JOULU 2008 Tässä lehdessä:
ILOUUTISET ILOUUTISET JOULUKUU 2008 Joulunajan lukemista jokaiseen kotiin JOULU 2008 LEHTI SINULLE, JOKA ETSIT ELÄMÄÄSI SUUNTAA Tässä lehdessä: • Kouvolan tekijöitä • Joulun sanomaa •Valto Koski • Markku Laukkanen • Sari Palm • TV7 tuo valoa kansalle JOULUKUU 2008 ILOUUTISET ILOUUTISET Hannu Hurri työterveyshuollon erikoislääkäri Pääkirjoitus perjantaina 19.12. 2008 TÄSSÄ LEHDESSÄ Markku Laukkanen: Perintö Karjalasta Martti Ojares: Valoa kansalle Tapani Salminen: Maalaislääkäriksi Sippolaan Anjalankosken sairaalan leikkaussali muutti Keniaan Liisa ”lentäjäinen” Sburatura Joululahjojen lahja Ilkka Hämäläinen: Hiekkalaatikolta estradille Ilman päihteitä Valto Koski: Arvostetuksi kansanedustajaksi Ilouutiset kysyi Kouvolan järjestelyryhmäläisiltä Lauri Lamminmäki: Yhteistyötahto jatkuu vaalien jälkeenkin Paula Eskola: Kouvolan etelärajalta Lea-Sisko Mäkelä: Kouvolan pohjoisrajalta Jürgen Schumacher: Lapset ja herrasmieslääkäri Suomi on kristitty maa... vai onko? Tuukka Temonen: Rokkarista kunnanvaltuutetuksi Jari Lindström: Kateuden määrä saisi vähetä Sari Palmin voimavara Markku Toimela: Kehitysyhteistyön keikkamies TV7- ohjelmatietoja L uet tätä lehteä itsenäisessä Suomen maassa, sananvapauden maassa. Tämä ei ole itsestään selvyys. Suomalaisilla on keskimäärin asiat hyvin, vaikka liian moni meistäkin elää toimeentulon rajamailla. Liian moni perhe päätyy hajalle, toisaalta liian moni perhe jää jopa syntymättä. Aikamme suosii asioita, mitä menneisyydessä ei voitu edes kuvitella mahdolliseksi. Elämme vääristyneen vapauden aikaa, ei tarvitse sitoutua avioliittoon, ei tarvitse huomioida kanssaihmisiä, ei tarvitse välttämättä nähdä vaivaa hankkiakseen toimeentulon . Voimme sukeltaa parhaaseen katseluaikaan tv-kanavan porno-ohjelmaan, mikä onkin nykyään aikuisviihdettä. Vielä pahempaa on, että pienetkin lapsemme voivat tehdä saman ilman kontrollia. Kouluissamme on elämän lujat perusarvot jo pitkälti ulkoistettu. On kielletty rohkaisemasta oppilaita etsimään raamatun aina kestäviä, tervehenkisiä elämänohjeita. Jeesus-sanaa ei saa kunnolla mainita uskonnonopetuksessa. Sensijaan lähes mitä tahansa itämaista, mystistä oppia saa levittää vapaasti. Olisiko terveen pysähtymisen ja harkinnan aika, missä menemme ? Onko odotettava lisääntyvästi traagisia tapahtumia, kun elämän perusarvot ovat kuitenkin aina tutkittavissa käyttöä varten. Olemmeko jo luisuneet liian pitkälle, voidaksemme pysäyttää kasvavan pimeyden ? Puuttuuko meiltä jotakin tosi tärkeää? TERVEYS Kristittynä lääkärinä on kertynyt elämänkokemusta, mistä ei kliseemäisesti voi sanoa: päivääkään en antaisi pois. Kun elämässä on kaikki eväät menestykseen ja onneen ,voi kuitenkin nousta harmaita pilviä. Huolimatta siitä, että mies omaa maailman parhaan aviopuolison, terveet lapset, yhden arvostetuimmista ammateista, laajat sosiaaliset suhteet, voidaan hänen elämään sallia tuskien taivalta. Ei myöskään henkilökohtainen usko Jumalaan takaa vastoinkäymisten välttämistä. Pitkään kuormittunut ihminen voi väsyä ja masentua. Kenellä ei ole tähän taipumusta, olkoon kiitollinen. Terveen urheiluaktiivin miehen nivelistö voi alkaa temppuilla. Kiitos modernin lääketieteen, osaavan ortopedikollegan, taitavan sairaalahenkilökunnan ja vahvan titaniumin voi väsynyt nivelkin uusiutua ja mahdollistaa ontumattoman, kivuttoman liikkumisen. Terveitä niveliäkin ihminen osaa yleensä arvostaa vasta, kun jotakin on menetetty. Rakkaat harrastukset, golf ja tennis, joutuivat jäämään ainakin tilapäisesti. Mutta elämä on pientä palloa suurempi juttu. Kaikki voi kääntyä voitoksi, yön jälkeen tulee päivä NURINAN VITSAUS Kaikki on suhteellista. Usein saan hävetä omien pikkuongelmien valittamista. On vaikea olla kiitollinen kaikesta hyvästä. On paljon helpompaa nurista . Helposti negatiiviset asiat myrkyttävät ajatusmaailman ja johtavat kielteisiin elämänasenteisiin. Seurauksena on kokonaisvaltaisen voinnin näivettymistä niin hengen, mielen kuin ruumiinkin ulottuvuuksissa. Ennen lonkkaleikkaustani tuskailin tilannettani eräälle pappismiehelle. Hävetti, kun jatkossa minulle selvisi hänen olleen innokas jalkapallonuorukainen, joka menetti luusyövän takia koko alaraajansa ja on kantanut alaraajaproteesia nuoruudesta lähtien . Hän on iloinen mies. Hän elää todeksi Jumalansa antaman arvokkaan elämän invaliditeetista huolimatta. Ja voimia riittää auttamaan lähimmäisiä. MAAILMALTA Filippiiniläissyntyinen ystäväni on vaatimattomista oloista, kellottomasta elinympäristöstä lähtöisin. Näinä päivinä tämä Jumalan ”suurlähettiläs” tavoittaa eri maanosissa kuninkaalli- sia, ja hallitusväkeä. Ystäväni kannustimena on sydämessä sykkivä Jumalan rakkauden osallisuus, mitä tarvitsee niin köyhä kuin rikas. Jotkut hänen takavuosikymmeninä tapaamansa tavalliset nuorukaiset ovat nyt kansakuntiensa johdossa. Yhden ihmisen vaatimaton tapaaminen ja rohkaisu on saattanut vaikuttaa ajallaan jopa kansakunnan kohtaloon. Se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalan johdatuksen seurauksena mahdollista. Ilokseni tämä pieni nöyrä mies on käynyt myös joitakin kotikaupunkimme nykyisiä ja tulevia päättäjiä rohkaisemassa. Useille ystäville olen voinut kertoa aika ajoin terveisiä tältä maailman kansalaiselta, jonka sanoma on voimallinen antamaan meidänkin kotikaupungille tulevaisuuden ja toivon. HENKILÖKOHTAISTA Ei tarvitse lääkärin koulutusta tietääkseen, ettei kukaan tästä elämästä ole selvinnyt hengissä. Kun elinpäivämme ovat päättymässä ei kysytä ansioluetteloa, ei kysyä sijoitusten määrää, ei kysytä kirkossa käyntilukemia. Tuolloin kuuluu yksinkertainen kysymys: Missä vietät ikuisuutesi? Raamatun yksinkertainen ydin on tiivistettynä vaikkapa pienoisevankeliumiin: Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoan poikansa, ettei yksikään , joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Sillä jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Usko ei ole yksipuolista, aloite tulee Jumalalta. Vastaaminen on meistä kiinni. Ehkä sinunkin lähipiiristä tai menneistä sukupolvista löytyy joku lähimmäinen, joka on rukouksin kantanut elämääsi Taivaan Isälle, joka ajallaan ja tavallaan vastaa. Lupauksensa mukaan hän kutsuu jokaista. Ehkä tämä lehti voi jollekin lukijalle olla elämää muuttava katalyytti. KOUVOLA Uusi Kouvola on synnytetty. Edellä olevat kehotukset ja lupaukset koskevat myös meitä 90.000 kouvolalaista. Olemme valinneet päättäjämme, jotka tehköön viisaita ratkaisuja kaupunkimme parhaaksi. Tässäkin lehdessä moni heistä esittää näkemyksiään. On mielenkiintoista todeta, että pieni lehtemme on ollut avoin foorumi lähes kaikille keskeisille päättäjille niin vanhojen kuntien kuin tulevan Kouvolankin aikana. Ensimmäinen lehtemme ilmestyi Pääsiäisenä 2004. Pääkirjoitus loppui tuolloin raamatun kehotukseen, mikä on voimassa myös tulevassa Kouvolassa: ”ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne ” ”Jos ei Herra huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo”, sanoo psalminkirjoittaja. On syntynyt suuri kunta. On syntynyt myös suuri seurakuntayhtymä palvelemaan kaupunkiamme. Tehtäviä on paljon, mutta tärkein älköön unohtuuko. Kristillisten seurakuntien, niin luterilaisen kuin muidenkin yhteisöjen, päällimmäinen tehtävä on julistaa ilosanomaa Jeesuksesta. Vähempiosaisista huolehtiminen kuuluu myös evankeliumiin. Nämä haasteet eivät lopu kaupungin koon kasvaessa. RAUHALLISTA JOULUA, SIUNAUSTA VUONNA 2009 kaikille seutumme asukkaille, päättäjille, yrityksille ja yhteisöille Päätoimittaja Hannu Hurri Julkaisija Medifree Oy PL 102 45101 Kouvola [email protected] www.ilouutiset.fi Kansikuva: Lauri Vuorenmaa Toimitus&Kuvat Heimo Lempinen, Reijo Vaurula, Eijariitta Hurri, Tom Himanen, Ilkka Hämäläinen Taitto ja sivunvalmistus Mainostoimisto Donner&Blitz Oy Joensuu, www. donnerblitz.com Paino Lehtikanta Oy, Kouvola Painos 55.000 kpl. Vastuu virheistä ja huomautukset Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän sisällä julkaisupäivästä. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 00)**00%"+"�$'10$")+1#!.0 !"0.**1,**0" %* )*1 ))0 #&# )* %+*#*+ )*!,($*!0(!)*#$0* *&*+**,*%)00)*1!0 %&'))*" ) %$")+!)) '*( #*& %(.&$ --- %(.&$ Lähellä sinua Terveystalossa pääset vastaanotolle nopeasti ja jonottamatta. Tarvittavat jatkotutkimukset helposti ja luotettavasti saman katon alta. Varaa aikasi asiantuntijoiltamme! Terveystalo Kouvola Keskikatu 4, 2.krs p. 020 789 7003* • Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot • Laboratoriopalvelut • Kirurgiset toimenpiteet, tähystykset ja leikkaukset • Sydäntutkimukset • Luuntiheysmittaukset Terveystalo Kouvola Kuvantaminen Torikatu 5, 2.krs Ajanvaraus 030 633 5380* • • • • Röntgentutkimukset Ultraäänitutkimukset Magneettitutkimukset Mammografiatutkimukset Terveystalo Kouvola Lääkäritalo Kalevankatu 13 p. 030 633 5340* • Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot • Kirurgiset toimenpiteet ja tähystykset • Sydäntutkimukset • Työterveyspalvelut p. 030 633 5350* Terveystalo Kouvola Silmäkirurgia Kauppalankatu 5 A 8 Ajanvaraus 535 4224 • silmälääkärien vastaanotot • silmäkirurgiset leikkaukset * (Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/ puhelu+3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min.) www.terveystalo.com näkönne palveluksessa JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Hyvää Joulua Merry Christmas! Varuskuntalaisen Joulukynttilä Hyvät pohjoiskymenlaaksolaiset! V uosi on jälleen päättymässä. Meille kaikille tärkeä joulun juhla on edessä. Nyt on hyvä hetkeksi pysähtyä ja arvioida mennyttä vuotta, ennen kuin taas katse suunnataan eteenpäin. Kuluva vuosi on yllättänyt kaikki. Tiesimme toki, että meille kymenlaaksolaisillekin niin tärkeä metsäteollisuus oli rakennemuutoksen kourissa, mutta murroksen nopeutta ei kukaan kyennyt ennustamaan. Voikkaan jälkeen on nähty tehtaiden lakkauttamisia ja isoja tuotannon supistamisia läpi Kymenlaakson. Seurannaisvaikutukset ovat olleet maakunnassamme raskaita. Jos missä, niin juuri Kymenlaaksossa tiedetään, mitä äkillinen rakennemuutos tarkoittaa. Isoilla ongelmilla on myös yhdistävä vaikutus. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Ei ole harvinaista, että ongelman keskelle joutuneet ryhtyvät yhdessä miettimään, miten tilanteesta parhaiten selvitään ja mitä kukin voisi tehdä asioiden hyväksi. Tällöin ollaan isoillekin muutoksille valmiimpia kuin silloin, kun asiat sujuvat normaalisti. Olen erityisen iloinen, ja ylpeäkin, siitä, että Kymenlaaksossa osataan tarttua ongelmiin ja mahdollisuuksiin yhdessä, vaikka jopa globaalitalouden muuttujat ovat meitä vastaan. Tämä toimintatapa on yksi parhaista henkivakuutuksista. Se myös varmistaa sen, että olemme iskussa, kun ajat muuttuvat taas paremmiksi. Pohjoisen Kymenlaakson kuntapäättäjille olen nostanut vuoden aikana hattua jo moneen kertaan. Teen sen nytkin. Olette osoittaneet rohkeutta ja kaukoviisautta muodostaessanne uuden, ison ja elinvoimaisen Kouvolan kaupungin. On selvää, että varsinainen työ vasta alkaa vuoden vaihteessa, kun uusi Kouvola aloittaa toimintansa. Yhteinen visio ja strategia sen toteutumiseksi antavat teille voimia viedä kuntaliitos hienoon päätökseen jokaisen kouvolalaisen kannalta riippumatta siitä, mikä vielä tänään on kullakin kotikuntana. Elinvoimainen kunta ei kuitenkaan yksin riitä hyvinvoinnin takeeksi. Tarvitaan menestyvää yritystoimintaa ja sitä kautta työpaikkoja. Kumpi onkaan syy ja kumpi seuraus. Sanon kuitenkin, että kuntapäättäjät voivat ratkaisuillaan vaikuttaa siihen, millaiseksi kunta palveluineen koetaan kuntalaisten ja yritysten piirissä. Kehittyvä ja aktiivinen kunta vetää puoleensa yrityksiä, syntyy uusia työpaikkoja ja tätä kautta hyvinvointia. Juuri tällä polulla koen uuden Kouvolan olevan. Valtiolla on oma roolinsa näissä vaikeissa rakennemuutoksenkin kysymyksissä. Valtio on resursseineen edellytysten luoja ja kasvun sekä kehityksen vauhdittaja, harvemmin se varsinainen tekijä. Näin on tapahtunut myös Kymenlaakson kohdalla. Valtio on ohjannut isompia ja pienempiä rahavirtoja maakunnan kehityshankkeisiin. Tavoitteena on luoda alueen kunnille ja yrityksille edellytyksiä kohdata rakennemuutos mahdollisimman vahvana. Samanaikaisesti on myös pyritty huolehtimaan siitä, että yksittäiset ihmiset ja perheet selviytyisivät isoista muutoksista mahdollisimman hyvin. Kiitän kaikkia lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan teille rauhallista joulua sekä hyvää uutta vuotta 2009. Jyri Häkämies Puolustusministeri S uomi on taloudellisesta taantumasta huolimatta edelleen yksi maailman vauraimpia maita. Samalla kun maallista hyvää on jaettavana entistä runsaammin, on yhteiskunnan nopea kehitys hajottanut yhteiskuntaamme aikaisempaa pirstaleisemmaksi. Vähälapsisiksi muuttuneet perheet eivät enää välttämättä asu saman katon alla, ei edes samalla paikkakunnalla, naapureita ei tunneta ja yhteisten tehtävien hoitamiseen on vaikea saada ihmisiä mukaan. Samalla monen nuoren virtuaalimaailma on loitonnut vanhemman sukupolven kokemasta todellisuudesta. Onkin olemassa vaara, että moderni tietotekniikka, jonka piti yhdistää kansalaisia, alkaa erottaa sukupolvia toisistaan. Myös yhteiskuntamme perusarvot ovat vaarassa tulla uhan alaisiksi. Terveen isänmaallisuuden ja kotiseuturakkauden, ahkeruuden ja muiden perinteisten perusarvojen tilalle työntyy näytöltä tajuntaan usein epämääräisiä globaaleja ajatuksia ja kontakteja. Läheisten jokapäiväinen elämä ei jaksa kiinnostaa, kun muualla tapahtuu paljon mielenkiintoisempia asioita. On helpompaa tirkistellä ja kuunnella suojasta ventovieraiden tekemisiä ja sanomisia, kuin kysyä ja ennen kaikkea osata kuunnella läheisten ja ystävien kuulumisia. Onkin olemassa pelko, että yhteisöllinen veteraanien toiminnan kantava voima ”kaveria ei jätetä” on jäämässä unholaan. Onneksi meillä on Joulun aika, joka rauhoittaa meidät edes hetkeksi, yhdistää meitä toisiimme ja antaa meille mahdollisuuden välittää. Puolustusvoimissa on panostettu viime aikoina erityisen paljon ihmisen johtamiseen oikeudenmukaisella ja motivoivalla tavalla. Tulokset ovat olleet kannustavia. Työilmapiiri on kauttaaltaan hyvä ja kotiutuvat varusmiehet ovat olleet tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja pitäneet varusmiespalvelun suorittamista kokonaisuutenaan kasvattavana jaksona. Oppimisen ohella he ovat pitäneet tärkeänä omaa henkistä kasvua ja uusien kavereiden saamista. Velvollisuus palvella yhteiskuntaa on ollut valtaosalle positiivinen kokemus. Toivottavasti tämä yhteisöllisyyttä palveleva asenne näkyy myös tulevissa elämänvaiheissa. Vuoden vaihteessa Kouvolasta tulee maamme suurin varuskunta. Se merkitsee meille ”varuskuntalaisille” vastuuta osallistua myönteisellä tavalla uuden kaupunkimme kehittämiseen myös kasarmialueiden ulkopuolella. Kouvolan vahvuus syntyy meistä asukkaista ja uskonkin, että kasarminmäellä, Utissa ja Vekaranjärvellä ollaan näissä talkoissa innolla mukana. Elävän lyhtykynttilän sytyttäminen sankarihautausmaalla tai omaistemme haudoilla johdattaa meitä aitoon Joulun viettoon. On tärkeää, että myös tulevien sukupolvien Joulu alkaa tällä hienolla yhteisellä perinteellämme kaikilla tulevan Kouvolan hautausmailla. Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta toivottaa Kenraalimajuri Jukka Pennanen Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja ILOUUTISET JOULUKUU 2008 Joulu riemukas, juhla autuas, aika armoa tulvillaan. (Virsi 35:1) S iunatkoon Jumala armollaan ja hyvyydellään joulurauhan sekä tulevan vuoden uudet mahdollisuudet. Voitto Huotari Mikkelin hiippakunnan piispa Vahvempana kohti tulevia haasteita K ouvolan kuntaliitoksen tavoitteena on turvata kuntalaisten palvelut, saada aikaa myöten rationalisointihyötyjä, luoda järkevää yhdyskuntarakennetta ja parantaa elinkeinojen kehitysnäkymiä. Uuden kaupungin valtakunnallinen painoarvo nousee. Yritysten kiinnostus vahvempaa ja isompaa kuntaa kohtaan kasvaa. Tämä on havaittu monista aiemmista liitoksista. Nostetta nyt todella tarvitaan, kun menemme taloudellisesti kohti huonompaa aikaa ja kun seudulle tärkeillä toimialoilla, kuten paperi- ja puunjalostusteollisuudessa koetaan kovia rakennemuutoksia. Maankäytön, asumisen ja liikenteen järkevän suunnittelun avulla voidaan luoda tiiviimpää yhdyskuntarakennetta. Tällä en nyt tarkoita mitään slummien muodostamista, sillä on monia keinoja rakentaa kansalaisille monimuotoisia ja viihtyisiä asumismuotoja ja -alueita. Myös ilmastopoliittista syistä kuntienkin on jo mietittävä omia ratkaisujaan. Kuntalaisille tärkeimpiä tietysti ovat palvelut. Niiden turvaamisessa lähivuosina joudutaan koville. Kunnille sälytetyt velvoitteet pitävät menot kasvussa, mutta tärkeimmän tulolähteen eli verotulojen tuotto putoaa rajusti taantumassa. Vaikutus näkyy kunnissa pienellä viiveellä eli vuodesta 2010 alkaen. Suuremman kunnan on helpompi kestää tällainen taloustilanteen muutos. Uskon myös uuden Kouvolan kehittävän henkilöstöpolitiikkaansa siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla huolehtii osaavan työvoiman saannista. Tavoite on näin ollen saada aikaan elinvoimainen ja toimintakykyinen Kouvola. Tällaisen vahvan peruskunnan tunnusmerkki on se, että vastuu kuntalaisille sekä verotuloista ja palveluista päättäminen on samoissa käsissä. Vaikka kuntien yhteistoimintaa tarvitaan, on hyvä vastata itse palveluiden järjestämisestä mahdollisimman laajasti. Jos rahat ja palvelut ovat eri tahoilla, kunnallinen demokratia kärsii. Toivotan uudelle Kouvolalle hyvää menestystä alkavana kunnallisvaalikautena. Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Hyvät nykyiset ja tulevat kouvolalaiset J oulun odotukseen liittyy ajatusten siirtyminen kotiin ja kotiseutuun. Muutosten keskellä on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin. Vaikka osalla lukijoista kotikaupungin nimi muuttuu, tuttu lähiympäristö säilyy. Uusi Kouvola on mahdollisuuksiltaan, voimavaroiltaan ja vaativuudeltaan haastava yhteistyökumppani. Muutokseen väistämättä liittyvästä kitkasta huolimatta on kaikki syy uskoa, että Kouvola pystyy entistäkin vetovoimaisemmin vastaamaan niin asukkaiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mikä on kasvun ja kehittymisen edellytys. Myös työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot ovat muutoksessa: vuoden 2009 alussa työvoimatoimistot muut- tuvat työ- ja elinkeinotoimistoiksi ja tulevat entistä selkeämmin osaksi työ- ja elinkeinokeskuskokonaisuutta. TE-toimistojen rooli vahvistuu asteittain seudullisessa yrityspalveluverkostossa. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja sen henkilöstön puolesta kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme rakentavasta yhteistyöstä ja toivotan rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Jarmo Pirhonen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Valitse luotettava suomalainen Hitsauskaasut Teolliset kaasut Elintarvikekaasut Erikoiskaasut Hitsauskoneet Hitsaustarvikkeet Kaikki samasta osoitteesta. Voikoski, PL 1, 47901 Vuohijärvi puh. (015) 770 0700, [email protected] 160 jälleenmyyjää, katso lähin www.woikoski.fi RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA 2009 ! Tahdomme kiittää yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä menneinä vuosina. Kouvolan Seudun Yrityspalvelu ja Kouvolan Seudun Osaamiskeskus jatkavat toimintaansa1.1. 