Hamppu - unohdettu kuitukasvi.pdf

HAMPPU – UNOHDETTU KUITUKASVI
Opinnäytetyön kirjallinen osuus
Eveliina Pudas
Joulukuu 2010
Ikaalisten käsi- ja
taideteollisuusoppilaitos
Vaatetus
VAATETUSOSASTO
Tekijä
Työn nimi
Työn aihe
Aika
Ohjaajat
Sivumäärä
Eveliina Pudas
Hamppu – Unohdettu kuitukasvi
Kuituhamppu
Joulukuu 2010
Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila
52
Opinnäytetyöni kirjallinen osuus käsittelee kuituhampun historiaa ja nykyaikaa, hamppukasvin eri lajikkeita ja monia käyttötarkoituksia sekä hampun etuja muihin kasvikuituihin nähden.
Hampun historiasta lukiessani olin yllättynyt, miten yleinen kuitukasvi hamppu on ennen ollut. Nykyään kuituhampun käyttö on vähäistä, mutta elpymisen merkkejä on
viime aikoina ollut ilmassa.
Työosuuteen kuuluu hamppukankaiden kasvivärjääminen ja neljän vaatteen ompelu.
Valmistin ohuesta hamppukankaasta itselleni leningin ja pitkähihaisen, polviin asti
ylettyvän paidan sekä paksusta hamppukankaasta housut itselleni ja asiakkaalle.
Vaatteet ovat materiaalinsa puolesta arkikäyttöön sopivia. Paita ja leninki voisivat sopia
myös erikoistilaisuuksiin mallinsa vuoksi.
Säilytyspaikka
Kirjasto, vaatetusosasto
CLOTHING DEPARTMENT
Author
Title of the work
Type of work
Time
Tutors
Number of pages
Eveliina Pudas
Hemp – The forgotten fiber plant
Fiber hemp
December 2010
Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila
52
The written part of my artisan work is about the history and the present of fibre hemp,
the benefits of hemp compared to other plant fibers, different species of hemp and the
many ways to use it.
When I was reading about the history of hemp, I was surprised how common fibre plant
it was earlier. Nowadays using hemp fibre is rare, but there have been some signs of revival of interest. It has many advantages compared to cotton, for example, so it would
be reasonable to increase its use.
The practical part includes plant dyeing of hemp fabrics and sewing four pieces of
clothing. The dress and the long-armed, knee-length shirt for myself are made of thin
hemp fabric and the trousers for myself and for my customer are made of thick fabric.
The clothes are suitable for everyday use due to their material. The dress and the shirt
could also be used on special occasions because of their design.
Location of work
Library, clothing department
SISÄLLYSLUETTELO
1
Johdanto .................................................................................................................... 1
2
Hamppu pähkinänkuoressa ....................................................................................... 2
3
Hampun historia ........................................................................................................ 4
4
Hamppu Suomessa ..................................................................................................... 6
5
Hamppu nykyään ....................................................................................................... 8
6
Hampun etuja muihin kasvikuituihin nähden ............................................................ 9
7
Hamppuvaatteen hoito-ohjeet .................................................................................. 10
8
Hampun monet käyttötarkoitukset ........................................................................... 10
9
Kasvivärjääminen .................................................................................................... 12
10 Valmistamani vaatteet .............................................................................................. 18
11 Pohdinta ................................................................................................................... 20
Lähteet ............................................................................................................................. 21
Liitteet ............................................................................................................................. 22
1
1. JOHDANTO
Luonto ja luonnonmateriaalit ovat lähellä sydäntäni. Jo ennen opinnäytetyön tekemistä
olin jokseenkin tietoinen kuituhampun hyvistä puolista. Siksi tuntui tärkeältä tehdä
opinnäytetyö aiheesta.
Aikaisemmin hamppu oli maailman yleisin hyötykasvi. Luultavasti sillä onkin enemmän käyttötarkoituksia kuin moni uskoisi. Nykyään kuituhampun käyttö, erityisesti
vaatteissa, on vähäistä, mutta se näyttäisi olevan lisääntymässä.
Ajatus opinnäytetyön aiheesta lähti liikkeelle jo yli vuosi sitten. Vähitellen selvittelin,
mistä olisi mahdollista tilata hamppukangasta. Vaihtoehdot olivat varsin vähäisiä. Ainoat suomalaiset nettikaupat, joissa myytiin hamppukangasta, olivat kestovaippatarvikkeita myyviä liikkeitä. Netin kuvien perusteella näytti siltä, että kangas ei olisi sellaista
mitä halusin, vaan tarkoitettu nimenomaan kestovaippoihin. Useimmissa ulkomaisissa
nettikaupoissa olisi tarvinnut luottokortin. Löysin lopulta yrityksen nimeltä Hemp Fabric UK. Olin sähköpostitse yhteydessä toimitusjohtaja Samantha Pickeringiin ja tiedustelin, saisiko kankaista näytteitä ja tarvitsenko luottokorttia tilaamiseen. Viiden kankaan
näytepaketti oli täysin ilmainen eikä luottokortti ollut välttämätön. Palvelu oli mielestäni erinomaista. Näytteet tulivat perille muutamassa päivässä. Kaikki 100 %:n hamppukankaat maksoivat noin 20–30 € metriltä.
Kankaat olivat vaaleita (niin kuin suurin osa Hemp Fabric UK:n kankaista), enkä halunnut tehdä ainoastaan vaaleita vaatteita. Siksi päätin värjätä kankaat. Värjäämisen halusin
tehdä mahdollisimman luonnonmukaisesti, joten kasvivärjääminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta. En ole ikinä aikaisemmin kasvivärjännyt, joten oli oma riskinsä värjätä ensimmäisellä kerralla kalliita hamppukankaita.
Työosuuteen kuuluu neljän vaatteen ompelu. Valmistan itselleni vihreän, pitkähihaisen,
polvipituisen paidan, vaaleanvioletin leningin ja harmaat housut sekä miesasiakkaalle
vaaleanruskeat housut. Ensimmäisiä luonnoksia vaatteista piirsin jo kesällä ja ne kehittyivät matkan varrella.
