on
musiikin ja näytelmän keinoin Jeesuksen vertauksiin pureutuva esitys, joka on koettavissa lauantaina
14.3. klo 18 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Konserttiin on
vapaa pääsy. Konsertin järjestävät
suomalainen seurakunta ja Suomen Raamattuopisto.
Mitkä juhlat näistä tuleekaan?!
on mielikuvien ja musiikin matka
vertausten hahmojen maailmaan
kuuntelemaan ja katselemaan, miten asiat olisivat ehkä voineet mennä. Se on matka ihmisen vaikeuteen olla ihminen, mutta myös
kutsu. Tulkaa, kaikki on jo valmiina, vaikka itse et olisikaan valmiina! Mitkä juhlat näistä tuleekaan?!
on katkelma suuresta keskustelusta – rakkaudesta, kaipuusta, pelosta, ja vihasta – Jumalan lahjojen torjumisesta ja vastaanottamisesta. Siinä keskustelussa me kaik-
ki olemme mukana koko ajan. Se
on myös kutsu juhliin kaikille, keitä ikinä tapaatte. Mitkä juhlat näistä tuleekaan!?
Produktion toteuttavat Suomen Raamattuopiston missiomusalinjaiset. Missiomusalinja koostuu kymmenestä opiskelijasta, jotka opiskelevat Suomen Raamattuopistossa musiikkia ja ilosanoman
levittämistä musiikin avulla. Opintoihin sisältyy keikkamatkoja Suomessa ja ulkomailla. Mitkä juhlat
näistä tuleekaan?! on tätä ryhmää
varten tehty teos. Musiikkia, tekstejä ja draamaa sisältävän kokonaisuuden on sanoittanut Jari Kekäle
ja säveltäneet Joonatan Rautio, Pekka Salmi ja musiikkilinjojen vastaava opettaja Mikko Nikula. Esityksen näytelmälliset osuudet on ohjannut Mikko Lammi. Musiikki on
puoliakustista ja esitys sopii niin aikuisille kuin nuorillekin.
lund on musiikin opettaja ja on tuttu muun muassa musikaalirooleistaan. Johannes Heikkilä opiskelee
Sibelius-Akatemiassa laulun solistisella osastolla.
”Vesper Solennae de Confessore” on kirjoitettu vuonna 1780 Salzburgin tuomiokirkon jumalanpalveluselämää varten. Teos koostuu
kuudesta osasta: Ensimmäiset viisi osaa pohjautuvat psalttaripsalmeihin. Niistä kolme ensimmäistä
edustavat Mozartin iloista ja kepeää, wieniläisklassista tyyliä, neljäs
stile anticoa eli vanhaa polyfonista tyyliä. Viides on kaunis sopraa-
nosoolo, johon kuoro yhtyy lopussa. Kuudes osa on Marian ylistysvirsi, jossa musiikki on alun kaltainen.
Teos on kirjoitettu solistikvartetille, kuorolle ja orkesterille, joten
mukana ovat jouset, kolme pasuunaa, kaksi trumpettia, patarummut
sekä fagotti ja urut. Teoksen kesto
on noin puoli tuntia.
Kuoroja ovat harjoituttaneet Johanna Välimäki, Monica Heikius,
Leena Lohikoski-Ojala, Valtteri Tuomisto sekä Mikael Heikius.
Esitys kuuluu Vaasan kaupunginorkesterin kevätohjelmaan. Lippuhinta
24/20/16 € netticket.fi-sivun kautta.
Vaasan kaupunginorkesteri ja kirkkokuorot solisteineen esittävät Mozartin vesperin keskiviikkona 25. maaliskuuta klo 19 Vaasan kirkossa. Liput 24/20/16
euroa, www.netticket.fi.
Vasa Kammarkörin konsertti
Palosaaren kirkossa
Aki Paavola
Lasse Pesu
Sinä olet -luentosarja
”Elämä on kuin vuoristorata”, sano­taan. Tätä elämän moninaisuutta
hämmästellään ”Sinä olet” -luen­to­sarjassa. Sarja pureutuu uskon ja
elämän tärkeisiin kysymyksiin.
Tavoitteena on tutustua syvemmin kolmeen tuttuun käsitepariin:
Kärsimys–Lohdutus, Pelko–Rohkeus ja Viha–Rakkaus. Luennot
järjestetään isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28
”Sinä jaat lohdutusta” torstaina 26.3. klo 18. Kärsimys on
yhteistä kaikille ihmisille. Samalla
se on äärimmäisen yksityistä. Mitä
ihminen kokee, kun hän kärsii,
entä mikä häntä lohduttaa? Miten
Jumala lohduttaa kärsivää ihmistä?
Juonto Arto Lehtineva, luennoitsija
Lasse Pesu ja musiikista vasta Airut-kuoro johtajana Hillevi Potoinen.
”Sinä valat rohkeutta torstaina
9.4. klo 18. Jokainen pelkää jotakin.
Monet kaipaavatkin rohkeamielisyyttä, mutta rohkeus edellyttää
pelon voittamista. Toisaalta on nii-
tä, jotka eivät näytä pelkäävän. Onko pelko paha vai hyvä asia. Kannattaako pelottomuutta aina edes
tavoitella? Juonto Eva Thölix, luennoitsija Lasse Pesu, trubaduuri Ville Joensuu.
”Sinä olet rakkauden lähde”
torstaina 23.4. klo 18. Viha ja rakkaus kuuluvat ihmisyyteen ja kaikkiin ihmissuhteisiin. Miten pitäisi rakastaa, ja kuinka päästä itsevihasta? Entä voiko viha koskaan olla oikeutettua? Juonto Maaria Perälä, luennoitsija: Aki Paavola, Gospelkuoro.
Lasse Pesu työskentelee aluejohtajana Suomen Raamattuopistossa,
jonka työnäky on kiteytetty kolmeen sanaan: ”Tehtävämme on etsiä, hoitaa ja varustaa.” Aki Paavola
toimii nykyisin kirkkoherrana Evijärvellä. Iltojen lopuksi on teetarjoilu sekä esirukous- ja sielunhoitomahdollisuus. Järjestäjät: Vaasan
suomalainen seurakunta, Suomen
Raamattuopisto ja Agricola-opintokeskus.
Vasa Kammarkör konsertoi Palosaaren kirkossa lauantaina 21.3.
johtajanaan Anne Tienhaara. Konsertissa kuullaan eri säveltäjien Ave
Maria -sävellyksiä, joiden tekstinä
on rukous:
Ave Maria, gratia plena
Dominus tecum;
Benedicta tu in mulieribus,
et benedictus fructus
ventris
tui, Jesus.
Sancta Maria,
Mater Dei
ora pro nobis peccatoribus,
nunc et in hora mortis
nostrae.
Amen.
Terve Maria,
armoitettu,
Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten
joukossa ja siunattu
kohtusi hedelmä Pyhä Maria,
Jumalan äiti,
rukoile meidän
syntisten puolesta
nyt ja kuolemamme
hetkellä.
Aamen.
Lisäksi esitämme Knut Nystedtin
sävellyksen ”Missa Brevis”.
Vasa Kammarkör on perustettu
vuonna 1961 ja toimii yhteistyössä
Vasa Arbiksen kanssa. Kuoroa johtaa musiikin maisteri Anne Tienhaara, joka toimii Vaasan musiikkiluokkien opettajana. Musiikkiluokkien kuorojen lisäksi hän joh-
taa sekakuoro Sirpaleita ja on johtanut myös Kamarikuoro Sonandoa ja
Vaasan Ylioppilaskuoroa.
Vuoden 2015 aikana kuoro valmistaa ohjelmistoa 21.3. pidettävän
”Maria, Ave Maria” -konsertin lisäksi Unkarin konserttimatkalle. Lisäksi kuoro osallistuu Vaasan kuorofestivaaleille.
Vasa Kammarkörin konsertti ”Maria, Ave Maria” pidetään lauantaina 21.3. Palosaaren kirkossa.
Majakka 7
6.3.2015 n
Uudet johtokunnat ja
alueneuvostot aloittivat työnsä
Seurakuntavaaleissa luottamushenkilöiksi valitut sekä
tehtäviin kutsutut seurakuntalaiset muodostavat johtokunnat ja alueneuvostot, jotka ohjaavat seurakunnan työtä.
Johtokunnat kantavat osan taloudellisesta ja toiminnallisesta vastuusta sekä vastaavat osittain oman
toimialueensa käytännön toiminnasta sekä esimerkiksi henkilöstövalinnoista. Alueneuvostot johtavat yhdessä aluekappalaisen kanssa
alueen toimintaa ja edistävät alueensa hengellistä elämää.
Uusi seurakuntaneuvosto valitsi jäsenet johtokuntiin ja alueneuvostoihin ensimmäisessä kokouksessaan 14. tammikuuta.
Diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajana toimii Erkki Teppo,
julistustyön johtokunnan puheenjohtajana Kai Niemelä ja kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajana
toimii Kari Uusikylä.
n Johtokunnat
Diakoniatyön johtokunta: Erkki
Teppo, puheenjohtaja, Jukka Bergström, Lauri Karppi, Tarja Kettunen, Tiina Mäki, Sami Mäntylä,
Sonja Sulkakoski, Aino Vainionpää ja seurakuntaneuvoston edustaja Mauri JV. Öljymäki.
Julistustyön johtokunta: Kai
Niemelä, Saija Alanko, Miika Häkkinen, Helena Kaunismäki, Matias
Kvist, Tarja Launonen, Tuula Leinonen, Markku Saari ja seurakuntaneuvoston edustaja Juha Silander.
