Seurakuntalehti Majakka 2015/3 - Vaasan suomalainen seurakunta

Majakka
Vaasan suomalainen seurakunta 3/2015
Juhlasukkakilpailu ➽ s. 12
Plainpicture
n vaasansuomalainenseurakunta.fi Nuorten ja lasten syrjäytymistä
halutaan ehkäistä ➽ Sivu 16
Tukikummit-säätiö toimii kirkon diakoniatyön kautta
Osaksi suomalaisuutta –
Herännäisyydessä
Pyhimysten jäljillä –
osaksi meitä?
armo kuuluu kaikille
➽ Sivu 4
uusi sarja alkaa
➽ Sivu 11
➽ Sivu 3
2 Majakka
Pääkirjoitus
Minulla on unelma
K ansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin sanoittama unelma on
mitä ajankohtaisin: kaikki ihmiset ovat luotu yhdenvertaisiksi ja tasa-arvoisiksi. Olemme Jumalan kuvaksi luotuja.
Kristinusko on perustaltaan vahvasti rasisminvastainen. Raamattu ohjaa kohtaamaan toinen toisemme veljinä ja sisarina sekä osoittamaan lähimmäisenrakkautta. Aivan erityisesti Vapahtajamme Jeesus Kristus toimi (ja edelleen toimii) rohkeasti syrjiviä ennakkoluuloja ja vihapuhetta vastaan. Hän kuoli ristillä koko maailman syntien tähden. Hän lähetti opetuslapsensa kaikkeen maailmaan kastamaan ja opettamaan. Kutsu
Hänen seuraajakseen annetaan erotuksetta kaikille ja kaikkialla.
”
Kaikki ihmiset on luotu
yhdenvertaisiksi ja
tasa-arvoisiksi.”
Kimmo von Lüders/Plainpicture/Pictorium
n 3/2015
574
On kaunis
synnyinmaamme
2. Oi kuulautta taivaan, ei yötä ollenkaan!
Luot, Herra, työhön, vaivaan
katseesi laupiaan.
Näin siunaat kylvötyömme
ja korjuun kypsän suot,
jaat leivän, jonka syömme,
ja mieliin toivon luot.
Toivo Kuula 1918. Väinö Havas 1944
Oma seurakuntamme täällä Vaasassa on osa maailmanlaajaa kirkkoa. Iloitsemme siitä, että eri puolilta maailmaa tänne saapuneet ihmiset voivat niin halutessaan löytää keskuudestamme kristillisen seurakunnan. Jotkut ovatkin kiitollisina kertoneet, että juuri seurakuntien lämmin
ja kutsuva suhtautuminen auttoi kotiutumisessa ja jumalanpalvelusyhteisön löytymisessä.
Ilon aihe on myös maamme uskonnonvapaus ja lainsäädäntö, jonka
perusteella eri uskonnot voivat toimia rauhassa. Kristittyinä saamme ajatella ja toimia suurella sydämellä: vieraanvarainen, ystävällinen ja palveleva mieli tulee kohdistua erotuksetta kaikkiin.
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat siis myönteistä ja rikastuttavaa.
Apostoli Paavali julistaa vahvasti tasa-arvon, ihmisarvon ja yhteyden
tärkeyttä seurakunnassa: ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte
Kristukseen Jeesuksen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies
vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki
olette yksi”.
Meillä on unelma, yhteinen päämäärä, jota viha, väkivalta ja pelko eivät sittenkään pysty nujertamaan, sillä toivo, joka on Jumalan mieleinen, kyllä täyttyy.
Krister Koskela
kirkkoherra
Piispantarkastus
Vaasassa syksyllä 2016
suomalaisessa seurakunnassa
vuonna 2006.
Tarkastuksen aikana piispa
tutustuu seurakunnan elämään
ja ajankohtaisiin kysymyksiin, tapaa työntekijät, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia.
Vaasan suomalaisessa seurakunnassa ja Vaasan seurakuntayhtymässä pidetään piispantarkastus
6.–9. lokakuuta vuonna 2016.
Piispa vierailee säännöllisin
väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Edellisen kerran piispantarkastus pidettiin Vaasan
Tuomasmessu 20 vuotta –
Juhlaseminaari ja -messu
Vaasan Tuomasmessu juhlii pyöreitä vuosikymmeniään sunnuntaina 20.9. Ilkka Puhakka puCarola Bergström
huu juhlaseminaarissa isossa
seurakuntasalissa Koulukatu 28
klo 13–15 aiheesta ”Uskossa Jeesukseen on kyse
yhteydestä”. OhIlkka Puhakka
jelmassa myös
tuomaslauluja kuoron johdolla.
Lastenhoito on järjestetty. Seminaarin päätteeksi klo 15 ruokailu
ja kahvit. Seminaarin jälkeen on
juhlamessu Vaasan kirkossa klo
17, saarna Ilkka Puhakka. Messun
jälkeen kakkukahvit.
Kolumni
Minä, minä, minä
Olin odottamassa huoltoasemalla autoni pesuvuoroa – ensimmäisenä jonossa. Pistäydyin ostamassa
lehden. Kun palasin, olin vähällä joutua yliajetuksi.
Seuraavana jonossa ollut oli ajanut autonsa poikittain siihen kapeaan rakoon, joka jäi autoni ja pesulinjan oven väliin. En viitsinyt ruveta riitelemään, annoin törkimykselle paikkani.
Nyt pitäisi jo lapsena osata rynnätä muista välittämättä jonon kärkeen. Kouluissa, työelämässä ja
korkeakouluissa tavoitellaan maailman parasta kilpailukykyä ja arviointilistojen kärkipaikkoja. Listoja
kyllä löytyy, maksukykyiselle voidaan myöntää vaikka kansainvälinen ylikunniatohtorin arvo, kultakäädyin tietenkin.
Kun kaikki maapallon kilpailijat on voitettu, valioyksilöt voivat haastaa kilpasille enää Jumalan, katsoa onko hänestä mihinkään, kun poikansakin oli
sellainen outo kulkumies ja tehottomien ystävä.
Se pitkätukkainen parrakas työn vieroksuja riehui temppelissä eikä ymmärtänyt arvostaa kärkiyksilöitä ”niitä, jotka käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla, köyttävät kokoon raskaita taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi.”
Tuo kummajainen lohdutti syntistä naista ja piti pieniä lapsia sylissään. Puolueetonta arviointia ja
ranking-listoja luuseri pelkäsi; hän höpisi, että ensimmäiset tulevat vielä viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Mies tuomittiin kuolemaan demokraattisella huutoäänestyksellä.
Jonoissa kärkipaikan kaapanneet huippuyksilöt
opettavat mielellään hidastelijoille tapoja. Ärsyttävän pyöräilijän voi kiilata katuojaan tai päin seinää,
kun taas pyörällä kiitävä kiilusilmä löytää uhrinsa jaloin taapertavista.
Kärkiyksilö saattaa havahtua huomaamaan, että
kovassa vauhdissa kulkuvälineestä taisivat pudota
sekä puoliso että lapset. Ei siitä kannata huolestua,
niitä saa aina uusia. Valioyksilön kannattaa olla tarkka, että varaa upean kulkupelinsä takapenkin täydelliselle kumppanille, vastinparilleen.
Kari Uusikylä
Majakka 3
18.9.2015 n
Osaksi suomalaista yhteiskuntaa –
osaksi meitä?
Olemme viime viikkoina kuulleet ja nähneet paljon uutisia pakolaisista. Jotkut ovat ehkä jo kyllästyneet
tähän tietotulvaan ja siihen liittyvään vastakkainasetteluun: ”Totta kai pitää ottaa pakolaiset vastaan!”
ja ”Tämä asia pitää hoitaa muulla tavalla kuin ottamalla heitä Suomeen!”.
Riittääkö, että on
vain ihminen?
Usein minua on kiusannut sellainen piiloasenne, että maahanmuuttajat hyväksytään vain, jos he
ovat jotakuinkin täydellisiä, ahkeria, harmittomia ja tietenkin kiitollisia ”meille suomalaisille, jotka olemme heitä auttaneet”. Hädän keskeltä paenneet, monet sodan ja perheiden hajoamisen pakomatkansa aikana kokeneet ihmiset eivät ole useinkaan hyvässä
kunnossa. He ovat ehkä nähneet
sellaisia asioita, joita kukaan meistä ei ihan ehjänä kestäisi. Kuinka
moni meistä, jotka olemme kasvaneet turvallisessa maassa, täyttää
nuo vaatimukset? Pitäisikö meitäkin jättää auttamatta, jos emme
niitä täytä?
Raamatun kanta muukalaisiin on selvä: ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne.” 3. Moos.
19:33, 34.
Näin pitää siis Raamatun mukaan tehdä. Tiedämme kuitenkin, että oikean asian oivaltaminen ei välttämättä johda oikeaan
toimintaan. Entinen arkkipiispa
Mikko Juva totesi kerran jotenkin
näin: ”Minua ei niinkään kiinnosta se, mitä ihmiset ja uskonnot sanovat oikeaksi. Minua kiinnostaa
se, millä voimalla ihmiset jaksavat
elää oikein”.
Mikä rohkaisisi hyväksymään
maahanmuuttajat?
Tähän haluan todeta muutaman
asian eri puolilta maailmaa. Monessa sellaisessa maassa, jossa
elintaso on alhaisempi kuin Suomessa, ihmisten välillä vallitsee
terve keskinäinen riippuvuus, mikä ilmenee usein iloisena yhteisöllisyytenä. Ihmiset kokoontuvat
yhteen talkoisiin, osittain siksi, että koneisiin ei ole varaa. He auttavat toisiaan vastoinkäymisten tullessa, kun vakuutuksiin ei ole rahaa. He kokoontuvat viettämään
aikaa yhdessä, kun jokaisella ei
ole omaa televisiota, nettiyhteyttä, älykännykkää ja niin edelleen.
Kirkkokin kasvaa yksilöiden lukumäärällä laskettuna nopeammin
kuin koskaan ennen historiassa,
toisin kuin täällä länsimaissa. En
tarkoita, että muualla elämä olisi
ongelmatonta tai että köyhyydes-
sä olisi jotain ihailtavaa. Kuitenkin
yltäkylläisyyden puuttuminen voi
aiheuttaa myös myönteisiä seurauksia: ihmiset eivät esimerkiksi
kärsi yksinäisyydestä, kun kaikki
tarvitsevat toisiaan.
Meillä ei esimerkiksi kirkkoon
ole tungosta. Meidän tapamme
elää kristillistä uskoa on usein kovin ilotonta toisin kuin monessa muussa maassa. Voisimmeko
suhtautua tämänhetkiseen tilanteeseen mahdollisuutena ja myös
oppia maahamme tulevilta jotain?
Voisiko yhteiskuntamme muuttua
paremmaksi paikaksi elää, kun
otamme vakavasti lähimmäistemme hädän ja annamme sitä apua,
jota voimme? Voisimmeko oppia
Charles Orr/Plainpicture
Turvapaikanhakijoita on jo täällä suuri määrä, joten nyt on kyse
vain siitä, kuinka paljon heitä otetaan ja mitkä ovat jatkosuunnitelmat. Toivoisin, että katsoisimme
samalla jo kauemmas eteenpäin.
Enemmistö on varmaankin sitä mieltä, että auttaa pitää. Johtaako tämä mielipide johonkin käytännössä? Saavatko hädänalaiset
ihmiset apua? Jos he jäävät Suomeen, otetaanko heidät aidosti
vastaan osana yhteiskuntaamme?
heiltä ajan myötä ilmapiiriä, tapoja
ja käytäntöjä, jotka muovaavat yhteisöjämme, kirkkojamme ja koko
yhteiskuntaamme hyvällä tavalla?
Meidän suhtautumisemme
Jeesukseen on usein häpeilevää ja
piilottelevaa, vaikka juuri hän on
meidän toivomme, syntiemme anteeksiantaja ja kuoleman voittaja.
Pohjimmiltaan juuri Jeesus on antanut ihmisyydellemme mittaamattoman suuren arvon. Voisimmeko ottaa vastaan heitä, jotka
elävät uskoaan reilummin ja avoimemmin todeksi, uskonnosta riippumatta, ja oppia jotakin?
Voisimmeko kutsua maahanmuuttajia kanssamme syömään?
Tai tekemään jotain muuta sel-
laista, jossa hyvää kielitaitoa ei heti tarvita, mukaan talkoisiin tai pelaamaan jalkapalloa? Voisimmeko
seurakunnissa miettiä kokoontumistemme luonnetta, niin että niihin olisi helpompi tulla ja osallistua sekä suomalaisille että muille?
Tällä kaikella en tietenkään tarkoita, että tulijoita olisi autettava
vain, jos saamme siitä hyötyä. Haluan vain nostaa esiin, että tulijat
eivät ole vain autettavia, vaan ihmisiä, joiden mukana voimme saada paljon. Yksi vakavimpia kysymyksiä lienee tällä hetkellä: miten
meille käy yksilöinä, yhteisöinä ja
yhteiskuntana, jos suljemme sydämemme ja luulemme, että meillä
on vielä sittenkin kaikki hyvin?
Paavali kirjoitti aikoinaan, mielestäni meillekin sopivasti: ”Olemme lähellä kuolemaa mutta silti
elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä
hengissä, murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä
ei ole mitään, mutta omistamme
kaiken. Me puhumme teille avoimesti, - - - , sydämemme on avara,
siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas. Antakaa vastalahja – puhun kuin lapsilleni – avartukaa tekin!” 2. Kor.