2009 alkaen osana Kouvola Innovation Oy:tä. www.promanors.fi ILOUUTISET JOULUKUU 2008 Teksti ja kuva: Hannu Hurri Kansanedustaja Markku Laukkasta kannattaa Perintö Karjalasta J uttutuokion avaukseksi muistelemme aikaa –60 luvun alussa Kouvolan Lyseon alaluokilla , missä luokkatovereina saimme opetusta tulevan elämän varrelle. Tuohon aikaan Valkealan Selänpäässä kasvanut nuorukainen kävi koulua junalla Kouvolassa. Kulkuneuvo oli perheessä muutenkin tuttu, kun isä toimi Selänpään asemamiehenä. Evakkomatka Karjalan Jaakkimasta oli tuonut perheen vireään valkealalaiseen kylään, missä asui maatalousväestön lisäksi paljon rautateiden, Telen ja Kymiyhtiön työntekijöitä. Kylän henkisenä ja hengellisenä tukikohtana toimi Kristillinen Opisto Saanjärven rannalla. Viisilapsisen perheen keskimmäisenä Markku Laukkanen sai kasvaa turvallisessa kodissa, missä erityisesti äidin lempeä, terveesti salliva ja ohjaava, armoa ja anteeksiantoa korostava hengellinen perintö antoi hyvät eväät tulevaa elämää varten. Kotiseuroissa vieraili usein tunnettuja saarnamiehiä, joiden tausta oli Uukuniemen herännäisyydessä. Noilta juurilta perustettiin vieläkin Ristiinassa toimiva Parikanniemen orpokoti. KULTTUURIA Jo kansakouluaikoina poika osoittautui innokkaaksi lukijaksi ja kirjoittajaksi. Kun vielä Kouvolan lyseossa toimi innoittava opettaja Liisa Riikonen , alkoi nuoren miehenalun ajatuksissa siintää toimittajan ura. Hyvästä harjoituksesta kävi lyseon joulunäytelmän kirjoittaminen ja pikkuhiljaa Kouvolan Sanomissa avautunut mahdollisuus kirja –ja kulttuuriarvosteluihin. Velipoika asui Rovaniemellä . Niinpä keskikoulun jälkeen 17-vuotiaan nuoren miehen tie kävi Lapin suuntaan, missä vierähti 12 vuotta. Vuonna 1968 alkoi toimittajaura Lapin alueradiossa, samanaikaisesti oli mahdollisuus opintoihin niin Yleisradiossa kuin Tampereen Yliopistossa. Tekevälle nuorukaiselle aukeni monia tehtäviä ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin kasvoi. Lapin aluepolitiikkaan osallistuminen loi pohjaa tuleville alueellisille, sosiaalisille ja poliittisille näkemyksille. Pohjoisessa vaikuttanut vahva keskustalaisuus ohjasi valintaa politiikan keskitien kulkemiseen. Aktiiviselle miehelle kertyi kulttuurialan luottamustoimia kuten jäsenyys Lapin läänin taidetoimikunnassa, valtion elokuvataidetoimikunnassa ja myöhemmin Elokuvasäätiön hallituksessa. Rauni Mollberg ja Mikko Niskanen olivat elokuvan läheisiä ystäviä. Tällä hetkellä Markku toimii Suomen Kirjastoseuran puheenjohtajana. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi Markku Laukkanen on innokas kirjojen kerääjä. Tämän bibliofilian seurauksena monituhatlukuisen nidekokoelman kirjoja löytyy niin kotoa, kesäasunnolta, Helsingin asunnolta kuin parista varastostakin. Kesäisin ovat Savonlinnan oopperajuhlat olleet kulttuurimiehen vakiokohde. Takavuosina osallistuminen Kuhmon kamarimusiikkijuhlille kuului kesäohjelmaan. Helsingin kiireiden lomassa Radion sinfoniaorkesterin konsertti on mieluinen paikka. URHEILUA Vastapainoa monipuoliselle kulttuuriharrastukselle ja – vaikuttamiselle reipas kansanedustaja saa liikunnasta. Myös Likolammen ja Käyrälammen avantosaunat virkistävät mukavasti ja tarjoavat samalla mahdollisuuden rentoon turinaan saunan lauteilla kuntalaisten kanssa. Vapaa-ajan asunnolla Verlassa löytyy hyötyliikuntaa vaikkapa halonhakkuun, kalan valmistuksen, sienestämisen ja marjastamisen merkeissä. Markku Laukkanen on kiireisen aikataulun puitteissa tuttu näky Kouvolan Mansikka - aholla ja muissakin palloilukatsomoissa. Omakohtainen liikuntainnostus on luonteva pohja toimimisille Kymenlaakson Liikunnan puheenjohtajana, mistä nyt on luopumisen aika muiden kiireiden takia. POLITIIKKAA Kansanedustajan työ edellyttää paljon Helsingissä oloa. Tämän lisäksi valiokuntajäsenyydet ja luottamustoimet edellyttävät runsasta matkustamista. Haastatteluhetkeä edeltävällä viikolla Laukkanen palasi seuraamasta USA:n presidentin vaalia. Entisen toimittajan näkökulmasta amerikkalainen mediajulkisuus on paisunut kohtuuttomaksi. Toisaalta tuon yhteiskunnan avoimuus vaikkapa hengellisille asioille oli puhuttelevaa. Oli varsin luontevaa, että puheensa päätteeksi puhujat toivottivat Jumalan siunausta kuulijoille. Tämä voisi vaalitarkkailijan mielestä toteutua Suomessakin tavalla, minkä presidentti Ahtisaari pyrki aloittamaan. Kotona Valkealassa viipymiset painottuvat viikonloppuihin eduskunnan istuntokaudella. - Kouvolan valtakunnallinen painoarvo kasvaa reilusti ja kaupungilla on jo syntyessään vahva perintö monilla sektoreilla, kertoo Markku Laukkanen ” Vaimo Anna työskentelee opettajana. Lapsista Saara opiskelee urheilun talousjohtajuutta Vierumäellä. Rumpali Matti odottaa armeijan alkua ja nuorimmainen Aura käy koulua Valkealassa. Markku on noussut myös karjalaisittain Ukon asemaan espoolaisen Annaleena - tyttären pojan ansiosta. Kokenut keskustapoliitikko ihmettelee viime aikojen politiikan vääristymistä . - Kansalaiset alkavat olla enemmän tietoisia edunvalvojien vaatekaapeista ja henkilökohtaisista asioista kuin eduskuntatyön sisällöstä . On murheellista, että yhteisten asioiden hoidosta on lisääntyvästi tullut pintajulkisuutta ja viihdeteollisuutta. Julkisuushakuisuus ja yksityiselämän avaaminen iltapäiväja naistenlehdille on pinnallistanut monen muutenkin näkyvän poliitikon toiminnan. Kuva politiikasta ja vakavien yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta vääristyy, kun media tarjoaa politiikasta vain höttöä. - Kyllä vanhanaikainen nöyryys, äänestäjien kuuleminen ja tapaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on kansanedustajan ruisleipää. Myös asioihin paneutuminen, uuttera valmistautuminen ja tiedonhaku ovat vastuuntuntoisen kansanedustajan perusedellytyksiä .Verkostoituminen on tärkeää eri osaajaryhmien kanssa, sanoo Markku Laukkanen. Pitkään valtakunnan politiikassa vaikuttaneen edustajan mielestä yksi suomalaisen työskentelytavan heikkouksia on kansanedustajan vieraantuminen omasta ammatillisesta osaamisesta. Amerikasta tulee paljon huonojakin vaikutteita , mutta siellä on meitä paremmin mahdollistettu luonteva sukkulointi politiikan, akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välillä. Meillä politiikka epäpätevöittää, vaikka sen pitäisi nimenomaan tuoda lisää osaamispääomaa moniin tehtäviin yhteiskunnassa, toteaa istuva kansanedustaja. Karjalaista hengenperintöä mielellään vaaliva Karjalan Liiton puheenjohtaja on astumassa lisääntyvästi myös paikallisten asioiden hoitoon. - Valtakunnan politiikka on kuitenkin niin vaativaa ja aikaa vievää , ettei tuoreen kaupunginvaltuutetun tavoitteena ole uuden Kouvolan luottamuselinten kärkipaikkoja, ei ainakaan tässä vaiheessa –pohtii Laukkanen . - Kouvolan valtakunnallinen painoarvo kasvaa reilusti ja kaupungilla on jo syntyessään vahva perintö monilla sektoreilla. Kaupungilla on vahva logistinen merkitys, idänkaupan kannalta erinomainen sijainti ja ainutlaatuinen sotilashistoria nykyvaruskuntineen . Kouvola tulee olemaan merkittävä paperiteollisuuden keskus vaikeinakin taloudellisina aikoina. Urheiluväki voi nauttia monien lajien huipputapahtumista kaupungissamme, missä on jo oma kansallispuistokin valmiina. -Uuden kaupungin lähtötilanne on hyvä ja tulevaisuudessa on oivat edellytykset suoriutua suomalaisessa yhteiskunnassa, toteaa seutukuntamme asioita Arkadianmäellä pitkään puolustanut Markku Laukkanen. Kyllä vanhanaikainen nöyryys, äänestäjien kuuleminen ja tapaaminen on ensiarvoisen tärkeää. ” JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Terve suu ja uskallat hymyillä! Suuhygienistiltä Hammaslääkäri Esko Inkinen •Hoitoa Hammaskiven poisto,puhdistus •Terveyttä Itsehoidon ohjaus,ravintoneuvonta •Kauneutta Vaalennus,hammaskorujen kiinnitys Myös liikuteltava hoitoyksikkö.Yhteistyö hammaslääkärin ja hammasteknikon kanssa. Valtakatu 22 A 3. krs Kouvola Suuhygienisti Arja Lempinen puh. 3122334 Ajanvaraus p.050-3740122 Paimenpolku 10 (1.1.2009 Hovioikeudenkatu 10) 45100 Kouvola KUUSAAN KUNTOUTUS KY Valtakatu 53-55 45700 KUUSANKOSKI Puh. 05 3792492 puh 05 379 191 Hyvää Joulua toivottaa hammaslääkärisi Petri Nykänen Siunattua Joulua www.oikeapaikka.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO LASSI OKSANEN puh. (05)325 5800, 0400 650 820 Keskikoskentie 5, Myllykoski puh. 0500 650 820 Paimenpolku 10, Kouvola Medifree Oy ILOUUTISET JOULUKUU 2008 Viestintäneuvos Martti Ojares on monelle kouvolalaiselle tuttu nimi. Hän toimi ennen eläkkeelle siirtymistään kymmenen vuotta Kouvolan Sanomia julkaisevan Kymen Viestintä Oy:n hallituksen puheenjohtajana. M aassamme on toiminut jo viisi vuotta suomalainen kristillinen televisiokanava, Taivas TV7. Se näkyy ilmaisena peruskanavana kaapeliverkoissa sekä internetissä online-televisiona. Kanavaa ei ole koskaan sen suuremmin markkinoitu, mutta silti sillä on katsojia viikoittain 280 000. Moni kaipaa kaiken viihteellisyyden keskelle jotakin juurevampaa, josta ottaa hädänkin hetkellä kiinni. Kanavan synty on näissä oloissa aikamoinen ihme. Vaikka Suomi on nimellisesti kristitty maa, poliittista tahtoa saati rahaa ei kristilliselle kanavalle juuri ole löytynyt. Mutta moni koskettava tarina alkaakin yhdestä pienestä ihmisestä. Myös Jumalalla on tapana kohdata yksi ihminen. ”Taivaallinen valinta” osui tällä kertaa Martti Ojarekseen, pohjalaiseen mieheen, joka työskenteli 2000luvun alussa uransa huipulla Sanoma Oy:n varatoimitusjohtajana ja joka vastasi kahdentoista vuoden ajan myös Kymen läänin alueen lehtien omistusrakennejärjestelyistä. Takana oli loistava työura ja edessäpäin mielekkäät eläkepäivät, joita hän jo parhaansa mukaan petaili. - Ajattelin, että kun jään 60-vuotiaana eli varsin nuorena eläkkeelle, on elämässä vielä monia eri mahdollisuuksia. Lohjalle oli rakentumassa talviasuttava loma-asunto. Golf-kentät ja hiihtoladut kutsuivat ja teki mieli matkustella maailmalla, koska lomaosakeviikkoja oli siellä täällä koti- ja ulkomailla, Martti Ojares kertoo. Huomasin, että minun on vastattava tähän haasteeseen. Vaimoni Mirjan kanssa keskustelimme ja rukoilimme paljon yhdessä. Jotenkin koimme, että jos tällainen kanava perustetaan, sisällön on oltava hengellistä ruisleipää. Jeesuksen täytyy olla sisällössä ykkösenä. Mutta tajusimme Mirjan kanssa, että me taidamme olla tässä nyt ihan kahdestaan. Jumala ei ollut varannut tätä tehtävää kenellekään muulle, pohtii entinen kovan luokan yritysjohtaja. Kun tämä alkoi valjeta, alkoivat golf-viheriöt ja ladut himmetä verkkokalvoilla. Samalla iski pelko haasteen mahdottomuudesta. Kristillisen televisiokanavan perustaminen on Suomen oloissa mahdoton työ. Entä koko viestintäneuvos Ojareksen maine? Sekö tässä nyt uhrattaisiin häpeän alttarille kaikkien tuloksellisten työvuosien jälkeen? - Vuosi 2003 keväästä syksyyn oli sellaista omien eläkeunelmien hautaamisen aikaa. En valehtele, jos sanon, että kävin läpi todellisen nollautumisen ajan. Olimme ilmaisseet MTV 3:n uutishaastattelussa , että Suomeen perustettaisiin kristillinen televisiokanava. Omassa yksinäisyydessäni tein lupauksen Jumalalle, että kaiken muun voin antaa tähän, mutta omaa asuntoani en pane pantiksi, toteaa rehti pohjalaismies. Ojares on varsinainen talousmatematiikan taitaja, jonka päässä surruttaa budjettilaskelmat ihan huvikseenkin kaikesta mitä vastaan tulee. - Perustimme kanavalle osakeyhtiön sekä tukiyhdistyksen niin, että kaikki suomalaiset saattoivat vapaaehtoisesti tulla tukemaan kristillistä televisiotoimintaa. Kun sitten ihmiset alkoivat lähetellä kymmentä euroa kerrallaan, kyllä siinä piti tehdä ratkaisuja, jotka olivat aivan uskonvaraisia. Rahan tulo oli niin pientä, kun menot olivat jo aivan alussa 25 000 euroa kuussa! Ensimmäinen lähetys kuitenkin lähti kunnialla käyntiin 15.12. 2003, mutta Ojares uskalsi elää vain kuukausi kerrallaan. Pari työntekijää, toimitilaa vain 55 neliötä ja ohjelmaa hassu tunti tai kaksi illassa. Mikään taho ei oikein ilmaissut halukkuutta tehdä kanavalle ohjelmaa. Kirkollinen lehti kannusti lukijoitaan, ettei TV7:ään kannattaisi sijoittaa, sillä sen tarina tulisi olemaan hyvin lyhyt. - Mirja-vaimon kanssa pohdimme, että kuinkahan kauan tämä jatkuu. Laskeskelin vuoden 2004 alussa, että kesään saakka selviämme. Sitten kanava pimenee. Sittenkin valoa! On joulukuu vuonna 2008. Ulkona on valtavan pimeää, sillä vettä tulee solkenaan eikä lumesta ole tietoakaan. Helsingin Sörnäisissä suuressa tehdaskiinteistössä on kuitenkin kolmessa kerroksessa valot päällä. Kyseessä on Taivas TV7:n toimitus ja studio, josta kanava lähettää ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa. Sillä on liki kolmekymmentä työntekijää ja toimitilaa yli tuhat neliötä. Kanava tavoittaa 55 prosenttia koko Suomen kotitalouksista ja viikoittaisia katsojia sillä on 280 000. Kotimaan toimituksen lisäksi sillä on ulkomaantoimitus Jerusalemissa, jossa työskentelee kolme ihmistä. Televisio- Uusi suunta Samaan aikaan kun Ojareksen eläkkeelle siirtyminen läheni ja kammassa piikit harvenivat, Helsingin seudun kaapeliverkossa HTV:ssä meni vuodenvaihteessa 2002-2003 kotimainen kanava nimeltään ATV nurin. Kanavan noloin ja samalla viimeinen tikki oli, että sen automaatiojärjestelmä ajoi kotikatsomoihin eräänä aamupäivänä vahingossa pornoa, joka kuului kanavan myöhäisillan ohjelmistoon. - HTV:n toimitusjohtajana oli tuntemani kristitty kaveri. Niinpä aloimme keskustella, josko vapautuneelle kanavapaikalle saataisiin jotakin ihan muuta, hengellistä sisältöä. Ensimmäinen ajatus oli ajaa kanavapaikalla eurooppalaista kristillistä kanavaa, GOD TV:tä sellaisenaan. Silloin ei ollut puhettakaan, että rakennettaisiin ihan oma, kotimainen kanava, Ojares muistelee. Asiat kuitenkin alkoivat kehittyä siihen suuntaan, että hankkeessa oltiin tosissaan. - Minä aloin kokea, että Jumala alkoi laskea taakkaa sydämelleni Suomen kansan hengellisestä tilasta. Yritin miettiä jotakin henkilöä, joka lähtisi vetämään tällaista hanketta. Löytyisikö ketään? Palavereissa istuttiin ja puitiin. TV7 : n tärkeä tehtävä: Valoa kansalle! toiminnan lisäksi Taivas TV7 julkaisee omaa lehteä sekä kustantaa hengellisiä kirjoja. Kuukausittaiset menot ovat 80 000 euroa, mutta silti yksikään lasku ei ole jäänyt koskaan maksamatta. Sadat ja tuhannet suomalaiset ovat saaneet uuden valon elämäänsä. Monet ovat kertoneet löytäneensä elämäänsä uuden suunnan Taivas TV7:n rohkaisemana. Ihmissuhteita on eheytynyt ja jopa sairauksia parantunut. Mitä oikein tapahtui? - Se on varma, että minun osaamisellani on voinut vaikuttaa vain organisaation hallintaan ja kustannustehokkuuteen. Tämä kanava on suuri Jumalan ihme. Se, että Jumala on ohjannut kristittyjä sijoittamaan tähän työhön, ei ole ollut minun ammattitaitoni varassa. - Minua on ajanut eteenpäin on se, että kunnioitan ja samalla pelkään Jumalaa. Ajattelen ja kyselen rukoillen , mitä Hän odottaa minulta? Mitä minun pitää tehdä? Olen ymmärtänyt, että minun täytyy mennä tällä sektorilla aurankärkenä eteenpäin. Tietysti kyse on myös yhteistyöstä monien tahojen kanssa. Olen nähnyt matkan varrella jatkuvasti ihmeitä ja uskon, että niitä tulee myös jatkossa tapahtumaan, Martti Ojares kertoo. - Valitsimme alusta alkaen, että tämä kanava pysyy evankeliumin ytimessä ja puhuu Jeesuksesta. Emme jaottele, mihin kristilliseen tunnustuskuntaan joku kuuluu, kunhan sisältö on raamatullista. Tämä on ollut oikea valinta, TV- kanavan perustaja uskoo vakaasti. Ihmisen usko vahvistuu juuri myrskyissä ja mahdottomissa tilanteissa. Raamatun Heprealaiskirjeen mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. -Tiedän, että Jumala on. Olen siitä niin varma kuin tässä olen ja elän. Jos ihminen sydämestään etsii elämänsä tarkoitusta, niin se löytyy. Yhteys Jumalaan syntyy , kun tunnustamme syntimme ja vastaanotamme Jeesuksen elämäämme. Uskon tähän sataprosenttisesti. Sen jälkeen ei ole mitään mahtia , mitä tarvitsisi pelätä. Ja jos joku homma on Jumalan synnyttämää , se kyllä menestyy, viestintäneuvos Martti Ojares toteaa lujasti mutta samalla nöyränoloisesti. - Tämä kanava on suuri Jumalan ihme. Se, että Jumala on ohjannut kristittyjä sijoittamaan tähän työhön, ei ole ollut minun ammattitaitoni varassa. Joulunajan ohjelmatietoja sivulla 39 10 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti: Hannu Hurri Tapani Salminen suorittaa leikkausta avustajinaan sairaanhoitajavaimo Hilkka sekä tuleva sydänkirurgipoika Jukka. Nykyisin Keski-Kymen Aluesairaalan, sittemmin Anjalankosken sairaalan, leikkaussalivälineistö palvelee Keniassa. Stadin kundista Maalaislääkäriksi Sippolaan I stumme Sippolan kirkolla Orijärven rannassa olevassa omakotitalossa, mistä avautuu kaunis talvinen järvimaisema. Työaikainen kesämökki on laajennettu eläkepäivien omakotitaloksi, missä kaikkien paikkakuntalaisten tuntema lääkäri Tapani Salminen asustaa Hilkka-vaimon ja Aksu-koiran kanssa. Isän työpaikassa , Keski-Kymen Aluesairaalassa 60-luvulla syntyneet kolme poikaa ovat kukin tahoillaan. Vanhin pojista ,Antti hoitelee arboristina Helsingin kaupungin puita. 45-vuotias Jukka on ammatinvalinnassa seurannut isän jälkiä ja työskentelee HUS:ssa lasten sydänkirurgina. Pekka on jäänyt kotiseudulleen toimien Myllykoski Oy:n vuoromestarina. Tuskin nuori, Helsingin Sörkässä kasvanut stadin kundi , paljoakaan aavisti työuransa muotoutumista opiskeluaikoina. Kandidaattina työskentely Helsingin Kirurgisessa sairaalassa johti kuitenkin tutustumiseen sippolalaiseen sairaanhoitajaan Hilkka Huovilaan. Alkoi yhteiselämä vaimon kanssa, joka tuli synnyttämään esikoislastaan Keski-Kymen Aluesairaalaan Keltakankaalle. Sairaalaan äsken pestautunut ylilääkäri Visa Jääskeläi- ” nen sai tietää, että synnyttäjän mies oli vastavalmistunut lääkäri. Tämän kontaktin kautta Tapani Salminen suostuteltiin sairaalaan työhön , mikä rupeama kestikin koko työuran. Tehtäviä riitti alusta asti yllin kyllin, päivystyksiäkin oli vuosien ajan 14-16 vrk kuukaudessa. Lääkärintyö pikkusairaalassa oli monipuolista ja vaativaa. 