Kasvatustyön johtokunta: Kari Uusikylä, Oili Airaksinen-Rajala, Anniina Halonen, Arja Höykinpuro, Raija Kalamo, Jari Nieminen,
Olli Penttilä, Harry Swanljung ja
seurakuntaneuvoston edustajana
Kai Niemelä.
n Alueneuvostot
Huutoniemen–Ristinummen
alueneuvosto:
Jukka Bergström, Heli Huhta, Pauli
Karhu, Tuija Kuivinen, Veera Linna,
Niina Mäkinen, Salme Mänty, Seppo Öhman ja seurakuntaneuvoston
edustaja Helle Pellinen. Puheenjohtaja kappalainen Jukka Niemi.
Keskikaupungin alueneuvosto:
Ilkka Garaisi, Matti Kannelmaa,
Seija Koski, Maija-Liisa Mäenpää,
Olli Penttilä, Pirkko Riipinen, Jaakko Vaaramo, Hanna Vainionpää ja
seurakuntaneuvoston edustaja Arja Höykinpuro. Puheenjohtaja kappalainen Arto Lehtineva.
Palosaaren–Gerbyn
alueneuvosto:
Tuula Harjunpää, Mirja Kiviniemi, Antti Koski, Ulla Kukko, Kaarlo Lepistö, Helle Pellinen, Mauri JV.
Öljymäki, Mauri Österlund, seu-
n Seurakuntayhtymän
luottamushenkilöt
Yhteinen kirkkoneuvosto
v. 2015–2016:
Anders Kronlund varapuheenjohtaja, Juha Silander, Olli Autio,
Maj-Britt Andersén, Tarja Launonen Christel Lax, Tiina Mäki, Erkki Teppo, Merja Piipponen, Tauno
Tuomisto ja Hannu Härö. Yhteisen
kirkkoneuvoston puheenjohtajana
toimii kirkkoherra Krister Koskela.
Kiinteistöjohtokunta
Jungerstam Dick, pj, Lähdemäki
Seija, Marttunen Eeli, Vesapuisto
Maarit, Hietamäki Kari.
Sairaalasielunhoidon
johtokunta
Räisänen Pekka, pj, Söderholm Johanna Ulrika, Hänninen Janne,
Mäkelä Carita, Ketola Marjo, Ojala Emilia.
Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta
Virkkilä Markku, pj, Öhman Thomas, Pellinen Helle, Latvala Tuija,
Särs Lisa.
Olympiavoittaja
Tapio Korjus
kevään liikuntakirkkovieraana
Musiikkia
HERZ
”Kalliisti ostettujen sydänten yhteisö”. Näillä sanoilla esittelee itsensä
kokkolalainen Herz. 2012 perustettu yhtye soittaa melodista ja ilmavaa poppia. Sanonta ”raikas tuulahdus” kuvaa loistavasti Herzin musiikkia. Nuori yhtye on ehtinyt julkaista kaksi singleä. Syksyllä 2013
julkaistu Voittajana maalissa on
soundiltaan tarttuva, kevyt ja iloinen. Kappaleen sanoma on rohkaiseva ja syvällinen. ”Ja mä halusin
vain sanoa: olet ainoa laatua. Pieni vihje: hei, sä olet ihme!” Voittajana maalissa -kappale on valittu myös kristillistä musiikkia esillä
pitävän LupausNet -sivuston Vuoden 2014 mieleenpainuvimmaksi
kappaleeksi.
Yhtyeen toinen single, Paperiliidokki, jatkaa samaa aurinkoista
linjaa. Yhtyeen biografiassa todetaan, että sanat voivat olla suuria,
rakuntaneuvoston edustaja Pekka
Räisänen. Puheenjohtaja kappalainen Outi Klapuri.
jos soundikin on. Yhtyeen musiikki kuulostaakin häpeilemättömän
iloiselta ja energiseltä. Tässä musiikissa ei pyydellä anteeksi olemassaoloa, vaan iloitaan siitä. Singleistä
tehdyt musiikkivideot tukevat hyvin kappaleiden sanomaa. Ulla Nikulan kuvaamista videoista välittyy tavallisen ihmisen arvokkuus
ja arkisen elämän riemu, jonka Pyhän olemassaolo saa aikaan.
Yhtyeen Facebook-sivuilla on
kuvia ja videopätkiä studiotyöskentelystä, joten uutta materiaalia on
ilmiselvästi tulossa. Herzin keikkakalenteri kertoo myös Suomen valloituksesta: Herz soittaa kevään aikana toistakymmentä keikkaa aina
Raahesta Espooseen. Kotisohvalta tähän sydämelliseen yhtyeeseen
pääsee helposti tutustumaan You
Tuben tai Spotifyn kautta.
Sanna Rahko
Kevään liikuntakirkkoa vietetään Palosaaren kirkossa sunnuntaina 17.5.klo 15. Vierailijoina tilaisuudessa ovat keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus ja Kuortaneen Urheiluopiston liikuntapappi EevaLiisa Helle-Lahti, jotka yhdessä
toteuttavat jumalanpalveluksen
saarnan sekä osallistuvat yhteiselle kävelylenkillemme.
Jumalanpalveluksen jälkeen
jokaisella on mahdollisuus osallistua Mauri JV. Öljymäen johdolla parinkymmenen minuutin
kävelylenkkiin yliopiston rantamaisemissa. Ennen lähtöä liikuntapappi Epsu Helle-Lahti vetää
pienen alkulämmittelyn. Jumppaan ja kävelylle voivat kaikki
osallistua kuntoon katsomatta.
Lenkiltä palattuamme menemme kirkkokahville Palosaaren
seurakuntatalolle. He, jotka eivät kykene tai ehdi lähteä lenkille, ovat myös tervetulleita kirkkokahville välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen.
Liikuntakirkon tavoitteena on
herättää uudenlaista mielenkiintoa kirkon toimintaa kohtaan.
Pyrimme tavoittamaan erityisesti nuoria ja liikunnan harrastajia sekä saattamaan heidät yhteiseen jumalanpalvelukseen liikuntaa arvostavia seurakuntalaisten kanssa. Samalla toivomme uusia osallistujia jumalanpalveluksiin kokemaan yhteisöllisyyttä kirkossa.
Palveleva puhelin
tarvitsee uusia päivystäjiä
Voisitko antaa kolme tuntia kuussa Palvelevan puhelimen päivystäjänä aikaa lähimmäiselle, joka soittaa jostakin päin Suomea?
Jos vastasit kyllä, tule tekemään
ja jakamaan hyvää! Saat samalla
näköalapaikan suomalaisten moninaiseen arkeen. Puhelinpäivystysajat ovat klo 18–21 joka ilta. Ne jaetaan siten, että kullekin puhelinpäivystäjälle tulee kolmen tunnin
vuoro arki-iltaisin tai viikonloppuiltana kerran kuussa.
Sinulla on mahdollisuus osallistua kevätkaudella 2015 alkavalle
peruskurssille ja myöhemmin saada laadukasta täydennyskoulutusta. Päivystäjät kokoontuvat kerran
kuussa omissa purkuryhmissään.
Välillä purkuillassa on koulutusta jostain ajankohtaisesta aiheesta. Vuosittain järjestetään myös
alueellinen koulutuspäivä, jossa on
päivystäjiä laajemmalta alueelta.
Koska päivystäminen on vapaaehtoistyötä, siitä ei saa palkkaa. Päivystäjillä on mahdollisuus osallistua maksutta koulutuksiin ja retkitai virkistyspäiviin. Ennen kaikkea
päivystäjänä saa hyvän mielen siitä, että on mahdollisuus lähimmäisen auttamiseen.
Tiedustelut ja kysymykset:
Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaajat: diakoni Anne Kinnunen p.
044 480 8271 tai teologi Tuija Latvala p. 044 480 8223 tai sähköposti:
etunimi.sukunimi(at)evl.fi. Elämänhallinta osaksi arkea
Miten voin saada apua taloudelliseen hätään tai miten saada rahat
riittämään? Näihin kysymyksiin
etsitään vastausta arjen elämänhallinta -infopäivillä tiistaina 21.4.
Huutoniemen kirkossa, keskiviikkona 22.4. Vaasan kirkossa (kaksikielinen) ja torstaina 23.4. Palosaaren seurakuntatalossa. Tilaisuudet
alkavat klo 9 ja päättyvät klo 14.30.
Kunkin päivän tilaisuuksien sisältö
on sama. Infopäivän aloittaa aamupala ja hartaus, joiden jälkeen kaksi
luentoa. Lounaan jälkeen on kaksi
luentoja sekä päätöskahvit.
Luennoitsijat ovat sosiaalitoimesta, Kelasta, edunvalvonnasta ja velkaneuvonnasta. Sitova ilmoittautuminen perjantaihin 10.4.
mennessä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijälle tai suoraan Ruokapankin projektisihteerille sähköpostina [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro
luentopäivä, jolle osallistut, nimi,
osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoitteesi ja ruokaaineallergiat. Tilaisuuteen otetaan
50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Syvemmälle messuun
Jeesus lampaana
Oman konfirmaationi messun liturgiassa oli yksi osa, joka sai kylmät
väreet menemään pitkin selkäpiitä. Joku toinenkin nuori huokaili, että
”mun mielestä tämä on kaunis”. Sävelmä on vaihtunut, mutta Jumalan
Karitsa -hymni on yhä yksi liturgian kauneimpia osia.
