Seurakuntalehti Majakka 2013/4 - Vaasan suomalainen seurakunta
Majakka Kierrätyskappeli ➽ Sivu 3 Vaasan suomalainen seurakunta 4/2013 Gunnar Bäckman n www. vaasaevl.fi Adventin juhlaa ja joulun odotusta NMKY Kauneimmat Joululaulut Nuorten täyttää tukevat vammaisia lapsia aikuisten leiri 120 vuotta ➽ Sivu 4 kolmansissa maissa ➽ Sivut 8–9 veti väkeä ➽ Sivu 12 2 Majakka n 4/2013 Kierrätyskappeli hyydytti epäilijöiden hymyt Pääkirjoitus Pientä toivoa vai alistumista Viime viikkoina uutisissa on ollut kuvia suurista luonnononnettomuuksista. Filippiinien valtava myrsky, supertaifuuni, pyyhkäisi tieltään kokonaisia kyliä ja kaupunkeja surmaten tuhansia ihmisiä. Ihmisten lohduton hätä välittyy meille uutisten kuvissa. Aikaisemmin uutiskuvissa ovat olleet kuvat Syyrian pakolaisleireistä ja niillä asuvien ihmisten karu elämäntilanne. Lasten ahdinko tuotiin kuvissa meille katsottavaksi ja tunnettavaksi. Nyt tämä näkymä on kadonnut julkisuudesta, ainakin hetkeksi. Suomalaiseen julkiseen keskusteluun ja medianäkyvyyteen mahtuu kerrallaan vain harvoja asioita. Tämä seikka tulee todeksi yhä uudelleen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taustalle väistyvät asiat, tässä tapauksessa Syyrian sisäisen sodan aiheuttama monen miljoonan ihmisen pakolaisuus tai ehkä kohta Filippiinien taifuunin uhrien hätä, olisivat jotenkin paremmalla tolalla. Syyrian pakolaiset asuvat yhä leireillä, ja polio uhkaa levitä. Filippiinien tuhoalueella on edelleen pula vedestä ja suojasta. Hätä ja onnettomuudet on yhä olemassa, mutta me etäännymme niistä. Toistuva suurien onnettomuuksien uutisvirta voi puuduttaa meidät. Me voimme tuntea, että asiat ovat liian suuria ja hallitsemattomia. Siksi tuntuu helpoimmalta nostaa kädet pystyyn ja keskittyä vain oman elämän kannalta läheisiin asioihin. Vaarana on meidän turtumisemme ja käpertymisemme omaan itseemme. Nyt adventin ja joulun aikana voimme antaa kärsiville ihmisille apua ja samalla pienen toivon välähdyksen. Meneillään on monenlaisia keräyksiä Syyrian pakolaisten auttamiseksi ja esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu lähettävät apua Filippiinien hädänalaisille. Pienikin auttaminen tekee hyvää, myös antajalle. Ehkä siinä tulee meillekin todeksi jotakin kristillisen joulun syvimmästä lahjaluonteesta. Jumala antaa meille niin paljon – lahjaksi – Vapahtajan tulemisessa. Tästä ilosta me voimme jakaa vähän omastamme eteenpäinkin. Tuomo Klapuri Hallintokappalainen Talkooväki mukaan Suurella Sydämellä! Ensi kesänä Vaasassa järjestettävien Valtakunnallisten Lähetysjuhlien juhlapaikkojen rakentamiseen ja juhlien palvelutehtäviin tarvitaan noin 700 talkoolaista. Talkoolaisten löytämiseksi on otettu käyttöön Suurella Sydämellä -nettipalvelu. Talkootöihin voi ilmoittautua osoitteessa vaasa.suurellasydamella.fi, ja talkootehtävistä voi myös kysellä toimikuntien puheenjohtajilta. Suurella Sydämellä -nettipalvelussa on tarjolla monia erilaisia vapaaehtoistoimia, sillä juhlajärjestelyihin sisältyvät mm. toimiva liikenteenohjaus ja paikoitus, juhla- Majakka Julkaisija, taitto ja kuvankäsittely Päätoimittaja Olli Seppälä Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 [email protected] Toimitusneuvosto Tuomo Klapuri puheenjoht., Päivi Ahvenvaara, Tuulikki Kouhi, Sanna Malkavaara, Elina Pajunen, Jouko Saraste ravintolan palvelut ja siistiminen, turvallisuus, ensiapu, opastus, hyvä näkyvyys ja kuuluvuus sekä majoitus. – Täydennämme talkootöitä vaasa.suurellasydamella.fi -sivulle jatkuvasti, sanoo Suurella Sydämellä -nettipalvelun pääkoordinaattori Riitta Pohjanpalo. – Jos ei ole internetin käyttäjä, mutta haluaisi tulla mukaan juhlatalkoisiin, voi olla yhteydessä toimikuntien puheenjohtajiin tai seurakunnan työntekijöihin, jotka auttavat asiassa eteenpäin. Marie Mattila Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Ilmoitukset Pirjo Teva, p. 020 754 2284, 040 680 4057, [email protected] Ilmoitushinta 1,50 €/pmm Jakelu UPC Media/ Itella posti oyj Jakeluhuomautukset [email protected] p. 040 832 2540 Majakka ilmestyy neljä kertaa vuonna 2014 ISSN 1458-039X Vaikkei ekologisuus Tyllyjoen kappelin Laihialle rakentaneelle Jouko Lehtiselle olekaan elämäntehtävä, on kappelin rakentamiseen käytetty runsaasti kierrätysmateriaaleja. Vanhaa puutavaraa on käytetty lattioissa ja runkomateriaalit sekä ikkunat ovat vanhoja. Lehtinen olikin kylillä jo ennestään kuuluisa kierrätysmateriaalista tehdystä tuvastaan. – Ekologisuus ei sillä lailla oo mulle tärkiää, se vaan sattuu kohdalle, on halpaa ja siitä saa tehtyä mukavasti, yhtä hyvin kuin uudesta, joskus paremminkin, Lehtinen muotoilee. Ekologinen tai ei, kappeli on sijaintinsa puolesta luonnonläheinen. Metsän keskelle rakentaminen asetti haasteensa, koska rakennuspaikalla ei ollut sähköä, ja kaikki piti tehdä käsin. Rakentaminen kestikin yli vuoden, mutta Lehtinen koitti käydä rakentamassa mahdollisimman paljon – aina kun aikaa oli. Nyt metsään kohonnut kappeli symboloi myös Lehtisen jumalasuhdetta. – Oikiastansa kyllä mettä kirkoksi sen kattoo joo, kuvailee Lehtinen. Lehtisen apuna rakentamisessa olivat rakennuspuolen miehiä oleva poika ja kylähulluksi itseään kuvailevan Lehtisen täysijärkinen vaimo. – Poika penkit valmisti, erittäin helppo tehrä, pätevät kevytrakenteiset mutta hyvät istua, Lehtinen kuvailee. Ja on penkeille ollut istujiakin. Kappelin vieraskirja on saanut 1 650 nimeä, eli vilkasta on ollut. Saattaa olla, että kappeli on jo valmiiksi jäänyt turhan pieneksi, mutta Lehtinen ei siitä huoli. – Kyllä se siitä tasoottuu, kun mennään eteenpäin, uskoo Lehtinen. Tekevä mies ei ole jäänyt toimettomaksi, ja uudet ideat raksuttavat jo päässä. – Seuraava projekti on pääkopassa jo valmiina, mutta ei pysty selittämään, ei liity laajennukseen oikiastaan, mutta perheen pienimmille kehitellään vielä jotain, Lehtinen vihjaa. Rakennustyön ollessa vielä meneillään Lehtistä ihmeteltiin ja hänelle naureskeltiin, nämä äänet ovat nyt vaienneet. –Kyllä nyt on sitte aivan kaikki yllättyny, aluks ku ei tiedetty, mikä siihen tuloo, mutta mikä mää- rä siälä on käyny porukkaa, niin on hymyt hyytyny, Lehtinen vitsailee. Lehtinen toivoi aiemmin, että kappelissa järjestettäisiin virsienveisuuta, mutta se haave ei ole vielä toteutunut. Joululaulujakaan kappelissa ei laulella, sillä kesäkirkkona toimivasta kappelista ei lämmityslaitteita löydy. Lehtinen toivottaa kaikki tervetulleeksi kappeliin. Sen läheltä löytyy kahvittelu-, ja makkaranpaistopaikka sekä torppamuseo. –Se on aina auki, ei tartte multa kysellä, sinne saa mennä ja kattua, Lehtinen kertoo iloisena. Teksti: Tuukka-Tapio Nieminen Kuva: Tommi Lehtinen Jouko Lehtisen kierrätysmateriaaleista rakentamassa Tyllyjoen kappelissa vieraili kesän aikana yli 1 600 ihmistä. Kolumni Onnellinen tuplapaappa Olen onnellinen tuplapaappa, pienen tytön ja pojan. Tunnen, että saan vaimoni kanssa näiltä pieniltä lapsilta suurta rakkautta. Elin-tyttö on kova touhuamaan ja puhumaan. Hän on antanut veljelleen nimeksi Noa. Kun tulemme heidän luokseen, tulee Elin aina ensin paapan syliin. Tunnen silloin jotain suurta, enkä tahtoisi vaihtaa tätä tunnetta pois. Sanotaan, että: ”On kolme asiaa, joita voi katsella ikuisuuden: tulta, merta ja nukkuvaa lasta”. Huomaan katsovani tätä ikuisuutta. Kun lähdemme vaimoni kanssa ajamaan kohti Vaasaa poikamme perheen luota, emme puhu hetkeen mitään. Rakastamme heitä ja tahtoisimme viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Uskon, että monilla on samanlainen tunne. Tunteet liikkuvat mielessäni, on ilon ja pelon tunteita. Iloa siitä, että he ovat olemassa ja pelkoa siitä, ettei heille tapahtuisi mitään ikävää. Sanassa sanotaan, että rakkaudessa ei ole pelkoa. Oman poikamme Jussin kuolemasta tulee lähipäivinä kuluneeksi kymmenen vuotta. Jussi-poikamme sai tulla uskoon juuri ennen kuolemaansa. Eräänä aamuna sairaalaan mennessämme hän sanoi: ”Viime yönä minulla oli vähän vaikeaa, pyysin Jeesukselta syntejäni anteeksi ja Häntä ainoaksi Herraksi sydämeeni. En pyytänyt tätä siksi, että tulisin terveeksi vaan siksi, että minulla olisi turva tulevasta”. Poikani on perillä. Olemme saaneet siitä varmuuden muutaman näyn ja unen kautta, joita ystävämme ovat saaneet. Kiitos Jeesus. Kuulin kerran TV7:sta opetuksen, jossa meitä kehotettiin rukoilemaan lastenlapsien tulevien aviopuolisoiden puolesta. Olen siitä lähtien rukoillut tätä rukousta. Kannamme lapsiamme ja lastenlapsiamme rukouksissa. Pikku-Eliniä on opetettu rukoilemaan iltarukous. Uskon, että Elinin ja meidän läheisten rukoukset kantavat häntä läpi elämän. Raamattu kertoo: Lapsia tuotiin Jeesuksen tykö. Opetuslapset moittivat tuojia. Mutta Jeesus suorastaan närkästyi siitä ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta”. Kalervo Laaksoharju Majakka 3 29.11.2013 n Metsässä – viisauden juurilla Alussa oli metsä. Se alkoi melkein kotipihasta Tervossa, Pohjois-Savossa. Teologian tohtori Pauliina Kainulainen on maatalon tyttö ja vanhempiensa iltatähti. – Lapsena leikin paljon metsässä yksin. Se oli turvallinen, hyvä paikka minulle. Metsät ja järvet ovat sielunmaisemani. Lapsuuden metsän jälkeen on löytynyt toisia metsiä: Keskuspuisto opiskeluaikojen Helsingissä tai lähivaarojen metsä kesäteologin Juuassa. – Metsässä voi hengittää vapaasti ja olla pelkäämättä. Avaruus ja väljyys, rajojen puuttuminen teki hyvää. Viimeisin erilainen metsäkokemus on Enontekiöltä, metsän rajalta ja tuolta puolen, missä maisema muuttuu puuttomaksi. Kainulainen oli siellä keväällä neljä kuukautta pappina. – Mieleeni jäi huhtikuinen hohtavan valkoinen hanki. Kevät tuli nopeasti ja toi mukanaan keltaiset kulleroniityt. Olin nähnyt aikaisemmin kulleroita vain pieninä puskina. Pysyvämmin Kainulainen asuu Kontiolahdessa, 20 kilometrin päässä Joensuusta. Sielunmaisemia löytyy myös mökiltä Lieksasta, Pielisen rannoilta. – Olen sillä tavalla itäsuomalainen ihminen, että minulla liittyi luontoon jo lapsena hengellinen ulottuvuus. Kimmo von Lüders / Pictorium – Luontohengellisyys on sitä, että menee metsään, on hiljaa, katselee ja ihmettelee, kuuntelee ja havainnoi. Matti Karppinen Luontohengellisyydestä viisausteologiaan Hengellinen ulottuvuus ei lapsuudessakaan jäänyt vain metsän varaan. – Luin lapsena Raamattua. Olin saanut koulusta Gideoneitten lahjoittaman pienen Raamatun. Sen lukeminen