Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 • 4.12.2013 AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 2 Myyräkanta nousussa sivut 3 - 4 Ajankohtainen puukauppa sivu 8 Joulukuusikätköily sivu 10 Korjuupalvelu metsäverotuksessa Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/02-21-15 2 Metsänomistajat 4/2013 Kohti tiivistyvää edunvalvontaa Meneillään on pohdinta eri tahoilla, miten edunvalvonta järjestetään tulevaisuudessa. Päämääränä on selkeyttää, tehostaa ja yhtenäistää metsänomistajien edunvalvontaa. Tehokkaimmaksi rakennevaihtoehdoksi on katsottu metsänhoitoyhdistysten suora liittyminen Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoon MTK:hon. Nythän välissä ovat alueelliset Metsänomistajien liitot. Uudis- tusten aikataulu on kireä, ensi vuoden aikana pitää tehdä päätökset, jos halutaan jo 2015 toimia tehokkaammin. Järjestöuudistus on mielestäni välttämätön, jos halutaan pitää kiinni siitä hyvästä edunvalvonnan tasosta, joka on saavutettu. Edunvalvonnan on toimittava joka tasolla. Paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen toiminta kaikki ovat kaikki yhtä tärkeitä. Yhdistystason rakenteetkin tulevat muuttumaan jatkossa entistä nopeammin. Markkinat määräävät hinnan ja uudet toimijat kiristävät kilpailua. Kannattavuutta on haettava tehokkuudesta. Tehokkuuden edellytys on iso koko, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen. Entä miten käy metsänomistajan tässä lakien ja rakenteiden myllerryksessä? Mielestäni metsänomistajat ovat voittajia, kunhan pidetään huolta siitä, että kilpailu markkinoilla toimii. Kuka valvoo että kilpailu toimii? Vain vahva metsänhoitoyhdistys. Antti Teivaala hallituksen puheenjohtaja Mhy Pirkanmaa Pitkän hiljaisen jakson jälkeen myyräkannat ovat alkaneet vahvistumaan koko maassa. Erityisesti metsämyyriä tavataan niin metsissä kuin pelloillakin – myös rakennuksissa – jo kohtalaisesti. Läntisessä Suomessa kannan nousu on ollut hitaampaa kuin keskisessä ja itäisessä Suomessa. Talvi 2008/09 jäi Suomen eteläisessä puoliskossa historiankirjoihin kaikkien aikojen myyrähuippuna. Metsissä, pelloilla ja taimikoissa vilisti silloin enemmän myyriä kuin vuosikymmeniin. Myös myyrien aiheuttamat taimituhot olivat kyseisenä talvena ennätykselliset. Suuressa osassa maata myyrät olivat hyvin harvassa vuonna 2012. Läntisimmässä Suomessa kannat ovat lähteneet runsastumaan selvästi keskistä ja itäistä Suomea hitaammin. Metsämyyrä on tällä hetkellä, kuten niin usein ennen seuraavana vuonna koittavaa myyrähuippua, myyräyhteisön valtalaji kaikkialla. Tämän hetken myyrätilanne ennakoi laaja-alaista ja huomattavaa myyrähuippua eteläiseen Suomeen syksylle 2014. On kuitenkin mahdotonta ennustaa kantojen kehitystä kovin tarkasti, sillä sekä talven että etenkin tulevan kesän sääolot vaikuttavat myyrien lisääntymiseen ja kuolleisuuteen hyvin pal- jon. Emmehän osaa tulevaa säätäkään juuri päivää pidemmälle ennustaa. Voitaneen kuitenkin olettaa, että pitkäjaksoinen yhtenäinen lumipeite talvella ja runsas kasvillisuuden perustuotanto kesällä vaikuttavat myyräkantojen kasvunopeuteen myönteisesti. Taimituhoja odotettavissa Myyriä on Oulun eteläpuoleisessa Suomessa jo sen verran runsaasti, että taimituhoja tulee väistämättä alkavan talven aikana. Koska metsämyyrä on tällä hetkellä runsain laji, valtaosa tuhoista tulee ilmenemään havupuiden kärkisilmujen ja ylimpien vuosikasvainten kuorten syöntinä. Metsämyyrät voivat kiivetä jopa yli viiden metrin korkuisiin nuoriin puihin latvoja järsimään, mutta yleisimmin niiden vioituksia esiintyy metrinparin korkuisissa taimissa. Toki metsämyyrille maistuvat myös pienet, vastaistutetut taimet lumihangen alla. Metsämyyrät kaluavat pikkutaimetkin ylhäältä alaspäin, toisin kuin serkkunsa peltomyyrät, jotka aloittavat taimen tyveltä. Metsämyyrien aiheuttamat latvasyönnit eivät yleensä johda taimen kuolemaan. Haittana on ennen kaikkea tukkipuun laadun aleneminen, sillä vioitettu latva korvautuu ”mutkan kautta” alemmalla sivuoksalla tai useammalla. Paras keino monilatvaisten havupuiden hoitamisek- si on heikoimpien latvasta kilpailevien oksien katkaiseminen vahvimman tieltä vioitusta seuraavina kesinä. … ja myyräkuumetta Metsämyyrien runsaus lisää olennaisesti myyräkuumeriskiä. Metsämyyrät, ja vain metsämyyrät, levittävä myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka tarttuu ihmiseen hengitysteitse pölyävien eritteiden kautta. Suosittelemme hiirenloukkujen pitämistä vireessä mökeissä, ulkorakennuksissa ja liitereissä jo kesästä lähtien, mutta erityisesti syksyllä ja alkutalvella. Tietoa myyräkuumeesta löytyy osoitteesta http://www.metla.fi/ ajankohtaista/myyrakuume.htm Vinkit metsänomistajille kesäksi 2014 Myyrätuhojen torjunta taimikoissa on perin hankalaa puuhaa. Kyseessä on pieni eläin, jolle soveltuvia elinympäristöjä löytyy kaikkialta metsämaisemastamme. Vaikka saisimme myyrät karkotettua tai hävitettyä joltain kuviolta tyystin, ei siis mene kauaa siihen, kun uudet yksilöt ovat kulkeutuneet naapurista edellisten tilalle. Myrkkyjen käyttö ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, eikä toistaiseksi ole keksitty laaja-alaisesti toimivaa tehokasta karkotetta, joka pitäisi myyrät loitolla taimikosta. Petoeläimiäkään ei luonnostamme löydy niin runsaasti, että niistä oli- si myyrien runsastumista estämään. Neuvomme metsänomistajille myyrätuhojen vähentämiseksi ovat kolmitahoiset. Ensiksi, metsänomistajan tulisi pyrkiä pitämään taimikkonsa mahdollisimman epäsuotuisana elinympäristönä myyrille. Käytännössä tämä tarkoittaa ravinnon (heinäkasvien) ja suojan (heinikon ja hakkuutähteiden) poistamista niin hyvin kuin mahdollista. Toiseksi, taimet tulisi suojata joko mekaanisilla, putkimaisilla suojilla tai kemiallisilla, pahanmakuisilla karkotteilla. Ensin mainittuja on markkinoilla runsaasti, jälkimmäisiä valitettavasti ei oikeastaan yhtään ympärivuotisesti toimivaa. Kolmanneksi, myyrien määrää taimikossa pitää tarpeen vaatiessa vähentää. Helpoin ja ympäristöä vähiten kuormittava keino on riittävän laajamittainen pyynti hiirenloukuilla. Myös myrkyt ovat toimivia, vaikkakaan tällä hetkellä markkinoilla ei ole yhtään myyntilupaa hallussaan pitävää tuotetta. Lopuksi todettakoon, että vioitetut kuusentaimet ovat sitkeitä ja ne toipuvat myyrien kaluamisesta erittäin hyvin. Taimikossa havaittujen pikkutaimituhojen paikkaamisessa tai varsinkaan uudelleen istuttamisessa ei siis kannata hätäillä heti lumen paljastettua tuhot, vaan tarkkailla tilannetta kaikessa rauhassa. Vahvan juuriston ja maan alle istutettujen ehjien sivuoksien tur- Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 4/2013 Julkaisija Mhy Pirkanmaa Pekka Voipio Myyrät palaamassa Suhteellinen myyrätiheys Suomessa syksyllä 2013. Myyräkannat ovat kaikkialla kasvussa. Eteläpuoliskossa maata myyrähuippu on odotettavissa 2014 syksynä ja Pohjois-Suomessa 2015. vin moni maata myötenkin katkottu kuusentaimi ryhtyy uuteen kasvuun niin kuin myyriä ei olisi koskaan ollutkaan. Taimien toipumisaste paljastuu yleensä juhannuksen tienoilla. Jos uudet taimet istutetaan kaluttujen taimien viereen heti toukokuun lopussa, samaa mätästä koristaa Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Anita Vilén-Hemilä Osoitteenmuutokset 040 541 1350 kesän lopussa kaksi yhtä kukkeaa kuusenalkua. Tämä jos mikä on rahan ja työajan haaskausta. Otso Huitu, Jukka Niemimaa ja Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitos Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva Anita Vilén-Hemilä Metsänomistajat 4/2013 3 Anita Vilén-Hemilä Tervetuloa muutokset – olemme valmistautuneet Vuosi 2013 jää historiaan huippuhyvänä puukauppavuotena. Jäsentemme hakkuusuunnite näyttäisi tulevan hyödynnettyä täysimääräisesti. Metsäsektori on kokonaisuudessaan ollut positiivinen poikkeus tämän vuoden uutisoinnissa. Kysyntää tuotteilla on ollut hyvin ja se on heijastunut vilkkaana toimintana puumarkkinoilla. Puukauppatuote läpinäkyvämmäksi Puukauppatuotettamme on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Puumarkkinat.fi on uusi metsänomistajaorganisaation tekemä puukauppaportaali, johon kaikki metsänhoitoyhdistysten laatimat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kaikkien potentiaalisten ostajien nähtäville. Portaali lisää puukaupan läpinäkyvyyttä metsänhoitoyhdistysten tekemissä leimikoissa, mutta metsäteollisuuden tekemät puun- myyntisuunnitelmat menevät edelleen suoraan kyseisen yhtiön korjuuseen ilman minkäänlaista kilpailutusta. Mhy-laki muuttuu ja edunvalvonta uudistuu Tämän vuoden syyskokouksessa joulukuussa valtuustomme päättää viimeisen kerran metsänhoitomaksun suuruudesta. Vuotta on leimannut valmistautuminen uuden metsänhoitoyhdistyslain voimaantuloon. Samalla aikataululla toteutettaneen MTK:n järjestöuudistus, joka laittaa metsänomistajien edunvalvontaketjun täydelliseen remonttiin. Suunnitelman mukaan metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja metsänhoitoyhdistykset liittyvät suoraan MTK:n jäseniksi. mutta metsänhoitoyhdistyslain muutos on myös iso mahdollisuus metsänomistajien omalle organisaatiolle. Meillä muutokseen on lähdetty valmistautumaan jo fuusiosta alkaen tehostamalla toimintaa ja kehittämällä liiketoimintaa. Liikevaihtoa on pystyttykin nostamaan noin 30 prosenttia kolmen vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös organisaatiouudistus, jolla pyrittiin selkeyttämään metsätoimihenkilöiden toimenkuvaa, lisäämään urakoitsijavastuuta ja vähentämään toimihenkilöstön rukkasen jälkiä palvelutuotteissa. Jäsenyys on helppoa ja luotettavaa Metsänhoitomaksun tilalle tulee jäsenmaksu, jolla yhdistys tekee paikallistason edunvalvontaa. Jäsenmaksulla turvataan yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä myös valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla. Paineet ympäristöjärjestöjen ja myös kaavoituksen kautta metsätaloutta kohtaan ovat jatkuvasti kasvamassa. Jäsenyydestä tehdään metsänomistajalle entistä houkuttelevampi kokonaisuus. Jäsenille tarjotaan mm. uusia merkittäviä etuja yhteistyökumppaneiden kanssa, metsävakuutukset yhtenä esimerkkinä. Perusasiat pysyvät kuitenkin ennallaan. Yhdistyksen palvelut ovat luotettavia, lähellä metsänomistajaa ja helposti saatavilla oman metsäasiantuntijan kautta. Muutos on iso mahdollisuus Muutos koetaan usein uhkaksi, Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Mhy Pirkanmaa Puukaupassa tulossa ennätysvuosi Vuosi 2013 on yllättänyt puukaupan käynnin osalta positiivisesti. Kauppa on käynyt tasaisen vilkkaasti koko vuoden. Niin kysyntä kuin tarjontakin jatkuu edelleen ja vuodesta on tulossa metsien hyödyntämisen osalta ennätyksellinen. Puunmyyntisuunnitelmia on tehty tänä vuonna 790 000 kuutiometrin edestä, kun vuotta on jäljellä vielä viisi viikkoa. Tällä vauhdilla vuonna 2013 tullaan alueellamme hyödyntämään koko yksityismetsien hakkuusuunnite. Puunostajat jarruttavat ostoa jo itäisessä Suomessa. YhMetsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry distyksemme toimintaympäris- tössä on paljon itsenäisiä sahoja, mikä takaa tukkipuulle aina hyvän kysynnän. Lisäksi Tampereen kaupunkitaajaman lämmittäminen varmistaa energiapuun ja kuitupuu-mittaisen puutavaran kysynnän. Märkien kelien jatkuessa kysyntä kohdistuu edelleen heti korjattaviin uudistusleimikoihin. Myös talvileimikoiden kauppa on käynnissä ja erityisesti tukkivaltaiset leimikot ovat ostajien kiinnostuksen kohteena. Talvikorjuukelpoisia harvennuksia mahtuu markkinoille rajallisesti. Joillakin ostajilla reppu on jo täynnä johtuen pääosin edellistalvena hakkaamatta jääneistä leimikoista. Kaikkia puutavaralajeja kuitenkin edelleen kysytään, mutta kovin kysyntä kohdistuu edelleen kuusi- ja mäntytukkiin. Hintataso on toistaiseksi pysynyt hienoisesta tasaantumisesta huolimatta havutukilla hyvällä tasolla. Valtakunnallisia tilastoja katsottaessa Pirkanmaa kuuluu tällä hetkellä hintatason osalta maan kärkialueisiin. Tapio Viinikka 26.11.2013 : Kaikki : Kaikki Kauppatapa Vastuualue Puunmyyntisuunnitelmien kertymä m³ 2013 2012 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Vuoden 2013 puunmyyntisuunnittelumäärä yli 800 000 Mhy kuutiometrin. Valtakirjakauppojen keskikantohinnatnousee marraskuussa Pirkanmaan alueella Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Karsittu ranka Uudistushakkuu 58,30 59,50 38,70 18,40 20,70 16,70 Harvennushakkuu 47,90 50,40 36,85 14,70 16,20 15,00 Ensiharvennus 42,20 44,10 34,00 11,70 13,40 11,70 10,00 Valtakirjakauppojen keskikantohinnat marraskuussa Mhy Pirkanmaan alueella. Lannoitukset helikopterilla kesällä 2014 Kasvatuslannoitus maksimoi hoidetun metsän kasvun, alk. 370 €/ha + alv Tuhkalannoitus ravinteiltaan epätasapainoisille ojitetuille soille, alk. 550 €/ha + alv Terveyslannoitus esim. boorin puutteeseen, mahdollisuus valtion 40 %:n tukeen, alk. 550 €/ha + alv. Kysy lisää metsänhoitoyhdistyksestä, laitetaan lustot levenemään! Metsäveroillat jäsenille to 16.1. Toijala, Lounaspirtti, Myllytie 3, 37800 Toijala to 23.1. Tampere, Muorin keittiö, Näsilinnankatu 44 - 46, 33200 Tampere to 30.1. Mouhijärvi, Osuuspankin kokoustila, Uotsolantie 43, 38460 Sastamala Kaikki tilaisuudet alkavat kahvilla klo 17.30 ja päättyvät noin klo 20.30. Suvi Niittyoja Verohallinnosta kertoo viimeisimmistä muutoksista metsäverotuksessa. Kari Jeskanen käy läpi 2C-metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa aikaisemmin sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 040 585 0267. Tilaisuudet ovat maksuttomia metsänhoitoyhdistyksen jäsenille. Tervetuloa! 1(1) 4 Metsänomistajat 4/2013 Tällä hetkellä on jo melko tarkkaan tiedossa, mikä metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lakimuutoksen sisältö tulee olemaan. Niinpä MTK:ssa onkin ryhdytty suunnittelemaan metsänomistajien järjestöuudistusta. Tätä työtä on kuluvan vuoden aikana tehty lukuisissa eri työryhmissä, joissa on ollut edustajia keskusliitosta ja kentältä – luottamus- ja toimihenkilöitä metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja maataloustuottajien liitoista. Organisaatiomuutoksessa nykyisten seitsemän metsänomistajien liiton toiminta sulautettaisiin MTK:n metsälinjaan. Näin MTK:n metsäedunvalvonta laajenisi käsittämään kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden lisäksi myös maakunnallisen tason. Liittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset liittyisivät jatkossa suoraan MTK:n jäseniksi. Metsänomistajille tämä muutos merkitsee entistä tehokkaampaa edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ja kauemmaksikin. Yhdistämällä voimavaroja voidaan metsänomistajajärjestöstä kehittää monipuolinen metsänomistajan menestyksen turvaava Metsänomistajat-ketju. Uudistus etenee valtuuskunnan päätöksillä Uudistusta käsiteltiin 26. marraskuuta pidetyssä MTK:n valtuuskunnassa. Säännöt hyväk- syttiin sellaisenaan. Se tarkoittaa, että järjestöuudistusta lähdetään viemään eteenpäin. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että MTK:n valtuuskunta edellytti metsänhoitoyhdistysten taholta selkeää tahdonilmaisua liittyä MTK:n jäseniksi. Maaliskuussa yhdistyksille tehdään kysely, jossa aikomukset selvitetään ja sen perusteella valtuuskunta tekee analyysin ja päättää jatkosta. Tiirolan mukaan järjestöuudistus on erinomainen uutinen. - Se on sitä kaikille maaseudun elinkeinoille, metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Tämä tarjoaa yhdistyksille selkeän erottuvuuden muista metsäpalvelua tarjoavista toimijois- ta. Läpinäkyvää edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin ei pysty tarjoamaan kukaan muu. - Järjestöuudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset pääsevät vaikuttamaan MTK:n toimintaan ja edunvalvontaan ja metsänomistajat saavat jäsenmaksuaan vastaavan noin neljäsosan äänivallan järjestössä. Anne Rauhamäki Metsänomistajien järjestöön tulossa organisaatiomuutos Heli Mutkala-Kähkönen Mikko Tiirolan mielestä MTK:n järjestöuudistus ei ole hyvä eikä huono, vaan erinoimainen uutinen. Viime vuosina puumarkkinoiden toimivuus sekä metsäsektorin menestys on ollut jatkuva keskustelun aihe. Tänä vuonna kehitys on ollut hyvää ja markkinoilla on vallinnut laaja tyytyväisyys. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Metsänomistajan kannalta myönteistä on myös se, että uskoa alan tulevaisuuteen löytyy runsaasti. Viimeinen uutinen Pohjanmaalta on, että Keitele Group osti Myllyahon sahan Alajärveltä. Tämä tarkoittaa 200 000 kuutiometrin puunkäytöllä 10 miljoonan euron lisäpiristystä alueen metsätalouteen. Pellervon taloustutkimus julkisti syksyn ennusteensa loka- T A I M I A , kuussa. Positiivinen vire näkyy myös PTT:n ennusteessa. Sen mukaan ennakoitua parempi taloustilanne ja suotuisa kilpailutilanne ovat nostaneet Suomen metsäteollisuuden puunkäyttöä. Puuta käytetään yli 63 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kannattavuus on tänä vuonna kohenemassa. Sekä markkinahakkuut että puukauppa ovat olleet vilkkaita ja jatkuvat vilkkaina myös ensi vuonna. Pystykaupat lisääntynevät 12 - 14 prosenttia viime vuodesta. PTT:n mukaan puun hinnat nousevat hieman useiden metsäteollisuustuotteiden hintojen korotusten myötä. Markkinoiden tasaisuus on ollut osin jopa yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset on metsäteollisuus parantanut tulok- J O T K A Meillä on ollut tapana selviytyä! K E S T Ä V Ä T sentekokykyään. Uusiutuvien luonnonvarojen varaan lasketaan paljon. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja hakkuita on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesälomakauden aikana puukauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lähestyessä loppuaan. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Paperiteollisuus on lähes ainoita tuotantosuuntia, jossa tällä hetkellä on kannattavuusongelmia. Vaikeudet ovat kroonisia, eikä parempaa ole nopeasti luvassa. Lisäksi metsäenergian käyttö on kärsinyt esimerkiksi kehnosta energiapolitiikasta. Metsäenergian käytön asemasta tällä hetkellä tuntuu kasvavan kivihiilen käyttö. Metsäenergi- 70 €/m3 Heli Mutkala-Kähkönen Markkinanäkymät tasaisen hyvät an tuotannon sekä metsien hoidon lisääntymiseen kannustaa poikkeuksellisen hyvä kestävän metsätalouden rahoituksen tilanne. Jos aiempina vuosina rahojen riittävyys on uhannut, tänä vuonna rahoitusta on riittävästi käytettävissä. Huolenaihetta metsänomistajissa herättää kuitenkin jatkuvasti kasvava puun tuonti. Puuta ulkomailta tulee vauhdikkaammin Kantohintojen kehitys vko 48/2012 - 48/2013 mhy:sten valtakirjakaupat koko maassa 60 50 MÄT 40 KUT 30 KOT MÄK 20 Saarijärven taimitarha Patamantie 146 43170 Häkkilä Puh. 0205 64 4912 Fax. 0205 64 4916 KUK KOK 10 0 48 50 52 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 vko kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomattavasti varaa lisähakkuisiin. Toivottavaa on, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä. Puukauppa on ollut vauhdikasta koko vuoden. Länsi-Suomessa puun kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Kohteita kannattaa valmistella aktiivisesti myyntiin. Paikallisesta markkinatilanteesta parhaan tiedon saa omasta metsänhoitoyhdistyksestään. Viime talven jäljiltä talvikorjuukohteita ei ostajilla ole massiivisia määriä jäljellä. Näillekin kohteille on odotettavissa kysyntää lähikuukausina. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle on ollut viime aikoina voimakasta kysyntää. Puun käyttäjät hankkivat entistä useammin puunsa metsänhoitoyhdistysten kautta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu mahdollistaa kaikkien eri puutavaralajien ohjaamisen parhaiten soveltuvaan loppukäyttöön. Tällöin metsänomistajalle pystytään hankkimaan paras puun myyntitulo puutavaralajeittain. Puukauppaa suunnittelevan metsänomistajan kannattaa pyytää tarjous myös puun korjuupalvelusta Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsänomistajat 4/2013 5 Kuntien lupakäytännöissä suuria eroja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen Puumarkkinoille toimivuutta -hanke selvitti alueensa kuntien hakkuisiin vaadittavien maisematyölupien vaatimuksia, hintoja ja keskimääräisiä käsittelyaikoja sekä kaavoituksesta aiheutuvien haittojen mahdollisia korvausperusteita. Maisematyölupien hintojen vaihtelu kuntien välillä on todella suurta. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämistä korvauskäytännöistä metsänomistajille ei ole tietoakaan. Kyselyyn vastasi 59 kuntaa 100 kunnasta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Maisematyöluvan keskihinta koko alueella oli 158 euroa. Hinnat vaihtelivat 0:sta 1200 euroon. Pirkanmaan alueella kallein lupa oli Ylöjärven kunnassa, 453 euroa. Halvin Punkalaitumella 35 euroa. Koko kyselyalueen kallein lupa 1200 euroa oli Varsinais-Suomen Raisiossa. Pienissä maaseutukunnissa luvat ovat halvimpia. Kielteisestä päätöksestä veloitettiin yleisimmin luvan normaali hinta tai puolet siitä. Merkittäviä lisäkustannuksia luvan hakemisessa aiheuttaa myös lain edellyttämä naapurien kuuleminen. Noudattavatko kunnat lakia? Kyselyssä selvitettiin, maksavatko kunnat korvauksia maanomistajille, jos lupaa hakkuisiin ei myönnetä. Maankäyttö- ja rakennuslain 39, 54 ja 106§ mukaan kaavoitus ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Esim. asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu maanomistajalle erityistä haittaa tai vahinkoa, kunta on velvollinen korvaamaan tästä johtuvan vahingon, ellei sitä ole pidettävä vähäisenä. Kyselyyn vastanneista kunnista 11 ilmoitti, ettei maksa korvauksia maanomistajille tai ei ole käytäntöä. Suurimmassa osassa lopuista vastanneista ei osattu antaa selvää vastausta, koska kyseisiä vaatimuksia ei ole kukaan esittänyt. Räikeimmissä tapauk- sissa vastaaja kiisti, että kunnalle voisi edes syntyä korvausvellisuutta. Saatettiin myös ihmetellä, miksi pitäisi korvata, kun kaava näin sanelee. Kaavoituksella rajoitetaan hakkuita Maisematyölupien hinnat ja käsittelyajat Pirkanmaan kunnissa Metsäntutkimuslaitos selvittää parhaillaan yhteistyössä Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen hankkeen kanssa kaavoituksen aiheuttamia hakkuiden rajoitteita. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Etelä-Suomen alueella, jossa yleiskaavamerkintöjen käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän ja vastaavien kantorahatulojen arviota noin 2 prosenttia Tulokset tulevat Länsi-Suomessakin tarpeeseen sillä esim. kaavoituksen aiheuttamia menetyksiä puun markkinoille tulossa ei ole selvitetty juuri lainkaan. Joidenkin kuntapäättäjien mukaan vaikutusarviointeja ei ole tehty siksi, että taloudellisten menetysten suuruuden ymmärrettyään kuntapäättäjät eivät enää uskaltaisi hyväksyä kaavoja. Kunta Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi tetty, Ojala sanoo. Todennäköisesti verotaso kuitenkin laskisi nykyisestä pääomaverosta, joka on 30 - 32 prosenttia puun myyntituloista. Vähenisikö valtion metsäyrittämisestä saama verotulo, siitäkään ei ole vielä tietoa. - Ei meillä tietenkään voi olla tästä laskelmia, kun ei tiedetä systeemiäkään. Mutta verotason lasku voi tietysti myös lisätä puukauppaa, mitä kautta mahdolliset veromenetykset korvautuisivat, Ojala sanoo. Elinkeinovero ei syrjisi virkistystä korostavia Metsänomistajien etujärjestö MTK:n mielestä pääomaverotus kannustaa passiivisuutta metsänhoidossa. Samaa sanovat tutkijat. - Pääomatuloverotus lähtee siitä, että pääomatulon saaja on omistaja ja passiivinen, kuten osakesijoittaja. Hän ei osallistu yrityksen toimintaan, vaan sijoittaa siihen vain rahaa. Tämä Heli Mutkala-Kähkönen Metsänomistajien yrittäjämäinen kohtelu on jo pitkään ollut metsänomistajajärjestöjen toivelistalla. Tällä on tarkoitettu ennen kaikkea siirtymistä metsätulojen pääomaverotuksesta yritysveroon. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka piti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen avajaispuheen Metsäpäivillä, sanoi verotusmuutoksen olevan tulossa. Mutta millaisen, sitä ei vielä tiedetä. Ministeriön metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mukaan ajatus on, että suunta on kohti elinkeinonharjoittajan verotusta, mutta mallia ei ole vielä päätetty. - Ei ole mitenkään päätetty, että metsäyrittäminen siirrettäisiin suoraan nykyisen elinkeinoverolain piiriin. Toistaiseksi on päätetty vain, että metsäyrittämisen syrjiminen muuhun yrittämiseen nähden pitää lopettaa, mutta millainen uusi systeemi tarkemmin on, ei ole vielä pää- MMM:n metsäosaston ylijohtaja Juha Ojalan mielestä metsäyrittäjien syrjintä pitää lopettaa. ei päde metsänomistuksessa, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen (forest. fi, 27.2.2013). Yritysverotuksen lähtökohta on toinen: yrittäjä vaikuttaa itse omaisuuden arvon kehitykseen ja siitä saatuun tuottoon, aivan kuten metsänomistaja. Erilaisilla yritysmuodoilla taataan se, että yrityksen toiminta ei hankaloidu, vaikka sillä olisi useampi omistaja. Leppäsen mukaan metsänomistuksen kohtelu elinkeinotoimintana myös edistäisi tasaista puukauppaa ja parantaisi han- Arvioitu käsittelyaika vkoa 4 1 2-3 1-8 4 4-5 4-8 4 3-8 6 3-6 4-8 8-12 2-3 4 - = tietoa ei ole saatu Metsänomistajalle puuhataan yritysveroa Uusi linjaus menee eduskuntaan metsäpoliittisessa selonteossa. Jos se hyväksytään, ministeriö alkaa etsiä uudistuksen konkreettista sisältöä. Maisematyöluvan hinta euroa 200 90 200 100 150 113 95 100 35 150 108 60 355 150 453 kintahakkuiden kannattavuutta. Toisaalta se ei rankaisisi niitä, jotka haluavat hoitaa metsiään vaikka mustikan kasvun hyväksi Metsänomistajia on kohdeltu muita yrittäjiä huonommin myös perintö- ja lahjaveron osalta. Sen alentamisen on arveltu kannustavan sukupolvenvaihdoksiin metsäyrittämisessä. Alennus vaikuttaisi myös nopeasti: 40 prosenttia metsänomistajista on jo täyttänyt 65 vuotta. Hannes Mäntyranta viestinnän suunnittelija Suomen Metsäyhdistys 6 Metsänomistajat 4/2013 Metsälain muutos tuo vapautta ja vastuuta Metsälain muutoksen tavoitteena on lisätä metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä hoidossa. Nykyisten järeysvaatimusten asemasta, metsänomistaja voi jatkossa itse päättää, milloin haluaa metsänsä hakata. Muutos tuo valinnan vapautta ja joustavuutta metsien käyttöön. Metsien käsittelyä monipuolistaa myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen salliminen. Metsänomistaja voi pyrkiä kasvattamaan metsänsä esimerkiksi pienaukkohakkuita tai kaistalehakkuita käyttämällä. Tämä aiheuttaa muutostarpeita metsänhakkuuilmoitukseen. Esimerkiksi kasvatushakkuita tehtäessä siinä on pystyttävä määrittelemään hakkuiden toteuttamistapa. Jatkossa metsänkäyttöilmoitus on jätettävä kymmenen päivää ennen hakkuun aloitusta, kun määräaika nyt on 14 päivää. Uudistamishakkuun voi siis lain muututtua tehdä milloin parhaaksi näkee. Kasvatushakkuussa taas käsittelyalueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena hakkuun jälkeen. Hakkuun suunnittelijan vastuuta kasvatetaan uudistuksessa. Jos ammattilainen laatii lain tarkoittaman leimikkosuunnitelman, vastaa hän myös sen lain mukaisuudesta. Uudistamisvelvoite säilyy Tietty tarvittava sääntely säilyy laissa edelleen. Uudistamisvelvoitteesta ei luovuta, hakkuun jälkeen on saatava uusi metsä kasvuun. Tavoitteena olevalle 0,4 metrin taimikon aikaansaamiseen annetaan eri aikarajat maantieteellisen sijainnin mukaan. Kasvatuskelpoiseksi taimikoksi katsottaisiin riittävän tiheä keskipituudeltaan 0,4 metrin taimikko nykyisen 1,3 metrin sijaan. Taimikon perustamisilmoitusta ei enää vaadita. Mutta taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Järkevä linjaus on myös mah- dollisuus jättää aikoinaan ojitetut suot, joita ei ole saatu ojituksella metsätaloudellisesti tuottaviksi, palautumaan luonnontilaan. Eikä niitä tulevaisuudessa tarvitse yrittää väkisin uudistaa. Onko 4 000 euroa vähäinen haitta? Eräs metsänomistajan oikeustajua koetteleva esitys on vähäisen haitan kynnys. Arvokkaiden elinympäristöjen käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys katsotaan lakiesityksessä vähäiseksi, jos se on pienempi kuin neljä prosenttia käsiteltävän metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta tai alle 4 000 euroa. Metsänomistajan kannalta rajoitteita näyttäisi tuovan arvokkaiden elinympäristöjen listan laajentaminen. Listalle on tulossa metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet. Tämä sotii viime vuosien periaatteita vastaan. Monimuotoisuutta on turvattu vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso-keinoilla. Edellä mainituissa elinympäristöissä pitäisi käyttää vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista, eikä saattaa niitä lain piiriin. Epäoikeudenmukaisuutta lisää rajusti se, jos Se on geeneissä. Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa Puh. 0500 569566 [email protected] www.skogsplantor.fi *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. vähäisen haitan kynnys on peräti 4 000 euroa. Metsälain muutos on ohjaa toimintaa säätelystä suositusten suuntaan. Niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin on haastavaa löytää ne keinot, joilla parhaiten saavute- taan metsänomistajan metsiinsä liittyvät tavoitteet. Monia kysymyksiä nousee mieleen: Millaiset menetelmät tuottavat parhaan metsätalouden tulon? Millaisilla menetelmillä varmistetaan metsien terveys? Lähitulevaisuudessa käytettävät metsän- hoidon suositukset ovat parhaillaan valmisteltavina. Näiden uusien suositusten avulla metsänomistajat toivottavasti löytävät parhaat toimintatavat metsätaloutensa toteuttamiseen. Marko Mäki-Hakola Heli Mutkala-Kähkönen Metsälain muutos on loppusuoralla. Eduskuntakäsittelyssä olevaan lakiesitykseen tuskin tulee enää suuria muutoksia. Vaikka laki on päällisin puolin hyvä, olisi siinä vielä muutostarpeitakin. Taimikko katsotaan jatkossa kasvatuskelpoiseksi, jos se on 0,4 metrin pituisena riittävän tiheä. Kuvan taimikko täyttänee pituus- ja tiheysvaatimukset. Lisäksi taimikko pitää eteläisessä Suomessa saada aikaan 10 vuodessa puunkorjuun päättymisestä, eikä sen kehitystä saa uhata muu kasvillisuus. METSÄN UUSI KASVU ALKAA TUHKASTA! Tutkitut ja turvalliset Ecolan® tuhkalannoitteet ovat tuottava sijoitus Sinun, metsäsi ja ympäristön parhaaksi. Metsänomistajat 4/2013 7 Joulun tuoksu tulee metsästä ron luulisi tuolla vihdalla elpyvän – pitänee kokeilla. Baltian maissa katajavihdalla hoidetaan erilaisia kolotuksia. Olkisten lisäksi näkee vielä nykyisinkin myytävänä puusta veistettyjä tai tuohesta tai risuista tehtyjä joulukoristeita. Taidokkaasti veistetty puinen tuomaanristi tai joululintu on monille tuttu joulutunnelman tuoja. Puinen joululintu on sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa ollut laajalti tunnettu jouluajan koriste. Suomeen tämä joulutapa saapui lännestä, mutta levisi kotiteollisuustuotteena koko maahan, mistä kertoo yksi joululinnun nimityksistä: Karjalan käki. Muita tunnettuja nimiä ovat olleet kattokäki, kasteen kyyhkynen ja rauhan kyyhkynen. Viime vuosina paperiset joululinnut eri muodoissaan ovat tulleet puisen joululinnun korvikkeeksi. Voisi luulla, että myös joulutontut ovat peräisin metsästä, mutta perimätiedon mukaan ne eivät polveudu metsätontuista, vaan kotitontuista, jotka asustivat jo keskiaikana riihissä ja aitoissa. Anita Vilén-Hemilä Ensimmäinen mieleentuleva yhteys metsän ja joulun välillä on tietenkin joulukuusi. Suomen talonpoikaistupiin pappiloiden, koulujen ja kartanoiden kautta Saksasta vasta 1800-luvun loppupuolella levinnyt perinne tuntuu perin suomalaiselta. Joulu alkaa, kun puu on kannettu sisään ja koristeltu. Kuusen valot ja tuoksu virittävät mielen joulun tunnelmaan. Kuusen lisäksi havuja, käpyjä, varpuja ja jäkälää käytetään erilaisiin joulukoristeisiin – ovikransseihin, havuköynnöksiin, kukka-asetelmiin ja myös hautaseppeleisiin. Monen kodin rappujen eteen tuodaan vielä nykyisinkin jouluna hakoja jalkojen pyyhkimistä varten. Ruuanlaitossa voidaan käyttää mausteena katajanmarjaa ja joulusahti suodattaa perinteiseen tapaan katajanoksien läpi. Leivinuunin tyhjentäminen ennen paistamista käy perinteisesti männynoksista sidotulla uuniluudalla. Ellei ole kesällä huomannut tehdä vihtaa joulusaunaa varten, eikä halua torilta ostaa, voi vihdan tehdä asiantuntijoiden mukaan myös katajasta. Vihta pehmitetään kuumassa vedessä hautomalla. Ainakin verenkier- Asetelmat Marjan Kukasta Hämeenkyröstä. Miksi kotimainen joulukuusi? Kotimainen kuusi on myös ekologinen valinta; se on tuotu läheltä, sen kasvattamiseen on käytetty erittäin vähän (tai ei ollenkaan) lannoitteita ja torjunta-aineita. Sen mukana ei kulkeudu vierasperäistä lajistoa. Puun kierrättäminen on selkeää ja yleensä helppoa. Suomen kansa on sopeutunut kotimaiseen kuuseen vuosituhansien ajan. Kiusallisia altistuksia esiintyy harvoin, ja nekin tiedetään etukäteen. Kotimaisen kuusen hankintamatka liittyy monen kotitalouden joulutapoihin – metsästä, torilta, noutoviljelmältä ja erilaisista myyntipisteistä saa myös joulumieltä. Suosi suomalaista, samalla tuet työllisyyttä. Lähde: Joulupuuseura ry. Heli Mutkala-Kähkönen Katso lisätiedot www.metsatilat.fi Sastamala: Putaja, 31 ha/3600 m3, kasvatusmetsiä ja 5 ha päätehakkuuta. Loistavat tieyhteydet. Hp. 170 000 € Jukka Pusa 0400 636 113 Myllymaa, 19 ha/ 2950 m3, Putajantien kahta puolen hyväpuustoinen tila, jossa paljon hakkuumahdollisuuksia. Tarj. 11.12. Jukka Pusa 0400 636 113 Kiikka, hyväkuntoinen ok-talo keskellä kylää. Hyvät tilat asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp. 125 000 € Jukka Pusa 0400 636 113 Aurajärven rantarakennuspaikan (harvoin tarjolla). Hp. 175 000 €/tarjous Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Kiikoinen, metsämääräala 18,9 ha/4300 m3, tie palstan läpi, isot hakkuumahdollisuudet. Tarj. 5.12. klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Kiikka, metsämääräalat 8,5 ha/1500 m3, tie palstalle Tarj. 5.12. klo 18 mennessä Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Parkano: Yliskylä, määräala 2,7 ha, rajoittuu 30 m Vataveteen. Puusto 200 m3 + 1,5 ha taimikkoa. Myydään tarjousten perusteella. Sauli Kallio 044 739 3110 Kiikka, Kulmuntila, maatila, peltoa 5,7 ha, metsä 3,2 ha/340 m3 ja lähes alkuperäisessä kunnossa oleva asuinrakennus. Tarj. 8.12. Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681 Virrat: Vaskivesi n. 10,8 ha. Puusto pääosin varttunutta taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 670 m3. Hintanäkemys 28 000 €/tarjoukset 3.12. mennessä. Janne Savilahti 044 7607788 Aurajärvi, Metsätila 31 ha/3700 m3, sisältää Jäähdyspohja, n. 9,3 ha. Puusto pääosin nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Puumäärä n. 960 m3. Hintanäkemys 25 000 €/tarjoukset 3.12. mennessä. Janne Savilahti 044 7607788 Uurainen, n. 10,9 ha Reheväpohjainen kuusivaltainen tila Hauhuulla, kestopäällystetien varrella. Puumäärä n. 1346 m3. Hintanäkemys: 40 000€/ tarjoukset 13.12 mennessä. Janne Savilahti 044 7607788 Kokemäki: Sääksjärvi, noin 33 ha/5000 m3 rantatila ison Sääksjärven länsipäässä. Hyväpohjaisia runsaspuustoisia kasvatusmetsiä, joissa hyvä arvokasvu. tarj. 12.12. Jukka Pusa 0400 636 113 Ota yhteyttä! Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV 0400 636 113 Orivesi: Hirsilä, metsämääräala, 9,3 ha, 860 m3, tarjoukset 27.12. mennessä Miika Bucktman 040 557 3947 Akaa: Riisikkala, metsätila 14,3 ha/2200 m3. Hyväpohjainen tila, jossa päätehakkuukuvio ja hyväpuustoisia järeytyviä kasvatusmetsiä. Hp. 85 000 € Jukka Pusa 0400 636 113 Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 040 557 3947 Huittinen: Raijala, hyväkuntoinen ok-talo + uusi sauna/talousrakennus. Iso tontti, jossa puro. Kaupungin vesi, lämpöpumppu, varaavat tulisijat ym. Hp. 165 000 € Jukka Pusa 0400 636 113 Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh. 0400 636 113 [email protected] Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV 044 739 3100 Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 0500 335 526 Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV 044 739 3110 Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV 044 760 7788 Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV 0500 832 681 [email protected] 8 Metsänomistajat 4/2013 Metsänhoitoyhdistyslaki eduskunnan suureen saliin Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskunnassa. Käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tätä kirjoitettaessa tulossa päätökseen. Asiantuntijalausuntojen kuuleminen on lopussa ja valiokunta antaa mietintönsä samaan aikaan kaikista metsälaeista, todennäköisesti viikolla 48. Sen jälkeen lakimuutosesitys menee vielä eduskunnan suuren salin ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn. Lakimuutosten sisältö lyhy- käisyydessään on metsänhoitomaksuvelvollisuuden poistuminen - tilalle tulee yhdistyksen jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen metsänomistajahallinto itse päättää. Uusien metsänomistajien automaattijäsenyys metsänhoitoyhdistyksiin poistuu. Nykyisten jäsenyys säilyy, elleivät itse halua irtisanoutua. Lakiuudistuksessa poistuu myös yhdistyksen toimialueen vahvistaminen, jonka tähän saakka on tehnyt Metsäkeskus. Jatkossa yhdistys voi itse määri- tellä, millä alueella toimii. Metsänomistajat voivat hakeutua haluamansa metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy todennäköisesti normaalin yhdistyskäytännön mukaan ry:n hallitus. Lakimuutoksen jälkeenkin yhdistykset voivat harjoittaa nykyisen muotoista palvelu- ja liiketoimintaa. Mutta jos siitä muodostuu selkeää bisnespohjaista elinkeinotoimintaa, on se järjestettävä muutoin kuin yhdistyksen toimintana. Metsänhoitoyhdistysten uudet www-sivut avattu Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löytyvät vanhan tutun mhy.fi –osoitteen lisäksi myös osoitteesta metsänomistajat.fi. Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yhdistyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uutuutena löydät sivuilta yhdistysten jäsenetuja ja alkaen -hinnastoja eri metsätyölajeille. Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun va- likosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikosta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset, mutta myös perustietoa ja ajankohtaista metsänomistamisesta. Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa. Palautetta uusista sivuista voit lähettää etusivulta tai yhteystiedot -sivulta. www.mhy.fi www.metsanomistajat.fi Varustukset kuntoon ja yrittäjäksi K ai määki nyt mettätalousyrittäjäksi ryhdyn, kun perin lopultakin nuo tätivainaan parikymmentä risukkohehtaaria. Jokaisen metsäalan ammattilehden kannessa on nainen mettätamineissa, kyllä kai meikäläinenkin nyt samaan pystyy. Pitääkin ensimmäisenä vaihtaa tuo titteli puhelinluetteloon, eläkeläisiä on muutenkin liikaa mettänomistajissa. En tykkää mistään puuhastelusta, jääköön varhaishoirot ja täyteistutukset laiskoille jälkeläisille, nehän niistä eurotkin hyötyy. Koska olen sitä ikäluokkaa, ettei vielä armeijaan kelpuutettu, näytän mihin suurten ikäluokkien Suomineito mettässä pystyy. Olenhan minä käynyt sienessäkin monta kertaa ja hieman suuntavaiston sumentamana tutustunut puolen pitäjän metsiin. Ne ovat varmaan nuo linkkimastot, joiden säteily saa pään sekaisin. Isäntä ei vaan aina osaa tulla hakemaan, vaikka mää ihan selvästi kerron, että mää seison männyn ja joukuusen välissä kiven päällä. Värianalyysin mukaan tuo oranssi ei sovi meikäläiselle ollenkaan, eikä sahakaupan myyjänkloppi luvannut kyselläkään muita trendivärejä. Eikä tunneta naisten XL-mallistoo, taas nä- kee että miähet on asialla. Sain kun sainkin suurimmat viiltelyhousut kiinni, vessareissut kannattaa unohtaa ja lahkeista pitää ottaa puoli metriä pois, jotta saan turvasaappaatkin jalkaan. Niistä otin siroimman koon, mutta painavat kuin synti, ettei vaan tartteis ojan yli hypätä. Pusero piti ottaa takamuksen vuoks isompaa kokoa, no se käy vaikka kesämekosta, jos haluaa hyödyntää valoisat kesäyöt mettähommissa, yrittäjä kun oon. Tuo kypärä kyllä latistaa kampauksen, otin uusimman mallin, sen missä voi kuunnella iskelmäratiookin. Ei kärsi kyllä paljoo päätä kallistaa ettei Sillanpäälle tule ässävika, turvahanskat käressä on niin hankala vääntää nappuloita. Onneks en kuule ration kanssa mitään turhia rasahduksia, enhän mää mitään elukoita pelkää, mutta jos kuitenkin joku pesästä hätistely karhu sattuis samalle reitille. Ratio kannattaa olla sen verran suurella, että karhukin tajuaa väistää. Sahaks mää valitsin kevyen, sähäkän, naisen käteen sopivan. Näytti ihan hyvältä kun seisoin sovituskopissa sen kanssa. Taas samaa tylsää oranssii, eikä muita värivaihtoehtoja, voiskohan sen spraymaalta kotona uusiks. Siten kun kaikki muutkii myyjän ehdottamat tykötarpeet oli porukalla kannettu autoon, tajusin jotain. Jokaisella asiansa osaavalla hankintahakkaajalla pitää olla mönkijä. Niissä oli jo värivalikoimaa, otin tietenkin peräkärryllä, minne sain mahtumaan ne kanisterit sun muut turhakkeet. Ajoin isännän auton tallista ulos, pitäähän mönkijän olla lämmin kun yrittäjäemäntä lähtee mettätöihin. En mää ny niin tyhmä oo, että suin päin mettään ryntäsin, menen tietenkin ensin julkisen metsäcentrumin EU-varoilla järjestämälle Naisten konkeloon jääneiden tuulenkaatopuiden moottorisahakurssille. Toivottavasti siellä ois jotakin nuorempii miehii opastamassa kädestä pitäin, eikä mitään vanhoja harmaahapsia. Rahaa ja veroneuvontaakin pitäis saada, yhdistyksellehän tuli neuvojaks sellanen raamikas miehen alku. Tuliskohan se tekemään pystyleimikon ja vetämään samalla tään sahan käyntiin. Mökin akka Kiinnostaako ilmaisen joulukuusen etsiminen? Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten Joulukuusikätköily leviää koko maahan ja Euroopan metsäviikon tapahtumaksi (liimaa tähän osoitetiedot tästä lehdestä) Osoitteenmuutos Vanha osoite: Uusi osoite: Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka: Sähköpostiosoite Vastaanottaja maksaa postimaksun Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Tunnus 5007161 60003 VASTAUSLÄHETYS Hyvää joulua toivotellen Metsänomistajat Yhteystietojen muutoslomake Metsän sijaintikunta: Metsänhoitoyhdistykset järjestävät geokätköilyä mukaillen joulun alla tempauksen jossa voi epävirallisesta geokätköstä löytää joulukuusen. Tempaus saa kansainvälistä julkisuutta päättäen Rovaniemellä vietettävän Euroopan metsäviikon. Pirkanmaalla kuusia on kätketty jo kahden edellisen joulun alla. Kuusien määrä vaihtelee yhdistyksittäin, mutta ainakin noin 20 kuusta odottaa tänä vuonna etsijää. Joulukuusi tai -kuuset löytyvät GPS-koordinaattien osoittamasta paikasta 14.12. Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa pitää kuusen löytöpalkkiona. Kuusen lisäksi samojen koordinaattien osoittamassa paikassa on kätköpurkki lokivihkoineen, johon toivomme kaikkien paikan löytäneiden kirjaavan käyntinsä. Purkissa on yllätys vielä muutamalle ilman kuusta jääneelle. Tällä kaikille avoimella tempauksella metsänhoitoyhdistykset haluavat toivottaa kaikille hyvää joulua ja kiinnittää huomiota siihen, että joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Poikkeuksen tekevät nämä joulukuusikätköilyn kuuset, jotka on merkiksi koristeltu punaisella metsänhoitoyhdistys-kuitunauhalla. Kuusikätköjen koordinaatit julkaistaan lauantaina 14.12. noin klo 8 osoitteessa www.metsanomistajat.fi/joulukuuset sekä mukana olevien metsänhoitoyhdistysten sivuilla Ajankohtaista -valikossa. Sivujen päivittymisessä voi olla viivettä. Aivan tarkkaa julkaisuaikaa emme voi luvata, joten ilmaisesta kuusesta kiinnostuneet, olkaapa tarkkoina. Metsänhoitoyhdistysten uudistuneet kotisivut sijaitsevat osoitteessa www.metsanomistajat.fi. Etusivulta pääsee haun kautta kaikkien metsänhoitoyhdistysten omille sivuille. Metsänomistajat 4/2013 9 Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta. Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Taimien ja siementen välitys, istutus ja kylvö Maanmuokkaus Taimikonhoito Metsänomistajien koulutus Metsäpäivät ja työnäytökset Kiinteistönvälitys Metsäarviot Metsäsuunnitelmien laadinta SilvaNetti Omaisuudenhoitopalvelut Luonnonhoitopalvelut Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennus ja perusparannus Kunnostusojitus 10 Metsänomistajat 4/2013 Korjuupalvelun tulot ja menot veroilmoitukseen Oletko saanut mhy:n korjuupalvelutuloja vuonna 2013? Heti tammikuussa metsänomistaja saa Yhteenvedon puukauppapalveluista veroilmoituksen täyttämistä varten. Tältä lomakkeelta voit helposti siirtää yhteissummat verolomakkeille, tutustu oheiseen esimerkkilomakkeeseen. Jos vielä jää kysyttävää, soita omalle metsäasiantuntijallesi tai käytä veroilmoituksen täyttöpalveluamme. - järjestämme metsäveroiltoja, katso tilaisuudet tästä lehdestä - neuvomme jäseniä puhelimessa, käyntiä varten sovi aika etukäteen - täytämme metsäveroilmoituksia ja kausiveroilmoituksia (alv) Joulumetso Pakkasaamu ei ole syksyn ensimmäinen, mutta yöllä satanut hento lumikerros tekee tunnelmasta ainutlaatuisen. Tuulen viri on heikko. Kuurainen sammalmatto painuu jalan alla rapisten, kun aamunhämyssä mies kulkee suomenpystykorvan kanssa pitkin viljavaa kangasmaata. Koira kiertää etäällä käyden aika ajoin ottamassa kontaktia isäntäänsä. Tovin kuljettuaan rysähtää matkan päässä äänekkäästi, ukkometso ponnistaa siivilleen koiran kiljahtaessa perään vähintään yhtä kuuluvasti. Lintu nousee läheisen puun oksal- le katsahtamaan, kuka hänet hätyytti kesken aamusyönnöksen. Koira syöksyy puun alle ja aloittaa haukun. Haukku raikuu kuulaassa kelissä kauas. Muutaman sadan metrin päästä haukkua kuunneltuaan, erämies toteaa haukun asettuvan paikalleen. Haukku on kiivasta, koira tietää tarkasti linnun istumapuun. Alkaa jännittävä hiivintä. Maahan varisseet haavan ja koivun lehdet rapisevat jaloissa äänekkäästi, mutta lintu istuu haukkuun lumoutuneena sitkeästi. Viimein näreen takaa kurottamalla näkyy koira, jo- ka häntä haukun tahtiin heiluen kiertää muutaman kuusen ryhmää. Koira huomaa isännän lähestymisen ja entistä kovemmalla vimmalla yrittää näyttää kuonollaan linnun istumapaikan. Huolimatta suurehkosta koostaan, metso piiloutuu usein hyvin puiden oksistoon, nähden kuitenkin itse sieltä hyvin. Maasto on sen verran avointa, että lähemmäs haukkupuuta ei ole näkösuojassa mahdollista edetä. Pitkällisen ryömimisen päätteeksi silmä löytää kuusten oksien lomasta tumman metson hahmon. Kiväärin jyvä asettuu Y: 1234567-1 Myyjän alv. ase ma: Alv rek. Metsäverotukse n muoto: My yntivero Metsänomista jaryhm ä: Yksitt. mo, kuo linpesä Ennakonpidät ys: 1030,84 e 39100 KANN ONKO LO PUUNMYYNTIT ULOT Hankinta- ja käteiskaupat Ostaja: ENP TAMPER EEN ENERGIANT UOTA Yhteensä Ostaja: FP1 FINEVA PLY • • • Y:2 436926-7 Yhteensä Ostaja: IS7 ISOJOEN SA NTO OY • PL Määrä 10,30 m3 175 • 33101 TA Määrä 0,30 m3 HA OY • TEOL LISUUSTIE 8 MPERE • Y:2 206129-3 Netto, e 337,50 Alv, e 77,64 Summa, e 415,14 Netto, e 19,50 Alv, e Summa, e • 64900 ISOJO 4,49 KI • Y:0405653 23,99 -8 Määrä Ostaja: Netto, e 39,50 m3 KN6 KINNASK OSKI OY • Riih Alv, e 2 608,46 ikankaantie 334 Summa, e • 35700 VILPP 599,94 ULA • Y:0157 Yhteensä 3 208,40 792-8 Määrä Ostaja: Netto, e 50,00 m3 SE6 STORA-E NSO OYJ • • Alv ,e 3 675,00 • Y:1039050-8 Summa, e 845,25 Yhteensä 4 520,25 Määrä Kirjaa tuloiks Netto, e 18,00 m3 i puunmyyntitu Alv loje , n e verotuksessa Myynnistä suo 660,60 Summa, e (2C: 1.2)......... ritettava arvonl 151,94 . isävero .......... 7 301 ......................... 812,54 __ __,06_ <- koht .............. PUUKAUPAN aa n 1. 2, 1 679 __ YHTEYDESSÄ ha __ ,26 nkintakaupa __ <- ALVLASKUTETUT t tulo Metsänhoitoy KULUT hdistys Pirkanm aa ry • PL 39 (Härkikuja 3) • 39101 HÄME ENKYRÖ • Y:0 Yhteensä 950470-7 Kirjaa kuluik si puunmyyn titulojen verotu Vähennettävää ksessa (2C:7.3 arvonlisäver ) ....... oa .................... ......................... .............. Netto, e -2 146,86 Alv, e -493,78 Summa, e -2 640,64 __ 2 146 __,86 __ <- koht aan 7.3, vu osimenot __493 __,78 __ <- ALVmeno Mhy välittää korjuupalve lun puut tehd Yhteenlasket ashinnalla us ut puunmyy eille eri osta ntitulot mer veroilmoituks jille. kitään netto ella. Vastaa na H vasti yhteen merkitään ne lasketut puun ankintakaupat kohtaa ttona Vuosim n korjuu- ja au Kausiveroi enoihin. Al tokuljetuskul lmoituksel v-tulot ja al ut le. v–menot sii rretään Mikäli metsä nomistajalla on metsävä pohjana käyt hennysoikeut etään kokona ta käytettävi ishintaa, jost Esimerkissä ssä, la a muodostuu 7 301, 06 €, josta 60 % vähennettävä skennan = 4 380,63 määrä. €. Mahdolliset pystykaupa t merkitään tulee yleens Py stykaupat ä paljon mui kohtaan ja Vu takin menoj a. osimenoihi n linnun rintaan. Lintu pyörähtää rymähtämällä oksalta suoraan puun juurella suu vaahdossa odottavan koiran eteen. Haukkumestari nappaa välittömästi tukevan otteen linnun niskasta, vaikka lintu onkin maahan pudotessaan jo hengetön. Isäntä nousee mättäältään ja harppoo puun alle kehumaan erätoveriaan hienosta toiminnasta. Huuru nousee koiran suusta, kun se naama leveässä virneessä antaa isännälleen vastakiitoksen. Metso osoittautuu vanhaksi linnuksi, homenokaksi. Painoa lienee yli neljä kiloa. Lintu päätyy suolistuksen jälkeen reppuun ja toverusten matka jatkuu. Vanha homenokka on saanut elolleen arvokkaan päätöksen. Reviiri tyhjenee ja antaa nuorille tulokkaille mahdollisuuden vallata oman elinalueensa. Metso on arvostettu saalis Metsäasiantuntijamme Aapo Latvajärvi on innokas kanalintumies. Tässä 6-vuotiaan pystykorvauros Aatun kanssa napattu joulumetso. Y: 0950470-7 MEIKÄLÄINEN MATTI KUUSIPOLKU 5 Yhteensä Metsänhoitoyhdistys palvelee veroasioissa YHTEENVETO PUUKAUPPAP ALVELUISTAM 1.1.2012 - 31. ME 12.2012 Metsänhoitoy hdistys Pirkanm aa ry PL 39 (Härkik uja 3) 39101 HÄME ENKYRÖ / 040 5411 350 Metso on lintumaailmamme uljaimpia ilmestyksiä. Lajina se on säilyttänyt salamyhkäisyytensä ja samalla arvostuksensa olennaisena osana metsäluontoamme. Vaikka metsoja monesti näkeekin sorateiden varsilla, lymyävät ne pääosan ajasta metsän siimeksessä. Metson nauttimasta suuresta arvostuksesta kertoo se, että se on monessa metsästäjäperheessä tänäkin päivänä yksi joulupöydän herkuista. Voimakkaan makuinen riistaliha ei vaadi höysteeksi erikoisuuksia: voilla, suolalla, katajanmarjoilla ja vesitilkalla saa jo maittavan padan aikaiseksi. Entisaikaan metso haettiin joulupöytään usein vasta jou- Erämiehen Metsopata 1 metso reilusti voita loraus vettä ripaus suolaa katajanmarjoja Paistetaan lihat voissa pannulla. Laitetaan pataan. Lisätään vettä niin, että lihat peittyvät. Keitetään hiljalleen muutama tunti. Annetaan hautua. Perinteisinä lisukkeina voidaan pataan lisätä esimerkiksi sipulia ja porkkanaa. Niitä voi käyttää reilusti. lun alla, mutta tähän ei Suomen metsästyslainsäädäntö ole taipunut enää vuosikymmeniin. Kanalintukantojen taannuttua viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen huomattavasti, on metsästysaikoihinkin tullut tiukennuksia. Metsäkanalintujen jahtikausi kestää nykyisin pisimmilläänkin vain syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun. Lisäksi metsälintujahtiin annetaan alueellisia ja lajikohtaisia rajoituksia vuosittaisten kannanvaihteluiden mukaan. Edellä kuvatun kaltaisia jahtikokemuksia pääsee siis Suomen puolella kokemaan aniharvoin. Pakkasaamuja, saati valkean maan jahtipäiviä ei satu edes joka syksylle. Metsäkanalintukannat lienevät kuitenkin saavuttaneet pohjatasonsa. Keleiltään suotui- sina vuosina kannat ovat monin paikoin jo hyvinkin vankat ja kestäisivät verotusta nykyistä enemmän. Monen erämiehen toiveissa onkin, että lintujahtikautta jatkettaisiin talvipäiville, samalla tavalla kuin länsinaapurissamme. Harrastuksen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että lintukannat ovat metsästystä sietävällä tasolla vuodesta toiseen. Tähän vaikuttaa metsästystä enemmän moni muu seikka. Tärkeimpiä lintukantaa rajoittavia tekijöitä ovat elinympäristöjen muutos, paikalliset pienpetokannat sekä vuotuiset sääolosuhteet, erityisesti poikasaikaan kesä-heinäkuussa. Aapo Latvajärvi metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa Metsänomistajat 4/2013 11 Korjuupalvelun komentokeskus sijaitsee päätoimistolla Hämeenkyrön neljän metsämiehen tulosyksikkö istuu päätoimistolla ja palvelee Hämeenkyrön, Viljakkalan ja osittain Ylöjärven sekä Ikaalisten metsänomistajia. Sillanpään maiseman metsät ovat reheviä ja vähäkivisiä, puusto kasvaa ja sitä osataan hyödyntää aktiivisesti. Metsänhoitoyhdistyksen vahvoja alueita ovat aina olleet metsänomistajien neuvonta, leimikon suunnittelu ja metsänhoitopalvelut eli metsänuudistus- ja taimikonhoitotyöt. Myös metsänlannoitustöitä on tehty paljon, varsinkin 80-luvun lopulla. Nykyisin tulosyksikön metsänhoitotöissä palvelee kymmenkunta omien kylien metsuria ja maanmuokkauksessa 1–2 kaivuria. Näin metsänhoidon tasosta pystytään huolehtimaan. Mhy:n korjuupalvelu sai alkunsa 90-luvun alussa lähinnä kuitupuun huonosta menekistä, johon ratkaisua hakivat silloinen toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Puulle haettiin uusia osoitteita ja kantohintataso haluttiin säilyttää. Alussa puuta korjasi yksi osaava motoketju, nyt hommissa on viitisen paikallista yrittäjäketjua läpi vuoden. Pe- rinteisten puutavaralajihakkuiden lisäksi energiapuun korjuu on laajaa tulosyksikön alueella. Tämän seurauksena kansallisesti sovittuihin energiapuutavoitteisiin on pystytty vastaamaan kiitettävästi nuoren metsän kunnostuksella, hakkuutähteillä, sekä pellonreuna- ja tienvarsirisuilla. Erkko Koivurinne siirtyi aikoinaan puunosto- ja korjuutehtävistä yhdistyksen leipiin metsäasiantuntijaksi. Timo Harjuntausta taas on alusta asti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä metsänhoito- ja korjuupalvelua. Lauri Jylänki on tuli harjoittelijaksi ja on sen jälkeen vakituisena kenttäesimiehenä ohjannut puutavara-autoja, motoja ja metsureita. Jani Ahon ura alkoi metsäsuunnittelijana ja jatkuu metsäasiantuntijana. Joka tapauksessa puun korjuupalvelu on kaikilla verissä, ja se on tulosyksikön vahvuuksia. Parasta on, että paikalliset metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä ja haluavat käyttää tuttujen paikallisten ammattilaisten palveluja. Pieniä muutoksia miehityksessä ja rajoissa Viimeisen fuusion ja organisaatiomuutoksen jälkeen metsäasiantuntijoiden aluerajauksia tarkistettiin. Vähitellen Juhtimäen ja Sisätön metsänomistajat osaavat soittaa Erkko Koivurinteelle, Mutalan ja Kyrönlahden Timo Harjuntaustalle. Myös Herttualan ja Haukijärven metsänomistajat tunnistavat Jani Ahon metsäasiantuntijakseen. Jani on metsäasiantuntijana Katajamäen Markun sijaisena Hämeenkyrön länsipuolella. Timollakin oli tuuraaja pitkän sairausloman aikana, mutta nyt mies puhkuu jälleen työintoa. Erkko Koivurinne, Jani Aho, Timo Harjuntausta ja Lauri Jylänki hämeenkyröläisellä korjuupalvelutyömaalla. Palvelut pelaavat Päätoimistolla työskentelevät tulosyksikön lisäksi toiminnanjohtaja, toimistohenkilökunta, metsäsuunnittelijat ja energiapuun tulosyksikkö. Tiedonkulku on nopeaa ja erikoispalvelut helposti saatavilla. Kahvipöytä on aina valmiiksi katettu ja usein sen ääressä käydään läpi edelli- sen ja tulevan päivän tapahtumia. Huumori on aina mukana aamun avauksissa. Toimisto on vuosien myötä levittäytynyt koko pankkirakennuksen yläkertaan ja valtatie 3 sekä kuntakeskus sykkivät ikkunan alla. Hämeenkyröläisillä on perinteitä myös tulosyksikön yhteishengen luojina. Nykyisen tulos- yksikön henki on pysynyt muutoksissa ja yhdistyskoon kasvaessa hyvänä. Työkaverien naamoja jaksaa katsella ja juttuja kuunnella myös työajan ulkopuolella, toimintapäivissä tai Tampereella lätkämatseissa. Hyvä yhteishenki kestää vaikka porukassa on niin HPK:n, Tapparan kuin SaiPankin miehiä. Paluumuuttaja löysi työpaikan Hämeenkyröstä B. Virtanen jättää toimistopöytänsä Tulevan lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistyksen taloushallinnon merkitys kasvaa. Vaaditaan yhä tarkempaa seurantaa ja tulosyksikkötason raportointia. Toimistonhoitajien toimenkuvia kehitetään ja lokakuussa aloittanut Heidi Lappalainen tuo uutta näkökulmaa ja vahvistusta tiimiin yritysmaailmasta. Viime vuodet Tapsa on makMhy Pirkanmaan Hämeenkyrön toimistolla viljellään B. Virtanen -huumoria. Valokeilassa tällöin on sanut metsuri- ja toimihenkilötoimistonhoitaja Tapio Pälä, joka jää vuodenvaih- palkkoja sekä hoitanut metsänteessa eläkkeelle 33 vuoden työrupeaman jälkeen. omistajien puumaksut Mhy Pir- Heidi Lappalainen s. Jaakkola on Hämeenkyrön Timin tyttöjä. Hän palasi perheineen muutama vuosi sitten Hämeenkyrön Uskelaan rakennettuun uuteen omakotitaloon. Perheeseen kuuluu 2,5 ja 5,5-vuotiaat pojat ja aviomies. Kaikki Pälät ovat samaa suodenniemeläistä sukujuurta, Tapio syntyi Mouhijärvellä kuusikymmentäkolme vuotta sitten. Nuori mies teki töitä kotitilalla, opiskeli laskentatoimen merkonomiksi ja ehti myymään vakuutuksiakin. Mouhijärven metsänhoitoyhdistyksellä oli vuonna 1979 työnjohtajan paikka auki, tämän suhteen ei heti onnistanut. Silloinen puheenjohtaja kuitenkin lupasi pitää miehen mielessä ja seuraavana vuonna Tapsa pääsi aloittamaan toimistonhoitajan tehtävissä. puolisia palveluita, joihin hän vähitellen tutustuu. Palvelutarjonnan laajuus on tärkeää, sillä kaupungeissa ja metsien läheisyydessä asuvien metsänomistajien tarpeet ovat hyvin erilaisia. Yhdistyksen ilmapiiriä Heidi pitää rentona, pikkutakkien ja -kenkien sijaan näkyy maastoasuja ja kumisaappaita. Toimihenkilöissä on menossa nuorennusleikkaus ja omanikäisiä työkavereitakin suuresta porukasta löytyy. Heidi Lappalaisen tavoittaa puh. 040 8491 907 tai sähköpostilla [email protected]. Tampereelle ja takaisin Tradenomin paperit on hankittu TAMK:n Ikaalisten toimipisteestä vuonna 2001 ja työura alkoi Kyrel Oy:llä myyntiassistenttina. Vuodesta 2006 Heidi työskenteli Tampereella Tilitoimisto Westerbergillä kirjanpitäjänä, kunnes ilokseen huomasi, että Hämeenkyrössäkin tarvitaan hänen osaamistaan. Tampereen ruuhkat ovat nyt takanapäin ja Heidin perheen arki on helpompaa. Omakotitalo puutarhoineen riittää lastenhoidon ohella harrastukseksi. Tarvittaessa lastenhoitoon saa apua lähellä asuvilta isovanhemmilta. Laskemista ja laskemista, välillä metsässäkin Mhy-palvelut ja työkaverit tutuiksi Heidin mielestä yhdistyksellä on metsänomistajille tarjolla moni- Tapio Pälä jättää toimistonhoitajan tehtävät tammikuussa. Heidi Lappalainen on aloittanut toimistonhoitajana jo lokakuussa. Laskukone oli paljon käytössä, kun toimistonhoitaja ynnäsi käsin palkkoja ja mittalistoja. Kun neuvojien määrä tippui yhteen, Tapsa toimistonhoitajana laitettiin hakemaan keväisin taimia taimitarhoilta ja jakamaan niitä isännille ja metsureille. Kaikki puut mitattiin tienvarressa ja toimistonhoitajan toimenkuva laajeni tukki- ja kuitukasojen mittauksille. Toimistonhoitaja piti toimiston pystyssä ja välitti tietoa suuntaan jos toiseenkin, neuvojat olivat pääosin metsässä, eikä langattomia yhteyksiä ollut tarjolla. Monet peruspalvelut hoituivat osaavan toimistonhoitajan avulla. Mikro-Mikko2 oli ensimmäinen tietokone, jolla alkuun maksettiin palkkoja ja hoidettiin kirjanpitoa metsänhoitoyhdistyksessä. Taloushallinnon ohjelmat vähitellen laajenivat ja monipuolistuivat, toimistonhoitajat olivat atk-koekaniineina metsänhoitoyhdistyksissä. Tapsa ennakkoluulottomana oppi hyödyntämään tekniikkaa nopeasti. Hyvällä miehellä on kysyntää Ensimmäisen fuusion jälkeen Tapsa tunsi itsensä ylijäämämieheksi. Naapuriyhdistykset niin Suodenniemellä kuin Vammalassakin kaipasivat kuitenkin toimistoapua ja Virtanen kiersi useammalla toimistolla. Kaikkien esimiesten kanssa B. Virtanen ei ole tunnetusti viihtynyt, mutta laajan työkaveriporukan kanssa sitä paremmin. kanmaassa. Kaikki toimihenkilöt ovat arvostaneet Tapsan auttavaista luonnetta ja hyviä hermoja puumaksuohjelman käytössä, ohjelma on useimmille toimihenkilöille yksi haasteellisimmista. Ei edes verenpainelääkitystä Kaksi tai kolme kertaa viikossa toteutuvat kävelylenkit ja hyvät geenit ovat pitäneet eläkkeelle lähtijän hyvässä kunnossa, eikä lääkäreitä ole tarvinnut pahemmin vaivata. Moni nykyinen työkaveri haluaisi eläköityä yhtä hyvässä kunnossa, sitten omalla vuorollaan. Kuntoa ovat ylläpitäneet myös entisen kotitilan työt, joita tyttären emännöimällä tilalla aika ajoin riittää. Samalla Tapsa auttelee vielä tilalla asuvia vanhempiaan ja hoitaa pappanvirkaa 2,5 vuotiaan tyttärentyttären Emman kanssa. Anita Vilén-Hemilä metsäasiantuntija Mhy Pirkanmaa 12 Metsänomistajat 4/2013 Vammalan ja Mouhijärven maastotarkastukset onnistuneita Koivikon kuntoon laittaminen toi Antilan perheelle taulutelevison Mhy Pirkanmaa oli valittu yhdeksi PEFC-sertifioinnin tarkastuskohteeksi. Yhdistyksen toimintaa tarkastettiin toimistolla ja maastotarkastuksia tehtiin Vammalan ja Mouhijärven metsissä. Metsurit ja koneyrittäjät olivat tehneet hyvää jälkeä. Mutta yhdistyksen toiminta ei täyttänyt täysin kaikkia sertifiointivaatimuksia. Mhy Pirkanmaan huhtikuusta syyskuun loppuun jatkuneelle energiapuukilpailulle on löydetty voittaja. Turo Antila ei edes tiennyt olevansa mukana kilpailussa. Hänen esimerkkinsä ansiosta myös kolmella naapuritilalla laitettiin nuoria metsiä kuntoon mhy:n korjuupalveluna. Lopulliset ryhmäsertifioinnin tulokset selviävät joulukuun puolella. Ensi vuoden jälkeen kriteerit ja ryhmäsertifioinnin vastuut ovat muuttumassa. Metsänomistajien liitot ovat olleet ryhmäsertifikaatin hakijoita ja haltijoita ja organisoineet alueensa sertifiointiin liittyvän toiminnan. Suunnitellun metsänomistajajärjestön muutoksen myötä ryhmä- sertifiointi pitänee järjestää uudella tavalla. Vaatimukset tuttuja metsänomistajille Mhy:n jäseninä metsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa. PEFC:stä voi irtautua ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistykselle tai liitolle. Mutta lähes kaikki metsänomistajat ovat hy- Metsuri Ilkka Sariluoto oli auditoija Christian Hornborgin mukaan jättänyt oikeaoppisesti tulevan säästöpuuryhmän alustan koskemattomaksi jo ennakkoraivauksessa. Tyytyväinen kenttäesimies Janne Ranta keskellä. väksyneet vaatimukset ja pysyneet mukana. Sertifiointi tuo hyvinvointia sekä metsille, että metsistä toimeentuloa ja virkistystä saaville ihmisille. Joskus metsänomistaja haluaisi toimenpiteitä, joihin motokuski tai maanmuokkaaja ei voi suostua. Tällaisia ovat esim. säästöpuiden poistaminen tai ojien perkaaminen järveen asti. Tällöin on järkevintä keskustella metsäasiantuntijan kanssa. Haasteellisimpia kriteereitä kaikille toimijoille ovat erilaiset säästettävät kohteet ja vesiensuojelu, niissä tulee helposti poikkeamia. Yrittäjätkin mukana sertifioinnissa Yhdistyksemme kaikkien metsureiden ja yrittäjien pitää kuulua Pirkanmaan ryhmäsertifiointiin. Tällä tavalla varmistetaan, että sertifioitua puuta myyvät metsänomistajat saavat palvelunsa kriteerit täyttäviltä toimijoilta. Monilla yrittäjä- ja työnantajavelvoitteilla pyritään tekemään kilpailusta rehdimpää ja tasapuolisempaa. Metsäala ei halua rakennusalalta tuttuja ongelmia. Sertifioinnissa Mhy Pirkanmaalla ja sen laajalla yrittäjäporukalla on vielä parannettavaa. Hämeenkyrön Heinijärvellä sijaitseva maitotila metsineen on ollut 31-vuotiaan Turon omistuksessa jo seitsemän vuotta. Voittokohde sijaitsee erillisellä lohkolla, jonka Turon vanhemmat hankkivat vasta 2000-luvulla. Nuori kuuden hehtaarin koivikko oli kesäkorjuukelpoinen ja kaikki puutavaralajit hakattiin karsittuna rankana samaa kasaan. Suotuisa kesä on kuivattanut energiapuut ja talvella pystytään tekemään rekalle kääntöpaikka viereiselle pellolle. Puut ajetaan terminaaliin haketettavaksi ja edelleen Tampereelle Naistenlahden lämpölaitokselle poltettavaksi. Yksi kohde ja monenlaista hyötyä Turo poikkesi muissa asioissa mhy:n Hämeenkyrön toimistolla, jossa kaivettiin kohde metsäsuunnitelmista esiin. Turo ei pitänyt asiaa ajankohtaisena, mutta Jani Ahon neuvot vakuuttivat. Kohteen Kemera-kelpoisuus toi metsänomistajalle pinta-alatuen ja metsänhoitoyhdistykselle korjuutuen, korjuutuki vaikuttaa aina positiivisesti myös metsänomistajalle maksettavaan kantohintaan. Turolla on verotuksessa metsävähennystä käyttämättä, joten sekin vaikutti. Voittokohde kasvaa ensi kesänä silmissä, sillä latvus hyödyn- tää nopeasti vapautuneen tilan. Kun yhteyttämispinta-ala kasvaa, myös puusto kasvaa. Talvella katsellaan neljän silmäparin voimin kotona taulutelevisiota, myös esimerkkiä seuranneet naapurit toivotetaan tervetulleiksi katselupuuhiin. Anita Vilén-Hemilä Tule Penan kanssa kahville! Pentti Tanhuanpää siirtyy eläkkeelle, mutta kahvittelee vielä Lempäälän toimistolla pe 13.12. klo 12 - 16. Tule kuuntelemaan viimeiset neuvot ja muistelemaan menneitä! Anita Vilén-Hemilä Mhy Pirkanmaa yhteystiedot Toimistot Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntijat palveluksessanne Hämeenkyrö (päätoimisto) Härkikuja 3 PL 39 39101 Hämeenkyrö Puh. 040 541 1350 AKAA Janne Maijala 040 415 1435 [email protected] länsiosa Aapo Latvajärvi 050 547 7300 [email protected] PIRKKALA Juha Lehtonen 0400 636 262 [email protected] Vammalan Kaukola ja Kalliala Jari Viitanen 0400 745 266 [email protected] Arto Sivén 0400 636 115 [email protected] Savikoski ja Taipale Sisättö ja Juhtimäki Erkko Koivurinne 0400 837 218 [email protected] SASTAMALA Mouhijärvi Juha Lehtimäki 0500 336 409 [email protected] TAMPERE Juha Lehtonen 0400 636 262 [email protected] Suodenniemi Antti Niskanen 0400 339 843 [email protected] Neuvontapiste tamperelaisille Anita Vilén-Hemilä 040 585 0267 [email protected] Vammalan Eko, Illo ja Sammaljoki Petteri Leppikoski 050 565 1591 [email protected] VALKEAKOSKI Janne Maijala 040 415 1435 [email protected] Ikaalinen Itsenäisyydenkatu 8 as 1 39500 Ikaalinen Lempäälä Naperonpolku 4 37570 LEMPÄÄLÄ Mouhijärvi Uotsolantie 43 A 38460 Sastamala Vammala Nuutilankatu 4 38200 Sastamala Tampere Näsilinnankatu 48 D 33100 TAMPERE Ajanvaraukset etukäteen puh. 040 585 0267 HÄMEENKYRÖ itäosa Timo Harjuntausta 0400 837 215 [email protected] länsiosa Jani Aho 050 564 8054 [email protected] IKAALINEN itäosa Jukka Janakka 0500 335 528 [email protected] KIIKOINEN Jari Viitanen 0400 745 266 [email protected] LEMPÄÄLÄ Juha Lehtonen 0400 636 262 [email protected] NOKIA Markku Uosukainen 0400 859 500 [email protected] Kauniainen Juha Lehtimäki 0500 336 409 [email protected] Vammalan Karkku, Kärppälä ja Vataja Pekka Tuomisto 050 565 1593 [email protected] VESILAHTI Arto Sivén 0400 636 115 [email protected] s-posti: [email protected] • www.mhy.fi/pirkanmaa • www.metsanomistajat.fi YLÖJÄRVI kirkonkylä, Lempiäniemi ja Takamaa Markku Uosukainen 0400 859 500 [email protected] Mutala ja Kyrönlahti Timo Harjuntausta 0400 837 215 [email protected] Viljakkala Erkko Koivurinne 0400 837 218 [email protected]