BOARDMAN 2020: KASVUYRITYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET – MIKÄ ON SE OIKEA MINULLE? (Sami Miettinen) Avauspuheen pääkohdat 5.11.2014 Joukkolainamarkkinan esittely - - Toin norjalaisen joukkolainamarkkinarakenteen Suomeen vuoden 2013 alussa, joka perustuu joukkolainahaltijoiden kokouksen ammattimaistamiseen trustee eli edustajamallin kautta. Samaan aikaan Riitta Salonen kehitti EK:n työryhmän kanssa uudet joukkolainehdot ja NASDAQ OMX avasi First North-markkinapaikan joukkolainoille Näiden yhdistelmänä joukkolainamarkkinalla on nyt mahdollista tehdä hiukan alle 10m€ joukkolainoja, joihin voi sijoittaa myös piensijoittajat. Myös pankkilainaa korvaavat ohjelmat ovat mahdollisia. Tällöin yrityksen tulee olla kannattava ja sen on usein pystyttävä antamaan operatiivisten yksikköjen osakkeidensa panttaamisen lisäksi kovenantteja esim. velkaantumisasteestaan Yritysrahoitusmarkkinan esittely - Yritysrahoituksen koko on noin 120 miljardia euroa, eli 60% bkt:sta (201 miljardia€). Tästä noin 40 miljardia eli hiukan yli 30% on yllämainittuja joukkolainoja sekä yritystodistuksia. Loppu on tasemuotoista lainaa - Suuret, lähinnä pörssilistatut, yritykset voivat valita pankkilainan ja joukkolainan välillä kohtuullisen helposti. Myös vakuutusyhtiöiden takaisinlainaus, EIB, NIB ja Finnvera ovat mahdollisia rahoituksen lähteitä - Myös kiinteistösijoitusyhtiöt voivat tehdä lainamuodon valinnan melko helposti, jos pysyttelevät kohtuullisessa lainaussuhteessa (Loan To Value) ja antavat kiinteistöt pantiksi Kasvuryitysrahoitusmarkkinan esittely - - - - - Pienemmät yritykset eivät yleensä ole mukana yllä olevassa 120 miljardissa, ellei niiden omistaja anna omavelkaista takausta rahalaitoksella Omavelkainen takaus romahduttaa lainajan riskin, koska tällöin lainataan oikeastaan yrittäjän koko henkilökohtaista tuloa ja omaisuutta, mm. asunto vastaan. Yleensä korkokin on asuntolainaa parempi pankin kannalta. Ilman omavelkaista takausta on pakko antaa ainakin yrityksen osakkeet, käyttöpääoma sekä yrityksen kiinteä omaisuus pantiksi ja sitouduttava kovenantteihin. Lainan valvonta voi käydä liian raskaaksi sekä yrittäjälle että pankille, joten usein lainaa ei myönnetä lainkaan, vaan yrittäjä hakee oman pääoman ehtoista rahaa Omaa pääomaa saa bisnesenkeleiltä kuten tapahtumassa paikalla olevan Riku Asikaisen FiBAN:in jäseniltä tai sitten joukkorahoituksen kautta kuten Lasse Mäkelän Invesdor. Tosin näiden määrä on hyvin pieni suhteessa aiemmin mainittuun 120 miljardiin. FiBAN:in kyselyn mukaan 164 kohdeyritystä sai vuonna 2013 hieman yli 11 miljoonaa euroa, mutta alla oleva enkelirahoitusmäärän on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Invesdorin kautta omaa pääoma on jaettu noin kolme miljoonaa. Lisäksi alkuvuosina mm. BoardMan ja sen kaltaiset asiantuntijaverkostot ja Vigo-kiihdyttämöt voivat mahdollisesti osallistua rahoitukseen Kun omaa pääomaa on käytetty liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun käynnistämiseen, mukaan saattaa tulla harvat ns. Venture Capital yhtiöit, joista suurin on valtiollinen Teollisuussijoitus, jonka rinnalle on tullut harvakseltaan muutama yksityinen yritys kuten Inventure ja Lifeline Ventures Aivan viime vuosina myös entiset kuluttajaluottoyhtiöt ovat tulleet yrityslainaajiksi, tosin usein vaatien omavelkaisen takauksen korkean koron lisäksi. Vertaislainamarkkina on myös kehittynyt Sisu Partners Oy y-tunnus: 2582589-3 www.sisupartners.com 1 Aleksanterinkatu 15, 8. kerros FI-00100 Helsinki Kansaltako rahat kasvuun? - Tilastokeskuksen mukaan suomalainen yksityinen varallisuus oli 2013 noin 665 miljardia euroa, eli 4,2 miljoonalle aikuiselle 160k€. Tästä asunnot olivat 254mrd€ ja maat 114mr€ ja arvoesineet noin 45mrd€ eli 413 miljardia€ eli 100k€. Rahoitusvaroja oli saman verran kuin asuntoja eli 252 miljardia€ eli 60k€ Velkoja, lähinnä asuntolainaa oli 136 miljardia eli 32k€, eli nettona omistimme noin 530 miljardia eli 126k€. Tämä on noin 2,6 kertaa bkt Valtio on velkaantunut puolestamme noin 107 miljardia ja kunnat noin 16 miljardia ns. EDP-kriteerein laskettuna, joka on noin 28k€ per aikuinen Nettona meillä on silti aika tarkkaan noin 100k€. Tästä noteerattuja osakkeita on 7k€ ja noteeraamattomia 10k€. Pankkitalletuksia ja käteistä on se kuuluisa 80 mrd€ eli 20k€ per aikuinen Laiskaa rahaa on siis enemmän kuin osakkeita, eli olemme varovainen kansa. Asuntoja, maata ja arvoesineitä on kuitenkin huimasti enemmän, eli yllä mainittu 100k€ per aikuinen Kysynkin panelisteilta – onko tämä yltiövarovaisuus purettavissa kasvuyrittäjyyden tarpeisiin? Uskaltaako suomalainen yrittää tai rahoittaa yrittäjyyttä? Sisu Partners Oy y-tunnus: 2582589-3 www.sisupartners.com 2 Aleksanterinkatu 15, 8. kerros FI-00100 Helsinki
© Copyright 2024