6:9–13.
Jukka Jämsén
Hiippakuntasihteeri,
lähetys- ja kansainvälinen työ
Lapuan hiippakunta
4 Majakka
ALFA-kurssi
Alfa käsittää noin kymmenen tapaamista, jotka kukin sisältävät
ruokailun, lyhyen alustuksen sekä
keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia
varten. Alustukset on suunniteltu
rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfassa käsittelemme mm. seuraavia aiheita: Kuka Jeesus on? Miksi Jeesus kuoli?
Miten on mahdollista uskoa? Miksi ja miten rukoilen? Miksi ja miten lukisin Raamattua? Miten Jumala johdattaa meitä? Miten voin
vastustaa pahaa? Vieläkö Jumala parantaa? Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Kurssin puolessa välissä on mahdollisuus osallistua lauantaipäivän kestävään tapahtumaan, jossa teemana on Pyhä
Henki. Tulloin käsittelemme aiheita: Kuka on Pyhä Henki?, Mitä Pyhä Henki tekee? ja Miten voin täyttyä Hengellä?
Alfa-kurssi pidetään keskiviikkoisin 23.9. alkaen klo 18
Metsäkallion seurakuntakodilla. Opettajina toimivat Kai Niemelä, Piia-Maaria Matkoski ja Maaria
Perälä. Ilmoittautuminen ma 21.9.
mennessä s-postina: alfa.vaasa@
gmail.com. Tule rohkeasti mukaan
kysymään kysymyksesi!
Retriitti
Herännäisyys on kirkon
lämmin peräkammari
– Voi minä olen ollut viime vuosina niin huono kirkossakävijä, sanoo Ulla Mäki-Lohiluoma, kun
pyydän häneltä haastattelua herännäisyydestä. Mutta suostuu.
– Jo pienenä veisasin seuroissa Siionin virsiä ja osallistuin perheen kanssa Herättäjäjuhlille. Aina tilanteen mukaan tutut virret
veisattiin joko virsikirjan nuotilla
tai Siionin virsien ”kiemuranuotilla”.
– Noin sata ihmistä eri puolilta Suomea kokoontuu kolmena viikonloppua vuodessa veisaamaan Siionin virsiä äänissä. Nämä viikonloput ovat mitä parhaimpia veisaamisen ja toinen toisensa kohtaamisen retriittejä. Yritän päästä mahdollisimman usein
myös Vaasan sunnuntaisiin herättäjäseuroihin.
”On arvokasta,
että ihmisiä
ei luokitella
uskoviin ja
ei-uskoviin”
Mäki-Lohiluoman työ Vaasa
Parks Oy:n toimitusjohtajana on
monesti niin tiivistä, että työstä
irtautumiselle onkin joskus tarvetta.
– Olen myös kolmen lapsen äiti
ja Elsan isoäiti, monenlaisista ihmisistä ja asioista kiinnostunut,
tarvittaessa myös vastuunkantaja.
Talkoohengen varassa
Mäki-Lohiluoma on kantanut vastuuta myös herännäisyydestä osallistumalla yhdeksän vuoden ajan
Herättäjä-Yhdistys ry:n hallitustyöskentelyyn.
– Yhdistyksen talouden raami
on erittäin haavoittuvainen, sillä
suurin osa rahoituksesta tulee kolehdeista ja lahjoituksista. Toiminta perustuu pääosin talkootyöhön.
Yhdistyksen palveluksessa on yli
20 työntekijää.
Kirkon muutostarpeet
Kynnys matalalla
Herännäisyyttä Mäki-Lohiluoma luonnehtii sanomalla, että siinä kuuluvat luterilaisuuden painotukset.
– Ihmisen omaa roolia ja merkitystä pelastustyössä ja armon vastaanottajana ei korosteta. Kristittynä elämiseen on oikeus, kun on
kastettu seurakunnan jäsen. Suuren Jumalan edessä ihminen saa
olla pieni, korostamatta itseään,
omaa uskoaan tai omaa yhteisöään.
– Herännäisyyden joukossa,
kristittynä kirkon jäsenenä ja aktiivisena toimijanakin ihminen
riittää sellaisenaan, ilman lisävaatimuksia. Matalan kynnyksen periaate, ja kutsu kaikille tulla mukaan seuroihin ja herättäjäjuhlille,
on säilyttämisen arvoista.
– Herännäisyys on tiivis osa
Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Luonnehdinta, että ”herännäisyys on lämmin peräkammari
kirkossa”, on mielestäni hyvä. Joidenkin muiden herätysliikkeiden
julistukset irti kirkon päätöksistä
ovat minulle vieraita. Toivoisinkin, että yleisnimikkeen ”herätysliikkeet” nimissä ei levitettäisi ihmisiä torjuvia ja kovia lausuntoja.
Perinneliike?
Herännäisyyttä on arvosteltu perinneliikkeeksi.
– Näen, että monet perinteet
ovat hyviä, kun niitä osataan ja
kyetään tuomaan tähän päivään,
uudistamalla ja soveltaen luopumatta keskeisestä ytimestä.
Elämänhallinta
osaksi arkea
Kaikille avoimien luentojen aiheina
ovat: Kaaos kuriin – kodin siisteys
ja kauneus, Turvallinen ja esteetön
koti ja Ruokapajat – ruokaa luonnosta, puuharhasta ja parvekkeelta
edullisesti. Luennot pidetään tiistaina 22.9. Huutoniemen kirkossa,
keskiviikkona 23.9. Vaasan kirkon
kryptassa (kaksikielinen) ja torstaina 24.9. Palosaaren seurakuntatalossa klo 9–14.30. Tiedustelut:
s-postina [email protected].
Maksuton ruoka ja kahvit.
Ilta lähteellä -juhla
Ilta lähteellä -tilaisuuksia on vietetty Palosaaren kirkossa 20 vuotta.
Sitä juhlistetaan lauantaina 14.11.
klo 17 (huom. aika), jolloin Ilta lähteellä -tilaisuudessa puhuu rovasti
Jouko Saraste, ja liturgina on Outi Klapuri. Musiikista vastaa lauluyhtye Vocal Puutarha, johtajanaan
Kaisa Launonen. Messun jälkeen
juhla jatkuu Palosaaren seurakuntatalossa kakkukahvien merkeissä.
kustelu eri sukupolvien heränneiden kesken jatkuu tiiviinä siten, että erilaisille mielipiteille ja arvoille
aidosti annetaan tilaa.
Ulla Mäki-Lohiluoma on perinyt herännäisyyden
sydänäänet jo sukupolvien takaa PohjoisPohjanmaan pappiloista.
– Muuttuvassa henkisessä ilmapiirissä ajatukset ja toimintatavat heilahtavat joskus toisille äärilaidoille, joidenkin mielestä tänä päivänä liiankin vapaiksi. Toivoisin, että vuorovaikutus ja kes-
Mäki-Lohiluoman mielestä seurakuntien perustoimintatavat ovat
pääosin hyviä. Evankeliumia, lohdutuksen ja toivon sanaa saarnataan kaikenikäisille ihmisille. Diakoniatyö on erittäin arvokasta ja
tarpeellista ja sen painoarvo näyttää kasvavan yhteiskunnassamme.
Seurakunnissa on päästy hyvään
alkuun myös maahanmuuttajien
integroinnissa.
– Muutoksia toivoisin lähinnä kirkon päätöksentekojärjestelmään, ettei vähemmistö pääsisi
torjumaan aivan välttämättömiäkin kirkon uudistuksia.
– Muutos lähtee aina myös
meistä seurakuntalaisista. Tänä
syksynä olen usein hyräillyt erästä lempivirttäni SV 183. Rukoilen
siinä muutosta.
Teksti: Maaria Perälä
Herännäisyys
• Yksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista
perinteisistä herätysliikkeistä.
• Kutsutaan myös körttiläisyydeksi. Tämä oli alkujaan pilkkanimi,
kun liikkeen syntyaikoina heränneet erottautuivat ”suruttomista”
pukeutumalla tummiin vaatteisiin. Miesten körttipuvun takissa oli
halkio, jossa oli kolme pystysuoraa leikkausta, ruotsiksi skört.
Liikkeen nuoret saattavat käyttää nykyään sanaa körttiläisyys
ylpeästi, vaikka pukeutumiskoodia ei ole.
•Seurat ovat keskeisellä sijalla. Noin tunnin mittaisissa seuroissa
lyhyet puheet ja Siionin virret vuorottelevat. Virret veisataan ilman
säestystä ja katkonaisen poljennon ansiosta on aikaa vetää henkeä.
• Seurapuheet ovat körttipastillin mittaisia eli ihannemitta on
7 minuuttia. Körttipastillin perinteinen maku on piparminttu,
mutta nuorisotyön hyväksi myytäviä pastilleja saa nykyään myös
salmiakin ja aniksen makuisina.
• Liikkeen keskuspaikka on Lapualla. Maassamme on yhdeksän
herännäishenkistä kristillistä kansanopistoa.
• Liikkeen lehti, Hengellinen kuukauslehti, perustettiin 1888 ja
se on yksi vanhimmista Suomessa edelleen ilmestyvistä lehdistä.
Maaria Perälä
Perinteinen pyhäinpäivän retriitti pe–su 30.10.–1.11. Lepikon leirikeskuksessa. Retriitinohjaajina Eija Varin-Toppari ja Mirjam Silvén.
Retriittiviikonlopun täysihoitohinta 80 €.
Ilmoittautuminen 2.10. mennessä ensisijaisesti verkkopalvelussa vaasansuomalainenseurakunta.
fi. Voit ilmoittautua myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Tiedustelut puh. 044 480 8227/Thölix. Retriittiin otetaan mukaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
n 3/2015
Vuosittaiset herättäjäjuhlat kokoavat noin 30 000 seuravierasta avoimen taivaan alle.
Majakka 5
18.9.2015 n
Toivonkulmassa
katsotaan tulevaisuuteen
Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulman remontoiduissa tiloissa on työskennelty ja tavattu seurakuntalaisia vuoden verran.
Diakoniatyön palauttaminen alueille ja lähemmäs ihmisiä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.
Toimiva kokonaisuus
Palosaaren seurakuntatalon entisen rippikoululuokan tilalle remontoidun Toivonkulman vastaanotolle on Gerbystä ja Isolahdesta kohtuullinen matka, joka on
mahdollista kulkea jalankin. Vastaanottotilat on suunniteltu siten,
että asiakkaan yksityisyys ei vaarannu missään vaiheessa.
Toivonkulmassa pyörivät sujuvasti suomalaisen että ruotsalaisen seurakunnan toiminta. Vuoroviikoin kokoontuu suomen- ja
ruotsinkielinen eläkeläisten piiri.
Piirit ovat tärkeitä ystävien ja tuttavien kohtaamispaikkoja. Kahvikupin äärellä on mukava vaihtaa
kuulumisia ja parantaa maailmaa.
Joka torstai Toivonkulman kerhotilaan tullaan nauttimaan lämmintä ruokaa, jonka diakoniatyö
tarjoaa vähävaraisille vaasalaisille. Kerran kuussa etsitään vapaaehtoisten iltateelle tulleiden kanssa omaa paikkaa seurakunnassa
ja laajalla vapaaehtoistyön kentällä. Tiloja käyttävät myös erilaiset
ryhmät ja yhdistykset.
Toivo paremmasta
Teksti ja kuvat:
Päivi Ahvenvaara
Diakoni Anne Kinnunen keskustelemassa vastaanotolle tulleen seurakuntalaisen kanssa. Vastaanotolla on tärkeää, että keskustelutilanne säilyy turvallisena ja luottamuksellisena.
Palosaaren diakoniakeskus Toivonkulma
•Apua jokaiselle lähtökohdista riippumatta.
•Luottamuksellista henkistä ja hengellistä tukea.
•Taloudellista apua ja neuvontaa.
Diakonian vastaanotto
tiistaisin klo 9–11
Eläkeläisten piiri 15.9. alkaen joka
toinen tiistai klo 13
Diakoniaruokailu torstaisin klo 12–13
Vapaaehtoisten iltatee torstaina
1.10., 5.11. ja 3.12. klo 18.30
Vastaanoton ja diakoniaruokailun
yhteydessä on avoinna vaihtotori
ja käytössä tietokone.
Tietokonetta voi käyttää esim.
laskujen maksuun, työnhakuun tai
erilaisten tukipalvelujen etsimiseen
ja lomakkeiden täyttöön.
Vaihtotorille voi lahjoittaa puhtaita ja
ehjiä vaatteita, kenkiä, kodin tarvikkeita,
kirjoja tms. Vaihtotorilta voi ottaa sen,
mitä tarvitsee omaan käyttöön.
Diakoniatyöntekijät tavoittaa
sähköpostitse tai puhelimitse.
Yhteys- ja toimintatiedot löytyvät
toimintatiedote Luotsista ja
seurakunnan verkkopalvelusta
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi
Anne Kinnunen
Toivonkulman nimi kuvaa sitä, mikä on työssä seurakuntalaisten kanssa keskeistä. Toivonkulman seinien sisällä työntekijät kohtaavat ihmisiä usein hyvin vaikeissa elämäntilanteissa:
on nälästä kärsiviä ihmisiä, taloudellista ahdinkoa, velkavankeutta, surua, yksinäisyyttä, ihmissuhde-, mielenterveys- tai
päihdeongelmia tai fyysistä sairautta. Jokaiseen tilanteeseen on
tärkeää löytää toivon näkökulma.
