no. 2 2010 kyl usa tour 2010 ky:n omaisuuslahjoituksista Kampuspäätös, missä mennään Kylterin kiusaus – huijaaminen opiskelussa ky-100 Kylteri kylteri no. 1 Apinat Broaden your perspective! Olli Rappe Tiina Kanninen Matti Torniainen Tapio Melgin Miro Ahti Hanna Kauppinen McKinsey ilmoitus Sara Laurila Lauri Wahlroos Apply for International Internship in Spring and Summer 2011! This is not practice – it’s real. Join an international consulting team for 8-12 weeks. Work with exceptional people and learn from them. McKinsey’s International Internship gives you the chance to challenge yourself. This is not just another internship – it’s the start of your career! To apply, please visit www.mckinsey.com and select Helsinki Recruiting. The program is intended for students with more than 150 credits and the application period ends on October 22, 2010. With any questions, please contact Merja Kolehmainen at McKinsey Helsinki, tel. +358 9 6157100 or email [email protected]. Terhi Rekilä Erika López Caner Ville Larimo 2010 3 4 kylteri no. 2 Pääkirjoitus Menu 2010 14 Kampuspäätös, missä mennään? Selviäisikö taiteilija Otaniemen ”kulttuuriympäristössä”? Tarvitseeko kylteri kahviloita hengittääkseen? Opiskelijoiden elämäntavat ja arvomaailmat törmäilevät Aallon kampuskeskustelussa. 22 ky-100 100 vuotta täyttävä KY karistaa elohopeoita päältään. Onko vuorossa kunnianarvoisaa pönötystä vai hyperventilation partaalle ajavia aktiivisia juhlallisuuksia? 10 Osallistu. [email protected] 18 ky:n omaisuuslahoitukset olivat kyltereiden etu Kylterin kiusaus – huijaaminen koulussa Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puheenjohtaja Tiina Kanninen puhuu suunsa puhtaaksi omaisuuslahjoituksista. Vilunkipeliä! Kun opiskelu muuttuu oppimisesta suorittamiseksi, saattaa suoraselkäisempikin sortua huijaamaan opinnoissaan. Missä määrin koulussamme viilataan linssiin ja miten sitä valvotaan? kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n julkaisema aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa kampuksen noin 4000 tulevaa talouselämän vaikuttajaa. Kylteri ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lehteä jaetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimipisteissä. päätoimittaja Olli Rappe 050 308 1131 [email protected] ilmoitusmyynti Emmi Harno 050 304 7603 [email protected] ad Sara Laurila 040 353 8287 [email protected] Painettu 100% kierrätetylle paperille CyclusOffset 200 g/m² & 115 g/m² Forssan Kirjapaino Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry Pohjoinen Rautatienkatu 21 b 3. krs 00100 Helsinki 5 6 kylteri kyl usa tour no. 2 2010 18.3. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Helsinki 27.3. syre auditorium, Whatcom Community College, Bellingham, wa, usa 28.3. 30.3. 31.3. Emmaus Lutheran Church, Vancouver, Canada University of Washington, Seattle, wa, usa Catlin Gabel School, Portland, or, usa 1.4. Liberty Theater, Astoria, or, usa Suomen suurlähetystö, Washington d.c., usa 3.4. 4.4. 6.4. University of California, Davis, ca, usa Palo Alto, ca, usa kyl kylillä – kylometrejä kylliksi kuvat Matti Torniainen kyl 9.4. Jacuzzi Family Vineyards, Sonoma, ca, usa 8.4. teksti 2010 Zipper Hall, Colburn School of Music, Los Angeles, ca, usa Tarjoilija laskee tuopin täyteen paikallisen pienpanimon mallasjuomaa. On taas yksi niistä illoista, kun tämä kummallinen miesjoukko, joka muina miehinä rupeaa yhtäkkiä laulamaan, saa palkkionsa tuopillisen muodossa. Tällä kertaa paikkana on San Francisco ja viihdytettävänä kulmakuppilan asiakkaat. Suomessa tätä tuskin tapahtuisi; ennemmin laulu loppuisi lyhyeen ja miehet lentäisivät ulos baarista. Ehkä nämä illat ja ulkomaalainen ystävällisyys siksi tuntuvatkin lämmittävän laulumiehen mieltä. Kiertueen puolivälissä on mukavaa, että on hetki aikaa hengähtää upeassa San Franissa muuten niin tiiviin kiertueaikataulun lomassa. Samalla kuitenkin odottaa jo seuraavia koitoksia. Mitä tämä niin kovin suuri Amerikka tarjoaa, ja miten hienoa onkaan päästä konsertoimaan uusissa kaupungeissa ja saleissa. Ehkäpä siirrynkin jo kiertueen jälkeiseen aikaan, jotta voin kertoa kiertueen tapahtumista tarkemmin. ky:n uljas härkälauma, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat (kyl), otti ja suuntasi maalis-huhtikuussa 2010 matkansa rapakon toiselle puolelle – kauas taalajäiltä, mikä oli tarkoituskin. Näillä miehillä kun laulu kulkee paremmin kuin luistimet. Kiertue piti sisällään peräti kymmenen konserttia. Lentokoneet ja bussit kiidättivät laulajia tiivistä tahtia aina Vancouverista Los Angelesiin ja Washington DC:hen 18 päivän ajan. kyl on tunnetusti konsertoinut ulkomailla vuosittain ja tehnyt muutaman vuoden välein suuremman kiertueen. 60-vuotisjuhlavuodelle ajoitettiin kyl:n historian ehkä suurin kiertue, joka ei jättänyt laulajia tai yleisöä kylmäksi. Kymmenen konserttia, viisi osavaltiota, useampi suurkaupunki ja monta bussissa ja lentokoneessa vietettyä tuntia myöhemmin taskuun jäi paljon hulvattomia tarinoita, monta hienoa muistoa sekä useita upeita konsertteja. Kiertue palveli kuoroa erityisen hyvin myös kehittymisen ja harjoituksen kannalta. Irtosihan kyl:lle V Leevi Madetoja –mieskuorokilpailun kansainvälisestä sarjasta komea voitto vain viikko kotiinpaluun jälkeen. 7 8 kylteri kyl no. 2 kylillä – kylometrejä kylliksi Kun vilkaistaan kyl:n ytimeen hieman pintaa syvemmälle, voin jo muutaman läpikäydyn konserttimatkan jälkeen sanoa, että matkalla kuoro pääsee täyteen elementtiinsä. Kyllähän läppä lentää aina kun sulkeudutaan samaan tilaan, mutta kun koittaa kestää samaa seuraa 18 päivää… Huh. Bussissa jätkät menee vuorotellen mikin ääreen kertomaan toinen toistaan huonompia vitsejä. Kuoroveljien vitsien ja toimien ”suolaus” on hienoin välittämisen muoto mitä tiedetään. Aina saa varoa sanojansa, sillä piikkejä tulee joka puolelta – väistämättä. Mutta uskokaa tai älkää kun sanon, että tämä kaikki on hienointa mitä reissuilla on. On vaikea kuvitella tiiviimpää miesryhmää (ikähaitarilla 21-45), jossa kaikki tietävät kaikista paljon ja viihtyvät keskenään. Kaikki osaavat nauraa itselleen ja ennen kaikkea toisilleen. Eikä ne vitsit oikeasti kaikki niin huonoja ole. Ja väsyneenä bussissa naurattaa jo vähän huonommatkin jutut. Sama yhteishenki ja tiiviys näkyy aina esiinnyttäessä. Jokainen antaa parhaansa yhteisten tavoitteiden eteen ja kuorolaiset tsemppaavat toisiaan aina parhaaseen mahdolliseen suoritukseen, oli paikka tai aika mikä tahansa. Haluamme antaa kaikkemme yleisöllemme – oli se sitten konsertti täydessä Suomen suurlähetystössä – tai sekalaisen tuplakvartetin yöllinen esiintyminen keskellä hiljaista San Franciscoa. Tuolloin laulumme tosin palkittiin innostuneiden kuulijoidemme aplodien lisäksi myös viereisen rakennuksen viidennestä kerroksesta lentäneillä kahdella lasipullolla. Kiertueellamme pääsimme esiintymään useassa erilaisessa salissa ja konsertissa. Konsertteja järjestellessä teimme yhteistyötä paikallisten Suomi-yhdistysten kanssa. Ehkäpä koskettavinta laulajalle olikin se, että jokaiseen konserttiimme oli saapunut suomalaisia kuulijoita, jotka saivat liikutuksesta itkeä useammankin kyyneleen. Kävimme laulamassa myös kahdessa yliopistossa, joissa molemmissa oli oma hieno tunnelmansa. Ottipa Seattlessa yliopiston päivittäin ilmestyvän sanomalehden toimittaja puoli kuoroa mukaansa muutamalle aamuöiselle oluelle lehden toimitukseenkin, eli paikalliseen avokonttoriin. Muita hienoja kokemuksia olivat esimerkiksi esiintyminen kauniilla Jacuzzi Family Vineyards –viinitilalla viinitynnyreillä vuoratussa holvimaisessa tilassa sekä vierailu kiertueen yhteistyökumppanin Nokian research centerissä. Los Angelesissa pääsimme esiintymään Suomen konsulaatissa yleisön koostuessa arvovaltaisista kansainvälisistä vieraista ympäri maailman. Kiertueelle olisi tuskin voinut olla hienompaa lopetusta kuin laulaa täydelle Suomen suurlähetystölle Washington DC:ssa. Ilta alkoi hienolla cocktail-tilaisuudella ja jatkui yhtä hienoissa merkeissä konserttimme jälkeen. Vaikkakin miespoppoo alkoi olla jo hieman väsynyt kaikesta matkustamisesta, Kuoroveljien vitsien ja toimien ”suolaus” on hienoin välittämisen muoto mitä tiedetään. vedimme keikan erittäin ”tikisti” ja tunnelma oli mahtava; kuoro oli antanut kaikkensa eivätkä yleisön reaktiot jättäneet arvauksen varaa konsertin onnistumisesta. Onnistumisen tunne seurasi meitä myös bussissa matkalla lentokentälle. Voimme olla ylpeitä kiertueen esityksistämme ja uskon, että kuoromme hitsautui kiertueella yhä tiiviimmäksi. Ehkäpä bussissa koti-ikävä alkoi monella jäsenellä voittaa jo kiertuetunnelmat ja haikeuden kiertueen päättymisestä. Tosin tiedämme, että näitä matkoja on luvassa vielä lisää tulevaisuudessa, sillä kyl ei jämähdä paikalleen. Suurtakin suurempi kiitos kiertueen onnistumisesta kuuluu yhteistyökumppaneillemme: ky ry:n, Aalto-yliopiston, Nordean, Nokian, kone:en ja TeliaSoneran yhteistyö, sekä kaikkien muiden tukijoidemme panos auttoi meitä toteuttamaan yhden kuoromme historian hienoimmista kiertueista. 