Kotinurkka 2/2006
Numero 2 / 2006 M I K K E L I N V U O K R ATA L O T O Y: N A S U K A S L E H T I Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 2 sivu Numero 2 / 2006 Toimitusjohtajan mietteitä M ikkelin Vuokratalot Oy:n ensimmäinen asukkaille ja yhteistyökumppaneille suunnattu asukaslehti ilmestyi toukokuussa 1996, kymmenen vuotta sitten, Mikkelin Vuokratalot Oy nimisenä. Seuraavan vuoden toinen numero, historian neljäs asukaslehti, ilmestyi jo Koti Nurkka nimellä. Koti Nurkka nimen asukkaat valitsivat vuoden 1997 alkupuolelle järjestettyyn nimikilpiluun jätettyjen 37 ehdolla olleen nimen joukosta. Lehden kaksitoista ensimmäistä numeroa, vuoteen 2001 asti, ilmestyivät tabloid-sivuformaattissa mustavakoisena punaisella tai sinisellä värillä korostettuna. Vuodesta 2002 vuoteen 2004 lehti ilmestyi monivärisenä ja vuodesta 2005 alkaen nykyisessä asussaan. K ymmenen vuotta sitten kirjoitin toimitusjohtajan mietteinä mm. seuraavaa: ”Toisaalta on todettava, että talon ja sitä ympäröivän pihamaan viihtyisyyteen ei voi vaikuttaa ainoastaan kiinteistöhenkilökunta, vaan asukkailta toivotaan yhteispeliä kiinteistöhenkilökunnan kanssa. Mitä vähemmän roskaamme ja sotkemme paikkoja, sitä enemmän kiinteistöhenkilökunnalle jää aikaa ”vikojen” ennaltaehkäisyyn. Ei saisi enää ajatella niin, että talkkarihan tästä palkan saa, hoitakoot hommansa, vaan puhalletaan yhteiseen hiileen meidän kaikkien asuinympäristön viihtyvyyden parantamiseksi. Sen minkä teet asuintalosi parhaaksi teet itsesi ja koko yhtiön parhaaksi.” Teksti taitaa istua edelleen sopivasti myös tämän päivän elämänmenoon. Vai kuinka? V iime kesänä kävimme isännöitsijäpalaverissa arvokeskustelua sanojen asunto ja koti välillä. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että Mikkelin Vuokratalot Oy ei omista ainoatakaan kotia vaan noin 2800 asuntoa. Aiheen keskusteluumme antoi asunnonvälittäjien mainoksissa lisääntynyt koti sanan käyttö asuntojen myynti ja vuokrausilmoitusten yhteydessä. Asunnonvälittäjät myyvät tai vuokraavat asuntoja nykyisin mm. seuraavasti alkavilla ilmoitusteksteillä ” Kun haet kotia, ota yhteys”, ”Koti etsii ihmistä”, ”Ihminen etsii kotia”, ”Vuokraa itsellesi pikkuisen parempi koti”, ”Onko tässä uusi kotisi?”, ”Kivitalo kutsuu kotiin”, ”Kestäviä koteja”, ”Kerrostalokodit Vesijärven rannalla” jne. En voi syyllistää ainoastaan asunnonvä- littäjiä koti sanan lisääntyneestä käytöstä kun kyseessä on asunto, koska myös omassa toiminnassamme vilahtelee joskus koti asunnon sijasta. Veli-Pekka Sinkko antaani asunto ja koti sanojen välillä perustelen mm. seuraavasti. Asunto on ”kauppatavaraa”, joka vaihtaa omistajaa tai haltijaa oston tai vuokrauksen yhteydessä. Ilman asuntoa ihminen ei yleensä tule toimeen, sillä ihminen tarvitsee asunnon luonnonvoimia, kylmää, sadetta, tuulta ja myrskyä vastaan sekä suojaksi lähipiiriin kuulumattomilta ihmisiltä sekä eläimiltä. Asunto on suurimmalle osalle ihmisistä välttämättömyys, tosin on myös muistettava, että yhteiskunnassamme elää marginaalinen osa ihmisiä jatkuvasti vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomuus näissä tapauksissa on useimmiten asunnottoman omasta välinpitämättömyydestä johtuvaa, omien velvoitteiden laiminlyömistä tai tietoinen valinta. K K otia sen sijaan ei voi myydä. Koti on yksilöity asunto, johon liittyy kunkin asukkaan oman toiminnan kautta muodostuneet muistot ja mielikuvat, menneisyys ja tulevaisuus, elämän rytmit ja arkirutiinit. Asunnosta tulee koti siellä asuvien ihmisten omien halujen, mieltymysten, kalustuksen ja esineiden kautta. Asunnosta koti eroaa siinä, että koti on taatusti aina yksilöllinen vaikka se pohjaratkaisultaan on täsmälleen samanlainen kuin samassa kerros- tai rivitalossa sijaitseva toinen asunto. Kotia ei voi luoda yhdellä kertaa eikä se ole valmis tiettynä ajankohtana kuten asunto, joka saa muotonsa rakennuksen valmistumisen yhteydessä. Koti etsii muotoaan koko ajan, se elää. Mikkelin Vuokratalot Oy omistaa siis 2800 asuntoa eikä yhtään kotia, ainakin minun mielestä. K iitokset kuluneesta vuodesta ja hyvää joulunaikaa asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja Lintujen ruokinta Haluamme muistuttaa lintujen ruokinnasta. Lintuja on mukava katsella. Hyvää tarkoittavat ihmiset ruokkivat lintuja ja tuntevat mielihyvää voidessaan auttaa metsän pikkulintuja. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli: linnut sotkevat ulosteillaan parvekkeilla tuuletuksessa olevat tekstiilit, seinät, ikkunat ja muutenkin ympäristö sotkeentuu lintujen vierailuista. Oma lukun- sa ovat ruokintapaikan houkuttelemat rotat ja muut jyrsijät. Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelujärjestys kieltää lintujen ruokkimisen taajama-alueella ilman kiinteistönomistajan lupaa. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä noudatetaan kaupungin ympäristömääräyksiä, joten lintujen ruokinta parvekkeilla ja tuuletuspaikkojen läheisyydessä on kielletty. N u m e r o 2 / 2006 3 sivu ASUKKAAN VELVOLLISUUS ilmoittaa havaitsemistaan vioista Järjestyssäännöissä on kohdassa kuusi (6.) maininta siitä, että asukkaan on viipymättä ilmoitettava huoneistossa havaitsemistaan vioista isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle. Ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksen. Ohessa olevissa kuvissa on vesivahingon aiheuttanut vaurio keittiön hanassa. Hanaa tarkastellessa voi havaita suuria, vuotaneesta tiivisteestä, johtuvia kalkkikertymiä. Lisäksi hanan kiinnitys tiskipöytään on ollut huono ja hana on päässyt heilumaan edes takaisin terävää tiskipöydän reunaa vasten. Lopulta kupari- putket leikkautuivat lähes poikki ja vesi syöksyi keittiöön aiheuttaen mittavat vahingot kyseiseen asuntoon ja kahteen alapuolella olevaan. Tiivisteen korjaus ja hanan kiristys olisi vienyt aikaa 10 – 30 minuuttia ja maksanut muutamia euroja. Kuivatus ja vaurioiden korjaus maksaa tuhansia euroja. Ilmoittamalla havaitsemistaan vioista ja vaurioista asukas poistaa itseltään vastuun mahdollisista vahingoista. Isännöitsijän tai kiinteistönhoitajan välinpitämättömyys ilmoituksia kohtaan asettaa heidät syyllisten penkille. PESUAIKAA JOULULAHJAKSI 31.12. asti pesupoletin (17,00 €) ostajalle pesuaikaa joululahjaksi 7,50 €. Poletteja saa toimistostamme. T ÄSSÄ NUMEROSSA: 2 Toimitusjohtajan mietteitä 10 Haukivuori osaksi Mikkeliä 2 Lintujen ruokinta 11 Maksut 1.1.2007 alkaen 3 Asukkaan velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan vioista 12 Sairaalan välikatot ja elämänmuutoksia 3 Pesuaikaa joululahjaksi 4 Mitä kuuluu Otavaan? 6 Mikkelin Vuokratalot Oy:n henkilökunta koulutuksessa 7 Taloutta 2007 8 Asukastoimikunnat 13 Ajankohtaista rakentamisessa 14 Joulu, ihana ja turvallinen joulu 14 Lajittelusta 16 Toimistomme aukioloajat 16 Palautelaatikko 16 Muutoksia yhtiön toiminnassa 16 Isännöitsijöiden tavoitettavuuus 4 sivu Numero 1 / 2006 Mitä kuuluu Otavaan? Otava, tähtikuvion mukaan nimetty Mikkelin kaupunginosa, sijaitsee vartin automatkan päässä torilta. Etäisyys ei päätä huimaa, mutta eroja lähempänä keskustaa oleviin taajamiin verrattuna on kuitenkin olemassa. Yksi on selvästi se, että tyypillisen lähiömeiningin sijaan Otavassa vallitsee enemminkin kylähenki. Kolkkojen kerrostalolähiöiden kasvatille voi tulla yllätyksenä, että niinkin lähellä keskustaa on maalaisidylli, joka on täynnä niin suuria ja pieniä kodikkaita puutarhan keskellä pilkottavia puutaloja. Opiskelija-asuntoloita rakennettiin taajamaan takavuosina merkittävästi. Otavasta löytyy myös Mikkelin Vuokratalot Oy:n miellyttäviä rivitaloja, joissa asuu kaikin puolin tyytyväisen tuntuisia ihmisiä. Vaan totta se on. Kuntaliitoksen myötä kaksituhatta luvun alussa Otavassa olleet Mikkelin maalaiskunnan vuokratalot sulautettiin Mikkelin Vuokratalot Oy:hyn. Nykyisin taloja on seitsemi- senkymmentä, joista ilahduttavan moni on remontoitu. Jaana Kontinen asuu Ollintiellä kouluikäisten Pyryn ja Jetron kanssa yhdessä näistä remontoiduista kolmen huoneen rivitaloasunnoista. Lisäksi taloa asuttavat venäläinen Sasha-kissa, Oliver ja Lumi -nimiset hiiret, joista Lumen tunnistaa lyhyemmästä hännästä. Viihtyisästi sisustetun asunnon useissa näyttävissä ja selkeästi huippuhyvin hoidetuissa akvaarioissa asustelevat eksoottiset kalat. – Viisi vuotta olen asunut Otavassa. Täällä on pikkuväen hyvä kasvaa. On lyhyet koulumatkat, lähipalvelukeskuksesta saa päänsärkyyn apua ja muutenkin peruspalvelut toimivat. Pojilla on tilaa leikkiä ja tulevaisuudessa he voivat ajella mopoilla turvallisemmin kuin lähempänä keskustassa, Kontinen kertoo. Kuntaliitoksen myötä asuminen ei muuttunut Kontisen mielestä paljoakaan. – Tai kyllä itse asiassa jotkut asiat muuttuivatkin. Vesimaksut, sähkömittaus, remontit ja vuokra nousivat, jos rehellisiä ollaan, Kontinen listaa. Mutta eipä se paljon mitään haittaa. Tämä uusi asunto on kyllä kiva. Ihan ykkönen. – Olen hurahtanut siihen, että ikkunasta näkee vuodenaikojen vaihtelut niin hyvin. Syksylläkin pellot ja vaahtera olivat tosi nättejä. Nytkin talvella vähäinen aurinko pilkottaa hienosti asunnon ikkunoihin. Tästä on hirveän kiva katsella