2
2. HAMPPU PÄHKINÄNKUORESSA
Hamppu (Cannabis Sativa) on ruohokasvi, joka vaatii viihtyäkseen hyvän kasvualustan
ja runsaasti typpeä. Hamppu sietää huonosti kuivuutta ja märkyyttä. Pohjoisilla leveysasteilla hampusta saadaan suuremmat sadot kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.8
Hampun lehdet ovat sahalaitaiset ja sormijakoiset. Sormiliuskat ovat kapeita ja niitä on
3-13, riippuen lehtien iästä.9
Hamppu on yksivuotinen kasvi. Hamppu kasvaa nopeasti ja pituus vaihtelee yhdestä
viiteen metriin. Suomessa pituus on ollut parhaimmillaan 3-4 metriä, tropiikissa jopa 7
metriä. Hamppu on yksineuvoinen eli kaksikotinen, mikä tarkoittaa, että hede- ja emikukat ovat eri kasveissa. Siemenet muodostuvat emikasveihin. Siemen on harmaanruskea ja kooltaan 1-2 mm. Hamppu lisääntyy tuulipölytteisesti.4
Suomen lain mukaan hampun viljely ja käyttö huumausainetarkoituksessa on kielletty.6
Sen sijaan hampun viljely kuitukäyttöön on luvallista.1
Lajikkeet
Cannabis Sativa on kapealehtinen, pitkänomainen, trooppinen ja vaatii kukkiakseen
runsaasti valoa.4 Se on kotoisin Meksikon, Kolumbian ja Thaimaan alueilta sekä Afrikan tietyistä osista. Lehdet ovat vaaleammanvihreät ja se kasvaa pitkäksi ja kukkii hitaasti. Cannabis Sativasta on jalostettu suuri osa nykyisistä kuituhamppulajikkeista.9
Cannabis Indica on leveälehtisempi, tiheämpi ja matalampi.4 Keski-Aasiasta Afganistanin, Nepalin ja Pakistanin alueelta. Lehdet ovat tummemmanvihreät ja kasvi kukkii nopeasti. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicasta on jalostettu päihdekasveja kaupalliseen käyttöön.9
Cannabis Ruderalis kasvaa voimakkaasti pituutta ja on harvinainen.4 Se on kotoisin ItäEuroopan pohjoisosista. Ruderalis kukkii jopa yöttömän yön alueilla.9 Suomessa viljeltävät hamput ovat yleensä aina jalostettu venäläisestä ruderaliksesta.7
3
Cannabis Indica ja Cannabis Ruderalis ovat Cannabis Sativan alalajeja.7
Jalostamalla on saatu aikaan eri käyttötarkoituksiin sopivia lajikkeita. Kuituhamppu
kasvattaa pitkän, suoran varren ja öljyhamppu kasvattaa paljon suuria, öljypitoisia siemeniä.9 Lääke- ja nautintoainekäyttöön sopivilla lajikkeilla on korkea THC-pitoisuus
(THC=tetrahydrokannabinoli eli hampun psykoaktiivinen osa). Sen sijaan ruoka- ja
kuitukäyttöön tarkoitetut lajikkeet sisältävät erittäin vähän THC:tä eli niistä huumaantuminen on käytännössä mahdotonta. Vertailun vuoksi: kuituhamppu saa sisältää
THC:tä korkeintaan 0,2 % kun päihdehampussa sama luku voi olla jopa 14 %. 4
1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993)
2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy
3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html
4 http://kukinto.fi/
5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103
6 http://hamppu.info/
7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu
8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956
9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978)
11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/
kuitupellavajahamppu/luelisaa.html
12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/
4
3. HAMPUN HISTORIA
Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista.4 4000 vuotta sitten yli 80 %
maailman tekstiileistä valmistettiin hampusta.6 Alun perin se on kotoisin KeskiAasiasta, Himalajan vuoristosta.4 Kiinalaisten oli helppo omaksua Himalajalla villinä
kasvavan hampun käyttö.4 Kiinassa ja muualla Aasiassa hamppua on käytetty kuitukasvina jo noin 8500–10000 vuoden ajan.6 Kiinalaiset käyttivät hamppua myös ruokana,
lääkkeenä ja myöhemmin paperinvalmistuksessa.1
Hampun viljely ja tekstiilien valmistus levisivät Aasiasta Eurooppaan joidenkin arvioiden mukaan jo 1500 e.a.a. Otti kuitenkin oman aikansa ennen kuin se tunnettiin koko
Euroopassa. Myös roomalaisilla oli oma osuutensa hampun yleistymisessä. Pohjoismaihin hamppu levisi Venäjän ja Saksan kautta.4
850 j.a.a. rakennetuista viikinkilaivoista on löydetty hampun siemeniä. Oletetaankin,
että viikingit kuljettivat niitä matkoillaan Amerikkaan, tosin hamppua viljeltiin Amerikassa jo ennen viikinkejä.4
Keskiaika oli Euroopassa pellava- ja hamppukulttuurin kukoistusaikaa. Niin rikkaissa
kuin köyhissäkin taloissa vaatetus valmistettiin naisten toimesta omista pellavista, hampuista ja villoista.1
Venäjällä hamppu oli tsaarin merkittävin kauppatavara vuodesta 1740 vuoteen 1917.1
Länsimaiden hampuntarpeesta 80 % tuli Venäjältä.1 Venäläinen hamppu ja pellava olivatkin aikanaan laadultaan parasta.4 Teollisen yhteiskunnan alkupuoliskolla hamppu oli
hyvin keskeinen hyötykasvi.6 Hollantilaiset olivat edelläkävijöitä koneellisen hamppukuitujen muokkauksen kehittäjinä.4
Henry Ford käytti ensimmäisten autojen runkojen valmistuksessa hamppua.6 Jopa Yhdysvaltain presidentit George Washington ja Thomas Jefferson olivat hampun viljelijöitä.6 Ensimmäiset Levis-farkut valmistettiin hamppukankaasta.6 Ennen puuvillanviljelyä suurin osa maailman tekstiileistä oli hampusta valmistettuja.7
Maailmanlaajuisen hampun unohduksen lähtöruutu on Yhdysvalloissa. Siihen johtivat
monet syyt. Yleisimpänä selityksenä pidetään sitä, että kasvin kukkia ja lehtiä polttamalla tai syömällä oli mahdollisuus päihtyä. Julkaistut artikkelit ja elokuvat kuitenkin
5
liioittelivat kannabiksen haittavaikutuksia ja niiden tarkoituksena oli saada kiellettyä
hamppu koko maasta. Julkaisujen taustalla oli usein yhtiöitä, jotka kokivat hampun uhkaksi omalle toiminnalleen. Esimerkiksi DuPont patentoi vuonna 1937 menetelmän,
jolla valmistettiin polttoaineen lisäaineita öljystä ja kivihiilestä. Samoihin aikoihin patentoitiin myös menetelmä, jolla kehitettiin selluloosaa puusta. Samanaikaisesti Henry
Ford ja monet muut yhtiöt kehittelivät synteettisiä tuotteita hampun biomassasta. He
kuitenkin myöhästyivät, sillä hampun kieltolaki astui voimaan vuonna 1937 Harry J.
