Sydänleikkaus Potilasinformaatiota 1 TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN!.................. 2 TERVE SYDÄN........................................................................................................................ 3 SAIRASTUNUT SYDÄN........................................................................................................ 4 Sepelvaltimotauti ............................................................................................................... 4 Sepelvaltimoleikkaus............................................................................................................ 4 Sydänläppätaudit ............................................................................................................... 4 Sydänläppäleikkaus .......................................................................................................... 5 SAIRAALAAN KIRJOITTAUTUMINEN JA LEIKKAUS ................................................. 5 Valmistautuminen ............................................................................................................. 5 Mitä sairaalaan on otettava mukaan........................................................................... 6 Valmistautuminen leikkausta edeltävänä päivänä ..................................................... 6 Leikkauspäivä – leikkaukseen valmistautuminen...................................................... 6 Varsinainen leikkaus (sydän- keuhkolaitteen kanssa tai sitä ilman)...................... 7 Tahdistimen elektrodit...................................................................................................... 7 Herääminen ......................................................................................................................... 7 LEIKKAUKSEN JÄLKEEN.................................................................................................... 8 Kanavointi ........................................................................................................................... 8 Keuhkojen toiminta........................................................................................................... 8 Rintalasta ............................................................................................................................. 8 Kivut ..................................................................................................................................... 8 Rytmihäiriöt ........................................................................................................................ 9 Kuntoutus ............................................................................................................................ 9 Kotiuttaminen ................................................................................................................... 10 KOTIUTTAMISEN JÄLKEEN ............................................................................................. 10 Sydän .................................................................................................................................. 10 Lääkkeet ja jälkitarkastukset ......................................................................................... 10 Psyykkiset reaktiot........................................................................................................... 11 Liikunta .............................................................................................................................. 11 Seksuaalinen kanssakäyminen ..................................................................................... 11 Auton kuljettaminen ....................................................................................................... 