toi turvallisuutta. Vaikka metsä kasveineen ja eläimineen tai yötaivaalta tutusti vilkuttavat tähdet tuntuivat ystäviltä, oli maailmassa myös jotain ahdistavaa ja pelottavaa. Maaseudullakin lapsen korviin kantautui ydinsodan uhka. Myöhemmin tuli lisää uutisia globaaleista ongelmista, köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Niitä vastaan tarvitsi turvaa. – Luontohengellisyys ja kristillinen hengellisyys ovat kulkeneet mukanani pitkään. Ne keskustelevat keskenään ja peilaavat toisiaan. Vei silti aikansa, ennen kuin Pauliina Kainulainen huomasi, että juuri noiden kahden tukipylvään varaan hän voisi ryhtyä tietoisesti hahmottelemaan omaa teologiaansa. Sitä ennen hän taivalsi teologian perusopintojen jälkeen tietä, johon kuului vapautuksen teologiaa, feministi- ja ekoteologiaa. – Ekoteologia on kristinuskon tarkastelemista luontosuhteesta käsin. Sitä on harjoitettu 1960-luvullta alkaen, mutta sen juuria voi löytää Raamatusta tai Franciscus Assisilaisen luontosuhteesta. Viimeisimmässä kirjassaan Metsän teologia (Kirjapaja 2013) Pauliina Kainulainen haluaa ottaa tietoisen sivuaskeleen ja siirtyä akateemisesta teologiasta viisausteologiaan. – Viisausteologia tulee lähelle mystiikkaa. Siinä saavat järjen ja pääntiedon lisäksi tai sijasta ti- Ekoteologi Pauliina Kainulainen teki kirjan metsän teologiasta. Kirjassa syvennytään suomalaisuuden ja kristintuskon juuriin. Pauliina Kainulainen neuvoo oman ajattelun syventämiseksi tutkimaan myös alkuperäiskansojen luontosuhdetta, johon hän itsekin pääsi syventymään pohjoisessa. Papin työssään hän palautteli mieleen aikaisemmin opiskelemaansa pohjoissaamea ja tutustui saamelaisten elämäntilanteisiin. laa myös tunteet, tahto, intuitio ja mielikuvitus. Viisausteologiaa ilmaistaan usein runon tai muun taiteen kielellä. Pauliina Kainulainen haluaa tehdä suomalaisessa nykytodellisuudessa toimivaa uskontulkintaa. Siksi hänen mielestään on tärkeää mennä sisälle kulttuuriin ja myös sen juurille niin metsässä kuin muutenkin. – Itäisessä ajattelussa ei tehdä eroa maallisen ja hengellisen välillä, vaan ne kietoutuvat yhteen. Saunakulttuuriin on liittynyt hengellinen pyhän kokemus. Ruumiillisuus on ollut arvossaan. Se sopii hyvin kristinuskoon, jossa Jumala tuli ihmiseksi pojassaan. Viimeistään kirkkoisä Augustinuksesta alkaen kristillistä ajattelua on hallinnut käsitys lineaarises- ta ajasta: maailmahistoria kulkee alun luomisesta kohti lopun tuomiota. Itäisessä ajattelussa on vahvemmin läsnä myös syklinen aikakäsitys, perusasioiden toistuminen elämän rytmeissä ja vuoden kertokulussa. – Ugrilainen luontosuhde on syvä ja pehmeä. Siihen ei kuulu valloittaminen eikä hallitseminen, vaan sopusointu ja kohtuus. – Luonnosta ei oteta enempää kuin tarvitaan, ja se mitä otetaan, käytetään tarkoin. Kohtuutta ja sopusointua voisi vaalia vaikka viettämällä älä osta mitään -päivää joka sunnuntai ja viemällä lapset metsään. Sillä, että luontosuhde on tärkeä asia ihmiselle, on kääntöpuolensa. Jos ja kun luontosuhde rikotaan esimerkiksi ojituksilla ja avo- hakkuilla tai ihminen etääntyy ja vieraantuu luonnosta jollain muulla tavoin, hän kärsii tilanteesta. – Ajattelen, että tuskallinen yksinäisyys ja elämän pirstaleisuus, masennus, riippuvuudet ja itsemurhat pohjautuvat paljolti rikkoutuneeseen luontosuhteeseen. Niinpä on aika Väinämöisen tavoin ottaa selvää sairauksien ja tilojen synnystä, jotta voisi parantaa ne. Kirkosta voisi tulla parantava yhteisö, jos se ensin suostuu itsekriittisen uudistusprosessiin. Pauliina Kainulaisen mielestä jokainen kieli sisältää oman maailmankuvansa. Suomen kieli on hänelle aarre, jota tulee vaalia. Metsän hoitava vaikutus Metsä merkitsee Pauliina Kainulaiselle samalla myös abstraktimpia asioita: metsä on merkitysten tiivistyvä, mieli- ja kielikuvien kehto, se jäsentää mieltä. – Luontohengellisyys on sitä, että menee metsään, on hiljaa, katselee ja ihmettelee, kuuntelee ja havainnoi. Kainulainen painottaa, ettei luontohengellisyys ei ole panteismia, sitä että luonto on Jumala, vaan panenteismia. Hän opettaa uuden sanan merkityksen: - Panenteismi tarkoittaa, että Jumala on läsnä kaikissa luoduissa ja koko luomakunnassa, mutta hän ei tyhjene siihen. Hän on enemmän kuin luomakuntansa, ei pelkästään tämän- vaan myös tuonpuoleinen. Ulla-Maija Vilmi 4 Majakka n 4/2013 Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys NMKY 120 vuotta Vaasan NMKY juhlii adventtisunnuntaina 1.12. Vaasan kirkossa NMKY:t perustavat toimintansa maailmanliittonsa perusasiakirjaan vuodelta 1855: ”Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten tarkoituksena on koota yhteen niitä nuoria (miehiä), jotka tunnustavat Jeesuksen Kristuksen Vapahtajakseen ja Jumalakseen pyhän Raamatun mukaan, tahtovat uskossa ja elämässä olla hänen opetuslapsiaan ja pyytävät yhdessä työskennellä Jumalan valtakunnan levittämiseksi nuorten (miesten) keskuudessa. Mitkään mielipide-erot muista sinänsä tärkeistä asioista eivät saa häiritä maailmanliiton harmoniaa”. T ämän asiakirjan aatteen pohjalle perustettiin myös Vaasan NMKY joulukuun 2. päivänä 1893. Pohja oli kestävä ja yhdistys toimii edelleen. Vuosien varrella Vaasan yhdistys on muuttunut kaksikielisestä suomenkieliseksi. Toiminnan tavat ja sisältö ovat muuttuneet. NMKY-liiton jokaista jäsenyhdistystä on kehotettu valitsemaan omaan tilanteeseensa ja ympäristöönsä sopivat toimintamuodot. NMKY tunnetaan maailmanlaajuisesti tunnuksestaan: punaisesta kärjellään seisovasta kolmiosta. Tunnus kertoo tasapainoisen elämän tavoitteista kolmeen vaikutussuuntaan (mind, soul, body). Kaikkialla maailmassa on yhdistyksiä, jotka tarjoavat jäsenistölleen mahdollisuuksia vaikuttaa itsensä kehittämiseen henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti. Aktiivista toimintaa Vaasassa Vaasan yhdistyksen tarjonta on jo vuosikymmeniä keskittynyt yhdessä seurakunnan kanssa tehtyyn ja edelleen tehtävään miestyöhön. Miesten lounaat, Lepikon saunaillat, Isänmaa-kirkkotilaisuudet, yhteydet maakunnan miespiireihin ja viikoittainen kokoontuminen omassa toimipisteessä Kirkkopuistikolla, ovat sen toimintakenttänä. Tuntuu siltä, että Vaasassa NMKY:ssä kolmion hengellinen kärki on ollut parhaassa huollossa. Varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla erityisesti sota-ajan kokeneet miehet etsivät mahdollisuuksia hengellisen ja ruumiillisen hyvinvointinsa edistämiseen. Vaasan NMKY kutsui heitä asiaa pohtimaan ilmoittaen olevansa avoin kenttä erilaisille mielipiteille. Syn- tyi kymmenien miesten keskustelupiiri, jossa oli mukana niin herätysliikkeiden kasvatteja kuin juuriltaan irti kiskottuja epäilijöitä. Vielä nykyisinkin maanantai-iltojen miesten piirissä Raamattua tutkittaessa tulee esille erilaisia painotuksia ja näkökantoja, mutta se ”ei häiritse harmoniaa”. Toinen toistaan kunnioittaen muistetaan Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista (Joh. 17: 21–22). Henkisen kasvamisen kolmiokärkeä on Vaasan NMKY:ssä hoidettu kannustamalla jäseniä ja nuorisoa opiskelemaan sekä kehittämään elämänhallintataitojaan. Pinnallisen viihtyvyyden tavoittelun sijaan on suunnattu nuorisolle ajatus tehtävästään sellaisten olosuhteiden luomiseksi yhteiskunnassa, että ne lujasti perustuvat rehellisyyteen, syvällisyyteen ja luovuuteen. Yhdistys on osallistunut viime vuosina myös vanhusten avustustoimintaan Inkerin Toksovan alueella, lähetystyöhön Japanissa ja nuorison opiskelun auttamiseen Namibiassa. Perheliikuntaan isät mukaan Olavi Niemi (keskellä) kättelemässä merkkipäivän viettäjää NMKY:n toimitiloissa Kirkkopuistikko 30:ssa. Niemi koordinoi Vaasassa NMKY:n koripallo- ja jalkapallotoimintaa. Yhdistys on liittynyt Suomen NMKY:n urheiluliiton toimintaan vain 1960- ja 1970-luvuilla. Vaasassa ei ole ollut henkilöitä, jotka olisivat innostuneet NMKY:n puitteissa esimerkiksi sellaiseen koripallo-, lentopallo-, suunnistus- tai yleisurheilutoimintaan kuin monissa muissa Suomen kaupungeissa. Ehkä on ajateltu, että näihin harrastuksiin nuoret pääsevät täällä muiden seurojen kautta. Liikuntaharrastuksen laimeus on yhdistyksen hallitusta vuosien varrella kuitenkin askarruttanut. Viime aikoina on ajateltu, että Vaasan NMKY:n toimintaan sopisi hyvin liiton hiljattain organisoima, varsinkin miehiä kutsuva perheliikunta. Siihen tarvittaisiin Vaasassa nykyisen isäpolven innostusta. Pahasti ukkoutuneen nykyisen VaNMKY:n aktivoimiseen sopii perheliikunnan toinen laita, jonka otsikko on: ”Vie vanhus ulos”. Ohjeena on, että vierai- Pastori, lastenkodin johtaja Antti Kortelainen toimi 80–90-luvuilla miestenpiirin alustajana ja vetäjänä. Kortelainen oli keskeinen henkilö Vaasan NMKY:n toiminnassa. lukäynneillä tarjotaan kahvittelun lisäksi virkistäviä ulkoiluhetkiä vanhoille ”penkkiurheilijoille”. 120-vuotisjuhla Vaasan kirkossa Vaasan NMKY toiminnan jatkuvuus on tarvinnut miespolvien aikana miehiä, jotka ovat tehneet työtä yhdistyksen hyväksi. Historian kirjoihin on merkitty heidän toimintansa. Tässä tyydymme vain toteamaan viimeisten vuosikymmenien ajalta, että yhdistyksen toiminta on jatkunut perinteitä kantaneen Eino Saarisen, pitkäaikaisen puheenjohtajan Kalevi Mäki-Maunuksen, sihteeri Tapani Huhtamäen ja avustustoiminnasta huolehtineen Armas Kuusiston varassa. Adventtisunnuntaina 1.12.2013 yhdistyksen jäsenet ja ystävät kokoontuvat Vaasan kirkkoon kiitosjuhlaan sadankahdenkymmenen toiminnan vuoden merkeissä. Tervetuloa juhlimaan! Olavi Niemi NMKY:n kärjellään seisova kolmio kertoo järjestön tahdosta mahdollistaa jäsenistönsä kehittymisen henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti. Vaasan NMKY 120 vuotta Joulujuhlaa viettämässä. Messu sunnuntaina 1.12. klo 10 Vaasan kirkossa, Krister Koskela, saarna dosentti Jaakko Rusama, Katariina Järvinen, Arto Ristolainen. Kirkkokahvit ja juhla kryptassa. Esitelmän pitää NGS:n pääsihteeri rovasti Jaakko Koikkalainen: NMKY eilen, tänään ja huomenna. Järj. Vaasan NMKY ja srk. Kuljetus: Metsäkallion srk-koti klo 9.15 – Kruunantie – Pukinkulma, postin piha – Kotiranta, Kustaalantien pysäkit – Suvilahdesta Patteriniementie klo 9.30 – Uumajankatu 2 – Rinnakkaistie Korkeamäen pysäkki – Hietalahti, Malmönkadun kioski klo 9.40 – Pitkäkatu 77 – Vaasan kirkko. Paluukuljetus. Majakka 5 29.11.2013 n Lauluyhtyeiden Lähde Laulamaan -tapahtuma Vaasassa järjestettävän Valtakunnalliseen Lähetysjuhlaan 6.