Lyhyt katsaus Mikalon 40 vuoteen. Tapio Lankinen
Lyhyt katsaus Mikalon 40 vuoteen. Tapio Lankinen isännöitsijä AIT FMA ™ OSA 1 1972 - 1989 Mikalo Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Mikkelin Vuokratalot Oy:n nimellä perustettu yhtiö on Mikkelin merkittävin asuntojen tuottaja ja vuokraaja. Olemme rakentaneet Mikkeliä tinkimättömästi ja laadukkaasti, vaikka välillä on ollut tiukkaa rahasta ja henkilökunta on joutunut venymään lähes kestokyvyn rajoilla. Nyt taaksepäin katsoessa voin todeta, että hyvää työtä ovat tehneet kaikki. Unohtaa ei saa asukkaiden merkittävää roolia, kun puhutaan kiinteistöjen viihtyisyydestä. Asukastoimikunnat ja varsinkin niiden vetovastuussa olevat henkilöt ovat jaksaneet luoda muille asukkaille tekemistä ja huolehtineet yhteistyössä yhtiön henkilökunnan kanssa, että arkiasiat toimivat. Nämä aktiiviset henkilöt saavat liian vähän kiitosta työstään, mutta silti jaksavat muita palvella. Kiitos siitä heille. Päätin kirjoittaa lyhyen historiikin yhtiön vaiheista, koska on varmaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä yhtiöstämme mitään. Tiedon murut ja tapahtumat olen poiminut yhtiön johtokunnan pöytäkirjoista. Näin monen vuoden ajalta kerrottavaa ja muisteltavaa olisi valtavasti. Parhaat jutut ovat sellaisia, että niitä ei voi kertoa julkisesti. Tämä nyt julkaistu lyhyt, raportinomainen, kirjoitus saa jatkoa, jos pitkään yhtiössä olleista joku tai jotkut kiinnostuvat tuomaan esille omat versiota tapahtumien kulusta. Katsotaan kuinka moni asiasta innostuu. Aloitetaan vuodesta 1969, silloin valtuuston oikeistoryhmä Osmo J Korhosen ehdotuksesta teki valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin että kaupunki tutkisi ja selvittäisi vuokra-asuntotilannetta, rakentamista ja hallintaa kaupungissamme. Valtuustoaloitteen mukaisesti kaupungin hallitus asetti syyskuussa 1970 toimikunnan, jonka tehtäväksi asian selvittäminen annettiin. Toimikunnan puheenjohtajaksi kaupunki valitsi Osmo J Korhosen. Muut jäsenet olivat: Aslak Aas, Toivo Salonen, Simo Lehtonen ja Eino Häkkinen. Kaikki edustavat mikkeliläistä historiaa ja meille täältä kotoisin oleville he ovat tuttuja nimiä. Korhonen omisti rakennusliikkeen, Aas oli rakennustarkastaja ja muut henkilöt talouden ja tekniikan ammattilaisia. Voi sanoa, että asuntopulan vaivaama Mikkeli sai apua neuvokkailta henkilöiltä. Toimikunta sai työnsä valmiiksi vuoden – 72 alkupuolella. Mallia yrityksen toimintatapaan he hakivat Kuopiosta, jossa oli jo usean vuoden ajan toiminut Kuopion kaupungin omistamana vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma. Mikalo Oy:n arkistoista ei löytynyt toimikunnan loppuraporttia, mutta perustavan kokous on pidetty 23.3.1972. Tämä tieto on peräisin yhtiön yhtiökokouspöytäkirjoista. Yhtiö on merkitty yritysrekisteriin 19.5.1972 nimellä Mikkelin Vuokratalot Oy. Ensimmäinen johtokunnan kokouspöytäkirja on päivätty 14.4.1972 ja siinä kokouksessa johtokunta valitsi rakennusmestari Kalervo Asikaisen yhtiön ensimmäiseksi sivutoimiseksi isännöitsijäksi. Hän sai tehtäväkseen ryhtyä selvittämään kaupungilta yhtiölle siirtyneiden kiinteistöjen taloudellinen tilanne. Ja lisäksi hänen tuli ryhtyä selvittämään kaupungin kerrostalotonttivarauksia tulevia rakennushankkeita varten. Kokouksessa valittiin yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi oikeustieteiden kandidaatti Kari Honkanen. Muut jäsenet olivat: rakennusinsinööri Eino Häkkinen, kaupallinen johtaja Toivo Salonen, teknikko Simo Lehtonen ja edellä mainittu rakennusmestari Kalervo Asikainen. Perustamisvaiheessa yhtiön omistukseen siirtyi kaupungin omistuksesta 1967 valmistuneet Poppelitie 10 – 12 ja Saarnikatu 4 - 10 kiinteistöt, jotka kaupunki oli rakennuttanut Lehmuskylän kaupunginosaan. Kiinteistöjen omistuksen siirto viivästyi yli vuodella. Tästä syystä vuokralaisten vuokria ei voitu tarkistaa ajan tasalle. Vuokravelkaa alkoi kertyä ja kaupunki kiinteistöjen laillisena omistajana ei suostunut tekemään velkaperintää. Ja mikä pahinta: syy viivästykseen oli se, että kaupungilla asiaa hoitava henkilö ei muistanut lähettää tarvittavia asiakirjoja Asuntohallitukseen. Tarkoitustaan, eli asuntojen tarjoamista Mikkelin asukkaille yhtiö ryhtyi toteuttamaan etsimällä ja vaatimalla kaupungilta asuntorakentamiseen sopivia tontteja. Ensimmäiset tontit saatiin Lehmuskylästä, osoitteesta Saarnikatu 1 ja Tuppuralasta osoitteesta Aurakatu 1. Tontit olivat kerrostalorakentamiseen huonoilla paikoilla, sillä ne sijaitsivat kalliopohjalla ja niille rakentaminen oli kallista. Mutta, kun muuta ei ollut tarjolla, nämäkin otettiin vastaan. Rahoituksen järjestäminen ja muu hallinnollinen työ alkoi vaatia paljon työtä ja yhden osa-aikaisen työntekijän aika lienee ollut melko kiireistä. Työmäärä isännöitsijä Asikaisella lisääntyi ja hänen varsinainen työpaikkansa rakennusmestarina lienee myös vaatinut työaikaa, joten 29.7.1973 pidetyssä johtokunnan kokouksessa Kalervo Asikainen ilmoitti eroavansa Mikkelin Vuokratalot Oy:n isännöitsijän tehtävästä. Johtokunta laittoi paikan yleiseen hakuun ja ilmoitus paikkakunnan sanomalehdissä kiinnosti yhdeksää hakijaa. Valituksi tuli Erkki Lankinen, käsityönopettaja Mikkelistä. Hallituksen päätöspöytäkirjassa mainitaan, että Erkki Lankinen valittiin perusteellisen harkinnan jälkeen. Uusi isännöitsijä aloitti työt 1.10.1973. Yhtiön asiakirjat olivat ilmeisesti Asikaisen aikana hänen kotonaan osoitteessa Brahenkatu 5. Erkki Lankisen otettua työ vastaan mapit siirtyivät Tuomikatu 28 sijaitsevan omakotitalon vaatehuoneeseen, jonne hän puuseppänä oli rakentanut tarpeelliset asiakirjahyllyt. Tila oli yhteiskäytössä yhteisen harrastuksemme valokuvaamisen ja kuvien valmistamisen kanssa, eli työhuone toimi myös pimiönä. Niin, jos joku lukija ei tiedä, oli Erkki Lankinen isäni. eli, olen isännöitsijänä seurannut hänen jälkiään, mutta vähän vaatimattomammissa tehtävissä. Erkki Lankinen ”toimistossaan” 1973. Rakennuttaminen