1. No category

8 — Torsfaina huhtikuun 5. paivana
KARJALA
N:o 14 — 1979 !
Pitajasta pitajaan
^ Kaixp
Kierros
Kiuruvedella
Niku Kamaja Suojarvelta
Juho Venkula
Suistamon
Kontuvaarasta
Toivotettuaan meidat tervetulleiksi tutustumaan tehtaaseensa Kamajan Kutomo Ky:n,
ohjasi Suojarven Annantehtaalta
syntyisin oleva johtaja Niku Kamaja pienta juttuhetkea varten
tyohuoneeseensa. Suojarvella
Niku Kamajan isa ja kolme velAjelimme pari kilometria Kiujea toimivat vaattureina, itse
ruveden kirkonkylasta syrjaan
Niku ei koskaan ole tehnyt vaattieta joka alunperin oli tehty
turin toita. Toisena elannon anliian pitkaksi ja nainollen joutajana Annantehtaalla oli pieni
duttu
laitattamaan mutkille etta
noin viidenkymmenen hehtaase kokonaan sopisi olemaan, ja
rin maatila. Sotien jalkeen Niku
nimpa siuen eraan jyrKan mui-^
Kamjan tie johti sitten pohjankan
takana kaansimme auton
maalle ensin kansanhuollon palpienella
aukeaUa olevan talon pivelukseen josta sitten siirtyi
haan.
Kolistelimme
sisaan ja terkansanelakelaitoksen piirimievehdimme sisalla olevat vanhukheksi Harmaan. 17 vuotta Niku
set. Yrjo tuttavana selostaa milla
Kamaja toimi valtion palvelukasiaUa
liikumme, saamme kehoisessa. 20 vuotta sitten alkoi Hartuksen
istua. Niin he kertovat
massa Karjalais-Pohjalaisena yrielamansa
tarinaa, tarinaa johon
tyksena neulomo, joka tana paisota ja sen ymparilla aina esiinvana tunnetaan varsin mittavana Suojarvelainen Niku Kamaja tyo- tyva
ja tuska ovat heita
alan yrityksena Kamajan Kuto- poytansa aarella Kiuruvedella. Juho pelko
ja
Sanni
Venkulaa ehka
mo Ky:na. Polijalaisena osapuohuomattavasti
normaalia
keslena yrityksessa on mukana Nienemman koskun Ala-Harmalainen vaimo. Tal- 25 %. Menekkivaikeuksia yrityk- kivertosiirtolaista
kettaneet. Juhon vaimo Sanni
la hetkella yrityksen palveluk- sella ei ole oUut, kertoi Niku Ka- o.s.
Paksunen on lahtoisin Impisessa tyoskentelee koko Kama- maja. Kun oli nama tiedot yri- lahden
Pitkarannan Perakylasta.
jan perhe. Vanhempien lisaksi tyksesta ja sen johtajasta kirjoi- Siella kauniin
rannalla
kaikki heidan viisi lastaan, kolme tettu, olikin aika lahtea kierrok- han vietti 12 Laatokan
ensimmaista ehnpoikaa ja kaksi tytarta ovat toi- •selle tehtaaseen. Talla kierrok- vuottaan. Kaksitoistavuotiaasta
minnassa mukana osan oUessa sella tulikin esille Niku Kamajan lahtien han on itsensa elattanyt,
Kiuruvedella osan Harmassa, jos- valiton ja iloinen karjalaisluonne silla tuon ikaisena han joutui viesa on myoskin toimintaa kayn- johon viela liittyy voimakas huu- raan palvelukseen karjanhoitoon.
nissa. Yrityksen runsaasta sadas- morin tavu seka leikkisa puhe- Sielta sitten loytyi aikanaan puota tyontekijasta on Kiuruvedella tyyli. Olikin siella tehtaassa vaik- liso
ja lapsia syntyi niin, etta on
yli kahdeksankymmenta. Lisaksi ka minkaaista konetta kuten neljatoista
kaikkiaan, joista yksiyrityksella on tehtaan myyma- toistakymmenta neulekonetta.