12 Tarkkaile vointiasi ........................................................................................................... 12 Erityisesti huomioitavaa sepelvaltimoleikkauksen jälkeen.................................... 12 Turvonneet jalat............................................................................................................ 12 Erityisesti huomioitavaa sydänläppäleikkauksen jälkeen ...................................... 12 Antibiootit ..................................................................................................................... 12 Verenohennuslääkkeet ................................................................................................... 13 Kuntoutus .......................................................................................................................... 13 Sahlgrenskan Yliopistollisen sairaalan alueen sydänvastaanottojen ja lääkintävoimistelujen puhelinnumerot....................................................................... 14 Mölndal .......................................................................................................................... 14 Östra................................................................................................................................ 14 Sahlgrenska ................................................................................................................... 14 2 TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN! Tämän informaatiolehtisen välityksellä toivotamme sinut tervetulleeksi Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan Sydän- ja Verisuontautien Hoitoalueelle. Lehtisen tarkoituksena on tiedottaa sinulle mitä sydänleikkauksesi yhteydessä tapahtuu. Sydänleikkaus on päivittäistä rutiinia Sydän- ja Verisuonitautien Hoitoalueen henkilökunnalle. On ymmärrettävää, että saatat olla epävarma koska kyseessä on sinulle outo asia. Siksi me henkilökuntaan kuuluvat teemme parhaamme jotta voisit tuntea olevasi turvallisessa ja hyvässä hoidossa sairaalassa ollessasi. Tavoitteenamme on antaa ammattimaista hoitoa ja lähimmäisenrakkautta. 3 TERVE SYDÄN Sydän on ontto lihas, joka sijaitsee sydänpussin sisällä rintalastan takana. Väliseinämä jakaa sydämen kahteen puoliskoon, jotka koostuvat eteisestä ja kammiosta. Jotta veri pystyy kiertämään oikeaan suuntaan, on sydämessä sitä varten venttiilit ns. läpät. Tärkeimmät läpät ovat hiippaläppä ja aorttaläppä. Oikeasta kammiosta lähtee keuhkovaltimo (keuhkoartääri) keuhkoihin, joissa vereen siirtyy happea ja siitä poistuu hiilidioksidia. Runsashappinen veri virtaa keuhkoista vasempaan eteiseen. Vasemmasta kammiosta lähtee valtasuoni aortta. Runsashappinen ja ravintoainepitoinen veri siirtyy aortan kautta kudoksiin ja kaikkiin elimiin. Lopuksi veri kulkee laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen jolloin veri on tehnyt yhden täyden kierroksen. Aortasta lähtee verisuonia, joiden tehtävänä on toimittaa sydänlihakselle runsashappista verta. Suonia kutsutaan sepelvaltimoiksi ja ne haarautuvat sydämen pinnalle. 4 SAIRASTUNUT SYDÄN Sepelvaltimotauti Verisuonten kalkkeutuminen, joka aiheuttaa sepelvaltimon ahtautumista, on iän mukana tuleva sairaus, miehillä sitä esiintyy aikaisemmin kuin naisilla, ja se saattaa olla perinnöllinen. Korkea verenpaine, sokeritauti, liian korkea veren rasvapitoisuus ja tupakanpoltto lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa samoin kuin stressi, liikunnan puute, liikalihavuus ja epäterveellinen ruoka. Sepelvaltimon ahtauma estää verta toimittamasta happea sydänlihakselle. Tällöin sydänihas ei saa tarpeeksi ravintoa ja siksi se lähettää kipua, joka on toiselta nimeltään