Jumalan Karitsa lauletaan yhdessä seisaaltaan ehtoollisen asettamisen ja Isä meidän -rukouksen jälkeen. Huomion keskipisteenä ovat
silloin ehtoollisaineet, jotka ovat alttaripöydällä. Ajattelemme, että
Kristus on keskellämme leivässä ja viinissä ja ylistämme häntä siitä, että hän on kantanut meidän syntimme.
Laulun sanat perustuvat Johannes Kastajan sanoihin. Johannes
kastoi Jordanilla ihmisiä ja julisti, että minun jälkeeni tulee minua suurempi. Kun hän sitten näki Jeesuksen tulevan luokseen, hän sanoi:
Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh.
1:29).
Näin sanomalla Johannes viittasi sekä Jeesuksen kuoleman hetkeen että sen merkitykseen. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus kuoli ristillä juuri silloin, kun pääsiäislampaita teurastettiin Jerusalemin temppelissä pääsiäisateriaa varten. Siksi Pääsiäisyön ja Pääsiäisen
ehtoollisrukouksessa lausutaankin Jeesuksesta:
Hän on meidän pääsiäislampaamme,
joka on uhrattu puolestamme.
kuolemalla hän kukisti kuoleman
ja ylösnousemisellaan avasi meille tien ikuiseen elämään.
Sen tähden kaikki maa riemuitsee tänä yönä!
Jeesus on kuollut puolestamme, ja siksi meidän ei tarvitse antaa muuta uhria tai pelätä mitään Jumalan rangaistusta. Ehtoollisessa hän on
keskellämme täynnä armoa.
Maaria Perälä
8 Majakka
n 1/2015
Työtä yhteiseksi
Vaasan suomalainen seurakunta etsii vapaaehtoisia uusin keinoin
Suurella Sydämellä -palvelun kautta vapaaehtoiseksi
❧
Tulevaisuudessa tarvitaan yhä
enemmän vapaaehtoistyöntekijöitä, jotta avunpyyntöihin pystytään
vastaamaan. Seurakunta etsii auttavia käsiä, jalkoja, silmiä, korvia ja
suita niihin tilanteisiin ja elämänkohtaloihin, joissa tarvitaan apua.
Uudeksi välineeksi tämän tehtävän hoitamiseksi otettiin seurakunnassa käyttöön Suurella Sydämellä -verkkopalvelu, joka on tänä
vuonna myös Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde.
Suurella Sydämellä on seurakuntien piirissä toimiva vapaaeh-
toistoiminnan verkosto ja vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu. Seurakunnassa tarjolla olevat
vapaaehtoistehtävät ilmoitetaan
verkkopalvelussa. Verkoston kautta voi myös pyytää apua.
Vapaaehtoiselle Suurella Sydämellä -verkosto on kanava auttaa
konkreettisesti oman paikkakunnan apua tai hätää kärsiviä. Voit
tehdä hyvää kertaluontoisesti tai sitoutua pidempikestoiseen vapaaehtoistyöhön. Apua voi olla pientä tai
isoa. Tutustu palveluun ja tarjolla
oleviin tehtäviin osoitteessa vaasa.
suurellasydamella.fi ja ilmoittaudu mukaan. Sivustolla etsitään tekijää monenlaisiin töihin, esimerkiksi Palvelevan puhelimen päivystäjäksi, ystäväksi kirkkokäynneille,
juttukaveriksi vanhukselle tai yksinäiselle, tueksi muistisairaalle, pyhäkoulun ohjaajaksi, piirinvetäjäksi. Tehtäviä, joissa seurakuntalainen voi palvella omaa seurakuntaansa, on lukuisia.
Kaikki Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet haastatellaan henkilökohtaisesti.
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Vapaaehtoisia tapaamassa
❧
Seurakuntaa on mahdollista
palvella lukuisin eri tavoin vapaaehtoisena tehtävissä, joihin ei tarvitse hankkia tiettyä koulutusta tai
erikoisosaamista. Riittää, että ihminen on valmis antamaan omaa
aikaansa tai aiemmin hankittua
osaamista toisen ihmisen auttamiseksi.
❧ Joona Koukkari toimii aktiivi-
sesti seurakunnassa: 1.–3. luokkalaisten ja 4.–6.-luokkalaisten poikien sählykerhon ohjaajana Ristikalla
ja rippileireillä isosena. Parhaillaan
hän on isoskoulutuksessa.
pahdellut lisää. Tehtäväänsä tyytyväinen mies sanoo nauttivansa
soittamisesta. Vaa’assa painaa tietenkin vapaaehtoistehtävän sosiaalinen puoli: hyvä ympäristö ja ystävien tapaaminen.
❧❧❧
❧❧❧
❧ Ystävykset Marja-Terttu Autio
ja Pirjo Hamari lähtivät mukaan
seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiksi yhteisen tuttavan pyydettyä
ensin Lähetysjuhlille avustamaan.
Hamari ja Autio ovat tehneet yhdessä jo pitkään vapaaehtoistyötä
muualla. Seurakunnan eläkeläisruokailujen rahastajana toimiminen sujuukin ystävyksiltä saumattomasti.
❧ Suurella Sydämellä -verkkopalvelun käytön jälkeen on seurakunnalle löydetty jo uusia kasvoja vapaaehtoistehtäviin. Kauko Nissilä on ensimmäisiä seurakuntalaisia, joka vuodenvaihteessa ilmoittautui vapaaehtoiseksi Suurella Sydämellä -palvelun kautta. Palvelun
kautta haettiin muuttoapua, ja tähän tehtävään Nissilä ilmoittautui.
– Näin ilmoituksia palvelusta
sekä kuulin asiasta Lähetysjuhlien
yhteydessä. Vapaaehtoistehtävät
kiinnostavat nyt, kun olen siirtymässä itse eläkkeelle. Erilaiset teknisluonteiset työt sopivat parhaiten itselleni, ja niitä olen jatkossakin kiinnostunut tekemään.
❧❧❧
❧ Lasse Valliuksen ensimmäinen vapaaehtoistehtävä muutama
vuosi sitten seurakunnassa oli kuoron säestyskeikka. Tämän jälkeen
tilaisuuksia on tasaiseen tahtiin ti-
Joona Koukkari
Lasse Vallius
Marja-Terttu Autio ja Pirjo Hamari
Kauko Nissilä
Majakka 9
6.3.2015 n
hyväksi
Köyhyys on totta – Suomessakin
❧
Tilastokeskuksen mukaan
635 000 suomalaista, lähes 12 prosenttia väestöstä, elää köyhyysrajan alapuolella. Yksin asuvan ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa verojen jälkeen 1 170 euron kuukausituloja. Pienituloiseksi määritellään
henkilö, jonka käytettävissä olevat
tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskitulosta.
Länsimaissa puhutaan suhteellisesta köyhyydestä, mutta myös
Suomessa osa ihmisistä ei pysty tyydyttämään päivittäisiä perustarpeitaan. Rahaa ruokaan ja
vaatteisiin ei ole riittävästi. Pahi-
ten köyhyys koettelee yhden huoltajan lapsiperheitä ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, pitkään perusturvan varassa eläneitä yksinäisiä
ihmisiä.
Vaikka tuloerot ovat kaventuneet ja pienituloisten määrä vähentynyt, pienituloisissa perheissä elää edelleen noin 100 000 lasta ja nuorta. Lapsiasiavaltuutetun
toimiston mukaan 30 000 lapsen
ja nuoren kohdalla tämä tarkoittaa
vakavia elintasovajeita.
–Lapsen elämässä köyhyys on
nälkää. Se on myös luopumista
harrastuksista. Se on perhettä pii-
naavaa painetta. Se on vertailua
koulussa ja sen ulkopuolella, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.
Eläkeläisistä pienituloisia on yli
200 000. Perusturvan taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Köyhyys aiheuttaa muun muassa osattomuuden,
ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita sekä terveydellisiä ja sosiaalisia
ongelmia. Monesti vaikeat ongelmat kasautuvat samoille ihmisille ja köyhyys sekä moniongelmaisuus näyttävät periytyvän hälyttävän usein samassa perheessä suku-
polvelta toiselle.
–Onko Suomi harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta?,
Kurttila kysyy.
Yhteisöllisyys ja kaupungistumisen myötä viime vuosikymmeninä kadotettu naapuriapu nostavat Suomessa vahvasti päätään.
Oman lähipiirin auttamisen lisäksi moni suomalainen haluaa tehdä itselleen mielekästä vapaaehtoistyötä. Brittiläisen Charity Aid
Foundation -järjestön ihmisten
auttamishalukkuutta mittaavassa
World Giving Indexissä Suomi sijoittui vuonna 2013 sijalle 33. Tut-
kimuksen mukaan vuonna 2013 39
% suomalaisista lahjoitti rahaa hyväntekeväisyyteen, 27 % teki vapaaehtoistyötä ja 55 % auttoi vieraita ihmisiä.
Salla Peltonen
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Nuori äiti löysi apua vapaaehtoisverkoston kautta
Salla Peltonen
21-vuotias Pilvi on muutaman
kuukauden ikäisen pikkupojan yksinhuoltajaäiti. Vielä reilu vuosi sitten hän suunnitteli perhettä, avioliittoa ja yhteistä elämää miehensä kanssa. Yllättäen suhde kuitenkin kariutui ja Pilvi jäi odottamaan
lasta täysin yksin.
