Härregud, vem är han? / Antimainokset / Mursuna raskaaksi / KY:n
Kylteri Härregud, vem är han? / Antimainokset / Mursuna raskaaksi / KY:n uusi strategia – miten meidän käy? 1 / 2012 2 1 / 2012 / / k y lt e r i / k o h u d i e t i t Lehden tekivät: Tiina-Mari Haka / Sofia Wilkman Petri Anttila / Sauli Böhm / Joonas Fiskar / Tuukka Hetemäki Ville Hietanen / Juhana Honkanen / Nelli Huikari / Noora Järnefelt / Lauri Kananoja / Sanna Kauhanen / Annaleena Kuronen Aku-Ville Lehtimäki / Harri Liimatainen / Ella Malm / Tapio Melgin Pilvi Paakkarinen / Karoliina Pärnänen / Reeta Reivinen Eero Vassinen / Tiina Vesa Reeta Reivinen, mursu Diggaan: Alkaneen vuoden riennoista kuten sitseistä, Back to School -kuntiksesta ja Pikkulaskiaisesta. Dissaan: Burberry -mammoja, jotka käyttävät sateenvarjoa muutaman lumihiutaleen leijaillessa taivaalta. Tähän lehteen: Kirjoitin gradusta, jossa ruoditaan tulojen ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä. Eero Vassinen, 5. vsk Diggaan: Paavo Väyrystä Dissaan: Paavo Väyrystä Tähän lehteen: Tein avausjutun uudelle Benchmark-palstalle, jossa käydään kuokkimassa muiden alojen opiskelijoiden bileissä tai luennoilla. www.kylteri.fi Kiitämme: Sinua, kun luet tätä. Makuunin irtokarkkivalikoimaa. Kielenhuollon käsikirjaa. Kaikkia lukemiamme lehtiä inspiraatiosta ja turn offeista. Putousta. Ultra Brata. KY:n toimistoa. Unettomia aamuöitä. Kotijoukkoja. Kahvia ja muita piristeitä. Aurinkoa. Excel-taulukoita ja salamavaloja. Nuoria filosofeja. Hunter S. Thompsonia. Pariisia. 3 4 1 / 2012 / / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s 12 kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkeakoulun toimipisteissä. Nåmen jättekiva! Vem är han? Dekaanin tummalla puulla paneloituun työhuoneeseen muutti vuodenvaihteessa tyyppi Arkadiankadun toiselta puolelta. Mikäs mies meitä johtaa? pysyvää on vain muutos Me näemme maailman muuttuvan vain vähän, lauletaan Ultra Bran kappaleessa Avaruuden lapsia. Kuitenkin jokainen aikalainen taitaa nähdä omin silmin todistamansa muutoksen yhteiskunnallisesti merkittävämpänä, kuin mitä tulevien polvien valistunut tulkinta antaa ymmärtää. Tietynlainen pioneerikokemus on jokaisen sukupolven yksinoikeus. On selvää, että Facebookissa aikuiseksi kasvaneet (s. 11) ja sodan vuoksi nuoruutensa käytännössä skipanneet ovat eläneet aivan eri maailmoissa, joiden rinnastaminen olisi varsin tyylitöntä. Kuitenkin molemmat voivat varmasti sanoa nähneensä maailman muuttuvan ennennäkemättömällä tavalla. Kauppiksen kandit muuttavat pian Otaniemeen. Opiskelijayhteisömme kannalta käsillä on varmasti yksi historian suurimmista muutoksista. Selvitimme KY:n strategiapaperi apunamme, miten kaiken nyt käy (s. 16). Joskin tulevien muutosten lopullisia seurauksia voi vain arvailla. Kauppis sai vuodenvaihteessa myös uuden dekaanin (s. 12), joka luotsaa opinahjoamme läpi lähivuosien muutosten kohti maailmanluokkaa. Maailmaa yritetään aktiivisesti muut- 5 taa ja muutoksia vastustaa moninaisten liikkeiden ja järjestöjen agendoilla. Voiko mainosten vaikutuskeinoja soveltamalla pelastaa maailman (s. 20)? Lapsen saamista sanotaan monesti ihmiselämän suurimmaksi mullistukseksi. Miltähän tuntuu, jos maha alkaa kasvaa mursusyksynä (s. 32)? Itsessään tai lähiympäristössään tapahtuneen muutoksen huomaa monesti vasta kun on ollut hetken poissa. Kylteri meni sinne, missä ei taatusti ole muita kauppislaisia (s. 35). Ja menemme vastakin. Myös jokaisessa suunnitellussa ja itse toteutetussa muutoksessa on sokea piste. Katvealue, josta saattaa versota jotain, mikä tekee kaavaillusta polusta muhkuraisen. Ja se onkin kaikkein parasta. Vasta silloin katsoo kunnolla ympärilleen, kun ei ihan tiedä mihin on menossa. Tiina päätoimittaja P.S. Jos himoitset lisää, käy osoitteessa kylteri.fi. Anna samalla reissulla palautetta tämän lehden sisällöstä ja hieman uudistuneesta ulkomuodosta! 32 20 päätoimittaja Tiina-Mari Haka 050 541 3563 [email protected] ad Sofia Wilkman 040 353 8287 [email protected] Vastamainokset Mursuna mammalomalle Mitä jää käteen, jos viettää mursuvuoden maha pystyssä? Siis sen lapsen lisäksi. Uuden Henkilökohtaisesti-palstan avausjuttu kertoo. Viherpiipertäjät antimainosten takana ovat ihan että aa”rgh f!uck shi?t, kun yritykset vaan mainostaa vaikka maailma tuhoutuu. ky:: n tiedottaja Tiina Vesa 040 353 8279 [email protected] ilmoitusmyynti Aku-Jaakko Saukkonen 040 507 5081 [email protected] Muut f 7 Briiffaus: ajankohtaisia asioita. 11 Kolumni 16 Koe muutos! Esittelyssä KY:n uusi strategia. 29 UUSI PALSTA! Benchmark: Nufit 2012 – niin mikä? 33 Reittaus: säilykeleffa ja porvarin urheilu. 35 UUSI PALSTA! Muut esille tulevat asiat. 36 Raflapoliisi 37 Melko hüva sarjakuva 38 KY Looks 39 Punakulma paperi Amber 250 g / 120 g painatus Forssa Print issn 14570890 julkaisija ky-säätiö Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki 6 1 / 2012 / / k y lt e r i / p u h e e n j o h ta j a lta briiffaus a j a n ko h ta i s u u k s i a mikko kaivola miro hemanus Ilo silmälle! Ky:n hallitus 2012 esittäytyy. Sauli Böhm 3. vuosikurssi puheenjohtaja pauliina ikäheimo Miro Hemanus 3. vuosikurssi kulttuuri vuosi 2012 – Mitä laitetaan? Mikkomatti Reunanen 3. vuosikurssi liikunta- ja hyvinvointiasiat, kampusasia heta havu Talvinen tervehdys Pohjoiselta Rautatiekadulta! Naamagalleria on päivitetty ja uusi hallitus on työn touhussa (katso kuvat viereiseltä sivulta!). Uusi vuosi tuo mukanaan uutta intoa ja virkeyttä. Kun kansantalous näyttää vuoden alussa elpymisen merkkejä, puhutaan tammikuuefektistä. KY:llä tammikuuefekti näkyy niin ikään uutena intona ja draivina, joka kumpuaa puolestaan pitkästä joululomasta ja uusista toimijoista. Tammikuun tuoman energian valjastaminen oikeisiin asioihin onkin aina yksi puheenjohtajan alkuvuoden positiivisista haasteista. Mihin kaikkeen opiskelijakentällä on mahdollisuus vaikuttaa? Ehkä tulisi pikemminkin kysyä, kuinka paljon vuoden aikana ehtii vaikuttaa. Lopputulos jää harvemmin kiinni siitä, että vaikutuskanavia tai energiaa olisi liian vähän. Aika vaan loppuu kesken. Vuosi on Mikko Kaivola 2. vuosikurssi kansainväliset ja alumniasiat melko lyhyt aika opiskelijajärjestötoiminnassa. Priorisointi olkoon siis yksi tämän vuoden pääteemoja. Vuoden alussa tulee valita ne isot kärjet, joihin halutaan panostaa. Maailmasta ei saa täydellistä kerralla, vaan sen eteen täytyy tehdä valitettavasti töitä pienemmissä osissa, pala kerrallaan. Jotta sekä KY:n että meidän kaikkien yhteisen Aallon opiskelijatoiminta perustuisi mahdollisimman hyvin yhteisön jäsenten tahtotilaan eikä vain pienen porukan valistuneisiin – tai valistumattomiin – arvauksiin, haastan jokaisen teistä lukijoista tänä vuonna mietintätalkoisiin. Pitäkää meteliä, älähtäkää, avautukaa opiskelijaelämäänne koskevista solmuista, jotta me kaikki teitä varten rullaavissa elimissä voimme niitä parhaamme mukaan aukoa. Tuleeko vuonna 2012 resursseja koh- distaa niihin projekteihin, joilla voidaan saada aidosti jotain hyvää aikaan? Vastauksen luulisi olevan selvä, mutta kaikille se ei sitä valitettavasti ole. Itse ainakin haluaisin suunnitella tämän vuoden ajankäytön mahdollisimman tehokkaaksi ja suunnata omat resurssini KY:n jäsenistön – teidän – kannalta hyödylliseen toimintaan. Eurooppa kompuroi taantumassa vuonna 2012, mutta pääkysymys lienee, kuinka syvä ja pitkä taantumasta tulee. Opiskelijatoiminnassa on taas vuosi aikaa kohdistaa resursseja ja vaikuttaa kehityksen suuntaan – toisin sanoen, mitä laitetaan? Sauli Böhm puheenjohtaja, KYH’12 Pauliina Ikäheimo 2. vuosikurssi koulutuspoliittiset asiat mikkomatti reunanen Heta Havu 3. vuosikurssi viestintä ja jäsenasiat laura brotkin Laura Brotkin 3. vuosikurssi koulutuspoliittiset asiat Aku-Jaakko Saukkonen 4.vuosikurssi varapuheenjohtaja, talousasiat ja yrityssuhteet