Kyllä tässä psykologiakin tarvitaan

UUSIA TUULIA
Kyllä tässä
psykologiakin tarvitaan
Simulaatio opettaa vuorovaikutusta
ja moniammatillista yhteistyötä.
TEKSTI HANNELE PELTONEN / KUVA PEKKA PAJUVIRTA
01
H
allikainen on joutunut auto-onnettomuuteen ja kamppailee hengestään. Dannyllä ei ole asiat sen
paremmin: verenpaine nousee uhkaavasti. Apujoukko on onneksi saapunut
paikalle. Hallikaisen vierellä ovat psykiatrian emeritusprofessori Ranan Rimón vaimonsa Helena Rimónin kanssa sekä yliopettaja Jorma Jokela, johtaja Seija Paasovaara ja sosiaalialan lehtori Vuokko Pohjanoksa Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkään yksiköstä. He näyttävät huolestuneilta
ja toteavat: Kyllä tässä nyt psykologiakin
tarvittaisiin.
Olemme Hyvinkäällä Laurea Medical
and Care Simulation Centressä. Se on ympäristö, jossa voidaan harjoitella ja kehittää
potilaan hoitoa todentuntuisissa sairaalaolosuhteissa potilaan hoitoon saapumisesta
kotiutukseen saakka. Simulaatio-oppimisympäristö on sekä Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden että alan moniammatillisten ryhmien koulutusympäristö. Simulaatiota hyödynnetään myös perus- ja erikoistason sekä
terveyden- ja sosiaalihuollon täydennys- ja
jatkokoulutuksissa sekä jatkossa myös eri
alojen johtamiskoulutuksissa.
Hallikainen ja Danny ovat hinnakkaita kavereita. Hallikainen on arvoltaan reilut 50 000 euroa ja vastasyntynyt Danny
noin puolet siitä. Potilaat ovat tietokoneistettuja langattomia potilassimulaattoreita,
joiden avulla voidaan luoda erilaisia etukä20
teen suunniteltuja kliinisiä oppimistilanteita. Potilas esimerkiksi avaa ja sulkee silmänsä, sillä on pulssi ja sen sydän-, hengitys- ja
suoliääniä voidaan kuunnella. Koulutuksen
ohjaajan ääni saada kytkettyä nukkeen, jolloin potilas kommunikoi hoitavan ryhmän
kanssa. Nukke reagoi sen mukaan, mitä sille
tehdään ja puhutaan.
Oppimisympäristöön kuuluvat poliklinikka, shokkihuone, teho-osasto ja vuodeosasto. Ohjaajan käytössä on valvonta- ja
ohjaushuone sekä erillinen debriefing-tila jälkipuintia varten. Se mahdollistaa harjoituksen seuraamisen reaaliaikaisesti ja tilanteen läpikäymisen videotallenteen avulla
harjoituksen jälkeen.
Muutakin kuin tekniikkaa
Simulaatioita on käytetty muun muassa pilottien ja sotilaiden koulutuksessa tilanteissa, joissa opiskelu aidossa ympäristössä olisi
liian vaarallista tai kallista.
Koulutus on ollut hyvin teknologiapainotteista. Terveydenhuollossa simulaatiot saivat alkunsa Stanfordin yliopistossa
1980-luvun lopussa, jolloin School of Medicine aloitti potilassimulaattoreiden käytön
ja kehityksen koulutuksessaan. Suomessa
ensimmäiset älykästä teknologiaa hyödyntävät hoitotyön simulaatio- ja virtuaalioppimisympäristöt on rakennettu ammattikorkeakouluihin 2000-luvun alussa. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi toukokuussa han( Psykologi 04 / 2014 )
ke Ammatillisen asiantuntijuuden oppiminen
ja kehittyminen simulaatioissa. Hankkeessa
ovat mukana muun muassa Laurea ammattikorkeakoulun opettajat ja sairaanhoitajaja terveydenhoitajaopiskelijat.
Simulaatiokoulutus on mullistanut katastrofi- ja kenttälääkinnän koulutuksen.
Suomen Puolustusvoimat sai ensimmäiset
potilassimulaattorit Pohjoismaissa koulutuskäyttöön vuonna 2001 ja maailman ensimmäisen liikuteltavan lääkintäsimulaattorin ensiavun ja kenttälääkinnän koulutukseen vuonna 2007. Lääkintäsimulaattorin voi viedä maastoon mukaan ja kouluttaa sen avulla kenttäoloissa vammapotilaan
hoitoa. Lisäksi simulaatioyksiköllä voidaan
harjoitella viranomaisten yhteistoimintaa esimerkiksi panttivanki- ja suuronnettomuustilanteissa. Ranan ja Helena Rimón
lahjoittivat varat liikuteltavan simulaatioyksikön hankintaa varten.
Myös lääkärikoulutuksessa simulaatioita voidaan käyttää teknologian lisäksi
oppimisnäkökulmasta.
Uusia pedagogisia ratkaisuja
Simulaatiopedagogiikan dosentti Jorma Jokela kertoo, että simulaatio opettaa teknisten taitojen lisäksi moniammatillista yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota.
”Moniammatillisuus on vaikeaa, koska emme tunne toistemme toimintatapoja. Tämän vuoksi eri alojen ammattilaisilla voi olla täysin erilainen käsitys potilaan
tilanteesta. Simulaation avulla ammattilaiset oppivat sekä tuntemaan että arvostamaan toistensa ammattitaitoa. Tämä tehostaa toimintaa ja vähentää virheitä”, selvittää Jokela.
