Kylteri Nyt loppuu se talouskasvu! / Mursuvuosikertomus / Afrikka - sarvikuonojen maa / Terveisiä vessasta! 3 / 2012 2 3 / 2012 / / k y lt e r i / k o h u d i e t i t Lehden tekivät: Tiina-Mari Haka / Sofia Wilkman Laura Brotkin / Sauli Böhm / Noora Haraholma / Nelli Huikari / Henna Husso / Sini Jokinen / Iiro Kormi / Annaleena Kuronen / Maria Kvickström / Ville Larimo / Esa-Pekka Mattila / Tapio Melgin / Pilvi Paakkarinen / Sebastian Solomon / Tiina Vesa Henna Husso, 3. vsk. Pääaine: Johtaminen Kesällä: Aion tehdä vähän töitä ja nauttia lopun ajan auringosta! Parasta mursuissa: Välitön, aito innostus. Tähän lehteen: Kirjoitin jutun Kehyn Afrikanmatkasta ja koulunkäyntimahdollisuuksista Swazimaassa. Ville Larimo, 4. vsk. Pääaine: Taloustiede (the science of explaining tomorrow why the predictions you made yesterday didn’t come true today) Kesällä: Twistin’ by the Pool Parasta mursuissa: Viikset Tähän lehteen: Rikoin omia ja toisten ennakkoluuloja perehtymällä degrowthiin. Kiitämme: Elämää, maailmankaikkeutta ja kaikkien uskontojen jumalia. www.kylteri.fi 3 4 3 / 2012 / / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s 13 kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan kauppakorkeakoulun kampuksella. MoA vaan sullekin! Taiteilijoilta viedään kaikki. Nykyään MoA:kin on Masters of Aalto, jossa kaiken maailman kylterit ja teekkarit esittelevät lopputöitään. Sitä fiilistä en koskaan unohda. Kun aloitin Kauppiksessa, olin ehkä ylimielisempi kuin koskaan. Pääsin nippanappa sisään, mutta sitähän ei kukaan tiennyt, kun tärkeänä kaivoin järkälemäisen peruskurssin kirjan aamuruuhkaisessa bussissa matkalla perä-Espoosta Helsinkiin. Muistan mursusyksyn luennoista lähinnä sen, että olin aina hikinen ja huohottava juostuani Elielinaukiolta Nokia-saliin. Luentoja enemmän olin haltioissani uusista ihmisistä. Poissa oli peruskouluja lukioaikainen kyräily ja nurkkakuntaisuus. Kalenteri oli helppo täyttää vapaaehtoistoiminnalla. Pakoilin vastuuta koulutöistä tämä on ainoa mursuvuoteni -mantran taakse. Mantra on äärimmäisen totta, ja mursuvuodesta todellakin kannattaa ottaa kaikki irti. Sen voi tehdä monella tapaa (s. 24), ja tärkeintä on tehdä valinnat itse ja seisoa niiden takana. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. 16 26 pelastettaisko maailma? Paitsi omasta oppimisestaan (s. 12), vastuuta voi ja pitää kantaa vähän muidenkin asioista. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse mennä Afrikkaan (s.20). Tulevaisuuden yrityselämän päättäjinä velvollisuutemme on paitsi hoitaa duunimme hyvin, myös kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä – esimerkiksi jatkuvan talouskasvun välttämättömyydestä (s. 16). Ennen kuin olemme osavuosikatsauksen pääpuhujia tai markkinointiguruja, jakakaamme hyviä ajatuksia vaikka vessassa (s. 26). Tämä lehti postitetaan vastavalituille mursuille. Terve vaan, sinä joka sait tämän kirjekuoressa kotiisi muun KYpostin kanssa. Kohta alkaa elämäsi ensimmäinen ja viimeinen mursuvuosi, elä se joka solullasi! Tiina päätoimittaja päätoimittaja Tiina-Mari Haka 050 541 3563 [email protected] ad Sofia Wilkman 040 353 8287 [email protected] ky:: n tiedottaja Tiina Vesa 040 353 8279 [email protected] Vessajuttuja. Jo riittää talouskasvu! Kauppiksen miestenvessojen seinillä käydään keskustelua - naistenvessoissa on hiljaista. Miksi? Degrowth on kaikkien huulilla, mutta tiedetäänkö siitä tarpeeksi? Kylteri otti selvää. Muut 6 Puheenjohtajalta 8 Briiffaus 12 Kolumni 20 Kehy Afrikassa 24 Mursuvuoden tilinpäätös 31 Benchmark 35 Reittaus 36 META 37 Raflapoliisi 38 KY Looks 39 KY tiedottaa ilmoitusmyynti Aku-Jaakko Saukkonen 040 507 5081 [email protected] paperi Amber 250 g / 120 g painatus Forssa Print issn-l 1457-0890, issn 1457-0890 (Painettu), issn 2242-6779 (Verkkolehti) julkaisija ky-säätiö, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki 5 6 3 / 2012 / / k y lt e r i / p u h e e n j o h ta j a lta Intuitiota? Pursuatko ideoita, kuinka soveltaa kaikki oppimasi käytäntöön? Tarjolla huipputraineepaikkoja Audit, Tax ja Advisory palvelualueillamme. Haku syksyn trainee-ohjelmaan käynnissä nyt. Katso lisätiedot ja tarkemmat ohjeet kpmg.ﬁ Kansainvälisyys ei ole pelkkää vaihto-opiskelua Kansainvälistyminen on haaste suomalaisille yliopistoille. Korkeakoulumme eivät ole riittävän houkuttelevia laadultaan, kooltaan tai tarjonnaltaan. Aallon kauppakorkeakoulussa kansainvälisyyden painoarvo on selkeästi nousemassa. Kansainvälisyys ei ole pelottava mörkö vaan osa arkea. Vahvan kansainvälisen statuksen tavoittelussa on kuitenkin omat riskinsä, jos me opiskelijat emme osaa olla varpaillamme. Vahvan kansainvälisen aseman edellytykset, kuten esimerkiksi akkreditoinnit, panostukset tutkimukseen ja julkaisuihin sekä toimiva tenure-prosessi eivät sano suurimmalle osalle koulumme opiskelijoista yhtään mitään. Koulutuspolitiikka ja opintoasioihin vaikuttaminen on erittäin näkymätöntä työtä, jota yksittäinen riviopiskelija ei näe – etenkään jos se on onnistunutta. Koulumme uuden dekaanin myötä opiskelijakeskeisen ajattelun ajaminen nousee todella tärkeään rooliin. Kansainvälisyyden edistäminen on ilman muuta kannatettava ja KY:n tukema asia Kauppakorkeakoulun strategiapohdinnoissa. Opintojen eteneminen tavoiteajassa edellyttää liikkuvuudelta ja vieraskieliseltä opetukselta suunnitelmallisuutta ja monipuolisten opetusvälineiden hyödyntämistä sekä alojen ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä. Jos johto ei tunne opiskelijaa, on aihetta pelkoon. Kannustankin teitä, sekä uudet että vanhemmat opiskelijat, näyttämään kiinnostuksenne laajasti koulumme tulevaisuutta ja kansainvälistä vetovoi- maa kohtaan haastamalla laitoksia ja johtoa toimimaan opiskelijalähtöisesti, tilanteessa kuin tilanteessa. Jotta keskustelu olisi vastavuoroista, kannustan teitä myös vaatimaan palautetta omasta toiminnastamme ja tulemaan vastaan samalla tavalla kuin henkilökunta ja hallinto tulevat toivottavasti meitä vastaan – toisin sanoen, uskaltakaamme tehdä kompromisseja molemmin puolin, paremman tulevaisuuden toivossa. Kansainvälisyys on hyvästä, sekä koulutuksen arvon että uuden oppimisen kannalta. Sauli Böhm puheenjohtaja, KYH’12 kuva / sofia wilkman Tule tapaamaan meitä Kauppiksen ala-aulaan keskiviikkona 9.5. klo 10-14.30. 