Seurakuntalehti Majakka 2015/3 - Vaasan suomalainen seurakunta
Majakka Vaasan suomalainen seurakunta 3/2015 Juhlasukkakilpailu ➽ s. 12 Plainpicture n vaasansuomalainenseurakunta.fi Nuorten ja lasten syrjäytymistä halutaan ehkäistä ➽ Sivu 16 Tukikummit-säätiö toimii kirkon diakoniatyön kautta Osaksi suomalaisuutta – Herännäisyydessä Pyhimysten jäljillä – osaksi meitä? armo kuuluu kaikille ➽ Sivu 4 uusi sarja alkaa ➽ Sivu 11 ➽ Sivu 3 2 Majakka Pääkirjoitus Minulla on unelma K ansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin sanoittama unelma on mitä ajankohtaisin: kaikki ihmiset ovat luotu yhdenvertaisiksi ja tasa-arvoisiksi. Olemme Jumalan kuvaksi luotuja. Kristinusko on perustaltaan vahvasti rasisminvastainen. Raamattu ohjaa kohtaamaan toinen toisemme veljinä ja sisarina sekä osoittamaan lähimmäisenrakkautta. Aivan erityisesti Vapahtajamme Jeesus Kristus toimi (ja edelleen toimii) rohkeasti syrjiviä ennakkoluuloja ja vihapuhetta vastaan. Hän kuoli ristillä koko maailman syntien tähden. Hän lähetti opetuslapsensa kaikkeen maailmaan kastamaan ja opettamaan. Kutsu Hänen seuraajakseen annetaan erotuksetta kaikille ja kaikkialla. ” Kaikki ihmiset on luotu yhdenvertaisiksi ja tasa-arvoisiksi.” Kimmo von Lüders/Plainpicture/Pictorium n 3/2015 574 On kaunis synnyinmaamme 2. Oi kuulautta taivaan, ei yötä ollenkaan! Luot, Herra, työhön, vaivaan katseesi laupiaan. Näin siunaat kylvötyömme ja korjuun kypsän suot, jaat leivän, jonka syömme, ja mieliin toivon luot. Toivo Kuula 1918. Väinö Havas 1944 Oma seurakuntamme täällä Vaasassa on osa maailmanlaajaa kirkkoa. Iloitsemme siitä, että eri puolilta maailmaa tänne saapuneet ihmiset voivat niin halutessaan löytää keskuudestamme kristillisen seurakunnan. Jotkut ovatkin kiitollisina kertoneet, että juuri seurakuntien lämmin ja kutsuva suhtautuminen auttoi kotiutumisessa ja jumalanpalvelusyhteisön löytymisessä. Ilon aihe on myös maamme uskonnonvapaus ja lainsäädäntö, jonka perusteella eri uskonnot voivat toimia rauhassa. Kristittyinä saamme ajatella ja toimia suurella sydämellä: vieraanvarainen, ystävällinen ja palveleva mieli tulee kohdistua erotuksetta kaikkiin. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat siis myönteistä ja rikastuttavaa. Apostoli Paavali julistaa vahvasti tasa-arvon, ihmisarvon ja yhteyden tärkeyttä seurakunnassa: ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesuksen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi”. Meillä on unelma, yhteinen päämäärä, jota viha, väkivalta ja pelko eivät sittenkään pysty nujertamaan, sillä toivo, joka on Jumalan mieleinen, kyllä täyttyy. Krister Koskela kirkkoherra Piispantarkastus Vaasassa syksyllä 2016 suomalaisessa seurakunnassa vuonna 2006. Tarkastuksen aikana piispa tutustuu seurakunnan elämään ja ajankohtaisiin kysymyksiin, tapaa työntekijät, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia. Vaasan suomalaisessa seurakunnassa ja Vaasan seurakuntayhtymässä pidetään piispantarkastus 6.–9. lokakuuta vuonna 2016. Piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Edellisen kerran piispantarkastus pidettiin Vaasan Tuomasmessu 20 vuotta – Juhlaseminaari ja -messu Vaasan Tuomasmessu juhlii pyöreitä vuosikymmeniään sunnuntaina 20.9. Ilkka Puhakka puCarola Bergström huu juhlaseminaarissa isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 klo 13–15 aiheesta ”Uskossa Jeesukseen on kyse yhteydestä”. OhIlkka Puhakka jelmassa myös tuomaslauluja kuoron johdolla. Lastenhoito on järjestetty. Seminaarin päätteeksi klo 15 ruokailu ja kahvit. Seminaarin jälkeen on juhlamessu Vaasan kirkossa klo 17, saarna Ilkka Puhakka. Messun jälkeen kakkukahvit. Kolumni Minä, minä, minä Olin odottamassa huoltoasemalla autoni pesuvuoroa – ensimmäisenä jonossa. Pistäydyin ostamassa lehden. Kun palasin, olin vähällä joutua yliajetuksi. Seuraavana jonossa ollut oli ajanut autonsa poikittain siihen kapeaan rakoon, joka jäi autoni ja pesulinjan oven väliin. En viitsinyt ruveta riitelemään, annoin törkimykselle paikkani. Nyt pitäisi jo lapsena osata rynnätä muista välittämättä jonon kärkeen. Kouluissa, työelämässä ja korkeakouluissa tavoitellaan maailman parasta kilpailukykyä ja arviointilistojen kärkipaikkoja. Listoja kyllä löytyy, maksukykyiselle voidaan myöntää vaikka kansainvälinen ylikunniatohtorin arvo, kultakäädyin tietenkin. Kun kaikki maapallon kilpailijat on voitettu, valioyksilöt voivat haastaa kilpasille enää Jumalan, katsoa onko hänestä mihinkään, kun poikansakin oli sellainen outo kulkumies ja tehottomien ystävä. Se pitkätukkainen parrakas työn vieroksuja riehui temppelissä eikä ymmärtänyt arvostaa kärkiyksilöitä ”niitä, jotka käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla, köyttävät kokoon raskaita taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi.” Tuo kummajainen lohdutti syntistä naista ja piti pieniä lapsia sylissään. Puolueetonta arviointia ja ranking-listoja luuseri pelkäsi; hän höpisi, että ensimmäiset tulevat vielä viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Mies tuomittiin kuolemaan demokraattisella huutoäänestyksellä. Jonoissa kärkipaikan kaapanneet huippuyksilöt opettavat mielellään hidastelijoille tapoja. Ärsyttävän pyöräilijän voi kiilata katuojaan tai päin seinää, kun taas pyörällä kiitävä kiilusilmä löytää uhrinsa jaloin taapertavista. Kärkiyksilö saattaa havahtua huomaamaan, että kovassa vauhdissa kulkuvälineestä taisivat pudota sekä puoliso että lapset. Ei siitä kannata huolestua, niitä saa aina uusia. Valioyksilön kannattaa olla tarkka, että varaa upean kulkupelinsä takapenkin täydelliselle kumppanille, vastinparilleen. Kari Uusikylä Majakka 3 18.9.2015 n Osaksi suomalaista yhteiskuntaa – osaksi meitä? Olemme viime viikkoina kuulleet ja nähneet paljon uutisia pakolaisista. Jotkut ovat ehkä jo kyllästyneet tähän tietotulvaan ja siihen liittyvään vastakkainasetteluun: ”Totta kai pitää ottaa pakolaiset vastaan!” ja ”Tämä asia pitää hoitaa muulla tavalla kuin ottamalla heitä Suomeen!”. Riittääkö, että on vain ihminen? Usein minua on kiusannut sellainen piiloasenne, että maahanmuuttajat hyväksytään vain, jos he ovat jotakuinkin täydellisiä, ahkeria, harmittomia ja tietenkin kiitollisia ”meille suomalaisille, jotka olemme heitä auttaneet”. Hädän keskeltä paenneet, monet sodan ja perheiden hajoamisen pakomatkansa aikana kokeneet ihmiset eivät ole useinkaan hyvässä kunnossa. He ovat ehkä nähneet sellaisia asioita, joita kukaan meistä ei ihan ehjänä kestäisi. Kuinka moni meistä, jotka olemme kasvaneet turvallisessa maassa, täyttää nuo vaatimukset? Pitäisikö meitäkin jättää auttamatta, jos emme niitä täytä? Raamatun kanta muukalaisiin on selvä: ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne.” 3. Moos. 19:33, 34. Näin pitää siis Raamatun mukaan tehdä. Tiedämme kuitenkin, että oikean asian oivaltaminen ei välttämättä johda oikeaan toimintaan. Entinen arkkipiispa Mikko Juva totesi kerran jotenkin näin: ”Minua ei niinkään kiinnosta se, mitä ihmiset ja uskonnot sanovat oikeaksi. Minua kiinnostaa se, millä voimalla ihmiset jaksavat elää oikein”. Mikä rohkaisisi hyväksymään maahanmuuttajat? Tähän haluan todeta muutaman asian eri puolilta maailmaa. Monessa sellaisessa maassa, jossa elintaso on alhaisempi kuin Suomessa, ihmisten välillä vallitsee terve keskinäinen riippuvuus, mikä ilmenee usein iloisena yhteisöllisyytenä. Ihmiset kokoontuvat yhteen talkoisiin, osittain siksi, että koneisiin ei ole varaa. He auttavat toisiaan vastoinkäymisten tullessa, kun vakuutuksiin ei ole rahaa. He kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä, kun jokaisella ei ole omaa televisiota, nettiyhteyttä, älykännykkää ja niin edelleen. Kirkkokin kasvaa yksilöiden lukumäärällä laskettuna nopeammin kuin koskaan ennen historiassa, toisin kuin täällä länsimaissa. En tarkoita, että muualla elämä olisi ongelmatonta tai että köyhyydes- sä olisi jotain ihailtavaa. Kuitenkin yltäkylläisyyden puuttuminen voi aiheuttaa myös myönteisiä seurauksia: ihmiset eivät esimerkiksi kärsi yksinäisyydestä, kun kaikki tarvitsevat toisiaan. Meillä ei esimerkiksi kirkkoon ole tungosta. Meidän tapamme elää kristillistä uskoa on usein kovin ilotonta toisin kuin monessa muussa maassa. Voisimmeko suhtautua tämänhetkiseen tilanteeseen mahdollisuutena ja myös oppia maahamme tulevilta jotain? Voisiko yhteiskuntamme muuttua paremmaksi paikaksi elää, kun otamme vakavasti lähimmäistemme hädän ja annamme sitä apua, jota voimme? Voisimmeko oppia Charles Orr/Plainpicture Turvapaikanhakijoita on jo täällä suuri määrä, joten nyt on kyse vain siitä, kuinka paljon heitä otetaan ja mitkä ovat jatkosuunnitelmat. Toivoisin, että katsoisimme samalla jo kauemmas eteenpäin. Enemmistö on varmaankin sitä mieltä, että auttaa pitää. Johtaako tämä mielipide johonkin käytännössä? Saavatko hädänalaiset ihmiset apua? Jos he jäävät Suomeen, otetaanko heidät aidosti vastaan osana yhteiskuntaamme? heiltä ajan myötä ilmapiiriä, tapoja ja käytäntöjä, jotka muovaavat yhteisöjämme, kirkkojamme ja koko yhteiskuntaamme hyvällä tavalla? Meidän suhtautumisemme Jeesukseen on usein häpeilevää ja piilottelevaa, vaikka juuri hän on meidän toivomme, syntiemme anteeksiantaja ja kuoleman voittaja. Pohjimmiltaan juuri Jeesus on antanut ihmisyydellemme mittaamattoman suuren arvon. Voisimmeko ottaa vastaan heitä, jotka elävät uskoaan reilummin ja avoimemmin todeksi, uskonnosta riippumatta, ja oppia jotakin? Voisimmeko kutsua maahanmuuttajia kanssamme syömään? Tai tekemään jotain muuta sel- laista, jossa hyvää kielitaitoa ei heti tarvita, mukaan talkoisiin tai pelaamaan jalkapalloa? Voisimmeko seurakunnissa miettiä kokoontumistemme luonnetta, niin että niihin olisi helpompi tulla ja osallistua sekä suomalaisille että muille? Tällä kaikella en tietenkään tarkoita, että tulijoita olisi autettava vain, jos saamme siitä hyötyä. Haluan vain nostaa esiin, että tulijat eivät ole vain autettavia, vaan ihmisiä, joiden mukana voimme saada paljon. Yksi vakavimpia kysymyksiä lienee tällä hetkellä: miten meille käy yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana, jos suljemme sydämemme ja luulemme, että meillä on vielä sittenkin kaikki hyvin? Paavali kirjoitti aikoinaan, mielestäni meillekin sopivasti: ”Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä, murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken. Me puhumme teille avoimesti, - - - , sydämemme on avara, siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas. Antakaa vastalahja – puhun kuin lapsilleni – avartukaa tekin!” 