sepelvaltimokouristus eli angina pectoris. Sepelvaltimoahtauman suurentuessa oireet pahenevat. Jos ennestään ahtautuneessa sepelvaltimossa muodostuu veritulppa, se saattaa pysäyttää verenkulun täysin. Tämä aiheuttaa sydänlihakselle vamman, joka on nimeltään sydäninfarkti. Aikaisessa vaihessa aloitettu veritulppaa liuottava lääkitys tai akuutti sepelvaltimon laajennus voivat vähentää sydäninfarktin laajenemista. Sepelvaltimoleikkaus Sepelvaltimoleikkauksessa (ns. ohitusleikkauksessa) veri ohjataan sepelvaltimon ahtautuneiden alueiden ohi ylimääräisten suonten (suonisiirteiden) avulla. Ylimääräinen suoni otetaan jalasta, jossa sen puuttuminen ei suuremmin haittaa. Suonen toinen pää ommellaan kiinni aorttaan ja toinen pää sepelvaltimoon ahtautuneen alueen alapuolelle. Joissakin tapauksissa, jos jalassa ei ole sopivia verisuonia, suoni voidaan ottaa kädestä. Melkein aina käytetään arteria mammaria (LIMA) – nimistä valtimoa, joka sijaitsee rintakehän sisäpuolella. Normaalisti tämä valtimo huolehtii ihon ja rintakehän seinämän sisäpuolen ravinnonsaannista, mutta potilas pystyy elämään hyvin myös ilman tätä valtimoa. Kun valtimon toinen pää irrotetaan, se voidaan ommella kiinni siihen sepelvaltimoon, joka kulkee sydämen etupuolella ahtautuneen alueen alapuolella. Sydänläppätaudit Sydänläppätautia on kahdenlaista. Toinen tauti on ahtauma (stenoosi), joka vaikeuttaa veren kulkua, toinen on läppäinsuffisienssi, jolloin läppä 5 vuotaa ja osa verestä ei pääse pumppautumaan kehoon vaan valuu takaisin kammioon tai eteiseen. Molemmat sairaustilat liikarasittavat sydäntä jolloin keuhkoihin saattaa kerääntyä nestettä. Silloin keuhkot menettävät osan kyvystään siirtää happea vereen, jolloin potilas hengästyy helposti rasittaessaan itseään ja saattaa hengästyä myös levätessään. Pitkäaikainen liikarasitus kuluttaa sydäntä. Potilas, jolla on aorttaläppätauti, saattaa yksittäisen voimakkaan sydämen rasituksen yhteydessä kärsiä sydämen vajaatoiminnasta tai hän saattaa pyörtyä. Sydänläppäleikkaus Sydänläppäleikkauksen tarkoituksena on joko korjata sydämen oma läppä (läppäplastiikka) tai korvata läppä keinotekoisella läpällä. Keinotekoisia läppiä on kahta lajia: biologisia ja mekaanisia. Mekaaniset läpät valmistetaan synteettisestä aineesta. Ne eivät kulu, mutta vaativat elinikäisen verta ohentavan lääkityksen. Biologinen läppä tehdään käsitellystä sian sydämen läpästä. Tämän läpän hyvä puoli on se, että se vaatii ainoastaan lyhytaikaisen verenohennushoidon. Haittapuolena on se, että läppä kuluu ajan myötä ja se joudutaan mahdollisesti vaihtamaan myöhemmin. Ennen sydänläppäleikkausta potilaan on käytävä hammaslääkärissä tarkistuttamassa, että hampaissa ei piile mitään infektiota, joka saattaisi myöhemmin levitä sydänläppään. SAIRAALAAN KIRJOITTAUTUMINEN JA LEIKKAUS Valmistautuminen Viikko ennen leikkausta sinun on lopetettava sellaisten lääkkeitten käyttö, jotka sisältävät asetyylisalisyylihappoa tai sen sukuista ainetta, esim. Treo, Treo Comp, Plavix, Diklofenak, Pronaxen, Orudis, Ipren ja Alganex ovat tällaisia. Trombyylia saat kuitenkin käyttää leikkauspäivään asti. Verenohennuslääkkeen (Waranin) käyttö on lopetettava 5 – 6 päivää ennen leikkauspäivää. Joissakin tapauksissa Waran on korvattava vertaohentavilla lääkeruiskeilla. Tästä tiedottaa kussakin tapauksessa hoitava lääkäri. 