2010 9 Aktiivisen 60-vuotiaan juhlavuosi piti sisällään paljon. Kävimme esittämässä Jean Sibeliuksen Kullervon Saksassa, lauloimme 60-vuotisjuhlakonsertin Finlandiatalossa, esiinnyimme perinteisissä joulukonserteissamme ja teimme mahtavan kiertueen usa:n länsirannikolla. Voitimme arvostetun kansainvälisen mieskuorokilpailun ja laulukautemme päättyi hyväntekeväisyyskonserttiin Itämeren hyväksi Suomenlinnan kirkossa. Ei pidä myöskään unohtaa kaikkia perinteisiä ja ei niin perinteisiä pienempiä tilaisuuksia. Mihinkähän tämä ikinuori vanhus vertyykään tulevina vuosina? Tuleva vuosi on ky:n 100-vuotisjuhlavuosi. kyl tulee olemaan varmasti esillä myös nyt alkavana laulukautena. Olkaa siis kuulolla ja tulkaa nauttimaan esiintymisistämme! 10 kylteri no. 2 Puheenjohtajalta Edustajisto säätiöntiprosessin ohjaajana ky:n omaisuuslahjoitukset olivat kyltereiden etu Teekkareiden ”kaikki yhteen” –ratkaisu olisi ollut kohtuuton vaatimus Keväällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa ja valtakunnanmediassa on retosteltu Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan vuonna 2008 tekemiä omaisuuslahjoituksia. ky :stä on tehty syntipukki ylioppilaskuntamme talousvaikeuksiin. Samoin vaikeudet uuden ylioppilaskunnan perustamisessa on vyörytetty ky :n niskoille. Syytteet ky -toimijoita kohtaan ovat perusteettomia ja kohtuuttomia. Säätiöidessään osan omaisuudestaan vain kyltereiden käyttöön ky puolusti jäsentensä etua fuusiotilanteessa. ky -toimijat ovat laittaneet itsensä täysillä likoon kyltereiden puolustamiseksi. ky :n vuonna 2008 tekemät omaisuuslahjoitukset ovat saaneet lainvoiman 31.12.2009 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen myötä. Vaikka lahjoitusten toimeenpanosta on tehtailtu kahdeksan uutta valitusta hallinto-oikeuteen, itse asian lopputulema on selvä: säätiöintipäätös oli laillinen ja lahjoitettu omaisuus päätynyt kyltereiden tahdon mukaisesti ky -säätiölle. Palataanpa hetkeksi vuoteen 2007. Vuonna 2005 ilmoille heitetty idea innovaatioylipistosta oli kirjattu Vanhasen hallitusohjelmaan ja valmistelut yhdistyvien yliopistojen puolella pyörähtivät käyntiin täydellä höyryllä. Yhdistyvät ylioppilaskunnat ky , tky ja tokyo olivat lausuneet Aalto-yliopistosta jo aiemmin: ky ja tky yhdessä vahvasti hanketta puoltaen ja tokyo taas voimakkaasti vastustaen. Uuden ylioppilaskunnan valmistelussa näkemykset ylioppilaskunnan rahoituksesta erosivat heti alussa räikeästi. tky ja tokyo toivoivat että ylioppilaskuntien omaisuudet siirtyvät täysimääräisinä uudelle ylioppilaskunnalle. Tämä olisi ollut heidän jäsenilleen paras ratkaisu. ky :n ollessa jäsensuhteessa ylivoimaisesti varakkain ylioppilaskunta oli ky :n kanta alusta asti rahoittaa uutta ylioppilaskuntaa jäsenmäärien suhteessa. Kaikki yhteen -ratkaisu olisi ollut kyltereiden näkökulmasta kohtuuton. Ylioppilaskunnat olivat rakenteeltaan täysin erilaisia. ky :llä oli 3 000 jäsentä ja kaikki toiminta asuntolatoiminnasta ja edunvalvonnasta tapahtumien järjestämiseen sekä erittäin laajaan vapaaehtoistoimintaan tapahtui pienen ylioppilaskunnan toimesta. tky:llä oli 11 000 jäsentä ja ylioppilaskunta toimi pääosin kattotasona huolehtien asuntolatoiminnasta, kansallisesta edunvalvonnasta ja teekkarikulttuurin mahdollistamisesta. Varsinainen opiskelijoita lähellä oleva toiminta tapahtui pääosin 14 killassa, osakunnassa sekä sadoissa yhdistyksissä. Kiltojen, osakunnan ja eri yhdistyksien toimintaan uusi ylioppilaskunta ei ole juuri vaikuttanut. He ovat saaneet pitää rahansa, tilansa ja toimintansa ennallaan. Parituhat-jäseninen tokyo rakentui samoin kuin ky , joten molemmille oli järkevintä perustaa jatkajaorganisaatiot. Ylioppilaskuntien eriävistä näkemyksistä johtuen ky :llä alettiin varmuuden vuoksi valmistella kylteritoiminnan turvaamista. Erilaisia vaihtoehtoja puntaroitiin aina osakuntamallista lähtien. Tarjolla olevista realistisista vaihtoehdoista yhdistys sekä säätiö -malli todettiin luotettavimmaksi ratkaisuksi. Edustajisto antoi hallitukselle toimeksi jo vuonna 2007 valmistautua siihen, että omaisuusneuvotteluissa ei päästäisi yksimielisyyteen. ky palkkasi Asianajajatoimisto Borenius & Kemppisen avukseen ja perusti sisäisen tulevaisuustyöryhmän edistämään prosessia edustajiston toivomusten mukaisesti. Omaisuusratkaisuista riippumatta oli selvää, että kylteriyhteisön kodiksi oli Aalto-aikaa varten perustettava yhdistys. Niinpä Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry – ky ry – perustettiin vuonna 2008. Samana vuonna perustettiin myös ky -säätiö. Yhdistyksen ja säätiön päätöksenteko järjestettiin niin, että ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu 30-henkinen edustajisto. Edustajisto käyttää yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa, nimittää säätiön hallituksen ja toimii myös säätiön hallintoneuvostona. ky :n sekä jatkajaorganisaatioiden aatteelliset tarkoitukset ovat samat: kauppakorkeakoulun opiskelijoiden yhdyssiteenä toimiminen ja kylteritoiminnan tukeminen. ky ry:n jäseneksi oli vuoden 2008 loppuun mennessä liittynyt jo lähes 2 000 ky :n jäsentä. Kun kylteriyhteisön ja omaisuuden tulevaisuudesta tehtiin päätöksiä, prosessi oli ky :n edustajiston ohjauksessa. ky :n hallitus sekä tulevaisuustyöryhmä raportoivat edustajistolle säännöllisesti säätiöintiprosessin etenemisestä. Neuvotteluista päätökseen Neuvotteluja uuden ylioppilaskunnan rahoituksesta käytiin ky :n ja tky:n kesken tokyo:n jättäytyessä pois keskusteluista. Neuvottelijoiden keskusteluissa saatiin syksyllä 2008 aikaan sovintoesitysluonnos. Jotain kuitenkin tapahtui viime metreillä, sillä tky jätti sovintoesitysluonnoksen käsittelemättä edustajistonsa kokouksessa. ky :llä alettiin huomata, että tky:llä ei ollut suurta intressiä päästä asiassa sovintoratkaisuun, vaan keskusteluja pyrittiin pitkittämään. Näin ollen 30.10.2008 ky :n edustajisto päätti toimia sovintoesitysluonnoksen mukaisesti. Neuvottelujen pohjalta 2010 saatu ratkaisu nähtiin ky :n edustajistossa reiluna kompromissina: kaikki asunnot, jotka olivat ulkopuolisen arvottajan mukaan laskettu n. 53 miljoonan euron arvoisiksi, sekä vähintään 4,5 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta siirrettiin uudelle ylioppilaskunnalle. ky -säätiölle lahjoitettiin 23,5 miljoonaa sijoitusomaisuutta, ky -talo sekä sijoituskiinteistö Arkadiankatu 28. ky ry:lle lahjoitettiin 0,5 miljoonaa euroa toiminta-avustusta. Lahjoituksesta huolimatta ky rahoitti uutta ylioppilaskuntaa jäsenmäärään suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin tky tai tokyo. Melko reilua ottaen huomioon, että tky:n jäsenillä on uuden ylioppilaskunnan päätöksenteossa yksinkertaisella enemmistöllä käytännössä yksinvalta. tky ei ky :n päätöksistä pitänyt ja olikin valmistellut oikeudenkäyntiasiakirjat lahjoitusten riitauttamiseksi. Lopulta valituksen tekivät kuitenkin kaksi tky-aktiivia yksityishenkilöinä. He valittivat kahdesta asiasta: ky :n edustajiston päätöksestä julistaa valmistelumateriaalia ja edustajiston kokouksen liitteitä salaisiksi sekä päätöksestä, jossa omaisuutta siirrettiin ky -säätiölle ja ky ry:lle. Ratkaisujen vuosi 2009 Vuosi 2009 kului ky :llä odottavissa tunnelmissa. ky oli aktiivisesti mukana Aalto-valmisteluissa ja paljon aikaa käytettiin myös ky ry:n toiminnan suunnitteluun. Syksyllä kuultiin hyviä uutisia: molemmat valitukset kumottiin hallinto-oikeudessa. Valittajat valittivat molemmissa tapauksissa viimeisenä valituspäivänä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Heillä oli tuttu viivytystaktiikka, jonka tavoitteena oli venyttää oikeusprosessi vuoden 2010 puolelle, jolloin uusi ylioppilaskunta ayy vastaisi valituksiin ja voisi kyltereiden näkökulmasta hankaloittaa oikeusprosessia. Kyltereiden onneksi korkein hallinto-oikeus kumosi molemmissa tapauksissa valittajien valitukset vuoden 2009 puolella: asiakirjojen julkisuutta koskevaan kysymykseen 16.10.2009 sekä omaisuuslahjoituksiin 31.12.2009. Vuoden 2009 lokakuussa ky:n edustajisto päätti myös aatteellisen omaisuuden ja kylteriperinteiden siirtämisestä ky ry:lle. ky ry:lle lahjoitettiin mm. ky:n lippu, tunnukset, ky-talossa olevia tauluja ja patsaita sekä koko ky:n aatteellinen arkisto, jossa haluttiin säilyttää ayy:llä täydet kopiointioikeudet. Kevään aikana ayy ja ky ry ovat kiistelleet ky:n arkiston 11 12 kylteri Puheenjohtajalta Mitä nyt tapahtuu? sijainnista ja omistajuudesta. ky:n edustajisto päätti maaliskuussa siirtää ky:n asiakirja-arkiston säilytettäväksi Otaniemeen ayy:n arkiston yhteyteen, mutta omistusoikeuteen ei haluttu tehdä muutoksia. Omistusoikeus ratkaistaan nyt oikeudessa, sillä valittajat valittivat myös tästä hallinto-oikeuteen. Keväällä ayy on perusteettomasti syyllistänyt ky:tä arkistomateriaalin tuhoamisesta. Kaikki ky:n viralliset asiakirjat ja ylioppilaskunnan arkistointivelvoitteen piiriin kuuluvat asiakirjat ovat alusta saakka olleet uuden ylioppilaskunnan käytössä. Mitään ayy:lle kuuluvaa materiaalia ei verkkolevyjen siivouksen yhteydessä poistettu. ayy kuitenkin palautti verkkolevyiltä pitkän listan asiakirjoja, kuten luonnoksia, tulevaisuustyöryhmän valmistelumuistioita ja ky:n luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden henkilökohtaisia tiedostoja väittäen, että kaikki ky:n verkkolevyille joskus tallennetut tiedostot kuuluvat ayy:n arkistoon. ky:llä on ollut tavallista, että henkilöstö jättäessään työpaikkansa siivoaa omat jälkensä toimiston yhteisiltä verkkokansioilta, ja näin tehtiin myös tässä tapauksessa tulevaisuustyöryhmän osalta. ky ei ollut ainut yhdistyvistä ylioppilaskunnista, joka lahjoitti rahaa seuraajalleen. Myös tokyo päätti vuoden 2009 loppupuolella lahjoittaa tokyo ry:lle lähes koko omaisuutensa - ravintolansa Kipsarin sekä 100 000 euroa omaisuutta. Loppujen lopuksi ky:ltä ayy:lle siirtyi 806 opiskelija-asuntoa sekä 8,9 miljoonan sijoitusomaisuus – siis markkina-arvoltaan yhteensä yli 60 miljoonan euron omaisuus. lähde: talouskatsaus ayy:n edustajiston kokous 18.3.2010. no. 2 Aamiaispaikat Korkeimman hallinto-oikeuden siunattua ky:n omaisuuslahjoitukset ky-säätiö ja ky ry ovat kuluneen vuoden ajan käynnistäneet toimintaansa. ky ry:llä on n. 2 600 varsinaista jäsentä ja syksyllä uusien mursujen liityttyä taas monta sataa uutta jäsentä. Uuden ky:n toiminta alkaa saada muotonsa. ky-säätiön kansainvälisen vaihdon apurahahaku umpeutui elokuun alussa, nyt käynnissä on yhdistyksien toimintaavustushaku ja myöhemmin aukeaa stipendi- ja tunnustuspalkintohaku. Säätiö ja yhdistys toteuttavat yhdessä ky100-juhlavuoden, jota elämme parhaimmillaan. ky100-juhlavuotta varjostaa kuitenkin käynnissä oleva hallintooikeusprosessi. ky-säätiö ja ky ry päättivät kesäkuussa lausua ayy:lle osoitettuihin hallinto-oikeusvalituksiin. Uudet valitukset kohdistuvat ky:n vuoden 2009 lopun päätöksiin ja erityisesti lahjoituksen toimeenpanoon. ky ilmoittautui asiassa väliintulijaksi kumotakseen valittajien virheellisiä väittämiä ja ilmaistakseen lahjanantajan tahdon lahjoituksiin liittyen. Aika näyttää kuinka pitkälle valittajat ja ayy tahtovat prosessia jatkaa. Lopputulos on kuitenkin selvä: kho:n päätöksen jälkeen lahjoitukset ovat saaneet lainvoiman. Uskon, että kaikki ky-läiset toivovat, että omaisuuteen kohdistuvat erimielisyydet voidaan jättää taakse ja voisimme yhdessä keskittyä uuden ylioppilaskunnan rakentamiseen. On kaikkien ayy:läisten etu, että ylioppilaskunta ei sijoita enää senttiäkään jäsentensä rahoja sellaiseen oikeustaisteluun, joka mahdottomista tavoitteistaan huolimatta repii jatkuvasti syvenevää railoa ylioppilaskunnan sisälle. Sopii toivoa, että kho:n ratkaisemaa asiaa ei enää pitkitettäisi. On aika tunnustaa tosiasiat. ayy on Suomen toiseksi varakkain ylioppilaskunta, jolla on erinomaiset edellytykset olla paras palveluntarjoaja ja edunvalvoja Aallon opiskelijoille. Ylioppilaskunnan rahoitusvaje johtuu pitkälti siitä, että se on näinkin pitkään ollut kykenemätön tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka normaalissa fuusiossa olisi tehty välittömästi. Kauppatieteilijöiden oikeus itse luotuun omaisuuteen ja toimintaan ei vähennä Aallon hohtoa, mutta kateus sen kyllä tekee. Sekä ky:n että ayy:n on otettava suunta eteenpäin, kohti uusia yhteistyön edellytyksiä. tiina kanninen ky ry:n hallituksen puheenjohtaja in Helsing mmät äi tyylikk aikat isp aamia La Torrefazione Aleksanterinkatu 50, 2. krs avoinna ma-pe 7:30-20, la 9-19 aamiainen 11€ - 13,50€ Aleksanterinkatu 50:ssä oleva kapea ja hämyisä ovi jää monelta ohikulkijalta helposti huomaamatta. Vaatimattomasta sisäänkäynnistä huolimatta kannattaa astua rohkeasti sisään, sillä portaiden yläpäässä aukeaa trendikäs kahvila-paahtimo, joka tarjoaa miellyttävän kahvilaelämyksen. Syksyllä 2009 avatun paikan päämyyntiartikkeli on kahvi, jota ammatilleen omistautuneet baristat tarjoilevat kaikissa sen ilmenemismuodoissa. Kahvien lisäksi tarjolla on toki myös vatsantäytettä aamiais- ja lounasaikaan. Aamiaisia tarjoillaan kolmea eri tyyppiä ja ne kaikki sisältävät tietyn perusfunktion (kahvi, sämpylä/croissant) lisäksi esimerkiksi brie-juustoa, jogurttia, mysliä ja hedelmiä taikka tukevampaa päivänaloitusta kaipaavalle sisilialaisia makkaroita ja Portobello-sieniä. Lounasaikaan on tarjolla myös salaatteja ja pelkistetyn tyylikkäässä ympäristössä viettääkin mielellään pitkäksi venähtäneen lounastauon katsellen näköalaikkunoista alas Aleksanterinkadun vilinään. teksti Ville Larimo 2010 Aamiainen ulkona kahvilassa on ylellisyyttä, johon monella opiskelijalla ei varallisuuden tai ajanpuutteen vuoksi ole kovin usein mahdollisuutta. Kyseessä on kuitenkin yksi niistä elämän pienistä nautinnoista, johon tätä mannereurooppalaista elämäntapaa arvostavien kannattaa silloin tällöin investoida. Helsingin kahvilavalikoima on viime vuosina kasvanut ilahduttavan rikkaaksi ja kansainväliseksi ja myös aamiaista on tarjolla useissa paikoissa. Hiukan selkeyttääkseen kahvilamaailman runsautta Kylteri listasi kolme aamiaista tarjoilevaa kahvilaa, jotka ovat kokeilemisen arvoisia vaikkapa kiireettömänä viikonloppuaamuna. Cafe Aalto Cafe Red Pohjoisesplanadi 39, 2. krs avoinna ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18 aamiainen 6,30€ - 8,80€ Aalto-hengessä ei tätä paikkaa voi tietenkään sivuuttaa. Siihen ei toki olisi syytäkään, sillä Cafe Aalto Akateemisen kirjakaupan toisessa kerroksessa tarjoaa elegantin ympäristön, jossa pöytiintarjoilu aidon mannereurooppalaiseen perinteen mukaisesti tuo kahvilavierailuun erityistä ylellisyyden tuntua. Kansallisarkkitehtimme suunnitteleman tyylikkään sisutuksen ympäröimänä voi nautiskella kahvilan erittäin runsaasta valikoimasta, joka kattaa lukuisien leivonnaisten lisäksi myös laajan viinilistan sekä aamiaisia ja arkipäivisin salaatti- tai keittolounaita. Mielikuvituksellisesti nimetyt aamiaisvaihtoehdot (runoilijan aamiainen, muusikon aamiainen, Alla Raffaele…) ovat kaikki täyttäviä ja hinnoiltaan varsin kohtuullisia sekä sopivan erilaisia. Humanistiselta kuulostavaa kirjakauppaympäristöä ei kannata pelästyä, sillä kahvila on erinomainen vaihtoehto myös kylterille ja sopii erityisesti älykköstatusta tavoittelevalle. Loistava kohde käydä keskusteluja vaikkapa strategisen johtamisen uusimmista virtauksista tai argumentoida valtion nykyistä finanssipolitiikkaa vastaan. Arkadiankatu 19 avoinna ma-pe 8-18 aamiainen 6 € * Mikäli lähestyt Kauppista keskustan suunnasta Arkadiankatua pitkin ja aamiaista ei ole kotona tullut syötyä, on tämä paikka ehdottomasti poikkeamisen arvoinen – eikä vähiten KY:n tarjoamien 20 prosentin hinnanalennusten vuoksi. (katso kyweb.fi/tietoa/ky_ ry_edut) Yritysyhteistyön ansiosta tämä talon syvennyksessä sijaitseva kahvila onkin jo vuosien aikana hankkinut kannuksensa kyltereiden keskuudessa varteenotettavana vaihtoehtona Rafla-lounaalle. Todella pieni, mutta viihtyisä paikka tarjoaa hinta-laatusuhteeltaan erinomaista koti-aamiaista, joka sisältää kahvin tai teen, sämpylän, leikkeleitä, tuoremehun ja kananmunan. Aamiaisen voi nautiskella vaikka kotoisassa takahuoneessa tai lämpimänä aamuna suoraan kadulle pystytetyllä pienellä terassilla. Myös tämä paikka tarjoaa lounassalaatteja – tosin lounasaika on täällä melko väljästi tulkittu, joten salaatin voi kipaista hakemassa vatsantäytteeksi esimerkiksi intensiivisen Kesko-sali-iltapäivän lomassa. * ky:n jäsentarralla varustetulla opiskelijakortilla kaikki tuotteet -20% 13 no. 2 Kampuspäätös, missä mennään? teksti Tapio Melgin Aalto-yliopiston kampuspäätös on vajonnut keskusteluissa pinnan alle. Vielä Aallon perustamispäätösten aikaan kommentointi kävi kiivaana, kun niin poliitikot kuin ylioppilaskunnatkin pyrkivät tuomaan näkemyksiään ja vaihtoehtoja esille. Kampuksen tulevasta sijainnista ei kuitenkaan ole puhuttu paljoa viimeiseen vuoteen. Onpa jopa väitetty Helsingin ja Espoon välisen kilpalaulannan tietoista hiljentämistä, esimerkiksi hs:n pääkirjoitusosastolla (29.8.2009). Yliopiston säätiön hallitus tekee Aallon strategian mukaan periaatepäätöksen vielä tämän vuoden aikana. Valmistelun uskoisi siis olevan jo loppusuoralla. Aallon hallinnossa alkuvuoden painopisteenä ovat kuitenkin olleet uuden yliopiston strategia ja sen toimeenpanosuunnitelmat yksikkötasolla ovat vieneet valtaosan ajasta. Yliopiston kannalta ensimmäinen vaihe tässä prosessissa oli internetissä järjestetty toimintaympäristökysely, kertoo Aallon infrastruktuurista vastaava vararehtori, professori Jorma Kyyrä. Tämän kyselyn tulosten pohjalta tullaan suunnittelemaan syksyn toimintaohjelmaa ja tapahtumia, joilla pohjustetaan joulukuun alkupuolella olevaa hallituksen kokousta. Mukana syksyn valmistelussa tulee olemaan niin asiantuntijaa, henkilökuntaa kuin opiskelijaakin. Esimerkiksi jo jonkin aikaa toiminutta Aallon kampustoimikuntaa täydennetään käsittämään edustajia kaikilta kolmelta korkeakoululta. Toimikunnan tehtävänä on pohtia yliopiston arkeen liittyviä kysymyksiä opasteista ja katukylteistä lähtien. Aallon johto ei ole antanut paljoa kommentteja kampuspäätöksestä. Rehtori Tuula Teeri on arvioinut (hu 8.1.2010) realistisimmiksi vaihtoehdoiksi toimintojen keskittämistä Otaniemeen tai jonkinlaisesta monikampusmallia. Selvää on, että teknillisen korkeakoulun siirtäminen Otaniemestä ei olisi taloudellisesti