Ongelmien keskeltä etsitään yhdessä sitä, mikä elämässä on hyvin. Toivonkulman tapaamisissa mietitään keinoja, joiden avulla jaksaa pienin askelin elämässä
eteenpäin. Toivon näkökulma on
myös kristinuskon ydintä. Kristittyjen toivo on ylösnousseessa Kristuksessa. Elämä kantaa,
meistä pidetään huolta!
Diakoniaruokailusta kenenkään ei tarvitse lähteä kotimatkalle tyhjin vatsoin. Ruokailun käytännöistä vastaa vuorotellen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
Ruotsalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Lena Streng leimaamassa ateriakortteja.
Perheneuvoja
Kosketus
Etsi mielessäsi tilanne, jossa sinulla tuli oikein hyvä olo, hyvä mieli, hyvä tunne, niin
hyvä hetki, että muistat sen hyvin. Oliko se
näinä päivinä, viikko sitten, kuukausi sitten
vai vuosien takana? Mitä sinulle silloin tapahtui?
Tällainen hyvä hetki on rakkautta. Rakkaus vaikuttaa aivojen biokemiassa ja ilmenee jaettuna hermostollisena viriämisenä
toisen tunteiden heijastuessa omassa mielessä. Pohjois–Carolinan yliopiston tutkijaprofessori Barbara Fredrickson kutsuu tätä
positiivisuuden myötävärähtelyksi. Rakkauden tunne on hyvien tunteiden biokemiallinen aalto. Fredriksonin tutkimuksissa opetettiin koehenkilöitä tekemään päiväänsä
rakkauden mikrohetkiä. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kokemuksella, joka kestää
vain mikrohetken, onkin pysyviä vaikutuksia
terveydelle ja pitkäikäisyydelle. Rakkaus vahvistaa aivojen ja sydämen välistä yhteyttä.
Fredricksonin haastattelemat ihmiset kertoivat, kuinka he saivat isoja muutoksia elämäänsä jo muutaman minuutin päivittäisellä rakkauden mikrohetkellä.
Rakkaus edellyttää ystävällisyyden, empatian ja arvostamisen elementtejä.
Rakkauden mikrohetkiä voit kokea myös
silloin, kun sinä kärsit tai läheisesi kärsii. Rakkaus ei sulje pois kärsimystä. Myötätunto
on se rakkauden muoto, joka näyttäytyy
silloin, kun elämään tulee kärsimystä.
Parisuhteessa ja perheen keskellä on
arvokasta pitää mielessä, että pysyvä kiintymys syntyy monien positiivisuuden
mikrohetkien tuotoksena. Pysyvä kiintymys, rakkaus ihmisten välillä syntyy siitä,
miten he toinen toisiaan kohtelevat. Rakkautta uudistetaan ja pidetään yllä joka
päivä.
Koskettavien rakkauden mikrohetkien
tapahtumiseen voit itse vaikuttaa. Voit estää ne ottamalla etäisyyttä ja etsimällä lähelläsi olevista syitä huonoon oloosi. Toisaalta voit saada hyviä rakkauden hetkiä aikaan olemalla sosiaalisesti yhteydessä ja
osoittamalla hyväksyntää ja arvostusta läheisillesi.
Ihmistä varten on luotu paljon kaunista
ja ihanaa, kun jaksamme ajatella ja katsoa
sitä, on helpompi löytää elämään rakkauden mikrohetkiä ja myös jakaa tätä rakkauden kosketusta toisille.
Päivi Ylimäki
6 Majakka
Perhekahvila
Crossissa
Perhekahvila on vaasalaisten
perheiden kokoontumispaikka,
jossa voit tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin lapsiperheisiin. Kahvi, tee
tai mehu voileivän tai makean
kera 1 € / hlö.
Perhekahvila on avoinna maanantaisin ja torstaisin 10.12. saakka klo 13–15.50, syyslomaviikolla
42 kahvila on suljettu.
Aarrearkku
Kirkon Ulkomaanapu
auttaa pakolaisia Euroopassa
Tänä vuonna jo yli 300 000 pakolaista ovat riskeeranneet henkensä paetessaan Välimeren yli.
Tuhansille matka on ollut viimeinen.
Laivamatkasta selvinneiden tulevaisuus ei ole kuitenkaan ollut
niin toiveikas kuin ehkä kuvitelmat matkalle lähdettäessä ovat olleet. Hätäapua tarvitaan nyt nopeasti ja kipeästi.
Kirkon Ulkomaanapu auttaa
Eurooppaan paenneita ihmisiä
Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa toimivien kumppaneidensa
kautta. Tuella toimitetaan puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita,
käymälöitä, suihkuja, petivaatteita, huopia sekä talvivaatteita.
Lisäksi tarjotaan psykososiaalista tukea.
Kirkon Ulkomaanapu auttaa
Euroopan pakolaisia kolmen sisarjärjestön kautta: Unkarissa Hungarian Interchurch Aidin, Serbiassa Philanthropyn ja Kreikassa International Orthodox Christian
Charities -järjestön kanssa.
Lahjoitukset, ylimääräiset ko-
lehdit ja talousarviotuet voi kohdentaa Kirkon Ulkomaanavun tilille:
Nordea IBAN
FI33 1572 3000 5005 04.
Viesti: Pakolaiskriisi
Kirkon Ulkomaanapu
Aarrearkku – Lapsiperheiden toiminnallinen sunnuntaihetki, jossa vietetään yhteistä aikaa raamatunkertomusten, musisoinnin, liikkumisen, askartelun ja vapaan touhun merkeissä. Lopuksi pieni tarjoilu. Tervetuloa mukaan lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja kummit!
Aarrearkku Suvilahden seurakuntakodissa sunnuntaina 11.10.
ja 1.11. klo 10–11.30 ja Vanhan
Vaasan pappilassa sunnuntaina
27.9., 25.10. ja 22.11. klo 17–19.
Suvilahden seurakuntakodissa
on adventtijuhla lauantaina 28.11.
klo 17.
n 3/2015
Vanhempain raamis
Vanhempain raamiksessa luetaan
yhdessä Raamattua ja jutellaan sen
herättämistä ajatuksista. 3–5-vuotiaille lapsille on omaa ohjelmaa
lastenohjaajien johdolla. Kahvija mehutarjoilu. Raamis tiistaisin
8.12. saakka klo 13.30–15.30 Crossissa, Kauppapuistikko 4. Raamis
ei kokoonnu viikolla 42. Tiedustelut: Monika Heinonen puh. 06 326
1241, 044 480 8241, [email protected]
Perhekuoro
yli 5-vuotiaille
Aloita kiva harrastus yhdessä oman, laina- tai kummilapsesi kanssa. Perhekuoro kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 1.10. klo 17 Vaasan kirkon
kryptassa. Kuoroon voi ilmoittautua mukaan 24.9. mennessä osoitteessa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi. Tiedustelut: kanttori Tuija Niemistö puh. 044 480
8234, [email protected].
Perheiden
toimintaillat
Torstaina 29.10. ja 26.11. klo
17.30–19.30 Huutoniemen seurakuntakeskuksen alakerrassa, Kuninkaantie 1.
Pienoissähköautorata-autoilua,
pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Iltapala ja hartaus. Vapaa pääsy. Tiedustelut: Kristiina Brisk-Mosander puh. 044 480 8248.
Perheiden
retkipäivä
lauantaina 10.10. klo 10.30–17 Lepikon leirikeskuksessa. Kirkkohetki, ulkoilua, askartelua ym. ohjelmaa koko perheelle. Aikuiset 10 €,
yli 3-v. lapset 5 €. Retkibussi entiseltä linja-autoasemalta klo 10. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä www.vaasansuomalainenseurakunta.fi tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon, puh. 06 326 1209.
Tiedustelut: Monika Heinonen
puh. 06 326 1241, 044 480 8241,
[email protected]
Ulkomaanapu lopettaa
työnsä viidessä maassa
Hallitus leikkaa Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöstä 43 prosenttia jo ensi vuonna
verrattuna vuoden 2015 tasoon.
Elokuussa ilmoitettu lähes 400
miljoonan leikkaus varsinaiseen
kehitysyhteistyöhön on vielä suurempi kuin alkukesästä julkaistussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin. Leikkausten seurauksena
Kirkon Ulkomaanapu joutuu lopettamaan työnsä kokonaan viidessä maassa ja karsimaan toimintaansa useissa muissa. Lähes
puoli miljoonaa ihmistä jää ilman
suoraa apua.
Ulkomaanavun työ loppuu kokonaan Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa
sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa viimeistään maaliskuun
lopussa 2016.
Itä-Afrikassa leikataan ulkoministeriön rahoitusta Kenian ja
Eritrean maaohjelmista. Strategiansa mukaan Ulkomaanapu keskittyy entistä vahvemmin hauraisiin valtioihin. Eritreaan, Etelä-Su-
daniin, Somaliaan ja Ugandaan etsitään mahdollisuuksien mukaan
korvaavia rahoituslähteitä.
Merkittäviä leikkauksia joudutaan lisäksi tekemään esimerkiksi Kambodžassa, jossa varsinainen kehitysyhteistyöohjelma ajetaan alas. Vapaaehtoisverkostojen, kuten Opettajat ilman rajoja,
nuorisoverkosto Changemakerin
ja Naisten Pankin, työn tukea jatketaan. Aasiassa kehitysyhteistyö
jatkuu Myanmarissa ja Nepalissa.
Myös Lähi-idän ja Haitin ohjelmien rahoitusta joudutaan vähentämään.
Ulkomaanavun yhteistoimintaneuvotteluissa arvioitu henkilöstön vähennystarve on 25 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 10
prosenttia koko henkilökunnasta. Lisäksi Ulkomaanapu varautuu mittaviin leikkauksiin humanitaarisen avun osalta.
Petri Laaksosen
konsertti
keskiviikkona 4.11. klo 19 Vaasan kirkossa,
In memorian – Rakkaus ei kuole koskaan,
Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.
Majakka 7
18.9.2015 n
Teologit ja luonnontieteilijät:
Ilmastonmuutos haastaa
maailmankatsomuksemme
Vaadittavat muutokset ovat niin
suuria, että niiden aikaansaaminen vaatii sekä luonnontieteellistä osaamista että ihmistieteellistä ymmärrystä. Ilmastonmuutos
haastaa ihmiskuntaa maailmankatsomuksellisella tasolla.
Kannanotto on syntynyt luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmässä, joka on kokoontunut kahden viimeksi kuluneen
vuoden aikana. Ryhmän mukaan
ilmastonmuutoksen haaste on
otettava vakavasti tieteessä, taloudessa, politiikassa sekä eri uskontojen ja maailmankatsomusten piirissä.
Teologit ja luonnontieteilijät
painottavat, että kehityksen suuntaa on muutettava ripeästi, jotta
entistä laajemmat ongelmat voitaisiin välttää.
– Meillä on vain neljäkymmentä vuotta aikaa tehdä suuri parannus, ryhmän toinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku
Kulmala varoittaa.
– Talouskasvun on tapahduttava ympäristön asettamissa rajoissa. Energiatehokkuutta on lisättävä ja energian kulutusta vähennettävä. Jotta tämä olisi mahdollista,
on yhteiskunnassa pyrittävä kohtuuden hyveeseen.
Teologit ja luonnontieteilijät
muistuttavat samalla siitä, että ympäristöosaamisen kasvattaminen
tarjoaa myös taloudellisia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle.
"Meillä on vain
neljäkymmentä
vuotta aikaa tehdä
suuri parannus."
www.ilmastokannanotto.fi
Ympäristöpalkinto kirkolle
– Ongelmien juuret ovat elämäntavassa, joka perustuu siihen,
että jatkuvasti halutaan lisää aineellista hyötyä. Elämän mielekkyyttä ja yhteiskunnan menestystä ei enää voida mitata kulutuksen
kasvamisella. Tarvitaan todellisuuskäsityksen muutosta, jossa
elämän mielekkyys syntyy pikemminkin merkityksellisistä suhteista toisiin ihmisiin ja ympäröivään
todellisuuteen, puheenjohtajana
toimiva Espoon piispa Tapio Luoma toteaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto
palkitsi evankelisluterilaisen kirkon tärkeimmällä ympäristöpalkinnollaan ansioituneesta työstään ympäristön ja luonnon hyväksi. Palkintoperusteissa mainitaan kirkon uutta luova ympäristötyö sekä kirkon toimiminen
vastavoimana aikamme materialismille.
tymykseen ja lohduttaa heitä sanomalla ekologisesta toivosta”,
toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen palkinnon johdosta.
– Kirkon näkökulmasta ympäristöstä huolehtiminen on tärkeää, paitsi yhteisen tulevaisuutemme vuoksi, myös eettisistä
ja hengellisistä syistä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsi-
vät pahiten ne, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.
Luonnonsuojeluliitto
on
myöntänyt ympäristöpalkintonsa kirkolle edellisen kerran vuonna 1989. Tuolloin Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus palkittiin ympäristökysymysten näkyvästä esiin ottamisesta kirkon
piirissä. n
Arvosta, älä arvostele!
Via Lucis – Valon tie
Espoon Leppävaaran seurakunnan johtava kanttori Pauliina Hyry (s. 1964) piti konsertin Espoon
tuomiokirkossa 24.10.2014. Tuossa
konsertissa julkistettiin hänen tekemänsä CD-levy Via Lucis – Valon tie. Hyry halusi tämän levyn
julkaisemisella juhlistaa 50-vuotissyntymäpäiväänsä. Levy on äänitetty Espoon tuomiokirkossa.