6 Mitä sairaalaan on otettava mukaan • Hygienianhoitotarvikkeita • Mukavat kengät • Aamutakki • Taskurahaa • Lääkelista • Mahdolliset lääkkeet ensimmäistä sairaalavuorokautta varten Valmistautuminen leikkausta edeltävänä päivänä Sairaalankirjoittautumispäivänä henkilökunta ottaa sinut vastaan ja ohjaa oikeaan paikkaan, antaa informaatiota ja ottaa verikokeita. Saat tavata mm. lääkintävoimistelijan, joka antaa ohjeita yskimistekniikasta, hengitysvoimistelusta ja siitä miten pääset helpoimmin makuulle ja ylös sängystä leikkauksen jälkeen. Saat myös tavata nukutuslääkärin, joka käy läpi sairaskertomuksesi ja suunnittelee nukutuksen. Saat myös tietoa kipulääkityksestä, jota sinulle annetaan leikkauksen jälkeen. Päivän viimeinen toimenpide on suihkussa käynti, jossa sinun on käytettävä erikoissaippuaa infektion ehkäisemiseksi. Jos leikkaus tehdään aamulla, et saa syödä etkä juoda mitään puolenyön jälkeen. Jos leikkaus tehdään muulloin, hoitohenkilökunta antaa sinulle siitä erityisohjeita. Jos haluat, voit saada unilääkettä leikkausta edeltäväksi yöksi. Leikkauspäivä – leikkaukseen valmistautuminen Aamulla toisesta jalastasi ja tarvittaessa myös rintakehästäsi ajetaan ihokarvat. Sen jälkeen käyt jälleen suihkussa samalla tavalla kuin leikkauspäivää edeltäneenä iltana. Sairaanhoitaja asentaa tipan tiputusneulaan ja ruiskuttaa puudutusainetta kipukatetriin. Osaston henkilökunta vie sinut leikkausosastolle, jossa nukutuslääkäri ottaa sinut vastaan, ja saat käydä leikkauspöydälle. Sitten sinut viedään leikkaussaliin. Siellä sinut kytketään EKG – laitteeseen ja sinulle annetaan rauhoittavaa ainetta tiputusneulan kautta. Nukutuslääkäri laittaa muovikanyylin ranteessa olevaan valtimoon jotta verenpainetta olisi helpompi tarkkailla jatkuvasti. Nukutus aloitetaan ruiskuttamalla nukutusainetta tiputusneulan kautta. Kun olet nukahtanut, henkitorveesi laitetaan suun kautta muoviputki (intubaatioputki). Se 7 yhdistetään hengityskoneeseen (respiraattoriin), joka huolehtii hengityksestä. Sen jälkeen nukutuslääkäri laittaa muutamia ohuita muoviletkuja (katetreja) solisluun alla tai kaulassa olevaan verisuoneen. Näiden avulla voidaan seurata sydämen toimintaa ja samalla antaa tarvittavaa lääkitystä. Myös virtsarakkoon laitetaan katetri ja se yhdistetään keräyspussiin. Tämän jälkeen leikkauksen valmistelut on suoritettu. Varsinainen leikkaus (sydän- keuhkolaitteen kanssa tai sitä ilman) Leikkaus aloitetaan avaamalla rintakehä. Sepelvaltimoleikkauksessa kirurgi tekee päätöksen pysäytetäänkö sydän vai leikataanko sydämen lyödessä. Useimmissa tapauksissa sydän pysäytetään. Silloin on välttämätöntä, että sydän- keuhkolaite ohjaa veren sydämen ulkopuolelle leikkauksen aikana, siirtää siihen happea ja pumppaa sen kehoon. Kaikki leikkaukset, joissa sydänläppä vaihdetaan, tehdään sydänkeuhkolaitteen avulla. Tahdistimen elektrodit Kaikissa sydänleikkauksissa ommellaan 1 – 4 ohutta metallilankaa (elektrodia) kiinni sydämeen. Elektrodit voidaan tarvittaessa leikkauksen jälkeisinä päivinä yhdistää tahdistimeen, joka saa sydämen lyömään tasaiseen tahtiin. Elektrodit otetaan pois ennen kotiinlähtöä. Herääminen Kun leikkaus on ohi, sinut siiretään tehohoito-osastolle. Siellä jatketaan sydämesi toiminnan tarkkailua ja hoitohenkilökuntaa on lähelläsi koko päivän. Suussasi oleva muoviletku jää paikallen ja hengityskone auttaa sinua edelleen hengitämään. Muoviputki on äänihuulien välissä ja sen takia äänesi ei kuulu , jos yrität puhua. Se voi tuntua epämiellyttävältä, mutta henkilökunta on tästä tietoinen ja auttaa sinua puhumisessa. Respiraattori kytketään pois päältä ja muoviputki otetaan pois niin pian kuin mahdollista. Omaisesi voivat tehdä lyhyen vierailukäynnin teho-osastolle. 8 LEIKKAUKSEN JÄLKEEN Kanavointi Leikkauksen jälkeen tapahtuu aina hieman verenvuotoa. Ennen kuin leikkaus lopetetaan, asennetaan 2 - 4 muoviletkua (kanavointi eli drenaasi) rintaonteloon. Nämä johtavat veren keräysastiaan. Tätä verta voidaan tarvittaessa antaa sinulle takaisin. Leikkauksen jälkeisenä päivänä kanavointiputket otetaan pois. Keuhkojen toiminta Nukutusaine, sängyssä makaaminen ja mahdollinen kipu huonontavat keuhkojen toimintaa huomattavasti. On hyvin tärkeää yrittää saada keuhkot toimimaan normaalisti. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä vuorokautena tulet luultavasti tarvitsemaan happikaasua. Sitä annetaan muoviletkusta nenän kautta tai suun ja nenän peittävän naamarin avulla. Keuhkojen toiminnan parantamiseksi sinulle opetetaan PEP – naamarin/PEP – suukappaleen käyttämistä. Sinun on itse huolehdittava siitä, että käytät PEP – naamaria joka tunti. Mitä nopeammin pääset sängystä ylös ja mitä ahkerammin käytät PEP – naamaria, sitä nopeammin keuhkosi palautuvat normaalitoimintaan. Yskimis- ja hengitystekniikkaharjoituksista on sinulle nyt hyötyä. Hengitysteihin voi kerääntyä paljon limaa leikkauksen jälkeen. Yskiminen ja syvään hengittäminen ovat paras tapa päästä eroon limasta. Rintalasta Leikkauksen aikana rintalasta halkaistaan ja myöhemmin se ommellaan kiinni metallilangalla, joka sitoo rintalastan tukevasti paikalleen. 6 - 8 viikon jälkeen rintalasta on parantunut. Parantumisaikana rintalastaa ei saa rasittaa liikaa, mutta käsien käyttäminen on kuitenkin tärkeää jotta niska ja olkapäät eivät jäykistyisi. Lääkintävoimistelija antaa tietoa minkälaista liikuntaa tässä tapauksessa suositellaan. Kivut Leikkaushaava on kipeä leikkauksen jälkeen. Kivun kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Jotta voisit hyvin ja pääsisit liikkeelle nopeasti, on tärkeää että kipuja hoidetaan kipua lievittävällä lääkityksellä. Kerro henkilökunnalle, jos sinulla on kipuja. On olemassa 9 hyviä lääkkeitä, jotka auttavat kipuihin. Kipujen kärsiminen ei edistä kuntoutumista. Kivun lievitys leikkauksen jälkeen Meidän tavoitteemme on, että sinulla olisi mahdollisimman vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Hyvä kivunlievitys on tärkeää siksi, että välttyisit kivun aiheuttamasta epämukavuudesta ja siksi, että pääsisit liikkeelle leikkauksen jälkeen. Meillä on käytettävissä erityinen kipupumppu, joka antaa sinulle mahdollisuuden tietyssä määrin itse ohjata kivunlievitystäsi. Sen voit tehdä painamalla nappia, joka on kytketty pumppuun. Jokinen napin painallus antaa yhden annostuken kipulääkettä. Pumppu on etukäteen ohjelmoitu antamaan sinulle sopivan annostuken, joten ei ole olemassa vaaraa, että saisit liikaa kipulääkettä. Jos sinusta tuntuu, ettet saa tarpeeksi kivunlievitystä, me luonnollisesti säädämme pumpun uudelleen. Yleensä tätä pumppua käytetään 2-4 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen siirytään vähitellen tablettien käyttöön. Jotta saisimme tietää kuinka paljon kipuja sinulla on, käytämme niin sanottua VAS – asteikkoa. Se on jaettu 1:stä 10:een siten, että 1 tarkoittaa ei ollenkaan kipua ja 10 pahinta mahdollista kipua. Henkilökuntamme valvoo sinua koko ajan ja voi selittää asioita ja vastata kysymyksiin. Rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä kokee noin joka neljäs sydänleikkauksessa ollut potilas, muutamasta tunnista muutamaan päivään, että pulssi on epäsäännöllinen tai nopea. Tätä rytmihäiriötä sanotaan eteisvärinäksi. Se saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta on vaaratonta. Häiriötä hoidetaan lääkkeillä tai joissakin tapauksissa sähköiskulla, joka annetaan sen jälkeen kun potilas on nukutettu. Kuntoutus Sinun kuntoutuksesi aloitetaan jo osastolla. Sitä sovelletaan yksilöllisesti ja jatketaan siihen asti kunnes olet toipunut. Vaikka olisitkin väsynyt ja voimaton leikkauksen jälkeen, on tärkeää että pääset mahdollisimman nopeasti nousemaan jalkeille ja mahdollisesti kävelemään osastolla. Oma panoksesi ja aktiivinen osallistumisesi on erittäin tärkeää ja ratkaisevaa 10 siinä kuinka nopeasti pystyt toipumaan. Tulet tapaamaan lääkintävoimistelijan, joka ohjaa ja auttaa