Siru tulee, oletko valmis?
HENGEN LAHJAT SEURAKUNNASSA www.aikashop.fi Nro 12 RV Digi- Ristin voitto ”Johtamisesta on puhuttava” Asko Kinnunen viettää 60-vuotispäivää vaimon kanssa. Sivu 13 Shutterstock 19. maaliskuuta 2015 Ristin Voitto << PRO2 - Posti Oy << Posti Green Petteri Arasalo w w w. r i s t i n v o i t t o . f i 19. maaliskuuta 2015 Siru tulee, oletko valmis? » Onko pedon merkki jo todellisuutta? Sivut 3, 6–7 » Esteettömyys mahdollistaa osallistumisen Sivu 4 ■ Osaatko alkukieliä? Sivut 10–11 ■ ”Täytyin Pyhällä Hengellä!” Sivut 16–17 ■ Uusapostolinen liike Sivut 18–19 Pääkirjoitus » Karismaattisuus tarvitsee turvarajoja Sivu 3 » puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset 2 puheenaihe 19. maaliskuuta 2015 RV RV Ristin Voitto ”Onko mahtavampaa asiaa kuin se, että Jumalan kolmas persoona tuli meitä auttamaan?” Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676 Pyhä Henki voi voimaannuttaa koko herätysliikkeen Heikki Penttisen kotialbumi gellä ennen kuin kukaan ehti rukoilla hänen puolestaan. Lähetysasia kihlaparille oli tullut sydämelle jo keväällä, pääsiäislomalla, heidän kuunnellessaan lähetyskokousta Jyväskylän Siion-temppelistä. Pari avioitui vuonna 1962. Lähetysasia painui taka-alalle ”tylleröitä kasvatellessa” – Penttisillä on kolme tytärtä – ja opettajanviroista huolehtiessa. Vuonna 1973 tuli kuitenkin pyyntö lähteä Etiopiaan tuuraamaan Rautavaaran lähettejä. Sille tielle Penttiset jäivät, kunnes palasivat pysyvästi Suomeen eläkepäiviä viettämään vuonna 2005. Johtajien vastuu Pyhä Henki on uskovan elämässä ilon ja voiman lähde, Heikki ja marja-Liisa Penttinen sanovat. He toivovat, että Pyhän Hengen toiminta näkyisi seurakunnissa terveenä karismaattisuutena nykytilannetta enemmän. Anna Lehtinen Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhimman Heikki Penttisen mielestä helluntaiherätyksen alakulo johtuu Pyhän Hengen kasteen unohtamisesta. Hän rukoilee it- P selleenkin uutta voimaa. yhä Henki, voima korkeudesta, yhdistää ihmiset ja antaa rohkeuden Jumalan työhön. Tämän on kokenut omassa elämässään Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhin Heikki Penttinen, entinen lähetystyöntekijä ja neuvoa-antavien vanhinten jäsenyydestä viime syksynä luopunut eläkeläinen. Penttisen mielestä Pyhän Hengen kasteesta opettaminen pitäisi palauttaa seurakuntiin voimakkaasti. Samaa mieltä on koko neuvoa-antavien vanhinten ryhmä, joka päätti jo keväällä 2014 ehdottaa, että vuosi 2015 nimettäisiin Pyhän Hengen teemavuodeksi. – Rukoilemme, että Pyhä Henki saisi uudistaa herätysliikkeemme juurta jaksain, Penttinen sanoittaa. – Pyhän Hengen kasteen teemaa pidetään tänä vuonna esillä niin maakuntien työntekijäpäivillä, Juhannuskonferenssissa, Syyspäivillä, helluntailiikkeen mediassa kuin Ison Kirjan seminaareissakin. Toivomme aiheesta opetettavan runsaasti myös seurakunnissa. Kokenut hengellisen työn tekijä toteaa, että Hengen uudistuksen tarve herätysliikkeessämme on ilmeinen, mutta toivoo kuitenkin, että Pyhästä Hengestä puhuttaisiin ensisijaisesti ilon kautta. Sitä henkikaste ja Pyhän Hengen toiminta hänelle itselleen tuottaa. – Efesolaiskirjeessä kielletään tuottamasta surua Jumalan Pyhälle Hengelle. Mutta voisimmeko tuottaa Pyhälle Hengelle iloa? Hän on ystävämme, Penttinen herättelee. Etiopiassa ja Keniassa vuosikymmeniä palvellut lähetystyöntekijä arvelee, että tuskin olisi tehnyt