60-luvun alussa ei ollut edes keskussairaalaa tukena. Käytäntö opetti Taitava, arvostettu kirurgi Visa Jääskeläinen oli esimiehenä verraton tuki ja opettaja nuorelle lääkärille, jonka ei tarvinnut hakeutua enää yliopistooppiin. Käytännön työ opetti ja aluesairaalan leikkaussalissa toimittiin poikkeuksellisen aktiivisesti resursseihin nähden. Lääkärit ja ammattitaitoiset sairaanhoitajat hoitivat operaatiot alusta loppuun, pitkään myös nukutuslääkärin tehtävät. Sippolan, Anjalan ja sittemmin Anjalankosken asukkaat saivat mieluista hoitoa pienessä aluesairaalassa, jonka toiminnasta ja olemassaolosta jouduttiin vääntämään kättä useita kertoja. Vuosien varrella tuhansia lähinnä vatsan ja raajojen alueen kirurgisia leikkauksia tehnyt Tapani Salminen halusi toimia kokosydämisesti käytännön lääkärinä. Vaikka lapsuudenkoti oli Helsingissä, ei alun ihmettelyn jälkeen innokkaalla lääkärillä ollut sopeutumisongelmia seutukunnalle. Sairaalalääkärin edutkaan eivät olleet aina hääppöisiä. Salmisen perhe asui ensimmäiset 7 Keltakankaan vuotta 35-50 neliön tiloissa sairaalan yläkerrassa hoitajien asuntoloissa. Pienten poikien kanssa perhe-elämä oli ahdasta, mutta sairaalan hyvä henki, mukavat kollegat ja työtoverit kannustivat eteenpäin. Töitä riitti Tuskin on montaakaan taloutta nykyisen Anjalankosken alueella, mihin Tapani Salmisen hoitotoimet eivät ole ulottuneet. Tutuiksi on tullut perhekuntia useamman sukupolven ajalta. Ylilääkäri Jääskeläisen opissa kirurgiksi pätevöitynyt ja monipuoliset perusterveydenhuollon taidot omaava lääkäri on ollut lahja paikkakuntalaisille. Sen tiedostavat monet potilaat ja ystävät. Ahkeruuden ja ammattitaidon tuloksia on laajasti nähtävissä seutukuntalaisten elämänvaiheissa. Leppoisaa miestä on kutsuttu mukaan moniin toimintoihin, mutta aktiivisimpina työvuosina hän joutui kieltäytymään hyvistäkin asioista. Sairaalan alueella oli kuitenkin tenniskenttä, mihin Visa Jääskeläinen alaisiaan patisti. Näin yhdeksi Tapaninkin liikuntamuodoksi tuli tennis ja myöhemmin Myllykosken Verkkopalloseuran kunniajäsenyyskin. Pojat olivat mukavia pelikavereita, kunnes taidoiltaan karkasivat isän tasolta. Poikien urheiluharrastusten myötä Tapanille tarjoutui urheiluseura Sippolan Kunnon puheenjohtajuus, jota hän kiireittensä keskellä hoiti 13 vuotta -70-80-luvulla. Käytännön lääkäri on aina halunnut työskennellä potilaiden parhaaksi niin vastaanotolla kuin leikkaussalissa. Olosuhteiden pakosta sairaalan kokenein lääkäri joutui 70-luvun puolivälin jälkeen osallistumaan myös hallintovastuuseen. Sairaalan toimintojen asteittainen alasajo ilmiselvästi harmittaa pitkän päivätyön tehnyttä lääkäriä. Rakkaiksi käyneet leikkaussalitkin seisoivat jatkovuosina tyhjillään byrokraattisten järjestelyjen takia. Nykyään leikkaussalin laitteisto palvelee kenialaisia Tapanin sydänkirurgipojan aloitteesta lähteneen avustusprojektin ansiosta. Aktiivisen pikkusairaalan päätyminen vanhainko- Käytännön työ opetti ja aluesairaalan leikkaussalissa toimittiin poikkeuksellisen aktiivisesti resursseihin nähden. diksi ei miellytä sippolalaislääkäriä. - Suosiollisin järjestelyin olisi sairaalan toimintoja voitu ylläpitää pitempään kuntalaisten parhaaksi. Ajan henki on keskittää kaikki palvelut isoihin yksiköihin. Tämä vain ei ole kaikissa tilanteissa hoidettavien ihmisten parhaaksi, harmittelee Tapani Salminen, joka on vuodesta 1994 lähtien nauttinut ansaituista eläkepäivistä Hilkka –vaimonsa kanssa. Vonteeni Yhtenä osoituksena maalaislääkärin saamasta arvostuksesta oli valinta Sippolan viidenneksi Vonteeniksi. Tähän kunniaan liittyvä silinterihattu saattoi vähän vaivata Tapani Salmista. Mieluummin leppoisa, kaikkien kanssa hyvin toimeen tuleva kansanmies liikkuu lakki päässä koiraa ulkoiluttaen. Entisiä aikoja ei saa takaisin ja eteenpäinhän kehitys vie. On kuitenkin totta, että takavuosien potilas-lääkärisuhteet olivat nykyistä aidompia. Sen tietävät myös Tapani Salmisen hoitamat lukuisat potilaat ja Keltakankaalla työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset. ” ILOUUTISET JOULUKUU 2008 11 Teksti: Heimo Lempinen Kuvat:Adra Iloiset kiitokset lahjoittajille ja lääkäreille Kierrätystarvikkeet kovassa käytössä Keniassa Anjalankosken sairaalan leikkaussali muutti Keniaan A njalankosken ja Kouvolan seudun sairaaloiden ja terveyskeskusten käytöstä poistetut laitteet pelastavat tänään ihmishenkiä Kenian Kendussa. Joulukuun alussa viime vuonna perille saapunut sairaalatarvikekontti sisälsi noin miljoonan euron edestä laitteistoa. Kontissa oli mukana mm. kokonainen leikkaussalin kalusto. - Laitteet saatiin välittömästi käyttöön ja kahden viikon aikana leikattiin 24 lasta, kertoo avustusprojektin johdosta vastannut hyväntekeväisyysjärjestö ADRA Finlandin toiminnanjohtaja Markku Heinänen. – Silloin emme vielä tienneet kuinka pikaiseen tarpeeseen tavarat olisivatkaan. Kenian kriisi puhkesi vain vähän myöhemmin, toteaa Keniassa käynyt Heinänen. Kierrätysidean isä on Hyksissä lasten sydänkirurgina toimiva Jukka Salminen, Keski-Kymen Aluesairaalassa (Anjalankosken sairaala) itsekin syntynyt lääkäri. Salminen tiesi, että sairaalaa ajetaan alas ja otti yhteyttä kuntayhtymän ylihoitajaan Ulla Lauremaan. Hän innostui asiasta ja pyörät lähtivät pyörimään. Ylijäämätavaraa saatiin mukaan myös Kotkasta ja Kuusankoskelta sekä Pohjois-Karjalan terveyskeskuksilta. Lasti sisälsi muun muassa leikkauspöytiä, lamppuja, autoklaaveja, hengityskoneita, diatermialaitteita, instrumentteja ja röntgenlaitteita. Toiminnanjohtaja Markku Heinänen kertoo, että kontin kuljetus- kustannukset n.8000 euroa saatiin Sympatia-keräyksen tuotosta. Sympatia -keräys ja yksittäiset lahjoittajat mahdollistivat leikkausten suorittamisen ilmaiseksi potilaille. Kenian kriisin keskuksessa - Olin itse paikalla avaamassa sinetöityä konttia. Sen jälkeen lahjoitetut tavarat kirjattiin Baratonin yliopiston sairaalan ja Kendu Adventist Mission Hospitalin inventaarioon ja siirrettiin ilman välivarastointia käyttöön. Molemmat sairaalat ovat alueilla, joissa viime talven levottomuudet ovat olleet kiihkeimmillään – lähellä Eldoretin ja Kisumun kaupunkeja. Niissä paikoissa väkivallan uhreja raportoitiin eniten. Lahjoitetut sairaalatarvikkeet auttoivat loukkaantuneita. Suomalaisilla on ollut merkittävä rooli hädän kohtaamisessa, toteaa Heinänen. Keväällä levottomuuksien laannuttua Keniaan toimitettiin lisää sairaalatarvikkeita ja niitä oli asentamassa mm. suomalainen sydänkirurgi ja myöhemmin myös suomalainen röntgenhoitaja ja röntgenlaiteasentaja. Kendussa vapaaehtoislääkärinä työskentelivät kahden viikon ajan kirurgit Tapio Hakala ja Jukka Tiittanen. He suorittivat yli kaksikymmentä leikkausta. Tapio Hakala oli mukana myös kontin pakkauksessa ja johtaa ns. Surgical Safaris -lääkäreiden vapaaehtoistoimintaa. Nyt laitteilla operoivat paikalliset lääkärit ja hoitohenkilökunta. Suomalaiset vapaaehtoislääkärit suunnittelevat parhaillaan taas uutta vapaaehtoismatkaa Keniaan. Valmisteilla on myös uusi suomalaisvoimin rakennettava sairaalarakennus Kendu Bayhin. Liikuntakyky takaisin Koskettavaa oli nähdä kuinka kampurajalkaiset lapset saivat liikuntakykynsä takaisin leikkauksen avulla. Oikaistuilla jaloilla onnistuu sekä juoksu että hyppiminen, iloitsee Heinänen. Eräs avunsaanut nuorimies intoutui niin, että halusi lähteä opiskelemaan lääketiedettä, että hänkin voisi vuorostaan auttaa toisia lapsia. Silminnäkijänä Heinänen haluaa välittää lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa tätä avustusprojektia. Hanke on poikinut. Muutkin sairaalat ja lääkefirmat ovat tämän esimerkin mukaan tehneet päätöksen lahjoittaa laitteita ja lääkkeitä Kenian sairaaloille. ADRA Finland välittää avun perille ilman välikäsiä. ADRA Finland on osa kansainvälistä 125 maassa toimivaa ADRA International avustus- ja kehitysyhteistyöorganisaatiota. ADRA Finlandin kehitysyhteistyötä tukee Suomen ulkoasiainministeriö. Sydänkirurgi Jukka Salminen sulkee Keniaan lähetettävää leikkaussalikonttia Mikä on ADRA ? A DRA Finland on Suomen Adventtikirkon kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestö. Se on osa kansainvälistä ADRA (Adventist Development and Relief Agency)-verkostoa, joka toimii 125 maassa. Vuonna 2007 ADRA Finlandin kehitysyhteistyöhankkeiden avunsaajia eri puolilla maailmaa oli lähes 76 000 henkeä. Lisätietoja: www.adra.org tai www.adra.fi 12 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Lahjakortit ja hyödylliset lahjat meiltä! Anna lahjaksi hyvää näköä ja iloa pitkäksi aikaa! Valtakatu 15 KOUVOLA • Puh. (05) 371 3631 • www.optiikkaasema.fi AVOINNA | MA 9 – 17 | TI 9 – 18 | KE 9 – 17 | TO 9 – 17 | PE 9 – 17 | LA 9 – 13 Kauppakatu 2 • 45700 Kuusankoski puh. 05-3601 22 VAITINEN KY Laukku ja käsinekauppa Asemakatu 2 45100 Kouvola Hyvää Joulua! Hyvää Joulua Yhdistämme työn Kouvola, Valtakatu 10, puh. www.varamiesp ja tekijät. (05) 535 4344 alvelu.fi ILOUUTISET JOULUKUU 2008 13 Teksti: Heimo Lempinen ” ” Liisa ”lentäjäinen” Sburatura - Avioliitto ulkomaalaisen kanssa on ollut rikasta. Mutta se on myös vaikea yhtälö. I hminen, 53 v. ystävä, kristallisoi monen roolin kuusankoskelaisvaikuttaja Liisa Sburatura omakuvansa. Puheessa toistuvat usein sanat yhteisöllisyys ja välittäminen, toinen toisensa kunnioittaminen. - Näiden asioiden puolesta haluaisin työskennellä, elää myös niin kuin puhunkin, summaa 16 -vuotta Kuusankosken valtuustossa istunut ja varapuheenjohtajanakin ollut, hoitotyöläinen, luontoaktivisti, sosionomi ja sosiaalihallintotieteen opiskelija, monikulttuurisen perheen äiti ja isoäiti omaa missiotaan. - Me tarvitsemme puuttumista - hyvässä mielessä - toinen toisemme elämään. Hyvä elämä tai alueen hyvinvointi ei liity taloihin ja tavaroihin vaan henkeen ja toimintatapoihin, arvottaa kerkiävä Liisa. Romanialaispuolison sukunimi on Liisan kohdalla osuva. Se tarkoittaa lentäjäistä. Jutellaan Kuusankoski-talon kahviossa energisen naisen monen roolin kanssa selviämisestä. Liisa myöntää, että välillä roolien yhteensovittaminen on työlästä. Ajankäytön suunnittelu on A ja O. - Tärkeysjärjestys on oltava selkäytimessä. Ei ole mahdollista ajelehtia. Se antaa ryhtiä ja mahdollistaa myös rentoutumisen ja sosiaaliset kontaktit, miettii erityishuollon kuntayhtymästä virkavapaalla oleva Liisa ja korostaa, että äidin ja mummon rooli on nyt tärkein. - Ei se käsikirjoitus aina toteudu. Huomaa, että pyöritään eteisessä takki päällä. Ei tiedä onko menossa vai tulossa. Silloin pitää viheltää peli poikki. Ja välillä tulee luonto ja pysäyttää. Elimistö kertoo, että nyt seis, tulee vaikka flunssa. Nuorena kun väsyin, huusin ja meuhkasin. Lapset kysyivätkin tuleeko puhtaampaa kun huudat. Nyt lähden Kuusankosken metsiin lenkille. Se on helppo rentoutumiskeino, kertoo Liisa. Pyhäkoulutyttö Puhe kääntyy Liisan arvoagendan juuriin ja lapsuuden kotiin. Sen perintö on korostunut elämänvarrella. Iltarukous ja pyhäkoulu oli Liisalle tärkeä. - Jo kolmevuotiaana minulla oli kova hinku kouluun. Sinne kun ei päässyt niin menin pyhäkouluun. Rehellisyys, toisten kunnioittaminen, sellaisten asioitten tekeminen mitä haluaisi itselle tehtävän. Uskon Isään Jumalaan, itseeni ja muihin ihmisiin. Siinä Liisa Sburaturan uskontunnustus. Sinnehän minä en muuta Utelen selitystä Liisan erikoiselle sukunimelle. Nimi on romanialaisittainkin nähtynä harvinainen. Se on Liisan mukaan siellä vain muutamalla suvulla. Vuonna 1972 elettiin Romaniassa Nicolae Ceaušescun hirmuhallintoa. Kapitalistinaista ei suvaittu romanialaismiehen puolisoksi. - Ja minä päätin, että sinnehän minä en muuta, avaa Liisa monikulttuurisen avioliittonsa peruja. Liiton solminen sai odottaakin kunnes Ceaušescun hallinto kukistui. - Olemme olleet 32 -vuotta naimisissa, menimme naimisiin 1977. Lupapaperit Nicolaen kansliaan laitoimme jo1973. Sellaisesta rupeamasta, monine eri rönsyineen kun selvisimme, selviämme mielestäni mistä vain, vakuuttaa Liisa. Liisa jos kuka tietää mitä merkitsee maahanmuuttajan kotouttaminen. Kieli, tavat, kulttuuri ja tottumukset ovat erilaisia. Ulkomaalaisen kotouttaminen on pienen piirin vastuulla. Liisan mukaan kotouttaminen ratkaisee paljon, koulutus ja suomalaiseen elämänmuotoon sisäänajo. Hän korostaa, että suurin osa maahanmuuttajista on tuiki tavallisia ihmisiä, jotka haluavat elää rauhassa, omalla paikallaan ilman yhteiskunnan apua. Suomeen hän sanoo olevan helppo tulla. Suomi on hyvällä tavalla järjestäytynyt yhteiskunta. - Avioliitto ulkomaalaisen kanssa on ollut rikasta. Mutta se on myös vaikea yhtälö. Siinä tarvitaan pitkää pinnaa. Törmäyskurssilta ei aina voi välttyä. Se antaa jos ottaakin. Parasta on, että se tuo näkökulmaa ja avaruutta omaan ajatteluun. Ja mikä ei tapa se vahvistaa, siteeraa Liisa suomalaista sananlaskua. Ympäristöherätys Liisan Sburaturan ympäristötietoisuus syttyi hänen lapsiensa ollessa vielä pieniä. Liisa kertoo, että tuhoisan elämäntavan merkit olivat jo silloin yhteiskunnassa näkyvissä. Kuluttamisen villi meno sai pohtimaan ettei näin voi jatkua. – Sitä kysyi itseltään miten me viisaat ihmiset toimitaan näin tuhoisalla tavalla luonnon suhteen. Jotain parempaa on jälkipolville jätettävä perinnöksi, painottaa Liisa. Näitten asioitten esiin nostaminen johti siihen, että vuonna 1992 häntä pyydettiin ensi kertaa kunnallisvaalien ehdokkaaksi. Kunnilla Liisa Sburatura sanoo olevan valtavat mahdollisuudet tehdä ilmastotekoja. Sellaisia ovat hänen mukaansa mm. energia- ja liikenneratkaisut, hankinnat, kuljetukset, lämmön ja sähkön tuotannon ratkaisut. - Jokaisella yksityiselle ihmiselle löytyy oma keinonsa toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vaikka arkisten jätteiden käsittelyssä tai talon lämmityksessä, hän toteaa ja kehuu samalla, että ympäristötietoisuus Kymenlaaksossa on hyvällä tasolla. Siitä kertoo mm. luontoyhdistysten runsas lukumäärä. Lasten päivähoitopaikatkin ovat ottaneet ohjelmaansa ympäristökasvatuksen. Kymenlaakson valtin Liisa sanoo olevan juuri luonnossa. Kymenlaakso on kuin Suomi pienoiskoossa. Luontoympäristö on yhä tärkeämpi alueen menestystekijä tulevaisuudessa, hän korostaa. Kähinälle ei ole varaa Vuodenvaihteen suuren muutokseen – uuden Kouvolan syntymiseen vihreä kaupunginvaltuutettu suhtautuu myönteisin odotuksin. Hän kertoo olleensa kuntaliitoksen kannattaja ajatuksen alkumetreiltä saakka. - Selvää on, että kaupunkien ja maalaiskuntien kulttuurien yhteensovittaminen on haasteellista, mutta mahdollisuudet onnistua ovat hyvät. - Kaikki ovat kuitenkin pieniä kuntia ja me tunnemme toistemme toimintatavat. Hyvästä yhteistyöstä on kokemusta jo vuosien ajalta. Selvää on, että joutavalle kähinälle ei ole kerta kaikkiaan varaa. Sellaiset paukut ovat nyt pelissä, muistuttaa Liisa. Hän sanoo ratkaisun olleen välttämättömän. Iso yksikkö on globaalissa maailmassa ja EU-viidakossa vahvempi kuin yksittäinen pieni kunta. - Ja meidän pitää tehdä homma niin hyvin, että kuntalaiset voivat olla ylpeitä Kouvolasta ja jopa sen päätöksentekijöistä, asettaa Liisa uuden kaupungin politiikanteon laaturimaa. Jouluihminen Olen aistivinani Liisa Sburaturassa hiukan nostalgikkoa. Hän paljastuukin aidoksi jouluihmiseksi. Sanoo jouluihmisyyden vain vahvistuvan ikääntymisen myötä. Kuusi, kynttilät, rauha, yhdessäolo, hautausmaat, lepo ja loma. Siinä Liisan joulun keskeiset elementit. Hän kertoo, että heidän perheessä joulun perimmäinen merkitys ei unohdu. Kuusankoski on saanut puhtaan valkoisen lumipeitteen. Liisa Sburatura suuntaa kaupungin perjantaivilskeeseen. Pulkkamäessäskin voi lentää, kertoo Liisa 14 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Eijariitta Hurri Joululahjojen lahja J ouluna odotamme lahjoja. Länsimainen kulutushysteria on johtanut tolkuttomaan kaupalliseen joulunviettoon. Samalla kun miljardit ihmiset taistelevat olemassaolostaan saadakseen jokapäiväisen leipänsä, me tyhjennämme kauppojen hyllyt tavaroista. Paljon on tarpeellista, mutta paljon on turhuuksien turhuutta.Ruokapöytämme notkuvat hienoista aterioista , samalla kun hyvinvointivaltiossammekin köyhien ruokajonot ovat arkirealismia. Yhteiskunnan on yllättänyt äkillinen taloudellinen taantuma, mikä kohtaa jo tuhansia suomalaisperheitä. Silti elämme valtavan joululahjamarkkinoinnin aikaa. Mikä on joulussa mennyt pieleen? Vanhassa on jotakin hyvää, ehkäpä joulunvietossakin. Takavuosikymmeninä lahjavuoret olivat pieniä, mutta niin lasten kuin aikuistenkin tyytyväisyys saattoi olla nykyistä suurempi. On kuitenkin joululahja, joka ei ole menettänyt arvoaan ajan myötä. Lahjan hintakin on pysynyt samana jo vuosituhansia. Hämmästyttävää on, että suurimman lahjamme hinta on maksettu jo kauan sitten. Ihmiskunnan suurimman lahjan synty on kirjattu tuttuun jouluevankeliumiin, missä kerrotaan Vapahtajamme Jeesuksen syntyminen. Joulun lahjan merkitys on valtava. Tähän pakettiin sisältyy elämä. Jumalan testamentissa on kirjattu ainutlaatuisella tarkkuudella Jeesuksen syntymä, elämä ja kuolema. Mitkään inhimilliset todennäköisyyslaskelmat eivät yllä tarkkuuteen, millä sadat Jeesuksen elämästä Raamattuun kirjatut tapahtumat ovat toteutuneet. Profeetta Jesaja ennusti yli 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää tapahtumat, joita me hiljennymme lähipäivinä juhlimaan. Kuullessamme jouluevankeliumin tai laulaessamme joululauluja on hyvä pysähtyä miettimään sanojen sisältöä. Ilosanoma ei ole tyhjiä hokemia. Ajattele tätä S uuret filosofit opettivat vuosia : Sokrates 40 vuotta, Platon 50 ja Aristoteles 50 vuotta Jeesus opetti 3 vuotta, vaikutus on kuitenkin ylivoimainen verrattuna kehenkään muuhun. Antiikin filosofit jäivät kirkkaasti jälkeen. Jeesus ei maalannut tauluja. Kuulut maalarit Rafaello, Michelangelo ja Leonardo da Vinci ammensivat monasti inspiraationsa Jeesuksen elämästä. Näin ovat myös monet suomalaiset huipputaidemaalarit tehneet. Jeesus ei kirjoittanut kirjoja . Dante, Milton ja monet muut suuret runoilijat saivat innoituksen hänestä. Jeesus ei säveltänyt. Kuitenkin monet historian suurimmista säveltäjistä kuten Haydn, Beethoven, Bach ja Händel tuottivat hienoja teoksia, jotka ovat Herramme ylistystä Eri elämänalueet ovat saaneet rikkainta innoitusta nöyrästä Nasaretin puusepästä. Jeesuksen ainutlaatuinen ja suurin lahja ihmiskunnalle on sielumme pelastus. Filosofia, taide, musiikki, runous tai muut uskonnot eivät vastaa tähän ihmeelliseen armoon. Vain Jeesus mursi synnin ja sielunvihollisen orjuuden. Vain Jeesus voi antaa todellisen rauhan ihmissydämeen. Hän vahvistaa heikkoja, lohduttaa lohduttomia ,parantaa sairaita. Hän rakastaa meitä, rikkaita ja köyhiä, nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita. Enkeli taivaan lausui näin: Miks´ hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoittamaan kansoille nyt tulevan. Herramme Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt, ja tää on teille merkiksi :seimessä lapsi makaapi. Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa. Siit´ enkelitkin riemuiten veisaavat hyälle kiitoksen. Laulamme tätä Martti Lutherin hienoa virttä. Nousemme ylös laulaessamme viimeistä säkeistöä. Ajattelemmeko, että ylösnousumme tarkoitus on kunnioittaa Jumalaa, joka on niin maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään ,joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Jeesus ei tullut tuomitsemaan , vaan että me hänen kauttansa voisimme pelastua ja päästä takaisin Jumalan yhteyteen.” (pienoisevankeliumi) Lahja on ylivertainen. Se on tarkoitettu vastaanotettavaksi, ei ihmeteltäväksi. Meille on annettu vapaa tahto valintoihin. Kenelläkään ei ole automaattista oikeutta Jumalan lahjaan. Kirkkoon kuuluminen tai uskonnolliset rituaalit eivät takaa lahjaa. Raamatun mukaan omistussuhde lahjaan syntyy , kun vastaanotat Jeesuksen henkilökohtaisesti elämääsi. Silloin sinun henkesi uudestisyntyy Pyhän Hengen kautta. Jumalan henki tulee sinuun ja sinusta tulee Jumalan lapsi. Lahjojen lahja on sisimmässäsi ja se kantaa ikuisesti. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 15 Siunattua Joulua www.tv7.fi Rauhallista Joulua ja Kaikkea Hyvää Vuodelle 2009 ALOE VERA TUOTTEET Itsenäiset jälleenmyyjät • Anne Ahonen p. 044 590 5507 • Karoliina Daelemans p. 040 563 7440 • Anu ja Pentti Harju p. 0400 796 251 www.aloeteam.fi KIITOS kaikille ilmoittajille ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää joulua toivottaa mittatilaustyönä. Pitkäkuja 90, 47150 RAUSSILA. Puh. (05) 377 7410. Fax. (05) 377 7411 [email protected] www.tilatuote.net U 2008 UKU T JOUL ILOUUTISE emista ajan luk ISET Joulun iin kot aiseen jok ILOUUT JOULU LEHTI TAA I SUUN MÄÄS SIT ELÄ KA ET LE, JO SINUL 2008 sä: sä lehdes Täs jat nedusta Kansa ski Valto Ko nen u Laukka Markk lm Sari Pa salle kan valoa itä TV7 tuo n tekijö Kouvola aa sanom Joulun Ilouutiset ovat myös verkossa. Ilahduta ystävääsi ja lähetä hänelle linkki: www.ilouutiset.fi Linkistä löydät kaikki julkaistut Ilouutiset. Kiitos ystävät siitä tuestanne, jota olemme saaneet TV 7 aikana. Olette olleet suureksi iloksi. Ja jos sinäkin haluat tulla tukijaksemme, se käy hyvin helposti. Soita numeroon 0600-10077 ja tuet Ristin Tukea. Soitto maksaa 9,85e+ppm. (OKU 1370A) Voit myös liittyä tukijäseneksi Ristin Tuki ry. 16 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET −Nyt yksi iso näytelmäkustantamo harkitsee Cut!:n julkaisemista, mutta pidetään vielä jalat maassa. Teksti:Tom Himanen The Beautiful Road to Albinbam H än on Ilkka Olavi Hämäläinen (19); nuori mies, jolla on kovaa näyttöä. Hän on Ti-ti Nallen lapsivieras vuodelta –93, ”Salossa soi” -laulukilpailun finalisti, Virgo-musikaalin miespääosan esittäjä vuodelta –08 ja Cut!-näytelmän käsikirjoittaja. Hänen uransa alkoi hiekkalaatikolta. Suomeen tultuaan Ilkka sai Yhteiskoulun lukion Virgo-musikaalin miespääosan. Kyseisen musikaalin kautta Ilkalle avautui paikka Kotkan kaupunginteatterilla. Siellä hän työskentelee perjantaisin ja lauantaisin. −Mikäs siinä, kun saa palkkaa siitä, mistä tykkää. Onko näyttelijän työssä sitten mitään varjopuolia? −Ei oikeastaan varjopuolia. Mut joskus voi tulla eteen vaikeita valintoja, kun tarjotaan roolia, joka tuntuisi olevan ristiriidassa kristillisen maailmankatsomuksen kanssa. Siinä onki sit mietittävää, että millasia kohtauksia suostuu näyttelemään. Alasti en ainakaan suostuisi näyttelemään. Ilkan työnkuvaan kuuluu tanssia ja laulua. Maanantaista perjantaihin Ilkka kärsii koulussa, mutta joskus teatterilla on näytöksiä torstaisinkin. − Mulla on aika hektinen elämä. Mä tulin tähänkin haastatteluun suoraan elokuvan kuvauksista, jotka alko yheltätoista. Lapsuus von Trappin perheessä Ilkka on osa Hämäläisten kuusihenkistä musiikkiperhettä, johon kuuluvat Ilkan lisäksi Elisa, Enja ja Joel, sekä vanhemmat Matti ja Tiina. Vuonna 2000 Hämäläisten perhe sai lempinimen ”von Trappin perhe”, kun perheen kaikki lapset pääsivät esiintymään Valkealassa pidettyyn Sound of Music -musikaaliin, joka kertoo laulavasta von Trappin perheestä. Ilkan kotihiekkalaatikko vuosina 1990–1995 oli Eskolanmäessä, ja sen vaikutuspiirissä asui muitakin lapsiperheitä, joiden mukuloihin Ilkka luonnollisesti tutustui. Pienestä pitäen Ilkka järjesti tekemistä ja esiintyi: −Järjestin satumetsäkierroksia ja esitin taikatemppuja, Ilkka selvittää. Hiekkalaatikkokaudellaan Ilkka lauloi Kouvolan Betanian lapsikuorossa sekä Pohjois-Kymen musiikkiopiston kuorossa. Ollessaan 3-vuotias Ilkka pääsi 5-vuotiaan isosiskonsa Elisan kanssa Riitta Korpelan Ti-ti Nalle -ohjelman lapsivieraiksi. −Esitimme Elisan tekemän lastenlorun ja tanssittiin Riitan kanssa. Titi Nalle oli mulle aikoinaan iso juttu, Ilkka avautuu. Kauhakuormuri vaihtui mikkiin Ilkan soolouran urkeneminen alkoi vuonna 1997 YLE:n järjestämän, valtakunnallisen ”Salossa soi” -lastenlaulukilpailun myötä, jossa hän eteni esikarsinnan ja semifinaalin kautta finaaliin asti. Samoin kävi seuraavanakin vuonna. −Näin mainoksen telkkarissa ja sanoin heti äidille, että ”haluan tonne”. Kun juontaja Susanna Haavisto uteli, mikä Ilkasta tulee isona, hän ilmoitti haluavansa näyttelijäksi. Menestystä herui myös muista laulukilpailuista. Kouvolan Veturi-laulukilpailussa Ilkka voitti pienten sarjan vuonna –98 ja vuotta myöhemmin MTV3:n Tenavatähdestä Karuselliksi nimensä vaihtaneessa laulukilpailussa Ilkka eteni semifinaaliin. Karusellin kautta Ilkka sai ensikosketuksen viihdeteollisuuden raadollisuuteen. −Maikkarin lastenlaulukilpailussa näkyi jo se viihdepuoli ja se, miten löysä moraali niillä tyypeillä on lapsia kohtaan, kun ne yrittää tehdä lapsista itseään vanhemman olosia, kun lapset laitetaan laulamaan iskelmää. Vaikka olin pieni, tajusin sen. Musiikkiluokalle pääsy oli eräänlainen käännekohta Ilkan elämässä. −Musiikkiluokka oli antoisaa aikaa, kun pystyin opiskelemaan pal- Ai minkä elokuvan? Hiekkalaatikolta estradille ” Seurakunnassa on aina ollut hyvät mahdollisuudet harrastaa ja se on tosi aktiivinen jon enemmän musaa kuin tavallisella luokalla. Sen lisäksi se tarjosi mahdollisuuden itsenäiseen musiikin harjoittamiseen. Ilkan murrosikä toi kuitenkin kaikenlaista nuoruuteen kuuluvaa jännää mukanaan, ja taiteellisesta näkökulmasta ”se oli sellaista hiljaiselon aikaa”. Ei Ilkka silti pyöritellyt peukaloitaan kaiken aikaa. Hän näytteli mm. Betania-seurakunnan ”Tää on elämää” musikaalissa. −Seurakunnassa on aina ollut hyvät mahdollisuudet harrastaa ja se on tosi aktiivinen, Ilkka kiittelee. Mikki vaihtui kynään Lukio-opintojensa toisen vuoden Ilkka vietti vaihto-oppilaana USA:ssa, Indianassa. USA:sta käsin hän kirjoitti kolumnia Kouvolan Sanomiin. Hän kävi paikallista lukiota, joka oli pienessä kylässä nimeltään New Carlisle. Vain viiden minuutin ajomatkan päässä oli kuitenkin n. 100 000 ihmisen asuttama Southpend, josta löytyi kaikki tarvittava ja enemmänkin. Ilkka ei kadu lähtöään. Hän piti paikallisesta koulutusjärjestelmästä, jossa syvennyttiin pitkäksi aikaa muutamaan projektiin kerrallaan. Ilkan lukio oli taidepainotteinen ja se järjesti opiskelijoille teatteritoimintaa. Koululla oli oma ohjaaja ja opiskelijoista koostuva teatteriryhmä, jota koulu tuki taloudellisesti. Teatteriryhmä rahoitti toimintaansa myös itse mm. pääsymaksuista saamillaan varoilla. Lukuvuoden aikana ilmoitettiin, että jos jollakin opiskelijalla on riittävän hyvä näytelmä, lukion teatteriryhmä voisi ottaa sen tuottaakseen. −Mä tietysti kiinnostuin ja ajattelin et ”wau, tää on mun juttu”. Jo Suomessa mulla oli olemassa idea näytelmästä. Koska mun englanti ei tietenkään oo täydellistä, niin oli ” parempi kirjoittaa näytelmää jonkun kanssa, joka puhuu englantia äidinkielenään, ja sovin sitten mun hyvän ystävän, Tasha Ladwigin kanssa näytelmän kirjottamisesta. Me päätettiin sitten lyödä hyvät päämme yhteen ja kirjoitettiin näytelmää monta kuukautta. Se näytelmä on komedia ja se kertoo vanhasta saippuasarjasta, jota yritetään pelastaa. −Me saatiin Tashan kanssa ohjata eka näytöskausi itse, koska me oltiin kirjotettu se. Koskaan en kyllä enää ohjaa, oli se sen verran iso pala. Lopputulos oli näytelmä nimeltään ”Cut!” , joka oli niin menestyksellinen, että ensi keväänä se on jälleen koulun teatteriryhmän ohjelmistossa. Eräs harrastelijateatterikin, Washington Stage Theater otti Cut!:n ohjelmistoonsa ja koulun teatteriryhmä sai pitää kaksi esitystä harrastelijateatterilla omine lavasteineen. Lisäksi näytelmällä voi olla tulevaisuutta myös ammattiteattereissa. −The Beautiful Road to Albinbamin. Tää on yks mun elämäni isoimmista ja raskaimmista projekteista. Elokuvaa on kuvattu lähinnä Kouvolan alueella ja se on tulossa johonkin Kouvolan elokuvateattereista. Elokuva kertoo juuri ylioppilaaksi valmistuneesta Mikasta ja amerikkalaisesta Anniesta, jotka sattumalta tapaavat syrjäisellä huoltoasemalla. Annie on reissaaja, joka on juuri valmistunut high schoolista ja matkustaa yksin Euroopassa. Mika ja Annie päättävät lyöttäytyä yhteen ja he molemmat yrittävät paeta menneisyyttään. Elokuvan ohjaa 19-vuotias Teemu Villikka. −Projekti lähti liikkeelle siitä, että Teemu oli kuullu, että mä oon projektimiehiä ja näyttelen. Mä olin rukoillu et olis siistiä päästä tekemään elokuvaa ja sit yks päivä Teemu soitti ja kysy, et jos mä haluaisin käydä tekemään leffaa. Mä taas tunsin Tashan ja kysyin, jos se haluais näytellä ja kirjottaa mun kanssa leffaan kässärin. Rahoitus on hoidettu sponsorisopimuksia tekemällä. Sen lisäksi mukaan on saatu hyviä artisteja, kuten Jaakko Isovuori. −Leffa on niin laadukas kuin tälläsellä budjetilla pystyy tekemään. Kenellekään ei oo maksettu mitään, ja kaikki on tehty talkooperiaatteella. Tashakin lensi Suomeen pariksi kuukaudeksi kuvauksia varten omaan piikkiin ja sinä aikana me kuvattiin kaikki Tashan osuudet. Elokuva vie paljon Ilkan aikaa. Vaan miten on opintojen käynyt? −Lukio sujuu ihan hyvin. Se sujuu sen verran hyvin, että ens' kesänä juhlitaan ylioppilasjuhlia, tuleva Demin kundi naurahtaa. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 17 Teksti ja kuva :Ilkka Hämäläinen Laitetaan allaoleva info sivun laitaan muiden seurakuntien nuorisokokousinfon kanssa Teenhouse illat perjantaisin klo: 19.00-22.00 Sisäänpääsy ilmainen Ahdinkatu 25 45100 KOUVOLA Lisää tietoa osoitteesta: http://www.kouvola.svk.fi/ Nuorten iloinen perjantai-ilta J oka talviperjantai kokoontuu sankka ja värikäs joukko nuoria viettämään iltaa laulun, syömisen ja eri aktiviteettien merkeissä. Monelle nuorelle päihteettömän perjantain viettäminen toisten kanssa on viikon odotettu tapahtuma. Anna Sinervirta, 15, ja Maiju Kyrö, 14, ovat viettäneet perjantai-iltoja Kouvolan Vapaakirkon varhaisnuorille suunnatuissa Teenhouse – tapahtumissa jo miltei neljä vuotta. Nykyään kaksikko häärää illoissa ohjaajatiimin puolella, eivätkä ole saaneet vuosien saatossa tapahtuman ilmapiiristä tarpeekseen. - Alun perin aloimme käydä illoissa ala-asteen opettajamme ollessa yksi tapahtuman ohjaajista. Sen jälkeen iltoihin veti muukin, kuin pelkkä opettaja. Huomasimme, että Teenhouse on paikka jossa ei tarvitse esittää mitään, tytöt kertovat iltojen luonteesta. Heidän mukaansa parasta illoissa on ylistyslaulujen laulaminen livebändin kanssa, mutta ohjelmaan sisältyy paljon muutakin: -Iltojen aikana esitetään sketsejä, syödään, kilpaillaan ja vietetään vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Joskus järjestetään myös elokuva – sekä karaokeiltoja. Tapahtumassa käy monennä- Ilman päihteitä köisiä ja ikäisiä nuoria. Ovet ovatkin auki koko illan ajan, eikä ketään nuorta käännytetä pois. Ikähaitari vaihtelee kahdestatoista vuodesta aina täysi-ikäisiin asti. Nuoremmille viikareille alkuilta tarjoaa monenlaista ohjelmaa, jonka jälkeen siirrytään nyyttärisyömisten kautta isompien teinien illanviettoon. Pienemmät voivat silti jäädä paikalle hengaamaan, jos haluavat. - Teenhousessa käy kaikenlaista porukkaa, yleensä sinne tulee jengejä katsomaan, mikä meininki paikan päällä on. Niin myös ystävystyy toisten nuorten kanssa helposti! Anna valottaa illan jäsenkavalkadia. Vaikka tapahtuma on hengellinen, Annan vanhemmat eivät ole hänen ajanviettoaan vastaan, päinvastoin. - Isäni ei ole uskossa, mutta kyllä vanhempani pitävät siitä, että olen turvallisessa paikassa viettämässä perjantaitani. Sen kun voisi viettää aivan muunlaisissakin merkeissä! Anna sanoo mietteliäänä. Maiju on samaa mieltä, ja kokee myös iltojen antaneen hänelle muutakin kuin vain ystäviä ja ajanvietettä: - Jeesus on todellisuutta , sitä ei illoissa pidetä vakan alla. Paulus Rissanen toimii seurakunnan nuorisotyönohjaajana, ja hänen vastuullaan on luonnollisesti Teenhouse – iltojen ohjelma ja opetus. Vetäjä kertoo, ettei hengellisyys iltojen pohjana karkota pois erilaisia ja erilailla ajattelevia nuoria: - Olemme saaneet kiitettävästi sellaisia nuoria iltoihin, jotka eivät ole muuten hengellisissä kuvioissa mukana. On hienoa, että nuoret voivat kohdata näin eri taustoista tulleita ikäisiään. Se tuo myös haastetta meille ohjaajille, sillä monilla nuorilla on eri tarpeita, joita tulee täyttää. Monet nuoret tulevatkin Teenhouse -iltoihin ennen kaikkea hakemaan paikkaa, jossa he voivat tuntea olonsa hyväksytyksi. Näin ei läheskään kaikissa nuorten paikoissa ole. - Nuorille on todella tärkeää, että heitä rohkaistaan ja heille annetaan positiivista palautetta. Nuoret tarvitsevat paikan, jossa he voivat olla sitä mitä ovat, Paulus täsmentää. Myös Jokelan koulusurmien kaltaiset tapahtumat ovat jättäneet jälkensä jo muutenkin epävarmojen nuorten mielenmaisemaan. Illan isäntä sanookin, että nuoret ovat viime aikoina kokeneet tavallista enemmän pelkoa ja huolta. Tämä on näkynyt tunteenpurkauksina iltojen aikana: - Nuoret kokevat, että tämä on Vanhempani pitävät siitä, että olen turvallisessa paikassa viettämässä perjantaitani. Sen kun voisi viettää aivan muunlaisissakin merkeissä!” toteaa tummatukkainen Anna ja ystävä Maiju on samaa mieltä turvallinen paikka, joka mahdollistaa kohdata ongelmia, ja antaa myös ratkaisukeinoja. Siksi meillä on ohjaajia, joille nuoret tulevat juttelemaan heitä painavista ongelmistaan. Tulevaisuudessa iltoja aiotaan kehittää, mutta tuttu ja hyväksi havaittu formaatti säilyy. Iltojen päävastuunkantajalla on selvä visio tapahtumien tulevista muutoksista: -Nyt meillä on käymistilanne päällä, jossa kokeilemme eri juttuja. Olemme yrittäneet poistaa Teenhousen yltä niin sanottua kerhon leimaa, jossa vain kokoonnutaan säännöllisin välein. Haluaisimme tämän olevan nuorille enemmänkin paikka, jossa he voisivat kohdata niin toisensa kuin Jumalantodellisuuden . Yhdessäolon lisäksi pyrimme kertomaan nuorille Jeesuksesta, niin kuin raamattu opettaa. Tämä on suuri haaste meille vastuunkantajille, toteaa Paulus Rissanen. -Nuorille on todella tärkeää, että heitä rohkaistaan ja heille annetaan positiivista palautetta. Nuoret tarvitsevat paikan, jossa he voivat olla sitä mitä ovat sanoo Paulus Rissanen. 18 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET #"# #$ #!&'!"!""" "%" CAR-EXPERT RUOSTE-ESTO Alakyläntie 31, 45100 Kouvola p. (05) 371 0590, 311 9190 www.ruoste-esto.com Keskusaukio 1, 45700 Kuusankoski puh 020 7438 510 fax 020 7438 519 Rikano Purkutyöt Oy Luiskatie 8 00770 HELSINKI www.rikano.com ILOUUTISET JOULUKUU 2008 19 Teksti ja kuva: Hannu Hurri ” Luottamus on ansaittu äänestäjiltä . Työn tuloksen arviointi tapahtukoon jälkikäteen. Työttömästä putkimiehestä ” Arvostetuksi kansanedustajaksi O len saanut elämältä enemmän, mitä olen ansainnut, toteaa kolmannen kauden kansanedustaja Valto Koski. Aika tarkalleen 70 vuotta sitten Jaalan Kimolassa syntynyt mies ei ole päässyt helpolla. Alle kolmivuotiaan pojan isä kaatui jatkosodassa 1941 Karjalan Villavaarassa. Tervehenkisessä maalaisympäristössä kasvanut poika lähti jo 13-vuotiaana etsimään leipäpuuta Kymin Osakeyhtiön ammattikoulun kautta. Työura ei kuitenkaan auennut paperiyhtiössä , vaan näppärä nuori mies aloitti putkimiehenä Lämpöpojat Oy:n palveluksessa Kuusankoskella. Isäpuolen isä toimi Kouvolan kasarminmäellä upseerien vaatturina ja sieltä nuorukainen sai pariksi vuodeksi asunnon. Kimolan kylän mylläriltä ostettu Apollo- polkupyörä oli tarpeen, kun työmatka kulki Kouvolasta ”Murhamäen” ja Puhjonmäen kautta Kuusaan työkohteisiin. Matkalla saattoi 50-luvun alkupuolella kohdata vaikkapa romaanileirin monine hevosineen ja kärryineen. Työkavereista Valto Koski muistelee miestä , joka aina kätellessään esittäytyi; Erkki Kataja, Lontoon hopea. Kataja oli hävinnyt niukasti 1948 seiväshypyn olympiakullan, kun jenkkipastori Bob Richards ohitti hänet viimeisellä hypyllään. Työtä ja työttömyyttä Sotaväen jälkeen alkoi pitkä työura Oy Huber Ab:n palveluksessa, mitä jatkui yhtäjaksoisesti vuoteen 1992. Yritys myytiin ja koko henkilökunta irtisanottiin. Alkoi raskas kahden vuoden työttömyysaika. Samanaikaisesti realisoitui urheilun synkkä puoli. Paikallinen jalkapalloseura KUMU ry ajautui talousvaikeuksiin. Jokainen seuran hallituksen jäsen joutui vastuuseen seuran veloista, kukin 100.000 markkaa. Lopputilirahat ja Sirpa vaimolta saatu hätäapu mahdollistivat oman velkaosuuden hoitamisen pois . Kahden työttömyysvuoden aikana Valto Koski sanoo saaneensa yhden ”ruskean” kirjekuoren työvoimatoimistosta.Tämäkään ei johtanut työnsaantiin. Jotkut ”duunaritoverit” alkoivat puhua, että kuusankoskelaisen kansanedustajan pitää haista vähän hielle eli tuntea työelämän arkitodellisuus. Monen mielestä Valto Koskella oli tämäkin ominaisuus useiden kertyneiden ay-liikkeen ja kunnallispolitiikan kokemusten lisäksi. Niinpä kutsu kävi sosiaalidemokraattien eduskuntaehdokkaaksi vaaleissa 1991. Tuloksena oli varapaikka . Kotkalainen kansanedustaja AnnaLiisa Piipari leikillisesti lohdutti, että jos hänet valittaisiin avoimeksi tulleeseen maaherran virkaan, avautuisi varamiehelle edustajan paikka. Näinhän ei käynyt. Eduskuntaan Mutta seuraavissa vaaleissa oli ehdokkaana työtön putkimies, joka lähes 9000 äänen turvin nousi kirkkaasti eduskuntaan. Työttömän miehen vaalibudjetti oli tuolloin noin 10.000 markkaa. Ensimmäisellä edustajakaudella avautui paikka perustuslaki- ja hallintovaliokuntiin . Jatkossa tuli jäsenyys mieleiseen sosiaali - ja terveysvaliokuntaan ,jonka puheenjohtajana Valto Koski toimi kauden 2003-2007. Pitkäaikaisella KELA: n valtuutetulla on ollut hyvä näköalapaikka suomalaisen yhteiskunnan hyviin ja huonoihin puoliin. - Yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, ojentaa auttava käsi sairaille, vanhuksille ja vaikkapa mielenterveysongelmaisille. Tärkeintä olisi löytää tehokkaita ennaltaehkäiseviä keinoja, toteaa Valto Koski. - Elämään liittyy koetukset , joita ilman en ole suoriutunut. Kaikesta en halua puhua, vaikka ne seuraavat mukana. Elämä jatkuu ja on otettava vastaan se, mitä annetaan. Omakohtaiset vaikeat kokemukset auttavat ymmärtämään lähimmäisen tuskaa ja tätä tarvitaan myös Arkadianmäen päätöksenteossa, pohtii Valto Koski. Puutetta ja urheilua - Kun on lähtenyt vaatimattomista oloista , osaa toivottavasti arvostaa muutakin kuin loputonta ahneutta ja mammonan palvomista. Omassa lapsuudessani ei ollut aineellista rikkautta. Joulut eivät olleet yltäkylläisiä. Lapset olivat kuitenkin tyytyväisiä. -Kummisedän joululahjaksi tekemä pienoisparireki kettinkeineen ja roukkuineen oli valtavan ilon aihe. Äiti oli antanut minulle luottamustehtäväksi kodin puuhuollon. Mahdollisuus vetää ”hevosena” puukuormaa omalla reellä, on yksi lähtemättömistä muistoista. Se oli vastuullinen tehtävä. Muutenkin Kimolan poikien lapsuuteen kuului paljon omatoimisuutta. Kylillä pelattiin pesäpalloa. Kun valmiita välineitä ei ollut, maila tehtiin katajasta tai haavasta. Pesäpallo tehtiin puun käävästä, mikä ympärille käärittiin naru . Isokokoinen pallo syntyi aika ronskisti. Kylällä kävi teurastaja, joka työssään irrotti sian rakon. Pojat puhalsivat sen olkipillillä täyteen ilmaa, vetivät narulla kiinni ja panivat uuninpankolle kuivumaan. Sisällä pelattavaan lentopalloon tekele soveltui, ulkopeleihin ja