sinua harjoittelussa. Jo leikkauspäivänä pääset istumaan vuoteen laidalle ja mahdollisesti nousemaan seisaalle hoitohenkilökunnan avustuksella. Päivä tai pari leikkauksen jälkeen pääset todennäköisesti jo kävelemään osastolla ja käymään suihkussa henkilökunnan avustuksella. Kaikki ateriat tarjoillaan päivähuoneessa. Useimmiten potilas jaksaa kävellä sinne jo leikkauksen jälkeisenä päivänä. Yritä olla jalkeilla mahdollisimman paljon ja pidä välillä lepohetkiä. Päivähuoneessa suoritetaan joka päivä kevyttä voimistelua. Kotiuttaminen Sairaalassaoloaikasi kestää normaalisti 5-6 päivää, sen jälkeen sinut kotiutetaan. Jos lääketieteelliset syyt niin vaativat, sinulla on mahdollisuus saada lyhytaikaista hoitoa kuntoutusosastolla. Jos kotipaikkakuntasi on Göteborgin ulkopuolella, sinut luultavasti lähetetään kotipaikkakunnan sairaalaan jo kolme tai neljä päivää leikkauksen jälkeen. KOTIUTTAMISEN JÄLKEEN Sydän Sydänleikkauksen jälkeen sydän on vahvempi kuin ennen leikkausta eikä vahingoitu rasituksesta. Tunnet itse kuinka paljon jaksat ja harjoituksella pystyt lisäämään kykyäsi. Lääkkeet ja jälkitarkastukset Tulet tarvitsemaan lääkkeitä leikkauksen jälkeen. On mahdollista, että joku lääke voidaan ottaa pois. Kotiuttamisen yhteydessä käydään läpi, mitä lääkkeitä sinun on jatkossa otettava. 7 – 10 päivää kotiuttamisen jälkeen sinut kutsutaan sairaanhoitajan luokse kotipaikkakuntasi sairaalaan. Siellä yleinen terveydentilasi kontrolloidaan ja leikkaushaava tarkistetaan. Nyt on aika aloittaa fyysinen harjoittelu sairaalassa. 11 Noin 6 – 10 viikkoa leikkauksen jälkeen pääset lääkärille. Silloin lääkityksesi tarkistetaan uudelleen ja keskustellaan milloin voit palata työhösi. Useimmat aloittavat työt 2 – 3 kuukauden sisällä. Psyykkiset reaktiot Suuren leikkauksen jälkeen on tavallista, että potilaalla esiintyy tiettyjä psyykkisiä reaktioita. Se voi johtua siitä, että potilas on ollut huolissaan tai pelokas sairaalaan menon ja leikkauksen takia. Sairaalassaolo merkitsee olemista oudossa ympäristössä, paljon uusien vaikutteiden saamista, vuorokausirytmin muutosta ja suurta levottomuutta. Saattaa olla myös niin, että potilas pelkää kotiinlähtöä. Kun olet palannut tuttuun ympäristöön, aivosi jatkavat kaikkien vaikutteiden käsittelyä. Siksi on aivan luonnollista, että tunnet itsesi ajoittain masentuneeksi tai että mielialasi vaihtelee. On tärkeää, että sinä ja ympäristösi tietävät että tämä on normaalia ja että se on ohimenevää. Joskus nämä tunteet saattavat toistua muutaman kuukauden aikana. On myös tavallista, että muisti ja keskittymiskyky ovat huonommat jonkin aikaa leikkauksen jälkeen. Liikunta Sinun täytyy jatkaa kuntouttamistasi olemalla fyysisesti aktiivinen. Kaikenlainen fyysinen toiminta on hyödyllistä. Fyysinen toimettomuus on sydän- ja verisuonitautien suurimpia riskitekijöitä. Tänä päivänä tiedetään, että yhteensä 30 minuutin päivittäinen fyysinen liikunta kuten kävely, pyöräily ja puutarhatyö edistävät terveyttä. Jos liikunnan määrää lisätään yli 30 minuutin, se vaikuttaa entistä myönteisemmin terveydentilaan. Lääkintävoimistelussa sinulle annetaan tietoa ja sovellettua fyysistä harjoittelua yhdessä muiden sydänleikkauksessa olleitten kanssa. Me suosittelemme, että osallistut sydämenkuntoutukseen sairaalassasi riippumatta siitä tunnetko itsesi väsyneeksi ja heikoksi vai pirteäksi ja vahvaksi. Seksuaalinen kanssakäyminen Voit aloittaa seksuaalisen kanssakäymisen kun tunnet, että sinulla on voimia ja halua harrastaa sitä. Se ei vahingoita sydäntä. 