7 8 3 / 2012 / / k y lt e r i / b r i i f fa u s briiffaus a j a n ko h ta i s u u k s i a kyweb 3.0 tulee! Nousussa: unelmien kaupunkifestivaali Kaupunkifestareita ja teemapäiviä on putkahdellut Helsinkiin kuin sieniä sateella. Toukokuussa iloiset kaupunkikarnevaalit saavat uuden pikkusiskon, kun Aallon idbm-opiskelijoiden järjestämä inspire-tapahtuma valtaa Katajanokan. - Festivaalin tavoitteena on rohkaista ihmisiä tavoittelemaan omia unelmiaan ja intohimojaan. Lavalle nousee innostavia puhujia, kuten Minna Parikka ja Antto Melasniemi. Lisäksi meillä on esimerkiksi työpaja, josta saa mukaan to do -listan siitä, miten omat haaveet saavutetaan, kertoo kauppislainen Jemina Lehmuskoski inspiren taustajoukoista. Yhden päivän ja yön mittainen festari on lähtenyt aaltolaisten omasta innostuksesta. Poikkitieteellisen ohjelman opiskelijoista löytyy omasta takaa muun muassa graafinen suunnittelija, dj ja markkinointiosaajia. Ja innostus leviää. - Ajatusta ei ole tarvinnut myydä kenellekään. Upeita juttuja tapahtuu, kun vain aloittaa tekemisen. Ei se ole sen kummempaa. Jos joku haluaa vielä osallistua järkkäilyihin, voi ottaa rohkeasti yhteyttä. Me ollaan tosi hyviä istumaan kahviloissa ja juttelemaan tästä. Reippaalla otteella uudistettu ky:n nettisivusto julkaistaan kesällä. Kyweb 3.0 -työnimellä kulkenutta, entistä käyttäjälähtöisempää sivustoa on ky:llä työstetty koko vuosi. Tekninen toteutus on ulkoistettu digimediatoimistolle. – Uuden sivuston rakenne palvelee paremmin niin jäseniä kuin ulkopuolisia tahojakin. Vanha sivusto on rakennettu palvelemaan ylioppilaskunta-aikaisia tarpeita, joten uudistukselle oli todella tilausta, kertoo projektia vetänyt ky:n hallituksen viestintävastaava Heta Havu. Uusi sivusto on selkeämpi ja mahdollistaa esimerkiksi ajankohtaisten aiheiden nostamisen paremmin kuin aiemmin. Myös kansainväliset opiskelijat otetaan entistä paremmin huomioon, sillä tietoa löytyy kattavammin myös englanniksi. – Halusimme, että uusi sivusto tuo ky:tä lähemmäksi jäseniään. Yksittäinen uusi elementti on esimerkiksi pääsektorin blogi, jossa avataan ky:n toimintaa sitä johtavien ihmisten äänellä, paljastaa Havu. kyweb . fi – stay tuned ! inspire 2012 -kaupunkifestivaali Katajanokan Tulli- ja pakkahuoneella 26.5. klo 9-00. teks t i / a n n a l e e n a k u r o nen kuva / hanna - mari vahtik ari teksti / tiina vesa mentori tukee valmistuvaa Jännittääkö valmistuminen ja opiskelijaelämän päättyminen? Tänä vuonna viittä vaille ekonomeille järjestetään mentorointiohjelma suurempana ja poikkitieteellisempänä kuin koskaan ennen. Mentorit ovat alumneja, jotka ovat olleet työelämässä ja ohjaavat opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Tänä vuonna opiskelijoilla on mahdollisuus toivoa mentorikseen myös muun kuin oman korkeakoulun alumnia. Mentorointi rakentuu pääasiallisesti mentoroitavan ja mentorin kuukausittaisiin kahdenkeskisiin tapaamisiin, joiden sisällöstä parit sopivat keskenään. Jotkut haluavat keskustella asioista kahvikupposen äärellä, toiset taas mieluummin vaihtavat ajatuksiaan golfkentällä. Jokainen mentorointisuhde rakentuu omanlaisekseen. Lisäksi järjestetään kaikille yhteisiä seminaareja, pienryhmätilaisuuksia sekä yritysvierailuita täydentämään paritapaamisia. Vuoden 2011–2012 ohjelman mentoroitava Virve Tulamo kertoo kokemuksistaan: – Näimme mentorini kanssa noin kerran kuussa ja kävimme kahvilla. Olin usein tehnyt edellisen tapaamisen jäl- jiltä ”tehtäviä” ja lähettänyt seuraavan tapaamisen teemat sähköpostitse. Keskustelimme yleensä parista eri teemasta, kuten itsensä kehittämisestä uran aikana, rekrytointiprosessista ja kansainvälisistä työtehtävistä. – Halusin mahdollisuuden sparrata omia ajatuksiani kokeneemman ihmisen kanssa ja saada uusia näkökulmia aiheisiin, joita olin pyöritellyt mielessäni. Halusin myös kuulla kokeneemman henkilön ajatuksia ja näkemyksiä työelämästä, Tulamo kertoo syistä, miksi haki ohjelmaan – Mentori sparrasi graduprosessissani ja koen saaneeni paljonkin apua työelämässä eteenpäin menemisessä ja tulevien vuosien suunnittelussa. Parasta oli saada vahvistusta omille ajatuksille mentorin todella laajan työelämäkokemuksen kautta. Suosittelen ehdottomasti! Haku vuoden 2012–2013 mentorointiohjelmaan on auki. Katso ohjeet kywebistä tai Aallon alumninetistä ja hae! t e k s t i / n o o r a h a r a h o l ma k u va / a a l lo n u r a - j a r e k ry to i n t i pa lv e lu t 9 10 www.pwc.com/fi / k y lt e r i / b r i i f fa u s Talo täynnä mahdollisuuksia kesästä kolmas lukukausi Suuri osa opiskelijoista aloittelee parhaillaan muutaman kuukauden kesätyörupeamaa. Osa vielä arpoo, miten kesän viettäisi. Moni ei edes miellä kesää potentiaaliseksi kolmanneksi lukukaudeksi, jonka voisikin käyttää opiskellen. Tutkintoon kuuluvien kurssien suorttaminen kesällä on mahdollista Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kautta. Avoin yliopisto tarjoaa tutkinto-opetusta vastaavia kursseja kolmena lukukautena, keväällä, kesällä ja syksyllä. Kesäisin opiskelu on Aallon tutkinto-opiskelijoille täysin ilmaista. Kesä onkin oivallinen tapa suorittaa esimerkiksi kielten opintoja, ja kursseille pääsykin on usein helpompaa. Läsnäolopakollisia kursseja voi olla myös hankala sovittaa aikatauluun syksyllä tai keväällä, jos on paljon muita opintoja tai käy töissä samalla. Tällä hetkellä avoimen yliopiston kurssitarjonta on melko suppeaa ja koostuu lähinnä peruskurssien ja kielten opetuksesta. Esimerkiksi maisteriopintojen suorittaminen kesällä kariutuu äkkiä kurssien puutteeseen. Avoin yliopisto tarjoaa kursseja, joita laitokset sille tarjoutuvat tuottamaan. Monella laitoksella kesä halutaan pyhittää tutkimukselle. Epäselvyyttä on myös opiskelijoiden kiinnostuksesta opiskella kesäisin. Toisaalta avoimen yliopiston tarkoitus ei ole tarjota tutkintokoulutusta vaan tutustuttaa yliopisto-opiskeluun ja tar- jota yksittäisiä kursseja oman ammattitaidon kehittämiseen. Se ei parhaalla mahdollisella tavalla sovi tutkinto-opiskelijan kesäopintoihin. Opintojen kehittämisen yhteydessä koulun puolella on ajatuksen tasolla pyöritelty mahdollisuutta kesälukukauteen. Tämä tarkoittaisi, että lukuvuosi koostuisi kahden sijaan kolmesta lukukaudesta ja myös kesällä voisi täysipainoisesti opiskella. Opintojen suunnittelun vapaus ja joustavuus lisääntyisi huomattavasti. Opintoja olisi mahdollista suorittaa nopeammin, ja joku voisi valita opiskelevansa kesällä ja tekevänsä töitä esimerkiksi syksyn. Tämä vastaisi myös yritysten tarpeeseen saada opiskelijoita erilaisiin harjoittelujaksoihin myös muulloin kuin kesällä. Kesälukukausi ei voi perustua vain opiskelijoiden tarpeeseen käydä töissä opintojen ohella ja tämän myötä syntyvään joustavuuden tarpeeseen opintojen osalta. Olisi kuitenkin ilahduttavaa, mikäli kesälukukauden hyödyntäminen joustavoittaisi opintoja eikä jäisi opetuksen kehittämisessä vain puheen tasolle. teksti / sini jokinen kuva / sofia wilkman Kiinnostaako sinua työskennellä yhdessä Suomen johtavista kansainvälisistä asiantuntijaorganisaatioista? Palvelukokonaisuuteemme kuuluvat liikkeenjohdon konsultointi, tilintarkastus sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyvät palvelut. Katso tietoa mm. harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta www.pwc.com/fi/rekry! PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 700 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut. PwC Suomi 12 3 / 2012 / / k y lt e r i / k o l u m n i kolumni Vaihtuva kolumnisti avautuu valitsemastaan aiheesta. Ei koulua, vaan ________ varten? Korkeakoulun käyminen on suuri investointi niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Suomelle maisteriksi kouluttaminen on strateginen ja aatteellinen valinta kilpailukyvyn ja yhteiskuntarakenteen kannalta. Jokaisen opiskelijan pitäisi miettiä, mitä itse haluaa saada irti tästä ajallisesta investoinnista. Väitän, että stereotyyppisesti moni hakee Kauppiksesta mahdollisimman turvallista, korkean tuotto-odotuksen investointia. Tai nopeaa exitiä, opiskeluaikaa minimoiden. Matti Pohjola on kuvannut tätä nasevasti: äkkiä paperit ja sitten ulos, 4300 euroa kuussa, kaksi miljoonaa elämän aikana – kyllä sillä saa kämpän keskustasta. Näissä tavoitteissa ei ole mitään väärää, mutta kauppiksesta voi saada enemmänkin irti. Se vaatii paitsi jatkuvaa halua kehittää itseään monipuolisesti, myös vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa. Akateemiset