jalkapalloon se oli liian kevyt. - Mitähän nykyiset pallojuniorit tuumaisivat, myhäilee Valto Koski. Nuoruuden urheilukipinää on Koski voinut toteuttaa myös nykytyössään. Eduskunnan urheilukerhon pesä – ja jalkapalloreissut ovat olleet mukava virkistys yli-ikämiehellekin. Urheilun luottamustehtävistä mieluisimpiin kuuluu jäsenyys Suomen Painiliiton hallituksessa sekä TUL:n valtuuston puheenjohtajuus. Itse mies ei ole molskilla paininut, vaikka kotiseura Voikkaan Viesti on lajista tunnettu. Elämän eväitä Valto Koski antaa täyden tunnustuksen vaimolleen, joka on kulkenut rinnalla niin myötä - kuin vastamäessäkin. Itse hän sai jo avioliiton alkuaikoina hyviä neuvoja isoäidiltä, joka opasti; jos tulee vaimon kanssa riita, muista ettet ole aloittaja. Mummon parhaisiin kuului myös; Puhu aina totta, se kannattaa. Valhe johtaa vaikeuksiin ja tulee joskus eteen. Rehellisyyttä ei tarvitse katua. Anopin neuvokin on miehellä muistissa; Älkää riidelkö yhtä aikaa. Jos riitelette ,tehkää se sovussa. Kansanedustaja Koski on tunnettu muun muassa siitä, ettei pyri tuomaan itseään liikaa esille. Hiljainen vaikuttaminen on hänelle mieluista. Yksi hänen viisautensa on; Kun puhut vähemmän, sinua kuunnellaan enemmän. Valto Koski. pitää itseään monella tavalla oman tien kulkijana. Onkohan luontainen vaatimattomuus ja pyrkimys rehtiyteen ja oikeudenmukaisuuteen vaikuttanut harvinaiseen tunnustukseen. Vuonna 2007 Ilta- Sanomat kysyi 200 parlamentaarikolta, kuka on arvostetuin kansanedustaja? Omaksi yllätyksekseen tuon kunnianosoituk- sen sai Valto Koski, joka näin kokee hiljaisen puurtamisen saaneen kollegojen tunnustuksen. Valtuuston johtoon Monissa liemissä keitetty putkimies on astumassa uuteen haasteeseen. Valinta uuden Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ei ole sujunut säröittä. Moni epäilee kansanedustajan ajankäyttömahdollisuuksia vaativaan tehtävään. Valto Kosken mielestä hän voi kohtuullisen hyvin organisoida ajankäyttönsä ,ehkäpä paremmin kuin vaikkapa normaalia virka-aikaa tai vuorotyötätekevä valtuutettu. - Luottamus on ansaittu äänestäjiltä . Työn tuloksen arviointi tapahtukoon jälkikäteen. Puheenjohtajan ei tarvitse osata tai tehdä kaikkea. On luotettava toistenkin osaamiseen. Puheenjohtaja voi antaa suuntaviivoja, linjapäätökset tehdään porukalla. Yhteispeli on ratkaisevan tärkeää. Aika näyttää, miten se onnistuu, pohtii Valto Koski. Joulu Työkiireet lisääntyvät. Joulu on kuitenkin edessä. Rauhallisissa merkeissä vietettävään joulunaikaan kuuluu läheisten muistaminen, myös käynti hautausmailla. Tärkeää on vierailu 90-vuotiaan äidin luona Jaalan palvelukeskuksessa. Äiti on varmaan ylpeä pojastaan, joka nöyränoloisesti toivoo kunnallisvaalilauseensa; Kuka sinun rakastasi hoitaa? saavan käytännön vastauksia tulevassa Kouvolassa. Vastausta tähän kysymykseen Valto Koski on monesti pohtinut myös hyvän ystävänsä piispa Voitto Huotarin kanssa. - Valitettavasti työväenliike ei ole riittävän tarmokkaasti huolehtinut vähäosaisista. Kirkolle jää liiankin paljon huolehdittavaa , toteaa tuleva Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Vaikka yhteiskunnallisten vastuiden hoitaminen on kansanedustaja Valto Koskelle totista puuhaa, hymy irtoaa silti herkästi 20 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET ILOUUTISET KYSYI KOUVOLAN JÄRJESTELYRYHMÄLÄISILTÄ 1 1.1.2009 on uusi KOUVOLA tosiasia. Miten on synnytys mielestäsi onnistunut? 2 Mitkä ovat olleet myönteisimmät asiat ? 3 Mitä vaikeuksia on ollut? Mitä olisit toivonut toisin? päätöksentekoelimissä.Sillä tavalla pystymme rakentamaan uuden vetovoimaisen Kouvolan joka pystyy nyt ja ennenkaikkea tulevaisuudessa huolehtimaan kaikkien kaupunkilaisten palveluista. Toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa. Maria Eloranta 1.Synnytys tapahtui yllättävän kivuttomasti. Kuntien ja seurakuntien ”pääkätilöt” ovat tehneet päämäärätietoista työtä. 2. Myönteistä on, että yhdessä halutaan rakentaa tulevaa. Vaikeuksia, joista puhutaan vähän, ovat kuntien ja seurakuntien työntekijöiden työmäärien moninkertaistuminen muutosvaiheessa. Olisin toivonut, että kiitokset olisivat kohdentuneet oikeudenmukaisemmin Kouvolan tehneille henkilöille. 3. Odotan Kouvolalta vakaata kehittämistä ja kehittymistä. Pysähdy, kuuntele, iloitse kun juuri sinulle toivotetaan jouluiloa! Tuomo Hasu 1. Synnytys on tähän asti onnistunut mielestäni kohtuullisen hyvin. Kun liittymispäätökset peruskunnissa oli tehty, varsinainen valmistelu on sujunut hyvässä hengessä ja kaikilla päätöksentekijöillä on ollut aito halu kuunnella ja ymmärtää eri mielipiteitä ja asioissa on pystytty etenemään suunnitellussa aikataulussa. 2. Tekemisen meininki. On ymmärretty ettei voida jäädä pilkkujen ympärillä nyhjäämään. Aikataulu on asettanut omat rajoitteensa. Hoidettavien asioiden määrä on valtava.Varmasti on päätöksiä joita matkan varrella joudutaan tarkastelemaan. Taloussuunnittelun eli uuden kunnan talouarvion rakentamiseen olisi pitänyt olla enemmän aikaa/resursseja. 3. Odotan,että sama hyvä henki jatkuu myös varsinaisissa kaupungin Joulun lapsi tuo tullessaan toivon. Tuo sama toivo on jokaisessa uudessa alussa, vaikka joskus on luovuttava hyvästä saavuttaakseen vielä parempaa. Tuore Kouvola on avannut ensimmäiset sivunsa ja niille ollaan kirjoittamassa jokaisena päivänä ainutlaatuista historiaa, jossa me saamme elää mukana. Me asukkaat yhdessä teemme tämän alueen sellaiseksi kaupungiksi, jossa toivo voi tulla todeksi. erittäin pettynyt! 3. Ennen muuta odotan, että uusi Kouvola hoitaa lakisääteiset palvelunsa mallikkaasti. Se on kyllä ehdoton ykkösvaatimus. Lisäksi toivon, että pystymme hyödyntämään uuden kaupungin vetovoimaisuutta elinkeinoelämän- ja valtion laitosten alueellistamishankkeista kilpailtaessa. Rakennemuutoksen riivaamassa Kouvolassa ja koko Kymenlaaksossa nimittäin tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. Toivon kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja onnen täyteistä vuotta 2009! vua, siis sellaisen vetovoiman syntyä ,joka toisi Kouvolaan yrityksiä ja ihmisiä jotka haluavat asua ja elää täällä. Tästä on jo pientä virettä ilmassa. Odotan panostuksia oikeisiin asioihin ja toisaalta tiukkaa taloudenpitoa kustannusten kurissa pysymiseen. Odotan edelleen, että uudessa suuressa Kouvolassa on positiivinen ja nopea päätöksenteko kulttuuri ja olisimme kuntapuolen suunnan näyttäjä uudistuksissa. Toivon, että kaikilla uuden kaupunkimme asukkailla olisi rauhaisa joulu ja riemukas vuodenvaihde, sekä menestystä tulevalla uudella vuodella. Maarit Helkala 1. Tätä tapahtumaa suunniteltiin hyvin pitkään. Jo kolme vuotta sitten keskustelu asiasta virisi, aluksi henkilökohtaisesti vastustin koko ajatusta varsin vahvasti. Ympäristötekijät ja ajan mukanaan tuomat haasteet Paras-hankkeineen ja uuden kunnan määritelmän myötä mm. saivat ajatukseni muuttumaan. Alkuvalmistelut eli yhdistymissopimuksen luomisaika oli mielenkiintoinen, siinä sain olla mukana. Elimäellä yhdistymisprosessi oli repivä. Kuulemani mukaan tämä varsinainen valmisteluvaihe on sujunut erittäin hyvässä hengessä. Kiire tosin vaivaa tässä viimeisessä ponnistusvaiheessa. Lapsella ja sen hoitajilla on paljon uuden oppimista ja tekemistä tulevaisuudessa. 2. Alueen huomioarvo on jo nyt noussut valtakunnallisesti. Joudumme harmonisoimaan mm. alueen verokannat, joku häviää ja toinen voittaa tässä prosessissa. Henkilöstö, erityisesti johtavat viranhaltijat ovat tiukoilla hoitaessaan peruskuntien juoksevat työt ja luodessaan uutta organisaatiota ja budjetteja ym. Olisiko vuosi lisäaikaa ollut parempi vaihtoehto? Sitä emme koskaan saa tietää, nyt tehdään näin ja sillä mennään eteenpäin. 3. Viiden vuoden kuluttua on tapahtunut eläköitymistä, luotu uusia tehokkaampia ja tuottavampia toimintamalleja, henkilöstö on sijoittunut ”oikeille” paikoille, organisaatio elää joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kouvola on vireä kaupunki, jossa on vetovoimaa nuorille osaaville ihmisille, uusille yrittäjille ja se on mielenkiintoinen tapahtumakaupunki. Monimuotoinen kaupunki, + Anjalankoski jossa on useita vireitä taajamia ja tuottava maaseutu ympärillä. Mitkä ovat suurimmat odotuksesi uudelta Kouvolalta ? + Elimäki Harri Helminen 1. Rehellisesti on sanottava, että yllättävän hyvin on uusi Kouvola saatu syntymään! Poliittisten ryhmien välillä tehty yhteistyö on ollut erittäin rakentavaa ja sopuisaa. Aivan selvästi olemme tilanteessa jossa kaikki ryhmät todellakin ajattelevat, että nyt on ”laiva pidettävä reitillä”. Keskitytään oleelliseen ja halutaan, että startti onnistuu mahdollisimman hyvin. 2. Koko uuden kaupungin perustaminen on hoidettu niin, että vanhojen peruskuntien asukkaat voivat tuntea olonsa ”kotoisaksi”. Jo perussopimuksessa määrättiin, että palveluverkkoon ei seuraavien 3-vuoden aikana tehdä muutoksia. Meillä on siis aikaa kaikessa rauhassa katsoa ja suunnitella toimiva, kaikki kaupunginosat huomioiva palvelukonsepti. Tämä ainakin on ollut myönteistä. Vaikeuksia on lähinnä ilmennyt kiireestä johtuen. Henkilöstö on monilla sektoreilla joutunut liiankin lujille, mutta toisaalta on sanottava, että on hyvä, ettei muutosprosessi kestä vuosi tolkulla. Mitä olisin toivonut toisin? Aivan suoraan sanottuna, olisin toivonut, että Jukka Nyberg ja Harri Helminen olisivat olleet uuden Kouvolan kaupunginhallituksen pöydän ympärillä päättämässä ja johtamassa uutta kaupunkia sen ensimmäisten vuosien aikana. Muiden puolueiden osalta nähtiin tärkeäksi, että ”rakennusmiehet” pidetään mukana ensimmäisen valtuustokauden johtamiskuvioissa, mutta meillä demareilla ei valitettavasti näin tapahtunut. Tästä syystä olen + Jaala + Kouvola Jyrki Hyttinen Risto Heikkilä 1. Monien vuosien yhteistyöneuvottelujen jälkeen useat kuntapäättäjät totesivat ettei useita kuntia koskettavasta yhteistyöstä saada sellaista rakennemallia, joka olisi järkevästi organisoitavissa, hoidettavissa ja johdettavissa. Tämän asian havainnoimisen ja Paras- lainsäädännön myötä asiat etenivät sitten melko nopeasti uuden kunnan syntymiseen. Löytyi riittävästi asiaan vihkiytyneitä ihmisiä, jotka sitten saattoivat asian finaaliin. 2. Myönteisin asia oli se, että päätöksenteon ja toteutumisen väli jäi lyhyeksi. Vaikka nopeus on tuonut haasteita ja vaikeuksiakin, niin pitkä siirtymäaika olisi tuonut vielä suurempia ongelmia. Pari lisävuotta olisi tyhjentänyt kuntien kassat lopullisesti. Vuodessakin ehdittiin jo pahentaa uuden kunnan lähtöasetelmia riittävästi. Suurimpia vaikeuksia yhdistymisasiassa on kuitenkin ollut perustella kuntalaisille miksi näin pitää tehdä. Perusteet ovat selvät, eli varustautuminen tulevaisuuteen, mutta kaikki kuntalaiset eivät laskelmia nähneet saati sitten uskoneet. Pieni osa päättäjistä ratsasteli myös populismin aallonharjalla. Olisin toivonut näkeväni myös toisenlaisia laskelmia, joilla yhdistymispäätös olisi laskelmin osoitettu huonoksi ratkaisuksi. 3. Yhdistymispäätös oli hyvä ja nyt on jatkettava uudistuksia. Odotan ennen kaikkea imagotekijöiden kas- + Kuusankoski = Valkeala 1. Synnytys on ollut nopea ja varsin kivuton. Vajaassa kahdessa vuodessa on päästy selvitystyön teettämisen ajatuksesta uuden kunnan aloittamiseen. Se on osoitus siitä, että kunnissakin pystytään nopeaan päätöksentekoon ja asioiden läpivientiin, kun on tahtoa ja selvät tavoitteet. Töitä sen eteen on jouduttu tekemään paljon ja hanke on varmasti suurempi kuin kukaan osasi kuvitellakaan. Valmis se ei tule olemaan vielä vuosiin. 2. Myönteisimpänä näen erinomaisen yhteishengen niin virka- kuin luottamusmiestasolla sekä eri työryhmissä uurastaneen henkilöstön reippaan tekemisen meiningin. Vaikeuksia ovat luonnollisesti tuottaneet päätöksentekoa koko ajan varjostaneet kiire ja pakko. Jos jotakin olisi toivonut toisin, niin kaupungin nimi olisi saanut olla uusi, niin kuin on koko kaupunki. 3. Odotukset kohdistuvat siihen, että kohtuullisesti onnistuisimme niissä tavoitteissa, joiden vuoksi koko yhdistämiseen lähdettiin: kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen ja se, että todella voisimme paremmin taata kuntalaisille heidän tarvitsemiaan palveluita laajasti ja laadukkaasti, kohtuullisella verorasituksella. Toivon kaikille ihmisille nin Kouvolassa kuin kaikkialla muuallakin levollista joulumieltä ja iloista joulun juhlaa, ”oi jospa ihmisellä, ois Joulu ainainen”. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 21 tyminen, josta on jo nyt hyviä merkkejä näkyvissä. Mm. lääkärit ovat alkaneet kiinnostua Kouvolasta. Yrityspuolella Tervaskangas hankeen toteutuminen, sekä Prisman laajennus ovat erittäin myönteisiä signaaleja. Pirjo Matikainen 1.Synnyttäminen onnistui hyvin, ottaen huomioon nopean aikataulun ja kuntien erilaiset kulttuurit. Liitoksesta päättäminen oli joissakin kunnassa vaikeampaa kuin toisissa ja se tuntuu vielä. 2. Myönteisin asia koko prosesissa mukana olleena oli neuvotteluiden hyvä henki sekä yhteistyön sujuminen.Tähän asiaan sitouduttiin ja näin päästiin maaliin.Vaikeuksia toi nopea aikataulu, kokouksia ja puheluita oli paljon ja väsymyskin hiipi mukaan aika-ajoin . Henkilöstö on ollut tosi kovilla uuden valmistelun ja nykyisen työn yhteensovittamisessa. Uskomattoman hyvin ovat jaksaneet.Varmasti monta asiaa olisi voinut hoitaa toisin tai paremmin, mutta tällä aikataululla mikä meillä oli, lopputulokseen sopimuksineen voi olla vähintään tyytyväinen. 3. Odotan, että päättäjien ja virkamiesten kesken löytyy yhteinen suunta, jolla kaupungin asioita viedään eteenpäin, hyvä yhteistyön pohja luotiin jo neuvotteluissa ja järjestelytoimikunnan työskentelyssä. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta. Rakennetaan yhdessä kukin tahoillamme uudesta Kouvolasta vetovoimainen paikka asua ja elää. Jukka Nyberg 1 Synnytys on onnistunut suhteellisen hyvin. Valmistelutyössä olleet henkilöt pystyivät kaikki tinkimään omista näkemyksistään, jolloin pystyttiin tekemään kompromisseja. Vastavuoroisuusperiaate toimi, kun ymmärsimme toinen toistemme ongelmat. 2. Myönteisintä on ollut järjestelytoimikunnan, sekä sitä edeltäneen ohjausryhmän jäsenten kesken vallinnut erinomainen yhteishenki, joka on mahdollistanut onnistuneen päätöksenteon. Hyvän virkakoneiston tehdessä osaavaa valmistelutyötä, vaikeutena on ollut tiivis aikataulu, jolloin sidosryhmiin päin ei ole säilynyt paras mahdollinen viestintä. Uuden kunnan perustamisen valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo vuotta aiemmin, mutta siihen ei ollut silloin valmiuksia. 3. Suurena odotuksena on tietysti Kouvolan vetovoimaisuuden lisään- Rakennetaan uusi Kouvola jo opitulla yhteishengellä toinen toistemme mielipidettä kunnioittaen. Muistaen, että kunta on kuntalaisia varten. Iloista Joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille Kouvolan asukkaille. Ilpo Puolakka 1. Yhdistymispäätös kun aikaanaan tehtiin päättäjät eri kunnissa olivat huolissaan tulevaisuuden haasteista. Yksin tulevaisuus näytti vaikealta. Tätä taustaa vasten järjestelytoimikunnassa vaikeistakin asioista keskustellen päästiin hyviin ratkaisuihin Hyvä yhteistyö tuotti mielestäni oivan lähtöasetelman uudelle Kouvolalle. 2. Myönteisen asiana olen pitänyt sitä, että kaupunkien ja maalaiskuntien monista erilaista toimintatavoista huolimatta yhteinen tahtotila on helpohkosti löytynyt. Yhteinen tavoite eli elinvoimaisempi Kouvolan seutu on meidän kaikkien tulevaisuuden etu. Vaikeuksista mm äärimmäisen tiukka valmisteluaikataulu on kiristänyt niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoiden tunteita ja jaksamista. Kummallakin puolella on tehty ikäänkuin kahta työtä samanaikaisesti eli peruskunnan hoitaminen ja uuden Kouvolan rakentaminen Huoli on myöskin ollut yhdistyvien peruskuntien ylisuuret investoinnit kuluvan vuoden aikana. Investoinneista mahdollisesti muodostuvat kuntien alijäämäiset tilinpäätökset ovat taakka uuden kaupungin taloudelle. 3. Peruspalvelut eli sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus on saatava hyvään kuntoon, jolloin kuntalaiset tuntevat arjen turvallisuuden tunteen ja huomaavat näin asuvansa hyvässä ja turvallisessa kaupungissa. Kouvolaan on luotava pitkäjänteinen, mutta rohkea elinkeinopolitiikka. Nykyiset ja uudet työpaikat ovat tarpeen Kouvolan kehitykselle. Laman myötä Kouvolassakin joudutaan tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Maaseudun elinvoimasuuden turvaamien on yksi tärkeimmistä Kouvolan tehtävistä. Elävä maaseutu vapaa-ajan asukkaineen on kaupungin tulevaisuuden voimavara. Haluan toivottaa Rauhallista Joulun odotusta ja Hyvää, Onnekasta Uutta Vuotta. tetavasti kaikkiin päätöksiin ei ole voinut perehtyä riittävästi. Olisin toivonut enemmän aikaa kuntaliitokseen, mutta valtion avustusten vuoksi se ei ollut mahdollista . 3. Odotan, että saamme Kouvolan muuttovoittoiseksi kaupungiksi sekä toivon sen olevan kaupunki, jossa on hyvä asua. Juhani Pousi 1. Nopeassa aikataulussa on suoriuduttu yllättävän hyvin tähän asti. Todelliset yhteistyöhaasteethan ovat vielä edessä. Eri kunnissa on kyetty rakentaviin päätöksiin yli puoluerajojen. Tietysti kuntien erilaiset perinteet ovat tehneet yhteensovittamiset aika haasteellisiksi. 2. Hyvä yhteistyökyky on ollut myönteinen asia. Yhteinen päämäärä on ollut selvillä ja sen eteen on tehty töitä. Valmistelutyössä mukana olleet ihmiset ovat luottaneet toisiinsa .Tervettä keskustelua on käyty ja toisten mielipiteitä on kuunneltu. Ajanpuute on tässäkin projektissa aiheuttanut oman paineensa. Tiukassa tilanteessa moni on kohtuuttomasti joutunut uhraamaan omasta ajastaan. Toisaalta, jos on asiaan sitoutunut, ei aikaa ole laskettu. Yhteistyön voi sanoa olleen valmisteluvaiheessa saumatonta. Säröjä alkoi ilmaantua luottamusmiespaikkoja jaettaessa. Ilmeisimmin vanhojen kaunojen taakkaa ei ole kyetty kaikilta osin ohittamaan. Jatkossa keskinäiset suhteet eivät saisi sotkea yhteisten asioiden tehokasta hoitoa. 3. Toivon tietysti, että Kouvola menestyy tulevaisuudessa. Kilpailu on kovaa kaupunkienkin keskuudessa. Kouvolalla on paljon monipuolisia voimavaroja jo syntyhetkellä. Mutta ilman tarmokasta asioidenhoitoa ei selvitä. Onnistunut taloudenhoito on välttämätöntä kuntalaisten palvelujen takaamiseksi. Toivon, että kouvolalaiset viihtyvät kotikaupungissaan. Toivon myös, että kaupunkimme kykenee tarjoamaan nuorille opiskelu-ja työmahdollisuuksia Hyvää ja Rauhallista joulua kaikille ja ymmärtäkää kanssaihmisiä. Vesa Vainio 1. Uuden Kouvolan synnytys on tapahtunut ehkä liian nopeasti. Vaikeinta valtuutetun kannalta on ollut tottua uusiin toimintatapoihin. Synnytys on onnistunut hyvin, mutta aika näyttää kuinka hyvin. 2. Myönteisintä on se, että kuuden kunnan keskinäinen kilpailu on loppunut ja ponnistelemme uuden Kouvolan menestyksen hyväksi, sekä valtakunnallinen painoarvomme on kasvanut paljon. Vali- Toivon siunausta kaikille uuden Kouvolan asukkaille , sekä rauhallista joulua ja uutta vuotta Sakari Viinikainen Janne Wall 1. Uuden Kouvolan synnytys onnistui mielestäni hyvin. Kätilöinä toimineet kunnallispolitiikot häärivät yksituumaisina ja yhteinen näkemys uuden kaupungin synnyttämisen tärkeydestä valkeni varsin nopeasti. Lopputulemaa auttoi varmasti se, että aiemmin asiaa on makusteltu suuren suunnitelman osana ja yhteistyötä eri sektoreilla ja kuntayhtymien kautta oli jo harjoitettu vuosia. Valtiohallinnon ohjaus ja PARASlainsäädäntö olikin lopulta se kohdunsuun avautuminen ja viimeiset ponnistukset sisältänyt vaihe. 