kiihtyi ja tontteja saatiin vuokrattua kaupungilta. Johtokunnan kokouspöytäkirjassa 8.3.1974 oli yhtenä asiana harjannostajaisten järjestäminen kohteiden Saarnikatu 1 ja Aurakatu 1 noustua harjakorkeuteen. Ne olivat ensimmäiset yhtiön omat kohteet, mutta eivät viimeiset. Samana vuonna yhtiö anoi kaupungilta useita tontteja muun muassa Ritvalan uudelta kaava-alueelta. Lainoitus oli luvassa jo kolmeen kohteeseen + PLS 80 koetaloon, eli Nuottakatu 4:ään. Asuntohallitus suhtautui myönteisesti uuden yhtiön pyrkimyksiin rakentaa lisää asuntoja ja hankkeita käynnistettiin lisää. Henkilökuntaa tarvittiin lisää ja johtokunnan kokouspöytäkirjoissa 1974 on käsittelyssä ollut kaupungilta siirtyneen talonhoitajan Toivo Paasosen työsuhteen jatkuminen Saarnikatu 4 -10 ja Poppelitie 10 – 12 kiinteistöissä ja osa-aikaisen talonhoitajan palkkaaminen Tuppuralaan kesällä – 74 valmistuvaan kerrostaloon. Sinne valittiin Jorma Hirvonen. Henkilökuntaa oli siis kaksi vakituista ja yksi osa-aikainen. Myöhemmin saman vuoden lopussa haettiin lehti-ilmoituksella talonhoitajaa Nuottakatu 4:ään seuraavana vuonna valmistuvaan neljän kerrostalon kokonaisuuteen. Kesällä 1974 johtokuntaa on kiinnostanut mitä yhtiö saa sillä rahamäärällä, jonka se maksaa isännöitsijälle palkkiona. Erkki on selvittänyt työnsä yhdellä A4 kokoisella kirjeellä, jossa on muun muassa näin: Aika paljon tuota työtä on ollut jo alkuvuosina ja kaikki on tehty vähän toisenlaisilla välineillä kuin nykyään. Syksyllä 1974 johtokunta antoi isännöitsijälle luvan käydä Asuntohallituksessa Helsingissä lentokonetta käyttäen. Se oli sitä aikaa, kun Mikkelistä oli säännöllistä lentoliikennettä. Johtokunta on kokouksessaan 29.11.1974 kehottanut isännöitsijää puuttumaan nuorison käyttäytymiseen ja heidän aiheuttamiin häiriöihin Lehmuskylän taloissa. Miten minusta tuntuu, että maailma junnaa paikoillaan? 1. Toimisto Vuoden 1975 alussa johtokunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunki järjestäisi yhtiön käyttöön toimistotilan. Yhtiön toiminnan kasvaessa sitä oli mahdoton hoitaa kotitalon vaatehuoneessa. Sopiva toimistotila löytyi nykyisen kirjastotalon tontilla olleesta puutalosta osoitteessa Raatihuoneenkatu 6. Tilat olivat Mikkelin läänin maatalouskeskuksen omistuksessa, mutta Mikkelin Vuokratalot Oy sai sieltä yhden huoneen kalustettuna ja vuokravapaasti, kuten pöytäkirjassa 4.3.1975 luki. Tämä tarkoitti sitä, että saimme Tuomikadulla vuokratalojen mapeista täyttyneen valokuvaushuoneemme takaisin perheen omaan käyttöön. Myöhemmin sain kuulla, että samassa rakennuksessa samaan aikaan työskenteli Riitta-Leena Jantunen, joka on nykyisen hallituksemme puheenjohtaja. Kyllä maailma on pieni. Ei tainnut Riitta-Leena silloin aavistaa, että talon toiseen päähän muuttanut yhden miehen isännöimä vuokrataloyhtiö olisi hänelle hyvinkin tuttu 40 vuoden kuluttua! Toimisto 1975 – 1976 Raatihuoneenkatu 6. Nykyisin tällä paikalla sijaitsee kirjastotalon suihkulähde. Uuden toimiston kalusteet olivat kaupungin käytöstä poistettuja pöytiä ja tuoleja. Tässä yhteydessä Erkki pyysi johtokunnalta mahdollisuutta saada kirjoitus- ja laskukone, mutta hallitus ilmoitti, että moiseen kalustomäärän ostamiseen ei ole rahaa. Muutto tiloihin on tapahtunut 4.3.1975 ja 12.3.1975 välisenä aikana, koska seuraava johtokunnan kokous on pidetty uudessa toimistossa 12.3.1975. Noh, kuitenkin keväällä 1975 johtokunta on heltynyt ja hyväksynyt hankintoina kirjoituskoneen, laskukoneen ja muut konttoritarvikkeet, sekä puhelinosakkeen hankinnan. Puhelinosake päätettiin hankkia myös Nuottakatu 4:n talonhoitajalle. Johtokunta joutui päättämään kokouksissaan uusien rakennushankkeiden käynnistämiseksi anottavista lainoista ja myös vanhoihin kiinteistöihin hankittavista polkupyörätelineistä. Skaala oli muutamista sadoista markoista miljooniin markkoihin. Toimiston aukioloajaksi johtokunta päätti, että se on yleisölle avoinna arkipäivisin 9:00 – 12:30 muuna aikana isännöitsijällä on mahdollisuus asioiden hoitamiseen virastoissa ja valvonnassa olevissa vuokrataloissa. Oi niitä aikoja! Oma lisä toimintaan tuli 1975, kun asukkaat vaativat yhdessä tuumin selvityksiä johtokunnalta kohonneista vuokrista ja asuntojen huonosta kunnosta. Johtokunta järjesti asukkaille yhteisen tapaamisen kansalaisopiston tiloissa ja siellä vuokraperusteet selvitettiin. Johtokunta ilmoitti, ettei asukkaiden toivomiin korjauksiin ole taloudellisia edellytyksiä. Tuppuralassa asukkaat vastustivat yhtiön päätöstä vuokrata Nuottakatu 4:n saunaa Lähemäen kaupunginosan asukkaiden yleiseksi saunaksi tiettyinä viikonpäivinä. Kaupunginhallituksen määräämä saunakäytäntö lopetettiin keväällä 1977, kun kävi ilmi, että vain kaksi perhettä on käyttänyt saunaa ja kulut ovat suuremmat kuin tulot. Kaupunki joutui maksamaan korvausta tappioista ja käytäntö loppui siihen. 2. Toimisto Hallituksen kokouksessa 9.12.1975 isännöitsijä Erkki Lankinen ilmoitti, että kaupunki on luvannut yhtiölle toimistotilan Hallituskatu 8:ssa sijaitsevasta, mikkeliläisten hyvin tuntemasta, Graniittitalosta. Sinne mapit ja kalusto siirrettiin keväällä 1976. Hallituskatu 8 Graniittitalona tunnettu taidemuseon kiinteistö. Yhtiön toinen toimisto 1976 – 1981. Vuoden- 1976 alussa oli Nuottakatu 6 – 8 harjannostajaiset legendaarisessa Karvahatussa, eli Ravintola Kestikievarissa. Asukasdemokratian ensiaskeleet otettiin, kun kaupunginvaltuustossa Impi Jääskeläinen esitti, että yhtiön johtokuntaan tulisi saada asukkaiden edustus. Johtokunta kirjelmöi asiasta kaupunginhallitusta ja esitti ettei valtuustoaloite anna aihetta toimenpiteisiin, koska yhtiön johtokunta on valtuuston päättämä ja demokratia toteutuu sitä kautta. Myöhemmin Jääskeläinen ehdotti, että vuokratalokiinteistöihin olisi saatava talotoimikunnat. Yhtiö oli jo parantunut tiedottamistaan järjestämällä asukaskokouksia kaupunginosittain. Lehmuskylän kokouksessa 18.5.1976 kysyttiin tarvitaanko vuokra-asuntoja laisinkaan, jos ne