2. Kor. 6:9–13. Jukka Jämsén Hiippakuntasihteeri, lähetys- ja kansainvälinen työ Lapuan hiippakunta 4 Majakka ALFA-kurssi Alfa käsittää noin kymmenen tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfassa käsittelemme mm. seuraavia aiheita: Kuka Jeesus on? Miksi Jeesus kuoli? Miten on mahdollista uskoa? Miksi ja miten rukoilen? Miksi ja miten lukisin Raamattua? Miten Jumala johdattaa meitä? Miten voin vastustaa pahaa? Vieläkö Jumala parantaa? Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Kurssin puolessa välissä on mahdollisuus osallistua lauantaipäivän kestävään tapahtumaan, jossa teemana on Pyhä Henki. Tulloin käsittelemme aiheita: Kuka on Pyhä Henki?, Mitä Pyhä Henki tekee? ja Miten voin täyttyä Hengellä? Alfa-kurssi pidetään keskiviikkoisin 23.9. alkaen klo 18 Metsäkallion seurakuntakodilla. Opettajina toimivat Kai Niemelä, Piia-Maaria Matkoski ja Maaria Perälä. Ilmoittautuminen ma 21.9. mennessä s-postina: alfa.vaasa@ gmail.com. Tule rohkeasti mukaan kysymään kysymyksesi! Retriitti Herännäisyys on kirkon lämmin peräkammari – Voi minä olen ollut viime vuosina niin huono kirkossakävijä, sanoo Ulla Mäki-Lohiluoma, kun pyydän häneltä haastattelua herännäisyydestä. Mutta suostuu. – Jo pienenä veisasin seuroissa Siionin virsiä ja osallistuin perheen kanssa Herättäjäjuhlille. Aina tilanteen mukaan tutut virret veisattiin joko virsikirjan nuotilla tai Siionin virsien ”kiemuranuotilla”. – Noin sata ihmistä eri puolilta Suomea kokoontuu kolmena viikonloppua vuodessa veisaamaan Siionin virsiä äänissä. Nämä viikonloput ovat mitä parhaimpia veisaamisen ja toinen toisensa kohtaamisen retriittejä. Yritän päästä mahdollisimman usein myös Vaasan sunnuntaisiin herättäjäseuroihin. ”On arvokasta, että ihmisiä ei luokitella uskoviin ja ei-uskoviin” Mäki-Lohiluoman työ Vaasa Parks Oy:n toimitusjohtajana on monesti niin tiivistä, että työstä irtautumiselle onkin joskus tarvetta. – Olen myös kolmen lapsen äiti ja Elsan isoäiti, monenlaisista ihmisistä ja asioista kiinnostunut, tarvittaessa myös vastuunkantaja. Talkoohengen varassa Mäki-Lohiluoma on kantanut vastuuta myös herännäisyydestä osallistumalla yhdeksän vuoden ajan Herättäjä-Yhdistys ry:n hallitustyöskentelyyn. – Yhdistyksen talouden raami on erittäin haavoittuvainen, sillä suurin osa rahoituksesta tulee kolehdeista ja lahjoituksista. Toiminta perustuu pääosin talkootyöhön. Yhdistyksen palveluksessa on yli 20 työntekijää. Kirkon muutostarpeet Kynnys matalalla Herännäisyyttä Mäki-Lohiluoma luonnehtii sanomalla, että siinä kuuluvat luterilaisuuden painotukset. – Ihmisen omaa roolia ja merkitystä pelastustyössä ja armon vastaanottajana ei korosteta. Kristittynä elämiseen on oikeus, kun on kastettu seurakunnan jäsen. Suuren Jumalan edessä ihminen saa olla pieni, korostamatta itseään, omaa uskoaan tai omaa yhteisöään. – Herännäisyyden joukossa, kristittynä kirkon jäsenenä ja aktiivisena toimijanakin ihminen riittää sellaisenaan, ilman lisävaatimuksia. Matalan kynnyksen periaate, ja kutsu kaikille tulla mukaan seuroihin ja herättäjäjuhlille, on säilyttämisen arvoista. – Herännäisyys on tiivis osa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Luonnehdinta, että ”herännäisyys on lämmin peräkammari kirkossa”, on mielestäni hyvä. Joidenkin muiden herätysliikkeiden julistukset irti kirkon päätöksistä ovat minulle vieraita. Toivoisinkin, että yleisnimikkeen ”herätysliikkeet” nimissä ei levitettäisi ihmisiä torjuvia ja kovia lausuntoja. Perinneliike? Herännäisyyttä on arvosteltu perinneliikkeeksi. – Näen, että monet perinteet ovat hyviä, kun niitä osataan ja kyetään tuomaan tähän päivään, uudistamalla ja soveltaen luopumatta keskeisestä ytimestä. Elämänhallinta osaksi arkea Kaikille avoimien luentojen aiheina ovat: Kaaos kuriin – kodin siisteys ja kauneus, Turvallinen ja esteetön koti ja Ruokapajat – ruokaa luonnosta, puuharhasta ja parvekkeelta edullisesti. Luennot pidetään tiistaina 22.9. Huutoniemen kirkossa, keskiviikkona 23.9. Vaasan kirkon kryptassa (kaksikielinen) ja torstaina 24.9. Palosaaren seurakuntatalossa klo 9–14.30. Tiedustelut: s-postina [email protected]. Maksuton ruoka ja kahvit. Ilta lähteellä -juhla Ilta lähteellä -tilaisuuksia on vietetty Palosaaren kirkossa 20 vuotta. Sitä juhlistetaan lauantaina 14.11. klo 17 (huom. aika), jolloin Ilta lähteellä -tilaisuudessa puhuu rovasti Jouko Saraste, ja liturgina on Outi Klapuri. Musiikista vastaa lauluyhtye Vocal Puutarha, johtajanaan Kaisa Launonen. Messun jälkeen juhla jatkuu Palosaaren seurakuntatalossa kakkukahvien merkeissä. kustelu eri sukupolvien heränneiden kesken jatkuu tiiviinä siten, että erilaisille mielipiteille ja arvoille aidosti annetaan tilaa. Ulla Mäki-Lohiluoma on perinyt herännäisyyden sydänäänet jo sukupolvien takaa PohjoisPohjanmaan pappiloista. – Muuttuvassa henkisessä ilmapiirissä ajatukset ja toimintatavat heilahtavat joskus toisille äärilaidoille, joidenkin mielestä tänä päivänä liiankin vapaiksi. Toivoisin, että vuorovaikutus ja kes- Mäki-Lohiluoman mielestä seurakuntien perustoimintatavat ovat pääosin hyviä. Evankeliumia, lohdutuksen ja toivon sanaa saarnataan kaikenikäisille ihmisille. Diakoniatyö on erittäin arvokasta ja tarpeellista ja sen painoarvo näyttää kasvavan yhteiskunnassamme. Seurakunnissa on päästy hyvään alkuun myös maahanmuuttajien integroinnissa. – Muutoksia toivoisin lähinnä kirkon päätöksentekojärjestelmään, ettei vähemmistö pääsisi torjumaan aivan välttämättömiäkin kirkon uudistuksia. – Muutos lähtee aina myös meistä seurakuntalaisista. Tänä syksynä olen usein hyräillyt erästä lempivirttäni SV 183. Rukoilen siinä muutosta. Teksti: Maaria Perälä Herännäisyys • Yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista perinteisistä herätysliikkeistä. • Kutsutaan myös körttiläisyydeksi. Tämä oli alkujaan pilkkanimi, kun liikkeen syntyaikoina heränneet erottautuivat ”suruttomista” pukeutumalla tummiin vaatteisiin. Miesten körttipuvun takissa oli halkio, jossa oli kolme pystysuoraa leikkausta, ruotsiksi skört. Liikkeen nuoret saattavat käyttää nykyään sanaa körttiläisyys ylpeästi, vaikka pukeutumiskoodia ei ole. •Seurat ovat keskeisellä sijalla. Noin tunnin mittaisissa seuroissa lyhyet puheet ja Siionin virret vuorottelevat. Virret veisataan ilman säestystä ja katkonaisen poljennon ansiosta on aikaa vetää henkeä. • Seurapuheet ovat körttipastillin mittaisia eli ihannemitta on 7 minuuttia. Körttipastillin perinteinen maku on piparminttu, mutta nuorisotyön hyväksi myytäviä pastilleja saa nykyään myös salmiakin ja aniksen makuisina. • Liikkeen keskuspaikka on Lapualla. Maassamme on yhdeksän herännäishenkistä kristillistä kansanopistoa. • Liikkeen lehti, Hengellinen kuukauslehti, perustettiin 1888 ja se on yksi vanhimmista Suomessa edelleen ilmestyvistä lehdistä. Maaria Perälä Perinteinen pyhäinpäivän retriitti pe–su 30.10.–1.11. Lepikon leirikeskuksessa. Retriitinohjaajina Eija Varin-Toppari ja Mirjam Silvén. Retriittiviikonlopun täysihoitohinta 80 €. Ilmoittautuminen 2.10. mennessä ensisijaisesti verkkopalvelussa vaasansuomalainenseurakunta. fi. Voit ilmoittautua myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Tiedustelut puh. 044 480 8227/Thölix. Retriittiin otetaan mukaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. n 3/2015 Vuosittaiset herättäjäjuhlat kokoavat noin 30 000 seuravierasta avoimen taivaan alle. Majakka 5 18.9.2015 n Toivonkulmassa katsotaan tulevaisuuteen Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulman remontoiduissa tiloissa on työskennelty ja tavattu seurakuntalaisia vuoden verran. Diakoniatyön palauttaminen alueille ja lähemmäs ihmisiä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Toimiva kokonaisuus Palosaaren seurakuntatalon entisen rippikoululuokan tilalle remontoidun Toivonkulman vastaanotolle on Gerbystä ja Isolahdesta kohtuullinen matka, joka on mahdollista kulkea jalankin. Vastaanottotilat on suunniteltu siten, että asiakkaan yksityisyys ei vaarannu missään vaiheessa. Toivonkulmassa pyörivät sujuvasti suomalaisen että ruotsalaisen seurakunnan toiminta. Vuoroviikoin kokoontuu suomen- ja ruotsinkielinen eläkeläisten piiri. Piirit ovat tärkeitä ystävien ja tuttavien kohtaamispaikkoja. Kahvikupin äärellä on mukava vaihtaa kuulumisia ja parantaa maailmaa. Joka torstai Toivonkulman kerhotilaan tullaan nauttimaan lämmintä ruokaa, jonka diakoniatyö tarjoaa vähävaraisille vaasalaisille. Kerran kuussa etsitään vapaaehtoisten iltateelle tulleiden kanssa omaa paikkaa seurakunnassa ja laajalla vapaaehtoistyön kentällä. Tiloja käyttävät myös erilaiset ryhmät ja yhdistykset. Toivo paremmasta Teksti ja kuvat: Päivi Ahvenvaara Diakoni Anne Kinnunen keskustelemassa vastaanotolle tulleen seurakuntalaisen kanssa. Vastaanotolla on tärkeää, että keskustelutilanne säilyy turvallisena ja luottamuksellisena. Palosaaren diakoniakeskus Toivonkulma •Apua jokaiselle lähtökohdista riippumatta. •Luottamuksellista henkistä ja hengellistä tukea. •Taloudellista apua ja neuvontaa. Diakonian vastaanotto tiistaisin klo 9–11 Eläkeläisten piiri 15.9. alkaen joka toinen tiistai klo 13 Diakoniaruokailu torstaisin klo 12–13 Vapaaehtoisten iltatee torstaina 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 18.30 Vastaanoton ja diakoniaruokailun yhteydessä on avoinna vaihtotori ja käytössä tietokone. Tietokonetta voi käyttää esim. laskujen maksuun, työnhakuun tai erilaisten tukipalvelujen etsimiseen ja lomakkeiden täyttöön. Vaihtotorille voi lahjoittaa puhtaita ja ehjiä vaatteita, kenkiä, kodin tarvikkeita, kirjoja tms. Vaihtotorilta voi ottaa sen, mitä tarvitsee omaan käyttöön. Diakoniatyöntekijät tavoittaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteys- ja toimintatiedot löytyvät toimintatiedote Luotsista ja seurakunnan verkkopalvelusta www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Anne Kinnunen Toivonkulman nimi kuvaa sitä, mikä on työssä seurakuntalaisten kanssa keskeistä. Toivonkulman seinien sisällä työntekijät kohtaavat ihmisiä usein hyvin vaikeissa elämäntilanteissa: on nälästä kärsiviä ihmisiä, taloudellista ahdinkoa, velkavankeutta, surua, yksinäisyyttä, ihmissuhde-, mielenterveys- tai päihdeongelmia tai fyysistä sairautta. Jokaiseen tilanteeseen on tärkeää löytää toivon näkökulma. Ongelmien keskeltä etsitään yhdessä sitä, mikä elämässä on hyvin. Toivonkulman tapaamisissa mietitään keinoja, joiden avulla jaksaa pienin askelin elämässä eteenpäin. Toivon näkökulma on myös kristinuskon ydintä. Kristittyjen toivo on ylösnousseessa Kristuksessa. Elämä kantaa, meistä pidetään huolta! Diakoniaruokailusta kenenkään ei tarvitse lähteä kotimatkalle tyhjin vatsoin. Ruokailun käytännöistä vastaa vuorotellen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta. Ruotsalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Lena Streng leimaamassa ateriakortteja. Perheneuvoja Kosketus Etsi mielessäsi tilanne, jossa sinulla tuli oikein hyvä olo, hyvä mieli, hyvä tunne, niin hyvä hetki, että muistat sen hyvin. Oliko se näinä päivinä, viikko sitten, kuukausi sitten vai vuosien takana? Mitä sinulle silloin tapahtui? Tällainen hyvä hetki on rakkautta. Rakkaus vaikuttaa aivojen biokemiassa ja ilmenee jaettuna hermostollisena viriämisenä toisen tunteiden heijastuessa omassa mielessä. Pohjois–Carolinan yliopiston tutkijaprofessori Barbara Fredrickson kutsuu tätä positiivisuuden myötävärähtelyksi. Rakkauden tunne on hyvien tunteiden biokemiallinen aalto. Fredriksonin tutkimuksissa opetettiin koehenkilöitä tekemään päiväänsä rakkauden mikrohetkiä. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kokemuksella, joka kestää vain mikrohetken, onkin pysyviä vaikutuksia terveydelle ja pitkäikäisyydelle. Rakkaus vahvistaa aivojen ja sydämen välistä yhteyttä. Fredricksonin haastattelemat ihmiset kertoivat, kuinka he saivat isoja muutoksia elämäänsä jo muutaman minuutin päivittäisellä rakkauden mikrohetkellä. Rakkaus edellyttää ystävällisyyden, empatian ja arvostamisen elementtejä. Rakkauden mikrohetkiä voit kokea myös silloin, kun sinä kärsit tai läheisesi kärsii. Rakkaus ei sulje pois kärsimystä. Myötätunto on se rakkauden muoto, joka näyttäytyy silloin, kun elämään tulee kärsimystä. Parisuhteessa ja perheen keskellä on arvokasta pitää mielessä, että pysyvä kiintymys syntyy monien positiivisuuden mikrohetkien tuotoksena. Pysyvä kiintymys, rakkaus ihmisten välillä syntyy siitä, miten he toinen toisiaan kohtelevat. Rakkautta uudistetaan ja pidetään yllä joka päivä. Koskettavien rakkauden mikrohetkien tapahtumiseen voit itse vaikuttaa. Voit estää ne ottamalla etäisyyttä ja etsimällä lähelläsi olevista syitä huonoon oloosi. Toisaalta voit saada hyviä rakkauden hetkiä aikaan olemalla sosiaalisesti yhteydessä ja osoittamalla hyväksyntää ja arvostusta läheisillesi. Ihmistä varten on luotu paljon kaunista ja ihanaa, kun jaksamme ajatella ja katsoa sitä, on helpompi löytää elämään rakkauden mikrohetkiä ja myös jakaa tätä rakkauden kosketusta toisille. Päivi Ylimäki 6 Majakka Perhekahvila Crossissa Perhekahvila on vaasalaisten perheiden kokoontumispaikka, jossa voit tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin lapsiperheisiin. Kahvi, tee tai mehu voileivän tai makean kera 1 € / hlö. Perhekahvila on avoinna maanantaisin ja torstaisin 10.12. saakka klo 13–15.50, syyslomaviikolla 42 kahvila on suljettu. Aarrearkku Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia Euroopassa Tänä vuonna jo yli 300 000 pakolaista ovat riskeeranneet henkensä paetessaan Välimeren yli. Tuhansille matka on ollut viimeinen. Laivamatkasta selvinneiden tulevaisuus ei ole kuitenkaan ollut niin toiveikas kuin ehkä kuvitelmat matkalle lähdettäessä ovat olleet. Hätäapua tarvitaan nyt nopeasti ja kipeästi. Kirkon Ulkomaanapu auttaa Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa toimivien kumppaneidensa kautta. Tuella toimitetaan puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, käymälöitä, suihkuja, petivaatteita, huopia sekä talvivaatteita. Lisäksi tarjotaan psykososiaalista tukea. Kirkon Ulkomaanapu auttaa Euroopan pakolaisia kolmen sisarjärjestön kautta: Unkarissa Hungarian Interchurch Aidin, Serbiassa Philanthropyn ja Kreikassa International Orthodox Christian Charities -järjestön kanssa. Lahjoitukset, ylimääräiset ko- lehdit ja talousarviotuet voi kohdentaa Kirkon Ulkomaanavun tilille: Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04. Viesti: Pakolaiskriisi Kirkon Ulkomaanapu Aarrearkku – Lapsiperheiden toiminnallinen sunnuntaihetki, jossa vietetään yhteistä aikaa raamatunkertomusten, musisoinnin, liikkumisen, askartelun ja vapaan touhun merkeissä. Lopuksi pieni tarjoilu. Tervetuloa mukaan lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja kummit! Aarrearkku Suvilahden seurakuntakodissa sunnuntaina 11.10. ja 1.11. klo 10–11.30 ja Vanhan Vaasan pappilassa sunnuntaina 27.9., 25.10. ja 22.11. klo 17–19. Suvilahden seurakuntakodissa on adventtijuhla lauantaina 28.11. klo 17. n 3/2015 Vanhempain raamis Vanhempain raamiksessa luetaan yhdessä Raamattua ja jutellaan sen herättämistä ajatuksista. 3–5-vuotiaille lapsille on omaa ohjelmaa lastenohjaajien johdolla. Kahvija mehutarjoilu. Raamis tiistaisin 8.12. saakka klo 13.30–15.30 Crossissa, Kauppapuistikko 4. Raamis ei kokoonnu viikolla 42. Tiedustelut: Monika Heinonen puh. 06 326 1241, 044 480 8241, [email protected] Perhekuoro yli 5-vuotiaille Aloita kiva harrastus yhdessä oman, laina- tai kummilapsesi kanssa. Perhekuoro kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 1.10. klo 17 Vaasan kirkon kryptassa. Kuoroon voi ilmoittautua mukaan 24.9. mennessä osoitteessa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi. Tiedustelut: kanttori Tuija Niemistö puh. 044 480 8234, [email protected]. Perheiden toimintaillat Torstaina 29.10. ja 26.11. klo 17.30–19.30 Huutoniemen seurakuntakeskuksen alakerrassa, Kuninkaantie 1. Pienoissähköautorata-autoilua, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Iltapala ja hartaus. Vapaa pääsy. Tiedustelut: Kristiina Brisk-Mosander puh. 044 480 8248. Perheiden retkipäivä lauantaina 10.10. klo 10.30–17 Lepikon leirikeskuksessa. Kirkkohetki, ulkoilua, askartelua ym. ohjelmaa koko perheelle. Aikuiset 10 €, yli 3-v. lapset 5 €. Retkibussi entiseltä linja-autoasemalta klo 10. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä www.vaasansuomalainenseurakunta.fi tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon, puh. 06 326 1209. Tiedustelut: Monika Heinonen puh. 06 326 1241, 044 480 8241, [email protected] Ulkomaanapu lopettaa työnsä viidessä maassa Hallitus leikkaa Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöstä 43 prosenttia jo ensi vuonna verrattuna vuoden 2015 tasoon. Elokuussa ilmoitettu lähes 400 miljoonan leikkaus varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on vielä suurempi kuin alkukesästä julkaistussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin. Leikkausten seurauksena Kirkon Ulkomaanapu joutuu lopettamaan työnsä kokonaan viidessä maassa ja karsimaan toimintaansa useissa muissa. Lähes puoli miljoonaa ihmistä jää ilman suoraa apua. Ulkomaanavun työ loppuu kokonaan Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa viimeistään maaliskuun lopussa 2016. Itä-Afrikassa leikataan ulkoministeriön rahoitusta Kenian ja Eritrean maaohjelmista. Strategiansa mukaan Ulkomaanapu keskittyy entistä vahvemmin hauraisiin valtioihin. Eritreaan, Etelä-Su- daniin, Somaliaan ja Ugandaan etsitään mahdollisuuksien mukaan korvaavia rahoituslähteitä. Merkittäviä leikkauksia joudutaan lisäksi tekemään esimerkiksi Kambodžassa, jossa varsinainen kehitysyhteistyöohjelma ajetaan alas. Vapaaehtoisverkostojen, kuten Opettajat ilman rajoja, nuorisoverkosto Changemakerin ja Naisten Pankin, työn tukea jatketaan. Aasiassa kehitysyhteistyö jatkuu Myanmarissa ja Nepalissa. Myös Lähi-idän ja Haitin ohjelmien rahoitusta joudutaan vähentämään. Ulkomaanavun yhteistoimintaneuvotteluissa arvioitu henkilöstön vähennystarve on 25 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 10 prosenttia koko henkilökunnasta. Lisäksi Ulkomaanapu varautuu mittaviin leikkauksiin humanitaarisen avun osalta. Petri Laaksosen konsertti keskiviikkona 4.11. klo 19 Vaasan kirkossa, In memorian – Rakkaus ei kuole koskaan, Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Majakka 7 18.9.2015 n Teologit ja luonnontieteilijät: Ilmastonmuutos haastaa maailmankatsomuksemme Vaadittavat muutokset ovat niin suuria, että niiden aikaansaaminen vaatii sekä luonnontieteellistä osaamista että ihmistieteellistä ymmärrystä. Ilmastonmuutos haastaa ihmiskuntaa maailmankatsomuksellisella tasolla. Kannanotto on syntynyt luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmässä, joka on kokoontunut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ryhmän mukaan ilmastonmuutoksen haaste on otettava vakavasti tieteessä, taloudessa, politiikassa sekä eri uskontojen ja maailmankatsomusten piirissä. Teologit ja luonnontieteilijät painottavat, että kehityksen suuntaa on muutettava ripeästi, jotta entistä laajemmat ongelmat voitaisiin välttää. – Meillä on vain neljäkymmentä vuotta aikaa tehdä suuri parannus, ryhmän toinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala varoittaa. – Talouskasvun on tapahduttava ympäristön asettamissa rajoissa. Energiatehokkuutta on lisättävä ja energian kulutusta vähennettävä. Jotta tämä olisi mahdollista, on yhteiskunnassa pyrittävä kohtuuden hyveeseen. Teologit ja luonnontieteilijät muistuttavat samalla siitä, että ympäristöosaamisen kasvattaminen tarjoaa myös taloudellisia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle. "Meillä on vain neljäkymmentä vuotta aikaa tehdä suuri parannus." www.ilmastokannanotto.fi Ympäristöpalkinto kirkolle – Ongelmien juuret ovat elämäntavassa, joka perustuu siihen, että jatkuvasti halutaan lisää aineellista hyötyä. Elämän mielekkyyttä ja yhteiskunnan menestystä ei enää voida mitata kulutuksen kasvamisella. Tarvitaan todellisuuskäsityksen muutosta, jossa elämän mielekkyys syntyy pikemminkin merkityksellisistä suhteista toisiin ihmisiin ja ympäröivään todellisuuteen, puheenjohtajana toimiva Espoon piispa Tapio Luoma toteaa. Suomen luonnonsuojeluliitto palkitsi evankelisluterilaisen kirkon tärkeimmällä ympäristöpalkinnollaan ansioituneesta työstään ympäristön ja luonnon hyväksi. Palkintoperusteissa mainitaan kirkon uutta luova ympäristötyö sekä kirkon toimiminen vastavoimana aikamme materialismille. tymykseen ja lohduttaa heitä sanomalla ekologisesta toivosta”, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen palkinnon johdosta. – Kirkon näkökulmasta ympäristöstä huolehtiminen on tärkeää, paitsi yhteisen tulevaisuutemme vuoksi, myös eettisistä ja hengellisistä syistä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsi- vät pahiten ne, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt ympäristöpalkintonsa kirkolle edellisen kerran vuonna 1989. Tuolloin Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus palkittiin ympäristökysymysten näkyvästä esiin ottamisesta kirkon piirissä. n Arvosta, älä arvostele! Via Lucis – Valon tie Espoon Leppävaaran seurakunnan johtava kanttori Pauliina Hyry (s. 1964) piti konsertin Espoon tuomiokirkossa 24.10.2014. Tuossa konsertissa julkistettiin hänen tekemänsä CD-levy Via Lucis – Valon tie. Hyry halusi tämän levyn julkaisemisella juhlistaa 50-vuotissyntymäpäiväänsä. Levy on äänitetty Espoon tuomiokirkossa. Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy rakensi Espoon tuomiokirkkoon uudet 42-äänikertaiset urut vuonna 2012. Urkujen esikuvana on Friedrich Ladegastin (1818– 1905) saksalais-romanttinen urkujenrakennusperinne. Levyn ensimmäinen teos on Johann Sebastian Bachin Passacaglia c-molli BWV 582. Viimeinen teos levyllä on Franz Lisztin Wei- Luonnonsuojeluliiton mukaan kirkko on tehnyt arvokasta ympäristötyötä esimerkiksi tuomitsemalla ilmasto-ohjelmassaan ympäristön hävittämisen synniksi. Kirkko on myös puhunut ympäristön kannalta kestävän elämäntavan puolesta. – Kirkon tehtäviin kuuluu kutsua ihmisiä ekologiseen kään- Sinapinsiemeniä E. Orpana Musiikkia Misja Smits, Plainpicture Teologit ja luonnontieteilijät vaativat yhteisessä kannanotossaan nopeaa toimintaa ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseksi. nen, Klagen, Sorgen, Zagen. Nämä kaksi teosta ovat levyn kehysteoksia. Kehysteosten välissä on Bachilta kolme urkukoraalia, Felix Mendelssohn-Bartholdyn Sonaatti uruille f-molli op. 65 no. 1 sekä Franz Lisztin sovitus Richard Wagnerin teoksesta Pilgerchor oopperasta Tannhäuser. Levyn teoksissa tunnelma vaihtelee surumielisen mietiskelevästä hartaaseen sekä riemullisen julistavaan ja iloiseen. Hyryn taidokasta ja varmaa soittoa on nautinto kuunnella. Myös kappaleiden rekisteröinnit ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia. Suosittelen erittäin lämpimästi levyä kuunneltavaksi. Valtteri Tuomisto Uusi työ ja epävarmuutta ilmassa. Onko minusta tähän ja opinko kaiken tarvittavan. Pidetäänkö minusta vai olisivatko kuitenkin halunneet jonkun toisen. Vaikka tyhmiä kysymyksiä ei ole, missä vaiheessa kysyjä alkaa vaikuttaa tyhmältä toistaessaan niitä yhä uudelleen. Elämä on jatkuvaa arvioinnin kohteena olemista. Kesän leirien aikana olen huomannut, millaisten paineiden keskellä jo lapset ja nuoret joutuvat elämään. Toisista etsitään puutteita ja vikoja, kiusaaminen on karua todellisuutta. Ihminen kuvittelee voivansa sanoa toisille mitä tahansa, koska jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Kiusaamista on kaikkialla. Myös aikuiset ihmiset katsovat oikeudekseen, sananvapauteen vedoten, kommentoida toisten ulkonäköä, luonnetta tai muuta ominaisuutta. Internetissä ja jopa päin naamaa sanotaan mitä kauheampia asioita. ”Ei haukku haavaa tee” – ajatus joutaa roskasäiliöön, sillä usein se jopa rampauttaa henkisesti. Varsinkin silloin, jos on jo valmiiksi rikki. Jokainen ilkeä kommentti haavoittaa ja jokainen haava jättää arven. Arvet vaalenevat ajan kanssa, mutta eivät ne koskaan häviä. Kerran tehty haava on myös helpompi repiä uudelleen auki. Arvostelun kohteeksi joutuminen tekee kipeää, vaikka yrittäisi muistaa, että arvostelu kertoo aina vain arvostelijasta: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” (Matt.12:34). Kristillisessä perinteessä sydän on paikka, jossa kohtaamme ja tunnemme Jumalan. Kuulemme syvällä sisimmässämme: ”Minä olen ihme, suuri ihme.” (Ps.139:14). Kun Jumala ajattelee meistä näin, miten meidän tulee kohdella muita ihmisiä, Jumalan ihmeitä? Meidän tulee muistaa, että olemme Jumalan rakkauden peilejä tässä maailmassa. Jumalan rakkaus saa kauttamme heijastua eteenpäin. Mutta annammeko tuon Jumalan rakkauden loistaa kaikille ihmisille, vaiko vain niille kenestä itse pidämme? Tämän ajan tunnus on vihapuhe, ei lähimmäisenrakkaus. Kielenkäytöllämme on vapaus mutta myös rajat, joista jokainen on vastuussa. Olemme vastuussa paitsi toisillemme, myös Jumalalle. Kaiken elämän, työn ja vapaa-ajan epävarmuuksien keskellä, on arvostettava myös itseään. Muistaa, mitä Jumala ajattelee meistä ja kääntää ajatukset arvostelun sijasta arvostamiseen. Jenna Utriainen seurakuntapastori 8 Majakka n 3/2015 Lapuan hiippakunnan nuoria lähetysinnostu Lapuan hiippakunta järjesti nuorille ja nuorille aikuisille opintomatkan Tansaniaan kesän alussa. Erityisesti Mwanzaan ja sen lähialueille suuntautuneelle matkalle lähti kaksitoista 15–21-vuotiasta nuorta eri seurakunnista. L apuan hiippakunnan järjestämän matkan tarkoituksena oli vahvistaa nuorten lähetystyön tuntemusta ja saada lähetysinnostusta leviämään Suomen ja Tansanian kirkoissa. Matkanjohtajina toimivat hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén ja hiippakuntapastori Jussi Peräaho. Tansaniassa hiippakunnan yhteistyökumppaneina toimivat lähetystyöntekijä ja Vaasan suomalaisen seurakunnan nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula, joka tekee Tansaniassa nuorisotyötä ja kouluttaa paikallisia evankelistoja, sekä Victorianjärven itäisen hiippakunnan seurakuntien työntekijöitä. Yksi matkalle lähteneistä nuorista oli vaasalainen Carola Bergström, joka kuvaa matkareportaasissaan unohtumatonta matkaansa toiselle puolelle maapalloa. – Kokemani kulttuurierot ovat positiivisemmalla puolella. Lämpö, aito rakkaus ja luottamus siihen, että Jumala hoitaa, jäivät mieleen, Bergström tiivistää. Jukka Jämsén jututtamassa raamattukoululaisia. Raamattukoululla Peräaho ja Jämsén opettivat seurakuntien vastuunkantajia. Raamattukoulun aiheet opetuksiin nousivat paikallisten vastuunkantajien toivomuksista. Kehitysvammaisten tilanne on Tansaniassa on vaikea. Kirkon toimintakeskuksessa Tunaweizassa kehitysvammaiset saavat apua ja oppivat uusia ta Toteutunut mahdollisuus E mme tunteneet toisiamme entuudestaan, mutta jo ensimmäisellä tapaamiskerralla huomasimme yhteisen innostuksemme lähetystyötä kohtaan. Emme osanneet edes aavistaa ensimmäisessä Seinäjoen tapaamisessamme, millainen matka edessämme tulisi olemaan. Matka Helsingistä Dar es Salaamiin kesti yli vuorokauden, ja yövyimme matkalla Sveitsissä. On sanottu, että Afrikassa tuoksuu erilaiselle kuin Euroopassa, eikä se ole myytti. Dar es Salaamissa vastassa oli Afrikan ilmaston kosteus ja kuumuus. Saimme ihmisten ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta heti käsityksen, kun kentällä vastassa olleet paikalliset Mongi, Elia, Erik ja Irene lauloivat meille tervetuliaislaulun, antoivat kaulaamme kukkakoristeet ja käteemme Tansanian lipun. Uudet ystävämme kulkivat mukanamme päivästä toiseen esimerkiksi auttaen tulkkauksessa englannista swahiliksi ja toisinpäin. Yövyimme Dar es Salaamissa, josta jatkoimme lentäen kohti Mwanzaa, joka oli meidän pääpaikkamme. Siellä menimme ensimmäisenä paikalliseen kirkkoon. Kirkossa meille pidettiin hartaus ja esittelimme itsemme seurassamme kulkeville ihmisille. Kirkossa sain ensikertaa maistaa ihan uudenlaista kulttuuria, jollaista Suomessa en ole koskaan kokenut. Rukoileminen ei ollut hiljaa mielessä, pää painuksissa rukoilua, vaan jokainen, joka rukoili, rukoili asiansa yhtä aikaa ääneen. Näin rukousaiheista tuli yhteisiä. Tä- män ansiosta tuli tunne, että ihmiset rukoilevat tosissaan Jumalaa. Koskettavia vierailuja Perillä olimme noin kymmenen päivää, jonka aikana kiertelimme kaupunkeja tutustuen kyliin, kouluihin, kristillisiin kirkkoihin ja seurakunnan johtajiin. Ensimmäisiä vierailuja olivat muun muassa kehitysvammaisten toimintakeskus Tunaweiza (suomeksi: me voimme). Toimintakeskuksessa opiskelijat tekivät omaan kauppaansa esimerkiksi essuja, laukkuja ja käsintehtyjä kortteja. Kaikki tuotot menivät ammattiopiston hyväksi, joten ostamalla sai tunteen, että on auttanut. Vierailimme myös myös Nyakaton naisten sairaalassa. Siellä kiertelimme ja kävimme katsomassa erään perheen vas- tasyntynyttä lasta. Tansaniassa uskotaan, että mitä kauempaa ja enemmän ihmisiä tulee katsomaan vastasyntynyttä lasta, sitä enemmän onnea hänen elämälleen tulee. Äidin ilmeestä paistoi onnellisuus ja kunnioitus meitä kohtaan, kun menimme tervehtimään pienokaista. Kutsumassa jumalanpalvelukseen Magussa, Buhumbin kylässä menimme paikallisten mukana kiertämään talosta taloon kertomaan Jeesuksesta ja kutsumaan heitä seuraavan päivän jumalanpalvelukseen. Vastaanotto oli ystävällistä ja tunsimme itsemme tervetulleiksi vieraan ihmisen kotiin. Talon asukkaat toivat meille ainoat tuolinsa, pistivät ne varjoon ja jäivät itse seisomaan ja kuun- telemaan. Saimme k sesta, lukea Raamat dän puolestaan ilm tai kohteliasta kielt van päivän jumala kyikin jo tuttuja kas Afrikkalaiseen k vahvasti musiikki ja laminen. Lauttamat tulla ilta. Afrikassa y aikaan ja pimeys lask meydessä emme näh me, mutta aloimme linkielistä laulua, jo neet reissussa. Lau väkijoukosta kuulum meidän suomalaiste lauloimme yhdessä laisten naisten ja mi laulua yhä uudestaan Majakka 9 18.9.2015 n usta etsimässä Paikallisen kirkon työntekijät ottivat hiippakunnan ryhmän lämpimästi vastaan Mwanzan lentokentällä. Kitongon kirkkokuoron esitys jumalanpalveluksen aikana. aitoja. kertoa heille Jeesukttua ja rukoilla heiman epäkohteliasta täytymistä. Seuraaanpalveluksessa näsvoja. kulttuuriin kuuluu a ennen kaikkea lautkalla Geitaan alkoi yö tulee jo seitsemän keutuu hetkessä. Pihneet edes toisiame laulamaan swahionka olimme oppiulun edetessä alkoi maan muitakin kuin en ääniä ja hetkessä ä vieraiden afrikkaiesten kanssa samaa n ja uudestaan. Paikallisia lapsia ihmetytti ja jännitti tutustuminen mzunguihin, valkonaamoihin, mutta kiinnostus kameraa kohtaan auttoi murtamaan kulttuurien väliset muurit. Yhtenä viikonloppuna ryhmämme osallistui Geitassa järjestettyyn nuortenleiriin. Perille saavuttuamme nousimme ulos autosta, ja meidät ympäröi suuri väkijoukko, jotka innokkaasti tulivat puristamaan kädestä ja esittelemään itsensä. Voin valehtelematta väittää, että tuona viikonloppuna kättelin enemmän ihmisiä, kuin koko elämässäni tulen ikinä kättelemään. Leiriläiset muistivat meidän nimemme ensimmäisestä kerrasta, ja se sai tuntemaan olonsa tärkeäksi ja tervetulleeksi. Leirillä olimme yhden viikonlopun aamusta iltaan ja