– 8.6.2014 liittyen julkistettiin Lähde laulamaan -tapahtuma lauluyhtyeille ja kuoroille. Tapahtumaan voivat osallistua 7–21-vuotiaat vaasalaisissa kouluissa opiskelevat lapset ja nuoret. Laulutapahtuman ikäsarjat ovat: 1. sarja 7–12-vuotiaille, 2. sarja 13–18-vuotiaille ja 3. sarja 19–21-vuotiaille. Yhtyeessä tulee olla vähintään kolme jäsentä, joista vähintään yhden on laulettava. Kaikki osallistujat saavat palkinnon, mutta vahvuuksiltaan edistyneimmäksi valittu lauluyhtye voittaa iltapäivän Martin Kantolan studiolla. Iltapäivän aikana on mahdollista tehdä demoäänitys. Katselmukseen tulee harjoitella kolme laulua Harjoiteltavat laulut ovat virtenä nro 501 tunnettu Jaakko Löytyn ja Enoch Sontongan tekemä Siunaa koko maailmaa. Virren voi esittää joko suomeksi tai alkukielellä Nkosi sikele Afrika, joka on Etelä-Afrikan kansallislaulu. Laulu sisältää sanoja viidestä Etelä-Afrikan kaikkiaan yhdestätoista virallisesta kielestä. Toinen esitettävä laulu on ruotsalaisen seurakunnan kanttorin Dan Anderssonin Lähetysjuhlien tunnuslaulu Du som törstar. Suomenkielisen käännöksen Tulkaa, janoiset! ovat tehneet Päivi Mattila yhdessä Pia Perkiön ja Merja Salosen kanssa ja englan- ninkielisen tekstin The water of life Vaasan lyseon lukion opettaja Paula Keltto. Kolmantena lauluna tulee vapaavalintaisen tai itse sävelletyn kappaleen, jonka teema on ”Autan sinua”. Finaali Lähetysjuhlilla Semifinaali pidetään 3.–4.5.2014 klo 10–18 Palosaaren seurakuntakeskuksessa. Yleisölle avoin finaali pidetään pe 6.6.2014 klo 15–17 Vaasa Arenassa. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.1.2014. Finaalin tuomaristoon kuuluvat laulaja ja lauluntekijä Sonja Biskop, laulaja Susanna Erkinheimo, Hippi Hovi Radio Vaasasta, gospelmuusikko Pekka Simojoki ja oopperalaulaja, kanttori Katariina Järvinen (pj). Marraskuussa Vaasan suomalaisen seurakunnan, Vähänkyrön seurakunnan ja Vasa svenska församlingin kanttorit kävivät Vaasan kouluissa kertomassa musiikkitapahtumasta. Ilmoittautuminen ja lisätietoa löytyy sivulta http://www.vaasaevl.fi/tule-mukaan/lahetysjuhlat/ lahde-laulamaan/ Duo Lumottarien konsertti Vaasan kirkossa Duo Lumotar eli Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas esiintyvät Vaasan kirkossa torstaina 5. joulukuuta klo 18. Duo Lumottaren ohjelmistossa on jouluisia lauluja ja yhteislauluja. Saarinen on pitänyt lukuisia kirkkokonsertteja ja esiintynyt ympäri Suomea. Hän on laulanut orkesterien solistina ja esiintynyt radiossa ja televisiossa. Pajukangas toimii pianonsoiton lehtorina musiikkiopisto Juvenaliassa Espoossa. Saarisen ja Pajukankaan yhteistyö alkoi vuonna 2003 Munkkiniemen kirkossa. Pian ensi tapaamisen jälkeen syntyi Duo Lumottaret, joka on keikkaillut, konsertoinut ja kilpaillut monenlaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Duo Lumottarien ohjelmistoon kuuluu klassi- Lähetysjuhlien valmistelut jatkuvat sen musiikin lisäksi myös kevyempi musiikki. Saarinen ja Pajukangas tekevät omia sävellyksiä. Saarinen sanoittaa ja Pajukangas säveltää. He ovat yhdessä tehneet iskelmiä, hengellisiä lauluja ja joululauluja. Heidän sävellyksensä ”Saariston lapsi saan olla” voitti parhaimman saaristoaiheisen laulun palkinnon Kotkan meripäivien sävellyskilpailussa. Duo Lumottaret juhlii tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Duo Lumotar eli Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas. Juhlien tunnukseksi on valittu ”Veden äärelle”, ”Vägar till vattnet”. Juhlien tunnuksesta järjestetyn kilpailun palkinnot jaetaan Lähetysjuhlien startin yhteydessä 12.1.2014. Ks. ilmoitus toisaalla tässä lehdessä. Juhlien päätoimikunta on kutsunut Lähetysjuhlien ulkomaiseksi vieraaksi Tansanian Morogoron hiippakunnan piispa Mameon puolisoineen. Piispa on vastannut kutsuun myöntäväksi. Lisäksi saamme juhlille kansainvälisiä vieraita mm. Hongkongista. Lähetysjuhlien sivusto on avattu Vaasan seurakuntayhtymän verkkopalvelussa www.vaasaevl.fi . Sivustolla on mm. eri toimikuntien puheenjohtajien yhteystiedot. Nuorten Lähde laulamaan -lauluyhtyekatselmuksen ilmoittautumisaika on 15.1.2014 mennessä. Ilmoittautua voi nettilomakkeella osoitteessa www. vaasaevl.fi . Päätoimikunta on valinnut Lähetysjuhlien ruokapalveluiden tuottajaksi Vaasan ruokapalvelut. Ruokailu järjestetään Hansa-kampuksella Lounasravintola Appetitossa ja Juhlaravintolassa, joka perustetaan Vaasa Arenan harjoitusjäähalliin. Lähetysjuhlien vapaaehtoiset huolehtivat ruoan esillepanosta ja ravintolan siisteydestä. Vapaaehtoisia etsitään myös rakennus- ja purkutöihin, liikenteenohjaukseen, juhlavieraiden opastukseen, ensiapuun, siistimiseen, rukouspalveluun, myyntitehtäviin, kolehdin kantamiseen jne. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua netin kautta osoitteessa vaasa.suurellasydamella. fi ja talkooilmoittautuminen -lomakkeella, joita saa mm. seurakunnan tiloista. Lähetysjuhlien toimisto on avattu Koulukatu 26 A IV kerroksessa. Lähetysjuhlatoimiston puhelinnumero on 044 480 8272. Pääsihteerin tavoittaa parhaiten numeroista 044 480 8217 ja 06 326 1217. Maaria Perälä Perheneuvoja Rakkauden pommitusta lapsen suojaksi Lapsella voi olla stressaavia vaiheita elämässä. Näitä vaiheita voi tulla eteen merkittävästä menetyksestä, koulun vaihtamisesta tai perhettä kohdanneista vaikeista tapahtumista. Tärkeätä on, että vanhemmat tunnistavat lapsen stressin. Lapsi voi silloin pääsääntöisesti käyttäytyä vanhempia ärsyttävästi, uhmata sovittuja sääntöjä tai toisella ääritavalla vetäytyä omaan kuoreensa. Vanhempi hätääntyy ja yrittää korjata tilanteen kovistelemalla lasta. Joskus se toimii. Monesti käy niin, että kovistelemalla ei saada aikaan tilanteen rauhoittumista. Lapsipsykologi Oliver Jamesin menetelmästä uutisoitiin Väestöliiton nettisivuil- la. Hän on kehittänyt menetelmän suojaamaan lasta stressaavissa vaiheissa. Menetelmä sopii lapselle kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Sitä voidaan nimittää rakkauspäivä-menetelmäksi. Sen ajatuksena on antaa lapselle voimakas tunne rakastettuna olemisesta. Lapselle kerrotaan, että jotakin oikein mukavaa on tulossa. Sitten lapsi saa kertoa, minkälaisia asioita hän haluaisi tehtävän perheen yhteisenä mukavana päivänä. Keskeistä on, että lapsi saa päättää, mitä tuona päivänä tehdään. Aikuinen suuntaa lapseen kaiken myönteisen huomionsa. Samoin aikuinen päättää kiinnostua ja innostua kaikesta tekemisestä, mitä lapsi rakkauspäivän aikana keksii. Menetelmän kehittäjän mukaan rakkauspäivän aikana lapsessa tapahtuu voimakas muutos. Lapsessa oleva tunteitten sekamelska tasapainottuu. Lapsi saa kokemuksen rakastettuna olemisesta ja siitä, että voi vaikuttaa elämäänsä. Kokemusta vahvistetaan päivittäin ”pommittamalla” lasta rakkaudella, pommitusaika saa olla lyhytkin, mutta selkeä. Kun lapsi sisäistää tunteen siitä, että on rakastettu ja turvassa, hänellä on valmiudet kohdata elämään tulevia stressaavia vaiheita. Kyseinen rakkauspäivä antaa vanhemmille tilaa keskittyä ymmärtämään lapsen mieltä. Menetelmää kokeilleet vanhemmat olivat löytäneet uudenlaista yhteyttä omaan lapseensa. Kokeilemiseen tarvitaan tahtoa ja ajan järjestämistä. Lähde: Oliver James: Love Bombing – How To Reset Your Child`s Emotional Thermostat. Päivi Ylimäki 6 Majakka n 4/2013 Tansanian naisille suojaa, koulutusta ja neuvontaa Ruth Mmari turvakotiunelmallaan kehityksen kärjessä Kimbilio-hankkeen juuret ovat Tansanian Morogorossa, josta hiippakunnan nais- ja lapsityön johtaja Ruth Mmari vieraili muutama vuosi sitten Vaasassa kertomassa turvakotiunelmastaan. H änen ajatuksiinsa oli kuin itsestään – naisten elämänkohtaloiden seuraamisen myötä – noussut kuva kodista, jossa naisille annettaisiin suojan lisäksi koulutusta ja neuvontaa. Hän ei tiennyt, että Tansaniassa, tai yleensä missään, sellaisia olisi. Kun Ruth Mmari sai toissa vuonna tutustua vaasalaiseen turvakotiin, hän oli hämmentynyt ja iloinen: ”Miten olenkaan itse keksinyt tällaisen idean!” Tuki tärkeää Tansaniassa naiset keräsivät varoja keskuudessaan turvatalon saamiseksi. Yhteisvoimin hankittu tiiliröykkiö tontin laidalla antoi toivoa. Suomen päässä Tansaniassa naisten parissa työskennellyt Irja Aro-Heinilä yritti vuosien mittaan löytää tahon, joka aloittaisi varojen keruun ja kaiken sen työn, mikä hankkeeseen liittyisi. Kaikkialla todettiin, että Ruth Mmarin unelma oli hieno, mutta vaikea toteuttaa. Hanke oli jumissa vuosia. Varoja saatiin kuitenkin mm. Vaasan seudulta sen verran, että suunnitelmat ja piirustukset naisten toimintakeskukselle tehtiin. Johtajanaiset koolla Ukumbissa. Lupaus Ruth Mmarin toinen kiertue Suomessa tuotti tulosta Lempäälässä, jossa seurakunnan pappi Matti Vehviläinen sanoi: ”Me teemme tämän.” Lupauksen kuultuaan Ruth Mmari oli hiljaa pitkän aikaa. Kukaan ei sanonut mitään. Hetki oli pyhä. Hanke innosti, mutta jälleen suunnitelmat jumittuivat, tosin vain hetkeksi, jälkikäteen ajatellen vain muutamiksi kuukausiksi. Kulisseissa tehtiin paljon työtä. Hankkeen taakse saatiin Lempäälän NMKY tarmokkaina luot- Morogoron kaupungissa asuu puolisen miljoonaa ihmistä. Yhtään turvakotia naisille ei ole. Dar Es Salaamiin on rakennettu viime vuosina yksi. saajinaan Timo Viitanen ja Markku Kuusjärvi. Hankkeen tunnettuuden vuoksi kutsuttiin Suomeen Morogoron hiippakunnan piispa Jacob Moreto, myös Vaasaan. Piispan vierailu teki selväksi, että mistään turhasta hankkeesta ei ollut kyse, vaan hiippakunta ylintä johtoa myöden oli suunnitelman takana. Rakentaminen aloitetaan Lempäälän seurakunnassa alkoi mahtava aherrus hankkeen etenemiseksi. Lempäälän NMKY:n kautta varat kulkeutuvat Morogoron hiippakunnan naistyön raken- nustilille. Jo tämä ajatus voimaannutti paikallisia naisia. – Ai, että meille kerätään rahaa? Miehetkin keräävät meille? Yleensä on niin, että me keräämme muille. Ensimmäisten talojen rakentaminen aloitettiin kuluvan vuoden tammikuussa. Kaksi taloa, vartijoiden rakennus sekä Ukumbi, Suomessa kylätaloksi sanottu, nousivat nopeaa tahtia hiippakunnan omistamalle ja naistyölle erotetulle tontille. Rakentaminen päättyi huhtikuun alussa. Kerätyt 38 000 euroa oli käytetty loppuun. Katto oli saatu kummankin rakennuksen päälle suunnitelmien mukaisesti. – Pätkittäin rakentaminen on tansanialainen tapa. Jokainen ymmärtää, että niin kauan kuin