2. Alun epäilyjen jälkeinen yksituumaisuus ja ihmisten välinen aito yhteistyö, jossa hyvin vähän on vaikuttanut puoluekirjan väri, on ollut ehdottoman myönteinen kokemus. Toisaalta entisestä luopumisen tuska on ollut kova, jos se on ollut sitä itselle, niin kyllä se on ollut sitä monelle valtuutettukolleegallekin. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska asiat ovat aiemmissa peruskunnissa varsin hyvin ja niiden ei haluttaisi missään nimessä huonontuvan kenenkään kannalta. Etukäteen harmittaa se, että kun uudessa kunnassa joudutaan joitakin asioita, esimerkiksi palvelurakenteessa tarkastelemaan kriittisesti, niin se tullaan tiettyjen tahojen toimesta laittamaan uuden perustetun kunnan syyksi. Täsmälleen samoja asioita olisi jouduttu käsittelemään aiemmissa peruskunnissa ja siellä vielä ehkä kriittisemminkin. Mutta näin se vaan tulee menemään. 3. Odotan, että kaupunki asemoituu ja löytää paikkansa Suomen kuntakentässä 3-4 seuraavan vuoden aikana. Odotan, että saamme rakennettua kaupungista elinvoimaisen ja kiinnostavan kaupungin, jossa rakenteet, talous ja palveluprosessit olisivat kunnossa. Toivon myös, että kuntalaisten vaikuttamismahdollisuus asuinkaupunkinsa asioiden hoitoon pysyy ja kehittyy. Haluan toivottaa lukijoille rauhallista, lämminhenkistä ja perinteitä kunnioittavaa joulua. Huomioikaa läheisiänne, ottakaa joulunpyhinä aikaa itsellenne ja perheellenne. Hyvää joulua siis kaikille ja sopivasti lunta pulkkamäkeen. 1.Vielä pari vuotta sitten tuntui mahdottomalta ajatukselta, että kunnat voisivat liittyä yhteen näin nopealla aikataululla.. Virkamiehistö on tehnyt valtavan urakan, joka jatkuu edelleen. Myös luottamushenkilöstöllä on kokouksia ja palavereja riittänyt, tyhjiä päiviä ei ole allakassa juuri ollut kuluneen vuoden aikana. 2. Kyllä myönteisin asia on ollut juuri tuo hyvä henki valmistelutyössä. Toivon, että se jatkuisi uudessa kaupunginvaltuustossa ja nimenomaan niin, että kykenisimme hylkäämään tunteenomaisen nurkkakuntaisuuden ja katsomaan asioita yhteisen menestymisen näkökulmasta. Vaikeudet liittyvät kuntien erilaisien toimintakulttuurien ja käytäntöjen yhteensovittamiseen. Oma laulunsa on toisistaan eroavien taksojen, maksujen ja avustuskäytäntöjen yhteensovittaminen. Väistämättä käy niin, että osalla uusia kuntalaisia tietyt maksut laskevat ja osalla nousevat. Eihän se mukavaa ole, mutta sille ei mahda mitään. Kuntien tänä vuonna hurjasti kasvaneesta investointitasosta olen pettynyt. Kunnissa ilmiselvästi ”ulos mitattiin” viimeisiä oman päätäntävallan hyötyjä. Tarpeellisia asioitahan tietenkin on hankittu, mutta ei kuitenkaan kiireellisiä. Uuden Kouvolan talouden lähtökohdat heikkenivät aika rankastikin, mikä tietysti korostuu nyt, kun yleiset talousnäkymät ovat synkentyneet. 3. Yritysmaailma alkaa katsoa ”uusilla silmälaseilla” tämän valtakunnan 10:nneksi suurimman kaupunkimme erinomaista logistista sijaintia. Etätyömahdollisuuksien paraneminen ja nopeat kulkuyhteydet mahdollistavat myös sen, että huikeata luonnonkauneutta sisältävä kaupunkimme alkaa houkutella myös muualla työssä olevia asukkaita. Kun valtiovaltakaan ei enää ”ohita” virastojen hajasijoittelussa ynnä muussa Kouvolaa, niin kaiken edellä olevan summana työikäisen väestön määrä kääntyy Kouvolassa tasaiseen ja jatkuvaan nousuun. Näin meillä on terve asukas- ja veropohja, jolla kyetään ylläpitämään laadukkaita palveluja jatkossakin. Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen juhla. Siunattua joulua kaikille! 22 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Hyvää Joulua Kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Tervetuloa koko perheen uudenvuodenvastaanottoon Kuusankoskitalon pihanäyttämölle 31.12.2008 klo 18.00. KUUSANKOSKEN KAUPUNKI Iitin kunta toivottaa Hyvää Joulua Onnellista Uutta Vuotta Lapinjärven kunta toivottaa asukkailleen, yrittäjilleen sekä naapurikunnan Kouvolan asukkaille Hyvää ja Rauhallista Joulua! Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille kunnan asukkaille, kunnassa toimiville yrityksille ja niiden henkilöstölle, vapaa-aikaasukkaille ja kunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille kiittäen samalla kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä. IITIN KUNTA Joulukorttien lähettämisen sijaan olemme lahjoittaneet siihen tarkoitetut varat hyväntekeväisyyteen. Haminan kaupunki toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hyvää Joulua kaikille. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 23 Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Muutosjohtaja Lauri Lamminmäki uskoo: Yhteistyötahto jatkuu vaalien jälkeenkin Lauri Lamminmäki on iloinen Kouvolan valmisteluprosessista, vaikka monasti ilme on ollut peruslukemilla ison haasteen keskellä Uuden Kouvolan ruorissa aloittava muutosjohtaja Lauri Lamminmäen tähän astista työuraa ovat värittäneet erilaiset haasteet, joista tämä viimeisin on mielenkiintoisin. -Täällä on tehty ja tehdään sisällöllisesti suurinta yksittäistä muutosta kuntahistoriassa koko maan mittakaavassa: toimintakulttuuri muuttuu, tilaaja-tuottaja – malli ajetaan sisään ja poliittisessa yhteistyökulttuurissa tehdään myös historiaa. Muutosjohtaja on enemmän kuin tyytyväinen tuloksiin. Hän kertoi olleensa suorastaan liikuttunut ensimmäisen uuden valtuuston kokouksen jälkeen. -Totta kai on näkemyseroja, mutta yhteinen esiintyminen ja tärkeät henkilövalinnat pystyttiin tekemään ilman ristiriitoja. Ryhmien sisällä olevat näkemyserot eivät ole sotkeneet kokonaispakettia, Lamminmäki kiittelee. -Ensimmäisen kokouksen viesti oli minusta se, että yhteistyötahto jatkuu vielä vaalien jälkeenkin. Sananmukaisesti muutosjohtaja pitää haasteista Lauri Lamminmäki on ehtinyt tehdä vaihtelevan ja omasta mielestään kiinnostavan työuran, jota leimaavat erilaiset haasteet. Hän on työskennellyt Kauppakamarin palveluksessa Espoossa, vetänyt elinkeino- ja kehityspoliittisia hankkeita niin pää- kaupunkiseudulla Kirkkonummella kuin Juankoskella Savossa. Seitsemän vuotta hän työskenteli Kuntaliiton palveluksessa. Lamminmäki on ehtinyt työskentelemään ulkomailla - Irlannissa kehitysyhtiössä ja vetänyt kolme vuotta Kuntaliiton Brysselin toimistoa. -Työtehtäväni ovat vaihdelleet sosiaalityöntekijän tehtävissä kaupunginjohtajan tehtäviin eli skaala on varsin laaja. Tästä on ollut hyötyä myöhemmissä tehtävissäni, Lauri Lamminmäki arvelee. -Myös työuran aikana luotua laajaa verkostoa olen tarvinnut usein myöhemmissä tehtävissäni, kuten nyt tämän uuden kaupungin luomisessa. Lauri Lamminmäki luonnehtii itseään ammattijohtajaksi, jonka vahvuutena on haasteita pelkäämättömyys. Hän on myös kiitollinen siitä, että poliittisissa ryhmissä hän on saanut luottamuksen. - Olen tyytyväinen, että asiantuntijuuttani arvostetaan ja sitä kuunnellaan. Mikään uhkakuva uuden Kouvolan käynnistymisessä ei varsinaisesti pelota, mutta jos poliittinen kenttä repeää, se voi halvaannuttaa hyvin alkaneen yhteistyön. -Tietysti olen huolissani myös henkilöstön jaksamisesta. Erityisesti se noin 400 -500 henkilön joukko, joka teki käytännössä oman toimensa ohella tämän uuden kaupungin valmistelun. He ovat olleet lujilla ja toivon heidän voimiensa riittävän jatkossakin. -Myös päättäjät ansaitsevat kiitok- ” sensa tuesta, monet heistä ovat ottaneet henkilökohtaisia riskejäkin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kymenlaaksoon muutosjohtajan houkutteli oikeastaan hänen vaimonsa, jonka juuret ovat Verlassa ja Kuusankoskella. -Halusin Brysselin vuosien jälkeen esikunnasta rintamatyöhön kansan pariin, se oli toinen syy hakeutumiseeni vähän kauemmas pääkaupunkiseudulta. Pidän ihmisten kanssa ja parissa tehtävästä työstä. -Sekä vaimoni suvulla että minulla ovat myös kesämökit tuolla Jaalan suunnalla ja täällä seudulla on vietetty aika paljon vapaa-aikaa. -Olin toiminut elinkeinotehtävissä Juankoskella, jota voisi yhteisörakenteeltaan verrata Kuusankoskeen ja tällaisen teollisuuspohjaisen yhteisön kulttuurihistoria kiinnostaa minua erityisesti. Olin Juankoskella perustamassa kulttuurihistoriallista seuraa, Lauri Lamminmäki tunnustaa. sydämestäni. Moni uuden Kouvolan asukas ei varmaankaan edes tiedä, miten paljon niin virkamiehet kuin johtavat luottamusmiehet eri kunnissa ovat kuluneen vuoden aikana istuneet yhdessä miettimässä uuden kaupungin organisaatioita sen eri näkökulmista. Loppuvuotta kohti vauhti on vain kiihtynyt. Miksi Kouvolassa sitten on kyetty tekemään suomalaista kuntahistoriaa näin nopealla aikataululla, siihen Lauri Lamminmäki arvelee yhtenä syynä olevan aiemman kuntayhteistyön. -Kouvolan seudulla oli tehty suurta suunnitelmaa jo pitkään. Keskeiset virkamiehet ja luottamusmiehet tunsivat toisensa kuntayhtymien toimintojen kautta. Yhteinen tahtotila oli helppo luoda. Uuden kaupungin tekijöille hyvä arvosana Kun uutta Kouvolaa alettiin visioida, muutosjohtaja Lamminmäki asetti kaksi tavoitetta yli muiden. -Halusin, että henkilöstö on vahvasti alusta lähtien mukana valmistelutyössä ja toiseksi hyvän viestinnän – niin sisällä kuin ulospäin. -Näissä molemmissa tavoitteissa olemme minun nähdäkseni onnistuneet hyvin. Meillä on ollut yhteinen, positiivisen tekemisen henki. Lauri Lamminmäki saa päivittäin 50-60 sähköpostia ja hyvin usein hän ei ehdi vastaamaan niihin työaikana. Jos käydylle liittymisprosessille pitäisi antaa arvosana, on se muutosjohtajan mukaan asteikon yläpäästä. -Vaikka emme näille monille, kahta työtä yhtä aikaa tehneelle virkamiehelle kykene konkreettisesti palkitsemaan heidän uurastustaan, haluan henkilökohtaisesti näin joulun alla antaa edes henkilökohtaisen kiitoksen Kaksi tavoitetta yli muiden Toivon, että väki kykenee irrottautumaan nyt näistä työasioista ja rauhoittuisi joulun viettoon. -Illat kotona menevät usein näihin viesteihin vastatessa. Niin näyttävät tekevät monet muutkin virkamiehet. Erään kerran lähetin viestin klo 22 jälkeen ja kun sain vielä vastauksen saman iltana, piti laittaa jo viesti takaisin, että nyt työasiat seis ja nukkumaan. Jouluna aikaa läheisille Joululahjana erityisesti muutostyössä mukana olleille muutosjohtaja haluaisi toivottaa voimia ja jouluksi unohtamaan työt ja keskittymään itseensä ja läheisiinsä. -Toivon, että väki kykenee irrottautumaan nyt näistä työasioista ja rauhoittuisi joulun viettoon. Lamminmäkien oma joulu on perinteinen suomalainen joulu, jossa traditioilla on vahva ja keskeinen asema. - Lapset tulevat maailmalta käymään kotona. Kotimme Kuusankoskella on majatalo, jossa on paljon väkeä koolla jouluna. Käymme myös varmaan joulusaunassa mökillä Jaalassa. - Joulukirkko on minulle tärkeä asia ja kirkossa käyn muulloinkin. Raamattu on länsimaisen moraalin ja arvojen koodikirja, sieltä löytyy nuotitus elämään, Lauri Lamminmäki pohtii. ” 24 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti ja kuva:Hannu Hurri Istuskelu kotisohvalla on aktiiviselle emännälle harvinainen harrastus Elimäkeläistä maalaisenergiaa Kouvolan etelärajalta M onitoiminainen Paula Eskola asuu Elimäellä , hänen postiosoite on Ruotsinpyhtää ja postitoimipiste sijaitsee Haavistossa, mikä kuuluu Pyhtään kuntaan. Posti saapuu kuitenkin perille Joensuun kylän rauhalliseen maatalomiljööseen. Haastateltava eli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaisena ja maatalon työt tulivat tutuiksi jo lapsuudenkodissa, mistä on hyviä muistoja. Hän ei muista omien vanhempien riidelleen koskaan, kotielämä oli turvallisen leppoisaa ja suvaitsevaista. Hirvikosken Vesaisten kerhonohjaajana 15-vuotias koulutytöllä heräsi jo halu vaikuttaa yhteisiin asioihin. Muutto Muutto naapuripitäjän Hirvikosken kylästä elimäkeläistalon emännäksi ei tuottanut suuria sopeutumisvaikeuksia 80-luvun alussa. Tuohon aikaan talossa oli lypsykarjaa ja viljelyksiä. Nuori emäntä työskenteli pari vuotta Pyhtään vanhainkodissa esi- koispojan syntymään asti .Poikien äitinä riitti puuhaa kotona ja myös moniin kodin ulkopuolisiin haasteisiin. Aktiivinen nainen toimi niin maataloustuottajain naisten kuin paikallisten Marttojen vetäjänä useita vuosia. Elimäen pestipalvelujen vetäjän rooli oli mielenkiintoista ja haastavaa. Markkinoitiin viljelijäväestön erilaista osaamista ja tätä kautta välittyi tarvitseville monipuolista palvelua, mihin saattoi kuulua pitopalvelua, käsitöitä, lumitöitä, rakentamista ja ATK-apuakin. Lasten varttuessa innostui äiti opiskelemaan ja kaksivuotinen lähihoitajakoulutus päättyi valmistumiseen jouluna 1997. Heti avautui työtehtävät erityisen mieluisissa kotipalvelutehtävissä, missä lukuisat vanhukset ja perheet tulivat tutuiksi Artjärven, Elimäen ja Ruotsinpyhtään kunnissa. Työssä sai nähdä suomalaista arkirealismia ja joutui kohtaamaan vaikeitakin perhetilanteita. Ihan käytännön asioiden opettamisella oli perheissä kysyntää, ihmissuhdeongelmien rat- komiseltakaan ei voinut välttyä. Tuli tuntumaa siihen, ettei kaikki pysy kiireisessä elämäntahdissa mukana ja syrjäytymisiä tapahtuu. Kotipalvelussa sai hoitaa asiakkaita vauvoista vanhuksiin. Toisista välittäminen ja huolehtiminen on Paula Eskolalle ollut aina tärkeää ja tätä hän on saanut toteuttaa niin työssä kuin luottamustehtävissäkin. Politiikkaan mukaan Kipinä kunnallispolitiikkaan syttyi 90luvun puolivälissä. Valtuustopaikka ei auennut ensi yrittämällä, varajäsenyys ja maaseutulautakunnan jäsenyys olivat kuitenkin hyviä harjoittelupaikkoja. Vuoden 2000 vaaleissa läpimeno oli selvää kuten myös 4 vuotta myöhemmin. Samalla aukeni keskustalaisnaiselle paikka kunnanhallitukseen, mitä on kestänyt Elimäen historian viimeiset 8 vuotta. Kertynyttä kokemusta hyödynnettiin myös sosiaali - ja terveyslautakunnassa sekä viimeisellä kaudella sivistyslautakunnassa. Kuntaliitos on ollut pitäjän kauimmaisella reunalla asuvalle maatalon emännälle ja myös isäntäpuolisolle kova paikka. Pelko siitä, että syrjäkylien palvelut karkaavat entistä kauemmas on ajatuksissa realismia. Kunnanvaltuutettuna Paula Eskola on aktiivisesti vastustanut liittymistä Kouvolaan ja liitospäätös oli selkeä pettymys. Toisaalta kotikylä Joensuu on yhtä kaukana niin Kotkasta, Kouvolasta, kuin Loviisastakin. Nykyäänkin asiointi on suuntautunut enimmäkseen Kouvolan suuntaan. Kun kuntaliitos on totta, on suuntauduttava eteenpäin ja omaksuttava asuminen Kouvolan kaupungissa. -Eikä elimäkeläisyyden henkeä kuntaliitos vie pois. Luonnonrauha, maaseudun kauneus ja puhtaus ei häviä, toteaa lähihoitajaemäntä. Tämän valtuustokauden jälkeen Paula Eskola ei asettunut enää ehdokkaaksi uuteen valtuustoon. Vetäytymispäätös oli tehty jo ennen kuntaliitosasia realisoitumista. Alun perin kielteinen kanta kuntaliitokseen ei ole estänyt Paula Eskolaa toimimasta uuden kaupungin järjestelytoimikunnan jäsenenä. -Työskentelyhenki oli erittäin hyväja kiireisestä aikataulusta huolimatta tehtiin rakentavaa työtä tulevan Kouvolan eteen. Kiireessä jää tietysti korjattavaa, mutta kokonaisuus tuli hyvin hoidettua. Erityisen kiitoksen tuleva kouvolalaisemäntä antaa lukuisille viranhaltijoille, jotka ovat joutuneet työskentelemään kovassa paineessa ja kiireessä. Tuleville päättäjille välittyy selkeä viesti, ettei reuna-alueita saa unohtaa. Peruspalvelujen saatavuus on kohtuullisesti taattava. Pieni toive on paikallistien asiallinen kunnostaminen ja tämän tarpeen totesi kuoppien pohjia autollaan kolunnut haastattelijakin. Koti, perhe ,ystävät ja luonnonrauha ovat keskeisiä tukipilareita Paula Eskolalle. Tuleva joulunvietto noudattaa vanhoja perinteitä. Oleillaan rauhallisesti yhdessä perheen kesken, käydään katsomassa elossa olevia mummoja ja läheisten haudoilla käynti on vakiotapa. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 25 Teksti ja kuvat: Hannu Hurri ” Kerralla elämään on annettu vain yksi päivä, mistä Taivaan isä on luvannut pitää huolen . Jaalalaista tekstiilitaidetta ” Kouvolan pohjoisrajalta K ainuussa kasvanut , 8-lapsisen suurperheen tytär Lea-Sisko Mäkelä oppi jo pienenä tyttönä kunnioittamaan elämän kestäviä perusarvoja. Vanhemmat olivat vakaita kristittyjä ja kotona osattiin kiittää jokaisesta ateriastakin ruokarukouksin. Muutenkin kodissa opetettiin huomioimaan toisia ihmisiä ja tiedostamaan sosiaalinen vastuu. Keskikoulun käytyään nuori neiti suuntasi Helsinkiin ja pääsi Ateneumiin tekstiilitaiteenosastolle. Tästä aukeni ura, missä on ollut mahdollista maalata lankojen avulla. Ryijyn valmistaminen on ollut erityisen rakasta. Helsingissä nuoren taiteilijan työskentelymahdollisuudet olivat työhuoneen kalleuden takia vaikeat. 70-luvun lopulla pienen etsimisen jälkeen löytyi kuitenkin vanha maalaiskoulu Jaalan Paljakan kylästä. Talon lämmitysmuoto oli helppohoitoinen suora sähkölämmitys, ympärillä kaunis luonto ja Vuohijärven ranta vieressä. Päätös muutosta pienen kunnan pieneen kylään kypsyi helposti. Entisestä opettajan asunnosta tuli mieluinen koti, missä työhuone on vieressä. Kunta myi jatkossa talon 1 eurolla Paljakka– Pökölän kyläyhdistykselle, mikä hallinnoi entisiä luokkatiloja. Kyläyhdistyksen toiminnan huippu on kesäisin vietettävä perinnetapahtuma, missä sadat kesäasukkaat seuraavat nuotanvetoa, kisailevat vihdan- ja pajuvitsarenkaiden heitossa. Paljakka- Pökölän kylien 40 asukasta saavat kesäisin lähirantojen 350 mökille tuhannen kesäasukasta naapureikseen. Kylän maalaismaisema alkaa olla metsittynyt, viljeltäviä peltoja on yhä vähemmän. Kylän harvat asukkaat pitävät kuitenkin yhtä ja sopivasti seuraavat, vieläkö asumusten piipusta nousee savu tai näkyykö valo? Ikääntyvä väki joutuu tukeutumaan lisääntyvästi terveyspalveluihin, joiden hankintaan on oikeus niin kotikunnan kuin Mäntyharjun terveyskeskuksesta. Suuria haasteita Tekstiilitaiteilijan suurimpia haasteita on ollut Jaalan seurakunnan tilaamat kirkkotekstiilit. Vuonna 2004 järjestetyn kutsukilpailun voitto avasi tien mielenkiintoiseen haasteeseen. Suunnitteluvoitto ei vielä varmistanut työtilausta. Kilpailutuksen jälkeen Lea - Sisko Mäkelä sai valmistettavakseen mittavan työn. Suuren puukirkon uusien liturgisten tekstiilien valmistus oli mieluista työtä. Tekijän oma henkilökohtainen hengellinen vakaumus antoi perspektiiviä tähän käytännön työhön. Rippikouluaikana syventynyt lapsenusko Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön ovat kan- taneet elämän vaikeina aikoina. 