12 Auton kuljettaminen Koska leikkauksen jälkeen reagointikyky on huonontunut eikä rintalasta ole vielä täysin parantunut, et saa ajaa autoa aivan heti kotiutuksen jälkeen. Tieviraston ”Trafikmedicin” (Liikennelääketiede) – kirjan mukaan ei ole suotavaa kuljettaa autoa neljän ensimmäisen viikon aikana sydänleikkauksesta. Käytä turvavyötä kun olet matkustajana tai kun ajat autoa itse. Tarkkaile vointiasi Jos kivut lisääntyvät, tulee kuumetta tai haavan märkimistä tai muunlaista jatkuvaa tai lisääntyvää vaivaa, sinun on otettava yhteyttä siihen vastaanottoon, jossa sydäntäsi kontrolloidaan. Erityisesti huomioitavaa sepelvaltimoleikkauksen jälkeen Turvonneet jalat Sepelvaltimoleikkauksen aikana otetaan yleensä verisuonia joko yhdestä tai molemmista jaloista. Tämä saattaa aiheuttaa turvotusta jaloissa ja säärissä. Jos mahdollista, on hyvä istua tai maata niin että jalat ovat ylhäällä. Jalkojen turvotus häviää normaalisti muutaman viikon tai kuukauden jälkeen. Jos turvotus yltyy, sinun on otettava yhteyttä sairaanhoitajaan. Erityisesti huomioitavaa sydänläppäleikkauksen jälkeen Antibiootit Jos sinulle on tehty sydänläppäsiirto, sinun on tarkkailtava ettet saa infektiota, johon liittyy kuumeilua. Siihen on syynä se, että bakteerit saattavat kulkeutua veren mukana keinotekoiseen läppään ja aiheuttaa infektion, joka voi vahingoittaa läppää. Jos sinulle tulee infektio, joka tuntuu enemmältä kuin tavallinen vilustuminen, sinun on otettava yhteyttä lääkäriisi, joka päättää tarvitsetko antibioottihoitoa. Jos sinulle tehdään sellainen toimenpide, missä bakteereja voi siirtyä vereen, esim. hammaslääkärin tai hammashygienistin tekemät tietyt leikkaukset tai hoitotoimenpiteet, sinun on saatava antibioottihoitoa 13 ennen toimenpidettä ja sen aikana. Sinulle annetaan kirjallista informaatiota tästä. Verenohennuslääkkeet Jos sinulle on tehty mekaanisen läpän siirto, sinulle annetaan elinikäistä verenohennushoitoa (Waran – hoitoa). Jos läppä on biologinen, on kolmen kuukauden Waran – hoito riittävä. Hoito aiheuttaa sen, että sinulta vuotaa verta hieman enemmän ja helpommin, jos loukkaat itseäsi. Sinun on tarkkailtava mustelmien ja ien- ja nenäverenvuodon alttiutta. Mahalaukun verenvuodon välttämiseksi sinun ei pidä käyttää tabletteja, jotka sisältävät asetyylisalisyylihappoa ja sen sukuisia lääkeaineita, joita on monissa tavallisissa päänsärkytableteissa. Esim. Trombyl, Treo, Treo Comp, Diklofenak, Pronaxen, Orudis, Ipren Alganex ovat tällaisia. Mahaverenvuodon yksi merkki on musta uloste. Jos sinulle tehdään myöhemmin jokin toimenpide, joka aiheuttaa verenvuotoa, sinun on kerrottava, että käytät verenohennuslääkettä. Sinun oma lääkärisi tai paikallinen sairaalasi/terveyskeskuksesi huolehtii verenohennuslääkityksestäsi. Annostus määrätään verikokeiden perusteella, joita otetaan alussa joka viikko ja myöhemmin muutaman kuukauden välein. Kuntoutus Länsi-Götanmaan alueen jokaisella sairaalalla on erityinen harjoitteluohjelma sydänleikkauspotilaille. Ohjelman sisältö vaihtelee hieman sairaalasta toiseen. Oma sairaalasi antaa sinulle tästä informaatiota. 14 Sahlgrenskan Yliopistollisen sairaalan alueen sydänvastaanottojen ja lääkintävoimistelujen puhelinnumerot Yksikkö Puhelin Puhelinaika Mölndal Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja Lääkintävoimistelu 343 17 52 343 10 17 ma-to 8.00-15.00 ma-pe 8.00-16.00 Östra Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja 343 50 90 Lääkintävoimistelu 343 44 63 ma-pe 10.00-11.30 ja ma-to 13.00-14.00 ma-pe 8.00-16.00 Sahlgrenska Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja Lääkintävoimistelu 342 12 05 342 11 95 ke 8.00-9.30 ma-pe 8.00-16.00 15 OBS! Översättarens anmärkningar: jkl Övre hålvenen = Yläonttolaskimo Höger förmak = Oikea eteinen Höger kammare = Oikea kammio Nedre hålvenen = Alaonttolaskimo Aorta = Aortta Lungartär = Keuhkovaltimo Vänster förmak = Vasen eteinen Vänster kammare = Vasen kammio Kranskärl = Sepelsuoni