tuottavat tappiota omistajalleen? Hmm, hyvä kysymys, siis vieläkin. Johtokunnan vastaus oli, että vuokra-asuntojen tarve on Mikkelissä suuri ja taloudellinen tilanne paranee ajan mittaan. Lyhyesti 1976: Talonhoitajaksi Nuottakatu 6 – 8 valittiin Kari Puikkonen. Nuottakatu 4 ja Nuottakatu 6 – 8 pihojen hoitoon johtokunta päätti hankkia moottorikäyttöisen ruohonleikkurin ja samassa kokouksessa Nuottakatu 6 – 8 talonhoitajalle puhelimen. Uistinkatu 3 – 5 hankkeet etenivät hyvää vauhtia tarjouskilpailulla. Isännöitsijä sai luvan ostaa linja-autolippuja, koska hän joutui käymään usein Tuppuralassa ja Lehmuskylässä sijaitsevissa kiinteistöissä eikä omistanut autoa, saati ajokorttia. Uudeksi talonhoitajaksi Lehmuskylään eläkkeelle siirtyneen Toivo Paasosen tilalle valittiin Martti Sivonen Tampereelta. Vuoden 1977 alussa isännöitsijä sai luvan ostaa toimistoon uusi tuoli entisen hajottua. Johtokunta on myös käsitellyt saunasankojen ostamista kiinteistöjen saunoihin, kolme kappaletta / sauna. Johtokunnan kokouksessa 23.2.1977 todetaan, että yhtiön tehtävät ovat laajentuneet siinä määrin, että toimistoon on saatava apulainen. Isännöitsijä sai tehtäväkseen selvittää toimistoapulaisen pätevyysehdot ja palkkauksen. Isännöitsijän tehtäväksi jäi myös selvittää kaupungin johdolta, saako yhtiö käyttöönsä toisen huoneen Graniittitalosta. Myös asukkaiden omatoimiremonttiin annettiin lupa ja romanien asuinolojen parantaminen on ollut esillä Asuntohallituksessa saakka. Lehmuskylän talojen asukkaat pyysivät ja saivat käyttöönsä pingispöydän jalkoineen, mutta verkko ja muut tarvikkeet heidän tuli hankkia itse. Melkoisesti isännöitsijän aikaa on mennyt asukasvalintoihin ja päätösten hyväksyttämiseen kaupunginhallituksessa. Esimerkiksi keväällä 1977 valmistuvaan Uistinkatu 3 kiinteistöön tuli 268 hakemusta, asuntoja oli jaettavaksi 25 kappaletta. On siinä ollut miettimistä kuka asunnon saa. Voi vain kuvitella valitsematta jääneiden yhteydenottojen määrää. Johtokunnan kokouksessa 21.4.1977 valittiin yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi pitkäaikaisen Toivo Salosen tilalle Eino Häkkinen. Asialistalla 23.5.1977 oli muun muassa vuokrien tasausmenettely ja miten muissa yhtiöissä asia on toteutettu. Toimistoapulaisen paikkaa haki 23 henkilöä ja valituksi tuli paras kaikista: Eeva Valanta. Valinta tehtiin haastattelujen jälkeen 2.6.1977 pidetyssä kokouksessa. Eevan työsuhde on jatkunut siitä asti, eli 35 vuotta! Seuraavassa kokouksessa isännöitsijä sai luvan ostaa uudelle toimistoapulaiselle kirjoituskoneen ja laskukoneen sekä muut tarvittavat toimistotarvikkeet. Yhteenvetona vuodelta 1977 voi sanoa, että yhtiön talous parani ja niin sanottuja pikkuasioita ei enää vuoden toisella puoliskolla ollut johtokunnan kokouksissa. Erkki sai lisää päätäntävaltaa päivittäisten asioiden hoitoon. Viimeisessä kokouksessa 1977 johtokunta päätti, ettei vuokria koroteta lainkaan 1978 alkupuolella. Erkki oli laatinut kirjeen asukkaille asiasta ja siinä kirjeessä hän toivoi, että asukkaat osallistuvat kulujen pienentämistalkoisiin. Ensimmäisessä kokouksessa 1978 johtokunta päätti, että yhtiölle palkataan apulaisisännöitsijä hoitamaan erillisyhtiöiden isännöintiä ja muutenkin avustamaan isännöitsijää työssään. Työpaikkailmoitus oli Länsi-Savossa ja Uutisviikko sanomalehdissä 2.2.1978. Hakemuksia tuli 19 kappaletta, joista neljä hakijaa kutsuttiin haastatteluun. Valituksi tuli merkonomi Kari Kauppinen. Hänelle annettiin tehtäväksi hoitaa alla olevan listan mukaisesti kaikkien erillisyhtiöiden isännöinti. Erillisyhtiöt: Kiinteistö Oy Mikkelin Pohjolanhovi Kiinteistö Oy Mikkelin Perhetalot Kiinteistö Oy Tuppuniemi Kiinteistö Oy Kattilankorva Kiinteistö Oy Mikkelin Sotaveteraanit Kiinteistö Oy Nuijamiestenkatu 22 – 24 Kiinteistö Oy Pohjankoukku Kiinteistö Oy Kotkanpesä Kiinteistö Oy Tekuila Kiinteistö Oy Kaituenhaka Lyhyesti poimintoja kokouksista 1978 Johtokunnan kokous 9.5.1978: Pitkäaikainen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen Toivo Salonen oli kuollut 5.5.1978. Apulaisisännöitsijä Kari Kauppinen sai luvan ajaa työajot omalla autolla ja saa korvausta 0,69 mk / km. Lehmuskylän niin sanotuissa vanhoissa taloissa on esiintynyt vesivuotoja lämmitys- ja käyttövesijärjestelmässä. Putket päätettiin uusia ilmajohtoina. Nuottakatu 4 talonhoitaja ilmoitti eroavansa tehtävästään ja työpaikka laitettiin hakuun. Hakijoita oli 23 ja valituksi tuli Jukka Piekäinen. Peitsarinkujalle tulevien kuuden kerrostalon rakentaminen käynnistyi suunnittelutarjousten pyynnöllä 2.8.1978. Suunnittelukilpailun voitti Mikkelin Rakennuskonsultit Oy ja myöhemmin syksyllä järjestetyn rakennusurakka kilpailun perusteella Peitsarinkuja 5 rakennustyöt voitti Rakennusliike Mehtälä ja Seppälä. Syksyllä 1978 paikkakunnalle Helsingistä muuttanut kirjapaino Helprint Oy oli kaupunginhallituksen kautta pyytänyt kaupungilta apua työntekijöidensä asuttamiseen Mikkelissä. Tarve oli tuolloin noin 110 asuntoa. Samoihin aikoihin yhtiön johtokunta totesi, että lisää erillisyhtiöiden isännöintejä ei voida enää ottaa hoidettaviksi. Erikoinen asia on ollut toimiston puhelinlaskun äkillinen nousu. Syyksi epäiltiin ulkopuolista käyttäjää, joka soittaa puhelimella työajan jälkeen. Puhelimet päätettiin varustaa lukoilla. Lokakuussa 1978 Erkki on esittänyt johtokunnalle, että yhtiölle hankittaisiin pikalämpömittari, jolla voitaisiin todeta huoneiston lämpötila ja ilmanvaihdon voimakkuus. Johtokunta ei lämmennyt ajatukselle, vaan kehotti lainaamaan mittaria tarvittaessa kaupungilta. Samassa kokouksessa päätettiin, että erääseen asuntoon asennetaan, asukkaan pyynnöstä, termostaatilla varustettu suihku. Ehtona oli, että asukas maksaa hanan vaihdosta syntyvät kustannukset. Syksyllä valmistui niin sanottu vanhustentalo, joka nykyään tunnetaan kustannuspaikkaluettelossa nimellä Yrjönkatu 19. Vuosi 1979 käynnistyi johtokunnan kokouksella 17.1.1979 ja asialistalla oli muun muassa Lehmuskylän