rahaa on, rakennetaan. Kun raha loppuu, sitä aletaan kerätä lisää, sanoo Morogorossa rakentamassa ollut Veikko Aro-Heinilä. Varoja on kertynyt niin, että rakennusten ovia, ikkunoita, seiniä ja lattialaattoja aletaan taas laittaa. –Ensimmäisen vaiheen päättämisen budjettia olen juuri kääntämässä swahilista suomeksi lempääläläisille, Irja Aro-Heinilä naurahtaa. Hän on kiitollinen Vaasassa kokoontuvalle Bungoryhmälle, joka lähetti 4 000 euroa tiukkaan tilanteeseen Morogorossa. Samoin muut lahjoittajat saavat hänen kiitoksensa. Kaikki mukaan Naisten aseman, toimeentulon, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon voimakas etsiminen on tämän ajan tärkeimpiin kuuluva tehtävä. Naistyön johtaja Ruth Mmarin unelma tarkoittaa monelle henkilölle hikistä työtä. Tarvitaan nuoria miehiä, jotka jaksavat hakata kivikovaa lateriittimaata polttavan auringon alla, tarvitaan suunnittelijoita, työn johtajia, varojen hoitajia, tiedottajia, tarvitaan Suomen päässä Lempäälän NMKY:n miehiä, tarvitaan seurakuntien aktiiveja, tarvitaan Lempäälässä asuvaa Mikko Vesamäkeä, joka toimii nykyisin Kimbilion oto-koordinaattorina Suomen päässä. Lääkärinä työskentelevä Mikko Vesamäki teki keväällä valtaisan työn, kun hän valmisteli kehitysyhteistyöhakemukset Kimbilio-hankkeesta Suomen valtiolle. Irja Aro-Heinilä Ruth Mmari, Morogoron hiippakunnan nais- ja lapsityön johtaja, on naisten turvakotihankeidean äiti. Majakka 7 29.11.2013 n On etuoikeutettua toimia Palvelevassa puhelimessa Kuopion valtakunnallisilla PP-päivillä sain tavata ja tutustua hienoihin ihmisiin. Kokemusten ja mielipiteiden vaihtaminen on henkisesti rikastuttavaa. Savolainen välittömyys ja herskyvä huumori vapauttivat arimman ja juroimmankin keskustelemaan ventovieraan kanssa. Palvelevan puhelimen päivystäjiä yhdistää ilmiselvästi välittäminen lähimmäisestään, myös toisesta PP:n päivystäjästä. Kuvittelisi, että ”körttimäinen” jurous ja vakavamielinen keskustelu, sekä Ison Kirjan tulkintoihin tukeutuminen, olisi hallitseva ilmapiiri. Naurua, huumoria, hauskanpitoa ja rentouttavaa yhdessäoloa voidaan viettää myös kristillisessä hengessä. Mielikuvaksemme muodostui, että henki on ollut kuin lumilautailijoittemme eliitillä: lähdetään pitämään yhdessä hauskaa. Tämän elämänasenteen soisi jokaiselle työntekoon, harrastuksiin ja myös tärkeäksi ohjeeksi omaan elämään. Palvelevan puhelimen päivystäjänä toimiminen kouluttaa minua. Musiikkia Laulusta rauhaa kiireen keskelle Yksiääniset, säestyksettömät gregoriaaniset koraalit tunnemme roomalais-katolisen kirkon liturgisena musiikkina. Varhaiskristillisen kirkon liturgisen laulun merkitys ja pohja löytyy uudesta testamentista: ”Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle” (Matt. 26:30). Paavali kirjoitti: ”Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä, ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle” (Ef. 5:19) ja ”Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja” (Kol. 3:16). Paavi Gregorius Suuren mukaan nimetty gregoriaaninen lau- Karoliina Norontaus Vapaaehtoinen Jokainen puhelu antaa aina materiaalia kehittää omaa ajatusmaailmaa ja erilaisuuteen suhtautumista. Keskusteleminen vieraan ihmisen kanssa, ilman nimiä, ennakkoasenteita tai velvoitteita, on jotain sellaista, mitä vain PP voi maallikolle tarjota. Suuri anti Kuopiossa, ammattilaisten luentojen lisäksi, koitui keskusteluista ventovieraitten ihmisten seurassa. Rinnassa olevassa nimilapussa oli vain etunimi ja paikkakunta. Palkitsevintahan on, että uudet ajatukset ja oivallukset koituvat niiden ihmisten hyväksi, jotka ovat päättäneet luottaa PP:n päivystäjään saadakseen kohtelua, joka tuottaa heille hyvää mieltä. PP tarjoaa juttuseuraa yksinäiseen iltaan, kanavan kertoa päivän tapahtumista, paikan, jossa iloisen asian voi jakaa jonkun kanssa tai vain antaa ja saada hyvän yön toivotuksen. Elämän virta syntyy pienistä puroista, kivikkoisista ja iloisesti solisevista. PP:ssa on etuoikeus olla mukana jakamassa tuota virran juoksua luottamuksellisesti ventovieraan lähimmäisen kanssa. Siinä on syy-yhteys otsikkoon. Siitä sydämellinen kiitos omalle seurakunnalleni. Kokemukset kuolleen läsnäolosta – osallistu väitöskirjatutkimukseen Kokemukset kuolleen läsnäolosta ovat melko yleisiä, vaikka niitä onkin vain vähän tutkittu. Markku Siltala, TM, pappi, psykoterapeutti tekee uskontotieteen väitöskirjatutkimusta kokemuksista, jotka merkitsevät kokijalleen kuolleen läsnäoloa tai yhteydenottoa. Kokemukset voivat olla unia, näkyjä, tuntemuksia läsnäolosta tai kosketuksesta, tuoksu- tai kuuloaistimuksia – mitä tahansa kokemuksia siitä, että hän on lähellä, läsnä. Kuvaile kokemuksiasi mahdollisimman tarkasti ja laajasti, pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä. Kerro myös, mitä kokemukset merkitsevät Sinulle? Ovatko ne vaikuttaneet käsityksiisi elämästä ja kuolemasta? Miten? Lähetä kertomuksesi: [email protected] tai Markku Siltala, Kartanontie 3 B 6, 60800 Ilmajoki Tutkimus tehdään Helsingin yliopistossa. Aineistoa käytetään hyvän tutkimustavan mukaisesti, anonyymisti henkilön tunnistamista suojaten. Lisätietoja www. markkusiltala.fi - kiitos osallistumisesta. Kirjoittaja on Palvelevan puhelimen päivystäjä lu ilmentää voimakkaasti Jumalan läheisyyttä. 500-luvulla syntynyt rauhallinen latinankielinen laulu kulkee pienin liikkein sävelestä toiseen. Gregoriaanisia koraaleja ei merkitty muistiin nykyaikaisin nuotein, vaan merkinnöin, joita on jouduttu osittain arvailemaan satoja vuosia myöhemmin, kun suullinen perintö on katkennut. Nuottimerkintöjen lisäksi on jouduttu arvailemaan ja päättelemään tämänkaltaisen keskiaikaisen musiikin sävellajimaailma. Gregoriaaniseen lauluun erikoistuneen Niederaltaicher Scholaren – konserttikuoron perusti saksalainen musiikkihistorioitsija, kapellimestari Konrad Ruhland vuonna 1976. Levollisesti liikkuvat koraalimelodiat antavat parhaimmillaan voimaa kiireiseen arkielämään. Näillä hiljaisuuden lauluilla on puhdistava vaikutus. Katariina Järvinen Värikästä musiikkia Idän ihmeet ovat lyöneet läpi gospelissa vallinneen rockin keskeltä. Kitara, viulu ja perkussiot luovat omanlaisensa, tunnistettavan äänimaailmansa ja taitavat soittajat vievät soittimensa välillä äärirajoille. Idän ihmeet -kokoonpanon muodostavat Atte-Veikko Kemppainen (kitara, laulu), Janne Simojoki (perkussiot, laulu) ja Ville Kukkonen (viulu, laulu). Soitta- Syvemmälle messuun Kirkkotila ja symbolit jien musiikillinen ammattitaito ja kyky ottaa yleisö ovat omaa luokkaansa. Ammattitaitoisen soitannan lisäksi Idän ihmeille tyypillistä sanataiturointia löytyy levyltä runsaasti. Aluksi ehkä humoristisetkin sanat kätkevät alleen suuria pohdintoja, kuten kappaleessa Hyvästi jää, jonka alussa lauletaan: ”Sydän talvi, kieli tiukasti tolpassa, kerrankin aikaa miettiä rauhassa”. Ilmeisesti aika on käytetty hyvin, sillä kappaleen lopussa todetaan: ”Ei riitä voima edes auringolla, kun alle nolla asteita on, se vain pinnan sulattaa, jos ei valo asu minussa on sydän ikiroudassa, ja mun aina kylmä on”. Bändin uunituore pitkäsoitto, Maailman värit, kuulostaa alusta lähtien juuri siltä, mitä odotinkin kuulevani. Levyltä bändiä kuuntelee mielellään, mutta keikallekin kannattaa mennä. Sitä tuskin tulet katumaan. Idän ihmeitä on mahdollista kuulla livenä Vaasan kirkossa 13.3. klo 19. Tiia Valkeejärvi Vuosia sitten kun olin Helsingin tuomiokirkossa, siellä oli amerikkalainen mies lippalakki päässä. Nuori kirkon opas tuli ystävällisesti sanomaan: ”Would You please take your cap off.” Jossain etelänmatkoilla törmäämme siihen, että kirkkoon ei pääse shortsit jalassa tai olkapäät paljaina. Myös meillä on täällä omat tapamme kunnioittaa kirkkotilaa. Miehillä lakin päästä ottaminen kuvastaa kunnioitusta Pyhän edessä. Sitä voi osoittaa myös hiljentymällä tai tekemällä ristinmerkin. Kirkkotila on vihitty Jumalalle pyhitetyksi huoneeksi. Monet kirkon symbolit, kuten alttari, kolmio, silmä, kyyhkynen tai ristinmuotoinen käytävä viittaavat Jumalan läsnäoloon. Kirkko on myös seurakunnan koti, ja siksi on tärkeää, että lasten ääni ja askeleet saavat kuulua siellä. Jeesus tuohtui, kun opetuslapset moittivat niitä, jotka toivat lapsia hänen luokseen. Ei aikuistenkaan tarvitse kirkossa käyttäytyä niin jäykästi, että oleminen käy raskaaksi. Sydämen asenne voi olla aivan oikea, vaikka ihminen liikkuu vapautuneesti, hymyilee iloisesti, laulaa ja puhuu – huomioiden toiset. Alttarilla palavat kynttilät kuvastavat valon voittoa pimeydestä. Liekki on rukouksen ja Kristus-esirukoilijan vertauskuva. Jo varhaisten kristittyjen kokoontumiseen kuului lamppujen sytyttäminen (Apt. 20:8). Suurina Kristus-pyhinä alttarilla palaa kuusi kynttilää, muina juhlapyhinä neljä. Jos alttarilla palaa kaksi kynttilää, ne symboloivat lakia ja evankeliumia. Alttarin kukat muistuttavat Jumalan luomistyöstä. Ne ovat tavallisesti lakastuvia leikkokukkia, jotka kertovat Kristuksen uhrista ja elämän hauraudesta. ”Mikä olen minä ja mikä on minun kansani?”, lausui kuningas Daavid, kun Jerusalemin temppeliä rakennettiin, ”sinulta on tullut kaikki minkä sinulle annamme (1. Aik. 29:14).” Maaria Perälä 8 Majakka n 4/2013 Anni Takko ”Kunpa kaikki vammaiset lap Näkövammaiset lapset kokoontuvat koulun pihalle aamunavaukseen. Olen hetkeä aiemmin seurannut heidän aamutoimiaan tyttöjen asuntolassa. Tytöt olivat jo syöneet aamupalaa, nyt he pesivät hampaitaan ja letittivät toistensa hiuksia. Kohta jokaisen mustia, kiiltäviä hiuksia koristivat erilaiset nauhat ja hiuspompulat. tä opinnoissaan. Sujata käy Dharanin koulun yhdeksättä luokkaa. Ensi vuonna hänellä on edessä viimeinen luokka ja suuri koulun päättökoe. 10. luokan jälkeen hän voi yhä asua koulun hostellissa, mutta seuraavat vuodet on opiskeltava muualla. Sujata haluaisi opiskella yliopistotasolle asti. ”Koulutus on meille vammaisille tärkein asia elämässä. Vain sitä kautta voimme edetä, oppia itsenäisiksi ja saada hyväksyntää”, hän sanoo. ”Haluaisin, että kaikki vammaiset voisivat päästä kouluun!”