nukuimme välissä paikallisessa majatalossa. Ohjelmassa oli muun muassa jumalanpalveluksia, leikkejä, ruokaa ja tutustumista. Ujoutta toisia ihmisiä kohtaan ei ollut ja vaikka kaikki eivät paikallisista osanneet englantia, he kutsuivat meitä nimeltä ja halusivat vain olla seurassamme. Safariseikkailu Ohjelmassa oli myös raamattukoulua, vierailuja kirkon työntekijöiden luona, safari ja loppuloman rentoutumiskohde Bagamoyoa. Safarilla ollessamme matkasimme kohti leirintäaluetta ja kiertelimme Serengetin luonnonpuistossa. Näimme monia erilaisia eläimiä kuten gepardi, leijona, kirahvi, norsu ja tuhansittain seeproja. Matkalla yöpymispaikkaamme toinen auto hajosi. Sitä koitettiin korjata monia tunteja myöhään yöhön asti. Lopputuloksena olimme kaikki seitsemäntoista ihmistä tavaroineen seitsemän hengen autossa. Matka hyee- Tytöt saivat hiuksiinsa letit. nojen keskeltä leirintäalueelle kuhmuraista tietä pitkin auto ahdettuna täyteen väsyneitä matkalaisia kesti melkein kaksi tuntia. Perille pääsy oli siunaus. Haikeat jäähyväiset Ennen Mwanzasta poistumista kävimme uuden ihanan ystävämme Mongin kotona jättämässä jäähyväiset toisillemme. Mongin kotona tunnelma oli haikea ja taisivat kaikki pienen itkunkin tirauttaa. Ihmeellistä, miten parissa viikossa voi joistakin ihmisistä tulla niin tärkeitä, mitä Irenestä, Erikistä, Eliasta, Mongista ja Hannasta tuli. Heillä kaikilla on paikka meidän matkassa olleiden nuorten ja vetäjien sydämissä. Päivän päätteeksi Mongin olohuoneen pöydällä oli valkoisen liinan al- la ollut vesipulloja. Afrikassa vesi on tärkeä asia, ja kun me Suomessa pyydämme ystävämme kahville, he pyytävät Tanzaniassa ystävänsä vedelle. Ennen veden jakamista siunasimme sen, minkä jälkeen Mongin vaimo toi seurueellemme leivoksia. Saimme tehtäväksemme tuoda Tansaniasta tänne Suomeen terveisiä Kitongon pienen kylän johtajalta. Hän sanoi näin ”Kertokaa sinne Suomeen terveisiä, että täällä Kitongossa voidaan hyvin.” Matkareportaasi: Carola Bergström Kuvat: Jussi Peräaho, Carola Bergström Matkalaisten blogipäiväkirjaa voi lukea osoitteessa http://matkallatansaniaan.blogspot.fi/ 10 Majakka n 3/2015 Reformaation lähestyvä merkkivuosi etsii uusia teesejä kirkolle Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan julkaisseen kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla. Teesien julkaisemiseen vaikutti erityisesti 1500-luvulla kiihtynyt katolisen kirkon anekauppa, mikä johtui paavin tarpeesta kerätä rahaa Pietarinkirkon remonttia varten. Luther tuomitsi aneisiin liittyvän kaupan, mikä aloitti protestanttisen reformaation. Hänen pyrkimyksenään oli oikaista ajan myötä syntyneitä virheitä ja tuoda esille kirkon uskon ydinsanomaa. Historiallinen kehitys johti kuitenkin vastakkainasetteluun ja protestanttisten kirkkojen syntyyn. Reformaation merkkivuotena tarkastellaan luterilaisuuden eri vaiheita ja pidetään esillä reformaation merkitystä koko yhteiskunnallemme. Merkkivuonna suuntaudutaan ennen kaikkea tähän päivään ja tulevaisuuteen. Merkkivuotta vietetään nimen Armoa 2017! alla. Merkkivuosi kutsuu seurakuntalaisia pohtimaan, mitä omassa seurakunnassa nyt olisi uudistettava. Merkkivuosi on mainio mahdollisuus pohtia, millaista on armollinen ja hyvä elämä 2000-luvulla. Globaali reformaation merkkivuosi on merkityksellinen koko yhteiskunnalle. Merkkivuotta vietetään maailmassa, joka on Rippikoulut Vuoden 2016 rippikouluun ilmoittaudutaan 23.10. mennessä. Vanhemmille tarkoitetut tiedotustilaisuudet pidetään keskiviikkona 30.9. klo 18 Huutoniemen kirkossa ja torstaina 1.10. klo 18 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Vuonna 2016 tarjolla on 18 eri rippikouluvaihtoa. Perinteisten päivärippikoulujen ja leirikeskuksissa pidettävien rippikoulujen lisäksi tarjolla on mm. laskettelu-, liikunta- ja tunturirippikoulut. Kesällä 2016 järjestetään rippikoulu Pärnussa ja uutuutena Itävallan rippikoulu. Toinen uusi tulokas on moporippikoulu, jonka aikana on mahdollista suorittaa mopokortti (AM 120). Ajo-opetuksesta leirillä huolehtivat autokoulujen opettajat. Nuorisotyöntekijät vierailevat kouluissa kertomassa rippikouluista viikoilla 39–41. Tiedot ilmoittautumisesta ja rippikouluista löytyvät seurakunnan verkkopalvelusta. kovin erilainen kuin vuonna 1917 tai 1817. Reformaatio muokkasi voimakkaasti paitsi kirkkoa myös yhteiskuntaa ja kulttuuria. Suomi juhlii vuonna 2017 myös itsenäisyyttään, joka täyttää sata vuotta. Merkkivuosi aloitetaan valtakunnallisella tapahtumalla syksyllä 2016, mutta juhlien painopiste on paikallisella tasolla seurakunnissa. Merkkivuosi korostaa yhteistyötä seurakunnan sisällä sekä yhteistyötä muun muassa koulujen, kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kanssa. Armoa 2017! on myös Facebookissa. Vaasalaisten apu ja ystävät -FB-ryhmä auttaa sopeutumisessa Laidasta laitaan käyvä keskustelu maahanmuutosta on saanut aikaan sen, että Facebookiin on syntynyt erilaisia ryhmiä, joiden kautta voi osallistua keskusteluun maahanmuutosta tai joiden kautta käytännön toimia kanavoidaan. Yksi ryhmistä on Local Friends and Help in Vaasa – Vaasalaisten apu ja ystävät. Ryhmän tarkoituksena on ”auttaa ulkomaalaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin sekä suomalaisiin itseensä”. Ryhmän perustaja, Ari-Pekka Pulkkis, on 27-vuotias Vähässäkyrössä syntynyt vaasalainen opiskelija. – Opiskellessani olen ollut tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisen median ryhmät, joissa voi kysyä ja saada neuvoja, ovat auttaneet ulkomaalaisia opiskelijoita kovasti erilaisissa asioissa ja auttaneet sopeutumaan uuteen kotimaahan. Etenkin nyt kun ulkomaalaisten määrä kasvaa Vaasassa, on tavoitteena auttaa tänne tulijat sopeutumaan mahdollisimman hyvin ettei ongelmia synny, Pulkkia kertoo. – Monilla ulkomaalaisilla ei valitettavasti ole kanavia tutustua suomalaisiin. Ajattelin, että suomalaisille, jotka ovat digikansaa, Facebookin kaltaisen digitaalisen välineen kautta yhteyden ottaminen olisi helpompaa ja matalamman kynnyksen takana. Parhaillaan käynnissä olevan keskustelun maahanmuutosta Pulkkis ei näe oikein johtavan mihinkään. – Keskustelu maahanmuutosta päättyy loppujen lopuksi vänkäämiseen, jossa kumpikaan osapuoli ei voita. Pelkän keskustelun sijaan on helpompi toimia itse kuin lähteä muuttamaan sitä, miten toiset ihmiset ajattelevat. Pulkkiksen ryhmä on kerännyt syyskuisen julkaisunsa jälkeen lähes 300 jäsentä, mihin hän on kovasti tyytyväinen. – Mietin etukäteen paljonkin sitä, miten ihmiset suhtautuvat ryhmään ja ovatko siitä kiinnostuneita. Tarkoitukseni ja toiveeni on, että ihmiset toimivat ryhmässä ja ryhmän kautta aktiivisesti, eivätkä jää vain tykkäämään. Käytännön elämän neuvojen lisäksi kysellään harrastusmahdollisuuksista sekä kala- ja marjastuskavereita. – Tervetuloa mukaan, jos mielenkiintoa ja uskallusta olla mukana muussakin kuin suomenkielisessä toiminnassa. Ryhmässä tulee hyvin toimeen, jos vähänkin hallitsee englanninkieltä. Olemalla rohkea voit auttaa muita tutustumaan Suomeen ja suomalaisuuteen. – Kaikesta ja kaikista ei tarvitse pitää, mutta yritetään näyttää hyvää esimerkkiä muille. Lähde rohkeasti mukaan auttamaan muita tutustumaan suomalaisuuteen ja ehkä opit itsekin samalla jotain uutta, Pulkkis kannustaa. – SM Parkkipäiväkerhoon voi tuoda 2–6-vuotiaan lapsen, kun tarvitset hetken aikaa virkistäytymiseen tai omien asioidesi hoitoon. Parkkipäiväkerhossa seurakunnan lastenohjaajat ovat lasten kanssa. Mikäli lapsesi on parkissa koko mahdollisen ajan, on hänelle hyvä laittaa mukaan pienet eväät. Parkkipäiväkerho on avoinna perjantaisin klo 13–16 parillisilla viikoilla Huutoniemen seurakuntakeskuksessa ja parittomilla viikoilla Palosaaren seurakuntatalossa. Ilmoita lapsesi keskiviikkoisin klo 16 mennessä tekstiviestillä puh. 044 480 4250. Ilmoita lapsen nimi, ikä sekä huol- Carola Bergström Parkkipäiväkerho tajan nimi. Ryhmään mahtuu 20 lasta kerrallaan. Tuomasmessun pyhäkoulu Pyhäkoululaiset osallistuvat Tuomasmessun alussa vanhempiensa kanssa messuun. Pyhäkoulu kokoontuu rukousosan jälkeen, ja lapset palaavat messuun ennen ehtoollisen viettoa. Sunnuntaina 20.9., 1.11. ja 29.11. klo 17 Vaasan kirkossa. Kotisatama-perheleiri la–su 14.–15.11. Österhankmon leirikeskuksessa. Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan perheleiriä! Aikuiset 25 € ja yli 3-v. lapset 12 €. Ilmoittautuminen 23.10. mennessä seurakunnan verkkopalvelussa tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon, puh. 06 326 1209. Tiedustelut: Tuuli Kela puh. 044 480 8216, [email protected]. Tyttöjen ja poikien viikonloppuleirit Tyttöleirit 1.–4.-luokkalaisille 30.–31.10. ja 31.10.–1.11. Österhankmon leirikeskuksessa. Valitse itsellesi paremmin sopiva ajankohta. Ilmoittautuminen keskiviikkona 7.10. klo 9–11 puh. 044 480 8244 tai 7.–14.10. verkkopalvelussa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi. Poikaleirit 1.–3.-luokkalaisille perjantaista lauantaihin 20.–21.11. tai 4.–7.-luokkalaisille lauantaista sunnuntaihin 21.–22.11. Österhankmon leirikeskuksessa. Ilmoittaudu leirille keskiviikkona 4.11. klo 9–11 puh. 044 480 8243 tai 4.