Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m3 /v 2000-luvulla Liikevaihto alalla on noin 550 miljoonaa €/v ( ~ 10 €/ m3) Puunkorjuussa (määrät valistuneita arvioita, tarkkoja tilastoja ei ole) n. 1300 ammattimaista koneyritystä + kausiyrittäjät päälle n. 5500 kuljettajaa (=yrittäjät ja palkatut työntekijät) Yrittäjät ovat metsätalouden työntekijöiden suurin työnantajaryhmä Koneurakoinnissa tarvittavat koneet 100 % pienyritysten omistamia n. 1500-1800 hakkuukonetta n. 1700-1900 metsätraktoria Lisäkapasiteettia osa-aikaisissa ja “ladon takana” olevissa koneissa kaluston arvo uushankintahinnoin : hakkuukoneet 5-600 milj. €, metsätraktorit 4-500 milj. euroa Energiapuun korjuuseen tullut kalustoa lisää (osin osa-aikaista) Nyt ja jatkossa näiden joukosta löytyy valtaosa energiapuun korjaajista Puuenergia • Suomessa korjattiin vuonna 2010 energiakäyttöön noin 7 milj. m3 metsähaketta. • Liikevaihtoa > 150 milj.€ , joka jakautuu ostoon, korjuuseen, haketukseen, kuljetukseen • Metsähakkeen korjuu ja hakelämmöntuotanto ovat liiketoimintaa noin 500 koneyrittäjälle , 1000 työntekijälle Suomessa. (puunkorjuu, kantojen nosto, haketus, murskaus) Turveala (jäseniä KL:ssä n. 300) • Vuonna 2011 tuotettiin Suomessa energiaturvetta 21 milj. m3 (vuonna 2006 35 milj. m3 ) . • Liikevaihto 2006 n.30-70 milj. € (tuotanto soilla) • Turveteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti n. 8300 suomalaista, joista energiaturvesektori 7300 henkeä. Suurin osa tästä työvoimasta on alan yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään. • Suomen turvevaroista on turvetuotannon piirissä alle 1 % ja suojeltuna n.12%. Bioenergiaketjut Suomessa Latvusmassan paalaus ja kantojen nosto Lämpöä ja sähköä tuottavat CHP-laitokset käyttävät monipuolisesti kotimaisia paikallisia polttoaineita, kuten energiapuuta, turvetta, yhdyskuntien ja teollisuuden biopohjaisia kierrätystähteitä, biokaasua ja peltoenergiaa. Kuva: VTT. 4 Energiapuun tuottamisen pullonkaulat / kehitettävät kohteet: 1.Kannattavuus huono (hankintaketjun työlajit) Kannattavuusjärjestys ; 1. päätehakkuu, 2. harvennushakkuu, 3. ensiharvennus, 4. energiapuun hakkuu/korjuu Syitä: -kehnot kohteet (pieni puusto, vähän m3/kohde, pusikot, alhainen vuosityömäärä, kysynnän vaihtelut, tekniikka, osaaminen) ja hintataso em. asiat huomioiden väärällä, liian alhaisella tasolla) ”Tarvittaisiin panostuksia toimintaympäristöön, jossa todella olisi mahdollisuudet aitoon urakointitoimintaan ja kannattavuuteen” (yrittäjän kommentti) 2. Sitoutuminen poukkoilevuuden sijaan -polttoaineesta toiseen vaihdetaan nopeudella, jossa raaka-aineen tuottaja ja toimittaja ei pysy perässä -poliittinen sitoutuminen nyt vahvaa ja se luo hyvää pohjaa puuenergian tuotannossa, samaa sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä myös ostajapuolelle (vrt. puunkorjuun ja konevalm. historia) -urakoinnin yleiset ehdot ja sopimusmalli -mittauksen kehittäminen (puutavaranmittauslain uudistaminen→ energiapuu mukaan lakiin) -kaupan yksiköiden selkeys ; i-m3, k-m3, tn, MWh, ha, h ; nopeus, selkeys, mitattavuus - kosteuden ja laadun hallinta koko ketjussa tärkeä kehittämisen kohde 5 Energiapuun tuottamisen pullonkaulat / kehitettävät kohteet: 3. Tuet ja ohjauskeinot (tukiriippuvuus huomattava) Kemera/Petu - taso €/m3 - määrä €/tuettava laji; määrärahaa liian vähän , loppuu kesken - jatkuvuus; Kemerajärjestelmä ja varat ”jatkuvasti” katkolla - momentti (MMM/TEM) - Kemeran sisältö; *monimutkainen tehokkuutta ajatellen; *tuetaan hoitamattomuutta, kannustetaan kalleimpaan/tehottomaan energiapuun tuotantoon Päästökauppa: - matalalla päästöoikeuden tasolla puu menettää kilpailukykyään - päästöoikeuden hintavaihtelut tuovat haastetta toimijoille kehittää pitkäjänteisesti toimintaa energiapuuliiketoiminnassa Verotus: -fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen vaikuttaa puun kilpailukykyyn positiivisesti - tavoitteeksi pitkällä ( 20v) aikavälillä luopua ensin fossiilisista tuontipolttoaineista kuin kotimaisesta hitaasti uusiutuvasta turpeesta (turve ja puu kulkee käsikädessä) -vakaat ja pitkäjänteiset toimintaympäristöön vaikuttavat poliittiset päätökset 6 4. Markkinoiden toimintamalli aiheuttaa kitkaa KL kysely *Energiapuukauppaa tekeviä koneyrityksiä 15% *Saa tietoa leimikoista mhy:ltä ; helposti kaikilta 7% jostain saa jostain ei 18% ei juuri toimiteta 75% Tavoite: Tieto kohteista yhteisesti sovitussa muodossa tasapuolisesti kaikille Mhy:n rooli ja toiminta selkiytettävä (koskee etenkin puukauppaa tekeviä) Ongelmia markkinoilla näyttää syntyvän silloin, kun yksityisyrittäjä yrittää toimia markkinoilla aines- tai energiapuun ostajana ja raaka-aineen toimittajana. Silloin syntyy kilpailutilanne mhy:n kanssa Jos yritys toimii puunkorjuu-, metsänparannus- ja metsänhoitopalveluiden tuottajana, metsänhoitoyhdistys on silloin asiakkaana samankaltainen kuin joku muu metsäorganisaatio. Koneyrittäjien kommentteja ja kokemuksia metsänhoitoyhdistysten toiminnasta etenkin energiapuukaupassa Pullonkaulat / kehitettävät asiat: 5. Osaaminen ja työvoima Liiketoimintaosaaminen; pienyrityksissä liian heikkoa, vahvistavia ja kehittäviä toimenpiteitä – tarvitaan koulutusta , työkaluja, sopimusmalleja Puukauppaosaaminen; uusien toimijoiden kouluttaminen Työvoiman riittävyys ; pitkäjänteisyys toiminnassa, työolot, palkkaus, koulutus jne. (liittyy kannattavuuteen) 6. Tekniikka Kalusto ; kalusto kehittyy kaiken aikaa tuet kehittämiseen, ei kaluston investointiin Tietojärjestelmät jokaisen metsäorganisaation ja konevalmistajan erilaiset järjestelmät kahlitsevat ja jäykistävät toimintaa. Niiden pitäisi edistää markkinoiden toimivuutta Työtekniikka/Metsienkäsittely tehokkuutta lisää ( 2-4 m3/h tuotos on liian vähän ja aina liian kallista asiakkaalle) 7. Terminaaliverkosto, joka on kattava ja avoin kaikille toimijoille 8. Turve ; muistettava, että puu ja turve kulkevat käsi kädessä 8