. Sujata on kotoisin Ilamista, Itä-Nepalista, melko läheltä Dharania. Perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi veli ja sisko. Limbut kuuluvat Itä-Nepalin vuoristoheimoihin. Sujatan perhe on kokonaan riippuvainen maataloudesta, josta ei kuitenkaan saa elantoa koko vuodeksi. Sujata aloitti näkövammaisten koulussa 11-vuotiaana. Alkuun oli raskasta. ”Oli surullista asua erossa perheestä, vaikka tiesin, että tämä koulu on minulle hyvä. Ikävöin perhettäni toisinaan vieläkin.” Sujata käy perheensä luona yleensä kaksi kertaa vuodessa. Ero normaalikoulussa ja näkövammaisille tarkoitetussa koulussa oli kuitenkin niin suuri, että pian koulunkäynti alkoi tuntua hyvältä ja innostavalta. Ystäviäkin löytyi heti. ”Koulu on hyvä. Meille näkövammaisille ei ole olemassa yhtään vastaavaa koulua Nepalissa”, Sujata innostuu kertomaan. ”Pidän opettajista ja he ovat aina valmiita auttamaan. Opettajat ovat kiinnostuneita meistä oppilaista ja ovat meidän puolellamme.” Koulupäivä kestää neljään saakka. Päivällisen jälkeen tehdään läksyjä, joiden jälkeen jää yleensä vähän vapaa-aikaakin. Sujata tykkää laulamisesta. Hänen tulevaisuudenhaaveenaan on joko toimittajan tai opettajan ammatti. ”Haluaisin toimia opettajana tässä samassa koulussa”, hän sanoo hieman ujosti hymyillen, mutta reipastuu sitten. ”Täytyy pystyä taistelemaan omien unelmien eteen!” K aikki koulun oppilaat asuvat koulurakennusten yhteydessä olevassa asuntolassa. Herätys on ollut jo puoli kuudelta ja koulun alkamishetkeen ja aamunavaukseen, kello kymmeneen, mennessä on ehditty touhuta monia asioita. Maan ainoa näkövammaisten koulu Dharanin näkövammaisten koulu Kaakkois-Nepalissa on Nepalin ainoa näkövammaisten koulu. Oppilaita koulussa on noin 100. Suomen Lähetysseura tukee koulun toimintaa kummityön kautta. Koulun henkilökunta tekee paljon vaikuttamistyötä ja kylävierailuja ItäNepalissa. Ihmisille kerrotaan vammaisten oikeuksista ja vammaisia lapsia ohjataan koulutuksen tai hoidon piiriin. Nepalissa vammaisten lasten piilottelu on edelleen melko yleistä ja vammaisia lapsia hävetään. Vammaisuus katsotaan rangaistukseksi edellisen elämän teoista. Vaikka perhe ei vammaista lastaan häpeäisi, katsotaan vammaisen lapsen kouluttaminen kuitenkin turhaksi. Kun on tiukkaa muutenkin, ei rahaa kannata vammaisen kouluttamiseen laittaa, ajatellaan. Tietämys eri vammoista on myös puutteellista ja helposti ajatellaan, ettei vamma kuitenkaan kouluttamalla parane. Vammaisten aseman parantamiseksi on tehty paljon työtä, mutta tulokset näkyvät pikku hiljaa. Nepalissa työn esteenä ovat monenlaiset haasteet: paitsi asenteellisuus ja eriarvoisuus, erittäin huonot kulkuyhteydet, poliittinen toimimattomuus ja ääretön köyhyys. Nepalilaisista edelleen melkein puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Kuuro ei tiedä nimeään Kotiin kahdesti vuodessa Kuurolla Chulilla on ongelmia myös näkemisen ja liikkumisen kanssa. Vammaisten lasten tukeminen maassa, jossa vammaisuutta pidetään rankaisuna edellisen elämän pahoista teoista, on hyvin tärkeää. Sujata Limbu, 16, kuuluu niihin harvoihin, jotka vammastaan huolimatta ovat päässeet kouluun ja saaneet edeKirsti Kirjavainen Anni Takko Äiti saattaa kuurot kaksospoikansa Ramin ja Laxmanin kouluun ja koulusta, mikä vie häneltä neljä tuntia joka koulupäivä. Monet kehitysmaiden kuurot joutuvat elämään kokonaan ilman omaa kieltä, sillä viittomakieltä opettavia kouluja on vähän. Moni kuuro ei tiedä, että hänellä on nimi; hänellä ei ole identiteettiä eikä paikkaa yhteisössä. Kuva kuurojen koulusta Nepalista. Kuuroillakin on oikeus omaan kieleen. Arkielämän tilanne Nepalin maaseudulla on kuitenkin yhä usein se, ettei perheen kuurolla lapsella ole samaa kieltä muiden perheenjäsenten kanssa. Istun Keski-Nepalin kukkula-alueella Dhadingin läänin kuurojen koulun rehtorin huoneessa. Koulurakennus on uusi, ja rehtori hyvin innostunut työstään. Koulussa opiskelee 30 oppilasta lähialueilta. Suomen Lähetysseura tukee koulun toimintaa. ”Uuden oppilaan kanssa työ alkaa oman nimen viittomisesta. Aina lapset eivät tiedä edes omaa nimeään. Tämän jälkeen jatkamme eläinten nimien viittomien harjoittelulla, sillä ne ovat konkreettisia ja helppo oppia.” rehtori Nita Adhikari sanoo. ”Toki jonkinlainen kieli on usein kehittynyt perheenjäsenten kesken, ja omat viittomat tietyille usein toistuville sanoille”, rehtori kertoo. ”Vanhemmat ovat kuitenkin yleensä yllättyneitä, miten monimutkaisia asioita voi sanoa viitoten ja iloitsevat lastensa koulunkäyntimahdollisuudesta. Kuuron lapsen ei tarvitsekaan elää loppuelämäänsä kotipihan ruohoa leikaten.” Majakka 9 29.11.2013 n Yleinen ajattelutapa on, että kuuron lapsen kouluttamiseen käytetyt rahat menevät hukkaan. Sen takia kuurot lapset jäävät helposti tekemään kotitöitä. Viittomakielen kautta kuurolle lapselle avautuu kokonaan uusi maailma. Moni kertoo ajatelleensa, että hän on ainoa kuuro koko maailmassa. Anni Takko pset voisivat päästä kouluun!” Koulu on paras asia elämässä Chul Bahadur B.K., 11, on yksi koulun oppilaista. ”Pidän koulusta tosi paljon!” Chul sanoo ennen kuin ehdin kysyäkään. Chul on monivammainen, sillä myös hänen näkökyvyssään on vikaa ja hänellä on liikkumiseen liittyviä ongelmia – polvet ovat turvonneet ja jalat kipeät. Chul alkoi kävellä vasta viisivuotiaana. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi siskoa. He ovat molemmat normaalisti kuulevia. Perheenisä asuu Intiassa, jossa yrittää tienata perheelleen rahaa, mutta ”alkoholi on vienyt mieheni”, sanoo Bimala-äiti. Äiti yrittää elättää perhettään kasvattamalla vuohia. Perhe asuu toisella puolella Dhadingin lääniä, ja kouluun kestää tulla kolme tuntia bussilla suuntaansa. Chul asuukin koulun hostellissa ja käy kotona 2-3 kertaa vuodessa. Chul viittoo hienosti, mutta kertoo silti olevan vaikeaa viittoa monimutkaisempia asioita. ”Tämä koulu on parasta, mitä perheellemme on tapahtunut”, sanoo äiti. ”En tiennyt, mitä olisin tehnyt kuuron poikani kanssa, paitsi antaa hänen tehdä kotitöitä.” Chulin tulevaisuudentoiveena on työskennellä puuseppänä. Hän haluaisi valmistaa huonekaluja. Kuurot kaksospojat ”Ilman koulutusta kuuroja kohdellaan eläiminä!” huudahtaa 7-vuotiaiden kaksospoikien äiti Binda Shrestha. Hänellä on seitsemän lasta. Kaksospojat ovat perheen kuopuksia. ”Rakastan kuuroja poikiani jotenkin erityisen paljon.” äiti sanoo. Pojat, Ram ja Laxman eivät puhu. He ovat vasta aloittaneet koulussa, eikä viittomakieli vielä suju. Äiti tuo ja hakee joka päivä pojat kävellen koulusta, mikä vie yli neljä tuntia päivässä. Perhe on maataomistamaton ja köyhä, isä tekee töitä päiväpalkalla. ”Elämme päivä kerrallaan”, Binda sanoo. ”Tietämättömyys on paha asia,” Binda-äiti toteaa. ”Mekään emme tienneet mistään mahdollisuuksista hakea apua, ennen kuin Forward Lookingin työntekijä tuli kotiimme kertomaan.” Forward Looking on Suomen Lähetysseuran vammaistyön kumppanijärjestö Nepalissa. Koulusta jatkamme matkaamme vielä vammaisten aikuisten dalitien ryhmään. Heille pyritään löytämään ja tarjoamaan omaa elämää hyödyttävä koulutus, kuten puutarhanhoito tai vuohien kasvattaminen. Koulutuksen avulla he voivat tulla itsenäisemmiksi ja saada arvostusta omissa kylissään. Ryhmän jäsenistä juuri kukaan ei osaa lukea ja oman nimen sanominenkin on monelle hyvin jännittävää. Pikku hiljaa saadaan vammaisten asemaa parannettua. Anni Takko Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran kummityön yhdyshenkilö ja kehitysyhteistyötiedottaja Nepalissa Sujata Limbu kuuluu niihin harvoihin, jotka vammastaan huolimatta ovat päässeet kouluun. Lähetysseuran kummityö tukee 400 vammaisen lapsen koulunkäyntiä Nepalissa. Kuva Anni Takko 10 Majakka Minun päiväni Klo 7.05, Koti Havahdun kännykän herätyskellon tuttuun pirinään. Torkutan kertaalleen, minkä jälkeen raahaudun aamutoimille. Selailen läpi aamun lehden ollakseni ajan tasalla siitä, mistä kaupungissa juuri nyt puhutaan. Klo 8, Autokoulu Kiviniemi Aloitan työpäiväni vastailemalla tulleisiin sähköpostiviesteihin samalla kun nautin kotona valmiiksi laittamani aamiaislautasen antimista. Ajatus aamiaisen syömisestä heti heräämisen jälkeen ei ole koskaan houkuttanut, mutta kahdeksan jälkeen ruoka maistuu jo kummasti. Klo 9.30, Autokoulu Kiviniemi Käyn läpi ministeriön luonnosta ajokorttilakiin ehdotetuista muutoksista sekä tutustun myös aiheesta annettuihin lausuntoihin. Työ keskeytyy kuitenkin pian, kun ajokokeen menestyksekkäästi suorittanut oppilas astuu ovesta sisään leveä hymy ja onnen kyyneleet kasvoillaan. Nämä ovat ehdottomasti työni palkitsevimpia hetkiä! n 4/2013 Klo 13, Autokoulu Kiviniemi Rauhallinen hetki toimistossa mahdollistaa lounastauon. Lounaan lomassa vastaan Yle Pohjanmaan kaikille kaupunginvaltuutetuille lähettämään kyselyyn koskien kaupungin veroprosentin mahdollista korottamista. Lisäksi selailen netistä erilaisia hotellivaihtoehtoja ensi kesän lomamatkaa varten. Matkailu on harrastuksistani ehdottomasti rakkain – 100. maa olisi tarkoitus valloittaa jo vuoden 2014 aikana. :) Klo 16, Seurakuntatalo Kansliatoimikunnan kokouksessa käymme läpi Vaasassa pidettävien, vuoden 2014 Lähetysjuhlien valmisteluiden etenemistä. Moni asia on vielä vaiheessa, mutta toisaalta juuri pienen paineen alla eläminen motivoi minua. Olen todella kiitollinen, että Maaria Perälä aikoinaan pyysi minua mukaan Lähetysjuhlien valmisteluihin – tuskin maltan odottaa juhlien avajaispäivää! Klo 19, Vaasan kaupunginteatteri Nautiskelemassa Oliver!