– 11.11. verkkopalvelussa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Viikonloppuleirien hinta on 13 €. Majakka 11 18.9.2015 n Tuula Kivisen elämänmuutos Vaasan viileät tuulet ja vihreys viehättävät pohjoisen diakonissaa Rovaniemellä syntynyt Tuula Kivinen ihastui Vaasaan vierailtuaan kaupungissa. Vuoden kuluttua vierailusta avautui Vaasassa diakoniatyöntekijän tehtävä, ja Kivinen valittiin työhön. – Vierailin tyttäreni kanssa ensimmäistä kertaa sekä Lähetysjuhlilla että Vaasassa kesällä 2014. Kaupunki, sen ilmapiiri ja Lähetysjuhlilla vallitseva hengellinen ilmapiiri tekivät vaikutuksen. Tapa, jolla minut ja tyttäreni juhlilla kohdattiin, oli koskettava. Koin henkilökohtaisesti sellaista hengellistä välittömyyttä, joka tuntui hyvältä. – Vaasan kaupungin kaksikielinen kulttuuri tuntui rikkaudelta, mikä sai minut pohtimaan enemmän tätä ympäristöä. Ajattelin, että tyttärelleni tällainen ympäristö, joka on erilainen kuin Rovaniemellä, antaisi mahdollisuuden kehittyä ja saada uutta kokemusta. – Rovaniemellä työskentelin kymmenen vuotta diakoniatyössä ja koin oppineeni siellä sen, mitä oli opittavissa. Minun on vielä henkilökohtaisesti mahdollista kehittyä ammatillisesti, ja kun tehtävä Vaasassa tuli avoimeksi, koin kokemukseni antavan hyvä pohjan työlle. Sairastuminen kasvatti elämännälkää Tuula Kivinen oli aiemmin sairastunut vakavasti, mikä muut- Tuula Kivinen, diakonissa Huutoniemi, Asevelikylä, Purola, Teeriniemi, Melaniemi, Kiilapalsta, Klemettilä. Kehitysvammatyö. Vastaanottoaika: Ristinummen seurakuntakeskus keskiviikkoisin klo 9–11. Diakonissa Tuula Kivinen muutti Vaasan tyttärensä kanssa. Vaasan kirkon ja Kasarmin alue ovat hänelle mieluisia paikkoja arkkitehtuurinsa ja kauneutensa vuoksi. ti hänen asennoitumistaan elämään syvällisesti. Sairauden kokemuksen jälkeen muutto pohjoisesta Suomesta Vaasaan ei tuntunut kovinkaan isolta asialta. – Sairauden aikana elämä pysähtyy. Koen vahvasti, että elämä on lahja ja sen tarjoamat mahdollisuudet on käytettävä. Elämän- nälkäni kasvoi sairastuttuani. – Kaipasin Rovaniemellä erilaista hengellistä ilmapiiriä. Täällä Pohjanmaalla koen pohjalaisen hengenperinnön armollisena ja vapaana. Kotiutuminen sujunut hyvin Tuula Kivinen asustelee tyttären- Keskiaikaan liitetään usein ajatus siitä, että tuolloin maailma oli takapajuinen, ruton ja muiden kulkutautien runtelema sekasortoinen tila. Keskiajalla oli kuitenkin myös valoisa puolensa. Keskiajan mittaan kehittyivät monet tiedot ja taidot, joista edelleen nautimme. Rikkaat kulttuuriset vaikutteet levisivät ympäri Eurooppaa ja Pohjola, sekä siinä sivussa myöhemmin Suomeksi kutsuttu maa-alue, siirtyi vähitellen maailmankartalle. Isonkyrön Vanhan kirkon keskiaikainen pyhimyskaappi. sä kanssa kansainvälisellä Ristinummella, missä on paljon vuokra-asuntoja. Tytär käy Variskan yläkoulua. – Olemme tyttäreni, jonka isä on Irakissa syntynyt, kanssa samaa mieltä siitä, että Vaasassa olo ja elo on rentoa ja vapaata. Tyttären mielestä koulussakin keskustellaan ja työskennellään ryhmissä aktiivisemmin. – Olen kokenut siellä entistä vahvemmin sen, että ihmisen perustarpeet ovat hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, mikä on tausta. Ihminen tarvitsee oman kodin, lasten asiat hyvin ja että tulee muiden ihmisten kanssa toimeen. – Koen, että Vaasassa suhtaudutaan hyväksyvämmin erilaisuuteen. Busseissa ei huudella toisille, vaan annetaan olla rauhassa. Ehkä se on heijastumaa siitä, et- tä kaupungissa on elänyt rinnakkain enemmistö- ja vähemmistökulttuuri. Niin aatevirtausten, kulttuurin kuin rutonkin mukana uusille seuduille kulkeutuivat myös pyhimykset, jotka kuuluivat olennaisena osana keskiaikaisen ihmisen maailmankuvaan ja uskonnollisuuteen. Pyhimykset toimivat välittäjinä ihmisen ja kaukaisen Jumalan välillä. Pyhimysten läsnäolo näkyi konkreettisesti kirkoissa säilytetyissä pyhäinjäännöksissä, maalauksissa ja veistoksissa, sekä kuului jumalanpalvelusten puheissa ja lauluissa. Pimeäksi luullun keskiajan kuvallinen ja sanallinen kulttuuri oli hyvin rikasta ja pyhimykset näyttelivät siinä suurta roolia. Pyhimysten jäljillä Tässä Majakassa alkavassa sarjassa esitellään joitakin keskiajalla suosittuja pyhimyksiä, joiden puoleen tavalliset ihmiset ovat arkisine huolineen kääntyneet. Suomessa eräs tärkeimmistä pyhimyksistä oli pyhä Henrik, Suomen apostoli ja uskon sankari. Nykyään pyhän Henrikin, uskon opettajan ja marttyyrin muistopäivää voidaan viettää 19.1. Eva Thölix Pyhän Henrikin sarkofagi on sijoitettu Nousiaisten kirkkoon. Levyjen kaiverrukset kuvaavat ristiretkeläisten saapumista Suomeen. Seurakuntalaisten parissa – Täällä arvostetaan seurakuntaa ja seurakunnan työtä, minkä huomaa kotikäynneillä ja vastaanotoilla. Kiitollinen olen siitä, miten lämpimästi on otettu vastaan piireissä ja onnittelukäynneillä. Huomionarvoista on sekin, että sama arvostus näkyy paikallismediassakin, jossa seurakunnan asioita käsitellään rakentavasti ja myönteisesti. Työyhteisössä koen, että diakoniatyötä arvostetaan ja sitä halutaan kehittää. – Asiat, jotka omassa lähiössä uhkaavat muuttua, huolettavat ihmisiä. Eläkeläisiä huolettaa omalla alueellani Huutoniemen kirjaston mahdollinen lakkautus. – SM Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri Henrik oli englantilainen pappi, joka tuli Ruotsiin Uppsalan piispaksi ja ystävystyi läheisesti kuningas Erikin kanssa. Elettiin 1100-luvun puoliväliä, jolloin ”Suomen silloin sokea ja julma pakanakansa aiheutti Ruotsin asukkaille raskaita vahinkoja”. Niinpä kuningas Erik kokosi sotajoukon, otti mukaansa piispa Henrikin ja suuntasi ristiretken ”Kristuksen nimen ja oman kansansa vihollisia vastaan”. Kun suomalaiset oli käännytetty kristinuskoon, Erik palasi Ruotsiin ja piispa Henrik jäi Suomeen järjestelemään kirkollisia oloja. Piispa Henrik sai kuitenkin pian surmansa Lalli-nimisen murhamiehen kirveestä. Murhan jälkeen Lalli laittoi päähänsä Henrikin piispanlakin ja meni kotiin kertomaan vaimolleen, kuinka oli tappanut häntä nuhdelleen piispan. Kun Lalli otti lakin päästään, samalla irtosivat hänen hiuksensa ja päänahkansa. Henrik-marttyyri sai kostonsa. Pyhää Henrikiä alettiin pian kunnioittaa pyhimyksenä. Hänen ruumiinsa haudattiin Nousiaisten kirkkoon jonne ihmiset alkoivat vaeltaa kiitokseksi pyhimyksen tekemistä ihmeistä. Pyhimyksen elämäkerrassa kerrotaan, että Kyröstäkin luvattiin tehdä pyhiinvaelluksia Henrikin kunniaksi, jos pyhimys auttaisi hädässä. Pyhää Henrikiä avukseen huutanut nainen sai näkönsä takaisin ja mies parantui raajahalvauksestaan. Pyhimys saattoi myös rankaista, jos joku kehtasi pilkata häntä. Pyhän Henrikin kerrotaan rankaisseen ruotsalaista pappismiestä kovilla vatsanväänteillä, kun tämä oli pilkannut pyhimystä. Pappi pääsi kivuistaan vasta, kun oli katunut pilkkaansa, huutanut Henrikiä avuksi ja luvannut koko elämänsä paastota pyhän Henrikin muistopäivän aattona. Pyhimykset ovat avain vuosisatojen taa. Pyhimystarinoiden to- denperäisyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta ne aukaisevat ikkunan, jonka kautta voi tarkastella läntistä kulttuurihistoriaa ja nähdä sen vaikutuksen elämäämme ja arvoperustaamme nykyäänkin. seurakuntapastori 12 Majakka n 3/2015 Lähetyssopesta lämmintä ylle Suurella sydämellä – Tule vapaaehtoiseksi Oletko elämänvaiheessa, jossa voisit antaa aikaasi ja tehdä pieniä palveluksia muille ihmisille? Vaasan suomalaisessa seurakunnassa toimii satoja vapaaehtoistyöntekijöitä erilaisissa tehtävissä. Tule rohkeasti mukaan toimintaan! www.vapaaehtoistyo.fi/vaasa -sivustolta löydät tarjolla olevat vapaaehtoisille tarkoitetut tehtävämme. Vapaaehtoisia kaivataan muun muassa avuksi ja ystäväksi yksinäiselle tai vaikkapa varamummoksi lapsille, kahvinkeittäjäksi tai rahastajaksi erilaisiin tapahtumiin, piirin tai ryhmän vetäjäksi jne. Tehtävät vaihtelevat, joten kannattaa seurata sivustoa. Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara, puh. 044 480 8267 tai Riitta Pohjanpalo, puh. 044 480 8270. Lähetyssoppi 30 v ”Mitä te vielä mietitte, laittakaa töpinäksi”, tokaisi piispa Yrjö Sariola vuoden 1983 piispantarkastuksen yhteydessä, kun Vaasassa mietittiin Lähetyssopen perustamista. Piispan sanoista sai projekti vauhtia, ja Vaasassa avattiin yksi Suomen ensimmäisistä Lähetyssopeista vuonna 1985. Vain Tampereella oli muutamaa vuotta aiemmin perustettu Soppi; Lahden vastaava ehti avata ovensa kahta viikkoa ennen Vaasaa. Lähetyssopessa myytävät tuotteet syntyvät vapaaehtoisten käsissä ja myynnistä saatu tuotto suunnataan kokonaan lähetystyön hyväksi. – Tuotteliaita vapaaehtoisia ja ahkeria myyjiä on vapaaehtoisten ringissä noin 30, sanoo lähetyssihteeri Riitta Pohjanpalo. Vapaaehtoinen, joka tuo Soppeen käsitöitään myytäväksi, saa halutessaan päättää, minkä lähetysjärjestön hyväksi haluaa tuoton lahjoittaa. Muussa tapauksessa tuotto ohjautuu Suomen Lähetysseuran kautta. – Alkuvuosista myynti on tasaisesti kasvanut. Sellainen trendi on havaittavissa, että kun yhteiskunnalla menee huonosti, Lähetyssopessa myynti kasvaa, Pohjanpalo tietää. Vapaaehtoistyöntekijöiden iltatee torstaina 5.11. klo 18.30 Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulmassa. Iltateestä ja toisten auttamisesta kiinnostuneiden seurasta nauttien käymme läpi diakoniatyön avoimia vapaaehtoistehtäviä. Etsimme omaa paikkaa ja tapaa auttaa heikommassa asemassa olevia vaasalaisia. Ilmoittautuminen Päivi Ahvenvaaralle, puh. 044 480 8267 tai [email protected]. Retkiä eläkeläisille Myyntipiikit osuvat joulukuuhun ja ensimmäisiin pakkasöihin. – Joulukuussa myymme valtavasti villasukkia ja -lapasia. Joulukuun myynti on kolmannes koko vuoden myynnistä. Villasukat ovat suosituin myyntiartikkelimme. Toinen myyntipiikki osuu kylmenevien syysöiden aikaan: äidit löytävät tiensä Soppeen, kun vauvat ja lapset tarvitsevat lisää lämmintä vaatetta. – Tänä vuonna Lähetyssopessa on erittäin hyvät villasukkava- rastot odottamassa joulusesongin alkua. Lisäsimme jopa uuden hyllyn Sopen seinälle, jotta tuotteet pääsevät hyvin esille. Kylmä kesä on saanut aikaan sen, että vapaaehtoisilla on ollut aikaa istua neulomassa sukkia. Myynnissä on muun muassa korkealaatuisia kodin tekstiilejä, lämpimiä villasukkia ja lapasia, suloisia vauvannuttuja ja kauniita kortteja eri juhlatilanteisiin. Tervetuloa ostoksille! – SM Keskikaupungin alueen eläkeläisten adventtiretki (Keskikaupunki, Vöyrinkaupunki, Kotiranta, Metsäkallio) Österhankmon leirikeskukseen ti 24.11. Hinta 15 €. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ma 16.11. mennessä puh. 326 1209. Tiedustelut: Johanna Båtman puh. 044 480 8261 ja Hanna Ehrnrooth puh. 044 480 8264. Palosaaren–Gerbyn alueen eläkeläisten adventtiretki Lepikon leirikeskukseen ke 25.11. Hinta 15 €. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ma 16.11. mennessä puh. 06 326 1209. Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara puh. 044 480 8267. Huutoniemen–Ristinummen eläkeläisten adventtiretki Lepikon leirikeskukseen ti 1.12. Tiedustelut: Tuula Kivinen (Huutoniemi) puh. 044 480 8268 ja Tiina Vähämaa (Ristinummi) puh. 044 480 8266. Marie Mattila Pysyvätkö sukkapuikot käsissäsi? Syntyykö hyviä ideoita, joita mielelläsi kokeilet erilaisilla langoilla? SUUNNITTELE JA NEULO LÄHETYSSOPELLE JUHLASUKKA! Lähetyssoppi täyttää 30 vuotta ja sen kunniaksi Sopelle etsitään omaa juhlasukkaa kilpailun kautta. Kilpailuun voit osallistua villasukilla, jotka ovat raidallisia, kuviollisia, kirjavia, räikeitä, rauhallisia, pehmeitä tai karkeita. Tärkeintä on, että olet ne itse suunnitellut ja itse neulonut, tyylilaji on vapaa. Toimeen voi ryhtyä heti, mutta valmista pitää olla viimeistään 23.10. mennessä. Kilpailuun voit osallistua neulomalla yhden tai useamman parin sukkia, ylärajaa ei ole. Tuo valmis sukkapari tai valmiit sukkaparit Lähetyssoppeen osoitteessa Kauppapuistikko 30. Liitä kilpailusukkien yhteyteen nimesi ja yhteystietosi. Neulontaohjetta ei tarvitse liittää mukaan. Lähetyssoppi on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–17 osoitteessa Kauppapuistikko 30. Voittajan valitseminen Määräaikaan mennessä jätetyt sukat ovat nähtävillä ma–su 26.10.