heta havu kuva / sofia wilkman aku-jaakko saukkonen k u vat / s o f i a w i l k ma n , h a r r i l i i mata i n e n , t i i n a v e s a 7 8 1 / 2012 / / k y lt e r i / b r i i f fa u s Hei me mennään valenaimisiin tätä ei noppa kerro KY:n ylläpitämä varjo-opinto-opas on tehnyt comebackin. Uudistetussa, entistä ehommassa VOO:ssa kurssipaljastukset ovat kaikkien ulottuvilla, toisin kuin ne anna kurssipalautetta -spämmitulvan kirvoittamat palautteet joka periodin lopussa. Koska varjo-opintooppaan sisältö on opiskelijoiden tuottamaa, on siellä paljon hyödyllistä tietoa, jota koulun kanavat eivät kerro. Esimerkiksi kurssien käytännön toteutuksesta ei virallinen kuvaus kerro juuri luentoaikoja enempää. Noppaan kirjailtujen standardiesittelyjen takaa voi paljastua todellinen helmi tai täysi pommi. Kauppiksen opintotoimisto ei kuitenkaan ihan luota opiskelijoiden kykyyn arvioida VOO:n kirjoitusten luotettavuutta. Kauppiksen koulutussuunnitelija RiittaLiisa Peltonen kertoo pelkäävänsä toisten opiskelijoiden vinkkien vaikuttavan liikaa ennakkoasenteisiin. Yleisesti hän näkee kuitenkin kaiken keskustelun opiskelusta ja oppimisesta positiivisena. Erityisesti luennoitsijoiden ja koekysymysten julkaisemisesta ei opintotoimistossa innostuta, vaikka juuri kurssin vetäjän voisi kuvitella vaikuttavan kokonaisarvioon ja tarjoavan täten vertailupintaa. – Opetuksesta voi keskustella, ei opettajasta. ”Tylsä” menee jo henkilökohtaisuuksiin, Peltonen kommentoi opettajan nimen julkaisukieltoa. >> kyweb.fi/voo tek s t i / h a r r i l i i mata i nen kuva / ky : n arkisto Opintotuki koskettaa lähes jokaista opiskelijaa. Automaattisena pidetyn etuuden ehdot ovat tiukentuneet viime vuosina opintojen tehostamistoimenpiteiden myötä. Opiskelun on oltava entistäkin täyspäiväisempää. Rahahanat pistetään kiinni aiempaa heppoisemmin perustein. Lisäksi tukikuukausia on rajallinen määrä jokaista opiskelijaa kohden. Mitä tehdä, jos opinnot ovat vielä kesken ja opintotuki lakkautetaan? Naimisiin tietenkin! Opiskelijat Jaakko ja Ville (nimet muutettu) elävät rekisteröidyssä parisuhteessa saadakseen enemmän yleistä asumistukea, jota voi hakea esimerkiksi opintotukikuukausien päätyttyä. He ovat siis niin sanottuja valehomoja. – Asia tuli ajankohtaiseksi viime kesänä, kun aloitin toisen tutkinnon opinnot teologisessa tiedekunnassa. Halusin kokeilla, voisinko saada enemmän rahaa, vaikka asunkin vanhempieni luona Helsingin haasteellisesta asuntotilanteesta johtuen, Ville kertoo. – Ville kysyi haluanko toteuttaa järjestelyn. Vastasin myöntävästi, koska olen seikkailijaluonne, täsmentää Jaakko, joka opiskelee kolmatta vuotta Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakoulussa. Yleisen asumistuen myöntämisperusteissa on todellakin hämmentäviä porsaanreikiä. Esimerkiksi vanhempien avokätisyys on yksi perusolettamus. Jos henkilö asuu vanhempiensa luona, oletetaan hänen saavan täyden ylöspidon lisäksi tarvittavan käyttörahan vanhemmiltaan. Mikäli naimisissa oleva henkilö taas majailee vanhemmillaan, ei vastaava tulonsiirto-olettama pädekään. Lain mukaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläville kuuluu suurempi tuki. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu yleiseen asumistukeen, vaikkei KELA aktiivisesti asiaa mainostakaan. Tukea kannattaa hakea, mikäli opintotukikuukaudet ovat loppuneet tai tarvitsee tukea omistusasunnon asuinkustannuksiin. Voisi kuvitella, että KELA pyrkii estämään parisuhdekikkailun. KELAsta kuitenkin kerrotaan, että parisuhteen aitouden valvonta ei kuulu heille, eikä heillä ole siihen resurssejakaan. Liittoja ei siis KELAn puolelta epäillä tekaistuiksi. Näin ollen jäi mysteeriksi, kuinka yleistä valeliittojen solmiminen on. teksti / aku - ville lehtimäki Ryypyllä rikkauksiin Kohupaljastus! Raahautuminen jatkojen jatkoilta aamuluennolle ja kuntosalin vaihtaminen muutamaan Nollassa ei ole enää syntiä. Kohtuullisesta alkoholinkäytöstä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa ainakaan jos haluaa tienata. KTM Henri Syväsen uunituoreessa taloustieteen gradussa ruoditaan tulojen ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä. Gradun keskeisimpiä löydöksiä on, että absolutistit ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin kohtuullisesti alkoholia käyttävät kaikissa tuloluokissa. Jokailtaista beer pong -turnausta tai kuukauden kestävää vappua ei kuitenkaan voi suositella. Tulojen kannalta ihanteellinen alkoholimäärä on varsin tarkkaan määritetty: miehillä 2,6 alkoholiannosta päivässä ja naisilla vastaava määrä 1,2 annosta. Mutta mistä johtuu, että sivistyneet siemailijat tienaavat keskimäärin enemmän kun iloliemestä kokonaan kieltäytyvät? – Alkoholin hallittu nauttiminen johtaa sosiaaliseen verkostoitumiseen ja tuottavuuden kasvuun. Lasillinen silloin tällöin parantaa myös terveyttä, kertoo Syvänen. Toinen kiehtova havainto liittyy sukupuolten välisiin eroihin alkoholin ja tulojen suhteen. Naisten humaltuminen ei ole yhtä kohtalokasta kuin miesten, joilla humalakertojen määrällä on selkeä negatiivinen yhteys tuloihin. Toisaalta mitä enemmän nainen tienaa, sitä suurempi siivu kuluu kuplivaan. Miehet puolestaan pyhittävät tilistään alkoholiostoksiin suunnilleen saman verran kaikissa tuloluokissa. Alkoholikäyton tulisi siis olla hillittyä ja hallittua. Suotuisin juoma tulojen kannalta viini, jonka juojilla on noin viisi prosenttia muita korkeammat tulot. Entä ottiko graduntekijä niin sanotusti töitä kotiin? – Vielä on liian aikaista arvioida miten tutkimuksen tulokset vaikuttavat omaan alkoholinkäyttööni, Syvänen toteaa. t e k s t i / r e e ta r e i v i n e n k u va / ky : n a r k i s to 9 10 1 / 2012 / / k y lt e r i / b r i i f fa u s kolumni Vaihtuva kolumnisti avautuu valitsemastaan aiheesta. rakas sosiaalinen media Viiksikarvan verran aktiivisempi Syksyisin kymmenet rutkulat kilpailevat aktiivimursun tittelistä vuodattaen verta, krapulahikeä ja kyyneleitä. Tällä kertaa ahkerimmin tarroja passeihinsa keränneiden pisteet menivät niin lähelle toisiaan, että vuoden 2011 viimeisessä kuntiksessa palkittiin kuusi aktiivisinta mursua. Vuoden aktiivisimman mursun Toni Kokkosen mukaan himoittu titteli tuntuu hienolta. Kuluneen syksyn parhaiksi tapahtumiksi hän nimeää Mursujaiset sekä Varjoboston–Uuteen nousuun– Sillis-maratonin. Ympärivuorokautiset juhlat olivat hauskoja. Ainoastaan Mursujaisten pari viimeistä tuntia tuntuivat vaikeilta. Kokkoselle, kuten monelle muullekin mursulle, syksy on ollut yhtä juhlaputkea. Hän tunnustaa syksyn alussa haalineensa tarroja mursupassiin tietoisesti. – Ensimmäisellä viikolla oli tavoitteena käydä kaikissa mahdollisissa tapahtumissa. Ei se ihan onnistunut. Aika nopeasti pisteiden kerääminen jäi kuitenkin taka-alalle. Aktiivimursu huomasi, kuinka helposti juhlissa tutus- tui ihmisiin. Kysyttäessä kumpi on tärkeämpää, opiskelu vai opiskelijaelämä, Kokkonen vakavoituu ja korostaa tasapainon tärkeyttä: – En voi kuvitella, että bilettäisin niin paljon etten valmistuisi, mutta toisaalta en kestäisi viittä vuotta silkkaa puurtamista. Hyvä meininki oli yksi syistä, joiden takia tähän kouluun hain. Kauppikseen hakeminen ei ollut Kokkoselle aivan selvä valinta. Oikis kiinnosti myös, mutta lopulta Itävallassa vietetty aika paikallisten kauppatieteilijöiden kanssa kallisti vaa’an Kauppiksen puoleen. Aktiivimursu Kokkonen on KY:llä myös NESU:ssa aktiivina ja dj:nä. Tulevaisuudessa Kokkonen toivoo pääsevänsä KY:n hallitukseen. Myös kansainvälinen toiminta, kv-viikot sekä KY-Sail kiinnostavat. Tulevista tapahtumista hän odottaa innolla vappua. Myös Boston Night on osallistuttavien tapahtumien listalla, se kun jäi lippupulan vuoksi tänä syksynä kokematta. Kokkosen aktiivisuus kumpuaa jo lukioajoista. Hän lähti aikaisessa vaiheessa Kokoomusnuorten toimintaan ja vaikutti