järkevää. Espoossa on jo työstetty kaavapäätöksiä. Aallolle on varauduttu antamaan tilaa Otaniemen-Keilaniemen-Tapiolan alueelta, jonne yliopiston keskittäminen osana kaupungin T3-strategiaa on ollut myös esillä. Samoin Helsinki on varautunut Aallon mahdolliseen keskustakampukseen noin 30 000 kerrosneliön varauksella Töölönlahden keskuskirjaston yhteyteen. Kyyrän mukaan vaihtoehtoja voisi kuitenkin olla useita, ”helposti neljä-viisi-kuusi”. Mitä erilaisimpia malleja on esitetty vuosien varrella muun muassa metrokampuksesta ky ry:nkin kannattamaan Töölönlahden pääkampukseen. Yliopisto ei kuitenkaan halua korostaa mitään vaihtoehtoa ennen varsinaista päätöstä. Huhtikuussa ky ry ja tokyo ry herättelivät hiljentynyttä kampuskeskustelua uudestaan henkiin, kun tns-Gallupin kampusmalleista tekemän internetkyselyn tulokset julkistettiin. Kahden korkeakoulun opiskelijoista 1100 antoi mielipiteensä: noin 90 prosenttia vastaajista halusi Aallon säilyvän edes osin Helsingissä ja 60 prosenttia kannatti monikampusmallia. Aallon toimintaympäristökysely koostui taas lähinnä avoimista kysymyksistä, joissa pyydettiin pohtimaan muun muassa Aallon missiota ja arvoja parhaiten tukevia ratkaisuita. Suoraa kannanottoa ei vaadittu, mutta toisaalta kysely mahdollisti laajemman pohdinnan, kuinka Aaltoa voisi kehittää pidemmällä aikavälillä. Jos joku ei Aallon toimintaympäristökyselyä pitänyt kovin konkreettisena, niin toisaalta myös ky ry:n ja tokyo ry:n teettämä kysely on kerännyt kritiikkiä. Pahat kielet ovat haukkuneet kysymyksiä vähintäänkin johdatteleviksi. Kuntalaisten keskuudessa kampusratkaisu on ollut kuuma puheenaihe. Monilla on vakaa mielipide aiheesta, ja sekä kauppakorkeakoulun että Taikin ylioppilaskuntien manttelinjatkajat ovat antaneet virallisen kannanottonsa kampuskysymykseen. Aaltoyliopiston ylioppilaskunta on kuitenkin tähän asti katsonut hyväksi olla kommentoimatta aihetta. Muutokset keräävät monesti vastarintaa, ja asioita katsotaan vain tämänhetkisessä valossa. – Aallon strategialla nousta kansainvälisen tason huippuyliopistoksi on kymmenen vuoden tähtäin. Jos kampuspäätös johtaa muutosprosessiin, niin sekin vie vuosia. Silloin on oleellista, että se ei koske meitä vaan tulevia opiskelijoita, Kyyrä muistuttaa. 2010 casper wrede Kampuspäätös, missä mennään? erno heikkola, essi vehkainen kylteri erno heikkola, essi vehkainen (tkk:n arkkitehtiopiskelijoiden luonnoksia kampusrakenteesta) 14 Opiskelijoilla lieneekin huoli, että heitä ei kuulla tarpeeksi kampuskysymyksessä. Toisaalta on hyvä muistaa, että yliopiston hallitus tekee päätöksensä itsenäisesti ja pyrkii kampusratkaisulla ”tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla yliopiston toimintaa ja strategisia tavoitteita”. Opiskelijoiden välisten kontaktien lisäämistä ei Aallon strategiassa erikseen mainita, mutta uuden yliopiston potentiaalin paremmalle hyödyntämiselle on paljon mahdollisuuksia. Kampuspäätöksestä puhuttaessa toivoisikin avointa suhtautumista erilaisiin vaihtoehtoihin ja näkemään ongelmien ohella mahdollisuuksia. Annetaan vielä puheenvuoro opiskelijoille. noin 90 prosenttia vastaajista halusi Aallon säilyvän edes osin Helsingissä ja 60 prosenttia kannatti monikampusmallia 15 16 kylteri no. 2 Kampuspäätös, missä mennään? 2010 Yhteistä Aaltoa rakentamassa tokyo ry:n puheenjohtaja Ilmari Arnkil, kauppislainen Susanna Hyppönen, ast:lainen Prodekon ’09 pj Ville Poikolainen ja Aalto Entrepreneurship Societyn puheenjohtaja, kauppislainen Jens Sørensen kerääntyivät saman pöydän ääreen pohtimaan Aallon mahdollisuuksia ja ratkomaan eri kampusmallien ongelmia. Poikolainen, Arnkil ja Hyppönen pohtivat hyvän aikaa korkeakoulujensa historiaa ja perinteitä, kunnes Sørensen täräyttää: Jos lähdetään problematiikan kannalta liikkeelle, niin historiahan ei ole mikään itseisarvo. Kysymys on siinä, mikä on paras ratkaisu Aallon kannalta Aallon tehtävän onnistumiseksi... Tunnesiteet syntyvät totta kai opiskelupaikkaan, mutta en haluaisi näiden vaikuttavan ratkaisuun, sillä yliopisto tulee sijaitsemaan paikassaan aikavälillä plus miinus 100 vuotta. Kaksikampusratkaisu on se, minkä uskon tapahtuvan, sillä se olisi kaikkein fiksuin. Kauppiksen kandit ja Taik kokonaisuudessaan siirtyisivät Otaniemeen ja keskustan kampus säilyisi maisterikampuksena maistereille ja mba:lle. Maisterikoulutus tuo akkreditoinnit ja parhaat opiskelijat ulkomailta ja samalla säilytetään keskustayhteys. Ja tämä ei ole oma ideani, vaan tulee professoreilta. Hyppönen: Kuulostaa siltä, että proffat ajattelevat sitä, mikä heitä kiinnostaa, eli ei ainakaan opettaa kandeja... Ja onko näin suuri yksikkö välttämättä hyvä, ettei opiskelija huku massaan? Sørensen: Yhteistyössä on se hyöty, että opitaan puhumaan samaa kieltä. Mitä paremmin nämä ajatusmaailmat kohtaavat, sitä enemmän se tuo mahdollisuuksia. Yhteinen kampus on paljon helpompi platformi rakentaa yhteistä. Poikolainen: Täytyy kompata Jensiä. Opiskelin kevään vaihdossa monialayliopistossa, ja oli erittäin vapautunutta ja erilaista olla muiden alojen opiskelijoiden seurassa. Kaikki keskustelijat ovat pohjimmiltaan kuitenkin samaa mieltä, että opiskelijoiden tulisi kohdata toisiaan enemmän Aallossa. Otaniemi ei kuitenkaan näyttäydy mieluisana vaihtoehtona taikkilaiselle Arnkilille eikä kauppislaiselle Hyppöselle. Arnkil: Taiteen tekeminen vaatii sen, että taiteilija on osa elävää ympäristöä ja todellisuutta. Minusta Otaniemi ei ole elävä ympäristö – se on maailman epäinspiroivin paikka; Niemessä ei ole tavallisia ihmisiä, vaan pelkästään opiskelijoiden varaan rakennettu keinotekoinen, suljettu maailma. Sen sijaan Kalasataman tuleva kulttuurikeskittymä ja suuri taideyhteisö olisi metron varrella, eloisan Kallion reunalla. Hyppönen: Mun elämä Otaniemessä olisi erilaista. Siellä ei ole samalla tavalla virikkeitä ja mahdollisuuksia kuin kaupungissa. Se surkastuttaisi mun mahdollisuuksia. casper wrede Poikolainen: Toi argumentti tarkoittaa, että Niemessä asuvilla olisi huono elämä. Hyppönen: Ei, mutta niillä on vähemmän mahdollisuuksia, Ympäristö on tosi tärkeä, Ei voi lukea rahoitusta niin, että tekee vain atk-luokassa hommia, vaan tarvitaan virikkeitä: harrastuksia ja kaikenlaisia ihmisiä ympärille. Vaikka keinotekoisessa ympäristössä olisi se kauppa ja baari, niin ei se riitä. Poikolainen: Itse asiassa Niemi on pirullisenkin elävä paikka, jos totta puhutaan. Arnkil: Mä väitän, että kolmessakymmenessä vuodessa Otaniemi näivettäisi Taikin toiminnan ja kulttuurin niin, että yhä vähemmän altistuisi uusille asioille. Sä tarvitset niitä inspiraation lähteitä sun ympärille. Keskustelu lähtee vellomaan taiteen merkityksen ja taiteen määrityksen ympärille. Arnkil: Jos me mennään kaikki samaan pieneen oikeasta maailmasta irti olevaan yhteisöön, niin hyvin nopeasti alkaa vaakakupit tasapainottua. Kun on 15 000 muuta opiskelijaa ja 2 000 taikklaista, niin ne sekoittuu siihen massaan ja menettää taiteilijaidentiteettinsä. Sørensen: Mä näen siinä nimenomaan mahdollisuuden sekoittaa nämä ihmiset. Miten voidaan muuten luoda tähän maahan uusia palveluita ja tuotteita uudenlaisen yrityselämän tarpeisiin. Arnkil: Musta on ikävää, että taide on valjastettu markkinoiden välineeksi. Sørensen: Reaalimaailmassa kaikki pelaa yhteen hiileen. Siinä menee muutama vuosi, että oppii ymmärtämään toisiaan, mutta sitten kun oppii, niin alkaa syntyä asioita. Se, että kauppis ja tkk puhuu yhdessä on maailmalla yleistä, mutta se, että saadaan taide mukaan, on erityistä. Palvelu voi parhaimmillaan olla taidetta Arnkil: Sä et tiedä mitään taiteesta, jos väität että palvelu on taidetta Sørensen: Facebookkikin voi olla taidetta, user interfacet on todella hyvin toimivina taidetta. Arnkil: Mä en voi uskoa, että joku ihminen on tota mieltä. Taiteilijat ei suostu välineellistämään luomistaan. Sørensen: Niistä tulee sitten työttömiä. Arnkil: Ne on nyt jo työttömiä! Tämä keskustelu on täysin absurdia. Taikissa se määrä opiskelijoita, joka tekee yhteistyötä ensisijaisesti yhteistyötä Aallon koulujen kanssa on häviävän pieni. Ne muut tekee yhteistyötä vaikka Teakin tai Kuvataideakatemian kanssa. Tässä viedään meidät sieltä, missä on meille suurin määrä yhteistyökumppaneita. Yhtälössä ei ole mitään järkeä... Ennen loppupuheenvuoroja ehditään kuulla vielä lisää taiteesta: siitä, onko Stefan Lindfors mahtavaa vai paskaa; design factorysta Aallon prototyyppinä; ky-talosta Aallon learning centerinä; teekkareiden ajatuksista Aallosta; Aallon korkeakoulujen välimatkoista; sekä uuden luomiseen tarvittavista resursseista. Kompromissia ei kuitenkaan saavuteta. Poikolainen: Tarvitaan tiettyjä esitöitä, jotta luonnollinen kohtaaminen alkaa tapahtua. Tämän jälkeen yhteistyö alkaa toimia. Jos kaikki opiskelee, käy kahvilla samoissa paikoissa ja näkee kavereitaan, niin siitä syntyy näitä luonnollisia kohtaamisia. Sørensen: Kaikki mitä yksi platformi tuo, pitää ottaa vastaan. Mä näen, että Aalto toteutetaan tällä kaksikampus-platformilla, mistä olen puhunut. Aalto on luotu yhdistämään nämä kolme korkeakoulua. Poikolainen: Jos ajatellaan vaikkapa 50 vuotta eteenpäin, niin eivätköhän nämä ongelmat ole ratkaistu. Ne pystytään ratkaisemaan, ja siihen raha auttaa. Tarvitaan hyviä tiloja, jos kauppis ja Taik tulevat Otaniemeen. Jos taas kunnon tiloja ei ole, niin yhtälö ei tule toimimaan. Hyppönen: Ad hoc jos ajattelee, niin yhdistäminenhän on tosi hyvä juttu. Mutta tässä ei välttämättä aina ajatella niitä ongelmia, jotka yhdentyminen toisi. Nopeasti alkaa kuulostaa hyvältä, mutta kun asiaa prosessoi, niin ratkaisu ei olekaan helppo eikä selvä. Arnkil: Voisin tähän vetää vähän yhteen, että jokainen ihminen, joka haluaa siirtää Taikin pois Helsingistä, ei ajattele taikkilaisen parasta vaan jonkun ihan muun parasta. Aalto ei ole yhdistelmä kolmea korkeakoulua. vaan kahta korkeakoulua ja paria teollisen muotoilun koulutusohjelmaa. Mikä on minusta aivan absurdia. En vieläkään ymmärrä, miksi tämä Aalto tehtiin. 