luontoa ja sen ilmiöitä, Kontinen iloitsee ja katsoo keittiönsä ikkunasta lumista maisemaa. Kontisen pojatkin viihtyvät hyvin. Remontin myötä tullut sauna on ollut ahkerassa käytössä, ja pihalla on uudet leikkitelineet. – Kyllä me saunotaan paljon. Varsinkin Jetro on ihan saunapeto, Kontinen naurahtaa. – Ihan kivaa on täällä, kuittaa Jetro itsekin. Mutta kyllä ne vanhat leikkitelineet olivat parempia. Keinut varsinkin ja se entinen maja, poika toteaa. Äiti hymähtelee vieressä, että ei maja täyttänyt kyllä mitään turvatarkastusten vaateita. Mitään valitettavaa ei oikeastaan Kontiselta löydy. Lumityöt hoituvat kiitettävästi ja korjaustyötkin ajallaan. – Niin, kyllä me tyytyväisiä ollaan ja tulevaisuudessakin täällä asutaan. Kontinen tiivistää. Jaana Kontinen asuu Ollintiellä kouluikäisten Pyryn ja Jetron kanssa yhdessä näistä remontoiduista kolmen huoneen rivitaloasunnoista. N u m e r o 1 / 2006 5 sivu Otava Yhtenä kiinteistönhoitajana toimiva Sirpa Ollikainen on tehnyt Otavassa töitä melkeinpä koko ikänsä. Samaa vakuuttaa yhtenä kiinteistönhoitaja toimiva Sirpa Ollikainen. Ollikainen on tehnyt Otavassa töitä melkeinpä koko ikänsä, joten luulisi hänen tietävän mistä puhuu. – Olen ollut töissä täällä vuodesta 1986 lähtien. Ensin maalaiskunnan puolella ja nyt Mikkelin Vuokratalot Oy:llä. Kuntaliitos ei tosin tuonut töihin juurikaan mitään muutoksia, ehkä lähinnä lisää huoltotöitä, Ollikainen kertoo. Yleiseen työnkuvaan Ollikainen kuuluu muun muassa ulkotöitä, siivousta ja remonttitöistä lähinnä maalausta. Äkkiseltään hänelle ei tule mieleen mitään yllättävää. – Ihan hyvin kaikki sujuu, kyllä täällä pärjää. On tietynlainen vapaus ja tuttujen ihmisten parissa työskentely on mukavaa. On mukava kuulla kun ihmiset ovat tyytyväisiä, enkä haluaisi tehdä töitä muualla, Ollikainen summaa. Kuvia taloista voi käydä katsomassa Mikkelin Vuokratalojen kotisivuilta: www.mikkelinvuokratalot.fi Heta Heiskanen Otava on 2000 asukkaan kohtuullisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut tarjoava taajama, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Savon radan valmistuttua 1889 Otava lähti kehittymään ja sittemmin asutus ja palvelut ovat vakiintuneet alueelle. Historiansa aikana Otava on tunnettu sahastaan ja satamastaan. Nyt rautatieasemakin on jo hiljentynyt, mutta viitostie viistää taajaman ohi. Moni pysähtyi takavuosina rinkelikioskille, mutta se on jo siirtynyt osaksi kylän historiaa. Otavalaisen perinteisen takomon näyttävät portit toimivat nykyään taajaman merkkinä autoilijoille Yli satavuotias vapaan sivistystyön linnake, Otavan Opisto, seisoo tutulla paikallaan remontin jälkeen ylväänä paikoillaan kyljessään koulu, ruokala ja asuntola. Elokuun alussa vanhan ja onnellisen jazzin ystävät kokoontuvat opiston vehmaaseen pihapiiriin piknikille tuttavineen. Otavassa on varsin hyvä palvelutaso: ravintoloita, kauppoja, huoltoasemia. Maalaiskunnan liitoksen myötä vuodesta 2001 lähtien Otava on kuulunut Mikkeliin. Otavalaiset itse markkinoivat aluetta muun muassa Puulan, luonnonrauhan, Otavan Opiston, Ryöppään tuulimyllyn ja iloisten kyläläisten avulla. Otavassa Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistuksessa on viisi kiinteistöä. Kiinteistöt ovat yhtä kustannuspaikka lukuun ottamatta rivitaloja. Kiinteistöhoitajien puhelinnumerot löytyvät kiinteistötietojen jälkeen. osoite valm. vuosi asuinneliöt huoneistoja puhelin Ollintie 3-5 1989 651,5 11 020 751 9469 Antintie 3 1988 1113,5 19 020 751 9470 Notkotie 1-3 1992 914,0 14 020 751 9471 Ollintie 15-17 1982-86 peruskorjaus 2006 1212 22 020 751 9477 Mäntytie 6-8 2165,5 34 020 751 9480 1973 6 sivu Numero 1 / 2006 Mikkelin Vuokratalot Oy:n HENKILÖKUNTA KOULUTUKSESSA Markkinointivalmennus Mikkelin Vuokratalot Oy on aloittanut yhdessä kuuden muun kiinteistöyhtiön kanssa markkinointivalmennuksen. Vakituisessa ja kokopäiväisessä työsuhteessa oleva henkilökunta on syksyn aikana osallistunut kolutukseen, jonka tarkoituksena on lisätä henkilökunnan tietoisuutta muuttuvista markkinatilanteista asuntojen vuokrausalalla. Kouluttajat ja Mikkelin Vuokratalot Oy: n toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko ovat korostaneet asiakkaan huomioonottamista ja yhtiön imago-kysymyksiä. Asiakkaan huomioiminen ja lupausten pitäminen ovat tärkeitä asioita ja luovat pohjan hyvälle asiakassuhteelle. Kouluttajina ovat olleet alalla menestystä saavuttaneet osaajat, kuten TV: stä tuttu Diili-ohjelmassa esiintynyt Olli Rikala. Vauhdikkaiden luentojen ansiosta jokainen on saanut ajattelemisen aihetta omaan