tavoitteet voi asettaa korkealle, vaikka ei tutkijan hommista kiinnostunut olisikaan. Havainnollistan asiaa vastaesimerkin kautta, joka on luonnehdinta Hong Kongin yliopisto-opiskelijoista: Students tend to be very practical and do not view education as a pathway to knowledge but as a means to achieve high scores on the examinations, which will lead to improving their social and economic status. Hyvään kurssiarvosanaan käytettyä aikaa optimoimalla voikin lopputuloksena olla yhä hyvä keskiarvo, mutta oppimiskeskeistä lähestymistapaa heikompi kokonaisuuksien hahmotus. Vasta määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä saavutetaan sellaista erityisosaamisen syvyyttä, analyysikykyä ja tiedon luonteen ymmärrystä, jota maisterilta odotetaan. Korkealle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä yksinään. Kauppiksessa yksi tyypillisimmistä oppimistavoista on vuorovaikutukseen perustuva oppiminen, peer learning, kuten esimerkiksi case-työskentely. Tämän metodin edellytys on, että jokainen ryhmän jäsen on motivoitunut, kriittinen ja luova. Ryhmä pyrkii yhdessä ymmärtämään kokonaisuuksia paremmin. Onneksi kauppiksessa korkeaa tavoitetasoa voi lähtökohtaisesti odottaa koko opiskeluyhteisöltä. Tavoitteellisuus antaa hyvän pohjan, mutta kestävää kilpailuetua ei ilman valintoja saavuta. Tyypillisimmät opintopolut kauppiksessa -indeksiin sijoittava voinee odottaa myös indeksin mukaisia tuloksia. Samaa sanoi dekaanimme Ingmar Björkman vuoden ensimmäisessä Kylterissä: on strategian perusjuttuja, että kannattaa erikoistua. Haasteeksi jää päättää, mitkä valinnat tekisi ja mitä niillä tavoittelee. Kvantitatiiviset mittarit ymmärtää naapurikin, making difference lienee taas kiinni enemmän elämänasenteesta. Valinta on harvoin helppo, mutta monesti inspiraatio löytyykin jostain aivan muualta, kuin koulun penkiltä. Opiskelijan onneksi näille valinnoille, jopa virheille, on suomalaisessa yliopistojärjestelmässä sekä aikaa että mahdollisuuksia. teksti / tapio melgin kuva / sofia wilkman MOa ktm t e k s t i / p i lv i pa a k k a r i n e n k u vat / m oa n k u va pa n k k i 13 14 3 / 2012 / / k y lt e r i / m a s t e r s o f a a lt o Jooyeon Lee 15 Yvonne Finell MoA ei ole entisensä. Poikkitieteellinen Masters of Aalto on jyrännyt vanhan Masters of Artsin. Toukokuussa Jätkäsaaren karu varastoalue herää henkiin, kun lähes sata aaltolaista esittelee osaamistaan niin tieteen kuin taiteen saralla lopputyönäyttelyssä. Ismo Bouillin Maija Liiri Masters of Aallossa opiskelijat kaikista Aallon kouluista esittelevät opinnäytetyönsä opiskelutovereilleen, ammattilaisille ja mahdollisille työnantajille. Vuosittainen tapahtuma sai alkunsa vuonna 2002. Silloin se kulki nimellä Masters of Arts ja toimi ainoastaan Taideteollisen korkeakoulun opinnäytetöiden näyttelytapahtumana. Aalto-yliopiston myötä tapahtuma on laajentunut kattamaan kaikki yliopiston koulut. Viime vuonna teknillisen ja kaupallisen alan opiskelijat saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden osallistua tapahtumaan. Nimi muuttui Masters of Aalloksi tänä vuonna. Tänä vuonna MoA-näyttelyssä töitään esittelee kuusi kylteriä. Yksi heistä on Ismo Bouillin. Bouillinin työ koostuu kahdesta minuutin mittaisesta videosta, joissa hän esittelee pro gradu -tutkielmansa tuloksia, sekä poimintoja asiantuntijahaastattelusta. – MoA on vastannut odotuksiani melko hyvin. Toivomukseni olisi, että materiaalipuolelle saisi vahvistuksia. Koululta ei saa lainattua mitään materiaalia videon esittämiseen, mutta Kauppiksen AV-palvelut olivat onneksi avuksi videoiden tekemisessä. Kauppakorkeakoululle MoA on täysin uudenlainen hanke, eikä koululla olla täysin valmistauduttu siihen. Useat maisterit eivät tiedä lopputyönäyttelyn tarjoamista mahdollisuuksista, eikä koulu tiedä miten parhaiten tukea omiaan. Tapahtuman laajentuminen koko Aallon koulut kattavaksi on tullut monelle yllätyksenä. Miten kuusi kauppatieteilijää on kuitenkin osallistujien joukossa? – Konsepti on mielenkiintoinen ja hyvin hoidettuna siitä on mahdollisuus saada pysyvää näkyvyyttä ja molemminpuolista hyötyä, kertoo Bouillin. MoAssa toivotaan teknillisen ja kauppatieteellisen alan opiskelijoiden osallistumisen kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti. Tämän vuoden osallistujajakaumaan ollaan tyytyväisiä. Kuuden kylterin lisäksi näyttelyyn osallistuu tänä vuonna 11 teekkaria. Kaiken kaikkiaan lopputyönsä esittelee 93 Aallon maisteria. MoAn tulevaisuus myös kauppislaisten taidonnäytteiden esittelyfoorumina näyttää valoisalta. Taidekentässä perinteeksi muodostunut tapahtuma kerää paikalle sekä alan tutkijoita, mediaa että työnantajia ja tarjoaa siten maistereille hyvän mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. – Verkostoituminen oli yksi tavoitteeni ja olen onnistunut siinä melko hyvin jo tässä vaiheessa projektia, toteaa Bouillin. Master of Aalto 2012 alkaa 9. toukokuuta ja jatkuu kesäkuun alkuun. Katsasta Ismo Bouillinin ja muiden kyltereiden työt osoitteessa www.moa.fi tai paikan päällä Jätkäsaaressa Tyynenmerenkatu 6:ssa. MoA’12:ssa on esillä seuraavat kauppislaisten lopputyöt: Anni Ahola: Asiakaslähtöisen risteilyliiketoimintamallin kehittäminen: Case Royal Caribbean Cruise Lines Ltd. Ismo Bouillin: From Purple into Green Anni Harju: Muotoilu & yrityksen aineeton pääoma Tiina Landau ja Inka-Mari Wellman: Kaivo Burkina Fasoon Karolus Viitala: Erilaiset jokapäivät 16 3 / 2012 / / k y lt e r i / d e g r o w t h Stop kasvulle t e k s t i / v i l l e l a r i m o k u va / ma r i a k v i c k s t r ö m Niin kauan kuin on ollut talouskasvua, on ollut sen vastustajiakin. 1970-luvulla otettiin käyttöön käsite degrowth, jolle ei ole vieläkään keksitty sopivaa suomenkielistä vastinetta. Suoraan käännettynä käsite merkitsee ei-kasvua, mutta mistä sen ympärillä oikein kohkataan? – Degrowth-ajattelussa on keskeistä luopua pakonomaisesta talouskasvun tavoittelusta, selventää Aalto-yliopiston tutkija Paavo Järvensivu, joka on veljensä Timon kanssa tutkinut aihepiiriä. Kauppakorkeakoulun alumni, vuonna 2007 valmistunut ja 2010 väitellyt Järvensivu turhautui opiskeluaikanaan opinahjossamme tarjottavien näkökulmien kapea-alaisuuteen sekä ennen kaikkea ”valtavirran” kansantaloustieteen näkökulmiin. – Kansantaloustiedehän on varsinaisesti sosiaalitiede, vaikka yrittää kovasti tavoitella luonnontieteellistä lähestymistapaa, kritisoi Järvensivu. – Mutta siinä mielessä kansis on huonoa sosiaalitiedettä, että se ei reflektoi itseään: kun puhutaan talouskasvusta, ei koskaan kysytä miksi. Opetuksessa voitaisiin painottaa nykyistä enemmän vaikka ekologista tai poliittista taloustiedettä. Degrowthin radikaali ydin on saavuttaa mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman vähällä tuotannolla ja etsiä hyvinvoinnin lähteitä muista asioista kuin materiaalisesta elintasosta. Keskiajalla kirkon oppeja ja Raamattua kyseenalaistaneita pidettiin harhaoppisina eli kerettiläisinä. Joutuvatko roviolle nykyään ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaa jatkuvan talouskasvun autuutta? – Tavallaan juuri tästä on kysymys. Talouskasvu nähdään mallina, jolle ei ole vaihtoehtoja ja siitä pyritään pitämään kiinni henkeen ja vereen. Kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola näkee asian toisin: – Nykyajan talouskasvu on enemmän