lukiossa myös Euroopan nuorisoparlamentissa. Parlamentissa supermursun myös pääsi myös juhlinnan makuun. Haluaisiko Kokkonen sitten elää mursusyksyn uudelleen? – Enköhän, vaikka kaikkea ei ehkä jaksaisi enää ihan samalla tavalla. Aion ehdottomasti hakea tutoriksi! Syksy on ollut mahtava kokemus. mursu supreme Ensimmäinen sija (59 pistettä): Toni Kokkonen Ikä: 20 Kotoisin: Espoosta Harrastukset: Kokoomusnuoret, järjestötoiminta, lumilautailu Lisäksi palkittiin: 2. Henrik Lähdesniemi, 3. Jenni Haavisto, 4. Amanda Kauste, 5. Otto Pyrhönen, 5. Ville Pikkarainen teksti / nelli huik ari kuvat / tiina - mari hak a Facebookin Timeline on digiajan lapsen päiväkirja. Historia siitä, minkälaisen kuvan olemme itsestämme halunneet antaa. Mursuvuosien ”toivun kolmoskierrokselta” -statukset ovat asteittain vaihtuneet työhön liittyviin päivityksiin. Nuoruuden päiväkirjamerkintöjen lukeminen on ehkä nolointa, mitä on. Itse olen sukupolvea, jonka teinivuosien digitaalinen dokumentointi tapahtui IRC-Galleriassa. Moni on onnellinen, että nämä vuodet eivät ehtineet Timelinelle. Ne oletuskuvat, joissa pahvisesta kaljapakkauksesta on melkoista omaperäisyyttä osoittaen tehty hattu. Tai näiden kuvien kommentit. Timelinea selatessa monet kauhistuivat siitä, kuinka avoimesti omasta elämästä on joskus tullut kerrottua. Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan iän tuomasta varovaisuudesta. Facebookin suosion kasvaessa ihmiset ovat oppineet, että julkista päiväkirjaa on syytä pitää tarkemmin kuin yksityistä. Toisen päiväkirjaa ei saisi lukea, mutta nyt jakaminen on koko homman pointti. Senpä takia suurin osa sosiaaliseen mediaan päivitetystä materiaalista on umpitylsää. Kerromme muille sellaista mitä oletamme heidän haluavan kuulla. Voi vain kuvitella minkälaiseen epätoivoon tulevaisuuden historiantutkijat tulevat vaipumaan tämän muutoksen myötä. Esimerkiksi presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjat olivat aikoinaan julki tullessaan melkoinen tapaus. En usko, että Lasse Männistön Timelinen julkaiseminen herätti samanlaisia väristyksiä lukevan yleisön ja poliittisen historian tutkijoiden parissa. Paasikiven päiväkirjat olivat kiinnostavia siksi, että niiden sisältöä ei ollut tarkoitettu (ainakaan ensisijaisesti) julkaista- vaksi. Ne kertoivat, mitä presidentti oikeasti ajatteli, ketä hän arvosti, ketä halveksi. Männistön Timeline taas on täynnä asioita, joita nimenomaan kannattaa sanoa ääneen. Siksi materiaali on, no, ennustettavaa. Sosiaalinen media on kansanedustajalle kuin dynaaminen CV. Kaikki rakastavat kauhistella niitä, jotka ovat netissä kiusallisen avoimia. Ikävä totuus on, että nämä jussiparviaiset ovat niitä jotka tuottavat useimpia kiinnostavan sisällön läväyttämällä päiväkirjansa – eivät ansioluetteloaan – kaikkien nähtäväksi. Kaikkea ei voi silti hallita. Päivitystensä sisällön voi valita, mutta muotoilu on omista viestintätaidoista riippuvaista. Kun kirjoitti rakkaalle päiväkirjalle, kömpelöt lauserakenteet, kuluneet ilmaisut ja kielioppivirheet jäivät omaksi ja ruutuvihon väliseksi salaisuudeksi. Jos lauseensa laittaa Facebookiin, kriitikoina on useampi sata itselle tärkeätä ihmistä. Taito kiteyttää ajatuksensa ja ilmaista ne kirjallisesti on noussut uudestaan arvoonsa. Meitä arvotetaan ja arvostellaan yhä enemmän arkipäiväisen viestinnän perusteella. Alle kymmenvuotiaille kannattaakin teroittaa herkeämättömän intensiivistä valppautta tuleville äidinkielentunneille. Panostus voi maksaa itsensä takaisin kasvaneena menestyksenä niin sosiaalisessa elämässä kuin työympyröissä. Tai sitten kannattaa vaan ladata paljon kuvia. Kirjoittaja piti Facebookia kestämättömänä ilmiönä Kylterissä vuonna 2007. t e k s t i / t u u k k a h e t e mä k i k u va / k a r o l i i n a pä r n ä n e n 11 12 1 / 2012 / / k y lt e r i / u u s i d e k a a n i den nya dekanen, kadun toiselta puolen tekst i / ta p i o m e lg i n k u vat / sofia wilkman Kauppis sai vuodenvaihteessa uuden dekaanin. Hankenin kasvatti luotsaa kouluamme kohti maailmanluokkaa tukka takana. Dekaanin huone on kauttaaltaan paneloitu tummalla puulla ja vihreällä sametilla. Muuttolaatikot käytävällä ja ikkunalaudalla poriseva espressokeitin kertovat uudesta asukkaasta. Sälekaihtimien takaa avautuu esteetön näkymä Hankenille. – Olen ollut nyt 14 vuotta Hankenin johtamisen laitoksen johtajana. Jos halusin joskus tehdä jotakin muuta, niin nyt oli hyvä aika sille, kertoo Ingmar Björkman, 52 päätöksestään lähteä Aallon kauppakorkeakoulun dekaaniksi. Neljättä päivää uudessa työhuoneessaan istuva Björkman ei kuitenkaan vielä kerro, mihin suuntaan hän haluaa korkeakoulua viedä. – Kun tulee uutena taloon, pitää ensin puhua laajasti ihmisten kanssa ja oppia ymmärtämään, mikä täällä on hyvää. Ei pidä luulla, että tietää etukäteen, kuinka asiat ovat. Pitää olla nöyrä. Kauppakorkeakoulua on johtanut tähän asti oman talon kasvatti. Viimeiseksi reksiksi jäänyt Eero Kasanen seuraa seinältä, kun Norjassa varttunut suomenruotsalainen kertoo taustastaan. Björkman – tuttavallisemmin Inkku – lähti lukion jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä Suomeen, jossa osa hänen sukuaan asui. Ideana oli opiskella tutkinto ja palata Norjaan, mutta tyttöystävä ja työpaikka laitoksella saivat toisiin aatteisiin. Assistentuurista tie vei tohtoriopintoihin ja tutkijaksi. Elämänuran valinta ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen vaan yksi asia on johtanut toiseen. Tausta Norjassa vaikutti siihen, että ensimmäisenä hänen kohdalleen assistenttina osui International Business -kurssi. Nuori Ingmar kiinnostui aiheesta ja alkoi syventyä siihen. Pikku hiljaa alkoi tutkimusaihe muodostua. – Joskus olen leikkimielisesti sanonut, että kun kirjoitin väitöskirjani Foreign Investment Decision Makingista, niin tavallaan kirjoitin omasta taustastani: pitäisikö jäädä, vai palata Norjaan. Ehkä merkittävimpänä kokemuksena tutkijaksi kasvamisessa Björkman mainitsee jakson Stanfordissa vuonna 1986. – Olin osa huippuyliopistoa. Tutustuin ihmisiin, toimintaan ja innostuin yhteisön korkeasta ambitiotasosta. Ei auttanut kuin tehdä saman tasoista työtä pysyäkseen mukana. Kun dekaania kuuntelee, välittyy kuva sosiaalisesta, välittömästä ja avoimesta ihmisestä. Työhuoneeseen ei enää kuljeta sihteerin huoneen läpi, puheessa korostuu sanan minä sijasta me ja yksi teema nousee jatkuvasti esiin. Yhteisöllisyys. Stanfordissa Björkmaniin teki vaikutuksen maailmankuulu professori James 13 14 1 / 2012 / / k y lt e r i / u u s i d e k a a n i // Stay hungry, stay foolish. Voisi päteä myös opiskeluun. // March, joka oli Björkmanin aihepiirin tutkijayhteisön sielu ja keskipiste. Björkman arvosti Marchin tapaa panostaa yhteisöön ja arvostaa ihmisiä. Aina perjantai-iltapäivisin hajanainen ryhmä opiskelijoita ja tutkijoita kokoontui hänen luokseen. – James ajatteli, että pitää juoda lasi valkoviiniä ennen kuin voidaan aloittaa yhteistyö. Ovet olivat auki kaikille halukkaille ja viini oli huonoa, mutta keskustelut antoisia. Ingmar puhuu Marchista esikuvallisena akateemikkona ja kertoo yhteyden säilyneen 84-vuotiaaseen, yhä aktiiviseen tutkijaan näihin päiviin asti. Uusi dekaani haluaa lähteä kehittämään heti kautensa alussa kansainvälistymistä. – Minusta olisi tärkeää, että kaikki tohtorit kävisivät ulkomaisessa yliopistossa. Kauppakorkeakoulun strategiatyön kieli vaihtuu. Suurempi osa kursseista saatetaan tarjota englanniksi. Niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin ambitiotaso toistuu Björkmanin puheessa. – On selvää, että tällä hetkellä Aallon kauppiksessa on parhaat opiskelijat Suomessa. Maailmanluokkaan on kuitenkin matkaa. Oman maan paras ei kansainvälisessä vertailussa riitä. Jotain Hankenilla oli paremmin: opettajien määrä suhteessa opiskelijoihin. – Täällä se on 30:1. Näitä