Urkurakentamo Veikko Virtanen
Oy rakensi Espoon tuomiokirkkoon uudet 42-äänikertaiset urut
vuonna 2012. Urkujen esikuvana
on Friedrich Ladegastin (1818–
1905) saksalais-romanttinen urkujenrakennusperinne.
Levyn ensimmäinen teos on Johann Sebastian Bachin Passacaglia c-molli BWV 582. Viimeinen
teos levyllä on Franz Lisztin Wei-
Luonnonsuojeluliiton mukaan
kirkko on tehnyt arvokasta ympäristötyötä esimerkiksi tuomitsemalla ilmasto-ohjelmassaan
ympäristön hävittämisen synniksi. Kirkko on myös puhunut
ympäristön kannalta kestävän
elämäntavan puolesta.
– Kirkon tehtäviin kuuluu
kutsua ihmisiä ekologiseen kään-
Sinapinsiemeniä
E. Orpana
Musiikkia
Misja Smits, Plainpicture
Teologit ja luonnontieteilijät vaativat
yhteisessä kannanotossaan nopeaa toimintaa
ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseksi.
nen, Klagen, Sorgen, Zagen. Nämä kaksi teosta ovat levyn kehysteoksia. Kehysteosten välissä on
Bachilta kolme urkukoraalia, Felix Mendelssohn-Bartholdyn Sonaatti uruille f-molli op. 65 no. 1
sekä Franz Lisztin sovitus Richard
Wagnerin teoksesta Pilgerchor
oopperasta Tannhäuser.
Levyn teoksissa tunnelma
vaihtelee surumielisen mietiskelevästä hartaaseen sekä riemullisen julistavaan ja iloiseen. Hyryn taidokasta ja varmaa soittoa
on nautinto kuunnella. Myös kappaleiden rekisteröinnit ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia. Suosittelen erittäin lämpimästi levyä
kuunneltavaksi.
Valtteri Tuomisto
Uusi työ ja epävarmuutta ilmassa. Onko minusta tähän ja opinko kaiken tarvittavan. Pidetäänkö minusta
vai olisivatko kuitenkin halunneet jonkun toisen. Vaikka tyhmiä kysymyksiä ei ole, missä vaiheessa kysyjä alkaa vaikuttaa tyhmältä toistaessaan niitä yhä uudelleen.
Elämä on jatkuvaa arvioinnin kohteena olemista.
Kesän leirien aikana olen huomannut, millaisten paineiden keskellä jo lapset ja nuoret joutuvat elämään.
Toisista etsitään puutteita ja vikoja, kiusaaminen on
karua todellisuutta. Ihminen kuvittelee voivansa sanoa toisille mitä tahansa, koska jokaisella on oikeus
mielipiteeseensä. Kiusaamista on kaikkialla. Myös aikuiset ihmiset katsovat oikeudekseen, sananvapauteen vedoten, kommentoida toisten ulkonäköä, luonnetta tai muuta ominaisuutta. Internetissä ja jopa
päin naamaa sanotaan mitä kauheampia asioita.
”Ei haukku haavaa tee” – ajatus joutaa roskasäiliöön, sillä usein se jopa rampauttaa henkisesti. Varsinkin silloin, jos on jo valmiiksi rikki. Jokainen ilkeä kommentti haavoittaa ja jokainen haava jättää arven. Arvet vaalenevat ajan kanssa, mutta eivät ne koskaan
häviä. Kerran tehty haava on myös helpompi repiä
uudelleen auki.
Arvostelun kohteeksi joutuminen tekee kipeää,
vaikka yrittäisi muistaa, että arvostelu kertoo aina vain
arvostelijasta: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.”
(Matt.12:34). Kristillisessä perinteessä sydän on paikka, jossa kohtaamme ja tunnemme Jumalan. Kuulemme syvällä sisimmässämme: ”Minä olen ihme, suuri ihme.” (Ps.139:14). Kun Jumala ajattelee meistä näin,
miten meidän tulee kohdella muita ihmisiä, Jumalan
ihmeitä?
Meidän tulee muistaa, että olemme Jumalan rakkauden peilejä tässä maailmassa. Jumalan rakkaus saa
kauttamme heijastua eteenpäin. Mutta annammeko
tuon Jumalan rakkauden loistaa kaikille ihmisille, vaiko vain niille kenestä itse pidämme? Tämän ajan tunnus on vihapuhe, ei lähimmäisenrakkaus.
Kielenkäytöllämme on vapaus mutta myös rajat,
joista jokainen on vastuussa. Olemme vastuussa paitsi toisillemme, myös Jumalalle.
Kaiken elämän, työn ja vapaa-ajan epävarmuuksien keskellä, on arvostettava myös itseään. Muistaa,
mitä Jumala ajattelee meistä ja
kääntää ajatukset arvostelun sijasta arvostamiseen.
Jenna Utriainen
seurakuntapastori
8 Majakka
n 3/2015
Lapuan hiippakunnan nuoria
lähetysinnostu
Lapuan hiippakunta järjesti nuorille
ja nuorille aikuisille opintomatkan
Tansaniaan kesän alussa. Erityisesti
Mwanzaan ja sen lähialueille
suuntautuneelle matkalle lähti
kaksitoista 15–21-vuotiasta nuorta
eri seurakunnista.
L
apuan hiippakunnan järjestämän matkan tarkoituksena oli
vahvistaa nuorten lähetystyön
tuntemusta ja saada lähetysinnostusta leviämään Suomen ja Tansanian kirkoissa. Matkanjohtajina toimivat hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén
ja hiippakuntapastori Jussi Peräaho.
Tansaniassa hiippakunnan yhteistyökumppaneina toimivat lähetystyöntekijä ja Vaasan suomalaisen seurakunnan nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula,
joka tekee Tansaniassa nuorisotyötä ja
kouluttaa paikallisia evankelistoja, sekä Victorianjärven itäisen hiippakunnan seurakuntien työntekijöitä.
Yksi matkalle lähteneistä nuorista
oli vaasalainen Carola Bergström, joka kuvaa matkareportaasissaan unohtumatonta matkaansa toiselle puolelle maapalloa.
– Kokemani kulttuurierot ovat positiivisemmalla puolella. Lämpö, aito rakkaus ja luottamus siihen, että Jumala hoitaa, jäivät mieleen, Bergström
tiivistää.
Jukka Jämsén jututtamassa raamattukoululaisia. Raamattukoululla Peräaho ja Jämsén opettivat seurakuntien
vastuunkantajia. Raamattukoulun aiheet opetuksiin nousivat paikallisten vastuunkantajien toivomuksista.
Kehitysvammaisten tilanne on Tansaniassa on vaikea. Kirkon toimintakeskuksessa Tunaweizassa kehitysvammaiset saavat apua ja oppivat uusia ta
Toteutunut mahdollisuus
E
mme tunteneet toisiamme
entuudestaan, mutta jo ensimmäisellä tapaamiskerralla huomasimme yhteisen innostuksemme lähetystyötä kohtaan.
Emme osanneet edes aavistaa ensimmäisessä Seinäjoen tapaamisessamme, millainen matka edessämme tulisi olemaan.
Matka Helsingistä Dar es Salaamiin kesti yli vuorokauden, ja yövyimme matkalla Sveitsissä. On sanottu,
että Afrikassa tuoksuu erilaiselle kuin
Euroopassa, eikä se ole myytti. Dar es
Salaamissa vastassa oli Afrikan ilmaston kosteus ja kuumuus. Saimme ihmisten ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta heti käsityksen, kun kentällä vastassa olleet paikalliset Mongi, Elia, Erik ja Irene lauloivat meille
tervetuliaislaulun, antoivat kaulaamme kukkakoristeet ja käteemme Tansanian lipun. Uudet ystävämme kulkivat mukanamme päivästä toiseen esimerkiksi auttaen tulkkauksessa englannista swahiliksi ja toisinpäin.
Yövyimme Dar es Salaamissa, josta jatkoimme lentäen kohti Mwanzaa,
joka oli meidän pääpaikkamme. Siellä menimme ensimmäisenä paikalliseen kirkkoon. Kirkossa meille pidettiin hartaus ja esittelimme itsemme
seurassamme kulkeville ihmisille. Kirkossa sain ensikertaa maistaa ihan uudenlaista kulttuuria, jollaista Suomessa en ole koskaan kokenut. Rukoileminen ei ollut hiljaa mielessä, pää painuksissa rukoilua, vaan jokainen, joka rukoili, rukoili asiansa yhtä aikaa ääneen.
Näin rukousaiheista tuli yhteisiä. Tä-
män ansiosta tuli tunne, että ihmiset
rukoilevat tosissaan Jumalaa.
Koskettavia vierailuja
Perillä olimme noin kymmenen päivää, jonka aikana kiertelimme kaupunkeja tutustuen kyliin, kouluihin,
kristillisiin kirkkoihin ja seurakunnan
johtajiin. Ensimmäisiä vierailuja olivat
muun muassa kehitysvammaisten toimintakeskus Tunaweiza (suomeksi: me
voimme). Toimintakeskuksessa opiskelijat tekivät omaan kauppaansa esimerkiksi essuja, laukkuja ja käsintehtyjä kortteja. Kaikki tuotot menivät ammattiopiston hyväksi, joten ostamalla
sai tunteen, että on auttanut. Vierailimme myös myös Nyakaton naisten
sairaalassa. Siellä kiertelimme ja kävimme katsomassa erään perheen vas-
tasyntynyttä lasta. Tansaniassa uskotaan, että mitä kauempaa ja enemmän
ihmisiä tulee katsomaan vastasyntynyttä lasta, sitä enemmän onnea hänen elämälleen tulee. Äidin ilmeestä
paistoi onnellisuus ja kunnioitus meitä
kohtaan, kun menimme tervehtimään
pienokaista.
Kutsumassa
jumalanpalvelukseen
Magussa, Buhumbin kylässä menimme
paikallisten mukana kiertämään talosta
taloon kertomaan Jeesuksesta ja kutsumaan heitä seuraavan päivän jumalanpalvelukseen. Vastaanotto oli ystävällistä ja tunsimme itsemme tervetulleiksi
vieraan ihmisen kotiin. Talon asukkaat
toivat meille ainoat tuolinsa, pistivät ne
varjoon ja jäivät itse seisomaan ja kuun-
telemaan. Saimme k
sesta, lukea Raamat
dän puolestaan ilm
tai kohteliasta kielt
van päivän jumala
kyikin jo tuttuja kas
Afrikkalaiseen k
vahvasti musiikki ja
laminen. Lauttamat
tulla ilta. Afrikassa y
aikaan ja pimeys lask
meydessä emme näh
me, mutta aloimme
linkielistä laulua, jo
neet reissussa. Lau
väkijoukosta kuulum
meidän suomalaiste
lauloimme yhdessä
laisten naisten ja mi
laulua yhä uudestaan
Majakka 9
18.9.2015 n
usta etsimässä
Paikallisen kirkon työntekijät ottivat hiippakunnan ryhmän lämpimästi vastaan Mwanzan
lentokentällä.
Kitongon kirkkokuoron
esitys jumalanpalveluksen
aikana.
aitoja.
kertoa heille Jeesukttua ja rukoilla heiman epäkohteliasta
täytymistä. Seuraaanpalveluksessa näsvoja.
kulttuuriin kuuluu
a ennen kaikkea lautkalla Geitaan alkoi
yö tulee jo seitsemän
keutuu hetkessä. Pihneet edes toisiame laulamaan swahionka olimme oppiulun edetessä alkoi
maan muitakin kuin
en ääniä ja hetkessä
ä vieraiden afrikkaiesten kanssa samaa
n ja uudestaan.
Paikallisia lapsia ihmetytti ja jännitti tutustuminen mzunguihin, valkonaamoihin, mutta kiinnostus kameraa kohtaan
auttoi murtamaan kulttuurien väliset muurit.
Yhtenä viikonloppuna ryhmämme
osallistui Geitassa järjestettyyn nuortenleiriin. Perille saavuttuamme nousimme ulos autosta, ja meidät ympäröi suuri väkijoukko, jotka innokkaasti tulivat puristamaan kädestä ja esittelemään itsensä. Voin valehtelematta
väittää, että tuona viikonloppuna kättelin enemmän ihmisiä, kuin koko elämässäni tulen ikinä kättelemään. Leiriläiset muistivat meidän nimemme
ensimmäisestä kerrasta, ja se sai tuntemaan olonsa tärkeäksi ja tervetulleeksi. Leirillä olimme yhden viikonlopun aamusta iltaan ja nukuimme välissä paikallisessa majatalossa. Ohjelmassa oli muun muassa jumalanpalveluksia, leikkejä, ruokaa ja tutustumista. Ujoutta toisia ihmisiä kohtaan ei ollut ja vaikka kaikki eivät paikallisista
osanneet englantia, he kutsuivat meitä nimeltä ja halusivat vain olla seurassamme.
Safariseikkailu
Ohjelmassa oli myös raamattukoulua,
vierailuja kirkon työntekijöiden luona,
safari ja loppuloman rentoutumiskohde Bagamoyoa.