–Kun poika syntyi, huomasin
pian tarvitsevani apua. Vanhemmat asuvat kaukana ja osa ystävistä lopetti yhteydenpidon. Tunsin
olevani aivan yksin. Löysin netistä
Suurella Sydämellä -palvelun ja jätin sinne ilmoituksen avuntarpeestani. Avun pyytäminen tuntui vaikealta, koska tunsin, ettei sitä saisi
pyytää. Ehkä se johtuu kasvatuksesta, Pilvi pohtii.
❧
Pilvi, vauva ja Tuire
Laskut vai ruoka?
Ennen lapsen syntymää Pilvi ennätti valmistua varastonhoitajaksi,
muttei olemaan työelämässä, joten
hän saa minimiäitiysrahaa.
–Vuokra nielee suurimman
osan tuloistani, eivätkä äitiys-,
asumis- ja elatustuet riitä elämiseen. Tai riittäisivät kyllä, jos ne
maksettaisiin kaikki yhdellä kertaa. Silloin minulle jäisi kuukaudessa rahaa vuokran ja laskujen
jälkeen 300–400 euroa, Pilvi kertoo.
–Nyt joudun jatkuvasti tasapainoilemaan laskujen maksamisen
ja ruoan ostamisen välillä. Omista
uusista vaatteista tai harrastuksista on turha edes haaveilla. Olen itse vaikka syömättä, kunhan vauva
saa kaiken tarvitsemansa.
Avunpyynnön myötä Pilvin elämään tuli Tuire. Vapaaehtoinen
auttaja, joka Pilvin mukaan merkitsee hänelle enemmän kuin sanat riittävät kuvaamaan.
–Aluksi en pystynyt käsittämään, miten joku voi auttaa aivan
vierasta ihmistä tuosta noin vaan,
Pilvi muistelee ensikohtaamistaan
Tuiren kanssa.
–Jos Tuirea ei olisi, luottotietoni olisivat menneet. Ehkä olisin kadulla, Pilvi toteaa vakavana.
Omat kokemukset
motivoivat auttamaan
Tuire toimii Suurella Sydämellä -verkostossa vapaaehtoisena talousneuvojana. Pilvin lisäksi hän
auttaa tällä hetkellä neljää muuta
nuorta selviämään arjesta pienillä tuloilla, löytämään työtä ja saamaan elämänsä järjestykseen. Tuiren suuri sydän ulottuu kuitenkin
talousasioita laajemmalle.
–Pilvin kanssa soittelemme, lähetämme sähköpostia ja tapaamme, kun hän tarvitsee apua. Olen
sanonut, että minulle voi soittaa
koska tahansa, kun tuntuu pahalta. Ongelmat on helpompi selvittää, kun niihin tarttuu heti, Tuire
kertoo.
–Sain itse lapsen 19-vuotiaana
ja olen yrittäjänä käynyt läpi monet
ylä- ja alamäet, joten tiedän, mitä
niukka arki on. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tuire tekee edelleen
satunnaisesti töitä.
–Nyt minulla on kuitenkin
enemmän vapautta tehdä sitä, mistä tykkään. Tuntuu hienolta, kun
näkee saaneensa autettua toista.
Ketään ei saa jättää yksin, se on todella huono tie ihmiselle, Tuire sa-
noo ja kertoo seuraavansa nuoria
siihen asti, että he saavat elämänsä
järjestykseen.
Hyvä lähtee kiertoon
Taloudellisista murheista huolimatta Pilvi nauttii arjesta vauvan
kanssa.
–Lapsi tuo elämään valtavasti iloa, voimaa ja halua saada asiat kuntoon. Olen oppinut sen, että jokainen hetki lapsen kanssa on
merkityksellinen ja ennen kaikkea
uskomaan itseeni äitinä, vaikka välillä pelkään, että minua ja jaksa-
mistani äitiyteen aliarvioidaan, Pilvi sanoo. Hyvä on jo lähtenyt kiertämään. Pilvi kertoo lahjoittavansa pienistä tuloistaan kuusi euroa
kuussa lasten auttamiseen tehtävään työhön.
–Olen myös pystynyt tukemaan
raskaana olevia ystäviäni, jotka
ovat huolissaan oireista, joita minullakin oli odotusaikana. Tulevaisuudessa haluaisin auttaa ihmisiä enemmän, Pilvi sanoo ja kertoo
haaveilevansa myös työstä musiikin parissa.
Salla Peltonen
10 Majakka
n 1/2015
Minun
päiväni
Klo 5.45 herätyskello herättää
minut. Aamutoimien jälkeen vilkaisu mittariin saa toteamaan,
että pakkanen on kiristynyt.
Lämmintä päälle ja matkaan, kun
kävelee kilometrin verran kävellessä silmät aukeavat. Perinteisesti Oravaisten liikenteen bussin valot jo näkyvät, kun pääsen
pysäkille, mutta ehdin kuitenkin.
Työpaikkani on kirkkoherranvirastossa. Virastossa vastaamme puhelimeen klo 8 alkaen, asiakkaille viraston ovet aukeavat klo 8.30. Talviaikaan suljemme klo 16, kesäaikaan klo 15.
Tänään toimistosihteerin työpäiväni alkaa tulostamalla seurakuntaan liittyneiden uusien
jäsenten listat. Heitä onkin upea
joukko: 120 henkilöä. Listat läpikäytyäni teen vielä Tervetuloa
seurakuntaamme -kirjeet kaikille. Tällä kertaa kuoreen sujahtaa
uusin Luotsi ja kirje uudesta kotiseurakunnasta.
Lounasaikaan työpaikkamme keittiö tarjoaa jälleen kerran
erinomaista kotiruokaa: tänään
saamme herkullista kanakeittoa.
Puhelin soi ja seurakuntalaisia
käy Koulukadun virastossamme.
Teemme heille elää-todistuksia,
otamme vastaan virkatodistus-,
sukuselvitys- ja sukututkimuspyyntöjä. Hoidettavat tehtävät
vaihtuvat välillä nopeastikin ilosta suruun. Saan varata kastejuhlan kolmelle perheelle, joista kaksi on saanut esikoislapsensa. Tehdessäni heille varausta juttelemme siitä, miten kaikki on uutta ja
ihmeellistä pienen ihmisen kanssa. Kevään vihkipari käy luonani, ja avioliiton esteiden tutkinta laitetaan vireille. Kerron heille
mahdollisuudesta lainata häämusiikki-cd kotiin kuunneltavaksi ja annan vihkipapin yhteystiedot. Näistä onnentunteista saan
itsekin voimaa työhön. Saan olla
myös hetken rinnalla kulkijana,
kun varaamme siunauskappelin,
muistotilaisuuspaikan, papin ja
kanttorin perheen äidin siunaustilaisuuteen. Ihmisille, jotka luonamme käyvät, nämä ovat ainutkertaisia hetkiä, erityisesti kun
tehdään vihki- tai kastevarausta
tehtäessä tai järjestetään hautajaisia. Näissä tilanteissa rakkauden tunne on voimakas.
Tällä hetkellä nuoret käyvät
paljon kysymässä kesätyöpaikkaa. Tuntuu mukavalta tavata eriikäisiä seurakuntalaisia.
Työpäivä kului tänäänkin nopeasti. Toimistosihteerin työssä
päivät ovat erilaisia, vaikka perustehtävät pysyvät. Yhteistyö ja
sen merkitys työkavereiden kesken korostuu tilanteiden vaihdellessa.
Iltani kuluu kotitöiden merkeissä. On myös aikaa käydä kävelyllä ja tavata ystäväni Ulla kirjastossa. Minulle on tärkeää pitää
yhteyttä ystäviini. Kirjeen kirjoittaminen on ihanaa, ajan löytyminen vain on haasteellista. Ennen
nukkumaan menoa luen hetken
Hanna Jensenin kirjaa ”940 päivää isäni muistina”, mutta ilta­
unisena pääsen ensimmäisen sivun loppuun.
Paula Korkeamäki, kirkkoherranviraston toimistosihteeri, kohtaa päivittäin seurakuntalaiset
iloineen ja murheineen. Korkeamäelle tärkeitä
asioita elämässä ovat perhe, läheiset, ystävät,
ulkoilu, kirjoittaminen, musiikki, mietelauseet
ja valokuvaaminen.
Parasta isä–poika-laatuaikaa eräkurssilla
Tuntuuko siltä, että oma poika puhuu kieltä, joka muistuttaa
englantia ja leikkii maailmassa,
jossa on jotakin tuttua, mutta on
silti aikuisen ulottumattomissa:
endermanit, creeperit, survivalworld, creative-world ja niin edelleen? Tai onko modernin teknologian mahdollistama maailma viemässä molemmat, mutta yhteistä
kieltä ei silti oikein löydy.
Jos on tarvetta päivittää yhteiselon laatu uudelle tasolle pojan kanssa, on seurakunnalla tar-
jolla todellinen takaisin perusasioiden äärelle -kurssi isille ja pojille: Eräkerho Kaltion eräkurssilla
saatte vinkkejä ja eväitä omatoimiseen retkeilyyn niin lähimetsissä kuin Lapin perukoilla. Mikäli tarpeeksi luonnossa retkeilystä kiinnostuneita isiä poikineen saadaan kokoon, järjestää
Kaltio lisäksi Lapin maisemissa tosi elämän survival-reissun,
jossa on juuri sopivasti haastetta.
Kurssin toteutuksessa ja vaellusten suunnittelussa huomioidaan
erityisesti työikäiset isät poikineen.