17 18 kylteri no. 2 Kylterin kiusaus – huijaaminen koulussa teksti Kaikki ovat kai huijanneet joskus. Oli se sitten luvatonta ryhmätyötä harjoitustehtävien parissa tai varsinaista lunttaamista tentissä. Kyselen viikon ajan tapaamiltani ihmisiltä, ovatko he huijanneet. Yleensä he ovat tehneet jotain pientä, eivätkä ole aivan varmoja onko se sallittua vai ei. Artikkelia varten tein Internetiin kyselyn huijaamisesta. Pienestä vastaajamäärästä huolimatta vastaukset antavat viitteitä huijaamisen yleisyydestä. Kolme neljästä oli tehnyt kiellettyä yhteistyötä tehtävissä. Kansantaloustieteen perusteet -kurssin vetäjän, Matti Pohjolan, mukaan vakavaan huijaamiseen ei kuitenkaan syyllisty kuin muutama oppilas vuosittain. Sen sijaan yksittäisten tehtävien kopiointia Miro Ahti & Tapio Melgin harrastaa moni. Kymmenisen prosenttia kurssin oppilaista jää kiinni vuosittain. Rahoituksen perusteet kurssista vastuussa olevilla Peter Nybergillä ja Joni Kokkosella on varsin synkkä käsitys huijaamisesta. – Kyllä uskon, että sitä paljon tapahtuu, arvelee Nyberg. Heidän mukaansa suoranaisia huijareita jää kiinni vuosittain muutamia. Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että tenteissä huijaaminen on harvinaista. Se on liian vaikeaa. Kandityössä tai gradussa ei kukaan haastateltava edes muista kiinni jääneitä viime vuosilta. Vähemmän vakavat huijaamisen muodot ovat siis niitä yleisimpiä. Toisaalta huijaamisen yleisyyttä on hyvin vaikea arvioida. Monikaan huijari ei jää kiinni. Kurssinvetäjille ei ole mahdollisuuksia saada monia tai edes useimpia huijareita kiinni. Yleensä huijaamista ei varta vasten etsitä, vaan huijaavat jäävät kiinni, kun harjoitustehtäviä tarkastettaessa jokin paperi alkaa näyttää epäilyttävältä. Pohjolan mukaan yleensä hälytyskellot alkavat soida, kun kahdessa paperissa tehtävä on tehty samalla tavalla väärin. Oikeita vastauksia on vain yksi, mutta vääriä vastauksia on kuitenkin ääretön määrä. Pohjolan mukaan uusi tekniikka on alentanut kynnystä huijata. Ennen oli hyväksyttävää palauttaa tyhjä vastauspaperi. Nyt, jos vastausta ei keksitä, kaverin Excel-taulukko kopioidaan suoraan. Toisaalta plagioinnin riskit ovat lisääntyneet. Jos teksti vaikuttaa epäilyttävältä, voi netistä tarkistaa, onko teksti omaa. Panokset huijaamisessa ovat korkeat. Kauppakorkeakoulussa arvosanat ovat tärkeämpiä kuin yliopistoissa yleensä. Pääainevalintojen lisäksi ne vaikuttavat vaihto-opiskelupaikkoihin ja jopa työnantajiin. Huijaamisen hyödyllisyydestä huolimatta ei ole mitään osoitusta siitä, että huijaaminen olisi kauppakorkeakoulussa yleisempää kuin muualla. Nyberg kertoo, että Hankenissa huijataan samassa määrin ja Pohjola sanoo, että ei ole huomannut eroa yliopiston ja kauppakorkean välillä. Kuitenkin kauppakorkeakoulussa vaikuttaa siltä, että huijaamista tapahtuu eniten silloin, kun huijaamisesta on kaikkein eniten hyötyä. Pohjola kertoo, että hän on havainnut huijaamista peruskursseilla. Silloin, kun arvosana on vielä tärkeä pääainevalinnan kannalta. Pohjola on itse yrittänyt vähentää huijaamista pienentämällä harjoituspisteiden osuutta arvosanasta. Vaikuttaako huijaaminen sittenkään arvosanoihin? Haastateltavat eivät pidä vaikutusta merkittävänä. Huijaamisen tuomat hyödyt, silloinkaan kun 2010 huijaaminen onnistuu, eivät ole merkittäviä. Rajatapauksissa rehellinen saattaa kuitenkin kärsiä. Joissain tapauksissa huijaaminen saattaa nostaa vaikkapa kolmosen neloseksi. Sillä saattaa olla merkitystä, koska saattaa olla hyvinkin pienestä kiinni, kuka pääsee suostuimpiin vaihtokohteisiin tai lukemaan rahoitusta. Pohjolan mukaan opiskelijoiden huijauskulttuuri onkin tärkein tekijä, joka vaikuttaa huijaamisen määrään. Hän kertoo omista kokemuksistaan Oxfordissa, jossa opiskelijapiireissä huijareita ei ollenkaan suvaittu. Hankala on myös kysymys siitä että, mikä edes on huijaamista. Useimmat oppilaat eivät pidä yhteistyötä harjoitustehtävissä huijaamisena. Asiaa mutkistaa vielä se, että eivät pidä kaikki kurssin vetäjätkään. Pohjolan mukaan on vain hyvä, että oppilaat katsovat yhdessä vastauksia, kunnes saavat ne oikein. Sillähän tavoin sitä oppii. Toisaalta rahoituksen perusteissa tälläinen yhteistyö on ehdottomasti kiellyttyä. Pohjola ehdottaakin, että oikeanlaista kulttuuria voisikin luoda sillä tavoin, että säännöt olisivat kaikissa mursukursseissa samanlaiset. Koulu antaa kurssin vetäjille aika vapaat kädet löytää ja rangaista huijaavia. Koulu ei muutenkaan puutu huijaamiseen kovilla otteilla. Tietokonejärjestelmä, jolla löytää plagiaatteja kandeissa tai graduissa on vasta hankinnassa. Sikäli, kun huijaaminen on ongelma, on koululla kuitenkin vähän tehokkaita keinoja puuttua huijaamiseen. Uusia keinoja huijaamisen kitkemiseksi on vaikea keksiä. Jos helppoja tapoja olisi, ne olisivat jo käytössä. Jos koulu pystyisikin kehittämään tapoja torjua huijaamista, niin oppilaat ovat kekseliäitä niiden kiertämisessä. Nyberg ja Kokkonen eivät keksi tapoja estää huijaamista kokonaan: – Ei ihmisluontoa pysty muuttamaan. 19 20 teksti kylteri no. 2 ky-100 Hanna Kauppinen Pohjoisella Rautatiekadulla piirtyvät neonvihreinä pimenevää taivasta vasten maagiset kirjaimet k ja y. Korkeudessa häämöttävä kirjainpari on vaikuttanut suomalaiseen opiskelijakulttuuriin ja talouselämään jo sadan vuoden ajan, joten edessä on lähes psykedeelinen satavuotisjuhlavuosi kypsään ikään ehtineen ky :n kunniaksi. Kuten kelpo vuosikertaviinikin, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta paranee vanhetessaan. ky perustettiin nimellä Kauppakorkeakoulun oppilasyhdistys 7. lokakuuta 1911. Aluksi ky oli vähäväkinen ja niukkavarainen, mutta innovatiivisuuden hengessä kehitetyt lippu ja kuntamerkki vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta pula-ajan keskellä. Jälkikäteen on helppo todeta legendan syntyneen. Yhdistyksen nimi vaihdettiin nykyiseen formaattiinsa vuonna 1923. Vuosikymmentä leimannut kieltolaki oli varmasti myötävaikuttamassa opiskelijoiden mielissä kytevään unelmaan omasta kiinteistöstä. Vuonna 1927 kauppakorkean silloinen rehtori antoikin koulun piharakennuksen opiskelijoiden käyttöön, mutta kipinä oli vasta syttynyt. Oma kiinteistö oli saatava. 1930-luku oli aloitteellista aikaa, jolloin talorahoitusta kerättiin jopa arpajaisia järjestämällä. Kun varoja oli saatu riittävästi kokoon, ky -talon tontin ostosopimus allekirjoitettiin 1939 toisen maailmansodan kynnyksellä. Rakennusurakka meni sodan vuoksi kuitenkin hetkeksi jäihin, ja talo valmistui vuonna 1940. Ensimmäiset kauppatieteilijät lähtivät ulkomaanvaihtoon ja mursujaisperinne aloitettiin. Kun kauppatieteiden tutkinnosta tuli 1950-luvulla kolmivuotinen, ky kasvoi tuhatpäiseksi ylioppilaskunnaksi. Toivottoman asuntotilanteen vuoksi ky perusti vuonna 1950 Amer-Tupakka Oy:n, josta kehittyi nopeasti menestyvä kasvuyritys. Erityisesti Boston-savuke oli nuorison mieleen. ky oli vauraampi kuin koskaan, ja vuonna 1953 se sai myös virallisen kuoronsa, kun kyl perustettiin. 1960-luvulla ky näytti voimansa Lontoon vientinäyttelyssä, jota varten vuokrattiin kokonainen laiva mainostamaan suomalaista yrittäjyyttä ja Suomea ylipäänsä. Riskisijoitus osoittautui suurmenestykseksi, joka toi ky :lle runsaasti positiivista julkisuutta kotimaassa. 1964 perustettu tanssiorkesteri Boston Promenade rytmitti ky :n voittokulkua kultaisella 60-luvulla, jolloin myös nimitys ”kylteri” otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Kylterit kaavailivat myös ostavansa risteilyaluksen opiskelija-asuntolaksi, mutta suureellinen hanke kaatui kovaan hintapyyntöön. 1970-luku oli opiskelijapolitiikan kulta-aikaa. ky :llä suurin kysymys koski ky -taloa, josta haluttiin leipoa samaan aikaan sekä massiivista opiskelija-asuntolaa että äärimmäisen tuottavaa vuokrakohdetta. Jälkikäteen on huojentavaa todeta, että päätös vuokrata taloa ulkoisille yrityksille kannatti. Saamillaan varoilla ky pystyy nykyään tarjoamaan erittäin kilpailukykyisiä opiskelija-asuntoja ympäri pääkaupunkiseutua. Vaasankadun legendaarinen asuntola realisoituikin jo vuonna 1970. Kasinotalous ja juppikulttuurin nousu vauhdittivat 80-lukua, josta useimmille on jäänyt päällimmäisenä mieleen yökerho ky -Exit. Helsingin valehtelematta kuumin klubi toi diskomusiikin jäädäkseen Suomeen, eikä vastaavaa huumaa ole kuulemma vuosikymmeniin nähty. Klubin ohella ky -talolle saatiin sauna, ky esitti ensimmäisen speksinsä ja Ekomen-konserni perustettiin hallinnoimaan ky :n valtavaa osakeomaisuutta. 