hengellistä työtä lainkaan ilman Jumalan antamaa Hengen voimaa. – Kentällä vastaan tuli vaikeuksia ja vaaroja, kuten kaksi vallankumousta ja kieli- ja kulttuurimuuri. Mitkään vastoinkäymiset eivät kuitenkaan tuntuneet ylivoimaisilta. Tuntuu vaikealta ajatella hengellistä työtä ja lähetystyötä ilman Pyhän Hengen kastetta. Voimaa heikkoudesta huolimatta Heikki Penttinen on koulutukseltaan luokanopettaja. Hän tuli uskoon tutustuttuaan työpaikkakunnallaan Posiolla helluntailaiseen opettajapariskuntaan. Nuori Heikki oli tullut opettamaan heidän koululleen uskontoa – vakituisten opettajien kun ei katsottu olevan siihen kelvollisia. Kun Heikki tuli uskoon Posiolla, hänen silloinen tyttöystävänsä, nykyinen vaimonsa Mar- ja-Liisa teki uskonratkaisun Uukuniemellä Kansan Raamattuseuran tilaisuudessa. He aloittivat uuden elämän samalla viikolla, toistensa ratkaisuista tietämättä. Myös pariskunnan kokemukset Pyhän Hengen kasteesta kulkevat käsi kädessä. Tarinassa on syvästi läsnä inhimillisyys, vaikka sekään ei voinut estää Jumalan voimaa. – Oli Juhannuskonferenssi vuonna 1962, ja olimme juuri menneet kihloihin. Minä loukkasin äkkipikaisuudellani morsiantani ja olin murhemielellä, millainen uskova oikein olenkaan. Läheisen koulun luokassa rukoiltiin sitä haluaville Pyhän Hengen kastetta. Sanoin esirukoilijaveljelle, että tunnen suurta heikkoutta. Kun hän rukoili puolestani, tunsin lisääntyvää iloa ja puhuin kielillä. Täyttymishetki oli ihana, Heikki Penttinen kuvailee. – Marja-Liisa näki heti, että jotakin oli tapahtunut tälle teräväkieliselle miehelle. Seuraavana päivänä hänkin meni rukouskokoukseen ja täyttyi Pyhällä Hen- – Toivon, että vuosi olisi minulle uudistumisen aikaa, Heikki Penttinen sanoo Pyhän Hengen teemavuoden alkutaipaleella. – Haluan puhaltaa kielilläpuhumisen lahjan täyteen liekkiin ja tavoitella myös profetoimisen lahjaa, niin kuin ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 14. luvussa kehotetaan. Teemavuonna helluntailiikkeessä halutaankin erityisesti rohkaista seurakunnan johtajia olemaan esikuvina Pyhän Hengen kasteen asiassa ja rukoilemaan henkikastetta seurakuntalaisille. Henkilahjat on tarkoitettu seurakunnan rakentamiseksi. – Rukoilen, että Jeesus uudistaisi minut niin, että voisin rohkaista ja palvella uskovia tässä asiassa. Vanhimpana olen vastuussa siitä, että uskovat pääsevät osallisiksi Pyhän Hengen lahjasta, Heikki Penttinen kuvailee ajatuksiaan. Pyhän Hengen kasteen pitäisi hänestä ulottua jokaiseen seurakuntalaiseen. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että tarvitaan viisautta, ettei puhe Pyhästä Hengestä kuulostaisi lisäkuormalta – tai ettei sitä otettaisi sellaisena. Pyhän Hengen kastekin on silkkaa armoa. – Eihän ole myönteisempää asiaa kuin se, että jumaluuden kolmas persoona tuli maan päälle vain meitä auttaakseen! Vaikka Pyhän Hengen täyteys on lahja, uskova voi ojentautua sitä kohti omalla toiminnallaan. – Alkuvirvoituksekseen voi lukea hyviä kirjoja, kuten Petteri Arasalon Hengen lahjat seurakunnassa tai Marko Selkomaan kirjat. Arkielämästä kannattaa raivata kahdenkeskistä aikaa Jumalalle. Sen ei tarvitse olla ”rukousurakointia”, vaan Herran kanssa vietettyä aikaa. Seurakunnassa taas pitää vahvistaa toimintoja, jotka tukevat pääkirjoitus 3 19. maaliskuuta 2015 Karismaattisuus tarvitsee turvarajoja seurakuntalaisten uskonelämää ja sen jatkuvaa uudistumista. – Rohkaiseva