työhönsä. Toivottavasti saatu oppi näkyy myös ”kentällä” asukkaiden kanssa toimiessamme. Jyväskylässä... Kekkolan kartanossa... N u m e r o 1 / 2006 7 sivu TALOUTTA 2007 Yhtiön talouden suuntaviivoja käsiteltiin ja määriteltiin keväällä 2006 vuokralaisneuvoston kokouksessa. Vuoden 2007 talousarvio ja vuokranmääritys on tehty pitkälti käyttäen perusteena kokouksessa laadittuja ja hyväksyttyjä suuntaviivoja. Apuna on myös käytetty vuoden 2005 tilinpäätöksen tietoja ja aikaisempien vuosien tilastotietoja. Vuokrien nousut johtuvat pitkälti ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. Lämmön, sähkön ja veden hinnat nousevat, kiinteistöjätteiden poiskuljetus kallistuu ja kaatopaikkamaksut nousevat, kiinteistöverot nousevat, lainojen korot ovat nousussa ja jne. Yhtiön tulot muodostuvat pääomavuokrasta, hoitovuokrasta ja käyttökorvauksista. Pääomavuokrilla katetaan yhtiön lainojen korko- ja lyhennyskustannukset. Hoitovuokrilla katetaan kiinteistön hoitomenot. Hoitovuokra on kustannuspaikkakohtainen, sitä ei jyvitetä kiinteistöjen kesken, vaan jokainen kustannuspaikka vastaa omista hoitomenoistaan. Käyttökorvausten, joita ovat vesimaksut, autopaikka- ja tilavuokrat, sauna- ja pesulamaksut tuotot huomioidaan hoitovuokrassa. Tilavuokriin on laskettu 3–5 % korotus, autotallien ja -paikkojen vuokrat pysyvät ennallaan eli autopaikka 4,50 €/kk, autokatokset 7,50 €/kk ja autotallit 19,00 €/kk. Vesimaksun ennakko pysyy ennallaan eli 0,27 €/m2/kk. Vesimaksu tasataan puolivuosittain (30.06. ja 31.12.). Kylmänveden laskutushinta 1.1.2007 alkaen on 2,60 €/m3 ja lämpimän veden 4,12 €/m3. Niissä taloissa, joissa on pelkästään lämminvesimittari, on hinta 9,35 €/m3. Saunamaksu on edelleen 6,70 €/kk ja pesulapoletin lataus 1,50 €/ tunti. Pienin lataus on 9 euroa/ kerta. Asuntoja remontoidaan, remonttiajalta ei tule vuokraa. Talousarviossa on tyhjänä oloon varattu yhteensä 400 000 € eli 0,21 €/m2/kk. Asuintalovarauksen purulla rahoitetaan suurempia huoltoja, remontteja ja korjauksia, yhteensä 406 495 € eli 0,22 €/m2/kk. Palkoissa vuoden 2005 todellisen tasoon on lisätty 3,5 %. Sosiaalikulujen osuus palkkasummasta on n. 24 % ja arvonlisäveron osuus on koko summasta keskimäärin 16 %. Hallintopalveluiden eli toimiston osuus on 0,54 €/m2/kk. Huoltoyhtiöiden palkkioihin on huomioitu 5 %:n korotus vuoden 2005 tasoon. KTV-maksu on 72 000 euroa. Summa on jaettu asuntojen lukumäärän suhteessa niille kiinteistöille, joissa on kaapeliteevee. Hissihuollot nousevat 4,0 % vuoden 2006 tasoon verrattuna. Siivouspalvelut nousevat 2006 tasoon verrattuna 5 %. Lämmitys: Kulutus on laskettu vuosien Hoito- ja pääomamenojen jakauma vuoden 2007 talousarvion mukaan Korjaus ja huolto 9% Kiinteistövakuutus, tonttien vuokrat ja kiinteistövero 5% Hallintopalvelut 7% Lainojen lyhennykset 30 % Jätehuolto 2% Lämmitys, vesi ja sähkö 15 % Käyttö- ja huoltopalvelut 5% Henkilöstökulut 7% Lainojen korkokulut 20 % 2001–2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Kaukolämpöenergian hinta on 27,30 €/ MWh ja perusmaksut vuoden 2006 tason mukaan. Öljyn hinta 0,80 (0,65) €/l. Vesi: Kulutus on laskettu vuosien 2001– 2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Hinta arvio 2,60 €/m3 kuutiolta. Sähkö: Kulutus on laskettu vuosien 2001– 2005 keskiarvokulutuksen mukaisesti. Energiamaksu 0,069 tai 0,089 €/kWh kiinteistön tariffista riippuen. Perusmaksut on päivitetty vuoden 2005 tason mukaisesti. Jätehuolto nousee vuoden 2006 toteutumaan 5 %. Kiinteistön vakuutusmaksut nousevat 2006 nähden kustannuspaikkakohtaisesti 10 prosenttiyksikköä. Tontin vuokra nousee 2006 toteutumaan 3,0 % kustannuspaikkakohtaisesti. Kiinteistövero on laskettu vuoden 2005 verotusarvoilla 0,42 % rakennuksen arvosta ja 0,90 % tontin arvosta. Ylläpitokorjauksiin on varattu 905 220 euroa ja vuosikorjauksiin 372 810 euroa. Vuosikorjaukset ovat kustannuspaikkakohtaisesti määritetty huomioiden PTS-talousarvion mukaiset korjaussuunnitelmat. Muissa hoitokuluissa on varattu asukastoimikunnille oma määräraha, jota toimikunnat voivat käyttää omaan toimintaansa. Asuintalovarauksella kerätään kaikilta kustannuspaikoilta yhteensä 406 495 € keskiarvona 0,22 €/m2/kk, summa käytetään suurempien remonttien rahoitukseen, sekä öljytalojen talouden tukemiseen. Pääomakulut katetaan kokonaisuudessaan pääomavuokrilla. Kulut sisältävät kaupungin tertiäärilainojen korkokulut (8 %), ainoastaan Peitsarinkuja 11 suoritetaan lyhennystä, valtion asuntolainojen lainaehtojen mukaiset lyhennykset ja korot, yhtenäislainojen vuosimaksut, ensisijaislainojen (pankki- ja muiden vastaavien lainat) sekä myös Kiinteistö Oy Nuottapuisto ja Kiinteistö Oy Suksimäen osakkeiden hankinnan lainakulut. Yhtiön hoitovuokran keskiarvo on 1.1.2007 3,71 euroa/neliö/kk, jyvitetyn pääomavuokran keskiarvo 4,11 euroa/neliö/kk ja kokonaisvuokran keskiarvo 7,82 euroa/ neliö/kk. Uudet vuokrakuitit jaetaan asuntoihin ennen joulua. Esa Nordman kiinteistöpäällikkö 8 sivu Numero 1 / 2006 ASUKASTOI HAUSKOO OLLA PITÄÄ Nuijamiestenkatu 22–24 asukastoimikunnan kauniit rouvat kutsuivat asukkaat pilvisiin ”rääppiäisiin” 14.8.2006. Sää oli siis soma ja vaatetus sen mukainen. Tämänkin kirjoittaja ajatteli pukeutua pyöreään puseroon, pieneen salsahameeseen ja värikkääseen hattuun, mutta toisin kävi. Ei sentään satanut hyvää vettä, mutta savenharmaa taivas enteili säätilan muutosta. Koko kesän oli ollutkin mukava helle. Se kyllä koetteli kainoja astmaatikkoja ja pehmeitä sydänsairaita. Veden puutteesta pihamme hyvä nurmikko kärsi, mutta imelät ruusupensaat kukkivat oikein kauniisti. Pihassamme loistaneet rettuiset kukkapadat kasteltiin usein. Rehevä keinu heilutteli joitain painavia asukkaita, jotka kevyeltä auringolta jaksoivat siinä aikansa istua. Vähitellen grillin tuulinen tuoksu houkutteli lisää happamia ihmisiä. Nautimme julmia makkaroita. Jokainen joi värillistä mehua omista nokisista mukeistaan. Kivahan tuo on tavata kiitollista porukkaa näin rentoa makkaraa järsien ja rupatellen Juttu syntyi siten, että Riitta Juvonen kirjoitti rungon ja jätti laatusanat pois. Paikalla olleet (23 hlöä) sanoivat vuorotellen kursiivilla kirjoitetut adjektiivit. Valokuva Orvokki Grek pyöreitä juttuja. Eli ennen kuin taas rasvainen syksy saa ja itse kukin istuu kummastuttavassa kodissaan askaroiden, katsoo kiharaisia tv- ohjelmia tai lukee tunkkaisia lehtiä ja iloisia kirjoja. Ikkunoiden kivat verhot sentään joskus heilahtavat! TALLAKUJA 12 ASUKASTOIMIKUNTA Ilma oli suotuisa. Laulettiin musiikin tahdissa ja hauskaa oli. Kuvissa osa talon asukkaista, joukossa nuoria ja vähän vanhempiakin. Terv. Anneli Backman järjesti mukavan asukkaita yhdistävän päivän talon pihamaalla syyskuun lopulla. N u m e r o 1 / 2006 IMIKUNNAT VUOKRALAISNEUVOSTON JÄRJESTÄMÄ ILLANVIETTO 2.9.2006 Vuokralaisneuvosto järjesti kaikille asukkaille tarkoitetun illanvieton Myyrylän kartanossa sateisena alkusyksyn päivänä. Paikalle oli saapunut yli 170 iloista asukkaita lapsineen. Lapsille olikin järjestetty erikoisohjelmaa, jota Anne ja Niina ansiokkaasti järjestivät. Kartanoon oli saatu myös Arto Kivekäs, jonka musiikkiesitykset saivat innokkaan vastaanoton. Ohjelmassa oli yhteislaulua ja paikalla olleet olivat oikein tyytyväisiä järjestelyihin ja tapahtumalle toivottiin jatkoa. Askartelu on yhde ssä kivaa. Kiitos vuokralaisneuvostolle järjestelyistä! avaa hän muk t vuoroaan. Mitä Lapset jonottava teen tekeekään? Anne minulle kä Keskustellen tutustutaan. Arto Kivekäs ja Hanuri Laulu tuo ihmiset yhteen. 9 sivu 10 sivu Numero 1 / 2006 HAUKIVUORI osaksi Mikkeliä 1.1.2007 lähtien Haukivuoren kunta liittyy Mikkelin kaupunkiin. Tervetuloa haukivuorelaiset mikkeliläisiksi. Oma kunnan poistuminen on varmaan myös surullinen asia, eikä ole helppoa mieltää itseään osaksi laajentuvaa Mikkeliä. Uskon kuitenkin, että alkujärkytyksen laimennettua liittymisellä saavutetaan koko seutukuntaa hyödyntävää yhteisvoimaa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt säilyvät itsenäisinä yhtiöinä, ko kiinteistöjen fuusioituminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Mikkelin Vuokratalot Oy ottaa isännöitäväkseen Haukivuoren omistamat yhtiöt ja tekee Kyyveden Kuva ja Tili avoimen yhtiön kanssa sopimuksen isännöinnin ja kirjanpidon hoitamisesta paikallistasolla Haukivuoressa. Mikkeli Vuokratalot Oy:lle tulee isännöitäväksi viisi kiinteistöä, yhteensä n 170 huoneistoa. Asuntojen hakeminen Asuntohakemukset jätetään Mikkelin asuntotoimistoon, tai yhteispalvelupisteisiin, joita ovat tällä hetkellä Haukivuoren kunnantalon, Rantakylätalon ja Anttolatalon yhteispalvelupisteet sekä Otavan lähipalvelupiste. N u m e r o 1 / 2006 Maksut 1.1.2007 alkaen: Oheisena lista maksuista vuoden 2007 alkaen. Muutokset koskee vesimaksujen tasauslaskutukseen, avainmaksujen osalta. Autopaikka Autokatos Autotalli 4,50 euroa/ kk 7,50 euroa/ kk 19,00 euroa/ kk Saunavuoro 6,70 euroa/ 1 tunnin vuoro kuukaudessa Perintäkulu Viivästyskorko 5 euroa Korkolain mukainen tällä hetkellä 10 % Pesupoletti pantti Pesulapoletti pesuaika 17 euroa 1,50 euroa/ 10 pesurahaa minimi lataus 9 euroa Vesimaksu ennakko Lämminvesi