lukuja pitää saada alaspäin. Jatkossa rekrytoinneissa tulee altistaa paikat selkeämmin kansainväliselle kilpailulle ja painottaa nykyistä enemmän opetusansioita. Kaikki Björkmanin vastuut Hankenilla eivät päättyneet vuodenvaihteeseen. Artikkeleita on työn alla ”kymmenkunta”, ja muutama loppuvaiheen tohtoriopiskelija on vielä ohjattavana. Päivistä tulee pitkiä. – Se kuuluu tähän työhön. Vastapainoa tuo urheilu. – Vielä viime kesänä pelasin myös jalkapalloa nelosdivarissa. Opiskeluaikanaan Björkman ehti osallistua aktiivisesti järjestötoimintaan. Ehkä näistä ajoista muistuttaa dekaanin harmaantunut mullet-tukka, josta sanotaankin: business in the front, party in the back. Yksi opiskeluvuosi meni juhlajärjestö Casa Nostrassa ja toinen kahdessa eri SHS:n hallituksessa varapuheenjohtajana, kun ensimmäinen hallitus kaatui kesken vuoden. – Pientä poliittista peliä siinä oli, mutta ei mitään katastrofia. Opiskelijatoiminnassa Björkman tutustui laajalti ihmisiin ja pääsi mielenkiintoisiin projekteihin. Myöskään työntekoa hän ei tuomitse. – Varsinkin maisteritasolla on hyvä, että kerää kokemusta myös työelämästä. En ole kuitenkaan vakuuttunut, että tämä on paras ratkaisu ensimmäisinä opiskeluvuosina. –Ymmärtääkseni nykyään opiskellaan vähemmän ja ollaan enemmän töissä kuin ennen. Se on pikkuisen vaarallista. Björkman kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen ja epätyypillisiin ratkaisuihin. – Strategian perusjuttuja on, että jos tekee samaa kuin muut, on vaikea pärjätä hyvin muiden joukossa. Kandiuudistus tulee tarjoamaan mahdollisuuksia kokeilla eri aihealueita ja päättää sitten maisteritasolla, millaisen osaamisprofiilin itselleen kehittää. Hän siteeraa YouTube-hitiksi noussutta Steve Jobsin puhetta Stanfordissa vuodelta 2005. – Stay hungry, stay foolish. Voisi päteä myös opiskeluun. Fiilis tulevasta viisivuotiskaudesta on hyvä. – Totta kai odotan sitä, että tulee paljon jänniä hetkiä ja haasteita. Kiinnostus ja kritiikki ovat Björkmanin mielestä olennaisia, kun tavoitetasoa nostetaan. – Asiat eivät tapahdu vuodessa tai edes viidessä vuodessa. Huippukauppakorkeakoulun kehittäminen on pitkä prosessi. Kun uudelta dekaanilta kysyy, millaisen viestin hän haluaisi antaa henkilökunnalle ja opiskelijoille, hän vastaa ytimekkäästi: – Me tehdään tämä yhdessä. KUKA? KTT Ingmar Björkman Syntynyt 1959, varttunut Norjassa, asunut ja opettanut useissa korkeakouluissa maailmalla. Kolme lasta, vanhin opiskelee Aallossa. Vaimo on ammatiltaan tutkija. Huippututkija erityisesti International Human Resource Managementissa. Saanut Vuoden opettaja -palkintoja niin Hankenilta kuin Kiinasta ja INSEADistakin. Johtaa Aallon kauppakorkeakoulua seuraavat viisi vuotta. 15 16 / k y lt e r i / k y : n s t r at e g i a 1 / 2012 / KOE MUUTOS t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a & e l l a ma l m k u vat / k a r o l i i n a pä r n ä n e n Kylteri sai käsiinsä lähes valmiin KY:n strategiapaperin. Selvitimme, miten tutkintovaatimusten tiukentumiseen on varauduttu ja kuinka Otaniemi vallataan. Yhdistys- ja säätiömuotoinen KY on toiminut täydellä höyryllä jo kaksi vuotta. Toimintaa ohjaavan virallisen strategian muodostamista lykättiin siihen saakka, että isot, toiminnan organisointiin vaikuttavat päätökset muun muassa Aalto-yliopiston taholta ovat selvillä. KY:n edustajiston ja yhdistyksen sekä säätiön hallituksen jäsenistä koottu strategiatyöryhmä aloitti työnsä maaliskuussa 2011. Post-it-lapuille on kirjoitettu satoja ideoita lukuisissa workshopeissa. Homma alkaa löytää lopulliset suuntaviivansa. Strategiaa on rakennettu täysin puhtaalta pöydältä. Lähtökohdaksi ei otettu nykyistä palvelutarjontaa tai ylioppilaskunta-aikaista organisaatiorakennetta. Sen sijaan visioinnissa on huomioitu niin valtion pyrkimykset lyhentää opiskeluaikoja kuin Kauppiksen kandiopetuksen siirtyminen Otaniemeen. Seuraavalla aukemalla esitellään tulevaisuuden KY:tä. 17 18 / k y lt e r i / k y : n s t r at e g i a 1 / 2012 / Antti Melander, KY-säätiön puheenjohtaja 2012: – KY tulee aina olemaan siellä, missä kylterit ovat. KY:n toiminta tulee jatkossa olemaan kaksinapaista, osin Helsingissä ja osin Otaniemessä. Tämä edellyttää tiloja kyltereille myös Otaniemeen. Siksi tänä vuonna KY:llä panostetaan suuresti Otaniemessä tarvittavien tilojen suunnitteluun. Myös kanditason kylterit tarvitsevat ilman muuta lähellä olevia tiloja harrastustoimintaan ja oleskeluun: kokouksiin, opiskeluun, juhlintaan ja hengailuun. Oppia ikä kaikki yhteisöllisyys on uusi musta kaikkien ky? missä on kylterin koti? KY:n uudet arvot ovat kehittyminen ja yhteisöllisyys. Jälkimmäinen syntyy, kun tehdään yhdessä. Strategiassa korostetaan, että KY:llä arvostetaan monenlaista sitoutumista. Toimintaa pyritään kehittämään suuntaan, jossa myös pienemmällä tai lyhytkestoisemmalla panostuksella on mahdollisuus osallistua. Strategiassa sanotaan, että KY on kaikkia jäseniään varten: KY on kokonaisuus, johon kuuluu lähes kaikki kauppiksen opiskelijat ja heidän järjestämänsä opiskelijatoiminta. Aika näyttää, millaiseksi tulevaisuuden KY-identiteetti muotoutuu, kun kandit siirtyvät Otaniemeen ja Aaltoyhteisö kehittyy. Yhteisöllisyys tulee kuitenkin varmasti leimaamaan kylteritoimintaa jatkossakin. Miten KY-identiteettiä vaalitaan Aallossa? Tulevaisuuden KY tarjoaa joustavasti tilaa harrastustoimintaan ja vapaaseen oleskeluun. Esimakua on saatu jo KY Loungen eli KY-talonkutoskerrokseen pystytetyn oleskelutilan myötä. Syksyllä 2011 kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutettu pilottiprojekti synnytti KYtaloon vapaan oleskelun tilan, jollaista KY:llä ei aiemmin ollut. Suosion perusteella tilausta todellakin oli. KY-talo on yksi KY-toiminnan kulmakivistä, mutta miten käy tilojen kun kandiohjelmat siirtyvät Otaniemeen 2013? Sauli Böhm, puheenjohtaja, KYH’12: – KY:tä pyritään viemään erilaisten pilottihankkeiden avulla kohti projektiluontoisempaa toimintakulttuuria. Isojakin projekteja voidaan toteuttaa pilkkomalla ne pienemmiksi osiksi, jolloin mukana voi olla vaikka vain osan matkaa. Sauli Böhm, puheenjohtaja, KYH’12: – Itse en jaksa uskoa kauhukuviin kauppatieteellisen alan kutistumisesta joksikin monialayliopiston hybriditutkinnon sivujuonteeksi. Otaniemeen muutto tuo mukanaan haasteita, mutta ennen kaikkea se on mahdollisuus uudistaa toimintaa. Me kylterit pidämme yhtä, mutta toisaalta sopeudumme mihin vain. Mitä ahtaammalle meidät ajetaan, sitä tiiviimpi porukka olemme. KY tukee tärkeimmän yhteistyötahonsa, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tavoitetta nousta maailmanluokkaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa opintoja tukevan toiminnan järjestämistä. Oppimisen ja kehittymisen ei tarvitse tarkoittaa stressiä ja yötä myöten puurtamista. KY tarjoaa hauskaa ja laadukasta tekemistä, joka ei eristä opinnoista, vaan tukee koulussa opittua. KY:läiset pääsevät soveltamaan taitojaan käytäntöön monipuolisen harrastustoiminnan kautta. KY on hyvä ja turvallinen paikka kokeilla, ottaa vastuuta ja jopa epäonnistua. Tapio Melgin, strategiatyöryhmän jäsen, koulutuspoliittinen vastaava, KYH’11: – Opiskeluaika korkeakoulussa on oppimisprosessi. Se koostuu paitsi opinnoista, myös kaikesta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, työnteosta, järjestötoiminnasta ja mistä tahansa kokemuksista, joita tänä aikana opiskelija saa. Myös koulun puolella olisi toivottavaa, että oppimiskult- tuuri kehittyisi suorituskeskeisyydestä laajemmin itsensä kehittämiseksi. EntäS bileet? Paitsi tukea, KY haluaa tarjota myös vastapainoa vaativille opinnoille. Tutoroinnin ja mursujaisten ansiosta kylterin koti tulee uusille jäsenille tutuksi ja helposti lähestyttäväksi. Strategiassa puhutaan tapahtumatarjooman jatkuvasta arvioinnista. Liittyykö tämä nyt niihin opintojen