Anslingerin ansiosta. Petrokemian tuotteet, puu ja puuvilla korvasivat hampun.4
Toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941 japanilaisten katkaistua hampun viennin
Yhdysvaltoihin, ryhtyivät amerikkalaiset jälleen kasvattamaan kuituhamppua. Jokainen
hamppua viljelevä ja hänen poikansa saivat vapautuksen sotapalveluksesta. Valitettavasti hamppu kiellettiin taas nopeasti sodan loputtua. Harry J. Anslinger sai aikaan
myös toisen merkittävän lainmuutoksen, kun YK kielsi hampunkasvatuksen jäsenmaistaan ja sitä kautta koko maailmasta.4
1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993)
2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy
3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html
4 http://kukinto.fi/
5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103
6 http://hamppu.info/
7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu
8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956
9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978)
11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/
kuitupellavajahamppu/luelisaa.html
12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/
6
4. HAMPPU SUOMESSA
Tutkimusten mukaan Suomessa hamppu on tunnettu niin kauan kuin täällä on ollut
asutusta ja että sitä on kasvatettu tuhatkunta vuotta ennen säilyneitä historiallisia jäänteitä.1 On arveltu, että viljelytaito levisi Lounais-Suomeen Keski-Euroopasta, Baltiasta
tai Skandinaviasta ja Itä-Suomeen luultavasti Venäjältä.4 Hamppua pidetään huomattavasti pellavaa vanhempana kuitukasvina Suomessa ja sitä on viljelty laajemmalla alueella.1 Sen sijaan pellavaa pidetään vanhimpana eurooppalaisena viljeltynä kuitukasvina.1 Vanhin ja varma hamppulöytö Suomessa on Ahvenanmaalla Kastelholman linnan
läheisyydestä löytyneet hampun pähkylät eli siemenet.4 Löytö on ajoitettu viikinkiajalle
v. 800–1050.4 Siementen löytyminen merkitsee sitä, että alueella on todellakin viljelty
hamppua.4 Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty nuorimman rautakauden haudoista
hamppukangaspalasia.4
Historiallisia tietoja kuitukasvien viljelyksestä löytyy keskiajan lopulta, mutta vasta
1700-luvun alusta löytyy asiakirjoja ja kuvauksia hampun käsittelystä ja levinneisyydestä.1 Hampun viljely yleistyi Suomessa 1400–1500-luvulla ja laajimmillaan se oli
1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella.4 Silloin hamppua viljeltiin lähes koko
maassa.4 Erityisen paljon hamppua on viljelty Itä-Suomessa.4
Pääasiassa hamppua on käytetty karkeisiin kankaisiin, kuten purjeisiin, köysiin ja kalastusrihmoihin, mutta hedekasvien kuiduista on valmistettu hienoakin kangasta.1 Hampuista valmistettiin mm. liinavaatteita, pyyhkeitä, pöytäliinoja, työmekkoja, kalanpyydyksiä ja säkkejä.4
Hampun viljelyn taantuminen alkoi Länsi- ja Etelä-Suomesta.4 1800-luvulla ilmaantui
kauppojen hyllyille valmiita köysiä ja rihmoja mikä osittain syrjäytti hampun viljelyä
Länsi-Suomesta.1 Tosin siellä vaikutti myös laaja pellavan puolesta käyty kampanjointi
voimakkaammin kuin muualla Suomessa.1
Tarkkoja tilastoja hampun alueellisesta levinneisyydestä löytyy vasta vuodelta 1910.4
Silloin hampunviljely oli jo kääntynyt jyrkkään laskuun.4 Yleisintä se oli kuitenkin
Etelä- ja Pohjois-Savossa, Raja-Karjalassa ja Keski-Suomessa.4
Aluksi pellavasta tuli yleisempi kuin hampusta.4 Markkinoille tullut puuvilla aiheutti
kilpailua ja alensi hintoja, mikä johti lopulta myös pellavan viljelyn taantumiseen. 1
7
Teolliset kankaat syrjäyttivät kotikutoiset ja maatalojen työväkeä siirtyi tehtaisiin.1
Myös tekokuitujen saapuminen maahamme osaltaan syrjäytti kuituhampun kysyntää.1
Hampputekstiilit miellettiin pula-ajan kankaiksi.1 Yleinen maatalouden kaupallistuminen vaikutti kuitukasvien viljelyyn, kun tavaraa sai vähällä vaivalla kaupoista.4 Pulaaikoina hampun ja pellavan viljely on ollut voimissaan, mutta vauraina aikoina se on
kääntynyt laskuun.4 Itsenäisyysajan alussa pellavan ja hampun viljelysala oli 6500 ha,
1939 se oli noin 2500 ha, kun taas sodan aikana se kohosi 5000 hehtaariin.1
Käytännössä hampunviljely loppui Suomesta 1950-luvulla, mutta vuonna 1961 YK:n
ratifioima sopimus kielsi kaikenlaisen hampun viljelyn Suomessa.4
Vielä 1970-luvun alussa Sisä-Suomessa viljeltiin maatiaishamppua.9 Siementä oli hankittu myös geenipankkiin, mutta sitä ei oltu uudistettu lainkaan.9 Kun siemenelle olisi