opetus, esirukous, rukouspalvelu ja ripittäytyminen, Heikki Penttinen luettelee. Kasvua ja voimaa Heikki Penttinen korostaa, että kun tulimme uskoon, Pyhä Henki tuli meihin ja kasvattaa jatkuvaa hedelmää. Pyhällä Hengellä onkin kaksi erilaista päävaikutusta: hiljaisesti tapahtuva, pitkäaikainen Hengen hedelmä ja voiman saaminen, joka voi tapahtua yhä uudestaan. Pyhän Hengen antama voima on edellytys menestyksekkäälle hengelliselle toiminnalle. – Jeesus sanoi opetuslapsille, etteivät nämä saaneet lähteä Jerusalemista ennen kuin saivat varustuksekseen voiman korkeudesta. Arvostan sitä, että nykyään on mahdollista saada koulutusta hengelliseen työhön, mutta Jeesus asetti silti Pyhän Hengen kasteen työn aloittamisen ehdoksi. Pyhän Hengen vaikutuksen vähäisyys näkyy herätysliikkeessämme hajaannuksena, lähetystyön laskusuuntana, seurakuntien jäsenmäärän paikallaan junnaamisena ja ristiriitatilanteina seurakunnissa. Erityisesti viimeksi mainitut ovat ilmiöitä, joiden kanssa neuvoa-antavien vanhinten ryhmä on valitettavan usein tekemisissä. Pyhän Hengen teemavuoden nimeäminen olikin voimaannuttava kokemus koko porukalle – mahdollisuus keskittyä myönteiseen kielteisten asioiden sijasta. Heikki Penttinen uskoo, että Pyhä Henki on avain elävään helluntaiherätykseen. – Jos lähtisimme tälle tielle koko herätysliike, se varmasti ilahduttaisi Pyhää Henkeä. Olisi hienoa, jos hiipuvaksi epäilty herätysliikkeemme voisi uudistua ja olla uudistuksena koko Suomessa ja tässä ajassa. kuka Heikki Penttinen » Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhin ja Kainuun edustaja neuvoa-antavissa vanhimmissa viime syksyyn asti » siviiliammatiltaan luokanopettaja » ollut lähetystyössä Afrikassa yhteensä noin 30 vuotta » naimisissa, kolme aikuista tytärtä ja yhdeksän lastenlasta, tuntee itsensä ”jonkinasteiseksi heimopäälliköksi” AiTO KAriSmAATTiSuuS tuo seurakunnan elämään kaivattua tuoreutta ja innostuneisuutta. Uskovien sydämissä on vieläkin sama Pyhän Hengen jano kuin hengellisillä isillämme. Karismaattiset ilmiöt eivät kuitenkaan ole tae puhujan tai järjestön hengellisestä raittiudesta. Ulkoinen vaikutelma voi johtaa luottamaan toimijoihin liian sokeasti. Raamattu varoittaakin susista lammasten vaatteissa ja hengellisestä ulkomuodosta ilman sisäistä puhtautta. Siksi karismaattisuudelle on välttämätöntä asettaa raamatulliset turvarajat. Tärkein turvaraja on seurakuntayhteys. Hengen lahjojen ja vaikutusten tulee ilmetä paikallisseurakunnan keskellä, jossa turvalliset johtajat pystyvät arvioimaan karismaattista toimintaa. Toiminnan arvioiminen on tärkeä raamatullinen ohje, jota ei tule laiminlyödä. Seurakuntayhteys tuo toimintaan myös oikean ta tavoitteen, joka on sielujen pelastus ja uskoon tulleiden opetuslapseuttaminen. Karismaattista palvelutehtävää ei ole tarkoitettu järjestön toiminnan paisuttamiseksi ja rahankeräyksen metodiksi. Toinen tärkeä turvaraja on vastuuvelvollisuussuhde muihin hengellisiin johtajiin. Muiden yläpuolella oleva karismaattinen yksinvaltias on vaaraksi itselleen ja toisille. Siksi kutsutuilla julistajilla tulisikin olla aina luotettavat suo-- sittelijat, kuten seurakunnan pastorit, jotka tuntevat henkilön ja hänen taustansa. Terve vastuuvelvollisuus ja henkilökohtaisen elämän puhtaus eivät näy aina päällepäin. Suomessakin on esimerkkejä karismaattisista julistajista, joiden elämäntapa ei ole kestänyt päivänvaloa. Joidenkin