90-luvun ensimmäistä puoliskoa repinyt lama halkoi säröjä myös ky :n toimintaan. Ekomen ajautui konkurssiin, ky -Exit suljettiin ja ky joutui luopumaan Amerin K-osakkeista. Taloudellisten saneerausten ansiosta ky sai kuitenkin taloutensa jälleen 2010 balanssiin ja oli valmis uudelle vuosituhannelle. 2000-luvulla ky viimeistään profiloitui kovan luokan kiinteistösijoittajana, kun Arkadiankadun asuntolahanke laitettiin alulle ja Kylterinranta valmistui Arabiaan. Lamasta selvinnyt ja vaurastunut ky keskittyi opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen, kun muun muassa kansainvälisen vaihdon erityisrahasto perustettiin. Vuosikymmenen vaihteessa ky koki lievän identiteettikriisin, kun Aalto-yliopiston synnyn myötä ky fuusioitui yhteen teekkareiden (tky) ja taikkilaisten (tokyo) ylioppilaskuntien kanssa. Perinteikäs ky ei kuitenkaan lakannut olemasta, vaan se vaihtoi vain nimeään ja yhtiömuotoaan. Uusi ky ry pitää kauppatieteilijöiden lippua korkealla uudessa innovaatioyliopistossa vannoen satavuotisten perinteiden nimeen. Tuleva juhlavuosi huipentuu lauantaina 26. helmikuuta 2011 ky 100-vuosijuhliin, joita vietetään Finlandia-talolla ykköset yllä. Hype on ilmassa jo nyt ja nollat paukkuvat – onnittelut allekirjoittaneenkin puolesta, parahin koo yy! 21 22 kylteri no. 2 ky-100 ky:n sadas juhlavuosi on alkanut! Avajaisissa päästiin nauttimaan juhlavuoden virallisista viineistä ky-Speksin ja yhdistyksen kuorojen säestyksellä, ja seuraavaksi edessä ovatkin mursujaiset! Juhlavuosi on täynnä upeita tapahtumia ja juhlia, tärkeimpänä tietenkin 26.2.2011 vietettävä vuosijuhla. ky100-työryhmä on työskennellyt vuodesta 2008 jaostojen, valiokuntien ja muiden toimijoiden avustuksella taatakseen jokaiselle kylterille unohtumattoman vuoden! Ja toki vielä ehtii mukaan myös toteuttamaan juhlavuotta – kevään 2011 karkeloista vastaavat ensi vuoden toimijat! Liity siis Facebook-faniksi, ja osta kaikille sukulaisillesi ky100tuotteita joululahjaksi, mutta ennen kaikkea ole mukana juhlavuoden tapahtumissa ja toiminnassa. ky ei olisi ky ilman teitä, rakkaat kylterit! juhlavuoden checklist Vedä puku niskaan ja lähde nauttimaan mursujaistunnelmasta vanhempien opiskelijoiden ”lounaskävelylle”, jonka lähtö on Kolmen sepän patsaalta mursujaispäivänä 9.9. klo 12.00! Huom. tapahtuma vain mursuiän ohittaneille opiskelijoille ja valmistuneille. Vuoden 2010 mursunrutkulat ovat koko päivän muissa puuhissa! Osallistu ky:n perinteikkään laulukirjan, Kiljukaulan 100 vuotispainoksen julkistamissitseille 18.11. (Tapahtumapaikka tarkentuu loppukesästä.) Varaa vuosijuhlaviikko (21.–27.2.2011) kalenteristasi. Luvassa mm. 100-vuotishistoriateoksen julkaisu, vuosijuhlakuntis, vuosijuhla Finlandia-talolla sekä Supersillis paikassa x. Nauti ky100-viinejä! Ranskalaisia tilausviinejä tarjolla juhla- vuoden tilaisuuksissa ja niitä voi hankkia myös koristamaan omaa viinikaappiasi. Hamstraa juhlavuoden tuotteita! Keräilyharvinaisuudet sopivat joka tilanteeseen, haalarisitseiltä (taskumatti, kiljukaula) joulu- lahjoiksi (viinilasit ja -pullot). Muista myös ainutlaatuiset Globe Hopen ky:n haalareista valmistamat pussukat! Surffaa osoitteeseen ky100.fi! Sivuilta löytyy kaikki olennainen informaatio ky:n historiaan, juhlavuoden tapahtumiin ja tuottei- siin liittyen 2010 23 24 kylteri ky-100 Kisailua Vähemmän tunnettuja faktoja ky:n historiasta I Kauppakorkeakoulun rehtori Von Bonsdorff järjesti ky :lle ensimmäisen kuntatilansa – koulun piharakennuksesta. II ky :n III Omaisuuskysymys kalpenee verisyydessä 1930-luvun “Flyygelikriisiin” verrattuna, jossa ky ja Suomen liikemiesten kauppaopisto riitelivät ennen yhteisomistuksessa olevista soittimista. ky sai flyygelin, slk sai pianon ja välirahan. IV Vuonna 1933 pokerinpeluu kiellettiin kuntatiloissa naapureiden valitettua jatkuvasta melusta. V Sotien pula-aikana vuosijuhlakutsuissa pyydettiin vieraita ottamaan omat rasva- ja leipäkortit mukaan. VI 1958 avattiin ky -taloon Suomen ensimmäinen strip tease -klubi. VII 1968-vuoden hipsterit osoittivat ironiantajuaan järjestämällä vuosijuhlaviikolla ”vallankumouskuntiksen”. Järjestäjät eivät tosin myöntäneet olleensa hipstereitä. VIII ky :n logoa kutsutaan “Pyörteeksi”. Pyörteessä esiintyy Hermeen sauva. Hermes oli antiikin Kreikan kauppiaiden, ja varkaiden, suojelija. Hermèsin huivit taas ovat jokaisen itseään kunnioittavan kylteritytön vakiovaruste. no. 2 2010 25 Lukijakilpailu Laske Kylteri 2/2010 numerossa käytettyjen a-kirjainten lukumäärä ja lähetä vastauksesi osoitteeseen [email protected]. Saatat jo pian viettää laatuaikaa virallisen ja perin eksklusiivisen Kylterituotteen kera. 75-juhlavuoden silliksen juontajat saapuivat Suomenlinnaan helikopterilla ja juhlijat jään yli linja-autoilla. Vuonna 1986 ky :llä meni ns. lujaa Jännää & eri hauskaa! 26 kylteri no. 2 ky-Sub Mitä vaihto-oppilaat miettivät suomalaisista ja ajastaan Suomessa? Alla espanjalaisen Erika López Canerin ajatuksia lukuvuodesta 2009 - 2010. Kevätlukukaudella Erika toimi myös Subin aktiivijäsenenä. Tulin, näin, koin – kokemuksia vaihtareista ky-Subin tapaan Bileitä, olutta ja yöelämää. Siinä on kolme esimerkkiä asioista, jotka usein liitetään vaihto-oppilaisiin. Moni ajattelee helposti, että vaihtarille yksi tärkeimpiä kysymyksiä vaihdon alussa on: ”Mistä saa halpaa olutta”. Tottahan toki on, että monet vaihtarit juhlivat paljon ja olutta kuluu. Vaihdossa on kaikille kuitenkin kyse muustakin – yhtään pelkkää bilehilettä en ainakaan itse ole tavannut. Vaihtarit haluavat ainakin tutustua Suomeen ja suomalaisiin, matkustella ja vain pitää hauskaa uusien kavereidensa kanssa. ky-Subin tavoite onkin auttaa vaihtareita näiden tavoitteiden toteuttamisessa sekä luoda heille mahdollisimman viihdyttävä vaihtoaika. Vaihtareiden seurassa viihtyy myös itse. ”Don’t try this at home!” ei vaihtarikuvioon päde. Ei tarvitse olla itse vaihtari toisessa maassa viihtyäkseen heidän seurassaan. Tavallisena ky:n jäsenenä on erittäin hauskaa ja palkitsevaa järjestää erilaisia tapahtumia vaihtareille, kuten myös kokea ne sekä heidän että muiden suomalaisten kanssa. Esimerkiksi Tukholman Viking Line-matka tuntuu aivan erilaiselta kuin tavallisesti, kun mukana on 50 vaihtaria valmiina käymään laivaan kiinni – kuvainnollisesti, ei kirjaimellisesti. Mukana ollessaan suomalaisten kansanperinteen sai kokea uudesta näkökulmasta eikä se johdu siitä, että allekirjoittanut olisi ollut erityisen juopunut. Jos joku haluaa vastauksen kysymykseen millä uudella tavalla, on matkaa syytä kokeilla itse. On selvää, että Suomeen tultuaan vaihtareilla on vain rajattu aika tutustua uuteen kaupunkiin, maahan ja osalle kokonaan uuteen maanosaankin. Tästä johtuen he muodostavat hyvin aktiivisen ryhmän. Heidän seurassaan myös oma aktiivisuus lisääntyy, jolloin itsensä saattaa löytää erinäisistä vaihtareiden omista juhlista ja juhlien jatkoilta. Lisäksi vaihtareiden taustojen monipuolisuus lisää tapahtumien järjestämisen haastavuutta, sillä eri kulttuurit pitää ottaa huomioon. Tapahtumajärjestäjänä ei voi ajatella pelkästään suomalaisia. Itse pidän haastavuutta kuitenkin vain positiivisena asiana. Subin hallituksessa toimiminen onkin opettanut minulle paljon uusia asioita matkojen budjetin ja lippujen hintojen määrittämisestä minttukaakaon valmistukseen ja eri juomapelien sääntöihin. Vaihtelua riittää, mutta tylsää ei ole ollut koskaan. Kun uusi mursu vuoden 2008 syksyllä mietti mihin ky:n toimintaan lähteä mukaan, oli vastaus joulukuun vuosikokouksen koittaessa selvä: ky-Sub. Vuosi kului ja kun koitti vuoden 2009 syksy, oli toisen vuoden opiskelijalla edessä sama kysymys. Ja sama vastaus. ky-Sub veti mukaansa myös silloin, eikä päätöstä tarvinnut katua. terhi rekilä ky-Sub´10 hallituksen pr -vastaava I arrived at Helsinki the 1st of September, and although it was the end of summer, a part of me was expecting to find snow everywhere. I am from Spain and in my mind Finland was some kind of Santa Claus paradise. What I found was a sunny and green country. I remember the first days in Helsinki as a continuation of my summer holidays. Flowers, sun and smiley and gentle people surrounded me (this changed “a little bit” in winter). The first two months there were full of new experiences and people that I will never forget. Tutors and ky-Sub were really helpful and made things a lot easier. The parties and trips ky-Sub organized helped meeting the other exchangers and the new city we were living in. I know that one of the most important fears for everyone was to feel lonely. I have to say that I never thought it would be so easy to meet new people. But now that I think about it, I find it actually normal. Everyone is alone, so the need to be part of the group grows considerably. Most of the exchangers were open-minded, friendly and wanted to have fun, share experiences and their own