ollut tarvetta parikymmentä vuotta myöhemmin, geenipankin siemen ei enää itänytkään.9 Silloin hamppua ei enää viljelty Suomessa, joten alkuperäinen suomalainen maatiaishamppu oli menetetty.9 Vastaavaa siementä hankittiin kuitenkin Venäjältä jalostuksen tarpeisiin.9
1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993)
2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy
3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html
4 http://kukinto.fi/
5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103
6 http://hamppu.info/
7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu
8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956
9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978)
11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/
kuitupellavajahamppu/luelisaa.html
12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/
8
5. HAMPPU NYKYÄÄN
Vuosina 1989–1991 kuituhampun viljelyala maailmassa oli 119 000 hehtaaria ja vuoteen 2002 mennessä se laski 60 000 hehtaariin.11 Vuonna 1997 kuituhamppua viljeltiin
EU:n alueella n. 21700 ha.4
Vielä vuonna 1998 EU tuki hampunviljelyä runsaasti, mutta vuonna 1999 EU tiukensi
tukipolitiikkaansa.4 Jo aikaisemmin pellavaa koskenut jalostusvelvollisuus ulotettiin
koskemaan myös hamppua.4 Hampulle asetettiin myös vähimmäiskylvömäärä.4 Uusien
asetusten myötä hampunviljely väheni Suomesta huomattavasti.4 Vuonna 1998 Suomessa oli viljelyksessä 1282 hehtaaria hamppua, mutta vuonna 2004 vain 24 hehtaaria.11
Kuituhamppua tuotetaan pääasiassa Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Intiassa ja Venäjällä.11
Euroopan Unionissa tuotanto on keskittynyt Ranskaan, mutta sitä on myös Saksassa,
Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.11
Kuituhamppu saa sisältää THC:tä korkeintaan 0,2 % ja pitoisuuksia seurataan
kasvukauden aikana.4 Poliisi tekee myös tarkistuksia tiloilla, mutta silmämääräisesti voi
olla vaikeaa erottaa eri lajikkeita toisistaan.4
Suomelle olisi erittäin kannattavaa keskittyä lajeihin, jotka eivät kärsi lyhyestä kasvukaudesta.11 Hamppu ja pellava menestyvät Suomessa hyvin ja niistä saadaan lähes samansuuruisia satoja kuin Keski-Euroopassakin.11
Suomessa suuri puute on hampun jatkojalostuksessa.4 Suurempikokoisen hampun
muokkaukseen tarvitaan järeämmät koneet kuin pellavalle.4 Ehkä toivoa kuitenkin on,
koska kuidunkäsittelykoneita hampulle on jo kehitteillä.4 Keski-Euroopassa hampputuotantoa on jo laajemmin jatkojalostuksenkin osalta ja kysyntääkin on.4 Kuihtuneiden
tuotannonalojen uudelleen elvyttäminen on hankalaa, mutta näyttäisi siltä että oikeaan
suuntaan ollaan menossa.
9
6. HAMPUN ETUJA MUIHIN KASVIKUITUIHIN NÄHDEN
Hamppu on maailman vahvin luonnonkuitu.4 Hamppu on pehmeämpää, lämpimämpää,
kestävämpää ja vettähylkivämpää kuin puuvilla.1 Hampun valonkestävyys on huonompi
kuin pellavan, mutta silti purjekäytössä pellava kesti noin kolme kuukautta kun taas
hamppupurjeet vaihdettiin kahden tai kolmen vuoden välein.1 Hamppukuitu kestää hyvin kosteutta ja on pitkäikäinen.6
Hamppukangas sopii erinomaisesti vaatetuskäyttöön, koska se on hengittävää, imukykyistä ja kaiken lisäksi se suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 95 %, kun puuvilla
suodattaa vain n. 30 %.4 Hamppuvaate on lämmin kylmällä ilmalla ja viileä kuumalla
ilmalla.7
Kaikista maailman käytetyistä hyönteismyrkyistä neljäsosa kuluu puuvillan viljelyssä.1
Sen sijaan hampunviljelyssä tuholaistorjuntaa ei tarvita.3 Tuholaisia karkottavan voimakkaan tuoksunsa ansiosta hamppu on hyvä kumppanuuskasvi monille muille viljelykasveille, esimerkiksi perunalle ja kaalille.4 Puuvilla ei kasva kovin pohjoisessa, joten
hamppu ja pellava soveltuisivat hyvin paikalliseen tekstiilituotantoon, mikä vähentäisi
kuljetuskustannuksia.4 Hamppu kestää hyvin hallaa.3
Kun hamppusato korjataan 2-3 -kuisena, saadaan pehmeää kangasta, 3-4 -kuisesta saadaan lankahamppua ja puolivuotisesta saadaan raskasta kangasta tai köyttä.1 Rikkakasvit hamppu tukahduttaa nopealla ja tuuhealla kasvullaan.4 Hamppu ei myöskään vaadi
voimakasta lannoittamista.1 Kastelu ei ole välttämätöntä ja hamppu jättää maan terveeseen kuntoon, minkä takia sitä voidaan kasvattaa samalla paikalla vuodesta toiseen6.
