RAITILLA
RAITILLA
8
MAANANTAINA 9. KESÄKUUTA 2014
Nostalginen päivä kartsalla
Helena Nyman
Kartsan kiertäjät -ryhmän aktiiveilla Lilli Väisäsellä, Kari Paakkunaisella, Heli Kinnusella ja Sirpa Lonkalla oli lauantaina hymy herkässä.
Helena Nyman
MONI entinen pieksämäkeläinen tallasi lauantaina pitkästä aikaa vanhan kotikaupunkinsa katuja nostalgisissa tunnelmissa,
kun Kartsan kiertäjien oma tapahtuma valloitti kaupungin ensimmäistä kertaa.
Tapahtuma toi muun muassa Kotkassa asuvan Heli Kinnusen Pieksämäelle 12 vuoden
tauon jälkeen.
– Ihan kuin en olisi pois ollutkaan. Kyllä tämä niin koti on,
että jos töitä vain löytyisi, voisin muuttaa takaisin. Kyllä järvi on se ykkönen, eikä meri, sori vaan Kotka, naurahtaa vuonna
1981 Pieksämäeltä pois muuttanut Kinnunen.
Hän liittyi elokuussa perustettuun Facebookin Kartsan
kiertäjät -ryhmään heti siitä
kuultuaan. Ajatus mahdollisuudesta löytää monet vanhat kaverit imaisi heti mukaansa.
– Paljon tuttuja onkin sitä
kautta löytynyt. Ja tänään torilla olen tavannut jo muutamia.
Ei voi sanoin kuvailla sitä, miten hienoa on ollut nähdä pitkästä aikaa.
HELI Kinnusen kartsankiertovuodet ajoittuivat 70-luvun loppupuoliskolle. Silloin kartsa oli
aina täynnä väkeä.
– Enää kartsaa ei täällä kuulemma kierretä, mikä on harmi.
Siinä nuoret tutustuivat toisiinsa
ja oppivat yhteisöllisyyttä. Se oli
myös sellaista itsenäistymisen
esivaihetta. Vanhemmat luottivat
konloput ja lomat kuluvat mökillä Naarajärvellä.
Nissinen on mukana Kartsan
kiertäjien Facebook-ryhmässä,
vaikka ei tunnustaudukaan kovin aktiiviseksi kirjoittelijaksi.
– Idea on kuitenkin todella
hieno ja mukavaa, että se poiki
myös oman tapahtuman. Vaikka
nuoruus on mennyttä aikaa, on
niitä vuosia mukava muistella.
Juse Venäläinen, Juha Lipponen ja Eero Norontaus esittivät Kartsankiertäjien rapin. Nimikkolaulun sävellys on Juse Venäläisen ja sanat Aulis Paakkunaisen.
siihen, että osaamme pitää huolta itsestämme ja toisistamme.
– Ja niin tehtiinkin. Jos kaverin tuli maisteltua liikaa omppuviiniä, toiset pitivät huolta.
Kartsankiertäjien yhteishenkeä muisteli lämmöllä myös nykyisin Helsingissä asuva Mikko
Nissinen, jonka aktiivisimmat
kartsavuodet ajoittuivat vuosiin
1974–1978.
– On tosi hienoa, että kartsankiertämisen perinnettä kunnioi-
tetaan. Sitä ei olisi aikanaan uskonut, sillä eiväthän kaikki katsoneet nuorten kartsalla pyörimistä hyvällä. Hyvää kuitenkin
oli paljon, kartsalla oppi sosiaalisia taitoja ja yhteisö kasvatti.
KARTSANKIERTÄMISEEN liittyy paljon mukavia muistoja.
– Monet liittyvät tietysti tyttöihin. Kun oli johonkin vähän ihastunut, niin olihan se hienoa, kun
pääsi istumaan viereen SYP:in
rappusille, Nissinen hymyilee.
– Mieleen ovat hyvin jääneet
myös ne monet kisat siitä, saako ostettua alaikäisenä Torituvalta keskiolutta. No eihän sitä
saanut, sillä kyllähän meidät tiedettiin. Yksi kohvi vaihtui siinä
vaiheessa helposti yhteen kahviin, hän nauraa.
Vaikka Nissinen on ollut jo
30 vuotta pois Pieksämäeltä,
vanha kotipaikkakunta on hänelle edelleen tärkeä. Kesävii-
TERVAKOSKELLA nykyisin
asuva Pirjo Tawast ajoitti siskonsa Sirkka Laitisen luona
vierailun Kartsan kiertäjien kokoontumisen yhteyteen.
– Olisi ollut hienoa tavata entisiä kavereita, mutta vielä toistaiseksi ei kyllä ole kukaan hihasta nykäissyt, enkä ole kyllä
itsekään ketään tunnistanut, hän
harmittelee.
Tawast tunnustautuu ahkeraksi kartsankiertäjäksi.
– Asuimme silloin Naarajärvellä ja jos kyytiä kaupunkiin ei
saatu, niin mehän käveltiin! hän
nauraa.
Sirkka Laitisen kartsankiertämien jäi vähemmälle.