-musikaalin mukaansatempaavasta tunnelmasta, upeista lavastusratkaisuista ja tietenkin kauniista musiikista. Myönnän olevani musikaalien, oopperoiden ja konserttien suurkuluttaja! Juha Silander illallisella heinäkuisena iltana Fidžin auringonlaskusta ja meren pauhinasta nauttien. Klo 21.45, Koti Musikaalisävelmien edelleen soidessa mielessä alan valmistaa vähähiilihydraattista ruokaa täksi illaksi ja samalla huomiseksi. Taustalle laitan pyörimään nauhoittamani TV-sarjasuosikkini. Iltaruoan syöminen sohvapöydän ääressä, TV:tä katsellen, on jo muodostunut tavaksi. Jonkun mielestä se on ehkä väärin, mutta minulle se on todellista rentoutumista. :) Toisistaan huolehtiva laulavien ystävien kuoro Tahtoisitko uusia ystäviä ja mukavan harrastuksen leppoisassa ilmapiirissä? Jos pidät laulamisesta ja virsistä, liity silloin seniorikuorolaisten joukkoon. Vaasan suomalaisen seurakunnan seniorikuoro harjoittelee parillisten viikkojen keskiviikkona pienessä seurakuntasalissa klo 14 alkaen. Käväisimme katsomassa harjoituksia ja kuulostelemassa laulajien ajatuksia. Kaikki paikalla olleet tuntuivat rakastavan virsien laulamista: ”Niiden sanoitukset ovat vertaansa vailla ”-- ” Minä saan virsistä sekä lohdutusta että innostusta” -”Aina niissä on uutta ja yllättävää” -- ”Virret ovat yhteistä rukousta ”-” Virsien sävelmät ja rytmi yllättävät positiivisesti yhä uudestaan.” Kuoron johtajan Arto Ristolaisen mukaan ryhmän iloinen ja jännittämätön yhdessäolo tekee hyvää niin laulajille kuin johtajallekin. Senioriryhmän kanssa veisataan virsiä, lauletaan messuihin liittyviä seurakuntalaisten osuuksia ja muutamia yksinkertaisia kuorolauluja. Toivomuksena on, että ryhmään liittyisi uusia virsilaulu- Klo 22.30, Koti Käyn läpi päivän postit, paneutuen erityisesti tulleisiin eri kokousten esityslistoihin. Hiukan ennen puoltayötä on aika käydä nukkumaan. Pää tyynyssä kertailen vielä kuluneen päivän tapahtumia ja iloitsen mm. siitä, että musikaalin Oliverpoika pääsi lopulta onnelliseen kotiin, rakastavien ihmisten ympäröimäksi. Koulutus: lakiekonomi (KTM) Työ: yrittäjä, taloushallintopäällikkö (Autokoulu Kiviniemi Oy) Harrastukset: matkailu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, musiikki, ruoan laitto Luottamustehtävät: kirkkovaltuuston jäsen, kaupunginvaltuutettu, toisen asteen koulutuslautakunnan pj, yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston varajäsen Vammaiset lapset yksi maailman haavoittuvimmista ihmisryhmistä jen ystäviä. Olisi hyvä jos Vaasassa mm. messujen virsiin osallistuttaisiin voimakkaammin. Ryhmä avustaa silloin tällöin messuissa virsien veisuussa ja mm. ehtoolliseen liittyvissä lauluosuuksissa. Seniorikuoro vierailee myös vanhainkodeissa, joissa lapsuudesta tutut laulut ja virret saavat asukkaatkin mukaan laulelemaan. Esiintymiset eivät kuitenkaan sido kuorolaisia. He kertovat, että tässä kuorossa eivät poissaolot aiheuta moitteita. Mutta toisistaan huolehtiva ystäväkerho se kyllä on. Olavi Niemi Lähetysseuran joulukeräys vammaisten lasten hyväksi Sari Mäenpää Suomen Lähetysseuran joulukeräys tukee tänä vuonna kehitysmaiden vammaisia lapsia. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmassa on noin miljardi vammaista, joista 80 prosenttia asuu kehitysmaissa. Suuri osa heistä ei pääse koskaan kouluun eikä saa tarvitsemaansa hoitoa. Vammaisia lapsia on harvoin edes rekisteröity väestötietoihin. Myös väkivalta, hyväksikäyttö, heitteillejättö ja laitostuminen ovat yleisiä ongelmia. Kaikista pahin tilanne on köyhien perheiden vammaisten lasten kohdalla. Perheellä ei ole varaa antaa lapselle sitä erityishoitoa, jota hän tarvitsee, usein ei edes tietoa lapsen tarpeista tai mahdollisuuksista. Usein ajatellaan, että vammainen lapsi ei voi oppia mitään tai häntä ei voi auttaa. Ja vaikka tietoa olisikin, on apua tarjolla niukasti. Monissa maissa vammaisuus myös koetaan häpeäksi, joka halutaan piilottaa ympäristöltä. Se, että vammaisia lapsia ei näy katukuvassa tai koulussa, ei tarkoita, ettei heitä olisi. Vammaisilla lapsilla on samat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin lapsilla. Niiden toteutumisessa on kuitenkin suuria puutteita – jopa Suomessa – saati sitten kehitysmaissa. Vammaiset lapset ovat yksi maailman haavoittuvimmista ihmisryhmistä. Oikeus ihmisarvoiseen elämään Seniorikuoron harjoituksissa on tunnelmaa ja laulu raikaa, tule mukaan! JUHA SILANDER Suomen Lähetysseura on yksi suurimpia kirkollisen vammaistyön toteuttajia maailmassa. Lähetysseuran tuella järjestetään kuntoutusta ja terveydenhoitoa, tuetaan erityisopetusta ja koulutetaan opettajia, annetaan oikeaa tietoa vammaisuuden syistä ja ehkäisemises- tä, tehdään vaikuttamistyötä sekä edistetään vammaisten oikeuksien toteutumista monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa lasten mahdollisuuksia selvitä arjesta ja elää tasavertaista, onnellista arkea. Lähetysseuran työn ytimessä on kristillinen ihmiskäsitys, jonka mukaan jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas itsessään. Jumalan edessä olemme kaikki tasa-arvoisia, ja meillä kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja kohteluun. Suomen Lähetysseura toimii yli 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Monessa kehitysmaassa juuri kirkko ja kristilliset järjestöt tekevät merkittävää sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä sekä myös vaikutus- ja asennekasvatustyötä vammaisten ja muiden syrjittyjen ihmisryhmien aseman parantamiseksi. Lahjoita joulukeräykseen Kehitysmaiden vammaisia lapsia voi tukea osallistumalla kirkoissa pidettävien Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuuksien kolehtiin tai Lähetysseuran joulukeräykseen. Joulukeräykseen voi lahjoittaa pankissa tilille IBAN: FI 38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH (viestiksi JOU13), lähettämällä tekstiviesti JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155, soittamalla numeroon 0600 11315 (15,36 € + pvm) tai netissä www. kauneimmatjoululaulut.fi Tässä esimerkkejä, miten pienikin lahja auttaa: 5 € jalan tai käden röntgenkuvaus 10 € koulupuku 15 € erikoistuoli CP-vammaiselle 25 € alakoulun vuosimaksu 100 € pyörätuoli 250 € viittomakielen opettaminen kuulevalle opettajalle. Suomen Lähetysseura Majakka 11 29.11.2013 n Jenny Kärki keskikaupungin alueen papiksi Jenny Kärki toimii seurakuntapastorina syyskuun alusta ensi vuoden kesäkuun loppuun. Työ painottuu Keskikaupungin alueelle sekä jumalanpalvelus- ja musiikkitoimintaan ja lähetystyöhön. – Olen kokenut, että näin aluksi minun on tärkeää olla mukana erilaisissa tilaisuuksissa, jotta seurakuntalaiset tutustuisivat minuun. Haasteellista uutena työntekijänä on löytää väkeä tilaisuuksien järjestämiseen, mutta pikkuhiljaa ihmiset tulevat tutuksi. – Opiskeluaikana en olisi uskonut, että minusta tulee pappi, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna sehän oli ihan selvää, Jenny kertoo. Hän on opiskellut Kansanlähetysopistossa nuorisotyölinjalla, toiminut Uusi Tie -lehden toimittajana, sekä opiskellut teologiaa Helsingin yliopistossa. Gradussaan ”Seinäjo- Jenny Kärjestä on mielenkiintoista olla töissä Valtakunnallisia Lähetysjuhlia valmistelevassa seurakuntayhtymässä. – Siinä oppii varmasti paljon uutta. Sinapinsiemeniä Hoosianna, hoosianna! K äykö sinullekin niin kuin minulle, että soitetut sävelet ja lauletut laulut nostavat esiin voimakkaita tunteita ja muistikuvia? Kirkkovuoden juhliinkin liitän mielessäni tietynlaisen soinnin ja sitä hyräillessäni tavoitan oikean tunnelman. Adventtia ajatellessani mielessäni alkaa kopista aasin kavioiden kapse. Virsikirjan virsi 15 alkaa kysellen: ”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa?” Muistan, miten isolta Vetokannaksen kirkko näytti ja miltä siellä tuoksui, kun posket pakkasen punaamina istuimme luokkatovereitteni kanssa Isolahden koulun adventtikirkossa. Sarasteen Joukonkin muistan ja sen, miten elävästi hän osasi kertoa aasin varsasta, jolla Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Ihmiset riemuitsivat, heiluttivat palmunlehtiä ja levittivät vaatteitansa tielle. Jeesus tulee, meidän kuninkaamme, Hoosianna! Saman virren toisen säkeistön ajatus vie minut muistoissani aivan erilaisiin tunnelmiin: ”Suosio satojen ihmisten vaihtuu jo syytökseen”. Muistan sen hetken, jolloin ensimmäisen kerran ymmärsin noiden sanojen merkityksen. Istuin Mustasaaren kirkossa nuorena tyttönä. Edessä vaati kuoro ja pauhasi orkesteri Bachin Johannes-passion sävelin: ”Kreuzige, kreuzige, kreuzige…”! Miten voi olla totta, että samat ihmiset, jotka ensin levittivät vaatteitaan tielle Jeesus- ta kantavan aasin astua – miten voi olla, että nuo samat ihmiset huusivat pian Pilatukselle: ”Ristiinnaulitse hänet!”? Ihmisten vaikutus toisiinsa oli tuolloin valtava. Mietin, että jos tapahtuma siirrettäisiin tähän päivään, olisiko oma uskoni kyllin vahva pysyäkseni Jeesuksen puolella? Olen oppinut uskomaan ja luottamaan, että ”Voimalla, väkivallalla et tahdo hallita.” Meidän syyllisyytemme, epäilystemme ja hätämme keskelle on annettu lupaus pelastuksesta. Meille on annettu lupaus, että Jeesus, meidän kuninkaamme, luo tiellemme uskoa vahvistavaa valoa ja saapuu kerran täyttämään toivomme. Tänäkin adventtina haluan veisata pienen lettipäisen koulutytön tavoin: ”Jeesus, sä Herramme, sua seurata tahdomme”. Jotta jaksaisimme, pyydän, lukijani, sinunkin puolestasi: ”Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä, yksittäin”. Päivi Ahvenvaara en seurakunnan rakennemuutos ja muutosviestintä” Jenny yhdisti molemmat itselleen tärkeät aiheet; viestinnän ja teologian. Jennyltä usein kysytään, mistä hän on kotoisin ja onko hän mahdollisesti sukua Laihian entiselle kappalaiselle Frans Kärjelle. – Olen kotoisin Vimpelistä, asun Seinäjoella ja olen naimisissa Kärki-nimisen miehen kanssa, mutta hän ei ole Frans Kärjen sukua, Jenny kertoo. Jokaisen päivän päätteeksi Jenny suuntaa ratsastustallille hoitamaan hevostaan. – Oma hevonen on ollut elinikäinen haave, ja viime talvena se toteutui. Kaikki liikenevä aika ja raha menevätkin ratsastukseen, Jenny nauraa. Aiemmin Jenny on työskennellyt seurakuntapastorin tehtävissä Alajärven ja Kauhavan Alahärmän seurakunnissa. Marie Mattila Seurakuntavaaleihin aikaa vuosi Suomen evankelis-luterilainen kirkko valitsee uudet luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle vuoden kuluttua marraskuussa. Seurakuntavaalien vaalipäivä on isänpäivä eli 9.11.2014. Vuoden 2014 vaalien teemaksi on valittu ”Usko hyvän tekemiseen”. Vaalikampanja nostaa esille kirkon toimintaa ja osallistuu keskusteluun elämästä, arvoista sekä kirkosta. Tutkimuksen mukaan kirkon ja seurakuntien monipuolinen hyvän tekeminen on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon. Tulevan nelivuotiskauden iso kysymys on kirkon rakenneuudistus. Seurakuntien talous tiukkenee, ja jäsenmäärät ovat pienentyneet. Tulevaisuudessa seurakuntien päättäjät joutuvat yhä useammin tekemään valintoja monien hyvien asioiden väliltä. Seurakuntatyötä joudutaan organisoimaan uudella tavalla. Valitut luottamushenkilöt ovat avainasemassa tekemässä päätöksiä paikallistasolla. Seurakuntavaalit ovat toistaiseksi ainoa valtakunnallinen vaali, jossa jo 16-vuotiailla on äänioikeus. Seurakuntavaalit jatkossa yksipäiväiset Kirkolliskokous hyväksyi 8.11. istunnossaan kirkkohallituksen esityksen yksipäiväisistä seurakuntavaaleista. Aiemmin seurakunnat ovat saaneet päättää, pidetäänkö