Hamppu kuohkeuttaa maata syvälle ulottuvilla juurillaan, tuo ravinteita pintakerroksiin
ja jättää maan rikkakasveista vapaaksi.6 Näin ollen hampun kasvatus voisi olla myös
vaihtoehto avokesannoinnille, joka rasittaa peltomaata ja kiihdyttää eroosiota.4
Puuvillan tuotanto vaatii laajan viljelyalan ja valtavan määrän vettä ja puuvilla päästää
ilmakehään hiilidioksidia ja vähentää maaperän hedelmällisyyttä.6 Hamppu on C4kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että se yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen
määrän mihin tahansa muihin kasveihin verrattuna.6 Laajamittaisella hampunviljelyllä
voitaisiin siis torjua kasvihuoneilmiötä. Hamppu myös puhdistaa maaperää raskasmetalleista.1 Joissain maissa hamppu tuottaa useamman sadon vuodessa, mutta Suomessa
10
vain yhden.6 Ennen hamppujen liottaminen järvivesissä aiheutti rehevöitymistä, mutta
nykyisin liottamiseen käytetään eristettyjä altaita, jolloin vesi voidaan puhdistaa.12
7. HAMPPUVAATTEEN HOITO-OHJEET
”Hampputuotteita hoidetaan samoin kuin pellavatuotteita. Hampputuotteet eivät tarvitse
kovin voimakasta pesua, koska lika irtoaa sileästä kuidusta helposti. Hampputuotteet
tulisi pestä väljässä vedessä sellaisella pesujauheella, jossa ei ole kirkasteita. Voimakasta linkousta tulisi välttää, sillä hamppu on herkästi rypistyvää. Hampputuotteen voi
silittää, mutta se kannattaa tehdä nurjalta puolelta harson läpi korkeintaan 200ºC lämpötilalla. Hamppuvaatteiden hoidossa kannattaa noudattaa valmistajan antamia ohjeita.”5
8. HAMPUN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET
Hamppu on erittäin monikäyttöinen kasvi. Siitä voidaan valmistaa ruokaa, kankaita,
paperia, kosmetiikkaa, kenkiä, taloustarvikkeita, rakennusmateriaaleja ja sitä voidaan
käyttää myös energiantuotantoon.6
Öljyhampusta saadaan terveellistä öljyä, joka sisältää välttämättömiä omega-3, omega-6
ja omega-9-rasvahappoja, ravinteikkaita siemeniä, jotka sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.2 Öljyhampusta voidaan myös valmistaa ympäristöystävällistä polttoöljyä.6
Hampun käyttö paperiteollisuudessa olisi varsin järkevää, koska hamppu tuottaa paperiselluloosaa vuodessa viljelyhehtaarin alalta yli neljä kertaa enemmän kuin puut.6
Hamppupaperi ei repeä niin helposti eikä kellastu niin nopeasti kuin puusta valmistettu
paperi: hamppupaperi kellastuu noin 100–200 vuoden päästä, kun puusta valmistettu
kellastuu jo 30–50-vuotiaana.9
11
Hamppu on yksi maailman vanhimmista, tärkeimmistä ja käytetyimmistä lääkekasveista.1 Kannabis oli yleisin kipulääke ennen aspiriinin saapumista markkinoille 1900luvun vaihteessa.1 Yhdysvalloissa kannabisuutetta käytettiin mm. väsymyksen, yskän,
reumatismin, niveltulehdusten, astman, juoppohulluuden, epilepsian, masennuksen ja
kuukautisvaivojen hoidossa.4 Maissa, joissa hampun lääkekäyttö on sallittua, sitä käytetään mm. AIDS- ja syöpäpotilaiden hoidossa, viherkaihin, MS-taudin6 sekä joidenkin
psyykkisten sairauksien hoidossa.4 Suomessa vuonna 2006 ensimmäinen potilas sai reseptin kannabikseen lääkelaitoksen erityisluvalla.6
Kautta aikojen kannabista on käytetty myös päihteenä. Kannabis ei aiheuta läheskään
yhtä voimakkaasti riippuvuutta kuin alkoholi, tupakka ja kofeiini7. Vuonna 1998 julkaistun terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan kannabis ei ole ainakaan vaarallisempaa terveydelle kuin esimerkiksi alkoholi tai tupakka.4
1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993)
2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy
3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html
4 http://kukinto.fi/
5 http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103
6 http://hamppu.info/
7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu
8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956
9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978)
11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/
kuitupellavajahamppu/luelisaa.html
12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/
12
9. KASVIVÄRJÄÄMINEN
Kasvi- ja sienivärjäyskirjoissa neuvotaan aloittamaan värjäyskokeilut pienillä määrillä
kangasta tai lankaa. Minä tein juuri päinvastoin. Tosin yläasteella kemiantunnilla kokeilimme värjätä pienen määrän kangasta ja
lankaa sipulinkuorilla. Jos olisin etukäteen
tiennyt miten suuri projekti kankaiden kasvivärjääminen oikeasti on, olisin varmasti
miettinyt kahteen kertaan siihen ryhtymistä.
Mitään en kuitenkaan kadu.
Kuva 1 Puhdas, valkoinen kangas
Värjääminen tapahtui mökillä Kurikassa.
Pärjäsin suurimmaksi osaksi sieltä löytyneillä välineillä, joita olivat iso ruostunut rautapata, puinen kansi, sekoituskeppi, saaveja, ämpäreitä sekä lainaksi saamani taskuvaaka.
Pari saavia ja yhden ison ämpärin jouduin ostamaan, koska noinkin suuren kangasmäärän värjäämiseen kuluu todella paljon vettä ja lisäksi piti olla saavi huuhtelemista varten. Halusin myös säilyttää värjäysliemet, koska jälkiväreillä voi saada vielä kauniita,
hieman vaaleampia sävyjä.
Iso rautapata vaati ison uunin. Rakensimme
miesystävän kanssa ulos kiviuunin. Alimmaiseksi laitoimme hiekkaa, jotta maa ei
syty palamaan. Tämä olikin tärkeää, koska
värjäsin hellepäivinä. Hiekan päälle kasattiin
kiviä mahdollisimman tukevasti. Ihme kyllä,
uuni kesti painavan rautapadan ja monta
kymmentä litraa vettä.
Kuva 2 Kiviuuni ja rautapata
Pata lämpeni puilla. Pyrin käyttämään värjäykseen huonolaatuista puuta: hieman lahonneita lautoja, risuja yms. Syksyllä värjätessäni käytin myös hyvälaatuista puuta, koska
kylmällä säällä oli vaikeampaa saada vesiä kuumaksi.
Hamppukankaita minulla oli yhteensä 8 metriä: 4 metriä ohuempaa ja 4 metriä paksumpaa. Alkuperäinen ajatus oli värjätä 2 m paksumpaa kangasta keltaiseksi sipulinkuorilla,
2 m paksumpaa vihreäksi jollain kasvilla, 2 m ohuempaa ruskeaksi esimerkiksi kävyillä
13
ja 2 m ohuempaa punaiseksi veriseitikeillä. Kesällä laskiessani tarvittavien kasvimateriaalien määriä huomasin suuren ongelman. Paksumpi kangas painoi n. 1200 g/2 m kun
taas ohuempi painoi n. 600 g/2 m. Tutkiessani värjäysreseptejä aloin ymmärtää, ettei ole
kovin luontoystävällistä kerätä ainakaan elävää kasvimateriaalia värjäyksiäni varten.