Eräkurssi pidetään viikonloppuleirinä 21.–23.8. Österhankmon leirikeskuksessa. Viikonlopun mittaisen eräkurssin hinta
on isiltä 50 € ja pojilta 25 € sisältäen täysihoidon.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset eräkerho Kaltion toiminnasta
vastaaville Pekka Uusi-Hakalalle
p. 044 480 8484 tai Arto Lehtinevalle p. 044 480 8222.
Pekka Simojoki ja Exit Vaasan kirkossa
Pekka Simojoki ja Exit konsertoivat Vaasan kirkossa pe 6.3. klo 18
alkaen. Ohjelma ovelta 10 €.
Yhtyeen musiikki soi nykyään
yli kirkkokuntarajojen ja sen yleisö muodostuu hyvin eri-ikäisistä
kuulijoista. Monet Exitin kappaleet
ovat olleet suuria hittejä rippikouluissa ja suosituimmat niistä ovat
päätyneet useisiin nuottikirjoihin.
Yhtyeen tunnetuimpia lauluja ovat
Varjoista maan, Kahden maan kansalainen ja Mitä rakkaus on?
Suomalaisen kristillisen rockin
pioneeriyhtye Exit juhlisti 25-vuo-
tista taivaltaan vuonna 2012. Exitin
perusti vuonna 1987 joukko muusikoita, jotka olivat tahoillaan toimineet jo pidempään gospelin parissa.
Aloittaessaan Exit oli ensimmäisiä
yhtyeitä Suomessa, joka yhdisti rockmusiikin ja kristillisen sanoman.
Alkuperäisjäsenistä Exitissä ovat
jäljellä Pekka Simojoki (laulu), Matti Puttonen (laulu ja koskettimet) ja
Timo Luoto (rummut). Muut yhtyeen jäsenet ovat Jari Levy (laulu ja
koskettimet), Markku Perttilä (laulu ja kitara), Jarkko Jouppi (kitara)
ja Timo Jouppi (basso).
Koko perheen ulkoilupäivä
Österhankmon leirikeskuksessa lauantaina 23.5. klo 11–15. Retkikirkko, ulkoilua, askartelua ja muuta touhua koko perheelle. Retki 18 e / perhe, 7 e aikuinen ja yli 3-vuotiaat lapset
4 e. Bussikuljetus. Ilmoittautuminen
8.5. mennessä vaasansuomalainenseurakunta.fi tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon puh. 326 1209. Tiedustelut: Monika Heinonen puh. 326
1241, 044 480 8241, [email protected]
Majakka 11
6.3.2015 n
Präntöö, Gerby ja Rooma
Palosaaren ja Gerbyn alueiden vastaavana pappina marraskuussa aloittanut Outi Klapuri kulkee tottuneesti sakastista kirkon
kapeita käytäviä pitkin kerroksesta toiseen, vaihtaa muutaman sanan harjoittelemassa olevan kanttorin kanssa ja kehuu samalla
Palosaarella vallitsevaa aktiivista yhteisöllisyyttä.
– Palosaari on dynaaminen alue, ja
täällä asuu aktiivista väkeä. Palosaarella on yhdistyksiä ja yhteenliittymiä, kuten uusi Järjestöfoorumi, jotka toimivat asukkaiden hyväksi. Tämä on hienoa ruohonjuuritason yhteisötyötä, jossa seurakunta saa olla mukana yhtenä toimijana, Klapuri iloitsee.
Alun alkaen vähäkyröläinen ja
Laihialla lukion suorittanut Outi
Klapuri tuli Helsingin kautta Vaasan suomalaisen seurakunnan palvelukseen loppuvuodesta 1987 sijaiseksi oppilaitospastorin tehtävään. Tuolloin ei ollut vielä mahdollista naisen toimia pappina, joten Klapuri hoiti lehtorille soveltuvia tehtäviä opiskelijoiden parissa.
Kovin kauan ei lehtorivaihe kestänyt.
Klapurille tuli työhön uusia haasteita, ja myös eri näkökulma papin työhön.
– Virkistävää on, kun nyt voin
katsoa työtäni ja sen vaikutuksia
kaikkien seurakuntalaisten kannalta sekä hallinnon ja esimiestyön näkökulmasta. Uutta minulle
on työskentely kansainvälisen diakoniatyön ja ystävyysseurakuntatyön hyväksi.
Vastaavana aluepappina Klapuri on alueneuvoston puheenjohtaja. Alueneuvostossa luottamushenkilöt tuovat kuuluviin asukkaiden
toiveita ja tarpeita seurakuntaelämälle. Klapuri kokee tehtäväkseen
puheenjohtajana luoda mahdollisuus sille, että erilaiset pyrkimykset pääsevät esille ja tulevat kuulluiksi.
”
Kaikki kääntyy hyväksi,
kaikki kääntyy hyväksi
ja kaikenlaiset asiat
kääntyvät hyväksi”
Kappalainen Outi Klapuri vastaa Palosaaren–Gerbyn alueen toiminnasta ja johtaa alueneuvostoa. Klapuri toivoo näkevänsä kirkkoon kokoontuneena erilaisia
seurakunnan jäseniä.
Äiti Juliana Norwichlainen
– Olin maaliskuussa 1988 niiden ensimmäisten naisten joukossa, jotka Suomessa vihittiin pappisvirkaan. Vihkimyksen jälkeen
hoidin oppilaitospastorin virkaa
2000-luvun alkupuolelle. Viimeiset
kymmenen vuotta olen ollut lapsija perhetyön pappina.
Klapuri tekee edelleen papin
perustehtäviä eli kastaa, vihkii ja
siunaa seurakuntalaisia, käy koti- ja laitoskäynneillä ja pitää hartauksia. Vastaavana aluepappina
Entä muutoksen tuulet?
Palosaaren alueella näkyy luonnollisesti paljon opiskelijoita. Seurakunnalla on aktiivinen kansainvälinen seurakunta, joka kokoontuu viikoittain Palosaaren kirkossa.
– Lisäksi on merkittävää, että
seurakunta voi toimia yhteistyössä alueen koulujen ja päiväkotien
kanssa.
– Haaveilen siitä, että jumalanpalvelus keräisi yhteen koko seura-
kunnan. Että samaan jumalanpalvelukseen kokoontuisivat nuoret ja
vanhat, muualta muuttaneet ja paikalliset, perheet ja yksinasuvat.
Ajan henki ei taida suosia Klapurin haavetta. Ihmisten toiveet ja
tarpeet ovat yksilöllistyneet, ja sitä
omaa juttua etsitään myös seurakunnan toiminnassa.
– Toisaalta on kovin merkittävää, että meillä on Palosaarella ja
Gerbyssä vahvoja yhteisöjä: Ilta
lähteellä -tilaisuudet, kotisatamamessut ja kansainvälinen messu,
joilla on kullakin oma kävijäkuntansa. Gerbyssä isänpäivälounas
saavutti huikean suosion, ja samaa
Kaikki tiet vievät Roomaan
Kahden aikuistuneen tyttären äidillä on aikaa työn lisäksi jo harrastuksillekin. Klapuri laulaa nykyään
Vasa Kammarkörissä, jonka riveissä hänellä on maaliskuun lopussa
konserttikeikka.
– Laulaminen on virkistävä harrastus ja hyvää vastapainoa työlleni pappina.
Ehkä yllätykseksi monille, Klapuri soittaa tavallisen kitaran lisäksi sähkökitaraa. Hyppysissä on välillä myös äidiltä peritty mandoliini.
Työyhteisössä on varsin hyvin
tiedossa Klapurin rakkaus Italiaan
ja erityisesti Roomaan, jonne pastori on aina joko pian ollut lähdössä
tai juuri sieltä palannut. Eikä ihme,
sillä Roomassa yhdistyvät Klapurille monet mieluisat asiat: lämpö,
historia, kristinuskon alkuaskeleet,
kuvataide, musiikki, elämän katseleminen ja hyvä ruoka.
– Minulle on tärkeää, että matkustetaan yhdessä elämän reissukaverien kanssa. Aikaisempina
vuosina reissattiin koko perheellä,
viime aikoina useimmiten kahdestaan puolison kanssa. – SM
Naimisiin pääsee nyt selkokielellä
Sinapinsiemeniä
Häntä pystyyn!
Kun olin taannoin hyvin surullinen, sain puhelun, jossa
minulle tokaistiin: ”Häntä pystyyn!”. Mietin silloin, että
paras on ottaa tästä itse opiksi ja miettiä kaksi kertaa,
mitä itse sanoo surevalle ihmiselle.
Sureva ihminen ei kaipaa tsemppihuudahduksia,
huippukivan tulevaisuuden ennusteluja tai eteenpäin
ryhtymisen kannustuksia. Se, mitä sureva ihminen kaipaa, on jotain, minkä on juuri menettänyt eikä sitä voi
kukaan toinen ihminen tuoda hänelle takaisin. Useinkaan emme koskaan saa tietää vastauksia elämän suurimpiin miksi-kysymyksiin.
Se, mitä sureva ihminen arvostaa, on toisen ihmisen läsnäolo, se, että toinen jaksaa olla rinnalla, vaikka kuinka tilanne tuntuisi tukalalta lähinnä siksi, ettei
osaa sanoa mitään viisasta. Kun toinen ei lähde karkuun, vaan jaksaa olla surevan ihmisen kanssa: surra,
ihmetellä, huutaa Jumalan puoleen, itkeä, antaa nenäliinan, kysyä kuulumisia, vaikka tietää, ettei oikeastaan
mikään ole muuttunut.