Safarilla ollessamme matkasimme
kohti leirintäaluetta ja kiertelimme Serengetin luonnonpuistossa. Näimme
monia erilaisia eläimiä kuten gepardi, leijona, kirahvi, norsu ja tuhansittain seeproja. Matkalla yöpymispaikkaamme toinen auto hajosi. Sitä koitettiin korjata monia tunteja myöhään yöhön asti. Lopputuloksena olimme kaikki seitsemäntoista ihmistä tavaroineen
seitsemän hengen autossa. Matka hyee-
Tytöt saivat hiuksiinsa letit.
nojen keskeltä leirintäalueelle kuhmuraista tietä pitkin auto ahdettuna täyteen väsyneitä matkalaisia kesti melkein
kaksi tuntia. Perille pääsy oli siunaus.
Haikeat jäähyväiset
Ennen Mwanzasta poistumista kävimme uuden ihanan ystävämme Mongin
kotona jättämässä jäähyväiset toisillemme. Mongin kotona tunnelma oli
haikea ja taisivat kaikki pienen itkunkin tirauttaa. Ihmeellistä, miten parissa viikossa voi joistakin ihmisistä tulla niin tärkeitä, mitä Irenestä, Erikistä, Eliasta, Mongista ja Hannasta tuli.
Heillä kaikilla on paikka meidän matkassa olleiden nuorten ja vetäjien sydämissä.
Päivän päätteeksi Mongin olohuoneen pöydällä oli valkoisen liinan al-
la ollut vesipulloja. Afrikassa vesi on
tärkeä asia, ja kun me Suomessa pyydämme ystävämme kahville, he pyytävät Tanzaniassa ystävänsä vedelle. Ennen veden jakamista siunasimme sen,
minkä jälkeen Mongin vaimo toi seurueellemme leivoksia.
Saimme tehtäväksemme tuoda Tansaniasta tänne Suomeen terveisiä Kitongon pienen kylän johtajalta. Hän sanoi
näin ”Kertokaa sinne Suomeen terveisiä,
että täällä Kitongossa voidaan hyvin.”
Matkareportaasi:
Carola Bergström
Kuvat:
Jussi Peräaho, Carola Bergström
Matkalaisten blogipäiväkirjaa
voi lukea osoitteessa
http://matkallatansaniaan.blogspot.fi/
10 Majakka
n 3/2015
Reformaation lähestyvä merkkivuosi
etsii uusia teesejä kirkolle
Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti
Lutherin kerrotaan julkaisseen kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla.
Teesien julkaisemiseen vaikutti erityisesti 1500-luvulla kiihtynyt katolisen kirkon anekauppa, mikä
johtui paavin tarpeesta kerätä rahaa Pietarinkirkon remonttia varten. Luther tuomitsi aneisiin liittyvän kaupan, mikä aloitti protestanttisen reformaation. Hänen pyrkimyksenään oli oikaista ajan myötä syntyneitä virheitä ja tuoda esille kirkon uskon ydinsanomaa. Historiallinen kehitys johti kuitenkin
vastakkainasetteluun ja protestanttisten kirkkojen syntyyn.
Reformaation merkkivuotena tarkastellaan luterilaisuuden
eri vaiheita ja pidetään esillä reformaation merkitystä koko yhteiskunnallemme. Merkkivuonna
suuntaudutaan ennen kaikkea tähän päivään ja tulevaisuuteen.
Merkkivuotta vietetään nimen
Armoa 2017! alla. Merkkivuosi kutsuu seurakuntalaisia pohtimaan, mitä omassa seurakunnassa nyt olisi uudistettava. Merkkivuosi on mainio mahdollisuus
pohtia, millaista on armollinen ja
hyvä elämä 2000-luvulla.
Globaali reformaation merkkivuosi on merkityksellinen koko yhteiskunnalle. Merkkivuotta vietetään maailmassa, joka on
Rippikoulut
Vuoden 2016 rippikouluun ilmoittaudutaan 23.10. mennessä. Vanhemmille tarkoitetut tiedotustilaisuudet pidetään keskiviikkona
30.9. klo 18 Huutoniemen kirkossa ja torstaina 1.10. klo 18 isossa
seurakuntasalissa Koulukatu 28.
Vuonna 2016 tarjolla on 18 eri rippikouluvaihtoa. Perinteisten päivärippikoulujen ja leirikeskuksissa pidettävien rippikoulujen lisäksi tarjolla on mm. laskettelu-, liikunta- ja tunturirippikoulut. Kesällä 2016 järjestetään rippikoulu Pärnussa ja uutuutena Itävallan
rippikoulu.
Toinen uusi tulokas on moporippikoulu, jonka aikana on mahdollista suorittaa mopokortti (AM
120). Ajo-opetuksesta leirillä huolehtivat autokoulujen opettajat.
Nuorisotyöntekijät vierailevat
kouluissa kertomassa rippikouluista viikoilla 39–41. Tiedot ilmoittautumisesta ja rippikouluista löytyvät seurakunnan verkkopalvelusta.
kovin erilainen kuin vuonna 1917
tai 1817. Reformaatio muokkasi
voimakkaasti paitsi kirkkoa myös
yhteiskuntaa ja kulttuuria. Suomi
juhlii vuonna 2017 myös itsenäisyyttään, joka täyttää sata vuotta.
Merkkivuosi aloitetaan valtakunnallisella tapahtumalla syksyllä 2016, mutta juhlien painopiste
on paikallisella tasolla seurakunnissa. Merkkivuosi korostaa yhteistyötä seurakunnan sisällä sekä yhteistyötä muun muassa koulujen, kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kanssa.
Armoa 2017! on myös Facebookissa.
Vaasalaisten apu ja ystävät
-FB-ryhmä auttaa sopeutumisessa
Laidasta laitaan käyvä keskustelu maahanmuutosta on saanut aikaan sen, että Facebookiin
on syntynyt erilaisia ryhmiä, joiden kautta voi osallistua keskusteluun maahanmuutosta tai joiden kautta käytännön toimia kanavoidaan.
Yksi ryhmistä on Local Friends
and Help in Vaasa – Vaasalaisten
apu ja ystävät. Ryhmän tarkoituksena on ”auttaa ulkomaalaisia tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin sekä suomalaisiin itseensä”.
Ryhmän perustaja, Ari-Pekka Pulkkis, on 27-vuotias Vähässäkyrössä syntynyt vaasalainen
opiskelija.
– Opiskellessani olen ollut tekemisissä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisen median ryhmät, joissa voi kysyä ja saada neuvoja, ovat auttaneet ulkomaalaisia opiskelijoita kovasti erilaisissa asioissa ja auttaneet sopeutumaan uuteen kotimaahan.
Etenkin nyt kun ulkomaalaisten
määrä kasvaa Vaasassa, on tavoitteena auttaa tänne tulijat sopeutumaan mahdollisimman hyvin ettei ongelmia synny, Pulkkia
kertoo.
– Monilla ulkomaalaisilla ei
valitettavasti ole kanavia tutustua
suomalaisiin. Ajattelin, että suomalaisille, jotka ovat digikansaa,
Facebookin kaltaisen digitaalisen
välineen kautta yhteyden ottaminen olisi helpompaa ja matalamman kynnyksen takana.
Parhaillaan käynnissä olevan
keskustelun maahanmuutosta
Pulkkis ei näe oikein johtavan mihinkään.
– Keskustelu maahanmuutosta
päättyy loppujen lopuksi vänkäämiseen, jossa kumpikaan osapuoli
ei voita. Pelkän keskustelun sijaan
on helpompi toimia itse kuin lähteä muuttamaan sitä, miten toiset
ihmiset ajattelevat.
Pulkkiksen ryhmä on kerännyt
syyskuisen julkaisunsa jälkeen lähes 300 jäsentä, mihin hän on kovasti tyytyväinen.
– Mietin etukäteen paljonkin
sitä, miten ihmiset suhtautuvat
ryhmään ja ovatko siitä kiinnostuneita. Tarkoitukseni ja toiveeni
on, että ihmiset toimivat ryhmässä ja ryhmän kautta aktiivisesti,
eivätkä jää vain tykkäämään.
Käytännön elämän neuvojen
lisäksi kysellään harrastusmahdollisuuksista sekä kala- ja marjastuskavereita.
– Tervetuloa mukaan, jos mielenkiintoa ja uskallusta olla mukana muussakin kuin suomenkielisessä toiminnassa. Ryhmässä tulee hyvin toimeen, jos vähänkin hallitsee englanninkieltä. Olemalla rohkea voit auttaa muita tutustumaan Suomeen ja suomalaisuuteen.
– Kaikesta ja kaikista ei tarvitse pitää, mutta yritetään näyttää hyvää esimerkkiä muille. Lähde rohkeasti mukaan auttamaan
muita tutustumaan suomalaisuuteen ja ehkä opit itsekin samalla
jotain uutta, Pulkkis kannustaa.
– SM
Parkkipäiväkerhoon voi tuoda
2–6-vuotiaan lapsen, kun tarvitset hetken aikaa virkistäytymiseen tai omien asioidesi hoitoon. Parkkipäiväkerhossa seurakunnan lastenohjaajat ovat lasten kanssa. Mikäli lapsesi on parkissa koko mahdollisen ajan, on
hänelle hyvä laittaa mukaan pienet eväät.
Parkkipäiväkerho on avoinna
perjantaisin klo 13–16 parillisilla viikoilla Huutoniemen seurakuntakeskuksessa ja parittomilla viikoilla Palosaaren seurakuntatalossa. Ilmoita lapsesi keskiviikkoisin klo 16 mennessä tekstiviestillä puh. 044 480 4250. Ilmoita lapsen nimi, ikä sekä huol-
Carola Bergström
Parkkipäiväkerho
tajan nimi. Ryhmään mahtuu 20
lasta kerrallaan.
Tuomasmessun pyhäkoulu
Pyhäkoululaiset osallistuvat Tuomasmessun alussa vanhempiensa
kanssa messuun. Pyhäkoulu kokoontuu rukousosan jälkeen, ja
lapset palaavat messuun ennen ehtoollisen viettoa.
Sunnuntaina 20.9., 1.11. ja
29.11. klo 17 Vaasan kirkossa.
Kotisatama-perheleiri
la–su 14.–15.11. Österhankmon leirikeskuksessa. Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan perheleiriä! Aikuiset 25 € ja yli 3-v. lapset 12 €. Ilmoittautuminen 23.10.
mennessä seurakunnan verkkopalvelussa tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon, puh. 06 326 1209.
Tiedustelut: Tuuli Kela puh. 044
480 8216, [email protected].
Tyttöjen ja poikien viikonloppuleirit
Tyttöleirit 1.–4.-luokkalaisille 30.–31.10. ja 31.10.–1.11. Österhankmon leirikeskuksessa.
Valitse itsellesi paremmin sopiva ajankohta. Ilmoittautuminen
keskiviikkona 7.10. klo 9–11 puh.
044 480 8244 tai 7.–14.10. verkkopalvelussa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi.
Poikaleirit 1.–3.-luokkalaisille
perjantaista lauantaihin 20.–21.11.
tai 4.–7.-luokkalaisille lauantaista sunnuntaihin 21.–22.11. Österhankmon leirikeskuksessa. Ilmoittaudu leirille keskiviikkona 4.11.
klo 9–11 puh. 044 480 8243 tai 4.–
11.11. verkkopalvelussa www.vaasansuomalainenseurakunta.fi
Viikonloppuleirien hinta on
13 €.
Majakka 11
18.9.2015 n
Tuula Kivisen elämänmuutos
Vaasan viileät tuulet ja vihreys
viehättävät pohjoisen diakonissaa
Rovaniemellä syntynyt Tuula Kivinen ihastui Vaasaan vierailtuaan kaupungissa. Vuoden kuluttua vierailusta avautui Vaasassa
diakoniatyöntekijän tehtävä, ja Kivinen valittiin työhön.
– Vierailin tyttäreni kanssa ensimmäistä kertaa sekä Lähetysjuhlilla
että Vaasassa kesällä 2014. Kaupunki, sen ilmapiiri ja Lähetysjuhlilla vallitseva hengellinen ilmapiiri tekivät vaikutuksen. Tapa, jolla
minut ja tyttäreni juhlilla kohdattiin, oli koskettava. Koin henkilökohtaisesti sellaista hengellistä välittömyyttä, joka tuntui hyvältä.
– Vaasan kaupungin kaksikielinen kulttuuri tuntui rikkaudelta, mikä sai minut pohtimaan
enemmän tätä ympäristöä. Ajattelin, että tyttärelleni tällainen
ympäristö, joka on erilainen kuin
Rovaniemellä, antaisi mahdollisuuden kehittyä ja saada uutta
kokemusta.
– Rovaniemellä työskentelin
kymmenen vuotta diakoniatyössä
ja koin oppineeni siellä sen, mitä oli
opittavissa. Minun on vielä henkilökohtaisesti mahdollista kehittyä
ammatillisesti, ja kun tehtävä Vaasassa tuli avoimeksi, koin kokemukseni antavan hyvä pohjan työlle.
Sairastuminen
kasvatti elämännälkää
Tuula Kivinen oli aiemmin sairastunut vakavasti, mikä muut-
Tuula Kivinen, diakonissa
Huutoniemi, Asevelikylä, Purola, Teeriniemi, Melaniemi, Kiilapalsta, Klemettilä. Kehitysvammatyö. Vastaanottoaika: Ristinummen seurakuntakeskus keskiviikkoisin klo 9–11.
Diakonissa Tuula Kivinen muutti Vaasan tyttärensä kanssa. Vaasan kirkon ja Kasarmin alue ovat hänelle
mieluisia paikkoja arkkitehtuurinsa ja kauneutensa vuoksi.
ti hänen asennoitumistaan elämään syvällisesti. Sairauden kokemuksen jälkeen muutto pohjoisesta Suomesta Vaasaan ei tuntunut kovinkaan isolta asialta.