tuotannon arvon kuin määrän kasvua, ja se perustuu tiedon lisääntymiseen. Tiedon kasvulle ei ole mitään käsitteellistä ylärajaa, joten periaatteessa kasvukin voi jatkua ikuisesti, etenkin jos arvo erkanee materiasta, Pohjola toteaa. – Sitä en hyväksy, että talouskasvu leimataan ideologiaksi, vaan kehotan asiasta kiinnostuneita opiskelemaan sen verran kansantaloustiedettä, että tietävät mitä se oikeasti on. Degrowth on syntynyt reaktiona globaaleihin ympäristöongelmiin ja luonnonvarojen hupenemiseen. Ajatus siitä, että tavoitellaan hyvinvointia muuten kuin materiaalisen elintason lisäämisen kautta kuulostaa ideologisella tasolla houkuttele- 17 18 / k y lt e r i / d e g r o w t h stop th!1! row the g slo valta. Mitään yhtenäistä teoriapohjaa degrowthilla ei kuitenkaan ole ja akateemikkojen näkemykset poikkeavat jyrkästi. – Laajasti ottaen degrowth ei ole vakava vaihtoehto energia- ja ympäristöongelmiin, koska hyvin harva on valmis toimimaan tämän mallin mukaisesti. Enemmistö ihmisistä ajattelee oman kukkaronsa kautta, tyrmää Kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo. Pohjola on puolestaan hieman suopeampi. – Tällainen ajattelu on erittäin hyödyllistä. On hyvä, että yhteiskunnan epäkohtiin kiinnitetään huomiota. Pohjola näkee hintamekanismin epäonnistumisem suurimpana epäkohtana. – Ympäristöongelmien taustalla on, ettei luonnonvarojen niukkuutta ja ympäristöä ole hinnoiteltu oikealla tavalla. Ongelmat aiheutuvat siis pikemminkin talouspolitiikan epäonnistumisesta kuin talouskasvusta. Degrowth-filosofian tarjoamat käytännön ratkaisut sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin kuitenkin loistavat poissaolollaan. Hiukan yllättäen liike vastustaa myös kestävän kehityksen periaatteita, koska myös kestävä kehitys perustuu talouskasvuun Järvensivun oma ala Kauppakorkeakoulussa oli markkinointi. Jokainen vähintään markkinoinnin mursukurssin käynyt varmasti muistaa, kuinka markkinoinnissa julistetaan ”tarpeiden luomista” ja markkinoiden ”keksimistä” ylivoimaisina strategioina – vaihtoehtoina sille, että yritys lähtisi mukaan perinteisemmille markkinoille, joilla kilpailu on jo valmiiksi kovaa. Kuluttajille luodaan tarpeita, jotta voidaan luoda markkinat näiden tarpeiden täyttämiseksi, jotta voidaan wd own !! myydä (ja tuottaa) lisää. Kuinka markkinointimies voi edustaa talouskasvun supistamiseen perustuvaa ajattelua? Eikö edellä kuvattu ajatteluketju muodosta perustavanlaatuinen ristiriidan degrowthin kanssa? Järvensivua hymyilyttää. – Onhan tuo oppikirjojen muotoilu hämmentävä. Yritysten tulisi tietenkin ajatella tuotteitaan ja tavoitteitaan laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Yritysten johdon on kuitenkin vaikea perustella, että supistetaan myyntiä – että myytäisiin vähemmän mutta laadukkaampaa. Järvensivu korostaa itsekriittisyyden tärkeyttä, mutta varsinaisia haittapuolia hän ei kuitenkaan degrowthista keksi. Professori Ikäheimo sen sijaan tyrmää ajattelun täysin. – Mielestäni degrowth-ajattelu voi heikentää ihmisten hyvinvointia hyvinkin paljon, koska sen seurauksena joudutaan luomaan keinotekoisia rajoitteita talouskasvulle ja innovatiivisuuden toteutumiselle. Puheet talouskasvun supistamisesta tuskin saisivat kovinkaan suurta suosiota maissa, joissa ihmisillä ei ole edes alkeellisimpia elämisen edellytyksiä. Järvensivu myöntää, että tällaisissa maissa tietenkin tarvitaan talouskasvua. Siksi degrowthista jääkin hiukan vaikutelma lähinnä teollisuusmaiden itsekriittisten nuorten kapina-ajatteluna. – Jos halutaan maailmanlaajuista tasa-arvoa, tulisi rikkaiden maiden olla valmiita luopumaan osasta elintasoaan, toteaa Järvensivu. – Koko maailman ei tarvitse olla kuten Yhdysvallat. Tällaista tavoitetta on kuitenkin erittäin hankala myydä missään. Käytitpä heistä mitä nimitystä tahansa, paras paikka rekrytoida pomoja on KULMAHUONE. Mikäs muu! Se tavoittaa liikeelämän parhaat osaajat kustannustehokkaammin kuin yksikään toinen media. Kauppalehdessä joka keskiviikko, Kauppalehden verkkopalvelussa joka päivä. Varaa oma paikkasi: 010 665 2180 tai [email protected] 20 3 / 2012 / / k y lt e r i / k e h y a f r i k a s s a Afrikan nousevat tähdet teksti / henna husso kuvat / sebastian solomon Afrikasta ei ensimmäisenä tule mieleen koulutetut nuoret. Se ei tarkoita etteikö monelle lähinnä pelilaudasta tutun mantereen nuorilla olisi tulevaisuudennälkää. Aallon kehitysyhteistyöjaosto vieraili helmikuussa Swazimaan-hankkeella ja pääsi kurkistamaan paikallisten lasten ja nuorten elämään. Delegaatiomme on juuri taittanut 23 000 kilometrin ja 53 tunnin matkan Helsingistä Lontoon ja Johannesburgin kautta Swazimaahan. Ensimmäinen vierailukohteemme on maan pääkaupungissa Mbabanessa. Havulaakson Lapset ry:n esikoulu on suomalaispariskunnan perustama, ja Kehy:n matkaryhmä osallistui rakennustalkoisiin syksyllä 2009. Esikoulu tarjoaa köyhimpien perheiden lapsille ilmaiseksi mahdollisuuden kerryttää valmiuksia peruskoulua varten. Poikkeuksellista toimintatavassa on, että täällä lapsia ei rangaista väkivalloin, vaan heille pyritään antamaan mahdollisimman paljon hellyyttä ja läheisyyttä opetuksen lomassa. Esikoulun ensisijainen tehtävä on tarjota lapsille päivittäin ruokaa ja turvallinen ympäristö. Plussaa on se, että lapset oppivat täällä paljon: muun muassa lukemisen alkeet ja sosiaalisia taitoja, joiden avulla he pärjäävät peruskoulussa yleensä muita paremmin. Kaikki lapset vaikuttavat todella iloisilta ja innostuneilta. Etenkin jalkapalloista, jotka toimme Suomesta. Olisi ihanaa leikkiä nauravaisten lasten kanssa pidempäänkin, mutta pian suuntaamme autolla kohti Lavumisaa, jossa varsinainen hanke odottaa. Sinne rakennetaan uutta esikoulua. Lavumisa on yksi maan köyhimmistä alueista: suurin osa kylän asukkaista asuu pienissä savimajoissa perheineen, eikä kaikilla ole mahdollisuutta edes puhtaaseen veteen. Kaupungin 1,2 miljoonasta asukkaasta noin kolmasosa elää ilman puhdasta vettä. Lavumisan lapset ja nuoret ovat kuitenkin onnekkaita, sillä kylässä on peruskoulu, johon kaikilla on oikeus. Koulun aloittaa joka vuosi noin 80 prosenttia lapsista, mutta opin tie katkeaa valitettavan usealta. Swazimaassa peruskoulu on pakollinen kaikille. Ja ilmainen – periaatteessa. Käytännössä kaikilla ei ole varaa kouluun, sillä matka kouluun voi olla pitkä ja pakolliset koulupuvut ja -välineet, kuten kirjat, kynät ja sen sellaiset on hankittava itse. Ylemmät koulut vaativat lisäksi lukukausimaksuja, joten ne ovat usein köyhimpien ulottumattomissa. Olemme henkisesti valmistautuneet raskaaseen työhön. 