Seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kuntoutus avohoidossa Jussi Nissinen Toiminnanjohtaja Psykoterapeutti Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntija - jo vuodesta 1969 Sexpo-säätiö • Perustettu 1969: Seksuaalipoliittinen yhdistys SEXPO ry • Seksuaalioikeuksien ja seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen • Seksuaalineuvontaa puhelimitse, internetin välityksellä ja kasvotusten (maksuton) • Seksuaali- ja pariterapiaa (maksullista) • Seksuaalineuvonta- ja –terapiakoulutusta (15 – 30 op) • Työnohjausta, konsultaatiota, asiantuntijuutta • Projekteja • Haettu yhdessä KRITSin kanssa RAY-avustusta seksuaalirikosten ehkäisyyn ja niihin syyllistyneiden avohoitomallien kehittämiseen • 6 työntekijää, RAY-avustus yleishyödylliseen toimintaan Jussi Nissinen 24.10.2012 Oma tausta • • • • Sosiaalipsykologian opinnot Perhe- ja verkostoterapian opinnot Gestalt –terapian opinnot 13 vuotta A-klinikkatyössä sosiaaliterapeuttina • Ensikontakti vankilamaailmaan • 6 vuotta SETA ry:ssä sosiaalisihteerinä ja pääsihteerinä • SETA:ssa ensikontakti pedofiileihin v 1988 • 8 vuotta Sexpo-säätiössä psykoterapeuttina, kouluttajana/koulutuspäällikkönä ja toiminnanjohtajana Jussi Nissinen 24.10.2012 Kokemus seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kanssa Terapeuttina yhteensä 10 STOP –ohjelman läpikäyneelle seksuaalirikokseen syyllistyneelle miehelle + 1 mies raiskauksesta tuomittu mies, joka ei ole käynyt STOP –ohjelmaa ja joka systemaattisesti on kieltänyt syyllistyneensä ko. rikokseen • • • • Vankeusrangaistuksen jälkeen Koevapauden aikana Avo-vankilan sosiaalityöntekijän ohjaamana Kriminaalihuollon työntekijän ohjaamana • Myös yhteistapaamisia • Alussa 2 – 4 käyntiä viikossa, myöhemmin 1 – 2 käyntiä kuukaudessa • Hoidon kesto 6 kk – 5 v Jussi Nissinen 24.10.2012 Ei rikoksiin syyllistyneiden kanssa työskentely • Sexpoon on hakeutunut jossain määrin pedofiilejä, jotka eivät ole syyllistyneet seksuaalirikoksiin • Heidän tavoitteenaan on ollut ehkäistä mielihalujen kehittyminen lapsia vahingoittavaksi käyttäytymiseksi • Tätä toimintaa pyritään jatkossa kehittämään mm. yhteistyössä Åbo Akademin ja Ruotsalaisen Preventell –projektin kanssa Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 1. Siviiliin palaaminen usein haasteellista, varsinkin jos rikos uutisoitu nimellä  Asuminen: voiko palata entiseen ympäristöön?  Perhe: usein ei hylkää, mutta asiat voivat jäädä puhumatta ja muhia pinnan alla - Perhe/läheiset jäävät ilman apua elleivät itse ole olleet rikoksen kohteena  Ystävät: suurin osa menettää huomattavan osan sosiaalisesta verkostostaan. Vähittäinen rakentaminen edessä, jossa mukana pelkoa  Työn saaminen suurelle osalle lähes ylivoimainen haaste, jatkuva pelko rikoksen ilmitulosta Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 2. Elämänhallinta siviilissä  Päihteiden käyttö  Työ ja toimeentulo  Harrastukset  Elämän mielekkyys  Ystävyys/kaveruussuhteet  Tarve läheiselle ihmiselle, joka tietää asiakkaan rikoshistoriaa ja riskitilanteet/riskikäyttäytymisen = turvaverkostoa, joka voi tarvittaessa tukea/konfrontoida  STOP-ohjelmassa opittujen ajattelu/toimintamallien vahvistaminen ja päivittäminen Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 3. Riskikäyttäytymistä laukaisevat tekijät  Päihteiden käyttö  Ahdistusta herättävät tilanteet  Stressiä aiheuttavat tilanteet  Masennus  Vahvaa seksuaalista virittymistä herättävät tilanteet  Emotionaaliset puutostilat, esim. läheisyyden kaipuu Miten ehkäistä ja hallita näitä tilanteita entistä paremmin Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 4. Rikokseen ja rangaistukseen liittyviä kysymyksiä  Rikoksiin johtaneen käyttäytymisen historia  Rikoksiin liittyvät ajatukset nyt.  Rikoksiin liittyvät tunteet: Syyllisyys? Häpeä? Viha? Katkeruus?  Rikoksen kohteeksi joutuneiden kohtaaminen mielikuvissa ja todellisuudessa.  Rikoksen tutkintaan liittyvät ajatukset ja tunteet.  Vankeusaikaan liittyvät kokemukset, ajatukset, tunteet. Monilla pelkotiloja.  STOP -ohjelmaan liittyvät kokemukset ajatukset ja tunteet. Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 5. Parisuhde  Omat edellytykset seurustelulle ja parisuhteen muodostamiselle - Pedofiilien kohdalla?  Rikoshistorian puheeksi ottamisen ongelma tutustumis/seurusteluvaiheessa  Parisuhteeseen liittyvät odotukset, asenteet, kognitiot ja taidot Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 6. Seksuaalisuus  Suhde omaan seksuaaliseen suuntautumiseen - Hetero/bi/homoseksuaalisuus - Homofobia, myös itseen kohdistuva?  