Ymmärsin myös sen, ettei keräämieni sipulinkuorten määrä voisi mitenkään riittää paksumman kankaan värjäämiseen. Vihreää olisi saanut esimerkiksi koivun lehdillä, mutta
niitä olisi tarvinnut paksumman kankaan värjäämiseen muistaakseni noin 7000 g, mikä
on erittäin suuri määrä siinäkin mielessä, että lehdet ovat niin kevyitä.
Suunnitelmia oli siis pakko muuttaa. Päätin värjätä 2 m ohuempaa kangasta sipulinkuorilla ja sitä varten jouduin hakemaan vielä kaupasta sipulinkuoritäydennystä. Tavoitemäärä oli 300 g, mutta onnistuin keräämään kaupan sipulihyllyltä vain sen verran, että
250 g täyttyi. Paksumman kankaan päätin värjätä kuusen- ja männynkävyillä. Siispä
lähdin ämpärin kanssa metsään hyttysiä uhmaten etsimään vuoden maassa maanneita,
mahdollisimman punertavia käpyjä. Tavoitemäärä oli 7200 g. En punninnut koko määrää, vaan arvioin sen, koska käytössäni oli vain taskuvaaka. Vihreällä värjäämisen jätin
kokonaan pois, koska määrä olisi kaikkien kasvien kohdalla ollut noin 7000 g. Niin
suurta määrää jotain tiettyä kasvia olisi ollut paljon vaikeampi löytää kuin käpyjä.
Mutta sain vihreää, vaikka se ei ollut tarkoituskaan. Tiesin, että rautapadasta irtoava
rauta saattaa hieman muuttaa värejä, mutta enpä olisi arvannut miten paljon. Lopputulos
ei ollut juuri lainkaan keltainen, vaan vihreä. Se oli
oikeastaan vain iloinen yllätys.
Kävyt piti pilkkoa, jotta niistä irtoaisi väri paremmin.
Mietin mahdollisimman nopeaa tapaa tehdä se. Yritin
jaloilla tallaamista, autolla yliajamista ja kivellä hakkaamista, mutta mikään ei tuottanut toivottavaa lop-
Kuva 3 Käpyjen kuorimista
putulosta. Työ oli pakko tehdä käsin. Puukon
avulla kuorin kuusenkävyistä silmut pois. Osasta
ne lähtivät helposti, osasta paljon vaikeammin.
Männynkäpyjä en onnistunut pienentämään mitenkään, joten ne jätin kokonaisiksi.
Kuva 4 Käpyjen kuorimista
14
Puretusaineena käytin alunaa, tanniinia ja
kuparivihtrilliä. Puretusaineiden hankkiminen onkin oma tarinansa. Ensimmäisen kerran alkukesästä menin mökille olettaen löytäväni kaikki puretusaineet paikallisesta apteekista. Tämä käsitys tuli värjäyskirjasta,
joka on kirjoitettu 1978. Silloin
puretusaineet olivat täysin tavallisia apteek-
Kuva 5 Värjäilyä kesällä
kitavaroita. Kurikan apteekista olisi saanut
ainoastaan alunaa ja sitäkin vain erikseen tukusta tilaamalla. Tampereelta kuvittelin
myös löytäväni kaikki puretusaineet, olihan siellä sentään Yliopiston Apteekki. Apteekkari toi minulle purkin kuparivihtrilliä, joka kuulemma sekin oli viimeinen purkki. Alunaa löytyi sentään Ikaalisten Apteekista vajaan kilon purkki. Etsin netistä tietoa, mistä
voisin löytää tanniinia. Keskustelupalstalla sain vastauksen. Helsinkiläinen Tetri Design
myy mm. väri- ja puretusaineita. Sieltä olisin saanut alunankin huomattavasti halvemmalla kuin apteekista. Helsinkiin oli kesällä muutenkin asiaa, joten hain tanniinin samalla reissulla.
Syyslomalla oli taas aika kasvivärjätä. Neljä metriä hamppukangasta loisti vielä valkeuttaan. Tarkoituksena oli värjätä ohuempi
kangas punaiseksi. Aikaisemmin syksyllä olin
käynyt etsimässä Ikaalisten metsistä veriseitikkejä. Niitä löytyikin ihan mukavasti, mutta
ei kuitenkaan läheskään tarpeeksi. Siksi päätinkin ostaa vielä lisäksi krappijuurta Tetri
Designilta. Liemi näyttikin lupaavan punaiselta, mutta rautapata teki taas tehtävänsä ja
Kuva 6 Värjäilyä syksyllä
muutti kankaan lopulta violetiksi. En siltikään
ollut pettynyt, koska violettikin on kiva väri. Ainakaan kankaasta ei tullut vaaleanpunainen, mikä oli suurin pelkoni.
Paksumman kankaan värjäsin kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemessä, johon lisäsin
Tetri Designilta ostamaani saksanpähkinänkuorta antamaan lisää väriä. Tavoitteena oli
15
ruskea, mutta lopputulos on ennemmin harmaa, mikä ei myöskään ole huono asia. Kasvivärjäämisessä pidän juuri siitä, että lopputulos ei ole aina ennalta arvattava.
Värjäysohjeet
Puuvillan ja pellavan värjäämisessä tulee ottaa huomioon se, että kasvivärit tarttuvat
niihin huomattavasti heikommin kuin villaan. Yleensä niihin saadaan vain vaaleita sävyjä. Erilaista puretusta käytettäessä on mahdollista saada myös hieman tummempia
sävyjä. Hyvä puoli puuvillassa ja pellavassa on se, että ne kestävät värjättäessä huomattavasti kovempaa käsittelyä kuin villa. Puuvillan ja pellavan puretuksessa kannattaa
käyttää alunaa ja tanniinia. Tanniinin vaikutuksesta aluna tarttuu paremmin kuituihin.
(Marketta Klemola – Kasvivärjäys 1978)
Mukailin Marketta Klemolan Kasvivärjäys -kirjassa olevia villan värjäykseen tarkoitettuja ohjeita hamppukankaalle sopiviksi. Oletin puuvillan ja pellavan puretusohjeen sopivan myös hampulle.