vaali yksi- vai kaksipäiväisenä. Kirkolliskokous katsoi, että ennakkoäänestysmahdollisuus varmistaa osaltaan äänioikeuden käyttämisen ja piti hyvänä ratkaisuna, että vaali on jatkossa yksipäiväinen. Koska säännösmuutos koskee kirkkolakia, asia vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän. Jos asia etenee eduskunnassa toivotusti, yksipäiväinen vaali on mahdollinen jo seuraavissa, vuoden 2014 seurakuntavaaleissa. Kirkon tiedotuskeskus 12 Majakka n 4/2013 Yhdessä kohti taivasta Lokakuun loppupuolella kokoontui 27 nuorta aikuista Lepikon leirikeskukseen viikonlopuksi. Oli hienoa nähdä, miten eri ikäiset ja eri lähtökohdista tulleet nuoret aikuiset tutustuivat toisiinsa. Rennossa ilmapiirissä pelattiin, saunottiin, syötiin ja naurettiin, välillä keskusteltiin Jumalasta ja hiljennyttiin. Vaikka mitään ei ollut pakko tehdä, ei edes nukkua, niin kaikki osallistuivat ja huomioivat toisiaan. Yhdessä oli hyvä miettiä, miten rakennamme unelmiemme seurakuntaa ja missä on jokaisen oma paikka. Unelmointi ja tekeminen jatkuvat Nuoret aikuiset Vaasa -Facebook-ryhmässä. Yksi eh- dotus tämän Facebook-ryhmän nimeksi oli Crossmonautit. Ristin kautta Taivasta tavoittelevan ryhmän kantapaikka onkin Nuorisotila Cross ja sen takaosassa sijaitseva nuorten aikuisten tila. Hyvä ryhmä on sellainen, johon kaikki uudet tulokkaat ovat tervetulleita. Saa tulla tutustumaan ja olemaan ja lähteä pois, kun malttaa. Teksti: Terhi Nissilä Kuvat: Terhi Nissilä, Santtu Koivisto, Jemina Hongell ja Mikko Matkoski Sumopuvuissa painiminen nauratti muitakin kuin painijoita. Rukoilla voi vaikka tuomalla erivärisiä ja eri aiheita kuvastavia lasikiviä alttarille. Majakka 13 29.11.2013 n Tapahtumia Adventtijuhla Lauantaina 30.11. klo 17 Suvilahden seurakuntakodissa, Tuija Storbacka, Arto Ristolainen, pyhäkoululaiset. Ilta lähteellä Lauantaina 30.11. klo 18 Palosaaren kirkossa, Jouko Saraste, Irma Haanpää, Hengen tuuli ja Maria- ryhmä, ehtoollinen. KONSERTTEJA Duo Lumottaret to 5.12. klo 18 Vaasan kirkossa, Duo Lumottaret. Joulukonsertti ke 4.12. klo 19 Palosaaren kirkossa, Vaasan ylioppilaskuoro joht. György Kadar, Vasa Kammarkör joht. Anne Tienhaara, puhe Sami Saharinen. Joulu, loisteesi luo -konsertti ma 9.12. klo 19 Palosaaren kirkossa, Kuula-opiston laulajia, Johanna Välimä- ki urut. Vapaa pääsy. Järj. srk ja Kuula-opisto. Perinteinen joulukonsertti ti 10.12. klo 19 Vaasan kirkossa, Pohjan Miehet joht. Katariina Järvinen, solisti Jari Nieminen sekä Mieskuoro M. Lüdig Pärnu, joht. Evelin Mei, urut Suvi Koivisto. Ohjelma 15 €, Studio Ticketistä ja ovelta. Hoosiannaa laulamaan! Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. on klo 10 messu ja NMKY:n 120-vuotisjuhla Vaasan kirkossa. Kirkkoon on kuljetus. Ks. ilmoitus. Huutoniemen kirkossa on adventin tenavamessu klo 10 alkaen. Messun jälkeen on tarjolla keittolounas. Ristinummen seurakuntakeskuksessa on messu klo 13, Palosaaren kirkossa on Sunday Service klo 13 ja Gerbyn seurakuntakodissa on messu klo 17. Tuomasmessu Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. klo 17 Vaasan kirkossa, Jenny Kärki, Sami Saharinen, Tuija Niemistö. Pastori Sami Saharinen tavattavissa klo 16 alkaen. Kahvitarjoilu messun jälkeen. Myyjäisiä Diakonia- ja lähetysmyyjäiset Ristinummen seurakuntakeskuksessa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. messun jälkeen klo 14–15. Käsitöitä, leivonnaisia, arpoja, kahvia. Päihdeongelmaisten saunailta Lepikon leirikeskuksessa ma 2.12. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu 26:n edestä. Mukaan pyyhe ja peseytymisvälineet ja pieni paketti (maks. 3 €), jos haluat itse joulupaketin. LÖYDÄ PIPLIAN LAHJAT MISTÄ LÖYDÄT? PIPLIA Hauskat piirrokset ovat täynnä jännittäviä yksityiskohtia, löydätkö ne? Isokokoisessa kirjassa on pahviset sivut. Soveltuu 2—7 –vuotiaille. ■ 14,90 € / KPL SOINNUTETUT TASKUVIRSIKIRJAT Kaikki virret ovat soinnutettuina omalla sivullaan. Mukana katekismus. Neljä kansivaihtoehtoa. ■ 12,90 € / KPL Tutustu myös keskikokoisiin ja nahkakantisiin virsikirjoihin www.pipliakauppa.fi www.piplia.fi ■ Miesten saunailta Keskiviikkona 4.12. Lepikon leirikeskuksessa, Kauko Aspimaa: Matkakuvia Auschwitzista. Ohjelmassa sauna klo 17 alkaen, iltapala 3,50 €, vierailijan alustus ja keskustelua, hartaus. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu 26:n edestä. Itsenäisyyspäivänä kaksikielinen jumalanpalvelus Vaasan kirkossa 6.12. klo 10, Jouko Saraste, Tor-Erik Store, Lottakuoro, Katariina Järvinen, Mikael Heikius. Suomalainen messu klo 16 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva. Joulumatineat Seurakunnan musiikkikoulun joulumatineat Palosaaren kirkossa ti 10.12. klo 18 Palosaaren kirkossa, Terhi Nissilä, Johanna Välimäki, musiikkikoululaisia. Huutoniemen kirkossa to 12.12. klo 18, Eija Kasari, Johanna Välimäki, musiikkikoululaisia. Matineoiden päätteeksi mehu- ja piparitarjoilu. Yrittäjien Hyvän Mielen Aamiainen torstaina 12.12. klo 7.15 – 9 Ravintola Fondiksessa, musiikki Juha Tapio, puhe Krister Koskela, Eija Kasari, juonto Kalervo Laaksoharju. Joulujuhlia Kodittomien, päihteidenkäyttäjien ja diakoniaruokailujen yhteinen joulujuhla to 12.12. klo 12 Palosaaren kirkossa. Tilaisuus on tarkoitettu selvin päin tuleville. Tilaisuus jatkuu kirkon jälkeen seurakuntatalolla. Katulähetyksen joulujuhla la 14.12. klo 18 pienessä seurakuntasalissa, Koulukatu 26. International Christmas Celebration Tue 17.12. at Österhankmo Church Campground. Come and share an evening in Advent, waiting for the Festivities to come. Price 6,50 €, children under 3 free. The price includes bus (the campground is located 30 km from Vaasa), traditional Christmas porridge, pastry and coffee or tea. We enjoy the meal, sing together and have some surprise activities for fun. The evening ends with an evening prayer. Sign up: gina.rivera@evl. fi. Don´t forget to give your name, phone number and to say where you step on the bus. The bus route: Ristinummi Chapel at 16.30 –Huutoniemi Church – Palosaari/Tekla at 16.50 – Koulukatu 26 at 17. We are back at Vaasa at 21.45. Joulu-IKHTYS perjantaina 20.12. klo 18 Palosaaren kirkossa, Tuuli Kela, Tiia Valkeejärvi ja Houseband. Messun jälkeen nuorten joulujuhla seurakuntatalossa. Kristittyjen ykseyden rukousviikon kirkkoilta Kirkkoilta ja ristisaatto torstaina 23.1. klo 18 Vaasan kirkosta, jossa saattorukous ja kuorolaulua. Kulkue jatkaa ortodoksiseen kirkkoon rukoushetken viettoon, minkä jälkeen jatketaan Vaasan katoliseen kappeliin päätöstilaisuuteen ja kirkkokahveille klo 18.30. Kirkkoillassa Krister Koskela, Isä Alekseij Sjöberg, Isä Zenon Strykowski, kanttori Laura Aho, Nikolaos-kuoro, Katariina Järvinen ja Vaasan kirkkokuoro. UUSI FARKKURAAMATTU! ■ 24 € / KPL Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | [email protected] | www.pipliakauppa.fi Ilmoitusmarkkinointi toivottaa asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014. 14 Majakka n 4/2013 Joulun herkut Ekosopista Vaasanpuistikko 20 Avoinna Ma - Pe 10 - 18 ja La 10 - 16 Puh. 044-3215247 Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2014. PL 21 | 60101 SEINÄJOKI | p. (06) 2477 750 | www.iprint.fi Reilut joululahjat tuovat Ainutlaatuinen bluegrass-musiikin iloa lähelle ja kauas konsertti Huutoniemen kirkossa Eettisistä joululahjoista tulee hyvä mieli lahjan antajalle ja saajalle, mutta hyöty kanavoituu myös pidemmälle. Jos pukinkonttiin päätyy Reilun kaupan kaakaosta tehtyä suklaata tai Reilun kaupan viljelmillä kypsynyttä jouluviiniä, joululahjat auttavat myös kehitysmaiden viljelijöitä. Faktoja Reilusta kaupasta: • Reilun kaupan merkillä varustetusta tuotteesta on maksettu oikeudenmukainen hinta kehitysmaan viljelijälle. • Reilu kauppa tarjoaa yksinkertaisen ja arkisen tavan vähentää köyhyyttä kehitysmaissa. • Reilun kaupan tiukat ympäristökriteerit suojelevat ihmisten lähiympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta. • Reilun kaupan kriteerit kieltävät selkeästi lapsityövoiman hyväksikäytön. • Suomessa Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita on myynnissä yli 1 700: kahvia, tee- Jussi Syren & The Groundbreakers tuo kuunneltavaksi korkeatasoista ja harvoin tarjolla olevaa bluegrassia lauantaina 30.11. klo 19 Huutoniemen kirkossa. Konsertin järjestää Vaasan suomalainen seurakunta. Nopeatempoinen ja iloluontoinen bluegrass on amerikkalaisen kantrimusiikin akustinen alalaji, jo- tä, kaakaota, suklaata, sokeria, hunajaa, riisiä, banaaneja, appelsiineja, ananaksia, avokadoja, mehuja, leikkokukkia, mausteita, viinejä, urheilupalloja, Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kasseja. Lisäksi myynnissä on paljon erilaisia Reilun kaupan yhdistelmätuotteita, joissa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita: esimerkiksi keksejä, hilloja, mysliä, jäätelöä, kosmetiikkaa ja myslipatukoita. Sivulle www.reilukauppa.fi/ joulu on koottu muutamia edullisia joululahjoja, joista on iloa lahjan antajalle, saajalle ja kehitysmaan viljelijälle. Laura Närhi & yhtye Huutoniemen kirkossa pe 13.12. klo 19 esittävät tunnelmallista joulun aikaan sopivaa musiikkia sekä Lauran omaa tuotantoa. Liput 20 € ovelta ja Studio Ticketistä. Tuotto diakoniatyölle. ta ainoana Suomessa esittää The Groundbreakers. Yhtyeen jäsenet ovat mandolinisti-laulaja Jussi Syren, banjisti Tauri Oksala, kitaristi J.P. Putkonen, basisti Kari Hella ja viulisti Nelli Ikola. The Groundbreakers on julkaissut kahdeksan albumia ja keikkaillut Suoman ja Euroopan lisäksi kymmenkunta kertaa bluegrassin alkulähteillä Yhdysvalloissa Appalakkien vuoristoseudulla. Gospel kuuluu olennaisena osa- na bluegrass-musiikkiin pääpainon ollessa hienoissa lauluharmonioissa ja koskettavissa teksteissä. Yhtye julkaisi lokakuussa albumin There’s No Greater Message, joka sisältää kaksitoista hengellistä bluegrass-kappaletta. Huutoniemen konsertti on siis ainutlaatuinen tilaisuus kuulla bluegrassia gospelin sävyttämänä. Konserttiin on vapaa pääsy. Kirkon ulkoasian neuvoston ja työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenet valittu Kirkolliskokous on valinnut jäsenet ja varajäsenet kirkon ulkoasiain neuvostoon ja kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaan. Kirkon ulkoasiain neuvoston jäseniksi ja varajäseniksi (suluissa) erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle toimikaudelle 2014–2017 valittiin kirkkoherra Tor-Erik Store (ylilääkäri Åsa A. Westerlund). Tor-Erik Store on Vaasan ruotsalaisen seurakun- nan kirkkoherra. Neuvostoon valittiin myös suurlähettiläs Irma Ertman (valiokuntaneuvos Tuula Svinhufvud), professori Hanna Ojanen (viestintäjohtaja, teol. yo, oik. yo Eero Rämö), hiippakuntadekaani Niilo Pesonen (saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio) ja ekumeenisen teologian asiantuntija, tutkijatohtori Minna Hietamäki (kirkkoherra Teijo Peltola). Kirkon ulkoasiain neuvoston tehtävänä on hoitaa kirkon suhteita muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin ja päättää yhdessä arkkipiispan kanssa kirkon edustamisesta näissä asioissa, johtaa ulkoasiain osaston toimintaa sekä valita Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet. Kotimaa24 Varaa vihkiminen Kesän 2014 vihkiaikoja voi varata kirkkoherranvirastosta maanantaista 2.12. lähtien. Varauksen voi tehdä soittamalla klo 8:sta alkaen puh. 326 1209 tai asioimalla kirkkoherranvirastossa Koulukatu 28 klo 8.30– 16.00. Diakonian vastaanotot Diakonian vastaanotot ovat suljetut 27.12.2013–7.1.2014. Majakka 15 29.11.2013 n Joulunaika 2013 Vaasan laajin käsinkudottujen villasukkien valikoima Joulukonsertti ke 4.12. klo 19 Palosaaren kirkossa Sunnuntaina 22.