– Varmaan johtui siitä, että tapasin mieheni jo aika nuorena.
Mutta monet naurut on kyllä Pirjon kanssa naurettu, kun hän on
kertoillut omia kartsamuistojaan.
Kartsan kiertäjien päivätapahtuma keräsi useita satoja ihmisiä
päivänpaisteiselle torille ja illalla Savonsolmussa muisteltiin
menneitä ja jammattiin vanhojen pieksämäkeläisbändien tahtiin yli 500 hengen voimin.
Ensi kesänä tavataan taas.
RAITILLA
MAANANTAINA 9. KESÄKUUTA 2014
9
Pirjo Tawast ja Sirkka Laitinen asettuivat Riikka Kinnusen kuvattaviksi Kartsan kiertäjien julisteen kanssa.
Trubaduuri Jukka Viljakainen, itsekin kartsankiertäjä, esitti nostalgisia kappaleita täydelle torille.
Mikko Nissinen kiersi kartsaa 70-luvun lopulla. Lauantaina hän toi kartsaa kiertämään
myös puolisonsa Tiina Laatikaisen.
”Me ollaan ne aidot kartsankiertäjät!”
Helena Nyman
Helena Nyman
ollenkaan. Se on uskomatonta,
sanoo Terttu Penttinen.
Vuonna 1964 valmistuneet
aikovat jatkaa luokkakokouksia vuosittain.
– Toivottavasti ensi kesänä meitä olisi paikalla vielä enemmän. Kaikkiin emme
ole vieläkään onnistuneet saamaan yhteyttä, sillä varsinkin
tyttöjä on vaikea löytää sukunimien vaihtumisen vuoksi.
KARTSANKIERTÄJIEN päivä sopi oivallisesti myös luokkakokouspäiväksi. Mallia
näyttivät Pieksämäen keskikoulusta 50 vuotta sitten valmistuneet, jotka kokoontuivat
Ravintola Atmosferessä.
– Me ollaan ne aidot kartsankiertäjät! Facebook-ryhmän aktiiviporukka oli vasta
vaipoissa silloin, kun me jo
kiersimme kartsaa 60-luvun
alussa, nauraa luokkakokouksen koollekutsujana toiminut Terttu Penttinen, omaa
sukuaan Kolehmainen.
5BLUOKKA tapasi toisensa
nyt kolmatta kertaa. Kahtena viime vuonna tapaamiset
ovat olleet Penttisen luona.
– Nyt meitä on täällä 12, ennätysmäärä tähän mennessä.
Kaikkiaan luokallamme oli 37
oppilasta. Luokanvalvojamme
oli Erkki Kojo, jonka myös
saimme tänään juhlimaan
kanssamme, iloitsee Penttinen.
Keskikoulun rehtorina toimi vielä 50 vuotta sitten Eino Järveläinen, jota kutsuttiin Tapiksi.
– Koulusta puhuttiin niihin
aikoihin Tapin tivolina. Me
oppilaat taisimme sitten olla niitä esiintyviä taiteilijoita,
Vuonna 1964 Pieksämäen keskikoulusta valmistunut 5B-luokka ryhmittyi lauantaina luokkakuvaan 50 vuoden tauon
jälkeen. Vasempaan laitaan asettui luokanvalvoja Erkki Kojo.
Penttinen tuumii.
5B:läiset muistivat luokkakokouksessaan myös juuri edesmennyttä äidinkielenopettajaansa Pentti Ruohosta.
– Pidimme hänen muistok-
seen hiljaisen hetken.
KUN välissä on kulunut vuosikymmeniä, on luokkatovereiden tapaaminen ikimuistoista. Kun toisen tunnistaa
pitkästä aikaa, tunteet nousevat pintaan ja kylmänväristys
kulkee pitkin selkää.
– Vaikka aikaa on kulunut
paljon, tietyt tutut piirteet ihmisissä ovat edelleen jäljellä. Sa-
malla huomaa, että se side, joka
meitä silloin yhdisti, ei ole koskaan katkennut. Voimme puhua toisillemme kuin olisimme
tavanneet viimeksi eilen, aivan
kuin vuosia ei olisi ollut välissä
KUN 5B-luokkaiset kiersivät kartsaa 60-luvun alussa,
heidän kanssaan kiersi myös
niihin aikoihin Pieksämäellä
asunut Kari Jalkanen, josta myöhemmin tuli Suomen
suosituin iskelmälaulaja.
– Kari Tapio heilasteli silloin tulevan vaimonsa Piian
kanssa ja me seurasimme silmä tarkkana sitä riiausta, hymyilee Terttu Penttinen.
Pieksämäkeläistä nuorisoa
villitsi niihin aikoihin Ghosts,
joka esiintyi lauantaina Savonsolmussa Kartsan kiertäjien iltabileissä. Sinne lähtivät
nostalgisen päivän päätteeksi
myös 5B:läiset verestämään
vanhoja muistojaan.
– Puoli kahteen asti tanssittiin ja ihan mahtavaa oli,
Terttu Penttinen kertoi sunnuntaina onnistuneen luokkakokouksen jälkeen.