Kylmävesi Pelkkä lämminvesi 0,27 euroa/ m2 (k= 0,12 ja l=0,15 euroa) 4,15 euroa/m3 2,60 euroa/m3 9,35 euroa/m3 Vakuusmaksu 1h+kk-k Vakuusmaksu 2h+kk-k Vakuusmaksu 3h+k Vakuusmaksu 4h+k Vakuusmaksu 5h+k 222 euroa 297 euroa 370 euroa 444 euroa 500 euroa Ovien aukaisut klo 6-18 8,50 euroa Ovien aukaisut klo 18-6 16 euroa Mikäli aukaisut laskutetaan erikseen 32-85 euroa Exec Lisäavain Lämmitystolpan avain avainpantti Exec Exec ID Exec IQ tuplaura classic 6 euroa 10 euroa/kpl 18 euroa 27 euroa 30 euroa 12,75 euroa 5,10 euroa Toimituskulu avaimille Toimituskulu avaimille pikana 2,60 euroa /toimitus 14,10 euroa /toimitus Asukkaan on maksettava tilaamansa lisäavaimet tilauksen yhteydessä. 11 sivu 12 sivu Numero 1 / 2006 Kirjoitus sairastuvalta, sivussa kaikesta Sairaalan välikatot ja ELÄMÄNMUUTOKSIA Potilas tulee päivystysvastaanottoon työterveyslääkärin lähetteellä embolia-epäilyn vuoksi! Suunnilleen näin alkaa epikriisi, jonka sain postitse kaksi viikkoa sen jälkeen, kun minut kotiutettiin Mikkelin Keskussairaalan osastolta 34. Olin sairaalassa 10 päivää ja otsikossa oleva maininta sairaalan välikatoista johtuu siitä, että ne tulivat hyvinkin tutuiksi. Makailin sängyssä liikuntakiellossa ja tuijottelin kattoon. Välillä minut työnnettiin sänkyineni tutkimuksiin ja sain katsella käytävien välikattoja, mielenkiintoista. Siinä ehti miettiä monia asioita: elämän tarkoituksesta ja sen loppumisesta, tehtyihin ja tekemättömiin asioihin. Työasiat eivät juuri tulleet mieleen. Mikä osaltaan vahvistaa sitä ajatusta, että eivät ne niin tärkeitä olekaan, kuin joskus luulin. Perhe ja oma elämä saivat aivan uusia merkityksiä. Sen tietää jokainen joka on kokenut vakavan sairauden ja tiedän, että lukijoiden joukossa on paljon ihmisiä joilla on samanlaisia kokemuksia ja selviytymisiä omaa tilaani vakavammistakin sairauksista. Suhtautuminen moniin asioihin muuttuu. Samassa huoneessa oli kohtalotovereita, joiden kertomukset sairauksistaan auttoivat laittamaan oman surkeutensa oikeisiin mittasuhteisiin. Tuttuja ja ystäviä kävi katsomassa minua, se oli mukavaa. Harmittaa vaan, kun oli niin väsynyt ja itseensä käpertynyt olo, että kävijöille jäi varmaan vaivautunut olo koko vierailusta. Kiitos kuitenkin kaikille. Sairaalasta pois lähtö on oma lukunsa. Siinä vaiheessa potilas tietää miksi on sinne joutunut, mistä sairaus johtuu ja mikä tärkeintä/pahinta, saa mukaansa repullisen ohjeita uuteen, parempaan ja terveellisempään elämään. Reseptejä tulee paljon, jonka seurauksena syöt myös paljon lääkkeitä. Lääkkeistä seuraa sivuvaikutuksia ja huonoa oloa. Kierre on valmis, mutta minkäs teet. Elintapojen muutos on merkittävä ehto parempaan elämään. Seurauksena on elämänmuutos. Vähemmän jotain ja enemmän jotain toista, ovat ohjeet. Liikuntaa, painonpudotusta, ei alkoholia, ei tupakkaa. Itse asiassa aika helppoa, vaatii vaan motivaatiota. Minulle sanottiin suoraan, että loppuelämä on lyhyt, jos asiat eivät muutu. Hyvä motivointi. Silti elämänsä pituutta ei voi tietää eikä ennustaa ja niinhän sen täytyykin olla. Sairauslomalla on jäänyt aikaa jo miettiä työasioitakin, vähän… Omassa työssäni olen nähnyt, kuinka ihmiset pilaavat elämänsä viinan kanssa lotraamalla. Väkivalta ja muita häiritsevä asumistapa sekä hoitamattomat vuokranmaksut liittyvät lähes aina alkoholin suurkulutukseen. Taloudellinen ahdinko voi syntyä muistakin syistä, mutta silloin ihminen osaa usein hakea apua ja tilanteet selviävät. Alkoholin suurkuluttaja jää loukkuun ongelmiensa kanssa ja hakee apua pullosta, mikä ei varmasti toimi. Miksi otin asian esille? Luin lehdestä, että Etelä-Savossa miehet kuolevat nuorena ja syynä on usein alkoholi. Perinteinen kysymys, miksi Jeppe juo, olisi syytä jo selvittää! Taitaa enimmäkseen olla niin, että viikonlopun kännääminen on paha tapa. Tulee sellainen tunne perjantaina, että nyt pitää rentoutua ja ottaa muutama paukku. Nuoriso juo saadakseen rohkeutta lähestyä toista ihmistä. Humala antaa verhon, jonka suojissa voi tehdä mitä vaan, voi perustella tekemisiään seuraavana päivänä sanomalla: ”voi vitsi, mä olin niin tuubassa etten muista mitään”. Sairaalaan mennessä oli alkusyksyn helle, yli 20 astetta lämmintä ja vedestä tai lumesta ei tietoakaan. Nyt olen ollut kotihoidossa jo yli kuukauden ja ensimmäinen lumimyräkkä on takana. Sattumoisin juuri Py- ryn päivänä 1.11.2006 satoi lunta enemmän kuin vuosikausiin on kerralla satanut. Työasiat tulivat jälleen esille: Olenko muistanut hoitaa kaikki valmistelut isännöimissäni kiinteistöissä, vai kaatuiko kaikki tuuraajien niskoille? Noh, taisi