cultures. As I said before, the Finns become closed and cold as the winter passes, but there’s nothing better than a little bottle of Minttu and a hot sauna to meet their real personality. They are proud of their roots and their lands, and although climate and history made them be rough, they also made them be brave and persistent. It’s the sisu, I suppose. My year in Finland has probably been one of the best years in my life. For me, Erasmus is not just going to study abroad; it’s a period of my lifetime I will never forget. It didn’t just help me improving my studies - it basically improved my life, personality and experience. Maybe it’s a bit much, but I think it made me wiser. After my Erasmus in Helsinki I feel more open-minded. More European. erika lópez caner ky-Sub aktiivijäsen ja vaihto-opiskelija » ky-sub « Lyhenne sanoista ky-International Subcommittee Association ry. Kulttuurisektorin kansainvälinen jaosto vuodesta 2007. Pääasiallinen tarkoitus - Järjestää toimintaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun saapuville vaihto-oppilaille ja kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. - Edistää suomalaisten kyltereiden sekä kansainvälisten opiskelijoiden kanssakäymistä. Tapahtumia (järjestetään 2 kertaa vuodessa) Mökkiviikonloppu Tukholman matka Välitenttiviikon bileet Moskova- ja Pietarin matkat Lapin matka Joka vuosi vaihtuvia tapahtumia, mm. cocktail party ja vierailu Fazerilla Sähköposti & blogi [email protected] http://kysub.kyweb.fi/ Infoilta 21.9. klo 18.00 ky:n Yläkerta 2010 27 28 kylteri no. 2 Rahvaan parissa Rahvaan parissa teksti kuvat Olli Rappe ” 2010 29 Tässä kaupunginosassa on enemmän mäkiä kuin missään muualla maailmassa. Irrallaan juoksevat lapset ja koirat tekevät ulkona liikkumisen mahdottomaksi // Itkuvirsien aika on ohi, lähdön aika on koittanut. // Olemme kaikki kuulleet lapsena isovanhempiemme, vanhempiemme, puhuvan kaupungin toisella laidalla olevasta Eirasta – alueesta, joka on kuuluisa tasaisista leveistä kaduistaan ja raikkaasta ilmastaan. Juuri sinne me lähdemme tänä iltana.” Frank, Calamari Union 1985 Financial Timesia kanniskelevat ekonominplantut jakavat mielellään mielipiteitään viimeisimmistä maailmantalouteen vaikuttavista tapahtumista ja hallituksen budjettiesityksistä. Demokratian ihanteiden mukaan suurimmat viisaudet kuulee kuitenkin kansan suusta – ravintola Mäkikuplan kanta-asiakkaalta, taksikuski Jarmolta tai Ikuisen vapun aukion subutex-kauppiaalta. Taloustieteen kuplan ulkopuolella kasvaneiden kannanotot ovat ainakin usein räväkämpiä ja tunnerikkaampia, jos ei muuta. Helsingin yliopistolla kansantaloustiedettä 30 kylteri no. 2 Rahvaan parissa lukeva Kapitaali-lehden toimittaja Juho Pursimo ja allekirjoittanut päättivät ammentaa tätä neitseellistä tiedon lähdettä vaeltamalla läpi rakkaan kotikaupunkimme elämänmakuisesta Kalliosta kohti vaurasta Eiraa. Matkalla haastoimme tapaamiamme henkilöitä kansantaloudelliseen debattiin, useimmiten meidät haastettiin aivan muista syistä. Kallion kirkon kupeessa tapaamme Juhanin. Hän tiivistää kaiken ytimekkääseen lauseeseen. – Varo! Kun luukku on auki, niin varis lentää suuhun. Vanhanliiton herrasmies suhtautuu kameraan epäilevästi, ja kertoo Stasin olevan hänen perässään. Siltasaaren ravintola Juttutuvasta löytyy puheliaampi keskustelukumppani. Jazz-keikkaa katsomaan saapunut Joonas kokee opintolainan myöntöperusteet naurettaviksi. – Opintolainaa voi nostaa samoilla ehdoilla kuka tahansa riippumatta siitä tarvitseeko sitä. Kiilusilmäiset keplottelijat nostaa täydet tuet ja sijoittaa ne, eivätkä käytä rahoja elämiseen. Kuittaavat päälle verovähennykset. ”Jos aiot päästä perille sinun on vain parannuttava sairaudesta, köyhyydestä, kurjuudesta ja apeudesta” Opintolainan sijoittamista esimerkiksi Intian matkaan hän pitää kuitenkin hyväksyttävänä. – Mä en oo osakemiljonääri, en oo korvausmiljonääri enkä opintotukimiljonääri, toteaa Jussi Alppilasta katkera sävy äänessään. Hänessä maakuntalentojen tukeminen herättää kiivastusta. – Maakuntalennot on p***eestä, miks kukaan haluais Poriin, ei siellä oo muuta kuin Karhu. Karhu on hyvää. Anonyymia ohikulkijaa taasen harmittaa suomalaisen talouspolitiikan ”vaihtoehdottomuus ja näennäinen vääjäämättömyys” ja hänen yhtä anonyymia toveriaan ” vääjäämätön siirtyminen kohti tasaveromallia”. ”Tee joka päivä se, minkä viisaus ja velvollisuus vaativat” 2010 Ylitämme tutun sillan Helsingin 1. arrondissementtiin Kruununhakaan ja suuntaamme Snellmaninkadulle Lilla Helsingfors -kuppilaan. Viereisessä pöydässä istuvat lautapelin ääressä Peke, Mussu ja Nasta. Peken mielestä nykytilanne on kaikin puolin hyvä, eikä hän löydä Suomen taloustilanteesta tai talouspolitiikasta mitään valittamisen aihettta: – Mulla on kaikki hyvin, rahaa ja töitä riittää. Mussua vaivaa korruptio, hyväveli-verkostot ja vaalirahoitus. – Harmittaa myös yrittäjien vaikeudet. Yrittäjyyttä pitäisi tukea enemmän. Nasta ottaa yllättävän kannan EU:n talousalueen laajentamiseen. – Se on väärin että halutaan Turkki ja Kreikka unioniin. Aleksanterinkadulla raitiovaunua odottaa nimettömänä pysyttelevä varusmies. Suomenlinnan esikuntajoukkueen matruusilta irtoavat artikuloinniltaan yön selvimmät kommentit. – Oon Kataisen kanssa aika pitkälle samoilla linjoilla, että pääomaverotus ylös ja tuloverot alas. Yrittäjien verotus voisi olla lievempää, sotasankari tiivistää. Rööperi tarjoaa tällä kertaa lähinnä vihamielistä kiroilua ja epäsosiaalisia koiranulkoiluttajia. Meri lähestyy. Ylitettyämme Tehtaankadun voimme vain todeta saavuttaneemme määränpään. Vehreä Eira on autio – ainut elävä olento johon törmäämme on häiriintyneenä poukkoileva kaniini. Sisäpihojen portit ovat auki muumitalon tapaan, täällä kaikki on hyvin. Mikään ei riko yltäkylläisyyden rauhaa. Yön viimeinen kolmosratikka kuljettaa meidät takaisin realismiin. 31 32 kylteri esittely: ky Economics each 1 teach 1 – Pimp My Kielitaito ky Economics on taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Järjestämme taloustieteeseen liittyviä tilaisuuksia ja tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnallista ja talouspoliittista keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Näiden ohella tarjoamme erityisesti taloustieteen opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, kuten yritysvierailuja ja urailtoja. Lisäksi järjestömme pyrkii kehittämään opetusta tekemällä yhteistyötä taloustieteen laitoksen kanssa. Päätapahtumiamme ovat muun muassa jokakeväinen paneeli ja Kansissitsit yhteistyössä Hankenin ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen ainejärjestöjen kanssa. Syksyn ohjelmaamme kuuluu muun muassa pääaineilta 2. vuoden taloustieteen opiskelijoille, urailta ja leffailta. Lisäksi ky Economics lähtee loka-marraskuun vaihteessa Madridiin opintomatkalle pakoon Helsingin loskaisia katuja ja pimeneviä päiviä. Mukaamme lähtee 20 taloustieteestä kiinnostunutta kylteriä. Matkakokemuksistamme voit lukea myöhemmin ilmestyvästä Kylteristä ja seuraavalle matkalle voit itsekin tulla mukaan. Järjestämme pitkin vuotta myös Kansisklubeja, joissa keskustelemme niin taloustieteen ajankohtaisista asioista kuin muustakin. Lisää tietoa meistä ja tapahtumistamme saat osoitteesta www.kyeconomics.fi. Jos kiinnostuksesi heräsi, liity Facebook-ryhmäämme ky Economics. Varmistaaksesi tiedonsaannin tapahtumistamme ja kiinnostavista työpaikoista liity jäseneksemme lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Jäseneksemme voi liittyä kuka tahansa taloustieteestä kiinnostunut Aalto-yliopiston opiskelija. E1T1 on perinteisesti lukukausittain järjestettävä suullisen kielitaidon kehittämiseen keskittyvä ohjelma, jossa kova eli koulutuspoliittinen valiokunta parittaa koulumme vaihtarit puhumiseen hieman rohkaisua kaipaavien suomalaisten kanssa. Eri kielien tarjonta on laaja, sillä vaihto-opiskelijoita saapuu poikkeuksetta tänne opiskelemaan lähes kaikilta mantereilta. Olipa toivekielesi sitten jokin perinteinen tai hieman harvinaisempikin, lupaamme tehdä parhaamme sopivan parin löytämiseksi. Omaa kielitaitoaan ei kannata turhaan ujostella; ohjelman tarkoitushan on nimenomaan kehittää suullista osaamista. Oppimisen keskeisenä lähtökohtana on, että edetään täysin osallistujien ehdoilla. Parin itsensä päätettäväksi jää, missä ja kuinka he usein tapaavat. Osallistujilta tullut palaute on yleensä pelkästään positiivista. Haku aukeaa jälleen syyskuussa. Bongaa E1T1 osoitteesta kyweb.fi ja lähde mukaan kehittämään omaa kielitaitoasi! Menestyksekästä syksyä toivottaen ky Economics 2010 no. 2 Punakulma Tiedotus teksti Lauri Wahlroos Muista hyödyntää ky ry:n jäsenetujasi! Liittymällä ky ry:n jäseneksi pääset nauttimaan erilaisista jäsenduista ja -palveluista. Edut saat vilauttamalla ennen maksamista opiskelijakorttiasi, jossa on ky:n jäsentarra. Muista siis liimata lukuvuoden 2010–2011 tarrasi korttiisi! Mursut voivat käyttää ennen opiskelijakorttien saapumista ayy:n jäsenmaksukuittiaan, jossa on ky:n leima. Kun olet liittynyt ky:n jäseneksi, saat leiman esimerkiksi ky:n ständiltä kauppakorkeakoulun ala-aulasta tai Mursumessuilta. Löydät listauksen jäseneduista kywebistä klikkaamalla etusivun oikeasta ylälaidasta kohtaa ”Jäsenedut”. Edut ovat henkilökohtaisia, ellei toisin mainita. Etujen neuvotteluista vastaa yrityssuhdevaliokunta. Jos sinulla on ideoita siitä, mitä etuja jäsenyydellä pitäisi saada tai muuta palautetta jäsenetuja koskien, lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] Kv-viikon majoittajaksi? Haluatko viettää ikimuistoisen viikon kansainvälisessä seurassa, ja saada uusia ystäviä niin Suomesta kuin ympäri maailmaa? Ilmoittaudu majoittajaksi Helsingin kansainväliselle viikolle! Helsingin kv-viikko järjestetään viikolla 40 eli 2.