toista
on
viela
elossa. Juho elatti
loita paitsi varsinaisilla toimintaKun oli kierretty laitos ja kat- perheensa rakennustoilla.
paikoilla myoskin lisalmessa.
seltu vahan joka osastoUe olikin
Valirauhan alettua alkoi Konlahtea. Niinpa sitten Niku tuvaaralaisten evakkotie. Heidan
Paatuotteita Kamajan Neulo- aika
Kamaja johdatteli meidat tottu- joukossaan myoskin Venkulat
moUa ovat verryttelypuvut, alus- mattomasta
lahinna lapurintilta aloittivat matkansa Pohjanmaalasut sekaerilaiset vapaa-ajan asut. tuntuvasta rakennuksesta
auton le. Talla matkalla heidan silloin
Tuotteiden korkeasta laatutasos- luo, jossa toivotti meille hyvaa
nuorimmainen neljan kuukauden
ta on todisteena se, etta yrityk- matkaa. — A.K.
ikainen Yrjo-poikansa kylmettyi
sella asiakassuhteet ovat oUeet
kuorma-auton lavalla, ja nelja
sangen kestavia, jopa jatkuneet
tuntia sairastettuaan illalla Tohkoko yrityksen toiminta-ajan.
majarvella kuoli. AamuUa kun
Vientiin tuotannosta menee noin
- matkaa taytyi taas jatkaa jai pieni vainaja pajapolkyn paklle
odottamaan vieraitten ihmisten
suorittamaa hautaamista.
Jatkosodan aikana Juho Venkola oli rakentamassa asemarakennuksia ensimmaisena Suistamon ja viimeisena Suojarven,
josta han sitten aloittikin toisen
evakkomatkansa. Kiertolaisen
elama paattyi sitten tanne Kiuruvedelle, josta he saivat asuntoviljelystilan, tilan joka on kuin
tilkkutakki, siUa vahaiset peUot
Sanni ja Juho Venkula kotipihallaan.
ovat neljassa lohkossa. Perhe saapui Kiuruvedelle valmiiseen taloon, jonka aikaisemmin paikkakunnalle saapunut Juho oli rakentanut. Kotoa lahdbn jalkeen
tama olikin jo kymmenen paikka jossa he ovat asuneet. Elamansa iltaa he viettavat elaimia,
neljaa lehmaa, vasikoita ja hevosta hoitaen, seka siina sivussa
karjalaa muistellen. Elamassa tarkeata kun raskaina aikoina saa
oUa hyvien ihmisten parissa toteaa 73-vuotias Sanni-emanta,
johon puolestaan 78-vuotias Juho yhtyy. Katkeruudelle ja kaunalle nama pirteat ihmiset eivat
ole antaneet itsessaan valtaa,
vaikka siihen ehka olisi aihettakin, vaan ovat sailyttaneet iloisen ja elamanmyonteisen mielenlaadun. — A.K.
Martti Valotie (vas.) ja Yrjo Aitavaara.
Martti Valotie Salmista
Koulupaivan paatyttya juuri
kotiinsa oli ehtinyt opettaja
Martti Valotie Salmin Orusjarvella syntynyt kun menimme
tapaamaan hanta Kiuruveden
kirkonkylassa, jossa iian toimii
edelleen peruskoulun opettajana.
Sodan jalkeen Valotie asui Rautalammilla. Opettajaksi han valmistui -61. Ensin han toimi nelja
vuotta opettajana Muhoksella
josta siirtyi sitten Kiuruvedelle.
Harrastuksena Martti Valotiella on hiihto eli niinkuin han
itse asiao ilmaisi, etta ainoa turvallinen urheilumuoto. Nakyvimpana saavutuksena hanella
on opettajien ikamiesten Suomen mestaruus viime vuodelta.
Talta vuodelta viesti-pronssia
P-Savon joukkueessa.