21 22 3 / 2012 / / k y lt e r i / k e h y a f r i k a s s a Perustusten kaivaminen ja betonin, tuttavallisemmin lödön, lapioiminen ei ole hietöntä puuhaa Afrikan keskipäivän auringon paahteessa. Palovammoilta, rakoilta, mustelmilta ja muilta erinäköisiltä nirhaumilta ei voi välttyä. Onneksi mukana on kuitenkin oma teekkarilääkintämies, joka teippailee meitä kasaan uudestaan ja uudestaan. Matkaryhmämme pätevöityy nopeasti tekemään betonia käsin eli lapioin sekä valamaan betonielementtejä. Vaikka esikoulu ei ole vielä valmis, ei lapsia Lavumisan työmaalta puutu. Raksalle kokoontuu päivittäin työmiesten ja matkaryhmämme lisäksi sekalainen joukko kyläläisiä miehiä, naisia ja lapsia. Naiset hoitavat lapsia ja ruokkivat samalla työmiehet ja muut, jotka enemmän tai vähemmän osallistuvat rakentamiseen ilmaiseksi. Naisten ja miesten roolit ovat täällä selkeät. Muutaman päivän päästä kylän naiset saavat kuitenkin inspiraation – ehkä ryhmämme naisenergiasta – ja ryhtyvät töihin keneltäkään sen kummemmin kyselemättä. Paikal- liset naiset ovat kovia mimmejä, voimaa löytyy kuin pienestä kylästä ja lödö nousee kevyesti kerta toisensa jälkeen. Reilun viikon yhteistyön tuloksena esikoulun perusteet ovat valmiit. Tämä oli todellakin kaiken arvoista. Ennen kotiinlähtöä ehdimme vierailla vielä Mosambikin pääkaupungissa Maputossa Suomen suurlähetystössä ja käydä slummeissa tutustumassa Kepan nuorisohankkeeseen. Piipahdamme myös Johannesburgissa Finpron pakeilla ja tutustumme Soveton lähiöön. Kotona mietin, mitä jäi käteen. Jähmeä olo autossa istumisesta. Tuntuma Etelä-Afrikan hostellien sänkykirjoon. Avartava kokemus slummeista. Erikoinen ravintolakulttuuri, jossa pohjoisen yksinkertainen asukki saa ruokansa vasta kolmen tunnin jälkeen. Pelon ja jännityksen sekainen takaa-ajotilanne höystettynä lahjusneuvottelulla poliisien kanssa. Suosittelen lämpimästi. Kehy kyseli swazimaalaisilta nuorilta heidän unelmistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Sdumo Motsa, 11, ei käy koulua. Työttömän yksinhuoltajaäidin rahat eivät riitä Sdumon koulunkäyntiin. Suuret kyyneleet valuvat lapsen poskille, kun hän puhuu. Juuri nyt hän saa seurata muiden koululaisten pääsevän koulusta kotiin. Silti Sdumo toivoo olevansa isona poliisi. Sifiso Dube, 17, opiskelee Boscon lukiossa englantia, siswatia (Swazimaan kieli), fysiikkaa, kemiaa, maantietoa, kirjallisuutta, uskontotieteitä sekä matematiikkaa. Koulu alkaa joka päivä ennen kahdeksaa ja päättyy ennen neljää. Opiskelijoilla on vain kaksi taukoa päivän aikana ja toinen niistä on lounastunti. Keskiviikkoisin iltapäivällä kaikilla on urheilua ja perjantaisin koulu loppuu jo kahdelta. Sifison mukaan kouluttautuminen on helppoa, jos on rahaa. Yliopistot ovat kalliita ja jotkut lahjovat virkamiehiä päästäkseen sisään. Sifizon arvion mukaan tytöillä ja pojilla on Swazimaassa samat mahdollisuudet koulunkäyntiin. Hän toivoo pääsevänsä opiskelemaan lääkäriksi yliopistolle. Noin kuuden vuoden opiskelun jälkeen ura voisi jatkua Mbabanen valtiollisessa sairaalassa. Sifiso haaveilee olevansa 28-vuotiaana naimisissa ja kahden lapsen ylpeä isä. Sifiso aikoo kuitenkin harjoittaa maanviljelyä ollakseen omavarainen, jos suunnitelmat lääkärin ammatista eivät toteudukaan. Vusi Mdzebele, 16, opiskelee viimeistä vuotta Wisdom Academyn yksityislukiossa. Hän aikoo vakaasti olla perheensä ensimmäinen, joka pääsee yliopistoon ja unelmoi lakiopinnoista. Siksi hänen täytyykin kirjoittaa ylioppilaskokeensa valtion lukiossa, sillä lakimiehet ovat valtion virkamiehiä. Vusi haaveilee naivansa australialaisen. 23 24 3 / 2012 / / k y lt e r i / m u r s u v u o d e n t i l i n pä ät ö s Mursuvuoden tilinpäätös Mursuvuoden voi kokea vain kerran. Se kannattaa elää täysillä. Kysyimme kahdelta eri tavalla antoisan vuoden viettäneeltä exmursulta, mikä oli parasta. 174 ky op t e k s t i j a k u vat / tiina - mari hak a & annaleena k u r o n e n & s o f i a wilkman “Opiskella ehtii myöhemminkin” – 30 op Alexander Pihlainen, mursu 2010: “En alunperin ajatellut lähteväni järjestötoimintaan sen kummemmin mukaan. Pääsin Kauppikseen suoraan lukiosta, ja oli helpostus lähteä armeijaan kun oli opiskelupaikka plakkarissa. Mursusyksy oli hauskaa aikaa. Ensimmäisenä koulupäivänä muistan tunnistaneeni Pohjolan orientaatioluennolla. En edes tiennyt, mikä ky on. Minulla oli hyvä tutor, joka ei ohjannut tai painostanut mihinkään. Jossain vaiheessa syksyä päätin, etten halua olla pelkkää koulua käynyt kauppislainen, vaan haluan tehdä muutakin. Kävin eri jaostojen ja kerhojen infoilloissa, joista sitten Kulttuurijaosto eli kuj alkoi kiinnostaa eniten, vaikka se vaati ehkä suurempaa sitoutumista kuin jokin muu. Syksyllä aukesi myös haku Speksiin. Olin aiemmin harrastanut näyttelemistä ja arvoin pitkään, voinko vielä mursuna hakea – etenkin kun olin samaan aikaan kuj:ssa. Hain ja pääsin näyttelijäksi. Siinä vaiheessa viimeistään tein tietoisen rankkauksen: koulu ei vaan mitenkään mahdu ykkösprioriteetiksi ekana vuonna. Syksyn ensimmäinen periodi oli vielä mennyt suht mallikkaasti, mutta toinen periodi oli todella rankkaa aikaa. Olin käytännössä kaiken ajan koulussa tai ky:llä – speksitreeneissä tai järjestämässä jotain kuj:n tapahtumaa. Välillä kävin kotona “Menin ja tein” – 174 op Liisa Itkonen, mursu 2009: Malminkartanossa nukkumassa ja vaihtamassa reppuun uudet vaihtovaatteet. Kevät meni vauhdilla, ja olin tyytyväinen tekemääni valintaan ottaa mursuvuodesta kaikki mahdollinen irti, vaikka sitten opintojen kustannuksella. Suoritin ekana vuonna noin puolet peruskursseista – tiesin, että teen puuttuvat kurssit vaikka yhdessä periodissa sitten, kun haluan keskittyä kouluun. Nyt katuisin, jos en olisi lähtenyt rohkeasti isoihin juttuihin mukaan. Pelkästään opiskelemalla olisin tavannut vain murtoosan nyt tuntemistani ihmisistä. Erityisesti vanhempiin opiskelijoihin tutustuminen on ollut tärkeää. Tajusin varhain, että mitään valtavaa muuria ei mursujen ja vanhempien tieteenharjoittajien välillä ole – ollaan kyltereitä kaikki.” Yleisarvosana mursuvuodelle: 5. Paras hetki: Speksin ensi-ilta. Raskain muisto: Loppusyksyn synkät illat, jolloin olin rättiväsynyt. Yritin suorittaa kolme vaikeaa kurssia, KUJ:n ja Speksin. Vinkit tuleville mursuille: Muodosta omat mielipiteesi ja tee valintasi niiden pohjalta. “En ole hikkeilijä, mutta mursuvuonna mopo lähti käsistä. Suoritin vuoden aikana yhteensä 174 opintopistettä*, joihin sisältyi myös kansiksen kandityö. Tulin Kauppikseen 2009 ilman paineita, sillä olin opiskellut aiemmin farmasiaa ja ollut työelämässä. Pääsykokeessa hihittelin panikoiville abiparoille ja tein kokeen mentaliteetilla kuulostaa hauskalta, kokeillaan. Mursusyksynä aloin opiskella samalla asenteella. Täytin lukujärjestystäni itsenäisesti – jos oli tyhjä slotti, otin kuluttajan käyttäytymistä tai muuta innostavaa. En kysynyt keneltäkään lupaa edes ilmoittautuessani kandiseminaariin. Menin vaan ja tein toivoen, että kukaan ei kiinnitä vuosikurssiini huomiota. Pakollisia metodikursseja kävin rinnakkain kandisemman kanssa. Halusin elää myös opiskelijaelämää. Liityin heti mursuna ainejärjestöni hallitukseen ja yrityssuhdevaliokuntaan. Elämä oli lennokasta ja kiireistä, mutta ajankäyttöni oli tehokasta. Saatoin käydä vääntämässä yli 10 tenttiä saman periodin aikana. Asuin Runeberginkadulla, joten koululle ei ollut pitkä matka. En omistanut televisiota, ja pärjäsin vähillä yöunilla. En tuhlannut päiviä darrassa makaamiseen. Vaikka on bileissä aamukuuteen, ei tarvitse olla ympärikännissä aamukuuteen. Suoritin kanditutkintoni kertarytinällä, koska se oli mahdollista. Tunsin jo oman tapani opiskella ja olin nopea oppimaan. Olisi ärsyttänyt jättää kursseja roikkumaan – halusin valmista enkä melkein valmista. Petasin samalla itselleni kakkosvuodelle vaihtopaikan ja option jatkaa elämässä miten huvittaa. Mursuvuodessani oli puolet intoa, uteliaisuutta ja oppimiskykyä ja puolet resurssien optimointia. En tykkää jäädä nyhväämään – haluan saada hommat pakettiin ja siirtyä eteenpäin. Jos alkaa miettiä, millä ajalla jotain tekee, ei ehdi tehdä mitään. Kun kerran tekee, tekee sitten paljon ja kunnolla.” * sis. 150 op kanditutkintoon sisältyviä ja 24 op ylimääräisiä kursseja. Hyväksilukuja 8 op. Keskiarvo ekan vuoden jälkeen noin 3. Yleisarvosana: 5. Paras kurssi: Tarkkalan tuotantotalouden perusteet. Huonoin kurssi: Kielten kursseilla monilla ainoa tavoite on suoritusmerkintä. Se tekee oppimisesta tehotonta. Vinkit tuleville mursuille: Kokeile kaikkea mutta keskity olennaiseen. Älä ole liian perfektionisti, priorisoi rohkeasti. Seuraavalla viikolla tulee aina uudet harkat ja pisteet. 