Kuusen- ja männynkäpy
7200 g ylivuotisia, maasta kerättyjä kuusen- ja männynkäpyjä
360 g alunaa
120 g tanniinia
40 g kuparivihtrilliä
1200 g kangasta
Kuva 7 Lopputulos
Kuusenkävyt pilkotaan ja niitä liotetaan yön yli ja keitetään seuraavana päivänä noin
3,5-4 tuntia. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään kädenlämpöiseksi.
16
Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 30 litraa),
jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja
lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen
tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen.
Kuparivihtrilli sekoitetaan lämpimään vesitilkkaan ja lisätään väriveteen (n. 40 litraa).
Kangas nostetaan puretusvedestä väriliemeen ja sen annetaan hautua 80–90 asteessa
noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä
se pestään, huuhdotaan ja kuivataan.
Sipulinkuori
300 g keltaisia, kuivia sipulinkuoria
180 g alunaa
60 g tanniinia
Kuva 8 Lopputulos
600 g kangasta
Sipulinkuoria liotetaan yön yli ja keitetään noin 1 tunti. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään kädenlämpöiseksi.
Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 20 litraa),
jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja
lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen
tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen.
Kangas nostetaan puretusvedestä väriveteen (n. 30 litraa) ja sen annetaan hautua 80–90
asteessa noin 1 tunti. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan.
17
Krappijuuri ja veriseitikki
250 g krappijuurta (hienonnettua)
90 g veriseitikkejä
180 g alunaa
Kuva 9 Lopputulos
60 g tanniinia
600 g kangasta
Krappia ja veriseitikkejä liotetaan raikkaassa ja runsaassa vedessä yön yli.
Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 20 litraa),
jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja
lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen
tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen.
Värjäysvesi (n. 30 litraa) lämmitetään ja sinne lisätään krappiseos ja veriseitikit harsopussissa. Haudutetaan noin 30–40 min 75 asteessa. Kangas nostetaan puretusvedestä
väriliemeen ja sitä haudutetaan 70–80 asteessa noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan.
Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi ja saksanpähkinänkuori
100 g saksanpähkinänkuorta (hienonnettua)
360 g alunaa
120 g tanniinia
1200 g kangasta
Kuva 10 Lopputulos
18
Saksanpähkinänkuorta liotetaan raikkaassa vedessä yön yli.
Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 30 litraa),
jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja
lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen
tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen.
Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi (n. 40 litraa) lämmitetään ja lisätään siihen saksanpähkinänkuori. Keitetään noin 30–40 min. Nostetaan kangas puretusvedestä väriliemeen ja keitetään noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli.
Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan.
10. VALMISTAMANI VAATTEET
Paita
Kun katsoin sipulinkuorilla värjäämääni kangasta, näin
heti silmissäni, minkä tyylisen paidan siitä haluan.
Luonnokseni olivat hyvin keijukaistyylisiä. Halusin tehdä
pitkän, mekkomaisen paidan, jonka alla voisi käyttää
toista paitaa kylmillä säillä, mutta jota voisi käyttää myös
sellaisenaan. Halusin, että paita on riittävän lyhyt housujen kanssa käytettäväksi, mutta myös riittävän pitkä sukkahousujen kanssa käytettäväksi.
Kuva 11 Yksityiskohtia
Paita oli kaavoituksellisesti täysin erilainen, mitä yleensä
olen tehnyt. Etukappaleista täytyi tehdä erilaiset ja lisäksi sahalaitakuvion kaavoitus ja
toteutus täytyi laskea ja miettiä tarkasti. Itseäni miellyttää paidassa juuri sen toispuoleisuus ja satumaisuus. En halunnut paitaan perinteisiä nappeja enkä vetoketjua. Olisin
19
halunnut puiset, pitkulaiset napit, mutta en löytänyt sellaisia mistään. Jouduin tyytymään metallisen näköisiin, muovisiin nappeihin, jotka ovat myös aika näyttäviä.
Leninki
Leningin malli on kopio mekosta, jonka äitini
ompeli ollessaan yläasteella. Kyseinen mekko
sopii minulle ja olen sitä käyttänytkin joskus.
Mekko on tehty mustasta, melko juhlavasta
kankaasta. Olen aina pitänyt mekon mallista
todella paljon, joten halusin tehdä samalla
Kuva 12 Keskeneräinen leninki
mallilla hieman arkisemman version.
Housut
Halusin housuistani istuvat, mutta lahkeista
melko väljät. En halunnut vetoketjua, koska
se menee housuissa yleensä ensimmäisenä
rikki. Piilonapitus tuntui siis hyvältä vaihtoehdolta. Mielestäni piilonapituksen tekeminen ei ollut sen vaikeampaa kuin vetoketjunkaan ompelu. Taskujen muodoissa mukailin
paidan tyyliä.
Kuva 13 Yksityiskohtia
Asiakas halusi housuistaan farkkutyyliset
kellotaskuineen ja vyölenkkeineen. Katsoin
hieman mallia asiakkaan omista farkuista.
Hän halusi myös vetoketjun sijasta piilonapituksen.
Vaatteisiin tarvitsi tehdä vain pieniä sovitusmuutoksia. Muutoin valmistus sujui suunnitelmien mukaan.
Kuva 14 Yksityiskohtia
20
11. POHDINTA
Opinnäytetyö oli erittäin mielenkiintoinen ja mielekäs projekti, mutta myös haastava.
Tavallaan työn tekeminen alkoi jo lopputalvesta, kun tilasin kankaita. Kesällä ja syyslomalla kasvivärjäsin ja kirjoitin vähän kirjallista osuutta. Varsinaisen viiden viikon
aikana valmistin vaatteet ja tein kirjallisen osuuden.
Kirjallisen työn tekemisessä suurin ongelma oli lähdekirjojen puute. Löysin kirjastoista
kaksi hamppua käsittelevää kirjaa. Toinen niistä oli keskittynyt pääasiassa pellavan ja
hampun viljelyyn ja kankaiden valmistamiseen. Itse halusin tietoa ennemminkin kuituhampun historiasta ja miten ja missä kuituhamppua on käytetty. Kyseisiä tietoja löytyi
mielestäni paremmin ja kätevämmin netistä. Luotan kyseisiin lähteisiin, koska samoja
tietoja oli useassa paikassa.