– Sairauden aikana elämä pysähtyy. Koen vahvasti, että elämä
on lahja ja sen tarjoamat mahdollisuudet on käytettävä. Elämän-
nälkäni kasvoi sairastuttuani.
– Kaipasin Rovaniemellä erilaista hengellistä ilmapiiriä. Täällä Pohjanmaalla koen pohjalaisen
hengenperinnön armollisena ja
vapaana.
Kotiutuminen sujunut hyvin
Tuula Kivinen asustelee tyttären-
Keskiaikaan liitetään usein
ajatus siitä, että tuolloin maailma
oli takapajuinen, ruton ja muiden
kulkutautien runtelema sekasortoinen tila. Keskiajalla oli kuitenkin myös valoisa puolensa. Keskiajan mittaan kehittyivät monet tiedot ja taidot, joista edelleen nautimme. Rikkaat kulttuuriset vaikutteet levisivät ympäri Eurooppaa ja Pohjola, sekä siinä sivussa myöhemmin Suomeksi
kutsuttu maa-alue, siirtyi vähitellen maailmankartalle.
Isonkyrön Vanhan kirkon
keskiaikainen pyhimyskaappi.
sä kanssa kansainvälisellä Ristinummella, missä on paljon vuokra-asuntoja. Tytär käy Variskan
yläkoulua.
– Olemme tyttäreni, jonka isä
on Irakissa syntynyt, kanssa samaa mieltä siitä, että Vaasassa olo
ja elo on rentoa ja vapaata. Tyttären mielestä koulussakin keskustellaan ja työskennellään ryhmissä aktiivisemmin.
– Olen kokenut siellä entistä
vahvemmin sen, että ihmisen perustarpeet ovat hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, mikä on
tausta. Ihminen tarvitsee oman
kodin, lasten asiat hyvin ja että
tulee muiden ihmisten kanssa toimeen.
– Koen, että Vaasassa suhtaudutaan hyväksyvämmin erilaisuuteen. Busseissa ei huudella toisille, vaan annetaan olla rauhassa.
Ehkä se on heijastumaa siitä, et-
tä kaupungissa on elänyt rinnakkain enemmistö- ja vähemmistökulttuuri.
Niin aatevirtausten, kulttuurin
kuin rutonkin mukana uusille seuduille kulkeutuivat myös pyhimykset, jotka kuuluivat olennaisena
osana keskiaikaisen ihmisen maailmankuvaan ja uskonnollisuuteen.
Pyhimykset toimivat välittäjinä ihmisen ja kaukaisen Jumalan välillä.
Pyhimysten läsnäolo näkyi konkreettisesti kirkoissa säilytetyissä
pyhäinjäännöksissä, maalauksissa
ja veistoksissa, sekä kuului jumalanpalvelusten puheissa ja lauluissa. Pimeäksi luullun keskiajan kuvallinen ja sanallinen kulttuuri oli
hyvin rikasta ja pyhimykset näyttelivät siinä suurta roolia.
Pyhimysten
jäljillä
Tässä Majakassa alkavassa
sarjassa esitellään joitakin keskiajalla suosittuja pyhimyksiä, joiden
puoleen tavalliset ihmiset ovat arkisine huolineen kääntyneet. Suomessa eräs tärkeimmistä pyhimyksistä oli pyhä Henrik, Suomen
apostoli ja uskon sankari.
Nykyään pyhän Henrikin, uskon opettajan ja marttyyrin muistopäivää voidaan viettää 19.1.
Eva Thölix
Pyhän Henrikin sarkofagi on sijoitettu
Nousiaisten kirkkoon. Levyjen kaiverrukset
kuvaavat ristiretkeläisten saapumista
Suomeen.
Seurakuntalaisten parissa
– Täällä arvostetaan seurakuntaa
ja seurakunnan työtä, minkä huomaa kotikäynneillä ja vastaanotoilla. Kiitollinen olen siitä, miten lämpimästi on otettu vastaan
piireissä ja onnittelukäynneillä.
Huomionarvoista on sekin, että
sama arvostus näkyy paikallismediassakin, jossa seurakunnan
asioita käsitellään rakentavasti ja
myönteisesti. Työyhteisössä koen,
että diakoniatyötä arvostetaan ja
sitä halutaan kehittää.
– Asiat, jotka omassa lähiössä uhkaavat muuttua, huolettavat ihmisiä. Eläkeläisiä huolettaa omalla alueellani Huutoniemen kirjaston mahdollinen lakkautus. – SM
Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri
Henrik oli englantilainen pappi,
joka tuli Ruotsiin Uppsalan piispaksi ja ystävystyi läheisesti kuningas
Erikin kanssa. Elettiin 1100-luvun
puoliväliä, jolloin ”Suomen silloin
sokea ja julma pakanakansa aiheutti Ruotsin asukkaille raskaita vahinkoja”. Niinpä kuningas Erik kokosi sotajoukon, otti mukaansa piispa Henrikin ja suuntasi ristiretken
”Kristuksen nimen ja oman kansansa vihollisia vastaan”. Kun suomalaiset oli käännytetty kristinuskoon, Erik palasi Ruotsiin ja piispa
Henrik jäi Suomeen järjestelemään
kirkollisia oloja.
Piispa Henrik sai kuitenkin pian surmansa Lalli-nimisen murhamiehen kirveestä. Murhan jälkeen
Lalli laittoi päähänsä Henrikin piispanlakin ja meni kotiin kertomaan
vaimolleen, kuinka oli tappanut
häntä nuhdelleen piispan. Kun Lalli otti lakin päästään, samalla irtosivat hänen hiuksensa ja päänahkansa. Henrik-marttyyri sai kostonsa.
Pyhää Henrikiä alettiin pian
kunnioittaa pyhimyksenä. Hänen
ruumiinsa haudattiin Nousiaisten kirkkoon jonne ihmiset alkoivat vaeltaa kiitokseksi pyhimyksen tekemistä ihmeistä. Pyhimyksen elämäkerrassa kerrotaan, että
Kyröstäkin luvattiin tehdä pyhiinvaelluksia Henrikin kunniaksi, jos
pyhimys auttaisi hädässä. Pyhää
Henrikiä avukseen huutanut nainen sai näkönsä takaisin ja mies
parantui raajahalvauksestaan.
Pyhimys saattoi myös rankaista,
jos joku kehtasi pilkata häntä. Pyhän Henrikin kerrotaan rankaisseen ruotsalaista pappismiestä kovilla vatsanväänteillä, kun tämä oli
pilkannut pyhimystä. Pappi pääsi kivuistaan vasta, kun oli katunut pilkkaansa, huutanut Henrikiä
avuksi ja luvannut koko elämänsä
paastota pyhän Henrikin muistopäivän aattona.
Pyhimykset ovat avain vuosisatojen taa. Pyhimystarinoiden to-
denperäisyydestä voidaan olla
montaa mieltä, mutta ne aukaisevat
ikkunan, jonka kautta voi tarkastella läntistä kulttuurihistoriaa ja nähdä sen vaikutuksen elämäämme ja
arvoperustaamme nykyäänkin.
seurakuntapastori
12 Majakka
n 3/2015
Lähetyssopesta
lämmintä ylle
Suurella sydämellä –
Tule vapaaehtoiseksi
Oletko elämänvaiheessa, jossa
voisit antaa aikaasi ja tehdä pieniä
palveluksia muille ihmisille? Vaasan suomalaisessa seurakunnassa toimii satoja vapaaehtoistyöntekijöitä erilaisissa tehtävissä. Tule rohkeasti mukaan toimintaan!
www.vapaaehtoistyo.fi/vaasa -sivustolta löydät tarjolla olevat vapaaehtoisille tarkoitetut tehtävämme. Vapaaehtoisia kaivataan muun muassa avuksi ja ystäväksi yksinäiselle tai vaikkapa varamummoksi lapsille, kahvinkeittäjäksi tai rahastajaksi erilaisiin tapahtumiin, piirin tai ryhmän vetäjäksi jne.
Tehtävät vaihtelevat, joten kannattaa seurata sivustoa. Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara, puh. 044
480 8267 tai Riitta Pohjanpalo,
puh. 044 480 8270.
Lähetyssoppi 30 v
”Mitä te vielä mietitte, laittakaa
töpinäksi”, tokaisi piispa Yrjö Sariola vuoden 1983 piispantarkastuksen yhteydessä, kun Vaasassa
mietittiin Lähetyssopen perustamista. Piispan sanoista sai projekti vauhtia, ja Vaasassa avattiin yksi Suomen ensimmäisistä Lähetyssopeista vuonna 1985. Vain Tampereella oli muutamaa vuotta aiemmin perustettu Soppi; Lahden
vastaava ehti avata ovensa kahta
viikkoa ennen Vaasaa.
Lähetyssopessa myytävät tuotteet syntyvät vapaaehtoisten käsissä ja myynnistä saatu tuotto suunnataan kokonaan lähetystyön hyväksi.
– Tuotteliaita vapaaehtoisia ja
ahkeria myyjiä on vapaaehtoisten ringissä noin 30, sanoo lähetyssihteeri Riitta Pohjanpalo. Vapaaehtoinen, joka tuo Soppeen käsitöitään myytäväksi, saa halutessaan päättää, minkä lähetysjärjestön hyväksi haluaa tuoton lahjoittaa. Muussa tapauksessa tuotto ohjautuu Suomen Lähetysseuran kautta.
– Alkuvuosista myynti on tasaisesti kasvanut. Sellainen trendi on havaittavissa, että kun yhteiskunnalla menee huonosti, Lähetyssopessa myynti kasvaa, Pohjanpalo tietää.
Vapaaehtoistyöntekijöiden iltatee
torstaina 5.11. klo 18.30 Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulmassa. Iltateestä ja toisten auttamisesta kiinnostuneiden seurasta
nauttien käymme läpi diakoniatyön avoimia vapaaehtoistehtäviä. Etsimme omaa paikkaa ja tapaa auttaa heikommassa asemassa olevia vaasalaisia. Ilmoittautuminen Päivi Ahvenvaaralle, puh.
044 480 8267 tai [email protected].
Retkiä eläkeläisille
Myyntipiikit osuvat joulukuuhun ja ensimmäisiin pakkasöihin.
– Joulukuussa myymme valtavasti villasukkia ja -lapasia. Joulukuun myynti on kolmannes koko vuoden myynnistä. Villasukat
ovat suosituin myyntiartikkelimme. Toinen myyntipiikki osuu kylmenevien syysöiden aikaan: äidit
löytävät tiensä Soppeen, kun vauvat ja lapset tarvitsevat lisää lämmintä vaatetta.
– Tänä vuonna Lähetyssopessa on erittäin hyvät villasukkava-
rastot odottamassa joulusesongin
alkua. Lisäsimme jopa uuden hyllyn Sopen seinälle, jotta tuotteet
pääsevät hyvin esille. Kylmä kesä
on saanut aikaan sen, että vapaaehtoisilla on ollut aikaa istua neulomassa sukkia.
Myynnissä on muun muassa korkealaatuisia kodin tekstiilejä, lämpimiä villasukkia ja lapasia,
suloisia vauvannuttuja ja kauniita
kortteja eri juhlatilanteisiin. Tervetuloa ostoksille! – SM
Keskikaupungin alueen eläkeläisten adventtiretki (Keskikaupunki, Vöyrinkaupunki, Kotiranta, Metsäkallio) Österhankmon
leirikeskukseen ti 24.11. Hinta
15 €. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ma 16.11. mennessä
puh. 326 1209. Tiedustelut: Johanna Båtman puh. 044 480 8261 ja
Hanna Ehrnrooth puh. 044 480
8264.
Palosaaren–Gerbyn alueen eläkeläisten adventtiretki Lepikon
leirikeskukseen ke 25.11. Hinta
15 €.
Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ma 16.11. mennessä
puh. 06 326 1209. Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara puh. 044 480 8267.
Huutoniemen–Ristinummen
eläkeläisten adventtiretki Lepikon leirikeskukseen ti 1.12. Tiedustelut: Tuula Kivinen (Huutoniemi) puh. 044 480 8268 ja Tiina
Vähämaa (Ristinummi) puh. 044
480 8266.
Marie Mattila
Pysyvätkö sukkapuikot käsissäsi? Syntyykö hyviä ideoita, joita mielelläsi kokeilet erilaisilla langoilla?
SUUNNITTELE JA NEULO LÄHETYSSOPELLE JUHLASUKKA!
Lähetyssoppi täyttää 30 vuotta ja sen kunniaksi Sopelle etsitään omaa juhlasukkaa kilpailun kautta.
Kilpailuun voit osallistua villasukilla, jotka ovat raidallisia, kuviollisia, kirjavia, räikeitä, rauhallisia, pehmeitä
tai karkeita. Tärkeintä on, että olet ne itse suunnitellut ja itse neulonut, tyylilaji on vapaa. Toimeen voi
ryhtyä heti, mutta valmista pitää olla viimeistään 23.10. mennessä. Kilpailuun voit osallistua neulomalla
yhden tai useamman parin sukkia, ylärajaa ei ole.
Tuo valmis sukkapari tai valmiit sukkaparit Lähetyssoppeen osoitteessa Kauppapuistikko 30.
Liitä kilpailusukkien yhteyteen nimesi ja yhteystietosi. Neulontaohjetta ei tarvitse liittää mukaan.
Lähetyssoppi on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–17 osoitteessa Kauppapuistikko 30.
Voittajan valitseminen
Määräaikaan mennessä jätetyt sukat ovat nähtävillä ma–su 26.10.–1.11. (vko 44) isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Kilpailun
voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestää voi Lähetyssopen 30-vuotisjuhlissa sunnuntaina 1. marraskuuta klo 13–16.30.
Palkinnot
Parhaat sukat palkitaan: 1. palkinto 80 € lankalahjakortti, 2. palkinto 20 € lankalahjakortti ja 3. palkinto 20 € lankalahjakortti.
Voittajien julkistaminen
Voittajien nimet ja voittosukan malli julkaistaan marraskuun Majakka-lehdessä. Voittajille ilmoitetaan
myös henkilökohtaisesti.
Tuotto lähetystyön hyväksi
Kilpailuun jätetyt sukat tulevat myyntiin Lähetyssoppeen, ja niistä
saatava myyntituotto ohjataan kokonaisuudessaan lähetystyön hyväksi.
Kilpailuun tuotuja sukkia ei siis palauteta neulojille.
Kilpailussa syntyneitä sukkamalleja seurakunta hyödyntää eri versioin
myöhemmin Lähetyssoppeen myyntiin tulevissa malleissa.
Majakka 13
18.9.2015 n
Tapahtumia
Naisten lounaat
isossa seurakuntasalissa, Koulukatu
28 tiettyinä perjantaina klo 11.45.
Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua, hartaus.
Lounas 7 €.
• Pe 25.9. Korvalääkäri Osmo Niemi:
Mitä kuuluu ja miten?
• Pe 30.10. Nimikkolähetti Hanna
Oja-Nisula: Mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy – naisen elämää
Tansaniassa.
• Pe 27.11. Pastori Eva Thölix: Pyhimysten jäljillä
Opettajien kirkkopyhä
sunnuntaina 20.9. klo 10 Vaasan kirkossa, Jenna Utriainen, saarna Harry Swanljung, musiikki opettajien
soitinyhtye ja lauluryhmä, Tuija Niemistö. Messussa avustavat vaasalaiset opettajat. Kirkkokahvin kattavat
senioriopettajat.
Raamattutunti ja
lähetystilaisuus
sunnuntaina 27.9. klo 14 pienessä
seurakuntasalissa Koulukatu 27, Mitä kuuluu Itä-Siperiaan?, Reijo Huuskonen, Timo Holmlund. Järj. Kylväjä
ja Raamattuopisto.
Rovastikunnalliset
Elomarkkinat
lauantaina 3.10. klo 11–13.30 isossa
seurakuntasalissa Koulukatu 28. Alkuhartaus Tuuli Kela. Ruokana kinkkukiusaus ja salaatti. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, syksyn
satoa.
Yhteiskristillinen
rukoustapahtuma
Yhdessä Vaasan puolesta lauantaina 3.10. klo 14, 16 ja 18 Vaasan kirkossa, Mikko Matikainen, Heikki Hilvo, Jukka Berström & co, Yksi sydän
-kuoro, Tuuli Kela.
Perhemessu
sunnuntaina 4.10. klo 10 Vaasan kirkossa, Tuija Latvala.
Musiikkihartaus
sunnuntaina 4.10. klo 18 Vaasan kirkossa, kenttärovasti Vesa Aurén,
Krister Koskela, Sotilaskotisisaret.
Asiaa armolahjoista
tiistaina 6.10. klo 18.30 Vaasan kirkon kryptassa, raamattuopetus
Lasse Pesu, musiikki Kimmo Niskala, rovasti Juhani Niemistö.
Majakka
Henkilöstömuutoksia
tiistaina 10.11. klo 18.30 Vaasan kirkon kryptassa, Lasse Pesu, Elina Karjalainen, Juhani Niemistö.
Raamattuluennot
keskiviikkona klo 18 Suvilahden
seurakuntakodissa
23.9. Sovinnon suojassa – Parannuksen tako pääsylippuna, Ari Juupaluoma
30.9. Luihin ja ytimiin asti – Sinä
tutkit, minä sairastan, Ari Juupaluoma
7.10. Mikä ihmisiä "aharistaa?" –
Kuinka Jumala auttaa, Raimo Lähteenmaa.
Järj. srk ja SLEY.
Ilta lähteellä
lauantaina 10.10. klo 18 Palosaaren
kirkossa, Maaria Perälä.
Messu
Uusheräyksen kirkkopyhä sunnuntaina 11.10. klo 10 Vaasan kirkossa,
Arto Lehtineva, Pekka Siljander.
Taizémessu
sunnuntaina 11.10. klo 17 Vaasan kirkossa, Terhi Nissilä.
Kuorojen konsertti
sunnuntaina 11.10. klo 18 Vähänkyrön kirkossa. Isonkyrön rovastikunnan kuoroja ja kanttoreita. Vapaa pääsy.
Miesten saunailta
keskiviikkona 14.10. Lepikon leirikeskuksessa, Matti Järvi: Radioamatöörit. Sauna klo 17, alustus
klo 18.30, iltapala. Kuljetus klo 17.30
Koulukatu 26:n edestä.
Kiitos isänmaalle -ilta
torstaina 15.10. klo 18.30 Vaasan kirkossa, Arto Lehtineva, ”jääkärin poika” majuri evp Carl-Henrik (Kalle)
Lanamäki, rovasti Esko Töyli, Pohjanmaan evankelinen puhallinorkesteri, Vaasan korsukuoro. Kolehti
Vaasan rintama- ja sotaveteraanien
työlle. Kahvitarjoilu kryptassa.
Seurat
torstaina 22.10. klo 18 Suvilahden
seurakuntakodissa, Arto Lehtineva,
rovasti Juhani Niemistö.
Seurakuntatapahtuma
”Herra, anna tuli!”
ma–ke 19.–21.10. klo 18 alkaen Ristinummen seurakuntakuntakeskuksessa. Raamattuopetus Vilho Harvala. Järj. srk ja Kansanlähetys.
Vaasan suomalaisen
seurakunnan tiedotuslehti
Julkaisija
Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely
Vaasan suomalainen seurakunta
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi
Ilmoitukset
Päätoimittaja
Kotimaa Oy, Pirjo Teva,
Tuomo Klapuri
p. 020 754 2284, 040 680 4057,
[email protected]
[email protected]
Toimitussihteeri
Sari Mäenpää
p. 06 326 1210
[email protected]
Toimitusneuvosto
Päivi Ahvenvaara, Sanna
Malkavaara, Marie Mattila,
Tuulikki Kouhi, Varpu Saari
Sami Saharinen
Ilmoitushinta 1,50 €/pmm
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
[email protected]
p. 040 832 2540
Majakka ilmestyy vuonna 2015
6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11.
ISSN 1458-039X
Pärnu-piirin ruoka- ja
leivonnaismyyjäiset
lauantaina 24.10. klo 11–13 isossa
seurakuntasalissa Koulukatu 28.
Pyhäinpäivän
iltakirkko
lauantaina 31.10. klo 18 Vaasan kirkossa, Outi Klapuri, Tuija Latvala.
Luetaan vuoden aikana kuolleiden
seurakuntalaisten nimet.
Pyhäinpäivän
musiikki ja ehtoollinen
lauantaina 31.10. klo 18 Huutoniemen kirkossa, Anne Bexar.
Tuomasmessu
sunnuntaina 1.11. klo 17, Tuuli Kela,
nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula.
Pappi tavattavissa klo 16 alkaen.
Konsertti
sunnuntaina 1.11. klo 18 Palosaaren kirkossa, Barocco Boreale -yhtye, Anu Komsi sopraano.
Lauluilta
tiistaina 3.11. klo 18 Suvilahden seurakuntakodissa, Jenna Utriainen,
kanttori.
Saapas-ilta
lauantaina 21.11. klo 17–19 Nuorisotila Crossissa. Tarinoita Saappaasta, ansiomerkkien jako ja kahvia ja
pientä purtavaa. Musiikista vastaa Iida ja ihmisen kaltaiset olennot.
Tule mukaan tutustumaan Saappaan toimintaan.
Perhemessu
sunnuntaina 22.11. klo 17 Gerbyn
seurakuntakodissa, Tuuli Kela.
Rockmessu
sunnuntaina 22.11. klo 18 Vaasan
kirkossa.
Joulukonsertti
sunnuntaina 22.11. klo 19 Palosaaren kirkossa, Sepänkylän Flikat.
Diakonia- ja
lähetysmyyjäiset
tiistaina 24.11. klo 18 Huutoniemen seurakuntakeskuksessa, Kuninkaantie 1 ja sunnuntaina 29.11.
klo 14–15 Ristinummen seurakuntakeskuksessa, Kappelimäentie 8.
Lähetyssoppi juhlii
30-vuotisjuhlat su 1.11. isossa
seurakuntasalissa Koulukatu 28, nimikkolähetti Hanna Oja-Nisula Tansaniasta, Tuuli Kela, Tuija Niemistö,
Riitta Pohjanpalo. Ks. Lähetyssopen
juhlasukkakilpailu sivulta 12.
lauantaina 24.10. klo 12–17 Rewell
Centerissä. Tule juttelemaan seurakunnan työntekijöiden kanssa teltalle ystävyyden puun alle. "Rauha
on jotain juotavaa". Lipaskeräys pakolaisille Euroopassa Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Isänpäivän lounas
Kirkkoilta
torstaina 12.11. klo 18 Vaasan kirkossa, pastori Seppo Juntunen, Maaria
Perälä. Sanaa, rukousta ja musiikkia.
Messu
Valon siivin -konsertti
perjantaina 27.11. klo 19 Huutoniemen kirkossa, Jukka Leppilampi, Jippu ja Joonatan Rautio.
Adventtijuhla
Suviseurojen kiitosmessu sunnuntaina 15.11. klo 10 Vaasan kirkossa,
Arto Lehtineva.
lauantaina 28.11. klo 17 Suvilahden
seurakuntakodissa, Anne Bexar.
Itsemurhan tehneiden
muistohetki
sunnuntaina 29.11. Huutoniemen
kirkossa, Zacharias Onditi. Keittolounas jumalanpalveluksen jälkeen.
sunnuntaina 15.11. klo 18 Luotsipatsaalla, Terhi Nissilä. Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen.
Seurakuntapastori Sami Saharinen valittiin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 4.6.2015 Vaasan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen uudeksi
johtajaksi. Saharinen aloitti virassaan 1. syyskuuta.
Saharinen työskenteli Vaasan
suomalaisen seurakunnan seurakuntapastorina Palosaaren–Gerbyn alueella työalanaan oppilaitos- ja maahanmuuttajatyö sekä
yleinen seurakuntatyö. Seurakunnan palvelukseen hän tuli vuonna 2001.
Zacharias Onditi aloitti määräaikaisena seurakuntapastorina
20.7.2015 Huuton iemen–R i st inummen alueella. Hänen työnsä
jatkuu 28.5.2016 saakka. Vastuualueinaan Onditilla ovat nuoret aikuiset ja palveleva puhelin.
Lotta Fredman toimii ma. nuorisotyönohjaajana 1.9.2015–31.5.
2016.
Usko hyvän tekemiseen
-tapahtuma
sunnuntaina 8.11. klo 12–14 Gerbyn
seurakuntakodissa.
Diakonissa Hanna Ehrnrooth
palasi pitkältä virkavapaaltaan
12.5.2015 diakonian viranhaltijan
tehtäväänsä. Ehrnrooth työskentelee keskikaupungin alueella, ja työalanaan hänellä on mielenterveystyö. Lisäksi hän vetää kansainvälisen diakonian Bungo-piiriä. Ehrnrooth tekee lyhennettyä työaikaa
(60 %) 1.9.2015–31.7.2016.
Perhekirkko
Seurakuntaneuvosto valitsi kokouksessaan 9.9.
2015 suomalaisen seurakunnan
5. diakonian virkaan sosionomi–
diakoni (AMK)
Tiina Vähämaan. Vähämaa on
valmistunut Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014 ja vihittiin diakoniksi samana vuonna.
Vähämaan tehtäviin kuuluvat
diakoniatyö Huutoniemen–Ristinummen alueella ja diakoninen
perhetyö Ristinummen alueella.
Vähämaa on työskennellyt diakonian viransijaisena seurakunnassamme syyskuusta 2014 alkaen. Opintojensa aikana Vähämaa
työskenteli Ilmajoen Mikevassa
mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä sijaisena. Aiemmin
hän on työskennellyt lastenonohjaajana Kurikan ja Jalasjärven seurakunnissa vuosina 1997–2012.
Kuvanveistäjä Margit Kovacsin
Kristus-veistos luovutettiin seurakunnalle
Unkarilaisen kuvanveistäjän Margit Kovacsin tekemä Kristus-aiheinen veistos luovutettiin Vaasan
suomalaiselle seurakunnalle. Kristus-veistos jäi vuonna 2006
kuolleen taiteilijan, professori Nandor Mikolan jäämistöstä ja sitä on
Mikolan kuolemasta saakka säilytetty Tapani Tammenpään työhuoneessa Sulvan Dammenissa. Tapani Tammenpää ja Nandor Mikolan
tytär Eeva Mikola luovuttivat veistoksen keskiviikkona 2. syyskuuta. Veistoksen ottivat seurakunnan
puolesta vastaan kiinteistöpäällikkö Mikko Päällysaho ja toimistopäällikkö Anneli Dahlbäck.