kaatua. Osani kiukkuisista puheluista sain minäkin. Kuuntelin hölmöyksissäni työpuhelimen viestit! Täytyy ihmetellä ihmisten käyttäytymistä puhelimessa ja asioiden tärkeysjärjestyksiä? Odotetaan ja oletetaan, että se oma, maailman tärkein piha, on myös kiinteistönhoidon listalla se maailman tärkein. Valitettavasti nämä kaksi asiaa eivät usein kohtaa toisiaan ja pettymyksiä tulee. Jokainen kiinteistönhoidossa töissä oleva joutui tekemään sen saman kuin muutkin, eli kaivamaan oman autonsa esille ja putsaamaan pysäköintialuetta ja ehkä vielä kunnan katua päästäkseen töihin muita auttamaan. Mikseivät valittajat voisi tarttua kolaan tai lapion ja osallistua poikkeustilanteen lumitöihin? Miksei? Onko oletus niin, että me maksamme kiinteistönhoidosta vuokrassamme ja meidän kuuluu saada palvelua siltä osin. Oikein, näinhän se on, mutta eikö joskus voisi ajatella toisin. Tilanne oli niin poikkeuksellinen ja harvinainen, että kaikkien apu olisi varmaan ollut tarpeen ja tervetullutta. Erityiskiitos niille asukkaille, jotka oivalsivat että lumentulo on poikkeuksellisen runsasta ja ymmärsivät kiinteistönhoidon vaikeuden ja tarttuivat kolaan auttaakseen itseään! Ihmiset ovat yllättävän pahansuopia ja kiukkuisia, suorastaan ilkeitä. Aina ollaan valmiita moittimaan muita ja korostamaan omaa etevyyttään. Hengissä säilymisen ja lajin kehityksen kannalta on tärkeää toimia ”minä ensin – periaatteella”. Mutta se edellyttäisi, että elettäisiin järjestäytyneen yhteiskunnan säännösten ja turvaverkon ulkopuolella. Sivistynyt ja toiset huomioon ottava käyttäytyminen on jotain muuta. Vanha vii- N u m e r o 1 / 2006 13 sivu AJANKOHTAISTA rakentamisessa saus: ”kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan”, pitää paikkansa ja on hyvä ohje elämään. Huutamalla ja räyhäämällä ei saa mitään hyvää aikaiseksi eikä se varmasti paranna tai nopeuta ongelman ratkaisua. Vanhaa asiaa Yhtiömme on syksyn aikana ollut muutaman kerran esillä paikallisessa sanomalehdessä, tai ainakin edustamamme ala on ollut esillä ja jutuissa on sivuttu Mikkelin vuokra-asumista. Muistakaa hyvät asukkaat, että kun puhutaan tai kirjoitetaan Mikkelin Vuokratalot Oy:stä, on se eri asia kuin kaupungin vuokratalot. Puhekielessä asiat menevät sekaisin, mutta asiansa tunteva tai asioista selvää ottava toimittaja ei saa sotkea näitä asioita, kuten paikallisen sanomalehti Länsi-Savon toimittajat jatkuvasti tekevät. Mikkelin Vuokratalot Oy on kaupungin omistama osakeyhtiö, kuten Etelä-Savon Energia. Ne ovat omia yhtiöitä, jotka toimivat osakeyhtiölain mukaisesti omalla johdollaan. Kaupunki ei maksa kiinteistönhoitoa meille, ei lämmitystä, ei vettä, ei palkkoja, ei mitään. Kaiken maksamme me, vuokralaiset. Kaupunki päinvastoin saa meiltä vuosittain tuntuvaa korkotuloa myöntämistään lainoista. Jaahas, siinähän sitä olikin. Aika ottaa lääkkeet. Ne eivät lopu… Kaikille lukijoille Hyvää ja rauhallista Joulua! Tapio Lankinen isännöitsijä (toivottavasti jo työkunnossa lehden ilmestyessä) Kuppitie 1 piha korjauksen kohteena kuva 5.9.2006 Kuppitie 1–3 perusparannustyöt on aloitettu 1.9.2006 ja A-C taloon pääsee asukkaat muuttamaan maaliskuun 2007 alussa. Pääurakoitsijana toimii JL-Rakentajat Oy, LVI-urakoitsija on Teknocon Oy ja Sähköurakoisijana SN-Sähkörakennus Oy. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään saunat ja porrashuoneet varustetaan hissillä. Kuppitie 1:n asunnot tulevat haettavaksi heti alkuvuodesta 2007 ja Kuppitie 3:n asunnot syksyllä 2007. Järjestämme tutustumistilaisuuden talossa 23.2.2007 klo 14.00 – 19.00, jolloin pääsen tutustumaan Kuppitien ”uusiin” ja hienoihin asuntoihin. Peitsarinkuja 11 hissiremontti on meneillään ja kohde valmistuu helmikuussa 2007. Urakoitsijana toimii Rakennusliike Avikainen Oy. Anttolassa on alkanut Urheilutie 1 suunnittelu, Pertti Honkanen toimii arkkitehtinä. Rakentamisvaihe on suunniteltu alkavaksi syyskuussa 2007. PETTERI PUNAKUONO Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan ja Punahilkan ja sudenkin harmaan, mutta poro tää sulta usein unhohon jää. Petteri Punakuono oli poro nimeltään, ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään. Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten. Tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen: Aattoilta pitkä on, taival valoton. Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään! Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien. 14 sivu Numero 1 / 2006 JOULU – ihana ja turvallinen Joulu! Joulun tunnelma syntyy pienistä tärkeistä asioista. Tutuista joululauluista, piparin tuoksusta ja kynttilöiden valosta. Joululeivonnaisista, lahjapaperin rapinasta ja kauniista ovikranssista. Ja ennen kaikkea yhteisestä ajasta. Lomapäivät pitäisi viettää yhdessä rentoutuen ja nauttia niistä. Turvallinen joulu syntyy pienillä keinoilla: riittävällä huolellisuudella ja riskien ennakoimisella. Turvallisuutta ei kannata unohtaa kynttilöiden palaessa. Käytä palamatonta ja kuumuutta kestävää alustaa tai polta niitä ulkokynttilöille tarkoitetussa telineessä, lumihangessa tai hiekassa, ettei tuuli pääse kuljettamaan lyhtyä (kun se on palaessa keventynyt) helposti syttyvien materiaalien läheisyyteen. Sijoita ulkotuli vähintään metrin etäisyyteen rakennuksista, aidasta tai muista rakenteista. Älä polta ulkokynttilää sateella (roiskumisvaara). Palavaa kynttilää ei saa jättää ilman valvontaa, ei edes parvekkeelle. Muistattehan myös ohjata lapsia tulen käytössä. Jouluvalmistelujen yhteydessä kannattaa tarkistaa kodin perusturvallisuus kuntoon. – Tarkista palovaroittimen ja sen paristojen toimivuus. – Varmista, että sammutuspeite on sellaisessa paikassa, mistä saat sen nopeasti käsiisi. – Tarkista, että alkusammuttimen määräaikaishuollot on hoidettu. – Kertaa, miten toimia mahdollisessa tulipalotilanteessa. Joulu ja joulunodotus lisää erilaisten valojen käyttöä kotitalouksissa. Valot luovat tunnelmaa sekä sisälle että ulos. Valoja laitettaessa paikoilleen on hyvä samalla tarkastaa että ne ovat kunnossa. Palanneet lamput kannattaa vaihtaa johtojen johtimet tarkastaa ja jos niissä löytyy vikoja ne on korjattava tai poistettava kokonaan käytöstä. Muistathan tarkastaa valojen pakkauksista mihin tarkoitukseen ne on tarkoitettu (ulko vai sisäkäyttöön). Lähde: Lähivakuutuken netti-sivut Lajittelusta Viereisellä sivulla löytyy ohjeet yleisempien jätteiden lajittelusta. Lukekaa ja opetelkaa lajitteluohjeet. Kysykää neuvoa, jos ohjeista ei saa selvää. Väärästä lajittelusta, tai irtotavaran jättämisestä katoksiin laskutetaan asukasta, jos vain tekijä saadaan selville. Yleensä joku aina näkee väärin toimineen henkilön ja otamme mielellämme tietoja vastaan. Joulu tuo tullessaan monessa perheessä lisää paperija pahvijätettä. Muistakaa, että pahvin keräykseen menevät pahvit PITÄÄ levittää mahdollisimman matalaksi, jolloin niitä mahtuu yhteen keräilylaatikkoon paljon enemmän. Kiinteistönhoitajan töihin ei kuulu olla roskapoliisina, vaan asukkaiden on itse käsiteltävä pahvilaatikot, niin ettei astia täyty yhdestä laajakulmatelevision kuljetuslaatikosta. N u m e r o 1 / 2006 Julkaistu L&T:n luvalla 15 sivu 16 sivu Numero 1 / 2006 TOIMISTOMME AUKIOLOAJAT Aukioloaikamme muuttuu 1.1.2007. Toimistomme on auki ma 9.00-18.00, ti–to 9.00 – 15.00 ja pe 9.00-13.00. Juhlapyhien aattoina 9.00–13.00 Maanantain aukioloajalla haluamme huomioida ne asukkaat, jotka eivät pääse asioimaan toimistossamme muina aikoina. PALAUTELAATIKKO 1.1.2007 alkaen voi asiakkaamme antaa palautteena risut tai ruusut toimistollamme olevaan palautelaatikkoon tai nettisivuillamme olevalla palautelomakkeella. MUUTOKSIA YHTIÖN TOIMINTATAVOISSA: 1.1.2007 alkaen yhtiömme veden tasauslaskutus tehdään kerran vuodessa 31.12. sekä asukkaan pois muuton yhteydessä. ISÄNNÖITSIJÖIDEN TAVOITETTAVUUS Isännöitsijät muistuttavat, että varmimmin heidät tavoittaa ajanvarauksen kautta. Työn luonteen vuoksi kiinteitä päivys- T O IMISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 S-posti: [email protected] www.mikkelinvuokratalot.fi Skype: mvt_esa mvt_tapio S U ORAT NUMEROT tysaikoja on mahdotonta määritellä, joten varmin keino oman isännöitsijän tapaamiseksi on puhelinsoitto hänelle etukäteen. 1.1.2007 alkaen toimiston aukioloaiko- ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553 jen muuttuessa yksi isännöitsijä on tavattavissa aina maanantaisin toimistossa klo 16.00 – 18.00 (aluksi kokeiluna 1⁄2 vuotta). ASUKASLEHTI Painosmäärä 3.800 kpl MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko Tuula Nakari Tetra Venäläinen 020 7519 565 020 7519 558 020 7519 557 Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen Juha Lahti Timo Romo Tapani Heiskanen Esa Nordman 020 7519 559 020 7519 560 020 7519 561 020 7519 562 020 7519 564 VIIKO N L O P P U - J A ARKIP Ä I V Y S T Y K S E T VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen Eeva Valanta 020 7519 554 020 7519 555 Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta. Toimitustyö Veli-Pekka Sinkko, Heta Heiskanen, Tapio Lankinen ja Hannele Vesalainen Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli
© Copyright 2024