vanhojen talojen ikkunoiden uusiminen. Asia tuli ajankohtaiseksi kun uusien rakennusmääräysten mukaan ikkunoissa on oltava kolme lasia, tai vaihtoehtoisesti ikkunat on oltava niin sanottua lämpölasia. Valtio avusti tällaisia muutostöitä 40 mk / ikkuna. Kaupungilla osa-aikaisena oleva LVI- teknikko Heikki Rautiainen oli ilmoittanut olevansa käytettävissä Mikkelin Vuokratalot Oy:n taloissa suoritettavissa lämmön- ja ilmanvaihdon tarkastusmittauksissa sekä laitteiden ja kalusteiden tarkastuksissa. Johtokunta päätti käyttää tarjottuja palveluksia. Seuraavassa kokouksessa 21.2.1979 Rautiaisen raportti Aurakatu 1:n mittauksista aiheutti lämmönpudotuksen 20 asteeseen. Lämpötila oli pari astetta liian korkea. Johtokunta päätti, että vastaavat tarkastukset teetetään kaikissa kiinteistöissä. Samassa kokouksessa johtokunta päätti, että toimistoon tarvitaan toinen toimistoapulainen. Valituksi tuli Mirja Kolehmainen. Peitsarinkuja 5 harjannostajaiset oli iso tapahtuma, jonne oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajia, suunnittelijat, rakentajat, valvontaviranomaisia, rahoittajat ja niin edelleen. Erillisestä tiedotteesta seuraavia poimintoja: Peitsarinkuja 5 valmistuttua on Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistuksessa 340 erikokoista huoneistoa, joiden yhteinen pinta-ala oli 27 426 m2. Ensimmäiset omat talot valmistuivat 1974 ja lisää on rakennettu 2 – 3 talo / vuosi. Eli, rakennuttaminen on ollut aivan toista luokkaa kuin nykyään. Hattua nostan silloisille asioiden hoitajille. Helprintin tulo aiheutti Mikkeliin vielä pahemman asuntopulan, varsinkin kun Helsingistä tulleet kirjapainoammattilaiset olivat aika hyvätuloisia ja omaisuutta oli ehtinyt pääkaupungissa kertyä. Mikkelin vuokratalot Oy valitsi Helprintin työntekijöitä asukkaiksi, mutta kaupunginhallitus ei hyväksynyt läheskään kaikkia valintoja tuloylitysten takia. Rajat olivat tiukemmat kuin nykyään. Peitsarinkuja 5 talonhoitajaksi valittiin haastattelujen jälkeen Paavo Pöysä. Hakemuksia oli tullut 23. Kokouksessa 27.6.1979 oli käsiteltävänä Uistinkatu 5 asukkaiden valitus siitä, että eräät asukkaat ajavat autoillaan piha-alueella. Hmm, taas tuntuu jotenkin tutulta. Loppukesästä – 79 lähti Peitsarinkuja 7 laskentaan. Jälleen edullisimman tarjouksen teki Mehtälä ja Seppälä. Peitsari laajeni pikku hiljaa… Toimiston henkilökunta kävi Savonlinnassa tutustumassa Itä-Savon Haka Oy:n toimintaan. Kutsun oli lähettänyt kyseinen yhtiö. Aikaisemmin mainitsemani LVI- teknikko Heikki Rautiainen oli lupautunut järjestämään yhtiön talonhoitajille koulutusta kiinteistöjen säätölaitteiden hoitamiseen ja seurantaan. Koulutettaville hankitaan ammattienedistämislaitoksen oppikirja ja asiaa valaisevia monisteita. Toimistoapulaisten Eevan ja Mirjan tehtävänimikkeet muutettiin toimistovirkailijaksi. Peitsarinkuja 5 sai pihapalkinnon kansainväliseltä lapsenvuoden toimikunnalta pihan lapsiystävällisyydestä. Palkinto oli seinään kiinnitettävä kuparilaatta jossa on teksti: Tämä talo on voittanut lapsimyönteisen pihakilpailun Mikkelissä lapsenvuonna 1979. Palkinnon otti vastaan 21.10.1979 järjestetyssä tilaisuudessa johtokunnan varapuheenjohtaja Simo Lehtonen. Myöhemmin pihalle vielä istutettiin palkinnon kunniaksi Mikkelin kaupungin puutarhan lahjoittama vaahteran taimi. Istutus – tapahtumaan kutsuttiin paikalle koko hallitus ja tilaisuudesta tiedotetaan lehdistölle. Sama kiinteistö sai vuoden- 80 loppupuolella Mikkelin Kotipuutarhayhdistyksen kotipihakilpailun kiertopalkinnon vuodelta 1980. Joulu lähestyi ja johtokunta päätti antaa henkilökunnalle joululahjaksi kahvipaketin. Vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin Nuottakatu 4 asukkaiden perustaman talotoimikunnan pyyntöä saada kiinteistön tuloslaskelmat ja taseet vuosilta 76, 77 ja 78. Talotoimikunta myös kutsui isännöitsijän kokoukseensa, mutta myöhäisen kutsun takia hän ei päässyt paikalle. Sen sijaan johtokunta lupasi järjestää asukkaille tilaisuuden jonne saapuu yhtiön johtokunta ja tilintarkastajat, joilta asukkaat voivat kysyä mieltään painavista asioista. Vuosi 1980 käynnistyi Nuottakatu 4 asukaskokouksella ja se olikin melkoisen lämmin tilaisuus. Siis tunnelma oli aika kiihkeä, ei lämminhenkinen. Asukkaat halusivat tarkat perustelut vuokrankorotuksille ja nähtäväkseen Nuottakatu 4 tuloslaskelmat ja taseet kolmelta edelliseltä vuodelta. Kaikki vaadittu materiaali esitettiin kokouksessa ja taloudelliset tosiasiat tehtiin kaikille selviksi. Talojen huono kunto aiheutti myös paljon kysymyksiä. Muun muassa niin sanottu PLS- koetalo on todettu kosteaksi? Talojen katot vuotavat, seiniin tulee isoja rakoja ja niin edelleen. Johtokunta vastasi parhaan tietonsa mukaan ja asioihin luvattiin parannuksia. Peitsarinkuja 7 oli noussut harjannostajaiskorkeuteen ja Peitsarinkuja 9 oli lähdössä käyntiin. Kokouksessa 29.4.1980 johtokunta on vaihtunut hallitukseen. Yhtiökokous on valinnut 17.4.1980 pitämässään kokouksessa seuraavat henkilöt Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitukseen: tarkastusinsinööri Eino Häkkinen, sähköteknikko Simo Lehtonen, hallinnollinen sosiaalisihteeri Tuulikki Saarinen, kiinteistöjen isännöitsijä Kauko Suvanto ja varatuomari Juha Ollikainen ja varajäseniksi: tutkija Eero Aarnio ja tutkimussihteeri Kimmo Airas. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Eino Häkkinen ja varapuheenjohtajaksi Simo Lehtonen. Samassa kokouksessa Erkki Lankinen mainitaan toimivan yhtiön toimitusjohtajana. 15.5.1980 kokouksessa valittiin Lehmuskylän talojen talonhoitajaksi Jaakko Maaranen. Tehtävää hoitanut Martti Sivonen oli irtisanoutunut tehtävästä omasta halustaan. 4.7.1980 kokouksessa oli asiana Peitsarinkuja 9 urakkatarjousten avaus. Halvimman tarjouksen oli jälleen tehnyt Rakennusliike Mehtälä ja Seppälä Mikkelistä. 