Kasvivärjääminen on yllättävän työlästä ja aikaa vievää. Jos vielä joskus värjään noin
isoja kankaita, haluan kyllä tehdä sen paremmilla välineillä. Esimerkiksi saunapadan
kaltainen värjäyspata olisi erinomainen. Lämpöä ei menisi niin paljon hukkaan kuin
ulos rakennetussa kiviuunissa.
Vaikka kankaiden väristä ei tullut ihan tasainen, sain silti mielestäni kaavojen asettelussa hyvin vältettyä kaikista rumimmat kohdat kankaista. Vaatteet ovat ulkoisesti sellaisia kuin oli tarkoitettukin.
Kankaisiin ja lopulta vaatteisiin syntyy täysin erilainen suhde, kun niiden eteen on nähnyt näin paljon vaivaa. Voin jo kuvitella, miten hyvältä vaatteiden käyttäminen tulee
tuntumaan. Värien eloisuus kasvivärjätyissä kankaissa on jotain ainutlaatuista, mitä ei
voi teollisilla väreillä saavuttaa. Ajatus siitä, että väri on peräisin luonnosta, on huikaiseva. Kasvivärjätyt kankaat sointuvat aina yhteen, oli kyse mistä väristä tahansa.
21
LÄHTEET
Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa, toimittanut J.K. Ihalainen, Palladium-kirjat 1993
Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy
Hannu Väistö. Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa:
http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu
.html
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://kukinto.fi/
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.finatex.fi/index.php?mid=7&pid=103
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://hamppu.info/
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://wikikko.info/wiki/Hamppu
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa:
http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;189&id=1956
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu
Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978)
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytj
asentehtavat/kuitupellavajahamppu/luelisaa.html
Viitattu 27.10.2010. Saatavissa:
http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/
22
LIITTEET
Paita ja housut
23
Paidan kaavat
24
Paidan kaavat
25
Paidan poikkileikkauskuvat
26
Paidan poikkileikkauskuvat
27
Paidan poikkileikkauskuvat
28
Paidan työjärjestys
1. Kiinnitä tukikangas pääntiemuotokaitaleeseen.
2. Ompele muotolaskokset.
3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat.
4. Ompele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat.
5. Istuta hihat. Huolittele.
6. Huolittele alavarat ja muotokaitaleet ja ompele ne yhteen.
7. Ompele alavarat ja muotokaitaleet miehustaan ja hihoihin.
8. Tee aukileikkaukset ja leikkaa ylimääräinen kulmista pois. Käännä ja tikkaa.
9. Huolittele toisen etukappaleen etureuna.
10. Ompele käänne etureunaan.
29
Paidan ja housujen tunnelmakuva
30
Housujen kaavat
31
Housujen poikkileikkauskuvat
32
Housujen poikkileikkauskuvat
33
Housujen poikkileikkauskuvat
34
Housujen työjärjestys
1. Kiinnitä tukikankaat.
2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa.
3. Huolittele taskumuotokaitaleet.
4. Ompele taskumuotokaitaleet kiinni takataskuihin. Käännä ja tikkaa.
5. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin.
6. Huolittele taskukappaleet.
7. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin.
8. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa.
9. Ompele taskupussi. Huolittele.
10. Huolittele haarasauma.
11. Tee napinlävet
napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se oikeaan
etukappaleeseen.
12. Silitä taitteet etuhalkioon.
13. Ompele haarasauma. Tikkaa.
14. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele.
15. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa.
16. Ompele napit etuhalkioon.
17. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi.
35
Leninki
36
Leningin kaavat
37
Leningin kaavat
38
Leningin poikkileikkauskuvat
39
Leningin poikkileikkauskuvat
40
Leningin poikkileikkauskuvat
41
Leningin työjärjestys
1. Kiinnitä tukikankaat muotokaitaleisiin.
2. Ompele muotolaskokset.
3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat, takasauma, keepin takasauma ja muotokaitaleet.
4. Ompele sivusaumat, olkasaumat, keepin takasauma ja muotokaitaleet yhteen.
5. Ompele takasauman yläosa, kiinnitä piilovetoketju väliin ja ompele takasauman
alaosa.
6. Ompele muotokaitaleet kädenteille. Tikkaa.
7. Ompele keeppi paikoilleen.
8. Piilotikkaa pääntie.
9. Ompele päärmeet keeppiin ja helmaan.
42
Leningin tunnelmakuva
43
Asiakkaan housut
44
Asiakkaan housut
45
Asiakkaan housujen kaavat
46
Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat
47
Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat
48
Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat
49
Asiakkaan housujen työjärjestys
1. Kiinnitä tukikankaat.
2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa.
3. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin.
4. Ompele kellotasku kiinni taskukappaleeseen.
5. Huolittele taskukappaleet.
6. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin.
7. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa.
8. Ompele taskupussi. Huolittele.
9. Huolittele haarasauma.
10. Tee napinlävet napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se vasempaan
etukappaleeseen.
11. Silitä taitteet etuhalkioon.
12. Ompele haarasauma. Tikkaa.
13. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele ja tikkaa sivusaumat.
14. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa.
15. Ompele napit etuhalkioon.
16. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi.
17. Tee vyölenkit.
50
Asiakkaan housujen tunnelmakuva
51
HINNASTO
TUNTIERITTELY
Paita
Paita
Materiaalit
64,48e
värjäys 10
Työtunnit 7e/h
37h
kaavoitus, kankaan leikkuu 17
Yleiskustannukset x1,1
ompelu 10
ALV 23% x1,23
Yhteensä
437,65e
Housut
Housut
Materiaalit
42,52e
värjäys 10
Työtunnit 7e/h
29h
kaavoitus, kankaan leikkuu 9
Yleiskustannukset x1,1
ompelu 10
ALV 23% x1,23
Yhteensä
332,20e
Leninki
Leninki
Materiaalit
55,28e
värjäys 10
Työtunnit 7e/h
24h
kaavoitus, kankaan leikkuu 6
Yleiskustannukset x1,1
ompelu 8
ALV 23% x1,23
Yhteensä
302,10e
Asiakkaan housut
Asiakkaan housut
Materiaalit
42,52e
värjäys 10
Työtunnit 7e/h
28h
kaavoitus, kankaan leikkuu 8
Yleiskustannukset x1,1
ompelu 10
ALV 23% x1,23
Yhteensä
322,70e
52