Paitsi, etta itse hiihtaa, Martti
Valotie valmentaa Kiuruveden
Janteen hiihtajia. 6 hanen valmennettavistaan eri sarjoissa on
kovaa piiritasoa kun lasketaan
pois Juhani Repo, joka onkin
aivan omaa luokkaansa. Martti
Valotie odottaa Janteen hiihdon
nousevan siita aallanpohjasta,
jossa se on talla vuosikymmenella ollut, aiempien suuruuden
paivien tasolle. Elpymisen merkit ovat jo nakyvissa.
Karjalaisten toimintaan Valotie on osallistunut aikaisemmin
kuuluen Kiuruveden Karjalaisten
johtokuntaan, mutta valmennustoiminta on niin paljon aikaa viepaa ettei nyt ole kerinnyt oUa
mukana toiminnassa. — A.K.
Lauri Matikan perhetta, vas. Pekka, Paivi, Lauri, vaimo Saara seka
pojista Vanhin Risto.
-
Lauri Matikka Jaaskesta
Jaasken Hirslammella on syntynyt nykyisin Kiuruveden kirkonkylassa asuva Lauri Matikka.
Laurin isalla oli Jaaskessa saha,
puuseppatehdas ja mylly. Talvisodan jalkeen Matikat tulivat
Kiuruvedelle, jossa oli saha myytavana. Jatkosodan ajan he olivat
Jaaskessa etta taalla. Kun sota
sitten loppui oli heilla rajanvetotilanteessa jannaaminen siita,
kummalle puoien koti lopuUisesti jaa, ja vajaa kilometri on
nyt sitten uudwlta rajalta entiseen kotiin. Saha, myUy ja puusepantehdas pyori pitkalle viisi-
kymmentaluvulle, jolloin eteen
tuli ylipaasemattomat vaikeudet
ja toiminta loppui.
Kuorma-autoUe Lauri Matikka sai liikenneluvan -58 ja taksille -62 josta lahtien elatus onkin tuUut autoista. Taksiajoja
on nykyisin vahan, mutta
kuorma-autopuolella on ajoja ollut. Paitsi sora-autoja on Matikalla rekka joUa kuljetetaan Ser-
metin savupiippuja ympari Su'
men ja betonimassan ajossa yk
kuuppa-auto joUa ajetaan mass;
ympari pitajaa omalta asemalt
Lapsia Lauri Matikalla ja h
nen Aanekoskelais-syntyisel
Saara-vaimoUaan on kuusi, jois
kaksi vanhinta tytarta ovat Sve
sissa, nuorin tytar ja pojat ov
sensijaan kotona. — A.K.
Kauhasen Kukkapalvelu
ja Hautaustoimisto
Kiuruvedella, torin varrella
pitavat Kukkapalvelu ja hautaustoimisto-liikettaan Mauno ja Esteri Kauhanen. Esteri on alkujaan Ruskealan tyttoja, sielta
Suikan kylasta talvisodassa kaatuneen Matti Simpuran ja taman
Ly^ia vaimon tytar. Aikanaan
Esteri sitten valmistui kotitalousneuvojaksi ja niin tuli sitten siihen aikaan Tampereella asuneelle Esterille lahto ensimmaiseen
paikkaan pienviljelijayhdistyksen
neuvojaksi Kiuruvedelle. Neuvojan tehtaviin kuului antaa erilaisia selostuksia lisalmen Sanomiin
jonka paikallisen toimiston hoitajana oli silloin Mauno Kauhanen. Niin he sitten kirjoittivat
saman poydan aarella Esteri
omat selostuksensa ja Mauno
omia juttujaan. Kolmen vuoden
kuluttua Esteri teki lahtoa pois
Kiuruvedelta, ja kun mitkaan
suostuttelut eivat tehonneet ja
Esterin luona kaydessa oli hanen laittamansa ruuat maistaneet paljon paremmilta kuin
baarin sOTsselifcj-nii» yksinomaan
naiden varaan jaah«fi>elotti; eika Esteri ja- Mauno^ Kauhanen Ini
oHut tiiuuta tehtkvissa kun kosia keessaan.
kertoi Maano. Tata ratkaisua ei
sitten ole tarvinnut kertaakaan
katua han jatkoi. Niin sitten Esteri on ollut jo 25 vuotta Kiuruvetelaisena ja lapsia heilla on nelja, kaksi poikaa ja kaksi tytarta.