Sureva ihminen ei välttämättä tarkoita ihmistä, joka on kohdannut menetyksen tai muun suuren tragedian. Itse kukin saatamme aika ajoin kokea elämämme olevan kuin erämaavaellusta, jossa päivällä on tukalan kuumottavaa ja ahdistavaa ja yöllä yksinäistä ja pelkojen, turhautumisen ja itseensä pettymi-
odotamme keväällä järjestettävästä
äitienpäivän kahvikonsertista.
sen ajatuksia. Nämäkin kokemiset kuuluvat tähän kirjavaan elämäämme. Kun on tällaisessa suon silmässä,
ei välttämättä näe eikä jaksa edes nähdä pois pääsyä
surusta. On vaan liian väsynyt taistelemaan. Kaikki väsyttää. Kaikki tavallisetkin asiat voivat tuntua suurelta
ponnistelulta. Silloin ei myöskään jaksa itse nostaa sitä häntää pystyyn.
Lohdutukseksi kerron sinulle, väsynyt ja pettynyt
ihminen, että silloinkin on joku, joka jatkuvasti taistelee puolestasi, rukoilee puolestasi, rakastaa sinua, on
sinusta suorastaan isällisen ylpeä ja odottaa huomiotasi kuitenkaan pettymättä, kun sitä ei tänäänkään tullut. Tämä sinun ikuinen sponsorisi on Jumala, Isä, sinun Luojasi, sinun toivosi.
Silloinkin, kun et jaksa, Taivaan Isä jaksaa. Silloinkin,
kun et halua rukoilla, silloinkin sinua kannatetaan sylissä. Sinä olet ihme, suuri ihme! Ja sinä pääset surustasi vielä yli! Häntä pystyyn… sitten
kun se itsestään nousee!
Suvi-Orvokki Kunnasto
seurakuntapastori
Suomen evankelis-luterilainen
kirkko vahvistaa selkokielistä työtään. Jumalanpalveluksesta sekä
kirkollisista toimituksista on koekäytössä selkokielelle mukautetut
versiot. Selkokieltä kuullaan myös
radion hartausohjelmissa kevään
aikana.
Selkokielisissä jumalanpalveluksissa ja toimituksissa liturgian osia
ja rukouksia on muokattu sanastoltaan ja lauserakenteiltaan tavallista yleiskieltä helpommaksi. Selkokielisistä mukautuksista hyötyvät
erityisesti vieraskielisten, muistisairaiden tai kehitysvammaisten
kanssa työskentelevät.
– Kirkolla on hyvä sanoma, joka
kuuluu kaikille. Jeesus puhui vertauskuvilla, joita jokainen pystyi
ymmärtämään. Myös selkokielessä käytetään arkisia, tuttuja sanoja,
sanoo kirkon saavutettavuustyöstä
vastaava asiantuntija Riitta Kuusi.
– Pelkistäminen pakottaa miettimään, mikä on oleellista. Viesti
välittyy paremmin myös niille, joille kirkollinen sanasto on vierasta.
Radion hartausohjelmissa puhutaan selkeää suomea
Radiossa selkokieltä kuulee kevään aikana monta kertaa viikossa.
Radion iltahartauksissa maanantaisin näyttelijä Saara Hedlund
lukee selkomukautettuja Raamatun
tekstejä koko kevään ja alkukesän
ajan. Keskiviikkoaamujen hartauksissa puolestaan käydään läpi kristinuskon perusteita selkokielellä.
Kirkko uudistaa kevään aikana
myös selkokielisiä verkkosivujaan.
Uusille sivuille tuotetaan aiempaa
laajempaa materiaalia kristinuskosta, kirkkovuoden pyhäpäivistä
ja kirkon toiminnasta.
Kirkon tiedotuskeskus
Kiinnostaako soitinopetus?
Tyttöjen ja poikien musiikkikoulussa annetaan yksityisopetusta pianon, poikkihuilun, viulun, rumpujen ja kitaran soitossa. Musiikkikoulu on maksullista. Syksyllä 2015
alkavaan musiikkikouluopetukseen ilmoittaudutaan perjantaihin
22.5.mennessä. Tiedustelut: kanttori Johanna Välimäki puh. 044 480
8232, [email protected]
12 Majakka
Nuortenleiri
Kolmisen kymmentä 13–17-vuotiasta nuorta Vaasasta, Vähästäkyröstä ja Mustasaaresta kokoontui rovastikunnalliselle nuortenleirille Lepikkoon helmikuun alussa. Viikonloppuleirin teema oli tunteet, joista riitti ainesta keskusteltavaksi läpi leirin: Millaisia tunteita ihmisillä voi olla ja miten
niitä voi ilmaista. Omia kokemuksia ja
tunteita peilattiin siihen, millaisia tunteita Raamatussa on ja miten ne siellä
tulevat esille. Tunnepohdiskelujen lisäksi ohjelmassa oli pulkkailua priimakunnossa olevassa mäessä, askartelua, pelailua, keskusteluita, maistuvaa ruokaa ja
hiljentymistä.
Lauantaina nuoret valmistelivat yhdessä sunnuntain messua. Nuoret jaettiin
kolmeen eri porukkaan, jotka saivat oman
vastuualueensa messun valmistamisessa:
saarnaporukka harjoitteli esittämään kynttilänpäivän aiheen näytelmänä, musiikkiporukka treenasi messussa soitettavat kappaleet ja suntioporukka valmisti ehtoollisleivän omien suntiotehtäviensä lisäksi. Lauantai-illan hauskuutus oli varmistettu, kun
koomikko Mikko Vaismaa saapui vetämään
oman shownsa.
Sunnuntaina leiri huipentui yhdessä valmisteltuun messuun, minkä jälkeen oli leirin päätös. Leiri loppui monen
mielestä liian nopeasti, mutta sanat seuraavasta nuortenleiristä vilisivät jo
osallistujien huulilla. ”Otetaan syksyllä uusiksi!” n
n 1/2015
Kuvat Mikko Matkoski
tunteita täynnä
Majakka 13
6.3.2015 n
Tapahtumia
Pekka Simojoki ja Exit
Vaasan kirkossa pe 6.3. klo 18. Ohjelma ovelta 10 €.
Isänmaallisia lauluja
”On kaunis synnyinmaamme”
Isänmaallisten laulujen yhteislaulutilaisuus Palosaaren kirkossa
torstaina 12.3. klo 18, laulattamassa Lottakuoro.
IKHTYS-messu
Vaasan kirkossa perjantaina 13.3. klo
18, pappina Kunnasto ja kanttorina
Niemistö, houseband. Perjantaina
17.4. klo 18 Vaasan kirkossa pappina Jenna Utriainen, kanttorina Niemistö.
Ilta lähteellä
Palosaaren kirkossa lauantaina 14.3.
klo 18 Palosaaren kirkossa, Niemi ja
lauantaina 16.5. klo 18, Latvala.
Perhemessu
Vaasan kirkossa sunnuntaina 15.3.
klo 10, Kela, Ristolainen, Välimäki.
”Miten voit, nainen?”
– Naisten iltapäivä
Vanhan Vaasan pappilassa lauantaina
21.3. Alustajana Tuula ”Haxu” Hakkarainen (KRS), joka
päivän aiheesta puhumisen
lisäksi laulattaa
uuden Viisikielinen -laulukirjan lauluja. Lounas klo
12, päätöskahvit klo 16.30. Osallistumismaksu on 10 €. Ilmoittautuminen ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 16.3. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. 326 1209.
Maria, Ave Maria -konsertti
Palosaaren kirkossa lauantaina 21.3.
klo 18, Vasa Kammarkör, joht. Anne Tienhaara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
70 v täyttäneiden
kirkkopyhä ja messu
Vaasan kirkossa sunnuntaina 22.3.
klo 10, Perälä, Niemistö, Ristolainen.
Juhla Vaasan kirkon kryptassa messun jälkeen.
Metsäkallion seurakuntakodissa keskiviikkona 18.3. klo 18, puhe Latvala.
Vapaa pääsy.
Pääsiäisaskarteluilta
lapsiperheille Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaina
19.3. klo 17.30–19. Tule mukaan
askartelemaan pääsiäistä!
lapsiperheille Huutoniemen seurakuntakeskuksessa ti 28.4. klo
17.30–19. Tule askartelemaan lasten kanssa äidille tai isoäidille yllätys.
Vaasan kirkossa torstaina 26.3.,
23.4., 7.5. ja 21.5. klo 18.
MYYJÄISIÄ
Pärnupiirin ruoka- ja leivonnaismyyjäiset isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 lauantaina 28.3. klo 11–13.
Yhteisvastuumyyjäiset Huutoniemen
seurakuntakeskuksessa sunnuntaina
29.3. klo 11–12.30. Myynnissä leivonnaisia, arpoja, käsitöitä, kahvia ja yhteisvastuutuotteita.
Perhemessu
Palosaaren kirkossa sunnuntaina
29.3. klo 15, Kela, Niemistö.
Kansanlaulumessu
Endlessy Ikuisesti
Konsertti Palosaaren kirkossa keskiviikkona 8.4. klo 19, David Lyle-Morris (Uusi-Seelanti). Järj. srk. ja Kansanlähetys.
Lastenlaulukonsertti
Huutoniemen kirkossa lauantaina
11.4. klo 16, Suvi Koivisto, Välimäki,
lapsikuoroja, puhe Bexar. Yhteislaulua ja lasten musisointia. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle.
Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 12.4. klo 17, Bexar, Tuomisto.
Laulavat kulkurit
– Juhlakonsertti
Perhekirkko
Miesten lounas
Huutoniemen kirkossa sunnuntaina
22.3. klo 10, Thölix, Lohikoski-Ojala.