25 26 3 / 2012 / / k y lt e r i / v e s s a k i r j o i t u k s e t vessalukemista myös tytöille? t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u vat / e s a - p e k k a mat t i l a & s o f i a w i l k ma n Vessakirjoitukset eivät todellakaan ole mikään yläasteikäisten yksinoikeus. Myös Kauppiksen käymälöiden seinillä käydään keskustelua päivänpolttavista aiheista. Mutta miksi vain poikien vessassa? Jokainen nainen, joka on joskus käynyt Helsingin yliopiston päärakennuksessa vessassa, tietää, että kovimmat väännöt niin Jeesuksesta, seksuaalisuudesta kuin päihteistä käydään WC-koppien ovissa. Tussilla, lyijykynällä, alleviivaustussilla tai kajal-kynällä kirjoitetut statementit ovat nuorten akateemisten vastike kaksplus-keskustelupalstalle. Viihdyttävä lukea puolella silmällä, mutta kukaan ei tiedä ketkä sinne oikeasti kirjoittavat. Kauppiksen päärakennuksen tyttöjenvessassa asioiva joutuu pöntöllä kasvotusten kliinisen puhtaan oven kanssa. Näinkö paljon meillä kauppismimmeillä on sanottavaa? Kyllä normaalin ihmisen ajatuksista väkisinkin jää juuri sen verran yli, että sen voisi jakaa raapustamalla vessan seinään. Vai liittyykö tämä nyt jotenkin siihen kypsyyden, järkevyyden ja sääntöjen noudattamisen pyhään liittoon, joka tekee meistä myös hyviä työntekijöitä? Miestenvessan kopeissa sen sijaan käydään keskustelua ja haastetaan kanssakusijoita. Seinille ja oviin on taltioitu – joskin harvakseltaan – hajatelmia ja iskulauseita, jotka ovat alkaneet elää omaa elämäänsä ja jalostuneet eräänlaisiksi urbaanin, modernin sanataiteen ilmentymiksi. Esimerkiksi ”Mene amikseen, jos ei kansis kiinnosta” on hioutunut muotoon: ”Mene amikseen, jos ei anus kiinnosta”. Presidentinvaalit ovat myös puhuttaneet (ks. viereisen sivun kuva). Luulisi, että pojilla on kopeissa kädet täydempänä töitä kuin tytöillä. Vessakirjoituksia on tutkittu niin sosiaali- kuin kielitieteissäkin. WC-kirjoitukset on itse asiassa ihan oma tekstilajinsa. Berkeleyläinen folkloristi Allan Dundes kehitti vuonna 1966 termin latrinalia, joka kuvasti aiemmin käytettyä paskahuussirunoutta paremmin vessakirjoitusten monimuotoisuutta – harva teksti kun on todella runomitassa. Dundes erikoistui latrinaliaan, ja tutkimustensa tuloksena johti teorian, Seksuaalista suuntautumista mittaavasta asteikostaan ja omaa nimeään kantavan seksi- ja lisääntymisinstituutin perustamisesta tunnettu yhdysvaltalainen eläintutkija Alfred Kinsey havaitsi tutkimuksissaan 1950-luvulla, että miehet ovat aktiivisempia vessakirjoittelijoita kuin naiset. Miesten kirjoitukset olivat vahvasti homoseksuaalisia, mikä saattaa osaltaan selittää aktiivisuuden: yleisillä käymälöillä on aivan erityinen asema länsimaalaisen homouden historiassa. Kauppiksen miestenvessa kuitenkaan tuskin on tehokkain seuranhakufoorumi, eikä ”Pilluhullun päiväkirjä: viikko ilman märkää” varsinaisesti kuulosta treffikutsulta. Liekö siis poikien lyyrinen aktiivisuus vessoissa yksinkertaisesti kulttuurinen jäänne, joka on aikojen saatossa menettänyt merkityksensä seksuaalisena purkautumiskanavana. Oli miten oli, se ei selitä tyttöjenvessojen tyhjiä seiniä. Ehkä tyhjän paperin kammo selittää. Tussit viuhumaan! 27 hekon vuoden 2012 opiskelijastipendit haettavana! Helsingin Ekonomit ry - HEKO julistaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteellistä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden haettavaksi neljä 1000 €:n opiskelijastipendiä, joista vähintään yksi jaetaan Mikkelin yksikössä opiskelevalle. Stipendien myöntämisperusteet ovat: • hyvä opintomenestys ja /tai • aktiivisuus erilaisissa verkostoissa (myös muu kuin KY ry, esim. harrastustoiminta, kuten urheilu tai kulttuuri) • toiminnan suunnitelmallisuus & tavoitteellisuus Lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen 21.6.2012 mennessä osoitteeseen [email protected]. Mainitse hakemuksessa muista stipendeistä ja apurahoista sekä liitä mukaan opintorekisteriotteesi sekä CV. (Yhdistä kaikki materiaalit yhdeksi liitteeksi). Laita viestin otsikoksi ”HEKOn opiskelijastipendi 2012”. Etsimme kannattavia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvumahdollisuuksia hiilidioksidittomassa sähköntuotannossa. Analysoimme markkinoita ja teknologioita, laadimme toimintasuunnitelmia, strategioita ja investointiesityksiä. Parasta tässä ovat haasteelliset tehtävät, taitavat työkaverit ja tekemisen meininki. HEKOn hallitus päättää stipendien myöntämisestä kokouksessaan 12.9.2012, jonka jälkeen stipendien saajille ilmoitetaan myönteisestä päätöksestä henkilökohtaisesti. Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Marjaana Töyli, puh. 0201 299 234, [email protected]. Joonas Rauramo Business Development Manager Power-divisioona Helsingin Ekonomit ry Hallitus Helsingin Ekonomit ry - HEKO on vuonna 1935 perustettu maailman suurin ja aktiivisin ekonomiosaamisen verkosto. Se on 17000 jäsenellään Suomen Ekonomiliitto SEFEn suurin jäsenyhdistys. HEKOn toiminta sisältää mm. koulutusta, yritysvierailuja, ajankohtaisesitelmiä, kulttuuria ja opintomatkoja. Opiskelijat ovat tervetulleita mukaan HEKOn toimintaan! www.heko.fi Työllä tulosta – jo pienestä pitäen. Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin. Tarjoamme sinulle monipuolisia mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa! Oppia ikä kaikki. Menestystä opintoihin! fortum.fi/urapolku 30 / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i 3 / 2012 / Assurance | Tax | Transactions | Advisory | Law Rakenna meillä itsesi näköinen ura! benchmark k y lt e r i k u o k k i i to i s t e n b i l e i s s ä , lu e n n o i l l a ta i m u i s s a m e i n i n g e i s s ä . Ernst & Young on tutkitusti alansa suosituin työnantaja kauppatieteilijöiden keskuudessa niin Suomessa kuin Pohjoismaissa. © 2012 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Tutustu uramahdollisuuksiimme: www.ey.com/fi/careers facebook.com/EYSuomiUrasivut Käytännön tutkimusmatkalla teksti ja kuvat / lot ta punk anen Benchmark-sarjassa vieraillaan tällä kertaa ammattikorkeakoulussa. Onko AMK-vitseissä ja käytännönläheisyyden parjaamisessa ehkä jotain kumottavia myyttejä? 31 32 3 / 2012 / / k y lt e r i / b e n c h m a r k // mukaan mahtuu hiuksiaan harjaava silikonimyöhästelijä, parikymppisiä pissiksiä, seitsemän veljestä. // ”Mikseivät kaikki korkeakoulut voi sijaita Helsingin keskustassa?” on päällimmäinen päässäni pyörivä kysymys juostessani N-junaan. Saan puistatuksia pelkästä ajatuksesta, että pian joudun astumaan samaisesta junasta ulos Malmilla, ItäHelsingin ghetossa, joka asuntoilmoituksissa naamioidaan Pohjois-Helsingiksi hyväuskoisten ulkopaikkakuntalaissijoittajien rahojen toivossa. Olen matkalla elämäni ensimmäiselle ammattikorkeakoulun luennolle. Tukihenkilöni, Haaga-Heliassa opiskeleva ystävä, on Malmilla vastassa ja johdattaa minut kanssaan yhdelle koulunsa kolmesta kampuksesta halki seesteisen, kevätauringossa kylpevän omakotitaloalueen. Luvassa on kolmituntinen ilta HR-lainsäädännön parissa. Viime tingassa saapuminen ei haittaa, sillä ensimmäinen vartti käytetään kurssityön aihealueiden läpikäyntiin. Käyn esittäytymässä eläinkuosiin, kotelomekkoon, ruotsalaismerkin ballerinoihin sekä kadehdittavan viimeisteltyihin, viininpunaisiin kynsiin verhoutuneelle luennoitsijalle. Minut toivotetaan kädestä pitäen tervetulleeksi. Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun jakamien tilojen arkkitehtuurin lisäksi koulufiilis välittyy lähinnä ryhmän pienuudesta, sekä suuresta osallistujaprosentista. Läsnäolopakon puutteesta huolimatta paikalla on 30 opiskelijaa, kun kurssien maksimiosallistujamäärä on seminaarimuotoisia lukuun ottamatta 40. Osallistujakunta ei ole sen värikkäämpää kuin Töölössä, mutta sitäkin kirjavampaa. Mukaan mahtuu hiuksiaan harjaava silikonimyöhästelijä, parikymppisiä pissiksiä sekä seitsemän veljestä. Valtaosa iltaluennolla on 25-30-vuotiaita päivätyössä käyviä yhteiskunnan rattaiden pyörittäjiä. Juuri kun mietin, voiko luennolla tosiaan kuulla päänsisäiset pohdintansakin, pyytää yksi vanhemmista osallistujista nuorempiaan olemaan hii-ren-hiljaa. Ordnung muss sein. Mutta mikä täällä oikeasti on toisin kuin yliopistossa? Ainakin se, että kuivaakin kuivempi aihe saa minut syttymään. Ensimmäisen puolen tunnin aikana osallistun keskusteluun kolmesti, luennon päätyttyä olen ollut äänessä enemmän kuin koko nelivuotisen kauppisurani luennoilla yhteensä. Luento etenee käytännön keissien ja niihin linkitettävän lainsäädännön kautta. Toisinaan loppupäätelmät jäävät kuulijan oman tulkinnan varaan, ja opiskelijoilta tulee opettajaa pätevämpiä vastauksia. Täällä ei taideta olla pönkittämässä luennoitsijan itsetuntoa tai facebookkaamassa, vaan oppimassa toinen toisiltaan. Tauko tulee ennen kuin ehdin uhrata sen odottamiselle ajatustakaan, minkä jälkeen aiheessa pysyvä, polveileva keskustelu jatkuu aiempaakin vilkkaampana. Kyseenalaistus ja rakentava väittely saavat poskeni hehkumaan, kun käsittelemme työntekijän yksityiselämän suojaa työhaastattelutilanteissa. Luennon päätteeksi käyn kiittämässä luennoitsijaa, joka kyselee minulta kiinnostuneena omista opinnoistani ja kauppakorkean juridiikkatarjonnasta. Luennon jälkeen siirrymme ystäväni kanssa Mäkkiin, missä hän kertoo pääomatulojen sotkevan ikävästi tulorajojaan. 33 34 3 / 2012 / / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i shh... henkilökohtaisesti reittaus Kerromme miltä se tuntuu. Ehdota aihetta: kylteri.fi. Kylteri arvostelee ja vertailee elokuvia, kirjoja, kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia. KY:n kerhokentällä tapahtuu. Ajan hermolla oleva Kylteri vertailee nyt erilaisiin nautintoaineisiin keskittyviä kerhoja ja esittelee kevään uudet tulokkaat. viskikerho whis-ky riippuvuusriski elitistisyys miten pääsee mukaan no. 7 ***** Elämänvedeksikin tituleeratun juoman harrastaminen on elitistisyyden huipentuma. Hallitus valitaan syyskokouksessa marras-joulukuun aikana. Sähköpostilistalle voi liittyä lähettämällä viestiä viskikerhowhisky@gmail. com. *** Valitettavasti alkoholiin voi jäädä riippuvaiseksi, vaikka moni opiskelija sitä yrittääkin todistaa vääräksi. **** ”Runsas suutuntuma ryhdittyy reilun mutta pehmeän tanniinisuuden ja hedelmähapokkuuden ansiosta…” Viini on viisasten juoma, ja viinien harrastaminen on lähes täysien porvaripisteiden arvoista. Tapahtumissa pääsee tutustumaan toimintaan ja juttelemaan nykyisten toimijoiden kanssa. Hallitus vaihtuu kalenterivuosittain. ***** Päiväkin ilman kofeiinia voi ajaa vakituisen kahvinjuojan migreenin partaalle. ** Kahvi on kulutustavara, jota perusopiskelija lipittää litratolkulla viikoittain. Vaikka toki erikoiskahvien kanssakin voi hifistellä äärimmäisyyksiin asti. Vasta perustetun kerhon kuvioihin pääsee ottamalla yhteyttä sähköpostitse: alexander. [email protected]. Eikä tarvitse olla hifistelijä – kerho on kaikille, jotka diggaavat kahvista tai teestä. * Ruoka on välttämättömyys, joten hyvästä ruoasta pitämistä tuskin voidaan rinnastaa riippuvuuteen. **** Ruokakulttuuri on nyt nosteessa, ja tietoinen kylteri näyttäytyykin syömässä parsaa pönkittääkseen porvaristatustaan. Helpoin tapa tulla mukaan on klikata Facebookissa tykkäänappia KY-Culinaryn kohdalla. Hallitukseenkin haetaan tällä hetkellä jäseniä. Hakemusta voi laittaa osoitteeseen kyculinary@ gmail.com. viinikerho baccus KUN kauppiksen ovet ei aukene Miltä tuntuu jäädä parin pisteen päähän? ”Tiesin jo lukiossa haluavani Kauppikseen, ja nimenomaan Helsinkiin, koska olen täältä kotoisin ja kauppatieteellinen opetus on Suomen parasta. Abikeväänä aloitin lukemisen kirjoitusten jälkeen, kuten tuhannet muutkin. Minusta tuli rutinoitunut kirjastossalukija, ja meille muodostui oma porukka, jonka takia jaksoi raahautua kauniina kevätpäivinäkin pölyiseen lukusaliin. Ei siksi, että se olisi ollut erityisen kivaa, vaan koska ajattelin, että jos kukaan pääsee sanomaan, etten ole tarpeeksi tosissani, joku korkeampi voima estää sisäänpääsyni. Vappunakin kertailin musitiinpanoja. Lakkiaispäivän pidin vapaata, ja seuraavana päivänä aloitin luvut vasta iltapäivällä. Ajattelin, että mitä kurinalaisemmin toimin, sitä itsevarmempi olen pääsykokeessa ja muistan paremmin. Elin sosiaalisessa tyhjiössä - kaikki elämässäni liittyi pääsykoekirjoihin ja sisäänpääsyyn. Kävelin toisinaan Kauppiksen eteen ja kuvittelin itseni marssimassa itsevarmasti ovista. Pääsykoepäivänä jännitin aivan hulluna. En kyennyt syömään ja tärisin. Tuntui, että nyt oli loppuelämäni kannalta ratkaiseva hetki. Kun koe alkoi, pääni oli tyhjä. En muistanut mitään lukemastani. Sydän hakkasi, suuta kuivasi. Hengitin pari kertaa syvään ja join vettä. Sain itseni rauhoitettua, ja tartuin kokeeseen. Sain vastattua lähes kaikkiin kysymyksiin ja varsin varmoin ottein. Kirjoitin vastausrivin varta vasten hankkimaani pyyhekumiin. ** Alkoholi kuin alkoholi, riippuvuusriski on olemassa. Viskin hinta kuitenkin rajoittaa kulutuksen määrää ainakin opiskelijoilla, vaikka eihän kyltereillä ole jeneistä kii. Illalla katsoin oikeat vastaukset. Olin tehnyt virheitä, mutta oli ihan mahdollista, että pääsisin. Kuukaudessa ehdin hankkia muuta sisältöä elämääni. Oli ihan kiva viettää taas normaalia elämää. Kun tulokset tulivat, kävin aamulla netissä katsomassa nimilistan, vain todetakseni että oma nimeni puuttui. En päässyt. Tavallaan olin sen jo hyväksynyt, mutta silti tuli itku. Pahinta oli, että moni kavereista pääsi. Olin hakenut myös muualle, mutta päätin, etten lähde toiseen kaupunkiin tai mene ammattikorkeaan vielä, vaan haen uudestaan. Tein syksyn töitä ja keväällä menin valmennuskurssille. Tein varasuunnitelmia, ja hain opiskelemaan muitakin aloja. Suhtauduin vähemmän neuroottisesti lukemiseen, ja pyrin ulkoaopettelun sijaan ymmärtämään asioita syvällisemmin. Välillä uskalsin jopa epäillä, olenko edes hakemassa oikeaan kouluun. Pääsykokeen jälkeen en katsonut tuloksia, vaan odotin tulosten julkistamispäivään. Nimeäni ei taaskaan ollut listalla. Nyt se ei tuntunut niin pahalta, ja otin vastaan opiskelupaikan toisesta tiedekunnasta. Olen ihan tyytyväinen päätökseen ja uskon, että näin asioiden kuului mennäkin.” Nainen, 23 vuotta. kahvikerho ky culinary t e k s t i / n e l l i h u i k a r i k u vat / s o f i a w i l k ma n t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u va / maria k vickstr öm 35 36 3 / 2012 / / k y lt e r i / m e ta wtf?! raflapoliisi meta Kylterin tiedustelukoneisto ylläpitää yleistä järjestystä. Muut esille tulevat asiat, jotka eivät yleensä liity mihinkään. 