Seksuaaliset käsikirjoitukset ja mieltymykset - Seksuaalianamneesi  Addiktoitunut seksuaalikäyttäytyminen - Tunteiden/tarpeiden kanavoituminen seksiin  Miten tulla toimeen esim. pedofiilisten tai sadististen fantasioiden/mielitekojen kanssa niin että ne eivät johda seksuaalirikoksiin Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 7. Lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset  Väkivaltainen perhetausta  Lapsuuden- tai nuoruudenaikainen seksuaalisten rajojen rikkoutuminen: isä, äiti, sisaret, sukulainen, läheinen luotettava aikuinen tai nuori Jussi Nissinen 24.10.2012 Työskentelyn teemoja 8. Persoonallisuuteen liittyvät kysymykset  Varhaislapsuudessa kehittyneet ongelmalliset skeema-alueet, joita esim. pelkkä kognitiivinen terapia ei tavoita - (mm. irrallisuus + hylkääminen, heikentyneet rajat)  sitkeitä toimintaan ”alitajuisesti” vaikuttavia tekijöitä  Narsistinen persoonallisuudenrakenne Pidemmän psykoterapian tarve  Psykopatia: onko autettavissa??? Jussi Nissinen 24.10.2012 Riskitekijät –malli(Ward +Siegert) Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Laukaisevat ulkoiset tekijät Seksuaalirikos 14 Riskitekijät -malli Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen • Päihtymys • Burnout • Masennus / Mania Laukaisevat ulkoiset tekijät • Uhrien saatavuus • Päihteiden käyttö • Muut tilannetekijät Seksuaalirikos 15 Riskitekijät -malli Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät • Poikkeava seksuaalinen kiihottuminen • Poikkeavat seksuaaliset ajatukset ja fantasiat • Läheisyyden tarve • Negatiiviset ja positiiviset tunnetilat Itsesäätelyn pettäminen Laukaisevat ulkoiset tekijät Seksuaalirikos 16 Riskitekijät -malli Kehitystekijät Piirretekijät: Staattiset uusimisriskitekijät • Antisosiaalisen käyttäytymisen historia • Toistuva rikoskäyttäytyminen Psykologiset tekijät: Vakaat dynaamiset riskitekijät • Seksuaalisen kiinnostuksen kohteet • Vääristyneet asenteet • Sosioaffektiivinen toiminta • Itsehallinnan ongelmat Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Laukaisevat ulkoiset tekijät Seksuaalirikos 17 Riskitekijät -malli Kehitystekijät • Seksuaaliset tai muut hyväksikäyttökokemukset • Hylkäämiskokemukset • Ongelmia varhaisissa kiintymyssuhteissa Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Laukaisevat ulkoiset tekijät Seksuaalirikos 18 Terapian viitekehyksiä • • • • • • • • Kognitiivinen / kognitiivisbeharioraalinen • Automaattiset ajatukset, ajatusvääristymät Good lives –model • Primääristen hyvien tunnistaminen ja niihin liittyen uusien toimintamallien rakentaminen Skeematerapia • Työskentely varhaisten skeemojen äärellä Kognitiivisanalyyttinen terapia • Varhaisten kiintymyssuhteiden huomioonottaminen Gestalt terapia • Tässä ja nyt, vastuullisuus, aistillinen tietoisuus, kontakti; draamatyöskentely Traumaterapia Verkostoterapia Lääkehoidot: mielialalääkkeet, antiandrogeenilääkitys Jussi Nissinen 24.10.2012 Kuntouttava suhde • Luottamuksen rakentaminen ja rakentuminen yhteistyössä • Terapeutin rehellisyys ja avoimuus ja sen kautta dialogiin haastaminen • Tuen ja haastamisen/konfrontoinnin tasapaino • Intuition hyödyntäminen • Sosiaalisen kentän/verkoston huomioonottaminen ja hyödyntäminen • Viranomaisyhteistyö • Vauhdin ja tavoitteiden säätö – herkkyys/realistisuus Jussi Nissinen 24.10.2012 Riskejä  Yliempatia – työntekijä projektin omistajana, asiakas kohteena  Näennäistodellisuuden rakentuminen irrallaan asiakkaan arjesta ja verkostoista  Ylimitoitetut ja –ajoitetut tavoitteet  Eteneminen syvätasolle ennekuin on riittävästi työkaluja selviytyä vaikeista tunteista/tilanteista  Terapeutin passiivinen asennoituminen Jussi Nissinen 24.10.2012 Ulkoiset esteet • Mistä löytää terapeutit, joilla riittävästi valmiuksia ja edellytyksiä ottaa terapiaan / kuntoutukseen • Kuka ohjaa? • Teemaan liittyvää koulutusta ei ole ollut tarjolla terapeuteille • Kuntoutuksen rahoituksen järjestymisen vaikeudet • Sosiaalinen verkoston tuki puuttuu • Kulttuuriset esteet kuntoutukselle Jussi Nissinen 24.10.2012 Sisäiset esteet • • • • • • Huonot kokemukset terapiasta Terapiaan liittyvät ennakkokäsitykset Kognitiiviset valmiudet Emotionaaliset valmiudet Vakava psykopatia Miten kestää terapian haasteet Jussi Nissinen 24.10.2012 Onko kannattanut? • Suhde, jossa on voinut reflektoida elämäänsä, kokemuksiaan, tuntemuksiaan… • Suhde, jossa on voinut ottaa puheeksi sen mistä ei ole voinut puhua • Monien kohdalla se on kannatellut matkaa kohti uudenlaista vastuullisuutta omasta elämästä ja siinä tehtävistä valinnoista ja antanut siihen eväitäkin Jussi Nissinen 24.10.2012