tehostamistoimenpitesiin – pelätäänkö KY:llä ettei bileisiin riitä osallistujia? Miro Hemanus, kulttuurivastaava, KYH’12: – KY:llä järjestetään jatkossakin laadukkaita tapahtumia opiskelun vastapainoksi vapaaehtoistoimijoiden arvokkaalla tuella. Kerhotoimijoiden roolia sektorilla kasvatetaan, mistä kertoo myös kerhosihteerin palkkaus KY:n toimistolle. Toimijoiden runsas lukumäärä on rikkaus ja mahdollistaa laajan tapahtumatarjonnan. Pelko siitä, että kukaan ei ehtisi bilettää tiiviin opiskelutahdin ohessa on mielestäni turha. Uskon että bileiden tarjoama yhteisöllisyys ja vastapaino tulevat aina olemaan iso osa KY:tä. Tapahtumaportfoliota arvioidaan jatkuvasti ja järjestetään sellaista toimintaa, jonka KY:läiset kokevat mielekkääksi. kuka maksaa? KY:n nykyinen toiminta on mahdollista KY-säätiön toiminta-avustusten ansiosta. Toiminnan rahoittaminen ei kuitenkaan ole säätiön ainoa toimintamuoto, vaan se tukee Aallon kyltereitä monin tavoin. Esimerkiksi vaihtoapurahat, stipendit ja toiminta-avustukset kuuluvat säätiön tukimuotoihin. Strategiassa on säätiön osalta nostettu esimerkiksi apurahojen kehittäminen. Antti Melander, KY-säätiön puheenjohtaja 2012: – Säätiö jakaa vuosittain noin 750 000 euroa apurahoina, stipendeinä, toimintaavustuksina ja tunnustuspalkintoina. Lisäksi tarjoamme tiloja ilmaiseksi kyltereiden käyttöön. Pyrimme kehittämään KY-ylioppilaskunnalta periytyneitä tukimuotoja siten, että yhä useampi opiskelija pystyy niistä hyötymään ja että ne vastaavat nykyopiskelijan tarpeita. Mietinnässä on muun muassa tunnustuspalkintohaun uudistaminen, jotta se palvelisi myös kandidaattitason opiskelijoita. Kehitteillä oleva uusi apurahojen hakujärjestelmä voi myös mahdollistaa entistä joustavammat hakuaikataulut. Strategiassa puhutaan kulttuuri- ja harrastustoiminnan lisäksi KY:n yritysyhteistyön kehittämisestä monipuolisemmaksi. Yrityssuhdetoiminnan tarkoitus on hyödyttää kaikkia osapuolia, eikä yksinomaan tuoda lisämassia kassaan. KY haluaa tukea yritysten ja opiskelijoiden kohtaamista. Strategiatyö jatkuu vuonna 2012. Lopullinen versio valmistuu kevään aikana. Jutussa mainittujen haastateltujen lisäksi haastateltiin strategiatyöryhmää vetänyttä vuoden 2011 KY:n edustajiston puheenjohtajaa Lotta Pietilää sekä hyödynnettiin vuoden 2011 loppuun mennessä valmistuneita strategian työmateriaaleja. 19 20 1 / 2012 / / k y lt e r i / k o h u d i e t i t markkinoiden varas!¡! Yritykset ovat pahoja ja kuluttajat edesvastuuttomia. Maailma tuhoutuu. Kukaan ei välitä. Vastamainokset pyrkivät herättämään kriittisyyteen kulutusjuhlaa ja sitä hypettävää mainontaa kohtaan. t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u vat / p e t r i a n t t i l a 21 22 1 / 2012 / / k y lt e r i / v a s ta m a i n o k s e t // ilmastonmuutos. siitä on hyvä hössöttää! // Reittivinkki: YTV ja HKL testaavat yhdessä Neste Oilin kanssa uutta linjaa Kaakkois-Aasian palmuöljyplantaaseilta Helsinkiin Kuva näyttää juuri niin mainokselta, että sen sanoma tulee helposti niellyksi ennen kuin huomaa siinä mitään epäilyttävää. Pesuainepullo on kuvattu alaviistosta, taustalla sinisävyinen maailma säihkyy puhtaana, valkoinen syreeninoksa vihjaa tuoksusta. Punainen tehosteväri vie huomion tuotteen nimeen. ”Mr. Polish – Sininen Sireeni” (ks. kuva 2.) lupaa poistaa eitoivotun kuonan, pinttyneimmätkin sivulliset ja toimittajat kaduilta. Entinen sisäministeri Kari Rajamäki tuijottaa pesuainepullon kyljestä kädet puuskassa. Hetkinen. Vuosi on 2006. Kiasman edusta vilisee palestiinalaishuiveja ja maihinnousutakkeja. Anarkistien koolle kutsuma Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta vastustava mielenosoitus Smash ASEM on alkamaisillaan, kun mellakkapoliisien armada saartaa viisisataapäisen joukon. Mukana on useita sivullisia. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja johtaa myöhemmin kymmeniin syytteisiin virkavallan vastustamisesta. Kun valtiojohto kiittelee poliisin toimintaa mellakan estämiseksi, kasvaa huoli virkavallan toimivaltuuksia kasvattavasta uudesta poliisilaista. Pesuainepullosta tuttu, poliisin määrärahojen ja tutkintavaltuuksien kasvattamista ajanut ministeri Rajamäki on yksi hartaimmista kiittelijöistä. Voima-lehden Vastamainos-juttusarjaa viime vuodet luotsannut Klaus Welp valottaa linkkiä ministerin ja pesuainepullon välillä. – Mr. Polish oli ensimmäisiä vastamainoksia, mitä tein aloittaessani Voiman AD:nä ja valokuvaajana vuonna 2005. Smash ASEM:in yhteydessä se nousi uudestaan ajankohtaiseksi, ja viilasimme alkuperäistä versiota hieman, Welp kertoo. Hän kääntyy kahvilatuolissaan ja osoittaa Lasipalatsin lippaa. – Kiipesin tuonne kuvaamaan piiritystä, kun en enää päässyt linjan läpi ihmisjoukon keskelle, hän muistelee reilun viiden vuoden takaista hässäkkää. Vastamainokset ovat vuodesta 1999 ilmestyneen Voiman tunnetuimpia juttuformaatteja. Sarjan toistaiseksi viimeinen, Voi Voi -lehden kansi irvaili emolehden punavihreälle maailmantuskalle. Mainonnan kuvakieltä ja puhuttelutapaa imitoivat vastamainokset ovat osa culture jammingiksi kutsuttua liikettä, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteiskunnallista muutosta häiritsemällä ja härnäämällä valtavirtakulttuuria ja sen konventioita. Tai ainakin herättää keskustelua. Voiman vastamainokset ja mainosparodiat syntyvät yhteistyönä lehden toimituksessa. Ideat tulevat tyypillisesti kadulta. – Kuljen jatkuvasti eräänlainen skanneri päällä ja luen mainoksia kuin piru raamattua. Ideointiprosessin käynnistää joko aggressiivisen mainoskampanjan synnyttämä ärsytys, tai sitten ajankohtainen, tärkeä asia joka kaipaa huomiota. Vastamainosten teemasta voisi aina kirjoittaa myös lehtijutun, Welp kertoo. Vastamainokset ovatkin ennen kaikkea journalismia. Ne vain pelaavat samoilla työkaluilla kuin mainonta ja visuaalinen kulttuuri. Ero on siinä, että mainoksia ei ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti, vaan ne vetoavat mielikuviin ja tunteisiin. Vastamainokset taas on tarkoitettu ymmärrettäväksi juuri niin kuin ne kirjoitetaan. – Mitään viatonta touhua nykyinen mielikuvamarkkinointi ei ole. Tuotteet häviävät taustalle, kun myydään ystävyyttä, veljeyttä, tasa-arvoa ja menestystä, Welp avautuu. – Haluamme kasvattaa lukijoiden medialukutaitoa. Tietenkin pointtina on herätellä kriittisyyteen myös mainontaa ® Rajamäen Mr. Polish -Sininen Sireeni suorastaan räjäyttää lian pois kaduilta. Se poistaa ei-toivotun kuonan, pinttyneimmätkin sivulliset ja toimittajat aktiivisen tehoaineensa Uuden Poliisilain* voimalla. Nyt voit poistaa ristiriidat kaduilta myös ennakoivasti, nykyaikaisiin ® Rajamäen Mr. Polish -siivousvälineisiin on ohjelmoitu esteettinen häiriöaineksen tunnistin. TEE LIASTA HISTORIAA ENNEN KUIN SE EDES SYNTYY! ”Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän käyttäytymisellään aiheuttaa taikka hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymisestään ja aiemmasta käyttäytymisestään vastaavassa tilanteessa voidaan päätellä hänen todennäköisesti aiheuttavan huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.” *UUSI POLIISILAKI, 20 §: RIKOKSILTA JA HÄIRIÖILTÄ SUOJAAMINEN 1. 2. 