1. Kuinka saavutat mursukunnon? 2. Monta päivää toivut Vapun vietosta? 3. Määrittele degrowth. 4. Ei kesää ilman..? 5. Kumman kaa, Lumia vai iPhone? lauri wahlroos, 22 4. vsk, International Business 1. Olen mahdollisimman lähellä uusia mursuja, tutorointi on hyvä keino. 2. Tänä vuonna yritän selvitä tutoreiden laitosrastiradalle 3.5. 3. Vähemmän tavaraa ahneille kauppatieteilijöille 4. (En mä kehtaa sanoo…) No sanotaan nyt vaikka olutta! 5. Lumia, iPhone on h***a kun se ollut jo niin monen kanssa kuinka hämäät itsesi muita paremmaksi Schoolmanship on elämänkatsomus, joka tähtää opintomenestyksen maksimoimiseen. Sen tärkein muistisääntö kuuluu: Ensimmäinen opiskelutoverisi kiristynyt hermo on ensimmäinen voitettu kurssipiste. Gaussin käyrän yläpäähän sijoittuminen ei vaadi pelkästään, että olet muita parempi. Muiden on oltava myös sinua heikompia. Alkeiskurssi: Käytännön vinkkejä tenttitilanteisiin Schoolman ei voi kontrolloida tovereidensa valmistautumista, mutta voi vaikuttaa heidän keskittymiseensä tentissä. Voit ehdottaa juuri ennen tentin alkua pientä vedonlyöntiä: Alemmat pisteet saanut tarjoaa pizzat! Riippumatta vedon hyväksymisestä, tulee veto pyörimään toverisi päässä koko tentin ajan, eikä hän enää suorita tenttiä pelkästään itseään varten. Jos taas tiedät opiskelijatoveristasi jotain häpeällistä, voit viedä hänen ajatuksensa kurssimateriaalista elämän monivalintoihin. Schoolman: Oli hauska tavata poikaystäväsi eilen kuntiksessa, hänen käsivartensahan olivat suuret kuin aarnihongat! Toveri: Nyt kyllä puhut siitä Erikin kaverista, Veijosta. Schoolman: Aah, anteeksi. Muistelin vaan, että joskus kerroit pitäväsi lihaksikkaista miehistä. Erikoistumisopinnot: Ryhmätöissä menestyminen Ryhmätyöt ovat schoolmanille usein haasteellisia, koska muiden epäonnistuminen voi vaikuttaa myös omaan arvosanaan. Siksi kannattaa panostaa tovereiden mahdollisuuksien heikentämiseen kurssin henkilökohtaisissa osuuksissa, kuten tentissä. Valitse itsellesi ne tehtävät, jotka sisältävät tentin kannalta oleellista materiaalia. Anna numeroniilon ja presispirkon loistaa omalla mukavuusalueellaan, kun sinä voit kerätä kurssin sisällön kannalta ratkaisevat hedelmät. Ammattilaisschoolman ei jätä mitään sattuman varaan, ja siksi varmistaa, että myös varustepuoli on kunnossa. Pukeu- tumisen ja asenteen kuuluu olla ryhmän/ parin vastakohta. Jos muut näyttävät rahiksen assareilta, pukeudu casetapaamisiin mökkivaatteisiin ja painota, että ei caseja tarvitse ottaa vakavasti, sillä ne ovat vain viiden kurssipisteen arvoisia. Pitkitä taukoja ja keksi aikaiselle lopettamiselle tekosyitä, kuten terassikeli. Jos taas parinasi on rento hupparityyppi, pukeudu itse pukuun. Mainitse, että suhtaudut koulutyöhön erittäin vakavasti ja haluat näyttää siltä. Kannattaa tasaisin väliajoin puhua siitä, miten yksikin nelonen voi estää pääsyn unelmien vaihtopaikkaan ja konsulttifirman haastatteluun. Jokaisen menestyminen on nimittäin oikeasti heidän omissa käsissään. Teksti on mukaelma Stephen Potterin peliteorian klassikosta The Theory and Practice of Gamesmanship or The Art of Winning Games Without Actually Cheating. Olli hopeasaari, 22 2. vsk, laskentatoimi 1. Tiukalla kesätreenillä 2. Varmaan se viikko siihen menee 3. VMP 4. Mirrin silittelyä 5. iPhone, koska siinä on kiva omena jelena othman, 24 1. vsk maisteriopiskelija, ISM 1. Hangover management 2. Yhtä monta päivää kuin juhlin 3. Miesten kaljuuntuminen 4. Rakkautta 5. iPhone (omistaa Nokian), se on niin söpö iiro vaniala, 23 3. vsk, markkinointi 1. Niinkun kaikessa treenaamisessa, tarpeeksi lepoa, kesällä pitää levätä 2. Useimmiten yhtä pitkään kuin vappu kestää, eli varmaan 7 päivää 3. (Hiljaisuus, juo kahvia, hiljaisuus.) Käsitteenä selittämätön. 4. Bussikaljaa kolmosen sporassa (vieressä istuva kaveri facepalmaa) 5. Lumia, se kuulostaa viehättävämmältä. t e k s t i / a l e k s i a a lto k u va / maria k vickstr ö m t e k s t i & k u vat / l au r a b r ot k i n & i i r o ko r m i 37 3 / 2012 / KYLOOKS 39 KY tiedottaa ky @ facebook Käy tykkäämässä ky:n virallisesta sivusta facebook.com/ky1911, niin pysyt kartalla mitä ky:llä tapahtuu. Sivulla jaetaan virallista ky-aiheista asiaa sekä epävirallisempaa sisältöä ky:n arjesta ja juhlasta. Muista liittyä myös ky Kanavalle, jossa mm. ky:n kerhot ja ainejärjestöt viestivät tekemisistään sekä ky Kulttuurikanavalle, jossa kuva, kuj ja nesu-ky kertovat tapahtumistaan. Kyltereille tilaa: KY Lounge Lotta Punkanen, 4. vsk.: ”Hameeni on vintage-Dieseliä Amsterdamista, mokkanahkatakki second hand-liikkeestä, neulepusero jostain ketjuliikkeestä, nahkalaukku Buenos Airesista, ja kengät ovat vanhat Vagabondit. Hankin vaatteita milloin mistäkin. Olen tehnyt paljon löytöjä vanhempien vintiltä ja ulkomailta. Inspiroidun väreistä, vintagesta ja erilaista materiaaleista.” KY Looks myös netissä: kylteri.fi. teksti & kuva / tiina - mari hak a Oletko jo tutustunut uudistuneeseen ky Loungeen? Kyltereiden hengailutila Lounge muutti keväällä ky-talon 4. kerrokseen. Loungessa voi viettää aikaa arkisin klo 9–23, tilan ovet ovat avoinna klo 19 asti. KYCC Liikuttaa Tänä vuonna pääset seuraamaan hulppean seikkailu-urheilukilpailun tapahtumia läheltä. Kilpailu starttaa 11.5. klo 17 Ruoholahden Itämerentorilta, mutta jo ennen sitä pääset näkemään kilpaili- joiden näyttävän laskeutumisen pwc:n rakennuksesta 70 metrin korkeudesta vain yhden köyden varassa. Tämä on nähtävä! Hartwall tarjoaa sinulle mahdollisuuden seurata kilpailun tapaht mia ky:n saunalla samana iltana. kisastudio KY:llä Lätkän mm-kotikisojen kunniaksi Hartwall järjestää Karjala-kisastudion ky:n Yläkertsillä perjantaina 11.5. klo 17 asianmukaisten virvokkeiden siivittämänä. Illan aikana screenillä pyörii ItaliaTsekki-ottelu klo 17.15, alkaen ja pääpelinä Suomi-Kanada klo 20.15 alkaen. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille ky:n jäsenille. Hae pääsykoevalvojaksi Syksyllä aloittavilla mursuilla on vielä se rankin koitos edessä, kun 12.6. heidät istutetaan penkkeihin pääsykokeen merkeissä. Onnistunut koe tarvitsee valvojia! Ilmoittaudu pääsykoevalvojaksi viimeistään 14.5.2012. Lue lisää osoitteesta https://eage.aalto.fi/?ff/ econ_valintakoevalvoja_2012 Boston Promenade goes Swinging Big band Boston Promenade esiintyy 26.5. Korjaamolla. Keinahtelevien swing-klassikoiden lisäksi luvassa on taattuun Boston-tyyliin myös energistä rockmeininkiä. Lisätietoa kywebin tapahtumakalenterista. Kesälläkin voi juhlia! Mursukokelaat pääsevät nollaamaan pääsykoeahdistusta koepäivän 12.6. iltana kujin järjestämissä pääsykoebileissä The Tigerissa. Vanhemmat tieteenharjoittajat ovat myös tervetulleita katsastamaan uutta satoa! Perinteistä kesäkuntista vietetään taas elokuussa. Lisätietoja tulossa kesän aikana, seuraa kywebiä. KY:n aukioloajat kesällä ky:n toimisto palvelee normaalisti 1.6. asti. 4.6.–19.6. toimisto on auki ma-to 10–15. Syksyllä ky:n toimisto palvelee jälleen 13.8. alkaen ma-to 10–15, ja 27.8. alkaen normaalisti. Hyvää kesää kaikille toimistolta! Kannen kuva : Maria Kvickström