–1.11. (vko 44) isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestää voi Lähetyssopen 30-vuotisjuhlissa sunnuntaina 1. marraskuuta klo 13–16.30. Palkinnot Parhaat sukat palkitaan: 1. palkinto 80 € lankalahjakortti, 2. palkinto 20 € lankalahjakortti ja 3. palkinto 20 € lankalahjakortti. Voittajien julkistaminen Voittajien nimet ja voittosukan malli julkaistaan marraskuun Majakka-lehdessä. Voittajille ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti. Tuotto lähetystyön hyväksi Kilpailuun jätetyt sukat tulevat myyntiin Lähetyssoppeen, ja niistä saatava myyntituotto ohjataan kokonaisuudessaan lähetystyön hyväksi. Kilpailuun tuotuja sukkia ei siis palauteta neulojille. Kilpailussa syntyneitä sukkamalleja seurakunta hyödyntää eri versioin myöhemmin Lähetyssoppeen myyntiin tulevissa malleissa. Majakka 13 18.9.2015 n Tapahtumia Naisten lounaat isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28 tiettyinä perjantaina klo 11.45. Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua, hartaus. Lounas 7 €. • Pe 25.9. Korvalääkäri Osmo Niemi: Mitä kuuluu ja miten? • Pe 30.10. Nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula: Mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy – naisen elämää Tansaniassa. • Pe 27.11. Pastori Eva Thölix: Pyhimysten jäljillä Opettajien kirkkopyhä sunnuntaina 20.9. klo 10 Vaasan kirkossa, Jenna Utriainen, saarna Harry Swanljung, musiikki opettajien soitinyhtye ja lauluryhmä, Tuija Niemistö. Messussa avustavat vaasalaiset opettajat. Kirkkokahvin kattavat senioriopettajat. Raamattutunti ja lähetystilaisuus sunnuntaina 27.9. klo 14 pienessä seurakuntasalissa Koulukatu 27, Mitä kuuluu Itä-Siperiaan?, Reijo Huuskonen, Timo Holmlund. Järj. Kylväjä ja Raamattuopisto. Rovastikunnalliset Elomarkkinat lauantaina 3.10. klo 11–13.30 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Alkuhartaus Tuuli Kela. Ruokana kinkkukiusaus ja salaatti. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, syksyn satoa. Yhteiskristillinen rukoustapahtuma Yhdessä Vaasan puolesta lauantaina 3.10. klo 14, 16 ja 18 Vaasan kirkossa, Mikko Matikainen, Heikki Hilvo, Jukka Berström & co, Yksi sydän -kuoro, Tuuli Kela. Perhemessu sunnuntaina 4.10. klo 10 Vaasan kirkossa, Tuija Latvala. Musiikkihartaus sunnuntaina 4.10. klo 18 Vaasan kirkossa, kenttärovasti Vesa Aurén, Krister Koskela, Sotilaskotisisaret. Asiaa armolahjoista tiistaina 6.10. klo 18.30 Vaasan kirkon kryptassa, raamattuopetus Lasse Pesu, musiikki Kimmo Niskala, rovasti Juhani Niemistö. Majakka Henkilöstömuutoksia tiistaina 10.11. klo 18.30 Vaasan kirkon kryptassa, Lasse Pesu, Elina Karjalainen, Juhani Niemistö. Raamattuluennot keskiviikkona klo 18 Suvilahden seurakuntakodissa 23.9. Sovinnon suojassa – Parannuksen tako pääsylippuna, Ari Juupaluoma 30.9. Luihin ja ytimiin asti – Sinä tutkit, minä sairastan, Ari Juupaluoma 7.10. Mikä ihmisiä "aharistaa?" – Kuinka Jumala auttaa, Raimo Lähteenmaa. Järj. srk ja SLEY. Ilta lähteellä lauantaina 10.10. klo 18 Palosaaren kirkossa, Maaria Perälä. Messu Uusheräyksen kirkkopyhä sunnuntaina 11.10. klo 10 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva, Pekka Siljander. Taizémessu sunnuntaina 11.10. klo 17 Vaasan kirkossa, Terhi Nissilä. Kuorojen konsertti sunnuntaina 11.10. klo 18 Vähänkyrön kirkossa. Isonkyrön rovastikunnan kuoroja ja kanttoreita. Vapaa pääsy. Miesten saunailta keskiviikkona 14.10. Lepikon leirikeskuksessa, Matti Järvi: Radioamatöörit. Sauna klo 17, alustus klo 18.30, iltapala. Kuljetus klo 17.30 Koulukatu 26:n edestä. Kiitos isänmaalle -ilta torstaina 15.10. klo 18.30 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva, ”jääkärin poika” majuri evp Carl-Henrik (Kalle) Lanamäki, rovasti Esko Töyli, Pohjanmaan evankelinen puhallinorkesteri, Vaasan korsukuoro. Kolehti Vaasan rintama- ja sotaveteraanien työlle. Kahvitarjoilu kryptassa. Seurat torstaina 22.10. klo 18 Suvilahden seurakuntakodissa, Arto Lehtineva, rovasti Juhani Niemistö. Seurakuntatapahtuma ”Herra, anna tuli!” ma–ke 19.–21.10. klo 18 alkaen Ristinummen seurakuntakuntakeskuksessa. Raamattuopetus Vilho Harvala. Järj. srk ja Kansanlähetys. Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Vaasan suomalainen seurakunta www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Ilmoitukset Päätoimittaja Kotimaa Oy, Pirjo Teva, Tuomo Klapuri p. 020 754 2284, 040 680 4057, [email protected] [email protected] Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 [email protected] Toimitusneuvosto Päivi Ahvenvaara, Sanna Malkavaara, Marie Mattila, Tuulikki Kouhi, Varpu Saari Sami Saharinen Ilmoitushinta 1,50 €/pmm Jakelu Posti Jakeluhuomautukset [email protected] p. 040 832 2540 Majakka ilmestyy vuonna 2015 6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11. ISSN 1458-039X Pärnu-piirin ruoka- ja leivonnaismyyjäiset lauantaina 24.10. klo 11–13 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Pyhäinpäivän iltakirkko lauantaina 31.10. klo 18 Vaasan kirkossa, Outi Klapuri, Tuija Latvala. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Pyhäinpäivän musiikki ja ehtoollinen lauantaina 31.10. klo 18 Huutoniemen kirkossa, Anne Bexar. Tuomasmessu sunnuntaina 1.11. klo 17, Tuuli Kela, nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula. Pappi tavattavissa klo 16 alkaen. Konsertti sunnuntaina 1.11. klo 18 Palosaaren kirkossa, Barocco Boreale -yhtye, Anu Komsi sopraano. Lauluilta tiistaina 3.11. klo 18 Suvilahden seurakuntakodissa, Jenna Utriainen, kanttori. Saapas-ilta lauantaina 21.11. klo 17–19 Nuorisotila Crossissa. Tarinoita Saappaasta, ansiomerkkien jako ja kahvia ja pientä purtavaa. Musiikista vastaa Iida ja ihmisen kaltaiset olennot. Tule mukaan tutustumaan Saappaan toimintaan. Perhemessu sunnuntaina 22.11. klo 17 Gerbyn seurakuntakodissa, Tuuli Kela. Rockmessu sunnuntaina 22.11. klo 18 Vaasan kirkossa. Joulukonsertti sunnuntaina 22.11. klo 19 Palosaaren kirkossa, Sepänkylän Flikat. Diakonia- ja lähetysmyyjäiset tiistaina 24.11. klo 18 Huutoniemen seurakuntakeskuksessa, Kuninkaantie 1 ja sunnuntaina 29.11. klo 14–15 Ristinummen seurakuntakeskuksessa, Kappelimäentie 8. Lähetyssoppi juhlii 30-vuotisjuhlat su 1.11. isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28, nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula Tansaniasta, Tuuli Kela, Tuija Niemistö, Riitta Pohjanpalo. Ks. Lähetyssopen juhlasukkakilpailu sivulta 12. lauantaina 24.10. klo 12–17 Rewell Centerissä. Tule juttelemaan seurakunnan työntekijöiden kanssa teltalle ystävyyden puun alle. "Rauha on jotain juotavaa". Lipaskeräys pakolaisille Euroopassa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Isänpäivän lounas Kirkkoilta torstaina 12.11. klo 18 Vaasan kirkossa, pastori Seppo Juntunen, Maaria Perälä. Sanaa, rukousta ja musiikkia. Messu Valon siivin -konsertti perjantaina 27.11. klo 19 Huutoniemen kirkossa, Jukka Leppilampi, Jippu ja Joonatan Rautio. Adventtijuhla Suviseurojen kiitosmessu sunnuntaina 15.11. klo 10 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva. lauantaina 28.11. klo 17 Suvilahden seurakuntakodissa, Anne Bexar. Itsemurhan tehneiden muistohetki sunnuntaina 29.11. Huutoniemen kirkossa, Zacharias Onditi. Keittolounas jumalanpalveluksen jälkeen. sunnuntaina 15.11. klo 18 Luotsipatsaalla, Terhi Nissilä. Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen. Seurakuntapastori Sami Saharinen valittiin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 4.6.2015 Vaasan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen uudeksi johtajaksi. Saharinen aloitti virassaan 1. syyskuuta. Saharinen työskenteli Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastorina Palosaaren–Gerbyn alueella työalanaan oppilaitos- ja maahanmuuttajatyö sekä yleinen seurakuntatyö. Seurakunnan palvelukseen hän tuli vuonna 2001. Zacharias Onditi aloitti määräaikaisena seurakuntapastorina 20.7.2015 Huuton iemen–R i st inummen alueella. Hänen työnsä jatkuu 28.5.2016 saakka. Vastuualueinaan Onditilla ovat nuoret aikuiset ja palveleva puhelin. Lotta Fredman toimii ma. nuorisotyönohjaajana 1.9.2015–31.5. 2016. Usko hyvän tekemiseen -tapahtuma sunnuntaina 8.11. klo 12–14 Gerbyn seurakuntakodissa. Diakonissa Hanna Ehrnrooth palasi pitkältä virkavapaaltaan 12.5.2015 diakonian viranhaltijan tehtäväänsä. Ehrnrooth työskentelee keskikaupungin alueella, ja työalanaan hänellä on mielenterveystyö. Lisäksi hän vetää kansainvälisen diakonian Bungo-piiriä. Ehrnrooth tekee lyhennettyä työaikaa (60 %) 1.9.2015–31.7.2016. Perhekirkko Seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan 9.9. 2015 suomalaisen seurakunnan 5. diakonian virkaan sosionomi– diakoni (AMK) Tiina Vähämaan. Vähämaa on valmistunut Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014 ja vihittiin diakoniksi samana vuonna. Vähämaan tehtäviin kuuluvat diakoniatyö Huutoniemen–Ristinummen alueella ja diakoninen perhetyö Ristinummen alueella. Vähämaa on työskennellyt diakonian viransijaisena seurakunnassamme syyskuusta 2014 alkaen. Opintojensa aikana Vähämaa työskenteli Ilmajoen Mikevassa mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä sijaisena. Aiemmin hän on työskennellyt lastenonohjaajana Kurikan ja Jalasjärven seurakunnissa vuosina 1997–2012. Kuvanveistäjä Margit Kovacsin Kristus-veistos luovutettiin seurakunnalle Unkarilaisen kuvanveistäjän Margit Kovacsin tekemä Kristus-aiheinen veistos luovutettiin Vaasan suomalaiselle seurakunnalle. Kristus-veistos jäi vuonna 2006 kuolleen taiteilijan, professori Nandor Mikolan jäämistöstä ja sitä on Mikolan kuolemasta saakka säilytetty Tapani Tammenpään työhuoneessa Sulvan Dammenissa. Tapani Tammenpää ja Nandor Mikolan tytär Eeva Mikola luovuttivat veistoksen keskiviikkona 2. syyskuuta. Veistoksen ottivat seurakunnan puolesta vastaan kiinteistöpäällikkö Mikko Päällysaho ja toimistopäällikkö Anneli Dahlbäck. Margit Kovacsin museo sijaitsee Szentendressä, jossa Nandor Mikola vietti nuoruutensa ja tunsi hyvin vuonna 1977 kuolleen kuvanveis- täjän. Nandor Mikola kuljetti patsaan Vaasaan autossaan mattoon käärittynä. Tapani Tammenpää ja Eeva Mikola luovuttivat Margit Kovacsin noin 130 cm korkean Kristusveistoksen seurakunnalle. 