23 24 1 / 2012 / / k y lt e r i / v a s ta m a i n o k s e t kohtaan. Nimestään huolimatta vastamainokset eivät ole mainosvastaisia, tai edes yritysvastaisia. Teemme näkyväksi vaikuttamisen ja vallan rakenteita, joita mainonta kätkee alleen. Ilmastonmuutos. Siitä on hyvä hössöttää, kun sataa lunta tai on helle. Spekuloituja seurauksia on helppo päivitellä kampaamotuolissa ja roskakatoksella naapuriin törmätessä. Äkkiä sanottu on äkkiä unohdettu: hetken päästä voi istahtaa citymaasturin rattiin ja karauttaa hypermarkettiin hamstraamaan muoviin pakattua tarjousnautaa. Lehdessä, telkkarissa ja bussipysäkin valotaulussa sanotaan sen olevan ok. Tämä huolettaa Welpiä erityisen paljon. – Kulutuksen seireenit lirkuttelevat meille kauniita sanoja, vaikka kaikki ovat tietoisia siitä, mikä nykyisen kulutuksen hinta on. Kuin Titanicin kansituoleja siirreltäisiin, vaikka jäävuori piirtyy horisonttiin koko ajan suurempana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voisi verrata sotatilaan, ja ne näkyvät jo kehitysmaissa. Pian meilläkin. Welpin odotukset poliittiselta taholta ovat vähäiset. Mies näyttää hetken siltä kuin kantaisi koko planeettaa harteillaan. – Kovasti tässä pähkäilen, mitä voisi tehdä. Vastamainoksissa on ravisteltu paljon paikallaan junnaavaa ilmastonmuutoskeskustelua (5.) . Tavoitteena on siis osoittaa, miten me kuluttajakansalaiset kusemme omiin muroihimme niellessämme päivästä toiseen markkinointikoneistojen suoltamaa mielikuvasontaa, vaikka maa jalkojemme alla mätänee? Kuulostaa huutelulta tyhjällä torilla. Perinteinen journalismi osoittaa syyttävän sormen tyypillisesti poispäin lukijasta, kohti yhteistä vihollista – valta-asetelman isompaa ja vahvempaa. Vastamainokset sen sijaan puhuttelevat parodian kohteidensa tapaan suoraan kuluttajaa, minua ja sinua, vaikka kritiikki kohdistuu yrityksiin. Miksi kuluttajia pitää syyllistää, jos yritykset kuitenkin pyörittävät suurta lietemyllyä? – Toivoisin että asioita ja asenteita voisi muuttaa syyllistämättä ihmistä, mutta kai tässä jollain tapaa sitäkin tehdään. Kulutusestetiikka ja mainonnan sisällöt turruttavat helposti mukavuuden tilaan. Ei siinä välttämättä halua kuulla soraääniä. Siksi paras keino on vähän ravistella, mutta ehdottomasti huumorin kautta. Silloin viesti vetoaa ja jää mieleen paremmin kuin silkka murhaajaksi ja ympäristönraiskaajaksi julistaminen, Welp pohtii. Muutoksen tulisi tapahtua monella rintamalla. – Tarvitaan yksittäisiä kulutusvalintoja kokonaisvaltaisempaa ajattelutavan muutosta. Yritysten vastuu on tietenkin suuri. Olisi tärkeää nähdä vähän kvartaalia pidemmälle. Yri3. 4. 5. 25 26 1 / 2012 / / k y lt e r i / v a s ta m a i n o k s e t // kansallisvaltioiden sijaan voitaisiin puhua brandivaltioista. // tykset ovat jo niin globaaleja toimijoita, että kansallisvaltioiden sijaan voitaisiin puhua brändivaltioista, jotka vaikuttavat valtaapitäviin ja siirtyvät tarvittaessa maasta toiseen. Yhteiskunnallinen parodia on siis perusteltua siirtää yrityksiin. Welp kääntyy taas ikkunaan ja katsoo Kiasmaa. Suomalaisen nykytaiteen lippulaivaan liittyy muitakin muistoja kuin mellakkapoliisin ja anarkistien yhteenotto. Alkuvuodesta 2011 Welp otti Kiasman johtoon yhteyttä ja tarjosi retrospektiivistä vastamainosnäyttelyä museon sisä- tai ulkotiloihin. Vastaanotto oli positiivinen.Welp kävi näyttämässä kuvia Kiasman johtajalle. Sitten tiskiin lävähti disclaimereitä: Kiasman sponsoreita parodioivia vastamainoksia ei saisi sisällyttää näyttelyyn. – Piti kuulemma vähän katsoa, mihin on päätään työntämässä. Voiman toimituksessa oltiin yhtä mieltä siitä, että yhtään teosta ei voida jättää pois. Journalistisesta vapaudesta ei tingitä. Parin viikon päästä tuli vastaus: näyttelyä ei tällä erää haluta Kiasman tiloihin, Welp kertoo. Juttu päätyi uutisiinkiin. Luonnollisesti Kiasmalle omistettiin oma vastamainos (1.). Herännyt keskustelu kiinnitti huomion sponsoroinnin ongelmaan, joka toistuu myös yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksessa. Hyötyaaltoyliopisto. Huipputeollisen korkeakoulun Masters from Mars-lopputyönäyttely. Ei todellakaan yllätä, että myös Aalto-yliopisto on saanut sivalluksensa vastamainosten säilästä (3. ja 4.). Welp on opiskellut ja opettanut itsekin Taikissa. – Aalto-yliopiston läpirunnaaminen ja innovaatiokiima ovat IT-kuplan seurausta. Suuria puheita ja visionäärien meuhkausta. Aaltoa voisi verrata puuhun, jonka latvan halutaan kukoistavan, ja sitten sahataankin juuri muka tarpeettomana pois. Homma kulminoituu taideopetukseen, joka ei suoraan tuota mitään. Kuitenkin ruohonjuuritason taidepöhellys on se, mistä vaikkapa muotoilun innovaatiot syntyvät, luovasta ja vapaasta tekemisestä. Eivät ne synny sanomalla, että nyt halutaan mullistavaa muotoilua. Vaatinee melkoista selkärankaa riskeerata oma tulevaisuutensa ottamalla nillittäjän ja kyseenalaistajan viitta harteilleen? Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Masters of Artsia kritisoivan vastamainoksen jälkeen Welpiä pyydettiin suunnittelemaan seuraavan MoA:n ulkoasua. Hän myös vetää vastamainoskurssia kritisoimassaan Aalto-yliopistossa. Räksyttäminen ei siis välttämättä tarkoita, että pitäisi repiä CV ja valmistautua luomaan valtakunnanidealistin uraa yhteiskunnan marginaalissa. – Tosiasiassa keskustelun herättäminen voi avata monia ovia, kunhan kritiikki on perusteltua ja hoitaa hommansa tyylikkäästi. Voima-lehtikin on 85-prosenttisesti mainosrahoitteinen, mistä syystä sen sopivuutta vastamainosten julkaisualustaksi on kyseenalaistettu. – Minusta se vain osoittaa, että ruokkivaa kättä voi ja pitää huoletta pureksia. Omalla kohdallani se on toiminut jo yli kymmenen vuotta, Welp hymyilee. 27 28 1 / 2012 / / k y lt e r i / k o h u d i e t i t haluatko työskennellä huippuorganisaatiossa? 29 benchmark k y lt e r i k u o k k i i to i s t e n b i l e i s s ä , lu e n n o i l l a ta i m u i s s a m e i n i n g e i s s ä . mainos Kauneus pelastaa maailman teksti / eer o vassinen kuvat / juhana honk anen Uudessa juttusarjassa käydään kuokkimassa tapahtumissa, joissa ei taatusti ole toisia kyltereitä ja raportoidaan mahdollisimman tarkasti. Avausjutun kohteeksi valikoitui Nufit 2012, yhdestoista Nuorten filosofiatapahtuma, joka järjestettiin tammikuun puolivälissä Helsingin Paasitornissa. Teemana kaksipäiväisessä tilaisuudessa oli kauneus. Paasitorni lienee kyltereille tuttu vain SDP:n vaalivalvojaiskuvista. Mainiota. 30 1 / 2012 / / k y lt e r i / b e n c h m a r k 31 // päivän ehdoton kohokohta on timo harakan luento kapitalismin kauneudesta. // Saavun Nufitin avauspäivänä perjantaina Paasitorniin kuulemaan Paavo Väyrysen puheenvuoroa kauneuden politiikasta. Kierrän median akkreditoitumispisteen kaukaa; haluan koko totuuden, en kiillotettua kuvaa. Tapahtuman osanottajakunta on silmiinpistävän nuorta, selkeästi lukioikäistä. Rastoja, kangaskasseja, rintanappeja, samettia. Tupakkapaikalla on tietysti ruuhkaa. Yritän siellä luoda kontaktia paikallaolijoihin, jotka väittelevät Nietzschestä: Kun jonkun teon luonnolliset seuraukset eivät enää ole luonnollisia, vaan ajatellaan niiden johtuneen taikauskon käsite-kummituksista… Käsite-kummitus? Jumala on tosiaan kuollut. Poltan rekvisiitaksi ostamastani askista yhden tupakan. Poistun yskien ja ilman kontakteja. Tupakkapaikkataktiikka ei toiminut, mutta en hätäänny. Ministeri Väyrynen aloittaa kauniilla lainauksella estetiikan merkityksestä politiikassa ja jatkaa kääntämänsä Richard Coudenhove-Kalergin paneurooppalaisen ajattelun esittelyllä – valitettavasti päätyen lopulta kuntauudistuksen dissaamiseen. Ei vakuuta. Tarvitsen oikotien päästäkseni sisemmäs tapahtuman ajatusmaailmaan. Tarvitsen apua. Lauantaina palaan toiveikkaana. Löysin edellisyönä oppaan viemään minut syvemmälle Paasitornin rintanappien, rastojen ja kangaskassien maailmaan. Lemmy Kilmisterin näköinen nuori ja miellyttävä intellektuelli lupasi toimia henkioppaana matkallani. Ystävällisesti hän antoikin minulle vinkkejä ja sovimme tapaavamme myöhemmin. Aloitan kevyesti filosofisella teehetkellä, jossa sinologi Pertti Seppälä luennoi teekulttuurista ja synkretismistä Kiinan historiassa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että kungfutselaisten kauneusihanne tavoitteli tasapainoa ja harmoniaa. Taolaiset taas pyrkivät taiteessa luonnonmukaisuuteen ja spontaaniuteen. Mutta yhden totuuden ajattelu on pääosin ollut kiinalaisille vierasta. Teekulttuuri yhdistää eri oppeja. Jatkan seuraamalla erittäin