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Kauneimmat joululaulut klo 15 Vaasan kirkossa. Kauneimmat joululaulut klo 17 Gerbyn srk-kodissa. Service of Nine Lessons and Carols at 5 p.m. in Palosaari Church. Jouluaattona 24.12. Joulujumalanpalvelus klo 10.30 Tammikartanossa. Jouluhartaus klo 13 siunauskappelissa, Vöyrinkatu 1. Jouluhartaus klo 14 siunauskappelissa. Jouluhartaus klo 15 Huutoniemen kirkossa. Perheiden jouluhartaus klo 15 Vaasan kirkossa. Jouluhartaus klo 16 siunauskappelissa. Jouluhartaus klo 18 Vaasan kirkossa. Jouluyön kirkko klo 22 Gerbyn seurakuntakodissa. Jouluyön kirkko klo 22 Ristinummen seurakuntakeskuksessa. Joulupäivänä 25.12. Joulujumalanpalvelus klo 8 Vaasan kirkossa. Viittomakielinen tulkkaus. Kirkkoautot Suvilahdesta ja Metsäkalliosta. Joulupäivän messu klo 9 Huutoniemen kirkossa. Joulupäivän jumalanpalvelus klo 10 Palosaaren kirkossa. Tapaninpäivänä 26.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut klo 18 Vaasan kirkossa. Sunnuntaina 30.12. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Uudenvuodenaattona 31.12. Uudenvuodenaaton hartaus ja ehtoollinen klo 22.30 Vaasan kirkossa. Uudenvuodenpäivänä 1.1.2014 Kauppapuistikko 30 ma-pe klo 10–17 la klo 10–13 Joulutauko 24.12.2013–6.1.2014 Vasa Kammarkör joht. Anne Tienhaara Vaasan ylioppilaskuoro joht. György Kadar Sami Saharinen puhe Joulu, loisteesi luo -konsertti ma 9.12. klo 19 Palosaaren kirkossa Kuula-opiston lauluoppilaita Johanna Välimäki urut Vapaa pääsy su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti Kauneimmat joululaulut Su 8.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Huutoniemen kirkossa La 14.12. klo 17 Palosaaren kirkossa Su 15.12. klo 17 Vaasan kirkossa Su 15.12. klo 19 Vaasan kirkossa Ke 18.12. klo 18 Sundomin kirkossa To 19.12. klo 19 Ristinummen srkkeskuksessa La 21.12. klo 18 Huutoniemen kirkossa Su 22.12. klo 17 Gerbyn srk-kodissa Su 22.12. klo 15 Vaasan kirkossa Su 26.12. klo 18 Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut Vaasan kirkossa Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran työn hyväksi. Sanajumalanpalvelus klo 10 Vaasan kirkossa. Lähetysjuhlien startti sunnuntaina 12.1.2014 Kastemessu klo 10 Vaasan kirkossa Seurakunnan yhteinen juhla kastemaljan äärellä. Messun raamatuntekstit ja rukoukset näytetään englanniksi. Kuvaelma etiopialaisesta hoviherrasta. Liturgina Maaria Perälä, saarna lähetystyön hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén, avustavana pappina Jenny Kärki, Huutoniemen ja Vaasan kirkkokuorot, kanttoreina Arto Ristolainen, Katariina Järvinen, Leena Lohikoski-Ojala, Tuija Niemistö ja Johanna Välimäki. Lapsille jaetaan lähetysjuhlailmapalloja messun jälkeen. Keittolounas klo 11.30 isossa srk-salissa, Koulukatu 28 Aikuiset 7 e, alle 12–v. 3 e, alle 4–v. ilmaiseksi. Tuotto lähetystyön hyväksi. Lähetysjuhlien lähtölaskenta klo 12.30 isossa srk-salissa Tilaisuudessa jaetaan juhlatunnuskilpailun palkinnot ja julkistetaan juhlien tunnuslaulu ja visuaalinen ilme. Kirkkokuljetukset Gerbystä, Palosaarelta, Ristinummelta ja Huutoniemeltä. Paluu Lähetysjuhlien lähtölaskennan jälkeen. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Vaasassa 6.–8.6.2014 16 Majakka n 4/2013 Elämää Anna Malmin saappaissa Vaasan seudun Saapas etsii jälleen uusia päivystäjiä mukaan toimintaansa. Paljasjalkainen vaasalainen Anna Malm on yksi kokeneista seurakunnan vapaaehtoisista, jotka tekevät etsivää nuorisotyötä. Hän astui saappaisiin vuonna 2006, ja on siitä lähtien ollut läsnä keskustelukumppanina ja avunantajana siellä, missä nuoret aikaansa viettävät. – Rockperryn loppumisen jälkeen Saapas on Vaasassa päivystänyt vain koulujenpäättäjäisissä. Hovioikeuden ranta ja Hietasaari ovat vuosien toiminnan aikana tulleet tutuiksi. Viime kesänä olin ensimmäistä kertaa mukana myös Seinäjoen Provinssirockissa Saappaan valtakunnallisessa operaatiossa. Saapas-toiminta on matalan kynnyksen auttamistyötä. Etsivän työn tekijät kunnioittavat nuorten reviiriä ja havainnoivat, mitä nuorten keskuudessa on tapahtumassa ja kuka tarvitsee apua. Saapas-ryhmä tarttuu toimeen tarvittaessa ja antaa kristilliseen rakkauteen perustuen apua niille lapsille ja nuorille, joiden hätä on suurin. Ilman, että heille asetetaan ehtoja. – Toiminta on konkreettista huolenpitoa. Nuoria seurataan ja tekemiseen puututaan tilanteen vaatiessa. Ketään ei jätetä yksin pusikkoon makaamaan ja apuun mennään, jos nuoret pyytävät katsomaan heikossa kunnossa olevaa kaveriaan. ”Kiitos, kun huolehditte musta” Saappaan toiminta perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Nuorten luottamuksen eteen työskenteleminen ei ole koskaan turhaa ja merkityksetöntä. Saapas kuulee ja kuuntelee ja toimii myös yhdessä useamman auttamisorganisaation kanssa, esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin. Yhteistyö on tarpeen, kun runsas päihteiden käyttö aiheuttaa nuorille vaaratilanteita. – Suurin osa nuorista tietää, miten Saapas toimii. He luottavat saapaslaisiin ja siihen, että olemme auttavana kätenä jos jotain sattuu. Noudatamme kuitenkin lastensuojelun velvoitteita, ja ilmoitamme tarvittaessa eteenpäin vanhemmille ja viranomaisille. – Löytyy myös nuoria, joiden vanhemmilla ei ole aikaa omalle lapselleen eivätkä he keskity siihen, mitä nuori tekee. Vanhemmille ei silti tule yllätyksenä se, että nuoret juovat. Sen sijaan hämmennystä aiheuttaa se, miten paljon ja miten tolkuttomaan kuntoon nuoret voivat itsensä juoda. Malli juomiseen lähtee usein kotoapäin. Monelle kehittyy ajatus, että alkoholi kuuluu automaattisesti mukaan sekä juhliin että suruihin, ja pahimmassa tapauksessa vanhemmat ovat kotona samassa kunnossa kuin nuori festareilla. Alkoholin käyttöön vaikuttaa paljon myös kaveripiiri. – Jos 13–18-vuotiaana eksyt väärään porukkaan, peli on selvä. Ongelmat ovat uimataitoisia ja yleensä vain pahenevat alkoholin myötä. Onneksi moni kuitenkin pääsee irti, kun itse jossain vaiheessa huomaa, ettei tämä ole hyvä näin ja ottaa vastuun omasta tilanteestaan. Nuorten juominen tuntuu Malmin mukaan kuitenkin menneen parempaan suuntaan. Viime koulujenpäättäjäisissä yhtäkään nuorta ei kuljetettu selviämisasemalle. – Uskon, että aikuisten läsnäolo vaikuttaa siihen, että nuoret huolehtivat itsestään ja toisistaan eikä juominen ole niin humalahakuista. Saappaan paikallaolo hillitsee ja rauhoittaa nuorten käytöstä. Nuoret ovat myös kiitollisia, jos tarvitsevat ja saavat apua. Osaksi nuorten elämää Harvoin Saappaaseen lähdetään samanlaisella motiivilla, jolla Malm tuli mukaan. Omien koettelemustensa kautta hän pitää tärkeänä, että pääsee auttamaan muita ja voi olla mukana nuorten ihmisten elämässä. – Kahdeksan vuotta sitten 13-vuotias poikani hukkui. Virta vei hänet onkireissulla. Seuraavana keväänä näin Vaasan Ikkunassa ilmoituksen Saappaan koulutuksesta, ja päätin lähteä mukaan. Tuntuu, että olen löytänyt oman juttuni. Perheen ja surupiirin tuen ohella Saapas-toiminta on auttanut pääsemään yli lapseni kuolemasta, kertoo keskussairaalassa osastonsihteerinä työskentelevä Malm. Käsitöitä ja lukemista harrastava kahden lapsenlapsen mummeli kannustaa uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Hän toivoisi Saappaassa olevan enemmänkin jalkautumista kaupungille. – Tällä hetkellä operaatioita on vuodessa 1–2. Päivystyksiä voisi järjestää myös tavallisina viikonloppuina ja talvisin, se voisi motivoida enemmän ihmisiä liittymään mukaan. Koen tärkeänä sen, että aikuiset ovat katsomassa nuorten perään, ettei mitään sattuisi. Saapas-toiminta on antanut minulle paljon, ja siitä saa hyvän mielen, kun voi auttaa jotakuta. Raija Koivisto Vaasalainen Anna Malm on löytänyt oman juttunsa. Hän on yksi saapaslaisista, jotka ovat avunantajina siellä, missä nuoret aikaansa viettävät. Ilmoittaudu Saapas-koulutukseen Täysi-ikäiset, nuorten auttamisesta kiinnostunut aikuinen – ilmoittaudu 18.12. mennessä nuorisotyönohjaaja Tiia Valkeejärvelle puhelimitse 044 480 8246 tai sähköpostilla [email protected]. Koulutuspäivät pidetään kevätkaudella neljänä lauantaina 1.2., 15.2., 8.3., 22.3. ja 29.3. klo 10–16. nuorisotoimistossa Vaasanpuistikko 3 E. Koulutus on maksutonta. Kurssin aiheita ovat mm. Saapas-toiminnan historia ja periaatteet, nuoruusikä ja siihen liittyvät kriisit, päihdeongelmat, lakipykälät ja saapaslaisen ensiaputaidot. Kouluttajat ovat asiantuntijoita, jotka opastavat kurssilaisia nuoruusikään liittyvien kriisien ja päihdeongelmien kohtaamisessa. Kurssilla tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja harjoitellaan ensiaputaitoja. Lisäksi perehdytään Saappaan historiaan ja periaatteisiin. Päivystyksiä järjestetään koulunpäättäjäisissä ja rock-festareilla. Vaasan seudun Saapas toimii rovastikunnallisena. Saapas-toiminta on evankelis-luterilaisten seurakuntien auttamis- ja sielunhoitotyötä. Lisätietoja: www.vaasaevl.fi ja www.saapas.fi Palveluoperaatio Saapas on valtakunnallisesti mukana YLEn Nuorille nyt! -kampanjassa.
© Copyright 2024