Margit Kovacsin museo sijaitsee
Szentendressä, jossa Nandor Mikola vietti nuoruutensa ja tunsi hyvin
vuonna 1977 kuolleen kuvanveis-
täjän. Nandor Mikola kuljetti patsaan Vaasaan autossaan mattoon
käärittynä.
Tapani
Tammenpää
ja Eeva Mikola
luovuttivat
Margit Kovacsin
noin 130 cm
korkean Kristusveistoksen
seurakunnalle.
14 Majakka
n 3/2015
Kotimaan matkaklubi
ElämänIloa
Aalloilla
HYVINVOINNIN TEEMARISTEILY
Baltic Princess 29.-30.11.2015
Lähde mukaan Matkapoikien Elämäniloa
Aalloilla -teemaristeilylle! Nyt on ohjelmaa
joka lähtöön koko risteilyn ajan.
Lähtö Turusta su 29.11. klo 20.15,
paluu Turkuun ma 30.11. klo 18.30.
Luentoja mm.
• Raili Hulkkonen - Meikin ja silmälasien
merkitys
• Imitaattori Heikki Hilander - Naurua ja ääntä kohti
• Mentalisti Pete Poskiparta - taikuutta, ajatustenlukua ja
komiikkaa
lisäksi luento aiheesta “Kuinka sinua huijataan”
• Marttaliiton ja Osuuspankin luennot
• Minimessuilta mm. hiuspohja-analyysit, pikakauneushoidot,
hiustenhoitotuotteet
Ilona Liikunnan Tiina ja Paula pitävät aamujumpan sekä kertovat
tulevista liikuntalomista. Juontajana Oskari Palomäki. Artisteina
Tangokuninkaalliset Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen sekä
Matti ja Teppo.
O!
SUPERBING
voita
Osallistu ja
500 €
ortti!
matkalahjak
Alk . hlö/kuljetuksin/
E4-hytissä:
29€
Bussireitti:
Vaasa - Laihia - Leppäjoki - Jalasjärvi
VAASA, Kauppapuistikko 18,
ma-pe 10.00-17.00
[email protected]
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa,
muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.
Ilmoittaja, ota yhteyttä.
Ilmoitusmarkkinointi
mervi.juutilainen 044 520 5560
[email protected]
Saa rakastaa.
www.askellehti.fi
Ilmoitusaineistot osoitteeseen:
[email protected]
www.sacrum.fi
Vain
Nyt tarvitaan
sankareita
Oletko
sinä yksi
heistä?
x Kyllä, haluan ryhtyä kummiksi Nepalin lapsille
Tukisumma:
15 €/kk
25 €/kk
30 €/kk
50 €/kk
Yhteystiedot:
Haluan maksaa:
suoramaksulla
tili-ja viitetiedoilla
e-laskulla
Nimi:
4 kk
Kotimaa24
täyttää 5 vuotta.
Juhlavuoden
kunniaksi 4 kk
vain 5 euroa.

Suomen
Lähetysseura
maksaa
postikulut
SuOMeN
LäHeTYSSeurA
Kummityö
Tunnus 5001637
00003 Vastauslähetys
Katuosoite:
Postinumero ja –toimipaikka:
Puhelinnumero:
Sähköposti:
Haluan saada lisätietoa Suomen Lähetysseuran
työn tuloksista ja kampanjoista:
postitse
sähköpostitse
5€
Manner-Suomi POL-2014-10091,
voimassa 2015-2016, myönnetty
23.10.2014, Poliisihallitus.
Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa
2015, myönnetty 25.8.2014,
Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Kiitos avustasi
ja tervetuloa
kummiksi!
lahetysseura.fi/kummit
Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi.
Majakka 15
18.9.2015 n
ILTATEE
Praise the Lord
Music Workshop
Saturday 31.10. at 11–16
in iso seurakuntasali Koulukatu 28
Everybody over 15 years old
wishing to sing or play gospel
music in Finnish and English let´s make music!
sing or play an
Tell us if you want to
instruments with
instrument - bring
ed a good number
you if you can. We ne
e workshop to
of participants for th
t available.
happen! Refresmen
at
Sign up latest 23.10.
/english
www.vaasaevl.fi
Rovastikunnalliset
ELOMARKKINAT
la 3.10. klo 11–13.30
isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28
nuorille
vapaaehtoistyöntekijöille
to 1.10., 5.11. ja 3.12.
klo 18.30 Palosaaren
seurakuntatalon
Toivonkulmassa
AARREARKKU
• Suvilahden seurakuntakodissa sunnuntaina 11.10. ja 1.11. klo 10–11.30
• Vanhan Vaasan pappilassa sunnuntaina 25.10. ja 22.11. klo 17–19
• Adventtijuhla Suvilahden seurakuntakodissa lauantaina 28.11. klo 17.
Lapsiperheiden toiminnallinen sunnuntaihetki, jossa vietetään yhteistä aikaa raamatunkertomusten, musisoinnin, liikkumisen, askartelun ja vapaan touhun merkeissä. Lopuksi
pieni tarjoilu. Tervetuloa mukaan lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja kummit!
N
E
T
S
I
U
K
I
A
NUORtoTrsEtaNisin klou1p8papuistikko 4
Crossissa, Ka
T
A
L
L
I
uoret aikuiset
book.com > N
Lisätietoja face
Vaasa
ETLA IP
STUOLIKKIRKKKIO- IL
oilla
parittomilla viik
illa
parillisilla viiko
Myyntipöydillä kauden satoa
monessa muodossa tervetuloa!
KONSERTTI
MESTARIN
KÄDESSÄ
la 3.10. klo 18
Huutoniemen kirkossa
Kristoffer Streng laulu
Stefan Jansson piano
Vapaa pääsy
Tule kuuntelemaan kuoroharjoituksia ja
löydä itsellesi sopiva kuoro.
Kanttorien yhteystiedot ja lisätietoa kuoroista:
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/musiikki
Gospelkuoron harjoitukset
keskiviikkoisin klo 18–20 Palosaaren
seurakuntatalossa.
Huutoniemen kirkkokuoro
harjoittelee joka keskiviikko klo 18.30
Huutoniemen kirkossa.
Vaasan kirkkokuoron harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 18–21 isossa
seurakuntasalissa, Koulukatu 28.
Airut-kuoro harjoittelee
maanantaisin klo 17.30 Vaasan kirkon
kryptassa.
Sunday School
Seniorikuoro harjoittelee parillisilla
viikoilla keskiviikkoisin klo 14 pienessä
seurakuntasalissa Koulukatu 26.
Perhekuoro harjoittelee 1.10
alkaen torstaisin klo 17 Vaasan kirkon
kryptassa. Ilmoittaudu 24.9. mennessä
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/
ilmoittautumiset
Tule
tutustumaan
avoimiin vapaaehtoistehtäviin! Ilmoittaudu
puh. 044 480 8267 tai
[email protected]
vapaaehtoistyo.fi/vaasa
ELÄKELÄISTEN
ADVENTTIRETKET
Keskikaupungin
alueen eläkeläisille
Österhankmon leirikeskukseen
ti 24.11. Hinta 15 €.
Palosaaren–Gerbyn
alueen eläkeläisille
Lepikon leirikeskukseen
ke 25.11. Hinta 15 €.
Ilmoittautumiset
ma 16.11. mennessä
puh. 06 326 1209/khranvirasto.
Huutoniemen–Ristinummen
alueen eläkeläisille
Lepikon leirikeskukseen
ti 1.12. Hinta 15 €.
Ilmoittautumiset
ma 25.11. mennessä
puh. 06 326 1209/khranvirasto.
Pekka Laukkarisen ja
Matti Laitisen
PERHEKONSERTTI
LA 26.9. KLO 16
Huutoniemen kirkossa
Vapaa pääsy!
Tyttökuoro Gaudium sonos
harjoittelee torstaisin klo 17–18 Gerbyn
seurakuntakodissa.
Tuomaskuoron harjoitukset
ovat keskiviikkoisin kolme kertaa
kuussa klo 16.30–17.30 Hietalahden
seurakuntahuoneistossa Pitkäkatu 77.
Lottakuoron harjoitukset ovat
keskimäärin kerran kuussa lauantaiaamupäivisin isossa seurakuntasalissa,
Koulukatu 28.
Sunday School for children, in English in Palosaari
Church, in a room upstairs on Sundays at 1 pm.
Jesus is with us in songs, prayers and teachings.
The group is with mixed ages and takes place
during the Sunday Service at the same time in
Palosaari Church.
We ask for an adult to join if the child is shy or very young.
The adults may take part in the Service and
then be at hand if needed.
The Sunday School dates during Autumn 2015:
13.9., 27.9., 18.10., 25.10., 15.11., 22.11. & 13.12.
Please come on time so
we can start at 1 pm!
su–to klo 18–01
pe–la klo 18–03
Puhelun hinta pvm/mpm
evl.fi/palvelevanetti
16 Majakka
Reilika Landen/Plainpicture
n 3/2015
Avustusprosessi
• Tilanteen kartoitus
diakoniatyöntekijän kanssa.
• Avustushakemus Kirkon
diakoniarahastoon
tarvittaessa.
• Asian valmistelu
diakoniarahaston
päätettäväksi.
• Myönteisessä päätöksessä
avustussumma maksetaan
seurakunnan tilille.
• Seurakunnan työntekijä
ilmoittaa avustuksesta.
• Seurakunta maksaa
asiakkaan auttamiseen
tarvittavat maksut ja
palvelut.
Tukikummit tasaamassa
elämän taakkaa
Tanjalla ja hänen aviopuolisollaan on viisi lasta. Perhe on elänyt toimeentulotuen varassa kymmenen vuotta.
– Kaikki kuluu välttämättömiin
hankintoihin kuten ruokaan ja
asumiseen. Mies on saanut välillä palkkatuettuja töitä, mutta työt
ovat loppuneet, kun palkkatuki on päättynyt. Olemme eläneet
pitkään pienillä tuloilla, eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa.
Perhe menetti aiemmin irtaimistonsa kotinsa sisäilmaongelmien vuoksi. Perheen lapsilla
on hoitoa vaativia sairauksia, mitkä kurjistivat perheen tilannetta
entisestään.
– Toimeentulotuki on todella
tiukka, ja esimerkiksi lapsilisä vähennetään toimeentulotuen määrästä. Toimeentulotuella kustannetaan yksi maksullinen harrastus lapselle, mutta välineisiin tai
urheiluvaatteisiin tukea ei anneta.
Koska monilapsinen perhe oli
elänyt pitkään niukoilla tuloilla,
seurakunnan diakoniatyöntekijä
ehdotti avustusanomuksen tekemistä Tukikummeille.
– Sieltä saatu apu toi huojennusta elämäämme. Saimme tehtyä erilaisia hankintoja lapsillemme. Musiikkia harrastavalle pojallemme ostimme sähkörummut, toiselle lapselle potkulaudan.
Pääsimme koko perhe virkistäytymään, kuten elokuviin, uimahalliin ja Tropiclandiaan. Tuntui hyvältä sanoa lapselle, että mentäisiinkö elokuviin, kun he eivät sinne juuri koskaan muuten pääse.
Tukikummeilta saadusta avustuksesta oli Tanjan perheelle iloa
kokonaiseksi vuodeksi, sähkörummut, harrastuksen jatkuminen ja
potkulauta hyödyttävät lapsia pidempäänkin.
Lasten ja nuorten tarpeisiin
Lasten ja nuorten syrjäytyminen
on ollut esillä tasavallan presidentti
Sauli Niinistön puheissa ja toimis-
sa. Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon yhteisestä huolesta vuonna
2007 syntyi Tukikummit-säätiö,
joka pyrkii parantamaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämää.
Tukikummit-säätiön sääntöjen mukaan ”tarkoituksena on
Suomessa asuvien hädänalaisessa
asemassa olevien lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen sekä
heidän tilanteensa ja elinolojensa
parantaminen”. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön
avustustoiminnan.
Etusijalla yh-perheet
Syrjäytyminen ei aina tarkoita
koulusta suistumista. Syrjäytymistä on myös se, että kesä toisensa jälkeen lapsi jää ilman huvipuistokokemusta tai nuorelta jää näke-
"Tuki toi
huojentuneen
olon koko
vuodeksi."
mättä se elokuva, mistä kaikki kaverit puhuvat.
Etusijalla ovat yhden vanhemman perheessä olevat lapset ja
nuoret. Avustusten tarkoituksena
on parantaa lasten ja nuorten tilannetta ja siten lievittää köyhyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Avustuksia myönnetään vain sellaisiin kustannuksiin, joita ei ole
saatu eikä saada katettua muualta kuten toimeentulotuesta. Heikon taloudellisen tilanteen lisäksi myös muut syrjäytymisen ris-
kitekijät, esimerkiksi vakava sairaus, lapsen koulunkäyntiongelmat, perheväkivalta, ero tai päihdeongelma huomioidaan avustuksia myönnettäessä.
Avustuksia myönnetään esimerkiksi opiskelun, kouluttautumisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja
kenkiin tai esimerkiksi matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi.
Avustukset
diakoniatyön kautta
Avustus annetaan perheelle aina
välineinä tai palveluina, se on kertaluonteinen ja perhekohtainen ja
määrältään 200–2 000 euroa. Toimintavuosinaan 2007–2014 Tukikummit on lahjoittanut Kirkon
diakoniarahastolle yli kaksi miljoonaa avustuseuroa, joilla on pystytty auttamaan lukuisia perheitä
Suomessa. – SM