– 9.10.2010 teemalla ”Competitive Advantages of Human Resources”. Majoittajana otat yhden tai useamman kansainvälisen vieraan luoksesi asumaan ja osallistut kv-viikon mahtavaan viikko-ohelmaan yhdessä vieraasi kanssa! Majoittajat saavat etuina ainakin ilmaiset liput Kolmoskierrokselle ja Alien-sitseille, sekä Boston Nightlipun puoleen hintaan. Tarkemmat ja tuoreimmat tiedot löydät osoitteista www.iwhelsinki. com ja iwhelsinki.kyweb.fi Myös hakuohjeet majoittajaksi löydät täältä! Älä siis suotta vehtaa, vaan toimi heti! Haku päättyy sunnuntaina 12.9.2010. ky:n toimiston aukioloajat ja yhteystiedot ky:n toimisto palvelee 1.9. alkaen maanantaista torstaihin kello 10–17 ja perjantaisin 10–15. Palveluasioissa (opastus, neuvonta, ky:n tilojen varaukset, löytötavarat jne) neuvovat palvelusihteerit. Toimiston aukioloaikoina päivystävän palvelusihteerin tavoitat joko ky:n palvelunumerosta 040-535 8283, tai sähköpostitse [email protected]. Muut yhteystiedot löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tietoa/Yhteystiedot. ky:llä uusia työntekijöitä! 16.8. ky:llä on aloittanut uusi pääsihteeri Susanna Kemppinen ja 30.8. ky:llä aloittaa tiedottajana Tiina-Mari Haka, ja myyntikoordinaattorina Teemu Mäki. 1.9. alkaen ky:n kulttuurisihteerinä toimii Lotta Punkanen, joka siirtyy ky:n palvelukseen ayy:ltä loppuvuodeksi. Tervetuloa joukkoihimme! 2010 Haalarit Mistä tunnistaa Helsingin kylterin? Dollarinvihreistä haalareista tietenkin! Nyt voit tilata itsellesi sen ainoan ja oikean puuhapuvun opiskelijarientoihin. Haalarien sovitus, tilaus ja maksaminen tapahtuvat Mursumessuilla 2.9. Muistathan varata mukaan tasarahan. Valmiit haalarit toimitetaan lokakuussa. Mursupassi Mursumessuilla jokainen mursu saa mursupassin, johon voi kerätä tarroja merkiksi osallistumisesta syksyn tapahtumiin. Tapahtumat on pisteytetty ja viisi eniten pisteitä kerännyttä mursua palkitaan Puurojuhlakuntiksessa joulukuussa. Olethan jo tilannut Maanantaipostin? Maanantaiposti on ky:n sähköinen viikkotiedote. Se esittelee tiiviisti tulevat tapahtumat, muistelee vanhoja ja kokoaa kuluneen viikon eniten puhuttaneet aiheet yhteen, tehokkaaseen pakettiin. Ei kulmat kurtussa kirjoitettua nuivistelua, vaan rennolla otteella viikon parhaat palat! Maanantaipostin voit tilata sähköpostiisi osoitteessa maanantaiposti.kyweb.fi. 33 34 kylteri no. 2 Tapahtumakalenteri Viikko 35 30.8. Helsinki-orientaatio kello 18 Helsinki-orientaatio on opastettu kaupunkikierros, jonka aikana tutustut opiskelijaelämän kannalta olennaisimpiin paikkoihin sporasta käsin. Kierros on ilmainen. Vain meitä varten tilattu ratikka tulee noukkimaan osallistujat kyytiin päärakennuksen sporapysäkiltä kello 18, joten olethan ajoissa paikalla! 31.8. ky:n avoimet ovet kello 17–19 Mitä ky-talossa puuhaillaan? Keitä siellä pyörii? Tule ottamaan selvää! (ky-talo. Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 3. krs) 1.9. Aalto-yliopiston avajaiset kello 13 Kauppakorkeakoululla ja opiskelijaystävällisemmät jatkot kello 16 alkaen Otaniemessä Design Factorylla ja Aalto Venture Garagen tiloissa sekä ympäristössä. Bussikyyti Töölöstä virallisten avajaisten jälkeen n. kello 15:30! 2.9. Mursumessut kello 12 ky esittäytyy mursuille! Näe kaikenkarvaiset ky-toimijat kerhoista jaostoihin ja valiokuntiin, ja tilaa itsellesi uudenkarhea haalari tuleviin rientoihin! (ky-talo) ky:n liikuntasektori esittäytyy aamupäivällä Kauppiksen hyvinvointipäivässä (Kauppakorkeakoulun päärakennus) 2.9. Mursubileet kello 21 Lievitä uusien mursuystäviesi sekä tutorisi kanssa orientaatioviikon aikaansaamaa informaatioähkyä kuj:n järjestämiin Mursubileisiin. Bileet järkätään ky:n virallisessa juhlien mekassa Alakertsillä, näitä et halua missata! (ky-talo) tapahtumat. kyweb.fi Viikko 36 8.9. Hietsupäivä kello 16 Hietsupäivänä liikunta- ja hyvinvointivaliokunta liikuttaa mursuja Hietaniemen hiekalla kello 16 alkaen. Leppoisan illan aikana tutorryhmät kilpailevat toisiaan vastaan eri lajeissa. Lajeina on viime vuosina ollut mm. koripallo, jalkapallo, lentopallo, ultimate, pussihyppely ja mölkky. Ilmoittautuminen tapahtumaan tapahtuu tutorryhmittäin. (Hietaniemen uimaranta) 9.9. Mursujaiset klo 06 Tajunnanräjäyttävä vuorokausi ( 06–06 ) tuoreille Mursuille, minkä aikana perehdytään Kylteriyden syvimpään olemukseen. Hammasharjalla, puhtailla alusvaatteilla ja avoimella asenteella askellat aamuun asti! Kts. myös Mursujaiskuntis (kaikki selviää aikanaan, rutkula..) 9.9. Mursujaiskuntis klo 21 Illan hämärtyessä Mursut, mursunmieliset ja mursunlihaa mielivät tallustavat nauttimaan The Circuksen biiteistä. Kuka tanssitaan pöydän alle, kuka kiipeää lavalle? Syksyn unohtumattomimmat bileet luvassa! (The Circus. Salomonkatu 1–3, Narinkkatori, Kamppi) Viikko 37 ~13.9. –8.10. Kerhojen ja jaostojen infoiltoja Missä niitä viinejä saa maistella? Voinko pelata jossain koripalloa? Entä jos haluan vaan bilettää ja järjestää bileitä? Kerhojen ja jaostojen infoillat tarjoavat vastauksia tuoreiden Kyltereiden tiedonjanoon. Tsekkaa tarkemmat ajat ja paikat kywebistä! 14.9. Kyhvit! Eli ky:n hallituksen tarjoamat kahvit Kauppakorkeakoulun päärakennuksella lounasaikaan. Tule juomaan kahvia ja kertomaan ideoita ky:n toimintaan! (Kauppakorkeakoulun päärakennus) 16.9. nesu-ky:n Harkkasitsit Mursujen ensikosketus sitsikulttuurin jännittävään maailmaan! Lipunmyynnistä ilmoitetaan kywebissä, ole ajoissa, lippuja rajoitettu erä! (ky-talo, Alakertsi) 2010 Viikko 38 22.9. ky:n edustajiston kokous kello 17 syksyn toinen ky:n edustajiston kokous ja paikkana tuttuun tapaan kytalon iso puoli. Nyt vuorossa mm.ensimmäinen lähetekeskustelu vuoden 2011 yhdistyksen budjettiin! Avarra tietämyksesi ky:stä ja tule paikalle! (ky-talo) 23.9. Kylterisoudut & Seilorikuntis Perinteikäs kirkkovenesoutu kisataan jälleen kylterijoukkueiden kesken! Lisämausteen kisaan tuo kunkin joukkueen hienot panostukset valitsemansa teeman mukaisiin asukokonaisuuksiin. Päivän kruunaa voittajajoukkueiden sekä parhaiten pukeutuneen joukkueen palkitseminen illan Seilorikuntiksessa. (Soutustadion. Kuntiksen osalta lisää infoa päivitetään kywebin tapahtumakalenteriin) 10.10. Sillis kello 12 Aamujatkojen ja Uuden Nousun jälkeen heitetään korkkarit nurkkaan, haalarit jalkaan ja hassu hattu päähän. Syksyn sumuisin sunnuntai ja uskomattomin Silliaamiainen paikassa X. Viikko 41 13.10. ky:n edustajiston kokous kello 17 Tue tutustumaan miten ky:n ylin päätöselin toimii. Nyt esityslistalla mm. talousarvion toinen lähetekeskustelu (ky-talo) 14.10. Hämeenkadun appro @ Tampere! Viikko 42 Viikko 39 29.9. Fortumin teemailta kello 18 Uusiutuvien energiamuotojen teemailta yläkertsillä kello 18 alkaen. Paneelikeskustelun osallistujina Suomen eturivin asiantuntijoita! (ky-talo) Viikko 40 4.10 –10.10. ky-viikko Syksyn kansainvälisin viikko luvassa! ky täyttyy ulkomaisista kyltereistä ja ohjelmaa on tarjolla seminaarista silliaamiaiseen. Lähtemällä majoittajaksi takaat sujuvan pääsyn kaikkiin tapahtumiin. 7.10. III-kierros & III-kierroskuntis ky:n virallisena syntymäpäivänä dollarinvihreät haalarit valtaavat kuppilat ja kolmosen ratikan. Syksyn kosteimman kaljarallin kruunaa tietenkin huikea III-kierroskuntis! 9.10. Boston Night ky-viikon lauantaina on luvassa ilta fancyyn makuun, kun pikkumustat ja tummat puvut kantajineen astelevat Presidenttiin. Iltaa siivittävät maukas ruoka, houkuttelevat pelipöydät sekä Boston Promenaden soundit. (Sokos Hotelli Presidentti, jatkot Alakertsillä) 18.10. Kylteri 3/2010 ilmestyy! Myös ky:n hallitus tarjoaa kahvia Kauppakorkeakoulun päärakennuksella lounasaikaan, tule poikkeamaan kahville ja juttelemaan! (Kauppakorkeakoulun päärakennus) Tsekkaa tarkemmat tiedot, paikat, ja muut tulevat tapahtumat kywebin tapahtumakalenterista! kutsu Uusiutuvien energiamuotojen teemailtaan 29.9. ry: n yrityssuhdevaliokunta järjestää yhteistyössä Fortumin kanssa jokasyksyisen teemaillan, jonka teemana on tänä vuonna uusiutuvat energiamuodot. Teemailta toteutetaan paneelikeskusteluna, jonka osallistujat ovat Suomen eturivin asiantuntijoita uusiutuvien energiamuotojen saralla. ky Tule ky-talon yläkertsille keskiviikkona 29.9. kello 18 kuulemaan tästä kenties koko ekosysteemin pelastavasta alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tapahtumassa on ruoka- ja juomatarjoilu, ja innokkaille mursuille osallistumisesta irtoaa tarra mursupassiin. 35 36 kylteri Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry