1(4) 31.10.2014 Jäsentiedote 2/2014 Talven odottelussa on mukava muistella menneitä. Seuran tämän vuoden toimintaan sisältyi kaksi isohkoa tapahtumaa: Toinen niistä toteutui kesäkuussa, jolloin teimme 4-päiväisen matkan rajan takaiseen Karjalaan, ja toinen lokakuussa, jolloin olimme mukana omalla osastolla isossa, valtakunnallisessa ”Kuulutko sukuuni?” tapahtumassa Vantaan Hiekkaharjussa. Myös seuran esite valmistui sinne. Ensi kesän tärkein tapahtuma toteutuu Tampereella: Seuran sukukokous, josta aloitamme uuden toimikauden vuosille 2015-2017. Antoisa matka Karjalan mailla Sukuseura teki 4-päiväisen matkan Venäjän Karjalaan kesäkuun lopulla. Lähdimme Joensuun linjaautoasemalta aamulla 26.6. ja palasimme samaan paikkaan 29.6. illalla. Kiersimme Karjalassa maita, joita isät ja isoisät kulkivat noin 70 vuotta sitten ase kädessä, ja sivusimme paikkoja, joissa osa Riissasista on asunut ennen siirtymistään nykyisen Suomen alueelle. Oppaanamme oli sotahistorian huippuasiantuntija ev. evp. Pekka Ripatti. Ylitimme rajan Värtsilässä, josta jatkoimme Ruskealan kautta Laatokan itäiselle rantatielle. Matkan aikana opas kertoi yksityiskohtaisesti tien lähimaastossa v. 1941 tapahtuneesta suomalaisten sotajoukkojen etenemisestä. Oman suolansa sotahistoriaan toi ”Tuntemattoman sotilaan” joukkojen liikkeiden selostus omien joukkojen osana. Laatokan rannalla maisemat ovat erityisen kauniita. Ensimmäinen pysähtymispaikkamme oli Salmi, jossa kahvittelimme ja tutustuimme Salmin rauniokirkkoon. Matkalaiset Salmin rauniokirkon rappusilla Jo ensimmäinen päivä antoi paljon: Tutustuimme taistelupaikkoihin ja muistomerkkeihin, ja saimme tietoa tunnelmista eri osapuolten kesken. Illan katveessa saavuimme Aunukseen, jossa yövyimme Hotelli Aunuksessa. Hotelli Aunuksesta kohti Pyhälle Kolminaisuudelle omistettua Aleksanteri Syväriläisen luostaria Toisen päivän aamulla lähdimme Makriäjoen rantatietä vanhojen karjalaiskylien läpi kohti Aleksanteri Syväriläisen luostaria. Hotellimme johtaja oli toiminut luostarin oppaana, joten saimme hänet mukaan luostariin. Syväriläisen luostari on erittäin vanha, ollut Rossinin järven rannalla jo 500 vuotta. Pyhittäjä Syväriläinen syntyi v. 1448 pienessä vepsäläiskylässä. 26-vuotiaana hän siirtyi Valamon luostariin. Oltuaan 13 vuotta luostarissa hän kuuli äänen, joka kehotti häntä palaamaan kotiseudulle. Hän palasi v. 1487, ja asui yksin metsässä, Rossinin järven rannalle rakentamassaan majassa 7 vuotta. Eräs nuori metsästäjä löysi kuitenkin hänet, jolloin pyhä Syväriläi- 31.10.2014 Jäsentiedote 2/2014 2(4) nen pyysi ettei hänestä kerrottaisi kenellekään. Metsästäjä kuitenkin kertoi veljelleen ja sana lähti leviämään, jolloin pyhän miehen läheisyyteen alkoi muuttaa väkeä, ja luostari alkoi muodostua. Aleksanteri Syväriläisen luostari ja kellotorni Aamupäivä luostarissa oli etenkin ortodoksimatkaajalle vaikuttava. Vierailumme osui luostarin igumenin (johtajan) juhlapäivään, ja piipahdus pääkirkon juhlaliturgiassa, upea ”taivaisiin kurottuva” ikonostaasiseinä, tuohukset, väen paljous ja ammattilaulajista koostetusta juhlakuorosta helisevät kirkkolaulut herkistivät mielen ja tekivät todella syvän vaikutuksen! Jatkoimme matkaa Syvärin toiselle puolen, jota seuraten ja taistelupaikkoja opiskellen jouduimme ”huonoille teille” Äänisen länsirannalla. Rantatietä hiljalleen ajellen pääsimme illan suussa Petroskoihin, jossa vietimme seuraavat kaksi yötä. aseveljeyttä saksalaisten kanssa. He tukivat Venäjää monella tavalla: mm. USA toimitti hyvin mittavaa materiaalista apua, ja näinollen suomalaisten eteneminen Karjalassa oli liittoutuneille selkeä ongelma. Suomea oli painostettu jo aikaisemmin, ja annettu ymmärtää ettei aseveljeys Saksan kanssa ole hyväksyttävä asia. Karhumäki katkaisi lopulta kamelin selän, ja saimme itsenäisyyspäivän kunniaksi uuden ”herrasmiesvihollisen”. Tämä ei kuitenkaan lopettanut suomalaisten etenemistä, sillä joukoille oli annettu tavoitteeksi Poventsa Äänisen pohjoispäässä. Poventsan valtaajat yritettiinkin hukuttaa räjäyttämällä osa Stalinin kanavan suluista, jolloin Poventsan yli pyyhkäisi yli 30°C pakkasessa hyökyaalto, joka hukutti joukon suomalaisia. Paluumatkalla kävimme Stalinin aikaisessa Sandarmo:n teloituspaikassa. Nykytietojen mukaan alueella on teloitettu vv. 1931-41 valtion vihollisia, Solovetskin luostarin vankeja, Stalinin kanavalla loukkaantuneita, poliittisia vankeja ja vähemmistökansallisuuksiin kuuluvia ihmisiä n. 35 000. Alue on hoidossa ja sen alkupäässä on pieni kappeli ja joukkohautojen alueella on monenlaisia muistomerkkejä. Teloitetuille suomalaisille ei muistomerkkiä vielä ollut, mutta hanke sen hyväksi on käynnissä. Kappelissa on paikka tuohuksille ja luettelo, jossa toistaiseksi on vasta n. 1 000 nimeä teloitetuista. Paikka ei ole ns. ”mieltä ylentävä”, mutta antaa konkreettisen kuvan diktatuurin synkistä puolista. Sandarmo:n joukkohauta-aluetta Ihana vanha kirkko Äänisen rantamaisemissa Petroskoista käsin vierailimme Karhumäessä ja Poventsassa seuraten isien ja isoisien reittiä jatkosodan aikaisissa taisteluissa. Karhumäen valtauksen aikaan 6.12.1941 Englanti julisti Suomelle sodan. Liittoutuneet olivat katselleet pahalla silmällä suomalaisten Viimeisenä matkapäivänä tutustuimme paluumatkalla Kinnermäen kauniiseen karjalaiskylään, ja nautimme siellä maittavan lounaan. Asiantuntijaoppaanamme oli kylässä ympärivuotisesti perheineen asuva touhunainen Nadja Kalmykova. Kinnermäki on vanha kylä: rekisterimerkintä siitä löytyy jo vuodelta 1563. Kylässä on satoja vuosia vanhoja taloja, 3(4) Kinnermäen karjalaiskylä on idylli vailla vertaistaan. jotka alun perin muodostivat ympyräkylän. T.s. talojen päädyt osoittavat kylän keskipisteenä toimivaan 1700-luvulta peräisin olevaan tsasounaan ja hautausmaahan. Oulu on ottanut Kinnermäen sydämen asiakseen. Sen on saanut aikaan Nadja-oppaan sisko Olga Gokkojeva. Sisarusten elämäntyökseen ottama tavoite (tehdä Kinnermäestä maailmankuulu suojelukylä)on osin jo toteutunut. Kylästä on kehittynyt suosittu pienryhmien matkailukohde, ja m m . Karjalan tasavalta on luokitellut Kinnermäen suojelukyläksi. -Haluatko tietää enemmän matkasta? Tarkka kertomus löytyy netistä: www.riissastensukuseura.eu. 31.10.2014 Jäsentiedote 2/2014 kahdessa kerroksessa, ja näytteilleasettajina oli sukuseuroja, tutkimusyhteisöjä, sukututkijoita ja kaupallisia alaan liittyviä yrityksiä. Luentosalissa pyöri lisäksi molempina päivinä koko joukko toinen toistaan mielenkiintoisempia esitelmiä niin sukutyön vastaalkajille kuin pidemmälle ehtineille. Tapahtumaa on järjestetty tätä ennen jo 14 kertaa, Riissasten sukuseura osallistui tapahtumaan nyt ensi kertaa. Väkeä tapahtumassa riitti molempina päivinä ”tuvan täydeltä”: kontakteja solmittiin, tietoja hankittiin, vaihdettiin, päivitettiin ja muistiin merkittiin… Myös isälinjan DNA-tutkimus lähti liikkeelle, ja seuran sukututkijalla, Annella, on ”töitä tiedossa” tapahtumasta hyötymänsä n. 196 000 nimikkeisen tietokannan seulomisessa! Osastolla vuorottelivat Jorma Riissanen (pj), Raija Riissanen (siht), Anne Ratilainen (sukututkija), JuhaPekka Väinönpka Riissanen (hall.jäsen) ja Eija Räsänen (vpj), joka suunnitteli ja toteutti osaston ilmeen Martti Räsäsen (seuran jäsen) avustamana. Kosolti kokemuksia Vantaalta Vilskettä ja hulinaa, mutta myös monitahoista ja – tasoista, sekä osallistujien omia sukutaustoja selvittävää että seuran sukututkimusta edistävää, tietojenvaihtoa koimme kosolti Vantaan seudun sukututkijoiden järjestämässä isossa, valtakunnallisessa sukutapahtumassa 11.-12.10. Vantaan Hiekkaharjussa. Tapahtuma isossa ammattioppilaitoksessa toimi Sukututkijoille Vantaan tyyppinen tapahtuma on tärkeä: Vihjeitä ja tietoa voi löytyä mitä erilaisimmista lähteistä. Tässä eräs esimerkki! Seuran esite valmistui Riissasten osasto herätteli väkeä väreillä ja selkeydellä. Palveluvuorossa seuran sihteeri ja sukututkija. Sukuseuraamme voi esitellä nyt myös esitteellä, joka valmistui uunituoreena Vantaan tapahtumaan. Esite on pienikokoinen, taskuun sopiva, 6-sivuinen 4-väriesite, ja se kertoo olennaisimmat asiat seurastamme. Jos sinulla on väritulostin, voit printata esitteen 2-puoleisena seuran nettisivuilta. Tai jos haluat, että lähetämme sen tai niitä, ota yhteys Jormaan (pj), puh. 0400 505 240, s-posti: [email protected], Eijaan (vpj), puh. 040 501 9358, s-posti: rasaska@luukku. com tai Raijaan (siht), puh. 0400 765 860, s-posti: [email protected]!! 31.10.2014 Jäsentiedote 2/2014 4(4) Tamperetta kohti… Oletko maksanut v. 2014 jäsenmaksun? Jos olet unohtanut maksaa seuran jäsenmaksun vuodelle 2014, tee se mahdollisimman pian. Jäsenmaksummehan on varsin pieni, mutta kerran vuodessa maksettava ja seuramme toiminnalle erittäin tärkeä tulolähde! Kertauksena tiedot: • • henkilöjäsenmaksu: 25 €/hlö/vuosi perhejäsenmaksu: 35 €/perhe/vuosi Seuran pankkiyhteys: FI5610213000615747 Maksun saaja: Riissasten sukuseura ry. Vuoden 2015 tärkein tapahtuma on seuran sukukokous, joka aiempaan tapaan pidetään heinäkuun alkupuolella. Hallitus on tehnyt jo päätöksen, että sukukokous pidetään 4. – 5.7.2015 Tampereella, ohjelma yksityiskohtineen ja tila järjestyksessään kolmatta seuran sukukokousta varten on vielä työn alla. Laita kuitenkin päivämäärät jo tässä vaiheessa allakkaasi ja muistuta niistä muitakin läheisiäsi, lapsiasi ja lastenlapsiasi. Tarkka paikka ja yksityiskohtainen ohjelma sääntöjen mukaisen pakollisen osuuden lisukkeiksi valmistellaan hallituksessa tämän vuoden loppuun mennessä. Ja tottahan toki tiedotamme niistä jäsenille vuoden 2015 alkupuolella. MUISTA merkitä maksutietoihin myös nimitiedot henkilöistä, joita maksamasi jäsenmaksu koskee! Toivotamme kaikille Riissasten sukuseuran jäsenille, tukijoille ja heidän läheisilleen Rauhoittavaa loppuvuotta 2014 & Virkistävää juhla-aikaa Joulun pyhien, Uuden Vuoden ja Loppiaisen perinteikkäissä tunnelmissa! Toimitaan ensi vuonna ja tulevinakin topakasti, terhakasti ja tuloksellisesti kuten tähänkin asti! Hallitus Riissasten sukuseura ry. Nettisivut: www.riissastensukuseura.eu. Pankkiyhteys: FI5610213000615747. Puheenjohtaja: Jorma Riissanen, Kirkkotie 35, 04310 TUUSULA, puh. 0400 505 240, Email: [email protected]. Varapuheenjohtaja: Eija Räsänen, Utriaisenniementie 1, 80510 ONTTOLA, puh.040 501 9358, Email: [email protected]. Sihteeri: Raija Riissanen, Kalevankatu 11 C 19, 80110 JOENSUU, puh. 0400 765 860, Email: [email protected]. Sukututkija: Anne Ratilainen, Kangastie 29 C 7, 80710 LEHMO, puh. 044 565 1597, Email: [email protected].