14 Majakka n 3/2015 Kotimaan matkaklubi ElämänIloa Aalloilla HYVINVOINNIN TEEMARISTEILY Baltic Princess 29.-30.11.2015 Lähde mukaan Matkapoikien Elämäniloa Aalloilla -teemaristeilylle! Nyt on ohjelmaa joka lähtöön koko risteilyn ajan. Lähtö Turusta su 29.11. klo 20.15, paluu Turkuun ma 30.11. klo 18.30. Luentoja mm. • Raili Hulkkonen - Meikin ja silmälasien merkitys • Imitaattori Heikki Hilander - Naurua ja ääntä kohti • Mentalisti Pete Poskiparta - taikuutta, ajatustenlukua ja komiikkaa lisäksi luento aiheesta “Kuinka sinua huijataan” • Marttaliiton ja Osuuspankin luennot • Minimessuilta mm. hiuspohja-analyysit, pikakauneushoidot, hiustenhoitotuotteet Ilona Liikunnan Tiina ja Paula pitävät aamujumpan sekä kertovat tulevista liikuntalomista. Juontajana Oskari Palomäki. Artisteina Tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen sekä Matti ja Teppo. O! SUPERBING voita Osallistu ja 500 € ortti! matkalahjak Alk . hlö/kuljetuksin/ E4-hytissä: 29€ Bussireitti: Vaasa - Laihia - Leppäjoki - Jalasjärvi VAASA, Kauppapuistikko 18, ma-pe 10.00-17.00 [email protected] Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi mervi.juutilainen 044 520 5560 [email protected] Saa rakastaa. www.askellehti.fi Ilmoitusaineistot osoitteeseen: [email protected] www.sacrum.fi Vain Nyt tarvitaan sankareita Oletko sinä yksi heistä? x Kyllä, haluan ryhtyä kummiksi Nepalin lapsille Tukisumma: 15 €/kk 25 €/kk 30 €/kk 50 €/kk Yhteystiedot: Haluan maksaa: suoramaksulla tili-ja viitetiedoilla e-laskulla Nimi: 4 kk Kotimaa24 täyttää 5 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi 4 kk vain 5 euroa. Suomen Lähetysseura maksaa postikulut SuOMeN LäHeTYSSeurA Kummityö Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys Katuosoite: Postinumero ja –toimipaikka: Puhelinnumero: Sähköposti: Haluan saada lisätietoa Suomen Lähetysseuran työn tuloksista ja kampanjoista: postitse sähköpostitse 5€ Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kiitos avustasi ja tervetuloa kummiksi! lahetysseura.fi/kummit Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi. Majakka 15 18.9.2015 n ILTATEE Praise the Lord Music Workshop Saturday 31.10. at 11–16 in iso seurakuntasali Koulukatu 28 Everybody over 15 years old wishing to sing or play gospel music in Finnish and English let´s make music! sing or play an Tell us if you want to instruments with instrument - bring ed a good number you if you can. We ne e workshop to of participants for th t available. happen! Refresmen at Sign up latest 23.10. /english www.vaasaevl.fi Rovastikunnalliset ELOMARKKINAT la 3.10. klo 11–13.30 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28 nuorille vapaaehtoistyöntekijöille to 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 18.30 Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulmassa AARREARKKU • Suvilahden seurakuntakodissa sunnuntaina 11.10. ja 1.11. klo 10–11.30 • Vanhan Vaasan pappilassa sunnuntaina 25.10. ja 22.11. klo 17–19 • Adventtijuhla Suvilahden seurakuntakodissa lauantaina 28.11. klo 17. Lapsiperheiden toiminnallinen sunnuntaihetki, jossa vietetään yhteistä aikaa raamatunkertomusten, musisoinnin, liikkumisen, askartelun ja vapaan touhun merkeissä. Lopuksi pieni tarjoilu. Tervetuloa mukaan lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja kummit! N E T S I U K I A NUORtoTrsEtaNisin klou1p8papuistikko 4 Crossissa, Ka T A L L I uoret aikuiset book.com > N Lisätietoja face Vaasa ETLA IP STUOLIKKIRKKKIO- IL oilla parittomilla viik illa parillisilla viiko Myyntipöydillä kauden satoa monessa muodossa tervetuloa! KONSERTTI MESTARIN KÄDESSÄ la 3.10. klo 18 Huutoniemen kirkossa Kristoffer Streng laulu Stefan Jansson piano Vapaa pääsy Tule kuuntelemaan kuoroharjoituksia ja löydä itsellesi sopiva kuoro. Kanttorien yhteystiedot ja lisätietoa kuoroista: www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/musiikki Gospelkuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–20 Palosaaren seurakuntatalossa. Huutoniemen kirkkokuoro harjoittelee joka keskiviikko klo 18.30 Huutoniemen kirkossa. Vaasan kirkkokuoron harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 18–21 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Airut-kuoro harjoittelee maanantaisin klo 17.30 Vaasan kirkon kryptassa. Sunday School Seniorikuoro harjoittelee parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 14 pienessä seurakuntasalissa Koulukatu 26. Perhekuoro harjoittelee 1.10 alkaen torstaisin klo 17 Vaasan kirkon kryptassa. Ilmoittaudu 24.9. mennessä www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/ ilmoittautumiset Tule tutustumaan avoimiin vapaaehtoistehtäviin! Ilmoittaudu puh. 044 480 8267 tai [email protected] vapaaehtoistyo.fi/vaasa ELÄKELÄISTEN ADVENTTIRETKET Keskikaupungin alueen eläkeläisille Österhankmon leirikeskukseen ti 24.11. Hinta 15 €. Palosaaren–Gerbyn alueen eläkeläisille Lepikon leirikeskukseen ke 25.11. Hinta 15 €. Ilmoittautumiset ma 16.11. mennessä puh. 06 326 1209/khranvirasto. Huutoniemen–Ristinummen alueen eläkeläisille Lepikon leirikeskukseen ti 1.12. Hinta 15 €. Ilmoittautumiset ma 25.11. mennessä puh. 06 326 1209/khranvirasto. Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen PERHEKONSERTTI LA 26.9. KLO 16 Huutoniemen kirkossa Vapaa pääsy! Tyttökuoro Gaudium sonos harjoittelee torstaisin klo 17–18 Gerbyn seurakuntakodissa. Tuomaskuoron harjoitukset ovat keskiviikkoisin kolme kertaa kuussa klo 16.30–17.30 Hietalahden seurakuntahuoneistossa Pitkäkatu 77. Lottakuoron harjoitukset ovat keskimäärin kerran kuussa lauantaiaamupäivisin isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Sunday School for children, in English in Palosaari Church, in a room upstairs on Sundays at 1 pm. Jesus is with us in songs, prayers and teachings. The group is with mixed ages and takes place during the Sunday Service at the same time in Palosaari Church. We ask for an adult to join if the child is shy or very young. The adults may take part in the Service and then be at hand if needed. The Sunday School dates during Autumn 2015: 13.9., 27.9., 18.10., 25.10., 15.11., 22.11. & 13.12. Please come on time so we can start at 1 pm! su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti 16 Majakka Reilika Landen/Plainpicture n 3/2015 Avustusprosessi • Tilanteen kartoitus diakoniatyöntekijän kanssa. • Avustushakemus Kirkon diakoniarahastoon tarvittaessa. • Asian valmistelu diakoniarahaston päätettäväksi. • Myönteisessä päätöksessä avustussumma maksetaan seurakunnan tilille. • Seurakunnan työntekijä ilmoittaa avustuksesta. • Seurakunta maksaa asiakkaan auttamiseen tarvittavat maksut ja palvelut. Tukikummit tasaamassa elämän taakkaa Tanjalla ja hänen aviopuolisollaan on viisi lasta. Perhe on elänyt toimeentulotuen varassa kymmenen vuotta. – Kaikki kuluu välttämättömiin hankintoihin kuten ruokaan ja asumiseen. Mies on saanut välillä palkkatuettuja töitä, mutta työt ovat loppuneet, kun palkkatuki on päättynyt. Olemme eläneet pitkään pienillä tuloilla, eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa. Perhe menetti aiemmin irtaimistonsa kotinsa sisäilmaongelmien vuoksi. Perheen lapsilla on hoitoa vaativia sairauksia, mitkä kurjistivat perheen tilannetta entisestään. – Toimeentulotuki on todella tiukka, ja esimerkiksi lapsilisä vähennetään toimeentulotuen määrästä. Toimeentulotuella kustannetaan yksi maksullinen harrastus lapselle, mutta välineisiin tai urheiluvaatteisiin tukea ei anneta. Koska monilapsinen perhe oli elänyt pitkään niukoilla tuloilla, seurakunnan diakoniatyöntekijä ehdotti avustusanomuksen tekemistä Tukikummeille. – Sieltä saatu apu toi huojennusta elämäämme. Saimme tehtyä erilaisia hankintoja lapsillemme. Musiikkia harrastavalle pojallemme ostimme sähkörummut, toiselle lapselle potkulaudan. Pääsimme koko perhe virkistäytymään, kuten elokuviin, uimahalliin ja Tropiclandiaan. Tuntui hyvältä sanoa lapselle, että mentäisiinkö elokuviin, kun he eivät sinne juuri koskaan muuten pääse. Tukikummeilta saadusta avustuksesta oli Tanjan perheelle iloa kokonaiseksi vuodeksi, sähkörummut, harrastuksen jatkuminen ja potkulauta hyödyttävät lapsia pidempäänkin. Lasten ja nuorten tarpeisiin Lasten ja nuorten syrjäytyminen on ollut esillä tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheissa ja toimis- sa. Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon yhteisestä huolesta vuonna 2007 syntyi Tukikummit-säätiö, joka pyrkii parantamaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämää. Tukikummit-säätiön sääntöjen mukaan ”tarkoituksena on Suomessa asuvien hädänalaisessa asemassa olevien lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen sekä heidän tilanteensa ja elinolojensa parantaminen”. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön avustustoiminnan. Etusijalla yh-perheet Syrjäytyminen ei aina tarkoita koulusta suistumista. Syrjäytymistä on myös se, että kesä toisensa jälkeen lapsi jää ilman huvipuistokokemusta tai nuorelta jää näke- "Tuki toi huojentuneen olon koko vuodeksi." mättä se elokuva, mistä kaikki kaverit puhuvat. Etusijalla ovat yhden vanhemman perheessä olevat lapset ja nuoret. Avustusten tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten tilannetta ja siten lievittää köyhyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Avustuksia myönnetään vain sellaisiin kustannuksiin, joita ei ole saatu eikä saada katettua muualta kuten toimeentulotuesta. Heikon taloudellisen tilanteen lisäksi myös muut syrjäytymisen ris- kitekijät, esimerkiksi vakava sairaus, lapsen koulunkäyntiongelmat, perheväkivalta, ero tai päihdeongelma huomioidaan avustuksia myönnettäessä. Avustuksia myönnetään esimerkiksi opiskelun, kouluttautumisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja kenkiin tai esimerkiksi matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Avustukset diakoniatyön kautta Avustus annetaan perheelle aina välineinä tai palveluina, se on kertaluonteinen ja perhekohtainen ja määrältään 200–2 000 euroa. Toimintavuosinaan 2007–2014 Tukikummit on lahjoittanut Kirkon diakoniarahastolle yli kaksi miljoonaa avustuseuroa, joilla on pystytty auttamaan lukuisia perheitä Suomessa. – SM
© Copyright 2024