Eläkeläisten kirkkopyhä
Marianpäivän messu Palosaaren kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 15 Palosaaren kirkossa, Outi Klapuri, Ristolainen. Bussikuljetus klo 14.30 Gerbyn
seurakuntakoti–Vetokannas–Palosaaren kko.
Kuoro- ja
orkesterikonsertti
Mozartin Vesper Solennae de Con-
ja Alahärmän kirkkoon kouluikäisille lauantaina 9.5. Kirkossa yhteistä ohjelmaa, ulkona nautitaan
lounas, minkä jälkeen suunnataan
Power Parkiin. Ilmoittautuminen
7.4. klo 9–11 puh. 044 480 8248 /
Brisk-Mosander tai 7.–16.4. osoitteessa vaasansuomalainenseurakunta.fi.
Österhankmon leirikeskuksessa
4.–10.5. yhdessä Isonkyrön rovastikunnan ja Vaasan päihdehuollon
kanssa. Lähtö ma 4.5. klo 10 Koulukatu 26:n edestä. Leirimaksu 30 e.
Ilmoittautuminen 13.–27.4. mennessä Erja Kahl-Huhtamäki puh.
044 480 8263 tai 326 1263.
Hiljaisen viikon kirkkoilta
Vaasan kirkossa maanantaina 30.3.
klo 18, ”Tiellä Jerusalemiin”, Gospel
Covertajat, hartaus Kela.
Passiokonsertti
Huutoniemen kirkossa ti 31.3. klo 19,
Kuula-opiston opiskelijoita ja opettajia, hartaus Tuomo Klapuri ja Lohikoski-Ojala. Vapaa pääsy.
Ilmoitushinta 1,50 €/pmm
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
[email protected]
p. 040 832 2540
Toimitusneuvosto
Päivi Ahvenvaara, Sanna
Majakka ilmestyy vuonna 2015
Malkavaara, Marie Mattila,
6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11.
Tuulikki Kouhi, Varpu Saari, Sami
Saharinen
ISSN 1458-039X
Pyhäkoulujen
kevätkirkko
Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 3.5. klo 17, Bexar, Välimäki.
Musiikkikoulun
kevätkonsertti
Palosaaren kirkossa torstaina 7.5. klo
19, Nissilä, Välimäki.
isossa seurakuntasalissa Koulukatu
28 perjantaina 17.4. klo 11.45, Laulavat kulkurit, hartaus Koskela, Tuomisto. Lounas 6,50 e.
Rovastikunnallinen
miestenpäivä
Messu Vaasan kirkossa sunnuntaina 19.4. klo 10, saarna Juhani Niemistö, Ristolainen. Vaasan
kirkon kryptassa messun jälkeen
kirkkokahvit, esitelmä professori
Kari Uusikylä. Järj. srk. ja Vaasan
NMKY.
Äitienpäivän
kahvikonsertti
Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 10.5. klo 15, Outi Klapuri, Tuomisto, Välimäki.
Häämusiikkikonsertti
Vaasan kirkossa su 24.5. klo 17. Vapaa pääsy.
Lauluja lähetykselle ja
nyyttikestit
Vanhan Vaasan pappilassa sunnuntaina 24.5. klo 15, Timo Holmlund.
International activities
Ähtäri Zoo and Tuuri Village Shop on
Sat 4.4. 30 €/person includes bus and
entrance fee to Zoo. Children under
3 years for free in company of adult.
Sign up by 24.3 to [email protected]
We will be speaking English, Finnish
and Swedish during the day.
Seurakunta tarvitsee
vapaaehtoistyöhön arkunkantajia
Kaikilla ei ole läheisiä tai he ovat
niin iäkkäitä, etteivät jaksa kantaa
arkkua hautaan. Tarvitsemme vapaaehtoistyöhön arkunkantajia.
Seurakunta järjestää arkunkantajan koulutuksen keskiviikkona
8.4. klo 17–20.
Kouluttajina toimivat seurakuntapastori Tuija Latvala ja vah-
Vaasan suomalaisen
seurakunnan tiedotuslehti
Julkaisija
Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely
Vaasan suomalainen seurakunta
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi
Ilmoitukset
Päätoimittaja
Kotimaa Oy, Pirjo Teva,
Tuomo Klapuri
p. 020 754 2284, 040 680 4057,
[email protected]
[email protected]
Huutoniemen kirkossa sunnuntaina 3.5. klo 10, Tuomo Klapuri, Lohikoski-Ojala.
Tilkkutäkkimessu
Vaasan kirkossa torstaina 16.4. klo 19,
Pertti Kallio, Leo Louhivaara, puhe
Lehtineva.
Päihteistä
kuntoutuvien leiri
Toimitussihteeri
Sari Mäenpää
p. 06 326 1210
[email protected]
Äitienpäivän
askarteluilta
Vaasan kirkossa sunnuntaina 22.3.
klo 18, Kunnasto, Niemistö, Siru Airistola Airistola, Allan & The Astronauts.
Retki Power
Parkiin
Majakka
Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 19.4. klo 17, Saharinen, Niemistö.
Rukous- ja ylistysilta
Rockmessu
Kauneimmat
kansakoululaulut
Perhekirkko
fessore Vaasan kirkossa keskiviikkona 25.3. klo 19. Vaasan kaupunginorkesteri, Huutoniemen kirkkokuoro, Vaasan kirkkokuoro, Sundomkören, Brändö kyrkokör, Trefaldighetskyrkans kör. Solisteina sopraano Monica Heikius, altto Johanna Välimäki,
tenori Simon Granlund sekä basso
Johannes Heikkilä. Teoksen johtaa
Dalia Stasevska. Lippuhinta 24/20/16
€, osoitteessa netticket.fi.
Perheiden
toimintaillat
Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaina 26.3. ja 23.4. klo
17.30–19.30. Pienoissähköautorata-ajelua yli 40 metriä pitkällä radalla, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Iltapala ja hartaus. Vapaa pääsy. Soveltuu sekä pienille että kouluikäisille lapsille.
timestari Vesa Korpi. Koulutus tapahtuu hautausmaan kappelissa.
Lisätietoja antaa seurakuntapastori Tuija Latvala puh. 044 480
8223 tai [email protected].
Koulutukseen voi ilmoittautua
Suurella Sydämellä -nettiohjelman
kautta 31.3. mennessä vaasa.suurellasydamella.fi
14 Majakka
n 1/2015
Pyhiä lauluja lännestä ja idästä
Pia Skibdahl
Ekumeenisen laululeiriviikonlopun 24.–26.4. Vaasan ortodoksisessa kirkossa järjestää Vaasan ortodoksinen seurakunta yhteistyössä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Kurssin hinta on n.
90 e. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä sähköpostina arja.sigfrids@
akat.fi tai tekstiviestillä numeroon
040 755 2923. Kurssille osallistuvalle laulutaito ei ole välttämätön.
Pyhä laulu – löytöretki ääneen
ja hiljaisuuteen on kurssi äänestä ja meditaatiosta kiinnostuneille, jolla voit tutustua omaan ääneesi, vapauttaa luovuutesi ja kohdata
itsesi ja sisäisen hiljaisuutesi. Ääni on ihmiselle voimavara ja lahja. Jokainen ihminen on soitin, joka soi omalla ainutlaatuisella tavalla. Kurssilla tutustumme äänen
resonanssiin, joka hoitaa ääntä,
mieltä että koko ihmistä. Laulamme myös yksinkertaisia pyhiä lauluja lännestä ja idästä ja tutustumme harmoniseen ääni-improvisaatioon. Tutustumme myös ortodoksiseen kirkkomusiikkiin.
Kurssilaisia kouluttavat laulupedagogi, laulaja ja musiikin maisteri Pia Skibdahl, jolla on 30 vuoden
monipuolinen kokemus äänestä,
laulusta ja musiikista sekä Vaasan
ortodoksisen seurakunnan kanttori Laura Aho.
Laulavat kulkurit 10-vuotisjuhlavuosi
Pertti Kallio ja kitara on ollut tuttu
näky jo vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1980 lähtien Pertti on vastannut Raamattuopiston julistustyön
musiikkityöstä. Näin ollen kuluva
vuosi on laulavan kulkurin juhlavuosi. Pertti vierailee 16.–17.4. Vaasassa yhdessä Leo Louhivaaran kanssa.
Tervetuloa Laulavien kulkurien
kevätkonserttiin torstaina 16.4.
klo 19 Vaasan kirkkoon. Laulavia
kulkureita voi kuulla myös miesten lounaalla perjantaina 17.4. klo
12 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28.
Saa rakastaa.
Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 €
Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti
√ Kyllä kiitos!
Tilaan Itselleni Lahjaksi
Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €).
ASKEL
MAKSAA
POSTIMAKSUN
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.
Tilaa soittamalla
020 754 2333
• Lankapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.
• Matkapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
TILAAJA/MAKSAJA
41 6.3.15
SAAJA (jos eri kuin maksaja)
Nimi
Nimi
Osoite
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Tilaa sähköpostilla
[email protected]
Tilaa internetistä
www.askellehti.fi/tarjous
Sähköposti
Kotimaa Oy
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 Helsinki
Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia
sähköpostilla ja tekstiviestillä.
Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain
mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.
Majakka 15
6.3.2015 n
PALMUSUNNUNTAI 29.3.
Messu klo 10 Vaasan kirkossa.
Messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Yhteisvastuumyyjäiset messun
jälkeen.
Messu klo 13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa.
Sunday Service 1 pm. in Palosaari Church.
Perhemessu klo 15 Palosaaren kirkossa.