kovatasoista lukiolaisten väittelykilpailua. Finaali Salon ja Ressun lukioiden välillä haastaa ja puolustaa väitettä sivistyneen ihmisen on tunnettava taiteen klassikot. En tosin tiedä kumpi voitti, koska olin vessassa tulosten julkistamisen aikaan. Päivän ehdoton kohokohta on Timo Harakan luento kapitalismin kauneudesta. Kapitalismia voidaan lähestyä kahdelta kantilta: toisaalta järjestelmänä, joka on suljettu ja joka määrittää ”todellisuuden” omien määritelmiensä ja ehtojensa mukaisesti. Tämä järjestelmä on omalakinen ja omavoimainen, se on miehittänyt muut elämänalueet. Toisaalta taloustieteenä, joka nojaa fiktiivisiin syy-seuraus-suhteisiin ja metaforiin, joiden empiirinen todistusvoima on usein kyseenalainen. Tämä oppi on totalisoiva, itseään totena pitävä. Se ei reflektoi eikä korjaa itseään. Myös eugeniikka on totalisoiva tiede. Ongelma piilee siinä, ettei taloustiede arvioi itseään kriittisesti, koska sen harjoittajat eivät pidä työtään ihmistieteenä, vaan luonnontieteenä. Sen tulokset ovat objektiivisia, kiistattomia lakeja. Olen päässyt asian ytimeen. Raskaaksi käyneet keskustelunavaukset eivät kuitenkaan enää sovi alkavaan lauantai-illan huumaani ja otan yhteyttä Lemmyyn. Siirryn kehotuksesta välittömästi Rytmiin, jonka täydessä nurkkapöydässä on jo käynnissä keskustelu eilisistä tantraseksi-bileistä, joista joku on kuullut. Ryhmä koostuu estetiikan, kasvatustieteiden ja taidehistorian opiskelijoiksi tunnustautuvasta seurakunnasta. Keskustelumme pyörii aina valomerkkiin saakka. Mikä merkitysero teekulttuurilla on kiinalaisessa kulttuurissa verrattuna japanilaiseen? Tukahduttavatko instituutiot taiteen? Onko kauneus opittua? Lopulta tarjoilu loppuu. Kävellessäni ulos tuosta taiteilijoiden ja sellaisiksi haluavien suosimasta ravintolasta ajattelen, voiko kauneus pelastaa maailman. Vastausta saisin pohtia vielä jatkoilla. Katsoessani matkan varrella kohti avonaista vettä kysyn, milloinkohan Eläintarhanlahti jäätyy? Aineen muuttuminen olomuodosta nesteestä kiinteäksi on jatkumo, joku vastaa. Juuri niin. 32 1 / 2012 / / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i shh... reittaus henkilökohtaisesti Kylteri arvostelee ja vertailee elokuvia, kirjoja, kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia. Kerromme miltä se tuntuu. Ehdota aihetta: kylteri.fi. tyy kuvaamaan tehotuotannon eri vaiheita. Samanaikaisesti näiden tuotantovaiheiden työntekijät kertovat katsojalle toiveikkaita, traagisia ja toisinaan koomisia tarinoita elämästään ja unelmistaan. Itse tuote pysyy mysteerinä matkan loppumetreille asti, mikä luo elokuvaan jopa hieman jännitystä. Viipyilevässä tyylissä on paljon samaa kuin elokuvan tuottaneen Joonas Berghällin omassa dokumenttielokuvassa Miesten vuoro vuodelta 2009. Toisinaan kuvamaailma ja tarinat voivat tuntua katsojalle hieman irrallisilta, mutta jos pidit Miesten vuoron verkkaisesta turinoinnista saunanlauteilla, pidät todennäköisesti tästäkin. Dokumentti ei saarnaa kettutyttömäiseen tyyliin, vaan ikään kuin seuraa sivusta einesruoan matkaa ja sen eteen töitä tekeviä ihmisiä. Elokuvan nähtyään tekee kieltämättä mieli hypätä trendijunaan ja suosia lähiruokaa. Toisaalta, häviäisikö näin viimeinenkin tienaamismahdollisuus matkan varrella tavatuilta, työtään arvostavilta duunareilta? Maha pystyssä mursuna Miltä tuntuu saada kaksi sinistä viivaa ensimmäisenä opiskeluvuonna? ”Heinäkuussa tuli pääsykoetulokset. Elokuussa sain tietää olevani raskaana. Se oli shokki, vaikka poikaystäväni oli valmistumassa ja olimme puhuneet, että lapsia saisi tulla minun opiskellessani. En ollut kuitenkaan odottanut, että se kävisi niin nopeasti. Olin siis raskaana aloittaessani Kauppiksessa. Mursusyksy meni siinä mielessä vähän ohi, että jäin paitsi kaikesta riekkumisesta. Tutustuin ihmisiin koulussa, mutta varmaan kauppiskaveripiirini olisi laajempi jos olisin pystynyt käymään täysillä myös bileissä. Olin itse pitänyt pari välivuotta, joten tuntui, että olen vähän eri aaltopituudella suoraan lukiosta tulleiden kurssikavereiden kanssa. Kuilu kasvoi kilpaa mahan kanssa. Kun raskaus alkoi näkyä ulospäin, alkoi tuijotus. Harva tuli kysymään suoraan, mutta kuulemma ihmiset puhuivat selän takana jonkin verran. Olin se raskaana oleva tyttö. Lapsi syntyi mursuvuoden keväällä. Tein opintoja koko kevään, joskin viimesiessä periodissa vähän kevennetysti. Synnytys oli aika kamala kokemus, mutta kaikki meni ihan hyvin. Kolmisen viikkoa lapsen syntymän jälkeen oli Hukkaputki ja lähdin ensimmäistä kertaa opiskeluaikanani kunnolla radalle. Se tuntui hyvältä ja vapauttavalta. Haalarit oli myös oikein mukava asu. Kaverit ja puolitutut tulivat ihmettelemään, missä 33 mahani on. Kerroin, että kotona isin kanssa. Ylipäätään olen ollut todella helpottunut siitä, miten normaalia elämää olen saanut elää lapsen syntymän jälkeen. Eniten pelkäsin sitä, että koteloidun vauvan kanssa kotiin, enkä enää muista elää omaa elämääni. Olen nähnyt, kuinka jotkut lakkaavat olemasta ihmisiä tullessaan äidiksi. Äitini on ollut korvaamaton apu. Hänen ansiostaan pystyin jatkamaan opiskelua helposti. Lapsellamme on myös loistavat kummit, joita olen niin ikään nakittanut vaikka puistoon lapsen kanssa jos minun on pitänyt mennä luennolle. Paras kummilahja onkin viettää aikaa lapsen kanssa. Välillä olen ottanut lapsen myös kouluun. Se herättää enimmäkseen vilpittömän positiivista uteliaisuutta, mutta myös hämmennystä – rattaat Raflassa on todella harvinainen näky. Jossain Helsingin yliopistolla se on ihan normaalia, ja UniCafessa on aina vähintään muutama muksu. Lapsen saaminen nuorena on ollut antoisaa. Myös kroppa toipuu synnytyksestä nopeammin kuin kypsemmällä iällä. Ainoa miinus on itse raskausaika pahoinvointeineen ja valtavine mahoineen. Yhdeksän kuukautta on pitkä aika tuntea olonsa epämukavaksi. Mutta kyllä tämä on ollut kaiken sen arvoista.” Nainen, 25 vuotta. t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u va / k a r o l i i n a pä r n ä n e n Kenelle: Elintarviketeollisuuden globaalista tuotantoketjusta kiinnostuneille kyltereille ja muille dokumenttielokuvan ystäville. Huom! Ei suositella heikkovatsaisille. Yksityiskohta: Entinen rikollinen ja alkoholisti, nykyinen puolalainen teurastaja, kertoo kuinka haluaisi leikata pallit irti nuoren vaimonsa salarakkaalta. terävä purkinavaaja Säilyke, tuo opiskelijan ruokaympyrän kuningas, joka sopii Kelan tukemaan menuun. Oletko koskaan miettinyt miten purkkiravinto päätyy äiti maan kupeista lautasellesi? Katja Gauriloffin ohjaama kotimainen dokumenttielokuva Säilöttyjä unelmia seuraa säilykepurkin kulkemaa tuhansien kilometrien matkaa Brasilian malmilouhoksilta lukuisten eri tuotantomaiden kautta purkittamoon Ranskaan, ja lopulta suomalaisen supermarketin hyllylle. Elokuvan eleettömän kaunis visuaalinen maailma keskit- Säilöttyjä unelmia Elokuvateattereissa 27. tammikuuta 2012 Ohjaaja: Katja Gauriloff Tuottaja: Joonas Berghäll Kesto: 1 h 22 min Tähdet: **** t e k s t i / n o o r a j ä r n e f e lt k u va / f i l m i k ama r i 34 1 / 2012 / / k y lt e r i / r e i t ta u s reittaus wtf?! Kylteri arvostelee ja vertailee elokuvia, kirjoja, kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia. meta Muut esille tulevat asiat, jotka eivät yleensä liity mihinkään. Porvari nukkuu huonosti, jos ei urheile. Vertailussa porvarisporttilajit välineineen. tennis asu varusteet porvariarvo Suositut Lacosten pikee-paidat ja Wimbledonin valkoinen pukukoodi pitävät huolen, että pelaajilla on aina parasta päällään. Varusteisiin kuuluu ainostaan maila ja muutama pallo, minkä vuoksi laji on suosittu myös rahvaan keskuudessa. Kohtalainen. Tenniksen historia on hyvin bourgeoise ja laji on yhä yläluokan suosiossa, vaikkei olekaan eksklusiivinen. Porvariarvoa laskee lajin yleisyys. Settiin kuuluu yleensä 11 mailaa