1.9.1980 kokouksessa hallitus joutui käsittelemään nimettömän asukkaan kirjeen, jossa tiedustellaan miksi huoneistoihin asennetaan katselu- ja kuuntelulaitteita. Kummallista mutta hallitus ei tehnyt tuon kirjeen perusteella tai johdosta mitään päätöksiä? Vuoden 1980 viimeisessä kokouksessa hallitus päätti antaa työntekijöille joululahjaksi kahvipaketin ja kukan. Lisäystä edelliseen Jouluun oli kukkapaketti. Vuosi 1981 käynnistyi kokouksella 13.1.1981 ja ensimmäisessä kokouksessa käynnistettiin taas uusia rakennushankkeita. Nyt yhtiön katse oli kääntynyt Laajalammen ja Launialan suuntaan, josta kaupunki oli tarjonnut yhtiölle tontteja. Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistuksessa oli seuraavat kiinteistöt: Poppelitie 10 – 12 Saarnikatu 4 -10 Saarnikatu 1 Aurakatu 1 Nuottakatu 4 Nuottakatu 6 – 8 Uistinkatu 3 Uistinkatu 5 Yrjönkatu 19 Peitsarinkuja 5 Peitsarinkuja 7 6.2.1081 hallituksen kokouksessa on käsittelyssä Lehmuskylän asukkaiden aikomus perustaa vuokralaisdemokratiaelimen. Pöytäkirjassa lukee, että hallitus hyväksyi periaatteessa aiotun vuokralaisdemokratiaelimen, mikäli sen perustamisessa noudatetaan asuntohallituksen ohjeita ja mikäli sen toiminta on asuntohallituksen ohjeiden mukaista. Jotenkin jää sellainen vaikutelma, että hallitus ei ollut hirveän innoissaan asukkaiden toiminnasta ja aktiivisuudesta. Työterveyshuollon järjestäminen on tullut lainvoimaiseksi 1979 alussa ja sen takia myös Mikkelin Vuokratalot Oy:n on järjestettävä työntekijöilleen terveyspalvelut. Hallitus teki päätöksen, että yhtiö liittyy Mikkelin seudun terveyskeskuksen työterveyshuoltoon. Toimiston siirtäminen on myös ollut esillä, mutta hallituksen kokouspöytäkirjoista ei käy miksi yhtiö etsi uutta toimistoa. Ehdolla oli Porrassalmenkatu 33:ssa sijaitseva toimistotila, mutta se oli kiinteistön toisessa kerroksessa ja sen katsottiin olevan epäkäytännöllinen. Seuraavan kokouksen 28.5.1981 pöytäkirjasta syy tuleekin esille: Kulttuurilautakunta on toivonut, että Mikkelin Vuokratalot Oy siirtäisi toimistonsa pois nykyisistä tiloista, koska museo tarvitsee tilat omaan käyttöönsä. Tässä kokouksessa ensimmäisen kerran pöytäkirjassa on lause asukasvalintoihin liittyen: toimiston henkilökunta esittää kaupungin hallitukselle hyväksyttäviksi seuraavia hakijoita vapautuviin asuntoihin. Eli, asukkaiden valinta on siirtynyt pois isännöitsijöiltä toimistovirkailijoille. Näin minä sitä tulkitsen. Vuoden 1982 alussa Erkki esitti yhtiön hallitukselle, että se tekisi esityksen kaupunginhallitukselle erillisen asuntolautakunnan perustamista. Esityksen takana lienee se, että hakemusten ja valintojen tekeminen silloisella henkilöstöllä oli käynyt liian työlääksi. Hallitus päätti, ettei isännöitsijän esitys anna aihetta toimenpiteisiin. 3. Toimisto Hallituksen kokous 3.7.1981. Kulttuurilautakunta painostaa yhtiötä siirtymään pois graniittitalon tiloista. Uudeksi toimiston paikaksi on ehdotettu kaupungin kasvatusneuvolan tiloja Porrassalmenkatu 8. Hallitus teki päätöksen, että esittää tekniselle lautakunnalle anomuksen saada vuokrata kyseiset tilat yhtiön käyttöön. Samassa yhteydessä todettiin, että Etelä-Savon Osuuspankin kanssa on käynnissä neuvottelut saada toimistotilaa 1982 loppuun mennessä valmistuvasta Kiinteistö Oy Otonkulmasta. Porrassalmenkatu 8. Yhtiön toimisto sijaitsi tässä kiinteistössä 1981 – 1982. Toimisto muutti Porrassalmenkatu 8 osoitteeseen 30.9.1981. Hallitus tutustui tiloihin ennen 5.10.1981 ollutta kokousta todeten, että tilat tyydyttävät väliaikaisesti kunnes Etelä-Savon Osuuspankin rakennushanke valmistuu osoitteeseen Maaherrankatu 12. Tämä muutto ei koskaan toteutunut. Talvi 1981 – 1982 oli kovien pakkasten talvi ja, koska toimistoa lämmitettiin puilla, joutui isännöitsijä kaksikko ensitöinään aamuisiin pilkkomaan lämmitykseen tarvittavat puut. Toimiston työntekijät lämmittivät puilla, oman työnsä ohella, huoneissa olevia pönttöuuneja. 23.10.1981 kokouksessa Erkki valtuutettiin osallistumaan kaupunginhallituksen asettaman energian käyttötoimikunnan jäsenenä matkaan Tampereelle, jossa toimikunta tutustui keskitettyyn kiinteistönhoidon valvontalaitteistoon. 30.11.1981 kokouksessa oli esillä Etelä-Savon Osuuspankin tekemä tarjous vuokrattavasta toimistotilasta osoitteessa Porrassalmenkatu 19. Erkki oli selvittänyt asiaa sen jälkeen kun hallitus oli jättänyt asian edellisessä kokouksessa pöydälle. Saamansa selvityksen perusteella hallitus päätti, että vuokrasopimus edellä mainittuihin tiloihin allekirjoitetaan ja toimisto muutetaan sinne heti kun se on mahdollista. Vuosi 1982 käynnistyi Länsi-Savon yleisöpalstalla olleiden kirjoitusten vauhdittamana. Kirjoittajat ihmettelivät yhtiön tekemiä päätöksiä vuokrien korotuksista. Hallitus jopa päätyi tekemään vastineen kirjoitukseen. Vuoden 82 – alkupuolella oli ongelmana tonttipula. Hallitus totesi, ettei voi käynnistää rakennushankkeita, kun kaupungilla ei ole osoittaa tontteja. 22.3.1982 hallitus päätti irtisanoa nykyisen toimiston vuokrasopimuksen huhtikuun 1982 lopussa. 4. Toimisto Kokouksessa 14.4.1982 hallitus hyväksyi tulevan toimistohuoneiston, Porrassalmenkatu 19 B 31 vuokrasopimuksen. Muutto päätettiin tapahtuvaksi 3.-5.5.1982 välillä ja toimisto avataan uudessa paikassa 6.5.1982. Osuuspankin talossa toimisto sijaitsi vuosina 1982 – 1990. Samassa kokouksessa hallitus päätti käynnistää kohteen Tallakuja 12 suunnittelun. Tontti vapautui, kun sinne rakentamista suunnitellut Rakennusliike Mattinen- Niemelä Oy ei saanut Asuntohallitukselta rahoitusta. Kaupunki siirsi tontin varauksen Mikkelin Vuokratalot Oy:n nimiin. Kokouksessa 28.5.1982 hallitus päätti palkata toimitusjohtajan ehdotuksesta yhden toimistoapulaisen lisää. Pääasialliseksi tehtäväksi tulisi puhelinvaihteen hoitaminen ja asiakaspalvelu. Sen lisäksi hänelle voidaan antaa tehtäväksi vuokrakirjanpitoa ja vuokranmaksun seurantaa, sekä kaikkia tehtäviä, mitä toimistossa joudutaan suorittamaan. Kelpoisuusvaatimuksena on merkonomin tutkinto. Samassa kokouksessa hallitus päätti hankkia toimistoon puhelinvaihteen KAU 2/5 F siihen kuuluvine laitteineen, kuten pöytäkirjassa luki. Sellainenkin kummallisuus on kirjattu, että Nuottakatu 4 asukas on toivonut, ettei hänen huoneistonsa vuotavaa kattoa korjattaisi, koska hänellä ei ole asuntoa minne mennä siksi aikaa ja vuotokin on jo vähentynyt. Onneksi hallitus kuitenkin päätti, että vuodon syy tutkitaan ja asukas voi asua huoneistossa ja saa asumishaitasta huoneenvuokralain mukaisen korvauksen. Kokous 1.7.1982: Peitsarin rakentaminen on edennyt jo Peitsarinkuja 3 urakkatarjousten avaamiseen. Urakan sai jälleen kerran Rakennusliike Mehtälä & Seppälä. Peitsarinkuja 11 alkoi olla valmis ja tässä kokouksessa sinne valittiin asukkaita. Toimistovirkailijan valinta jätettiin toimitusjohtajan tehtäväksi. Työvoimatoimiston kautta oli tullut seitsemän hakemusta. Seuraavassa kokouksessa hallitus hyväksyi työntekijäksi Päivi Piispasen. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Päivi Himanen. Hänestä tuli toimiston kolmas työntekijä. Kokouksessa 17.9.1982 hallitus on tehnyt yhtiöjärjestyksen muutoksen, jossa isännöitsijä Erkki Lankinen on virallisesti nimetty yhtiön toimitusjohtajaksi. Muutos on merkitty rekisteriin 9.9.1982. Vuosi 1983 Talonhoitajia on vuosien mittaan tullut ja mennyt. Osa-aikaisia, kuten porrassiivoojia en ole enää kirjannut. Tästä lähtien laitan tähän kertomukseen ainoastaan ne henkilöt, jotka tekivät tai ovat vielä tekemässä pitkää uraa yhtiömme palveluksessa. Kokouksessa 12.4.1983 on ollut esillä toimistovirkailija Mirja Kolehmaisen irtisanoutuminen 30.4.1983 lähtien. Tilalle etsittiin työntekijä työvoimatoimiston kautta. Tallakuja 12 ja Peitsarinkuja 3 etenevät aikataulussaan. Uutena kohteena käynnistyi Suntionkuja 4. Kokous 12.5.1983 toimistovirkailijaksi valittiin Hannele Häkkinen. Hänen tehtäväkseen määriteltiin puhelinvaihteen hoitaminen ja asiakaspalvelu. Nyt samainen Hannele on asukaspalvelupäällikkö ja johtoryhmän jäsen. Nimi on vaihtunut, kuten naisilla on tapana, ja nyt hän on Hannele Vehmanen. Hallituksen kokous 18.8.1983 on käsitellyt muun muassa Sos.Dem valtuustoryhmän tekemää esitystä kiinteistöissä asumattomien mahdollisuutta käyttää kiinteistöjen saunoja. Hallitus luonnollisesti torppasi esityksen, koska aikaisemmin 1975 Nuottakatu 4 saunat olivat Lähemäen asukkaiden käytössä ja kokeilu epäonnistui. Ulkopuoliset aiheuttivat vakituisten asukkaiden mielestä häiriötä. Toiminta tuotti tappiota, jonka kaupunki onneksi korvasi yhtiöllemme. Kaupunki oli päättänyt perustaa 1984 toimintansa aloittavan asuntotoimiston, joka ryhtyisi hoitamaan keskitetysti Mikkelin kaupungin asuntolainoitettujen kiinteistöjen hakemusten vastaanottoa ja käsittelyä. Hallitus päätti, että keskitettyyn hakumenettelyyn siirrytään vuoden 1984 alusta lukien. Mahdollisesta korvauksesta kaupungille sovitaan erikseen. Hallitus päätti hankkia ensimmäisen kopiokoneen toimistoon. Rank Xerox oli tehnyt tarjouksen suorasta ostosta tai leasing- sopimuksesta. Toimitusjohtaja velvoitettiin ottamaan tarjoukset muiltakin alan liikkeiltä ja eri merkeistä. Seuraavassa kokouksessa todetaan, että toimiston henkilökunta saa tehdä valinnan vertailussa olleiden laitteiden välillä. Kokous 15.9.1983. Hallitus päätti kaupungin johdon esitykseen yhteishaun kustannuksista seuraavaa: keskitetty hakumenettely ei periaatteessa saa aiheuttaa kustannuksia Vuokratalot Oy:lle ja AravaKiinteistöyhtiöille. Hallitus on periaatteessa valmis johonkin pieneen korvaukseen kaupungille. Seuraavassa kokouksessa 20.11.1983 asialistalla on kaupungin esitys korvauksesta joka on 24 000 mk vuodessa ja sen hallitus päätti hyväksyä. Ei tainnut olla paljon vaihtoehtoja. Samassa kokouksessa hallitus päätti järjestää yhtiön työntekijöille illanvieton pikkujoulun merkeissä. Loppuvuodesta lähti käyntiin Kappalaisenkatu 3 suunnittelu. Vuosi 1984 Pöytäkirjat alkavat niin sanotusti tylsää luettavaa. Tämä johtuu siitä, että hallituksen kokouksiin tulevat asiat olivat sen tyyppisiä, että niitä ei voi tähän laittaa. Asialistalla oli: Rakennuskohteiden kustannusselvityksiä, asukasvalintoja, häätöjä ja kirjeenvaihtoa asuntohallituksen kanssa. Alkuvuoden kokouksessa nimetään VSS kurssille valittuja talonhoitajia ja yksi heistä on Hannu Kauppinen. Aikaisemmissa pöytäkirjoissa on vain maininta, että työnimellä Vuokrasaksala kulkeva Tallakuja 12, vaatii osa-aikaisen talonhoitajan ja toimitusjohtaja suorittaa haun ja valinnan. Ilmeisesti sinne on silloin valittu talonhoitajaksi Hannu. Talonhoitajat esittävät, että saisivat lumilingon ja mahdollisuuden käyttää karvausta vastaan omia traktoreitaan. Hallitus hyväksyi esityksen, mutta korvauksen suuruudesta ei ole tietoa. Lähes joka kokouksessa on ollut käsittelyssä yksittäisten vuokralaisten vaatimuksia vuokrien alentamisesta. Osaa alentamisvaatimuksia on käsitelty Mikkelin raastuvanoikeudessa ja osaan on saatu ohjeistus Asuntohallitukselta sen jälkeen, kun kohteen rahoituksessa on tapahtunut muutoksia, jotka alentavat vuokraa. Muun muassa saatujen asuntolainojen lyhennysaikatauluissa on ollut lykkäyksiä, jotka on täytynyt siirtää vuokriin niitä alentaen. Vuokrien tasausjärjestelmää on myös tutkittu ja ensimmäinen luonnos on ollut hallituksen käsittelyssä 20.4.1984. Asia palautettiin toimitusjohtajalle uudelleen valmisteltaviksi, jotta eri malleista saadaan vertailukelpoista tietoa. Kokouksessa 16.5.1984 oli jälleen esillä henkilöstövalintoja. Pitkään Tuppuralan taloja hoitanut Kari Puikkonen oli irtisanonut työsuhteensa ja Suntionkuja 4 oli myös vailla talonhoitajaa. Sinne valittiin seuraavassa kokouksessa, toimitusjohtajan esityksestä, Seija Pylkkänen (nykyisin Romo). Uistinkatu 3 ja 5 ja Nuottakatu 6 -8 talonhoitajaksi valittiin Raimo Viljakainen. Kokous 21.8.1984. Niin se vaan kehitys oli saavuttanut Mikkelin Vuokratalot Oy:n. Kokouslistalla oli ATKlaitteiden hankinta toimistolle. Ja samassa kokouksessa valittiin Kappalaisenkatu 3 pääurakoitsijaksi Rakennusliike Mehtälä & Seppälä Oy. Kokous 9.11.1984. Vuosijuhlaan