Arabiankielinen messu klo 15 Ristinummen srk-keskuksessa.
Messu klo 17 Gerbyn seurakuntakodissa.
Kohtaamispaikkamessu klo 17 Vaasan kirkossa.
PÄÄSIÄINEN
Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 Ristinummen srk-keskuksessa.
Kiirastorstain ehtoollinen klo 20 Huutoniemen kirkossa.
Kiirastorstain ehtoollinen klo 20 Vaasan kirkossa. Kirkkoauto
Metsäkalliosta ja Suvilahdesta.
PITKÄPERJANTAI 3.4.
Sanajumalanpalvelus klo 10 Vaasan kirkossa.
Sanajumalanpalvelus klo 10 Huutoniemen kirkossa.
Sanajumalanpalvelus klo 13 Palosaaren kirkossa.
Sanajumalanpalvelus klo 13 Ristinummen srk-keskuksessa.
Arabiankielinen sanajumalanpalvelus klo 15 Ristinummen
seurakuntakeskuksessa.
MALKAMAANANTAI 30.3.
Hiljaisen viikon kirkkoilta ”Tiellä Jerusalemiin” klo 18 Vaasan
kirkossa.
HILJAINEN LAUANTAI 4.4.
Pääsiäisyön messu klo 23 Palosaaren kirkossa.
TIKKUTIISTAI 31.3.
Kuulaopiston musiikki-ilta klo 19 Huutoniemen kirkossa.
Hiljaisen viikon kirkkoilta klo 19.30 Vaasan kirkossa.
PÄÄSIÄISPÄIVÄ 5.4.
Messu klo 10 Vaasan kirkossa.
Perhemessu klo 10 Huutoniemen kirkossa.
Sunday Service with Holy Communion 1 pm. in Palosaari Church.
Arabiankielinen pääsiäismessu klo 15 Ristinummen seurakuntakeskuksessa.
KELLOKESKIVIIKKO 1.4.
Hiljaisen viikon viikkomessu klo 19 Palosaaren kirkossa.
Hiljaisen viikon kirkkoilta klo 19.30 Vaasan kirkossa.
KIIRASTORSTAI 2.4.
Kiirastorstain ehtoollinen klo 15 Vaasan kirkossa.
Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 Gerbyn seurakuntakodissa.
TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ 6.4.
Messu klo 10 Vaasan kirkossa.
MIESTEN
SAUNAILLAT
NAISTEN LOUNAAT
Pe 20.3.
Luontoterapiaohjaaja Mirjam Silvén:
Luonto herää
Pe 24.4.
Huhtikuun hurmaa
HääMUSIIKKIKONSERTTI
su 24.5. klo 17
Vaasan kirkossa
Vapaa pääsy!
LOUNAAT
Lounas tiettynä perjantaina klo 11.45 isossa
seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Lounaan jälkeen vierailijan
puheenvuoro ja keskustelua sekä hartaus. Lounas 6,50 e.
ke 18.3. Arto Lehtineva:
Vaelluksella Sveitsissä
ke 22.4. Seuraa ilmoittelua
Ohjelmassa sauna klo 17
alkaen, n. klo 18.30 vierailijan alustus ja keskustelua,
hartaus. Iltapala 3,50 e.
Yhteiskuljetus klo 17
Koulukatu 26:n edestä.
MIESTEN LOUNAAT
Pe 27.3.
75 000 seuravierasta Söderfjärdenille
Pe 17.4.
Laulavat Kulkurit Leo Louhivaara ja Pertti Kallio
SU 22.3. KLO 18
VAASAN KIRKOSSA
SIRU AIRISTOLA
ALLAN & ASTRONAUTS
ROCKMESSU
Mozart
Vesperae
Solennes
de Confessore
kuoro- ja orkesterikonsertti
su–to klo 18–01
pe–la klo 18–03
Puhelun hinta pvm/mpm
evl.fi/palvelevanetti
ke 25.3. 19
Vaasan kirkossa
Liput 24/20/16 € netticket.fi
LASTENMUSIIKKI-
KONSERTTI
la 11.4. klo 16
Huutoniemen kirkossa
Yhteislauluja, musisointia ja alueen lapsikuoroja
Johanna Välimäen ja Suvi Koiviston johdolla.
Kolehti Yhteisvastuulle, vapaa pääsy!
16 Majakka
n 1/2015
Vapaaehtoistoimija antaa
aikaansa suurella sydämellä
Seurakunnan diakoniaruokailu järjestetään kolme kertaa viikossa ympäri Vaasan.
Torstaisin Palosaaren seurakuntatalossa järjestettävässä
ruokailussa on mukana myös
Jarno Luoma-aho, joka toimii
vapaaehtoispohjalta vahtimestarina.
– Olen ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa muutaman vuoden
ajan. Seurakuntatalossa käy syömässä yleensä 15–30 henkeä, ja
vahtimestarina pidän huolta siitä, että kaikki sujuu hyvin ruokailuissa.
Jokainen vapaaehtoistoimija
auttaa omilla ehdoillaan ja oman
kiinnostuksena ja aikataulunsa mukaisesti. Auttamistapoja on
monia.
– Olen ollut myös aiemmin vapaaehtoisena kulkemassa nuorten keskuudessa palveluoperaatio
Saappaassa sekä päihdetyön leireillä soittamassa kitaraa. Vapaaehtoistyö on tärkeää toimintaa, siitä saa itsellekin hyvän mielen, Luoma-aho kertoo.
”Vapaaehtoistyö on tärkeää,
ja siitä saa
itsekin hyvän
mielen”
Elämän henkireikiä
40-vuotias Luoma-aho viettää vapaa-aikaansa muutoinkin musiikin
parissa. 90-luvun alussa perustettu nelihenkinen Navetta-bändi on
herännyt henkiin 20 vuoden tauon jälkeen.
– Soitamme omia kappaleita,
jotka tyylillisesti voi luokitella suomipoppiin tai kevyeen punkkiin.
Itse laulan ja soitan kitaraa bändissämme. Laulan mukana toisessakin, vielä nimettömässä, bändissä,
joka soittaa enemmän cover-kappaleita.
– Navetan porukalla olemme
julkaisseet yhden levyn, ja toinen
on parhaillaan tekeillä. Kuusi kappaletta on jo käyty nauhoittamassa studiossa.
11-vuotiaana ensimmäisen sähkökitaransa saanut innokas muusikko taitaa myös rumpujen soittamisen sekä sanoittamisen. Oman
tiensä kulkeneelle Luoma-aholle
musiikki on elämässä henkireikä.
– Voisi sanoa, että musiikki on
omalla tavallaan terapeuttistakin.
Sanoitukset nousevat paljon omasta elämänkokemuksesta, ja enemmän niissä on mollia kuin duuria.
Elämäntapana musiikin rinnalla on lapsuudesta saakka kulkenut
lisäksi kalastus.
– Meillä on Vaasassa upeat kalavedet. Täällä löytyy jo lähellä keskustaa aikamoinen kalaparatiisi eikä Sundomin siltaa kauemmas tarvitse lähteä kalaan. Jos mihinkään
muuhun ei päivässä pysty keskittymään, niin kalastukseen pystyy.
Vaasan suomalaisen seurakunnan eräkerho Kaltion mukana matka vie kuitenkin kerran vuodessa
Lappiin. Luonnossa liikkumisesta
pitävä Luoma-aho on päässyt pohjoisessa käsivarren erämaassa kokemaan esimerkiksi pilkkimistä.
– Viikon mittainen reissu on luvassa taas huhtikuussa. Lapin taika
ja erämaan rauhallisuus vetävät kovasti puoleensa.
Aktiivinen arki
Alkuperäisen vaasalaisen monipuolisiin harrastuksiin kuuluvat käve-
Vaasalainen Jarno Luoma-aho tietää, että jokaisen on kuljettava elämässä oma tiensä. Musiikin ja kalastuksen täyttämässä arjessa jää aikaa myös seurakunnan vapaaehtoistyöhön.
ly ja punttisali. Suksetkin on tullut
hankittua ja erityisesti kesäisin pyörä polkee pitkin Vaasan katuja.
– Harrastan myös avantouintia, ja 10 vuotta olen ollut nyt mukana Vaasan Pingviineissä. Kaverin kautta pääsin aikoinaan tutustumaan mukaan, ja huomasin heti,
että avantouinti on oma lajini.
– Vaikka se on jäätävää touhua
jäisessä vedessä, niin Hietasaaressa
on kiva käydä. Samanaikaisesti uinti
sekä rauhoittaa että virkistää mieltä.
Kotiseurakunnassaan mukana
musisoivalla Luoma-aholla on vuoden mittaan monia suunnitelmia ja
mukavia asioita odottaa edessäpäin.
– Huhtikuisen Lapin matkan
jälkeen kesä menee varmasti paljon
kalastellessa. Toivottavasti saamme
tänä vuonna myös Navetan uuden
levyn valmiiksi.
Teksti ja kuvat:
Raija Koivisto
vaasa.suurellasydamella.fi
Diakoniaruokailu järjestetään
kolme kertaa viikossa:
■■tiistaisin klo 12–13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa,
Kappelinmäentie 8
■■keskiviikkoisin klo 12–13 päiväkeskus Treffissä,
Raastuvankatu 28
■■torstaisin klo 12–13 Palosaaren seurakuntakeskuksessa,
Kapteeninkatu 14–16
■■Maksuttomaan ruokailuun oikeuttavat kupongit anotaan
etukäteen oman alueen diakoniatyöntekijöiltä.