virheet ovat johtaneet aina oikeustuomioihin asti. Kolmas hengellistä raittiutta varmistava asia on henkilön opillinen tasapaino. ”Opilla ei ole niin väliä” -tyyppinen ajattelu näyttää yleistyneen. Myös TV7:n ohjelmatarjonnassa näemme siitä esimerkkejä. Puhujan voimakas karismaattisuus ei kuitenkaan läheskään aina tarkoita opillista tasapainoisuutta tai ihmeiden luotettavuutta. On myös vaarallista, jos tärkeintä toiminnassa on vain karismaattinen kokeminen ja yhteys toisten kanssa. Armolahjojen toiminta ei takaa vielä sitä, että työn hedelmä on kestävää tai edes tervettä. Myöskään hyvä saarnataito ei ole tae terveestä hengellisyydestä. Siksi seurakuntien johtaji johtajien tulee varmistaa uskovien ”kuluttajansuoja” ennen kuin he kutsuvat karismaattisen vierailijan seurakuntaan. karismaat Kaikkein epäterveintä on kuitenkin se, ettei karismaattisuutta ole ollenkaan. Jos perusasiat ovat kunnossa, Seura pienet ylilyönnit tai ”astian maku” eivät haittaa. Seurakunta tarvitsee armolahjojen toiminnan vapautta, ei niiden tiukkaa kontrollia. usko Katto Karismaattisuus tuo seurakunnan elämään kaivattua tuoreutta. Kirjoittaja on Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja. Mitä kristillinen etiikka sanoo mikrosiruimplanteista? Tänä keväänä mediassa on ollut useita uu- tisia, jotka liittyvät ihmiskehoon istutettaviin mikrosiruihin. Toistaiseksi siruimplantteja on käytetty lähinnä tunnistautumiseen, mutta myös lääketieteellisiä sovellutuksia on olemassa. Samalla kun siruimplantit ovat jatkumoa aiemmille ihmiskehoon asennetuille teknisille apuvälineille, niihin liittyvät tiedonkäsittelyominaisuudet tarjoavat mahdollisuuden luoda laitteistoja, joita aiemmin on tavannut lähinnä tieteiskirjallisuuden lehdiltä. Hurjimmissa skenaarioissa siruimplantit avaavat käyttäjilleen uusia aisteja ja mahdollistavat ihmisten välisen suoran aivoista aivoihin -kommunikaation. Monia tällaiset näkymät puistattavat. Mitä ihmiskehoon lisättävistä teknisistä apuvälineistä tulisi kristillisen ihmiskuvan ja etiikan valossa ajatella, Iso Kirja -opiston opettaja, teologian tohtori Miika Tolonen? – Teknologiaa voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Sydämentahdistin on esimerkki teknologiasta, joka auttaa monia. Harva väittänee, että tahdistimen asentaminen olisi jotenkin moraalisesti paheksuttavaa. – Kenties voisi ajatella niin, että mikä tahansa teknologia, joka mahdollistaa ”ihmisenä kukoistamisen”, on hyvä asia. Käsitys siitä, mitä tällainen kukoistaminen on, eli käsitys siitä, mitä on hyvä ja tavoiteltava elämä, tietysti jakaa mielipiteitä. Suuri osa ihmisistä käyttää jo nyt hyvin tarkkaa seurantaa harjoittavia älypuhelin- ja tietokonesovelluksia. Jos meillä on "isoveli valvoo" -tekniikka jatkuvasti mukanamme esimerkiksi puhelimen muodossa, niin onko eettisesti eroa sil- lä, onko se taskussa vai ihon alla? – On syytä kysyä, kuka ihon alle asetettavaa teknologiaa käyttää ja mihin. Lisäksi jos siru on älypuhelimessa, voin harjoittaa ainakin näennäistä vapauttani ja sulkea sen. – Esimerkiksi sokea saattaa kokea valkoisen keppinsä aivan kuin osana itseään. Kenties ihmisen ihon alle asetettava mikrosirukin voidaan ajan mittaan nähdä olennaisena osana ihmiskehoa, vaikka se nyt tuntuukin vieraalta ajatukselta. Mikrosiruimplanteista lisää sivulla 6. Teknologia, joka mahdollistaa ’ihmisenä kukoistamisen’, on hyvä asia.
© Copyright 2024