kutsutaan henkilökunta puolisoineen. Nuottakatu 4 katot vuotavat edelleen, vaikka niitä on korjattu jo moneen kertaan. Kokouksessa 7.12.1984 hallitus päätti hankkia tarjouskilpailun jälkeen toimiston ATK- laitteet Systeemineuvonta Oy:ltä. Laitekokonaisuus oli seuraava: ALTOS-merkkinen usean käyttäjän yritystietokone ja kaksi kappaletta siihen liittyviä ALTOS II työasemia lisäksi hankintaan kuului käyttöjärjestelmä ja kirjoitin. Ohjelmista otetaan heti käyttöön vuokrakirjanpito ja myöhemmin palkanlaskenta ja yhtiön kirjanpitoohjelmistot. Vuoden viimeisessä kokouksessa 20.12.1984 hallitus päätti ottaa käyttöön Asuntohallituksen hyväksymän vuokrien tasausmenettelyn. Vuosi 1985 7.3.1985 kokouksessa hallitus laittoi toimiston henkilökunnan ATK-kurssille kauppaoppilaitokseen. Rakennuttaminen jatkui kiivaana ja uutena kaupunginosana tuli mukaan Laajalampi. Sinne oli tarkoitus rakennuttaa kaksi kerrostaloa, joiden suunnittelutarjoukset olivat käsittelyssä kokouksessa 28.3.1985. Samassa kokouksessa oli myös vuoden 1984 tilinpäätös. Kuten aikaisimpinakin vuosina on tilinpäätössiirrot tehty rakennusten poistoista. Varauksia ei ollut tapana tehdä, oliko edes mahdollista? Tallakuja 2, eli Tekuilan tontti, lähti suunnitteluun samoin Hirvenkatu 9 ja 11, asunnottomien rivitalot. Vuoden 1985 yhtiökokous oli tehnyt pienen muutoksen hallituksen kokoonpanoon. Entisinä jatkoivat tarkastusinsinööri Eino Häkkinen, hallinnollinen sosiaalisihteeri Tuulikki Saarinen, isännöitsijä Kauko Suvanto ja pankinjohtaja Juha Ollikainen ja uutena jäsenenä asemoija Juha Aatos, joka oli Helprintin pääluottamusmies. Varajäseniksi: tutkija Eero Aarnio ja tutkimussihteeri Kimmo Airas. Kokouksessa 9.7.1985 hallitus hyväksyi toimistonhenkilökunnan kurssimatkan Jyväskylään Systeemineuvonnan ATK- päiville. Kokouksessa 22.10.1985 ATK -koulutusta päätettiin antaa Aulangolla Kari Kauppiselle ja Helsingissä Eevalle ja Päiville. 21.11.1985 hallitus on päättänyt, että vuoden 1986 alusta lukien ryhdytään rästivuokrista perimään viivästyskorkoa 16 %:n vuosikoron mukaan. Suksisepäntie 20 lähti suunnitteluun. Tallakuja 12 seinäeristeissä on todettu olevan puutteita, joiden korjaamiseen pyydettiin lausuntoa Rakennusliike Mehtälä & Seppälältä. Vuosi 1986 Vuoden ensimmäisessä kokouksessa 23.1.1986 oli listalla omistusmuutos: perustajajäsenten, eli O J Korhosen ja Simo Lehtosen omistuksessa olleet yhtiön osakkeet oli kaupunki ostanut itselleen. Mikkelin kaupunki oli siitä eteenpäin yhtiön ainut omistaja. Lisäksi hallitus päätti, että toimistohenkilökunnan käyttöön hankitaan lounasseteleitä, joista yhtiö maksaa 5 mk ja henkilöt itse 13 mk. Peurankadun kerrostalot lähtivät suunnitteluun. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Reijo Seppänen. Erkki täytti 60- vuotta 31.1.1986 ja kiitti muistamisesta kokouksessa 20.3.1986. Minulla on DVD:lle siirrettyä materiaalia noista 60-vuotisjuhlista. Niissä näkyy paljon tuttuja henkilöitä. Kokouksessa 8.8.1986 Lehmuskylän talonhoitajaksi valittiin Jouko Hartikainen. Saksalan talojen sivutoimisena talonhoitajana ja siivoojana on toiminut Merja Luukkonen ja nyt hallitus päätti, että Tallakuja 2:n valmistuttua tehtävän ottaa vastaan hänen puolisonsa Hannu Kauppinen. Kokous 24.10.1986: Hannele Vesalainen oli jäämässä äitiyslomalla ja tilalle päätettiin etsiä sijainen. Samassa kokouksessa Peurankatu 3:een tuleva kerrostalo päätettiin perustaa asunto-osakeyhtiönä, koska kaupunki suunnittelee sen yhteyteen päiväkotia ja saadakseen valtiolta apurahaa täytyy kiinteistön olla asunto-osakeyhtiömuotoinen. Samaan kiinteistöön oli hallitus pari kokousta aiemmin päättänyt ottaa vuokralaiseksi Mikkelin Puhelinyhdistyksen, joka tarvitsee tiloja lisääntyvä puhelinliikenteen aluekeskukselle. 8.12.1986. Tallakuja 2 rakentaja on mennyt konkurssiin ja hallitus päätti työmaan haltuunotosta, joka tapahtui seuraavana päivänä kello 9.30 alkaneella katselmuksella. 1987 Alkuvuoden kokouksissa on käsitelty alkavia ja käynnissä olevia rakennushankkeita, joita oli muun muassa Peurankatu, Keltasirkunkatu 2 – 4, Suksisepäntie 20, Tallakuja 2 ja asunnottomien rivitalot Hirvenkadulle. 14.4.1987 kokouksessa oli käsittelyssä Tallakuja 2 A –portaan edessä oleva sähköpylväs, joka estää autolla pääsyn oven eteen. Tämä sama asia taitaa olla edelleen työn alla? 1987 lausuntoa pyydettiin kaupungin Energialaitokselta ja itse olen pyytänyt kyseistä yhtiötä siirtämään tuon pylvään pari vuotta sitten! Mutta ei vaan siirry. Suksisepäntie 20 asukasvalinnoissa on eroa aikaisempiin vuosiin. Avoliitossa asuvat saivat myös asuntoja. 10 vuotta aikaisemmin kaupungin hallitus edellytti, että naimattomat pariskunnat menevät avioliittoon ennen kuin voivat saada yhteisen asunnon. Yhtiön tekemät asukasvalinnat eivät enää menneet kaupunginhallituksen kokouksiin käsiteltäviksi, vaan valinnat hyväksyi asuntotoimisto. Tämä käytäntö oli ollut voimassa asuntotoimiston perustamisesta 1984 lähtien. Kokous 28.5.1987. Suksisepäntie 20 talonhoitajaksi valittiin Jouko Kvick. Yhtiölle hankittiin vesi- ja pölynimuri Teknia- Tuote Oy:ltä. Kokous 25.6.1987. Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että vuoden 1987 aikana on tutkittava mahdollisuudet niiden kiinteistöyhtiöiden, joissa kaupungilla on osake-enemmistö, fuusioitumisesta Mikkelin Vuokratalot Oy:n kanssa. Käytännön toimenpiteet fuusioitumisen hoitamiseksi tekee Mikkelin Vuokratalot Oy. Kokous 17.9.1987 toimistovirkailija Hannele Vesalainen on ollut äitiyslomalla ja ilmoitti jatkavansa vielä hoitovapaalle. Hänen sijaisenaan on toiminut Maire Stöckell, joka saa jatkaa sijaisuutta edelleen. Kokous 28.10.1987. Listalla oli muun muassa edellä mainittuun fuusioon liittyen, liitettävien yhtiöiden kirjeet, joissa ne ilmoittavat hyväksyvänsä fuusion. Yhtiöt olivat: Erillisyhtiöt: Kiinteistö Oy Mikkelin Pohjolanhovi Kiinteistö Oy Mikkelin Perhetalot Kiinteistö Oy Tuppuniemi Kiinteistö Oy Kattilankorva Kiinteistö Oy Mikkelin Sotaveteraanit Kiinteistö Oy Nuijamiestenkatu 22 – 24 Kiinteistö Oy Pohjankoukku Kiinteistö Oy Kotkanpesä Kiinteistö Oy Moision Kartano Onnelan Vuokratalot Oy Seuraavassa kokouksessa fuusiosopimukset todettiin allekirjoitetuiksi. Lisäystä oli tullut kahden yhtiön verran, eli Kiinteistö Oy Tuppukylä Kiinteistö Oy Tuppurivi Samassa kokouksessa Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitus valtuutti toimitusjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan, jossa yhtiö myy Kiinteistö Oy Tekuilan osakkeen Mikkelin maalaiskunnalle nimellisarvostaan (100 mk). Toimiston ilma on todettu liian kuivaksi tietokoneille, joten hallitus päätti, että toimistolle hankitaan ilmakostutin. Lisäksi pölyn poistoon ATK- laitteista tarvitaan pölynimuri, sekin päätettiin hankkia. Kokous 18.12.1987. Isä Erkin sairastuminen aiheutti pitkän sairausloman ja toimitusjohtajan sijaiseksi nimitettiin Kari Kauppinen. Kauppisen töitä päätettiin siirtää jollekin toimistotyöntekijälle ja Maire Stöckelin työsuhdetta jatketaan. Ironista sinänsä, että Maire sai lisää työaikaa, koska Erkki sairastui. Kun, itse tulin aikoinaan Mikkelin Vuokratalot Oy:n töihin, sain määräaikaisen työsopimuksen Mairen sijaisena. Kyllä maailma on kummallinen! 1988 Kokous 21.1.1988: Yhtiössä mietittiin liittymistä television 3 - kanavan katselun piiriin. Mikkelin puhelinyhdistys oli tarjonnut tällaista mahdollisuutta kaapeliverkon kautta. Asia jäi tutkittavaksi. Kokous 25.2.1988. Erkin sairausloma jatkuu ja on jo puhetta hänen jäämisestään ennenaikaisesti eläkkeelle sairauden takia. Tässä kokouksessa toimitusjohtaja luovutti toimiston avaimet yhtiön kassakaappiin. Lopun alkua… Kokous 27.4.1988: Erkin sairausloma jatkui marraskuun 1988 loppuun ja Kari Kauppinen jatkoi vt. toimitusjohtajana. Myös muut sijaisuudet ja toimiston sisäiset, muuttuneet, työnjaot jatkuivat edelleen. Tilastokeskus teki tutkimusta tyhjistä asunnoista ja kokouspöytäkirjassa oli melko rehvakkaasti, ettei meillä ole ainakaan toistaiseksi moista ongelmaa. 1988 – käynnistyi Kontionkatu 2 – 4 suunnittelu ja Tuskun ja Tuukkalan alue olivat jo esille suunnitelmissa. Kokouksessa 11.10.1988 tuli sitten ilmoitus, että Erkki Lankiselle oli myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.12.1988 lähtien. Samassa kokouksessa Erkki jätti eroilmoituksen Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksesta 30.11.1988 alkaen. Hallitus päätti, ettei toimitusjohtajan paikkaa toistaiseksi julisteta auki. Kokous 3.11.1988. Hallitus päätti järjestää Erkille läksiäiset 30.11.1988. Paikalle kutsutaan koko henkilökunta ja hallitus. Kauppinen sai tehtäväksi etsiä sopivaa paikkaa tilaisuudelle. Hallituksen pikkujoulut päätettiin samassa kokouksessa jättää väliin vuonna 1988. Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajan paikka päätettiin tässä kokouksessa julistaa avoimeksi. Pätevyysvaatimukset ovat: teknillisen rakennusalan tai vastaavan opistotasoisen koulutuksen tutkinto sekä kokemus käytännön rakennuttaja- ja isännöintityöstä. Seuraavassa kokouksessa Erkki Lankisen eläkkeelle läksiäisjuhla päätettiin järjestää Ravintola Olorosossa aikaisemmin päätettynä ajankohtana. Kokouksessa 24.11.1988 hallitus päätti ostaa läksiäislahjaksi eläkkeelle jäävälle toimitusjohtajalle puuveneen Manun Puuvene – nimiseltä firmalta. Vuoden viimeisessä kokouksessa20.12.1988 hallitus teki kauaskantoisen ja hyvän päätöksen: uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin, viiden hakijan joukosta, rakennusinsinööri Veli-Pekka Sinkko. Uusi kausi Mikkelin Vuokratalot Oy:ssa oli valmis alkamaan. 1989 Vuoden ensimmäinen kokous 1.10.1989. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Veli-Pekka Sinkko ilmoitti ottavansa toimen vastaan 1.2.1989 alkaen. Kokous 16.2.1989. Isännöitsijä Kari Kauppinen anoi mahdollisuutta saada hoitaa isännöitsijän tehtäviä Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä puolipäiväisesti. Hallitus hyväksyi anomuksen. Ja Samalla Maire Stöckelin työsopimusta jatkettiin taas, määräaikaisena. Kokous 13.6.1989: ATK- laitteiden ajanmukaistaminen oli esityslistalla. Toimistohenkilökunta sai tehtäväkseen selvittää laitteiden käyttötarkoitusta ja tulevaisuuden tarpeet. Aikamoinen tehtävä, eihän tuohon pystyisi kukaan nykyäänkään saati sitten 80- luvulla. Tarkoitus oli uudistaa kaikki laitteet ja ohjelmistot. Asiaan oli tarkoitus palata vuoden loppupuolella. Kokous 23.8.1989. Kari Kauppinen ilmoitti eroavansa Mikkelin Vuokratalot Oy:n palveluksesta 1.10.1989 alkaen. Eroilmoitus hyväksyttiin. Kauppisen erottua hallitus suunnitteli, että hänen työnsä voisi hoitaa jäljelle jäänyt toimistohenkilökunta, mutta työmäärää oli kaikilla niin paljon, että ajatuksesta luovuttiin. Sen sijaan päätettiin, että toimistohenkilökunnan mielipiteiden perusteella Kauppisen tilalle etsitään uusi isännöitsijä, jonka olisi oltava Teknillisen koulun suorittanut. Samassa kokouksessa Maire Stöckelin työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Kokouksessa 8.11.1989 oli jälleen esillä ATK-laitteiden uusiminen. Laitehankinta katsottiin niin vaikeaksi hoitaa, että sitä tekemään päätettiin palkata konsultti. Laitteet olisi hankittava ja saatava käyttöön ennen vuoden loppua, koska edellisten laitteiden ja ohjelmistojen vuokrasopimus oli päättymässä. Kokous 28.11.1989. Kauppisen tilalle etsittiin isännöitsijää ja hakemuksia oli tullut 10. Haastattelun jälkeen valituksi tuli Esa Nordman, Samassa kokouksessa hallitus päätti kutsua Esa Nordmanin hallituksen kokouksiin, kun siellä käsitellään ATK- laitteiden hankintaa. Esa oli jo näyttänyt osaamisensa tietotekniikan hallinnassa. Siitä johtuen aikaisemmin mainittua konsulttia ei koskaan palkattu. Siitä käynnistyi se työura ja jatkuu vieläkin. Vuoden viimeisessä kokouksessa 19.12.1989 Esa ilmoitti ottavansa toimen vastaan 15.1.1990 alkaen. 1990 Tästä jatkan, kun ehdin lukea lisää kokouspöytäkirjoja, tai saan muuten lisää materiaalia…
© Copyright 2024