”Simulaatio on hyvä tapa oppia, että
vaikka tekee virheitä, ei ole huono ihminen.
Erehdyksistä oppii”, sanoo sairaanhoitajana
työskennellyt Helena Rimón.
”Sosiaali- ja terveydenhuoltoalallakin pitäisi korostaa sitä, että erilaiset ihmiset työpaikoilla ovat rikkaus”, lisää Seija Paasovaara ja kertoo, että Laurean Hyvinkään yksiköllä on hyviä kokemuksia simulaatiosta. Uudet teknologiat auttavat kehittämään
uusia pedagogisia ratkaisuja ammatilliseen
koulutukseen. Tarve uusille pedagogisille
ratkaisuille on suuri. ”Koulutuksen tehtävä
on kulkea edellä. Jos koulutus laahaa perinteisissä malleissa, niin osaaminen ja käytäntö eivät uudistu”, Paasovaara pohtii.
Simulaatiota käytetään myös sosiaalialan
opetuksessa. Esimerkiksi Stakesissa kehitettyä Huolen puheeksi otto -menetelmää on
harjoiteltu simulaation avulla.
”Miten ottaa puheeksi vanhempien kanssa se, että lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta, miten kysyä vanhemmilta
vauvan mustelmista tai miten kertoa vanhemmille lastensuojelulain tarkoittamista avohuollon tukitoimenpiteistä ja palveluista. Lastensuojelulain ilmoituskäytäntöä
ja -kynnystä on hyödyllistä miettiä käytännön esimerkkien avulla. Tätä kaikkea ja pal-
jon muuta voi harjoitella simulaation avulla”, kertoo Vuokko Pohjanoksa.
”Tarjolla iso aluevaltaus”
Hyksin psykiatrian klinikan ylilääkärinä
toiminut Ranan Rimón tietää, miten vaikeaa vastavalmistuneen lääkärin tai psykologin voi olla kohdata potilas tilanteessa, joka
on itselle uusi ja joskus jopa ahdistava. Rimón käytti Lapinlahden sairaalassa näyttelijä Rea Maurasta apuna opetustilanteissa,
joissa harjoiteltiin erilaisten potilaiden hoitamista. Rimón uskoo, että simulaatio-opetus vahvistaisi sekä lääkäreiden että psykologien ammattitaitoa ja yhteistyötä.
”Tässä olisi psykologeille tarjolla iso
aluevaltaus.”
Laureassa on innostuttu ajatuksesta saada psykologit mukaan simulaatio-opetukseen. Jorma Jokelan mielestä psykologi sopisi erinomaisesti opetuksen ohjaajaksi,
joka vie tilannetta eteenpäin ja antaa opiskelijoille palautetta.
”Opetustilanteessa syntyy konflikteja ja
jännitteitä. Potilas saa sydänkohtauksen ja
mukana on opiskelija, jonka isä on kuollut
sydäninfarktiin. Tämä nostaa tunteet pintaan. Ohjaajalta vaaditaan ryhmädynamiikan tuntemista ja psykologisia taitoja, jotta
tilanne ja palaute käsitellään rakentavasti ja
positiivisesti. Uskon, että psykologi sopisi
hyvin tähän tehtävään.”
Jokela pohtii, että simulaatio tarjoaisi
psykologeille erilaisia täydennyskoulutuk( Psykologi 04 / 2014 )
sen mahdollisuuksia ja sopisi hyvin myös
psykologian opiskelijoille. ”Olisi hienoa saada moniammatillisen tiimin koulutukseen
sairaanhoitajan ja lääkärin lisäksi myös psykologi. Minuun voi ottaa yhteyttä, jos yhteistyökuviot kiinnostavat.”
Simulaatioon liittyy paljon psykologiaa.
Tanskassa toimii Herlevin yliopistollisen sairaalan yhteydessä simulaatiokeskus Danish
Institute for Medical Simulation, jonka johtajana on psykologi Peter Dieckmann. Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mielestä simulaatio-opetus sopisi myös
psykologeille. Psykologit voisivat olla erittäin hyödyllisiä simulaatioiden ja harjoitusten arvioinnissa ja reflektoinnissa yhdessä
koulutettavien kanssa.
“Erilaisiin reaktioihin on psykologiset
syynsä ja niitä on tärkeä pohtia. Myös simulaatiossa tapahtuvista "virheistä" voi oppia
tavattoman paljon sekä työstä että itsestään
työntekijänä. Miksi toimin, kuten toimin?
Minkälaisia tunteita eri työtilanteet herättävät ja mitä näiden tunteiden kanssa olisi ammatillisesti järkevä tehdä? Simulaatio sopisi
hyvin myös psykologien omaan perustutkintoon ja erikoispsykologikoulutukseen. Omaa
kommunikaatiota, työtapaa ja omia reaktioita voisi pohtia yhdessä kokeneempien kollegojen kanssa", sanoo Tikkanen.
01 Ohjaushuoneen lasin takaa näkee, mitä Helena ja Ranan Rimón (oik.), Jorma Jokela, Seija
Paasovaara ja Vuokko Pohjanoksa Hallikaiselle
juttelevat.
21