ja golfbägi, jonka heittäminen olalle saa välineurheilijan hurmoksenomaiseen tilaan. Korkea. Golf on yläluokkaisen vapaa-ajan ilmentymä ja pystynyt vahvasti porvarilajina. golf Asun pitää olla siisti – pitkät housut ja kauluksellinen olkapäät peittävä paita. Kengät ovat puvunkenkien ja nappiksien yhdistelmä, mikä tekee lajista lähestyttävämmän porvariherroille. purjehdus Suomenruotsalaisten ja kauppatieteilijöiden suosimat purjehduskengät ja kansitakit auringossa vaalentuneiden hiusten kera. Nettivene.comista saa ostettua kilpapurjeveneen noin 25 000 euron kohtuulliseen hintaan. Laadukkaampi pursi maksaa 100 000–300 000 euroa. Korkea. Purjehdus ei ole harrastus vaan elämäntyyli, joka vaatii rahaa ja aikaa. hevospoolo Poolokypärä, ruskeat pirtkävartiset saappaat ja muutenkin ratsastushenkinen asu. Maila, pallo ja pooloponiksi sanottu hevonen (hinta pari tuhatta euroa). Erittäin korkea. Hevospooloa harrastaa käytännössä ainoastaan aatelisten ja kuuluisien porvarisukujen jälkipolvi. teksti / pilvi paakk arinen kuvat / sanna k auha n e n ulkoavaruuden kylterit Mikä yhdistää kyltereitä ja humanoidirotua? Etu-Töölön lisäksi myös ulkoavaruudessa tavoitellaan vaurautta. Star Trekistä tutut ferengit ovat talouden ja kaupankäynnin hallitsevia kapitalisteja. Ensimmäisen kerran ferengeihin tutustuttiin scifisarja Star Trekin Uusi sukupolvi -sarjan episodissa The Last Outpost. Tutummaksi rotu tuli Deep Space 9 -avaruusaseman baarin omistavan ferengi Quarkin myötä. Ferengit pitävät voitontavoittelua ja henkilökohtaisen varallisuuden kartuttamista elämäntarkoituksenaan. He halveksivat näiden esteeksi rakennettuja tekijöitä, kuten ammattiliittoja, ylityökorvauksia ja henkilökunnan oikeuksia lomiin. Huolimatta siitä, että ferengit pilkkaavat ihmisiä pankkijärjestelmän keksimiseen kuluneesta ajasta, he pyhiinvaeltavat Wall Streetille symbolisen merkityksen takia. Siitä ei ole tietoa, poseeraavatko ferengit Facebook-profiilikuvissaan pronssisen sonnipatsaan vieressä yhtä usein kuin meidän rahoituksen lukijamme. Ferengit eivät tunne rasismia, viharikoksia tai luokkayhteiskuntaa, sillä kaikenlainen syrjintä on esteenä voitontavoittelulle. Sota on tosin aina eduksi liiketoiminnalle, mutta ferengit lähtevät itse harvoin sotajalalle. Edellä mainittuihin seikkoihin nähden outona yksityiskohtana on raportoitu ferenginaisten huonosta yhteiskunnallisesta asemasta ja täydellisestä poissaolosta liiketoiminnassa. Yhden teorian mukaan tällä pyritään saamaan eettisesti monin tavoin kehittyneemmät ferengit ihmisten silmissä huonoon valoon. Toisen teorian mukaan naisten pakottaminen pysymään kaukana rahasta ja kulkemaan ilman vaatteita ovat vain äärimmäisyyksiin vietyjä esimerkkejä suhteellisen edun käsitteen toteutumisesta käytännössä. Ferengi Rules of Acquisition: 13. Anything worth doing is worth doing for money. 41. Profit is its own reward. 89. Ask not what your profits can do for you, but what you can do for your profits. 109. Dignity and an empty sack is worth the sack. 189. Let others keep their reputation. You keep their money. 211. Employees are rungs on the ladder of success. Don’t hesitate to step on them. t e k s t i / a l e k s i a a lto k u va / k a r o l i i n a pä r n ä n e n 35 36 1 / 2012 / / k y lt e r i / r a f l a p o l i i s i raflapoliisi Kylterin tiedustelukoneisto ylläpitää yleistä järjestystä. 1. Suosikkisäilykkeesi? 2. Paljonko rahaa aiot polttaa VJ-viikolla? 3. Kerro terkkuja uudelle dekaanille. 4. Asteikolla 4-10, kuinka speksuaalinen olet? 5. Jatka lausetta: “Silmiäni usko en…” anna edes vähän! Haluamme palautetta lehdestä. Vaadimme sitä. kerro, mistä tykkäsit ja mikä oli tyhmää, niin tehdään ensi kerralla parempi. palautetta antaneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Nina Kaijasilta 4. vsk, International Design Business Management 1. Rainbow’n ananasmurska. Olen bränditietoinen kuluttaja. Pidän pakkauksen ilmeestä. 2. Olen tiukan budjetin tyttö. Etsin jonkun joka maksaa puolestani. 3. Anna palaa, Inkku! 4. 10+. Speksi on pakko kokea. Omstart Karpo! 5. “... Raflan kahvi halventunut on.” >> kylteri.fi >> facebook.com/kylteri >> [email protected] Jussi Herlin 6. vsk, International Business Communication 1. Jalostajan hernari. Täydellinen ateria! Lisäksi purkki toimii vesimittana. 2. Aika freeganina aion mennä. Mistään ruoasta ei saa maksaa. Jos riehaannun, saatan ostaa yhden drinkin pöytäosuuden jälkeen. 3. Lycka till uusiin tehtäviisi. t. Jussi 4. 10-. Miinus siitä, etten ole vielä esiintynyt speksissä. Asia korjataan lähiviikkoina. 5. “… kun se jätkä lauloi sen / joutsenlaulun / Lindholm-Ollien.” Elmo allén 3. vsk (talouselämän viestintä) 1. Tonnikala tomaattikastikkeessa. Hyvää ruisleivän päällä, juustoa väliin. 2. Muku ja kiku yhdistettynä arviolta 250 e. 3. Voishan niille printtereille jo jotain tehdä… 4. 6 eli välttävä. Vuonna 2002 esiinnyin tosin itse jäniksenä TKK:n fuksispeksissä. 5. (muistelee haikumittaa) “… artikkelin luin / sehän vei vain hetkisen.” Nina Harjulin 6. vsk, markkinointi 1. Kikherneet! Niissä on paljon proteiinia ja kermainen maku. Anjovistäytteiset oliivit ovat myös sairaan hyviä. 2. Ehkä 70 euroa. En osallistu mihinkään, koska olen aivan peeaa. 3. Ha en trevlig fortsättning på dagen. 4. 8 ½. Tänä vuonna puvustan ja maskeeraan. 5. “… kun näen auringon paistavan.” Sul Kagruup teksti / annaleena kur onen kuvat / harri liimatai n e n 37 1 / 2012 / KYLOOKS KY tiedottaa Aku Koalkoski, 1 vsk. ”En mieti pukeutumistani erityisesti, vaan laitan päälleni vähän mitä sattuu. Tämänpäiväiset kenkäni ovat englantilaisesta nettikaupasta. Vaatteeni ovat usein netistä ostettuja, sillä tilailen paljon tuotteita netin välityksellä. Laukkuni on Börjn Borg.” KY Looks myös netissä: kylteri.fi. teksti / pilvi paakk arinen kuva / lauri k ananoja Juhla humua vuosijuhlaviikolla! korkkaamiseen. Yrityssuhdesektori tuo Hartwallin Olutkoulun Yläkertsille helmikuussa. Luvassa erikoisoluiden maistelua, oluthanalla harjoittelua ja maistuva meininki! Tapahtumakalenteri Speksikästä menoa! 15.2. Vuosijuhlan etiketti- Vuosijuhlaviikolla päästään nauttimaan harvinaisesta herkusta, kun Apulanta villitsee kylterit Apollo Live Clubilla. Apis esittää kyltereille yksioikeudella suurimpia hittejään ja maistiaisia uudelta albumiltaan. Lisäksi tiedossa viileääkin viileämpää KY on Ice -teeman mukaista timanttiseuraa ja ilmaista skumppaa! Tätä spektaakkelia ei kannata missata! KY juhlii 101-vuotista taivaltaan arvoisissaan puitteissa Wanhassa Satamassa 25.2. Puhe naiselle, vanhat tanssit ja mahtava meno – sitä on luvassa jälleen näissä perinteitä kunnioittavissa kekkereissä, jotka eivät varmasti jätä ketään kylmäksi talvisesta säästä huolimatta! Vuosijuhlien jälkeistä oloa helpottaa KUJin järkkäämä Sillis! Mutta siis missä tapahtuu ja mitä? Jäämme odottamaan jännityksellä hassut hatut päässä keikkuen. KY-Speksi Luojan tähden paetkaa! tulee, oletko valmis? Lähde Gloriaan todistamaan kuinka kyltereistä kuoriutuu valovoimaisia näyttelijöitä, uskomattomia soittajavirtuooseja ja notkeita tanssijoita. Tsekkaa kaikki näytösajat tapahtumakalenterista, tai lähde vaikka kiertuefaniksi Mikkeliin! Omstart! Olutta, kiitos. Maistuuko mallasjuoma kaamosmasennukseen? Nyt on mahdollisuutesi oppia enemmänkin tuon jalojuoman nauttimisesta kuin vain eri keinot pullon SpeksiN Näytökset 16.2. KY-Speksi 2012: Ensi-ilta 29.2. 22.2. 2. näytös 23.2. 3. näytös 24.2. 4. & 5. näytös 1.3. 6. näytös 2.3. 7. näytös 14.3. kiertue: Mikkeli 15.3. kiertue: Lappeenranta 17.3. kiertue: Turku ja tanssikurssi 20.2. Hartwallin Olutkoulu 23.2. KY on icevuosijuhlakuntisetkot 23.2. Vuosijuhlakuntis – KY on Ice ft. Apulanta 25.2. KY:n 101. vuosijuhla 26.2. Sillis Muista tarkkailla KY:n tapahtumakalenteria --> kyweb.fi! 39 Kannen kuva: Karoliina Pärnänen
© Copyright 2024