Ensimmainen ihminen jonka
Kiuruvedella tapasin oli tuleva
appeni, Esteri lisasi. — A.K.
Pentti ja
Kirsti Ruokola
Torin varrella pitaa KelloKulta ja Optiikka-liikettaan alkuaan Orimattilalainen Pentti
Ruokola Suistamon Kontuvaarassa syntyneen Kirsti o.s. Sinokki kanssa. Kiuruvedelle Ruokolat tulivat 25 vuotta sitten sattumalta. Omaan yritykseen piti
paastaja taalla oli Hike myytavana ja niin he ostivat sen. Alku
heilla oli tiukkaa aikaa, mutta
kovalla tyoUa on vaikeudet onnistuttu voittamaan. Toita talla
hetkella on mukavasti, josta osuvana ilmaisuna Kirsti Ruokolan
toteamus kun kysyin EtelaSuomalaisen ja Karjalaisen sopeutumista keskenaan, niin han
vastasi etta "paivalla ei jouda
riitelemaan ja illalla ei jaksa".
Lapsia Ruokoloilla on kaksi,
tytto ja poika.
Pentti ja Kirsti Ruokolan lisaksi liikkeessa pn yksi harjoit- Kirsti ja Pentti Ruokola ovat pysahtyneet kesken kiireen kuvaan.
telija. Optiikkatoiminta on linen seka jasenet Erkki Peltola,
saantynyt voimakkaasti ja on nyYrjo
Aitavaara, Santeri AUinen,
kyisin liikkeen toiminnassa merEino Tanjunen, Salme Lehtokittavin.
nen, Hilkka Peurala, Bertta
Asiakkaina karjalaiset ovat
Ronkainen
ja Milja Rahikaimukavia ja vilkkaita, Ruokolat
nen.
—
A.K.
toteavat. — A.K.
toiminnasta kertoili seuran puheenjohtaja Onni Taukojarvi
mainiten, etta toiminta on ollut
normaalia vilkasta yhteydenpitoa ilman erikoisempia tapahtumia. Runkona toiminnassa ovat
olleet kerho ja tarinaillat. Virpojaiset ja pikkujoulu ovat taas olleet nakyvimpina toimintamuotoina yhdessa naapuriseurojen
sen johtaja Kauko Hiekka-aho kanssa. Retkia eri kohtesiin on
edustaa sita nuorempaa suoma- tehty, samoin mm. myyjaistenlaista polvea joka ei ole yleisen avulla on pyritty kohentamaan
tavan mukaan jaanyt omaa ela- seuran taloutta. - Talouspuolelta
maansa valittelemaan, vaan on voidaan mainita, etta seura on
kovalla ja maaratietoiseUa pon- pystynyt antamaan joitakin pienistelulla nostanut itsensa siita nia avustuksia ja lahjoituksia.
metsatyomiehesta, joka rankan Oman osansa seuran toiminnasta
hakkuupaivan jalkeen meni ky- muodostavat erilaiset tervehdyssymaan tyota kampan lahella kaynnit, seka tietenkin surunolevasta Kainuulaiskaupasta, ja valittelut. Seuran johtokunnan
puheenjohtaja
joka ensi toikseen sai siirrella vir- muodostavat:
SHELL-huoltamo
voitusjuomat varastoon. Tana Onni Taukojarvi, varapj. Einari
paivana samalla Kauko Hiekka- Jaatinen. sihteeri Toini Luttihuoltamo
ahoUa on Kiuruveden kk:ssa Super-market -luokkaa oleva elintarvike-, pientekstiili- ja talous(VaJLahummwtavaroihin erikoistunut tavaratalo seka baafi. Aivan varmasti tama yrittelias ja rehti KiuruveteOSUUSKAUPPA ELD
laispoika ansaitsee reilun tunnusKlURUVESI - PUH. 52531
tuksen ja hatunnoston myoskin
meilta karjalaisilta. — A.K.
Kiuruveden
Karjalaisten
SaastoMarketissa
meidan
merkki
SOKOS