62-vuotias mäntyharjulaislähtöinen aviomies Seppo menehtyi vaikeaan sairauteen kaksi vuotta sitten turvaten Vapahtajaansa. Näin jälleennäkemisen usko antaa elämänvoimaa leskenä elävälle taiteilijalle. Pitkäaikainen valtuutettu Lea- Sisko Mäkelä on osallistunut aktiivisesti kunnallispolitiikkaan yli 20 vuotta, mistä ajasta 2 kautta kunnanhallituksen jäsenenä. Pienen kunnan perusturvalautakunnan puheenjohtajana on kertynyt tietoa ja ymmärrystä syrjäkylienkin elämästä. Kuntaliitoksen myötä pitkäaikainen valtuutettu pelkää, että päätöksenteko etääntyy, päättäjät eivät tunne kuntalaisia kovinkaan hyvin ja syrjäkylältä vaikutusmahdollisuudet jäävät olemattomaksi. Myös organisaatiot kasvaessaan voivat monimutkaistua ja tilaaja-tuottajamallikin vähän arveluttaa vielä pari viikkoa jaalalaisvaltuutettuna olevaa Paljakan taiteilijaa. –Pienessä kunnassakin on ollut omat ongelmansa. Erityisen raskasta on ollut päätöksenteko kyläkoulujen lakkauttamisista pakon sanelemana. Huoli terveyspalvelujen toimimisesta erityisesti vanhuksille on alati mietityttävä asia. Julkisen kiitoksen Lea -Sisko Mäkelä haluaa antaa erityisesti Jaalan Kutominen on hauskaa, mutta samalla myös aika raskasta työtä, toteaa Lea-Sisko Mäkelä hyvin toimivalle hammashuollolle. Kuusankosken Työväenopiston Jaalan toimipisteessä kotikoululla kudonnan ja tekstiilitöiden opettaja haluaa kuitenkin katsoa eteenpäin. Hän toivoo, että Kouvolan tulevat päättäjät muistavat, että kuntalaiset, peräkylien asukkaatkin, ovat heidän työnantajiaan. Päättäjät ja virkailijat ovat kuntalaisia varten. Toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa on heikoimmatkin muistettava, pohtii jaalalaisvaltuutettu joulun alla. -Kerralla elämään on annettu vain yksi päivä, mistä Taivaan isä on luvannut pitää huolen. Tänään on nyt, huominen on uusi tänään. Mielestäni raamatusta löytyy parasta elämän evästä, mitä voi syödä muulloinkin kuin jouluna. Oma joulun vietto sujuu rauhallisesti, joulun sanomaa muistaen, rakkaita muistaen ja kiittäen. Aattokirkko ja yökirkkokin on toiveissa. Varmana jouluseurana minulla on 11 -viikkoinen Sakke-koira, jonka kanssa elelemme näiltä näkymin Kouvolan kaupungin Paljakan kylässä, päättää Lea-Sisko Mäkelä. 26 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET 9-20 Aattonaivänä 9-20 ä p Joulu a 9-20 Tapanin Hyvää ja rauhallista Joulua KYMINKULMAN APTEEKKI Kauppakatu 9 • Kuusankoski Palveleva lähiapteekkisi toivottaa Rauhaisaa Joulunaikaa! Palvelemme ma - pe 9-19 la 9-15 puh.(05) 3656100 www.apteekit.org./ myllykoskenapteekki Puh (05) 341 4300 • Fax (05) 341 4328 ILOUUTISET JOULUKUU 2008 27 Teksti ja kuva: Hannu Hurri Jürgen Schumacher hoiti lähes 40 vuotta seutumme lapsia Lapset ja herrasmieslääkäri K uusankosken Aluesairaalan yli 50-vuotiseen historiaan kuuluu olennaisena jaksona Jürgen Schumacherin pitkäaikainen työ lastenlääkärina ja sairaalan johtavana lääkärinä. Jäätyään eläkkeelle sairaalan ylilääkärin virasta vuonna 1997 Schumacher jatkoi yksityisvastaanottoaan Kouvolassa viime marraskuun loppuun asti. Ansiokas ura ei vieläkään täysin lopu, sillä espoolaistunut lastenlääkäri on lupautunut pitämään saksankielisille lapsille vastaanottoa pääkaupunkiseudulla. Työstään nauttiva lääkäri oli vuosikausia lähes aina tavoitettavissa sairaalansa ainoana lastenlääkärinä. Vuosien aikana hän laskee hoitaneensa ainakin 15000 vastasyntynyttä pohjoiskymenlaaksolaista pikkulasta. Hän on testannut tuhansien lasten reaktioita, kuunnellut sydäntä ja keuhkoja ja jakanut Apgar-pisteitä. Usein työ on ollut koko perhekuntien kohtaamista. Huima työtaakka ei uutteraa ja osaavaa saksalaissyntyistä pediatria ole uuvuttanut. Lasten ja heidän perheidensä auttaminen on ollut palkitsevaa. Vaikeasti sairaiden lasten ja vanhempien kohtaaminen ei ole ollut läheskään aina helppoa. Vuosien varrelta muistuu dramaattisiakin tilanteita, usein ne liittyivät vaikeaan synnytykseen ja keskoslasten hoitoon. –Pienin aluesairaalassa kokonaan hoidettu keskonen painoi 910 grammaa. Olin tuolloin kaksi viikkoa jat- kuvasti tavoitettavissa. Hyvin meni myös 700 – grammaisella juhannuksena syntyneellä lapsena, jonka saatoin ambulanssilla Helsinkiin hoitoon, muistelee tuolloinen sairaalan ainoa lastenlääkäri. Ylilääkäriksi Schumacher tuli 1971 lastenosaston ylilääkäriksi ja toimi sairaalan johtavana lääkärinä kolme nelivuotiskautta vuodesta 1985 eteenpäin eläkkeelle siirtymiseen asti. - Ammatinvalintaani en ole koskaan katunut, vaikka välillä jatkuvan päivystyksen taakkaa joutui huokailemaan. Olen yrittänyt olla mahdollisimman pitkälle humaani, inhimillinen ja oikeudenmukainen. Erityiselle koetukselle arvomaailmani joutui johtavan lääkärin epäkiitollisessa työssä, missä poliittinen päätöksenteko oli sovitettava ammatillisuuden kanssa. Oli pyrittävä oikeudenmukaisuuteen niin potilaita, sairaalan työntekijöitä kuin päättäjiäkin kohtaan. Reliteetit huomioitava Valitettavasti lääketieteellisessäkin toiminnassa joudutaan huomioimaan taloudelliset realiteetit, joiden -Muistan kiitollisuudella mahdollisuuttani toimia vuosikymmeniä pohjoiskymenlaaksolaisten lasten, perheiden ja usein isovanhempienkin kanssa, toteaa Jürgen Schumacher yhteensovittaminen hoitotavoitteiden kanssa ei ole ollut helppoa. Välillä olimme helisemässä ja niin ovat myös nykylääkärit ja poliitikot. Johtavan lääkärinkin oli ymmärrettävä, että poliittisten päättäjien edessä hänkin oli vain työntekijä. Jürgen Schumacher on aina ollut sitä mieltä, ettei Kymenlaakson sairaanhoitopiiri tule toimeen yhdellä erikoissairaanhoitoa tarjoavalla suuryksiköllä. Kyllä yli 180.000 ihmisen väestöpohja vaatii kaksi sairaalaa. -Katsoin jo 15 vuotta sitten, että omistajakuntien vaatimukset keskinäisen työnjaon selkiinnyttämisestä on avainasia. Keskittyminen yksiköiden erikoisosaamiseen on elintärkeää. - Olen pitänyt selvänä, että Kuusankoskella pitää säilyttää kirurgian ja sisätautisektorin osaaminen. - Toki kirurgian sisäisiä työnjakoa on voitava tehdä Kotkan ja Kuusankosken välillä.. Tätä ongelmaa ei vieläkään ole saatu selvitettyä. Joskus pahoittelin, miten lääkärikollegani olivat tavallaan esteinä yhteistyön löytymiselle, poliitikot olivat usein kauaskatseisimpia. Ei liiallinen kotiinpäin vetäminen johda tuloksiin, rakentavia kompromisseja joudumme nykypäätöksenteossa tekemään. Poliitikkojen rasite on liiallinen riippuvuus äänestäjien suosiosta. Välttämättömät, usein kipeät ratkaisut syövät tekijänsä suosiota, pohtii kokenut eläkeläistohtori. Lastenosasto kuin oma lapsi - Oma toimintani lastenlääkärinä oli haastavaa. Nuorena 36-vuotiaana ylilääkärinä sain edellytykset rakentaa toimivan lastenosaston aluesairaalaan. Sain vaikuttaa kalustukseen ja laitehankintoihin. -Työni hienon henkilökunnan kanssa oli kuin oman yrityksen vetämistä. Olimme ylpeitä lastenosastostamme , minkä syntymiseksi oli väännetty kättä niin keskussairaalan kuin lääkintöhallituksenkin kanssa. Henkisesti raskaimmat vaiheet alkoivat, kun myöhemmin johtavana lääkärinä jouduin katsomaan koko sairaalamme etua. Sairaanhoitopiirin aikana aluesairaala oli menettänyt itsenäisyytensä . Oli kuitenkin vaikea ajatella muutos- ten alkavan omalta erikoisalalta. Lastenosasto oli ollut kuin oma lapseni. Jouduin kuitenkin itse tekemään esityksen lastenosaston lakkauttamisesta tiedostaen, että synnytysosastonkin siirtyminen jatkossa Kotkaan olisi alueelle raskas asia. -Olikin raastavaa kokea entisten työtovereiden hankala suhtautuminen työolosuhteiden muuttuessa. Lääkärinä ei haluaisi ajatella, että olemme riippuvaisia kuntien ja veronmaksajien rahoista .Tämä on kuitenkin todellisuutta. -Olen halunnut aina olla suora ja rehellinen. Katsoin pystyneeni toimimaan objektiivisesti myös sairaanhoitopiiritasolla. Muistan kiitollisuudella mahdollisuuttani toimia vuosikymmeniä pohjoiskymenlaaksolaisten lasten, perheiden ja usein isovanhempienkin kanssa. - Sydämestäni toivon, että sairaalatoiminta uuden Kouvolan alueella saa riittävät toimintaedellytykset. En koskaan ole pitänyt tärkeänä, onko sairaalan nimi keskus - vai aluesairaala tai joku muu. - Tärkeintä on , että hoitovastuuseen kuuluvat potilaat saavat avun. -Minun iloni on ollut toimia pääasiallisesti lasten vaikutusalueella. Joulun alla yritän itsekin muistaa, mitkä ovat elämän peruspilarit, mitä joulun sanoma Jeesuksesta parhaimmillaan todistaa. Hänkin syntyi lapseksi ja varttui ihmiskunnan Vapahtajaksi, päättää ansiokkaan työuran tehnyt lastenlääkäri. 28 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti:Hannu Hurri Suomi on kristitty maa.... Y hteiskunnassa tapahtuu nopeaan tahtiin monenlaisia muutoksia. Perinteisesti ajattelemme,että kirkko edustaa vanhoillisuutta ja uskonto on useimmiten kehityksen jarru. Onko näin todella. Ilmeistä on, että lakihenkinen ja vääristynyt uskonnollisuus on suuri este elämänmyönteiselle kehitykselle. Mutta ilmeistä on myös, että Raamatun ilosanoma Jeesuksesta ei olekaan ensisijaisesti uskontoa vaan elämää. Monet yhteiskunnallisesti merkittävät muutokset ovat alkaneet kristillisen seurakunnan sisältä. Usein Jumalan rakkauden valtaamat kutsumustietoiset, tuntemattomat ihmiset ovat nousseet suurien muutosten airueiksi. Menneitten vuosikymmenien aikana ammennettiin arjessa kestäviä, yksinkertaisia elämän viisauksia Raamatusta. Samalla muistettiin myös Raamatun punainen lanka eli ilosanoma Jeesuksesta pelastajana, parantajana ja vapauttajana. Ennen vanhaan jokaiseen suomalaiseen taajamaan rakennettiin kirkkorakennus ja torni oli useimmiten kor- kein paikkakunnalta nouseva rakennuksen osa. Risti näkyi kauas. Ristin sanoma, Jeesuksen lunastuksen voima, on edelleen korkeammalla muita voimia. Vanhaan aikaan myös isot kirkkosalit täyttyivät säännöllisesti sanankuulijoista. Tuolloin matkattiin hitailla kulkuneuvolla tuntikaupalla Jumalanpalveluksiin. Näin tapahtui muulloinkin kuin juhlapyhinä. Me nykysuomalaiset saamme olla kiitollisia edeltäneiden sukupolvien hengellisestä kylvöstä ja näihin aikoihin kantaneesta rukousten voimasta. Ihminen kykenee kuitenkin taitavasti vesittämään mitä tahansa, jopa Jumalan Sanan armolliset lupaukset. Raamatun ahdasmielinen, lakihenkinen tulkinta on monesti johtanut kanssaihmisiä kääntämään selän kaikelle kristillisyyteen viittaavalle. Meidän kristittyjen oma elämä on myös usein ollut huono esimerkki muille. Rohkenen silti väittää, että 2000-luvulla kristillisen seurakunnan merkitys on vähintäin yhtä tärkeä kuin takavuosisatoina. Kysymys voikin kuulua: Mikä sitten on kristillinen seurakunta? Miten sen tulisi näkyä modernissa ajassamme? TIESITKÖ ETTÄ... • maailman väestö on yli 6.5 miljardia (6.500.000.000 ) • kaupunkeja ,joissa on yli 1 milj. asukasta on 450 TIESITKÖ ETTÄ... Maailman 5 suurinta uskontoryhmää ovat • 1 Kristinusko 2,1 miljardia 33 % ( 2004) • 2 Islam 1,3 miljardia 20% • 3.Hindulaisuus 900 miljonaa 13,5 % • 4.Kiinan perinneuskonnot 390miljoonaa 6,3 % • 5.Buddhalaisuus 370 miljoonaa 5,9% TIESITKÖ ETTÄ... • uskonsa tähden kuolleita marttyyrikristittyjä arvioidaan olevan lähes 170.000 joka vuosi TIESITKÖ ETTÄ... Suomessa oleviin kristillisiin uskontokuntiin kuuluu jäseniä • Luterilainen kirkko 4,3 miljoonaa • Ortodoksikirkko 60.000 • Katolinen kirkko 9.000 • Muut kristilliset seurakunnat - Vapaakirkko 14.000 - Baptistiseurakunnat 2.500 - Adventtikirkko 4.000 - Helluntaiseurakunnat yli 50.000 Lisäksi on pieniä kristillisiä yhteisöjä mm. Raamattu Puhuu srk, monet uudet kristilliset karismaattiset yhteisöt (mm. Cityseurakunnat, Nokia Missio ) TIESITKÖ ETTÄ... Kouvolan seudulla vaikuttavia KRISTILLISIÄ seurakuntatoimintoja ovat mm. Evankelisluterilaiset seurakunnat Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisiä yhteisöjä mm : Rauhanyhdistys (lestadiolaisuus), Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura Ortodoksikirkko Roomalaiskatolinen kirkko Helluntaiseurakunnat (Kouvolan Betania, Kuusankosken Siion, Voikkaan Saalem, Anjalankosken ja Elimäen helluntaiseurakunnat ) Kouvolan Vapaaseurakunta Ylistyksen Vuori - seurakunta Pelastusarmeija Adventtikirkko Paulus-yhteisö TIESITKÖ ETTÄ... Suomessa 81,7 % kansasta kuuluu ev.lut. kirkkoon Suomen väestörekisteriin kuuluu n.750.000 eli 14,5 % kansasta. Kummajainen on, että maassamme väestörekisteriin on joutunut ei-kristillisten ja ateistien lisäksi kymmeniä tuhansia valtakirkkoon kuulumattomia aitoja kristittyjä. Muun muassa yli 50.000 helluntaiherätykseen kuuluvaa kristittyä on tässä joukossa, samoin Vapaakirkon jäsenet. Suomessa kirkon ulkopuolisia kristillisiä yhteisöjä helposti pidetään lahkoina. Maailmanlaajuisesti luterilaisen kirkon jäseniä on paljon vähemmän kuin vapaita protestantteja. TIESITKÖ ETTÄ... Suomen ja Ruotsin Lapissa vaikutti 1800-luvun lopulla Lars Leevi Laestadiuksen aloittama kristillinen herätysliike, mikä vaikutti koko yhteiskunnan rakenteisiin. Nyt samoilla seuduilla pohjois- Ruotsissa buddhalaisyhdistys on käynnistänyt Euroopan suurimman temppelihankkeen. Thaimaalainen munkki on ostanut 40 hehtaaria maata, josta 8 ha on varattu temppelille ja kokouskeskukselle. Hankkeen budjetti on yli 6 miljoonaa euroa.(Kodin Kuvalehti 11/08 ) TIESITKÖ ETTÄ... KOUVOLASSA vaikutti 60-luvulla voimakas nuorisoherätys, jota johti viimeisen Valkealan kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Rasimus. TIESITKÖ ETTÄ... • tulevaan Kouvolaan kuuluvasta Anjalasta lähti 1800 –luvulla kristitty aatelisneito Matilda Wrede, jonka pyyteetön työ auttoi lukuisia vankeja uuteen elämään TIESITKÖ ETTÄ... Ensimmäinen suomalainen lähetyssaarnaaja Thaimaassa oli kouvolalainen Verner Raassina TIESITKÖ ETTÄ... 1930- luvulla Kouvolassa, silloisessa Kääriäisen Laukkutehtaassa tehtiin päivällä nahkatöitä. Illalla koneet siirrettiin syrjään ja tehtaassa pidettiin hengellisiä kokouksia. Jatkossa toiminta johti Ahdinkadulla toimivan Kouvolan Vapaaseurakunnan syntymiseen. TIESITKÖ ETTÄ... tulevan Kouvolan alueella on 15 luterilaista kirkkorakennusta, 1 ortodoksikirkko, 1 katolinen kirkko, 1 Vapaakirkko, 1 Adventtikirkko, 6 Helluntaiherätyksen rukoushuonetta, 1 Rauhanyhdistyksen sali sekä lukuisa määrä seurakuntataloja kokoontumistiloineen. TIESITKÖ ETTÄ... Kouvolan seudulla vaikuttavia KRISTILLISIÄ evankeliointijärjestöjä ovat mm. Kirkon lähetysjärjestöt Suomen Gideonit STELK Ruach Patmos Lähdeaineisto: Kirkon tutkimuskeskus/ www.uskonnot.fi TIESITKÖ ETTÄ... Takavuosikymmeninä Kouvolassa toimi aktiivisesti NMKY (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys , jolla oli sekä hengellistä että urheilullista toimintaa. Hengellinen työ loppui 50luvulla. 60-luvun alussa lakkautetun Kouvolan NMKY:n koripalloiluharrastusta jatkaa 1964 perustettu KOUVOT. NIIN, TIESITKÖ? ILOUUTISET JOULUKUU 2008 29 ....vai onko? TIESITKÖ ETTÄ... tuhannet nuoret Suomessa harjoittavat saatananpalvontaa TIESITKÖ ETTÄ... monet mystiset hoitomuodot ovat yleisin tie johtamaan ihmisiä sidoksiin, joilla on kielteisiä hengellisiä vaikutuksia. TIESITKÖ ETTÄ... TIESITKÖ ETTÄ... tämä teltta on Scientologien teltta Kouvolan Manskilla v. 2004 Suomessa vaikuttaa selkeästi ei-kristillisiä yhteisöjä, kuten Bahai-yhdyskunta, Krisna-liike, Scientologit sekä monia itämäisiä uskontoja (mm. hindulaisuus, buddhalaisuus ) suomalaiseen terveydenhuoltoon on ujuttautunut mitä moninaisimpia kyseenalaisia hoitomuotoja: Aromaterapia, Energiaterapia, Henkiparannus, Homeopatia, Irisdiagnostiikka, Antroposofinen lääketiede, Jalokiviterapia, Kirlian-kuvaus, Käsillä parantaminen, Magneettiterapia, Reiki-terapia, Shamanismi ja paljon muuta (Lähde: Pekka Reinikainen: Noituuden paluu lääketieteeseen) Suomessa kasvaa ns. uusi henkisyys, jonka piiriin voidaan lukea monet itämaisperäiset, lähinnä buddhalaista ja hindulaista taustaa omaavat liikkeet sekä new age -henkisyys TIESITKÖ ETTÄ... • Buddhalaiset ryhmät keskittyvät tavallisesti erilaisten meditaatioharjoitusten ympärille. • Hindutaustaiset yhteisöt tarjoavat joogasta, meditaatiosta ja joskus palvonnallisista harjoituksista koostuvia polkuja jumalan kohtaamiseen. TIESITKÖ ETTÄ... Suomessa asuu 40.000 muslimia . Suomessa on yli 20 moskeijaaa ainakin 15 eri paikkakunnalla. TIESITKÖ ETTÄ... Suomessa on 30.000 jehovan todistajaa ja 4.000 mormonia TIESITKÖ ETTÄ... Kouvolan seudulla vaikuttaa esoteerisia järjestöjä, joiden toiminnassa on paljon uskonnollisia piirteitä (järjestöissä puhutaan korkeammasta voimasta, mikä voidaan tulkita vapaasti) Esoteerisissa yhteisöissä yksilölle tarjotaan vihkimyksistä koostuvia teitä oman hengellisyyden ja minuuden jalostamiseksi. Näitä ovat mm. Kouvolan seudulla toimivat vapaamuurariloosit ja Odd Fellows -järjestö. Nämä okkultistiset salaseurat eivät ole luonteeltaan kristillisiä, vaikka jäsenistöön on aina kuulunut kirkon pappeja sekä luottamusmiehiä. Liittyessään jäsenet ovat usein tietämättömiä tai ymmärtämättömiä järjestöjen okkultistisesta luonteesta. TIESITKÖ ETTÄ... Suomessa on suhteellisesti eniten itämaiseen ideologiaan perustuvan joogan harrastajia Euroopassa. Luojan parantavan voiman välittäjät -hoitotapahtumassa energia kulkee välittäjän käsien kautta hoidettavan fyysisen kehon ja hienokehojen eri osiin. Jokaisella energianvälittäjällä on hieman erilainen persoonallinen tapa työskennellä, mutta hoitaja aloittaa aina suojaamalla hoidettavan ja itsensä rukouksella. Hoito kestää tapauksesta riippuen 20-30 minuuttia. Hoidettava tuntee energian yleensä lämpimänä tai viileänä virtauksena ja yleisenä hyvän olon tunteena. Jotkut nukahtavat hoidon aikana, jotkut taas seuraavat hiljaista taustamusiikkia valppaina mutta rentoina. Hoidon päättyessä hoitaja sulkee energiakentän ja kiittää luojaansa saamastaan avusta. (lpvv web-sivut) TIESITKÖ ETTÄ... TIESITKÖ ETTÄ... TIESITKÖ ETTÄ... TIESITKÖ ETTÄ... KOUVOLASSAkin toimii ennustajia, meedioita, henkiparantajia ja reikiparantajia TIESITKÖ ETTÄ... KOUVOLAAN rekisteröity VALONKANTAJAT ry sanoo, että me kunnioitamme jokaisen omaa vapaata tahtoa ja erilaisuutta henkisellä tiellä. Osana toimintaamme on päivittäinen hiljentyminen sekä valon ja rakkauden energian välittäminen. Kunnioitamme luontoa ja kaikkia sen elämänmuotoja. Järjestämme luentoja, keskusteluja, meedio-, parannus- ja meditaatiotilaisuuksia, sekä retkiä ja mielenkiintoisten ihmisten tapaamisia. (valonkantajien www-sivut) Ylläolevilla Luojasta puhuvilla hoitomuodoilla ei ole mitään tekemistä Raamatun Jumalan ja Pyhän Hengen parantavan voiman kanssa Matteuksen evankeliumi 24:4 Jeesus sanoo : Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. 30 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti ja kuva: Ilkka Hämäläinen ” ” Rokkarista kunnanvaltuutetuksi En koskaan haaveillut musiikkiurasta, eikä se ollut tavoitteeni. T uukka Temonen, 33, on Apulannan ex-rumpali, muusikko ja tv-tuottaja, siviilissä myös viisi kuukautisen Helga-tytön isä, aviomies ja tuore iittiläinen. Ilouutiset tapasi kiireisen miehen kahvittelun merkeissä, ja pääsi kurkistamaan vasta valitun kunnanvaltuutetun ajatusmaailmaan. Minkälainen nuoruus sinulla oli? - Synnyin Nastolassa, Pyhäntaalla, jossa asuin 6-vuotiaaksi asti. Sieltä muutimme perheen kanssa Heinolaan, josta siirryin 19-vuotiaana Tampereelle. Nuorena minulla oli paljon kavereita ja harrastuksia, mutta yksi eroavaisuus oli siinä, että minulla oli hyvin itsenäinen lapsuus. Isä ja äiti tekivät tosi paljon töitä, joten aikaa lapselle jäi vähän. Isä oli yrittäjä, ja äiti teki kahta työtä, lopulta pitkän uran Lahden tullissa. Isälle firma oli kaikki kaikessa. Tottakai se oli lapselta pois, jos vanhemmat eivät voineet olla koko ajan läsnä. Olin ainut lapsi, joten jouduin hoitamaan itse asioita. Kaikesta huolimatta minulla oli läheiset suhteet vanhempiini. Olit miltei 12 vuotta Apulannan, yhden Suomen menestyneimmän yhtyeen basisti. Miten kaikki sai alkunsa? - Apulannan alkuaikoina asuin Heinolassa, jossa meillä oli bänditoimintaa Tonin, Sipen ja Antti Lautalan (silloisen jäsenen) kanssa. Mukaan tuli myös Amanda, vaihto-oppilas Amerikasta. Soitimme yhdessä jonkin aikaa, kunnes Amandan piti tietysti muuttaa takaisin kotimaahansa. Tästä huolimatta päätimme pitäytyä hyväksi havaitussa kaavassa, ja jatkoimme soittamista yhdessä. Apulannan toiminta alkoi jo vuonna 1991, mutta virallisesti homma alkoi tuoda leivän kotiin vuonna 1996. En koskaan haaveillut musiikkiurasta, eikä se ollut tavoitteeni. Apulanta oli kuitenkin iloinen vaihe elämässäni, joka on nyt mahdollistanut kaiken sen, mitä minulla on. Voisinkin sanoa, että bändi oli parasta mitä minulle on tapahtunut. Miten menestys ja täyspäiväisen muusikon työ alkoi vaikuttamaan sinuun? - Keikkamuusikon elämä on aina samanlaista. Kaupungit vaihtuvat, mutta samanlainen tunnin keikka se on joka ilta. Keikan jälkeen istutaan autossa ja odotetaan. Alkuvuodet menivätkin hyvin, mutta parin vuoden jälkeen kaikki alkoi toistaa itseään. Aloin kysymään itseltäni: Voisiko elämässä olla jotain muutakin kuin tämä? Tässä oli syy, miksi lopulta päätin jättää bändin. Miten sitten opastaisit niitä nuoria jotka haluavat menestyä? Mitä mieltä olet tämänhetkisistä kykykilpailuista, kuten Idolsista? Mielikuva julkkiksen elämästä on yleensä parempi kuin mitä se todellisuudessa on. Kukaan ei arvosta esimerkiksi BB – kisailijoita, mutta kadehdimme heidän julkisuuttaan. Pitää ymmärtää, että jollakin erityisominaisuudella ja taidolla hankittu arvostus tuo sitä oikeaa julkisuutta. Nykyään monesti ensimmäisenä tulee julkisuus, ja sitten vasta mietitään mitä tehdään. -Tv-ohjelmana Idols on kaikessa yksinkertaisuudessaan mainio, mutten pidä siitä että haetaan kaduilta sattumanvaraisia tähtiä. Tähteys vaatii halun ja pyrkimyksen saavuttaa jotain. Ihminen, joka haluaa tähdeksi, tarvitsee ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole. Joku sanoo, että ne tulevat Jumalalta, joku sanoo että ne ovat geneettistä perimää, mutta lahjoja kuitenkin. Idols-kisaajat eivät saa tähteyttä, he saavat julkisuuden. Levy-yhtiö ja tvkonsepti saavat näiden ihmisten julkisuudenhalusta hirveät voitot, ja niitä käytetään yksinkertaisesti hyväksi. Menit kesällä naimisiin Salattujen Elämien näyttelijän, Olga Koskikallion kanssa. Mitä naimisiinmeno merkitsi sulhaselle? Pohdimme Olgan kanssa naimisiinmenoa pitkään, sillä se on todella iso side ja lupaus. Nykyään ihmi- set ajattelevat kihlautumisen olevan merkki seurustelusta, mutta kyllä kihlautuminen on kuitenkin iso lupaus siitä, että on valmis elämään jonkun kanssa lopun elämäänsä. Nykypäivänä ihmiset menevät naimisiin väärin perustein. Olisi hieno asia, että meillä olisi edes yksi asia pyhä ja koskematon. Perusmoraali pitää olla, sekä tieto oikeasta ja väärästä. Minusta on oikein pitää sanansa. Jos jotain luvataan, niin silloin myös lupaus pidetään. Asut Olgan ja esikoistyttäresi Helgan kanssa Iitin maaseudulla. Miksi juuri Iitti? - Voin sanoa suoraan, että netti löysi meidät. Etsimme maalaisasuntoa, ja seisoimme 15 minuuttia asunnon pihalla, jonka jälkeen teimme tarjouksen. Onhan tämä aikamoinen lintukoto, ihanteellinen kasvupaikka Helgalle. Toivonkin, ettei täältä tarvitsisi muuttaa pois. Kerrot saaneesi kristillisen kasvatuksen. Mitä kristillisyys loppupeleissä sinulle merkitsee? - Minulle se on moraalin perusta. Tällä hetkellä minua häiritsee tämä iso häly ”eroa kirkosta” – palvelusta. Entäs sitten? Kyllä minä puolustan demokratiaa kaikissa muodoissaan. Ihmisillä pitää olla vapaus ajatella mitä he haluavat, ja sitä tulisi kunnioittaa. Todellisuudessa seurakuntien halutaan olevan mahdollisimman isoja, jotta niistä saadaan suuri verotulo. Ei se siitä ole kiinni, että seurakuntalaiset yksilöinä olisivat tärkeitä ja rakastettuja, ja joutuvat nyt kadotukseen kun he eivät kuulu siihen. Kirkolle he ovat kaikki taloudellisia menetyksiä, ja tuo ajattelutapa on väärä. Kumpi on parempi, 20 ihmisen pieni ja tiivis seurakuntayhteisö, jossa ihmiset ovat mukana toiminnassa omasta tahdostaan? Vaiko 7000 ihmisen seurakunta, joka koostuu niistä, jotka ovat mukana koska on pakko tehdä tällainen linjaveto? Nyt eletään kuitenkin jo vuotta 2008! Olit Iitin ääniharava kunnallisvaaleissa. Mitä aiot vastavalittuna kunnallisvaltuutettuna tehdä Iitin hyväksi? - Olen kokenut, että pääasiallinen tehtäväni on kuunnella. Jos valitsisimme diktatuuria, voisin kertoa kaikista niistä asioista joita aion toteuttaa. Olen kuitenkin äänestäjieni edustaja, ja edustan heidän mielipiteitään. Niitä peilaan sitten omaan arvomaailmaani. En kuitenkaan ole suunnittelemassa mitään kansainvälistä lentokenttää Iitin peltojen keskelle (nauraa). Miten aiot viettää Joulun, ja mikä on sinulle Joulun sanomaa? - Joulu on minulle yhteisöllinen ja perhekeskeinen juhla. Jouluun sisältyy paljon tunnetta ja odotuksia, jotka antavat hyvää oloa. Antaminen on myös kivaa, mutta sitä tapahtuu vuoden muinakin päivinä. Joulu on myös ennen kaikkea lastenjuhla, ja Olgan suvusta kerääntyy maatilallemme paljon lapsia, jotka odottavat luonnollisesti joulupukkia. Tuukka Temonen viihtyy erinomaisesti Iitin Sääksjärvellä vaimonsa, näyttelijä Olga Koskikallion kanssa ILOUUTISET JOULUKUU 2008 31 www.upm-kymmene.com PYSÄHDY AKANOJAN KULJETUS OY ����������������������������������������������� ��������������������������������������������� ������������������������� �������������������������������������� �������������������� Ravintola Vanhakelo Mauontie 1, Jaala Puh.(05)334 101. www.vanhakelo.fi 32 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET ” ” Kateuden määrä saisi vähetä Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Jos tehtaan lopetuksessa oli jotakin hyvää, oli se ajankohta. Ääniharava Jari Lindströmin, kolmannen polven paperimiehen toive: K ouvolan valtuustoon komeetan lailla pompanneen Jari Lindströmin (ps) nimi on ollut tämän tästä esillä paikallisissa medioissa. Vaalien voittaja on haluttu tärkeille paikoille. Mies itse on ollut pikemminkin hämmentynyt osakseen tulleesta huomiosta ja äänimäärästään. Jari Lindström on kolmannen polven paperimies. Hän itse ehti olla töissä tehtaalla 22 vuotta, isä 38 vuotta ja vaari 40 vuotta. - Se tekee meidän perheemme osalta jo yli 100 vuotta. Kyllä paperinteko henkisesti seuraa minua koko ikäni, Jari Lindström arvelee. Jari Lindstömille palkanmaksu UPM:ltä loppui hieman yli kaksi vuotta sitten, 10.12.2006. Hän ei ole vielä työllistynyt lopullisesti Voikkaan tehtaan lopettamisen jälkeen. Työhistoriaan on kertynyt erilaisia kursseja ja pätkätöitä muun muassa Stora Ensolla Anjalankoskella. Viime kesä vierähti Kymillä ja parhaillaan hakemukset ovat vetämässä Voikkaan tehtaan tiloissa aloittaneelle ABB:lle. - Minä uskon Voikkaaseen ja uusiin työmahdollisuuksiin. Esimerkiksi tämä vientiin tuulivoimageneraattoreita valmistava ABB on tulevaisuutta, ilmastonmuutos luo edellytyksiä näille tuotteille ja tehtaalle tuovat kiskot ja halleissa ovat nosturit valmiina. Voikkaalla hyvä yhteishenki Voikkaan tehtaan lopetuksesta on kulunut kaksi ja puoli vuotta. Jari Lindströmin mielestä tehtaalla vallitsi hyvä yhteisöllisyys ja sitä hän on jäänyt kaipaamaan. -Jos tehtaan lopetuksessa oli jotakin hyvää, oli se ajankohta. Nykyisessä tilanteessa ei Voikkaan tehtaan lopetus olisi enää niin iso uutinen, kuin pari vuotta sitten. Lindströmin mielestä mikään tehtaan lopetus ei uutisena enää hetkauta. - Kajaanista on tullut minullekin postia ja kyselty, mitä pitäisi tehdä. Lindströmin mukaan Kajaanissa oli Voikkaaseen verrattuna huonompi yhteishenki ja siellä oli vaikea saada ihmisiä töihin ja koneita jouduttiin jopa seisottamaan. Julkisuudessa Kajaanin tilanteesta annettiin hieman toisenlainen kuva, kuin mitä todellisuus oli paikan päällä. - Kajaanissa oli kireä pelon ilmapiiri. Siellä porukkaa roikotettiin löysässä hirressä vuoden päivät ja sitten vedettiin lopullisesti naru tiukalle. Jari Lindströmin mielestä tämä onkin suurin ongelma tämän päivän työelämässä, varsinkin paperiteollisuudessa. - Työntekijöiden pitää sitoutua, minkä he tekevätkin eikä työnantaja vastaavasti ole näköjään velvollinen sitoutumaan mihinkään, Lindström harmittelee. - Toisaalta olen pettynyt siihen yltiöpositiiviseen tilastointiin Voikkaan tehtaan lopettamisen jälkeen, eivät kaikki suinkaan ole työllistyneet, Lindström muistuttaa. - Minua on myös hämmästyttänyt se järkyttävä vahingonilo paperimies- ten kurimuksesta. - Toivon, että vihdoinkin pääsisimme eroon siitä kateudesta paperintekijöitä kohtaan. Se on selvää, että kun minunkin tulotasoni on pudonnut noin 50 prosenttia, elämää joutuu miettimään uudelleen. - On ollut terveellistä havaita, että suurin osa tavallisissa töissä tekee töitä murto-osalla paperimiehen palkasta, Jari Lindström myöntää. Paperiteollisuuden menetetyt työpaikat vaativat alalla asennemuutosta ja erityisesti nuorten on osattava ajatella asiat uudelleen. Tulevaisuudessa nuorista pitäisi Jari Lindströmin mielestä kouluttaa enemmänkin moniosaajia, koska moni joutuu elämänsä aikana vaihtamaan työtä ja työpaikkaa. Enää ei voi kouluttautua ja tuudittautua yhteen, elämänmittaiseen ammattiin. Timo Soinin esimerkki vakuutti Jari Lindström oli paperitehtaalla luottamusmiestehtävissä, muun muassa varaluottamusmiehenä aloitetoimikunnassa. Aktiivisena luottamusmiehenä Lindstöm uskalsi tehtaan lopettamispäätöksen jälkeen ottaa yhteyttä kansanedustajiin, ministereihin ja aina presidenttiin asti. - Oli otettava yhteyttä, kun ei oltu oivallettu, mikä hätä täällä oli ihmisillä. Timo Soinin persoonalla on iso merkitys, että Jari Lindström liittyi perussuomalaisiin. -Tapasin Timo Soinin kerran Vaakunassa eräässä tilaisuudessa ja hänen persoonansa ja tapansa puhua vakuutti minut, samoin perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka. -Maahanmuuttopolitiikasta pitäisi pystyä puhumaan kiihkottomasti. Meidän olisi ensin luotava tänne systeemit, miten ihmiset muista maista otetaan vastaan. Tätä ei ole riittävästi mietitty, Lindström kritisoi. - Ei saisi kritisoida, kun jo tuomitaan. Jari Lindström sanoo suoraan, että valtakunnan politiikka kiinnostaa. Perussuomalaisilla ei ole täältä vaalipiiristä kansanedustajaa ja kuntavaalien menestys voisi antaa perusteita toiveesta paikasta Arkadianmäellä. Metsä on suomalaisen miehen kirkko Uusi Kouvola on Jari Lindströmille vielä hieman jäsentymätön kokonaisuus. - Vaikea sanoa, kovin on vielä levällään. Meidän tulisi nostaa esiin vahvuutemme: luonto, Kymijoki ja Verla. Tämä alueen markkinointi on epäonnistunut ja hyvä markkinointi auttaa myös yritysten sijoittumisessa tänne. - Isot kauppakeskukset eivät ratkaise Kouvolan hyvinvointia, vaan vientiyritykset, perussuomalaisten ääniharava jyrähtää. Haastattelutilanteessa Oravalan mies sanoo ensimmäiseksi haasteekseen Voikkaan terveysaseman tilan- teen. - Siellä on todella huono sisäilma ja asialle olisi tehtävä jotakin. Tuore uutinen kertoo, että asialle on jo tapahtunut jotakin, sillä pari viikkoa sitten alettiin Voikkaan terveysasemalle etsiä uusia tiloja. Ehkä Jari Lindströmin huoli on edesauttanut asian etenemistä. Hän hiljentyy suomalaisen miehen tavoin mielellään metsässä, koira mukanaan. - Kirkossa tulee käytyä vain sukulaisten juhlissa. Lindström ei tunnustaudu uskovaiseksi ihmiseksi, mutta arvostaa Raamattua elämän ohjekirjana ja hänellä itsellään on elämässä tärkeitä arvot ja hän kertoo kunnioittavansa toisen ihmisen vakaumusta. Jouluna Lindströmin perheessä ovat perinteiset suomalaisen joulun tavat arvossaan. - Jouluna lauletaan Enkeli taivaan ja syödään hyvin appiukon ja anopin luona. Ei myö olla niin vaikeita ja änkyröitä, kuin väitetään, Kouvolan valtuuston ääniharava Jari Lindström (ps) vakuuttaa Voikkaan raitilla. ILOUUTISET JOULUKUU 2008 33 Kuusankosken Aluelämmitys Oy Hyvää joulua Kouvola, Kotka, Lappeenranta Pertti Iivonen Valtakatu 1, 45100 Kouvola Puh. (05) 535 4210• Gsm 0400 854 480 ja onnellista uutta vuotta! Kiinteistö Parikka LKV www.smparikka.fi 040-5221427 Insinööritoimisto PUURATEK OY Pohjatutkimukset ja perustamislausunnot. Puhjontie 17 B 45720 Kuusankoski puh (05) 3111 446 Fax (05) 3117 448 Kiltatie 4, 45740 KUUSANKOSKI Puh. 020 790 2700 Fax. 020 790 2727 www.rakennustoimistorasto.fi Insinööritoimisto K & O Savonkatu 41, puh. 312 2511 KYMEN PARKETTI Tule McDonaldsin ja Lidlin välistä Torvitie 3/Kallantie, Kellomäki KOUVOLA Puh. 0400-806402 * Avoinna ark. klo 7-18, la klo 8-14 Kouvola Vianor Kouvola puh 010 4013490 34 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti ja kuva Heimo Lempinen ” ” Sari Palmin voimavara Minulle puoliso on tärkein kumppani ja voimavara. Sen suhteen eteen tulee nähdä vaivaa. Hersyvä, tarttuva, aseistariisuva. Sari Palmin naurunkikatus valloittaa. Riisuu aseista. Sitä ei voi unohtaa. Eduskunnan kahvilan pöydässä kahvikupposen ääressä jakaa avoimesti tuntojaan yksi Kouvolan seudun viidestä edusmiehestä Arkadianmäellä. Puheessa toistuvat läheisten, puolison ja lasten keskeinen paikka Sarin elämässä. - Me ollaan yhdessä Panun kanssa lähdetty tähän tehtävään - vaikka vain toinen on edustajana, hän sanoo. Omaa kansanedustajuuttaan Sari kuvaa rinnalla kulkijan palvelurooliksi. - Pitää pystyä paneutumaan ihmisten asioihin ja auttamaan. Toinen toistaan pitää tukea niin, ettei kenenkään tarvitse jäädä kurjaan asemaan, luonnehtii valtakunnan vaikuttaja omaa politiikan teon ohjelmajulistustaan. Käsi ojossa ja hymyillen on Sari Palm toimittajaa vastassa eduskunnan aulassa. Kysyy, että voitaisiinko mennä kahville kun hänellä on tänään jäänyt väliin. Meneillään on jo päivän kolmas mediatapaaminen. Tiistaipäivän ohjelmassa on ollut EU-suunnittelukokousta, valiokuntaa, salikeskustelua ja postin läpikäymistä. Perään Sarilta hänen henkisiä juuriaan. Hän kokee niiden rakentuneen sukupolvien ketjussa. Siitä mitä omat vanhemmat ja isovanhemmat ovat olleet. Isoäitien hän sanoo antaneen paljon rakennusaineita elämää varten. – Se mihin oman elämän perusteet nojaavat, se konkretisoituu nyt kun on kolme nuorta perheessä. Se selittää miksi on tärkeää toistaa sukupolvien viisauksia. Niitä, joita itsekin on joskus kyseenalaistanut. - Vaikka en minä mikään nuori kapinallinen ole koskaan ollut. Paremminkin kiltti koulunkävijä. Vastuuta olen kai oppinut kantamaan jo nuorena. Pikkutytöstä asti olen ollut yhteisten ja toisten asioiden hoitaja - ehkä vielä niiden heikoimpien asialla, Sari sanoo ja arvelee, että varmaan välillä rasittavallakin tavalla. jouduin politiikkaan perhe-asioihin liittyvien kysymysten takia. Siitä lähteneet tehtävät ovat kantaneet ja kasvaneet. - En ollut erityisesti tähdännyt kansanedustajaksi. Ei minulla ollut mitään selkeää poliittista urasuunnitelmaa - ei sen paremmin kuntapuolenkaan suhteen, hän tuumii. Kristillisdemokraatteihin Sari sanoo lähteneensä selkeän arvopohjan takia. Hän kokee taustallaan olevan monenlaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Hänen oli kristillisissä helppo löytää paikkansa. Sari kertoo joskus hihitelleensä sitä, että poliittinen sitoutuminen on ollut hänelle vaikeampaa kuin puolisoon sitoutuminen. - Poliittista sitoutumista mietin pitkään, mutta miestä vain vuoden, nauraa Sari. Poliitikkona hän haluaa kehittää Suomea moniarvoisena yhteiskuntana. - Täällä erilaisilla ihmisillä tulee olla hyvä elää. Suomalaiset perusarvot tulee olla sen yhteiskunnan kivijalka, toteaa Sari Palm. - Se mielikuva mikä minulla kotona oli politiikasta on kyllä nyt aika erilainen. Kun päivittäin eduskunnan tasolta seuraa ympärillä olevaa maailmaa - näkee uudella tavalla syyja seuraussuhteet. Toisaalta tieto lisää tuskaa. Näkee niitä kehityksen pyöriä, joissa pitäisi tapahtua oikein iso muutos. Joitain kehityskulkuja ei voi pysäyttää, mutta jos voisi vaikuttaa asioihin yksilön hyvinvointia helpottavalla tavalla, määrittelee Sari tavoitteitaan. Arjen uskoa Saripalmilaista maailmankuvaa määrittää kristillinen usko. – Olen paljon miettinyt sitä mitä usko Jumalaan minun elämässäni on. Luottamus Taivaan Isän mahdollisuuksiin on vahva. Siinä heijastuu se, että minulla on ollut hyvä isä-tytär-suhde. - Jeesuksessa aukenee elämälle toiminnan malli ja mahdollisuus. Usko on voimaa arjessa. Se on minulle hyvin konkreettinen asia. Siitä puhujana koen olevani onneton. Haaste on siinä, että pystyisin sen elämään todeksi, näkee Sari. Nopeita päätöksiä Erityisopettaja Sarin sydäntä lähellä on nuorten elämä. Hän kuvaa upeiden nuorten näkemisen olevan värisyttävä kokemus. Sari selittää tuntojaan – Se ilostuttaa kun huomaa, että uusi sukupolvi on kasvamassa, mutta samalla tietyt perinteet ovat säilyneet tai kun törmään opettamiini lapsiin ja heillä on elämänkuviot selkiintymässä ja he kertovat silmät loistaen unelmansa toteutumisesta. - Lapsille ja nuorille on annettu liian vähän aikaa. Kaikilla on sama mekaaninen kiire. Nuorilla on nyt ulkoisesti hienompi nuoruus kuin koskaan on voitu heille tarjota, mutta se voi olla myös etäisempi nuoruus kuin kellään aikaisemmin. - Nuorten kohdalla tarvittaisiin nopeasti suuntaa muuttavia päätöksiä. Jokelaa puidaan edelleen vaikka on jo tullut uusia jokeloita. Kun tieto Jokelasta ja sitten Kauhajoesta tuli olisi äidin paikka ollut kotona eikä kiinni eduskunnassa, harmittelee Sari silloisia tilanteita omalla kohdallaan. Privaattiperhepolitiikka Sari kertoo, että monen naiskansanedustajan todellisuutta on avioero eduskuntaan valinnan jälkeen. Sari näkee asian voivan olla toisinkin. - Minulle puoliso on tärkein kumppani ja voimavara. Sen suhteen eteen tulee nähdä vaivaa. Sari sanoo, että hänen tärkein vapaa-ajan harrastuksensa on yhdessä oleminen ja tekemiset Valkealasta kasvueväät Sarin lapsuudenmaisema on Valkealan Utti ja kirkonkylä. Blogissaan hän kuvaa lapsuuttaan seuraavasti. - Synnyin lapsuuden perheeni esikoisena keväällä 1966. Asuimme kolme ensimmäistä vuottani Utissa pienessä yksiössä vanhempieni kanssa. Nykypäivänä silloisen kotimme kohdalla on ABC:n bensamittarit. Utista muutimme Valkealan kirkonkylälle isän työn perässä. Toinen mummola oli samalla kylällä. Lapsuuteeni liittyy paljon hyviä muistoja mammalassa käynneistä Kaipiaisen Kuoppalassa. Siellä oli toinen mummola, maatalo kaikkine maapaikan iloineen ja suruineen. Kotikulmilla nautin isosta kaveripiiristä kirkonkylän keskustassa ja ylipäätään ihanasta, huolettomasta lapsuudesta. Poliittisille tehtäville Sari sanoo aina panneensa hanttiin, mutta lipsahdelleensa niihin. -1990-luvulla kun työntelin lastenrattaita Joulutorttujen paistoon jää kuin jääkin aikaa ja onneksi senkin hetken saa jakaa perheen kanssa, iloitsee Sari Palm puolison ja lasten kanssa. - Heidän ehdoillaan pitää toimia ja sujahtaa heidän arkeensa kun täältä lähden. Kun menen Helsingissä junaan, soitan kotiin. Silloin kotiväellä on puolitoista tuntia aikaa siivota paikat kuntoon. Ei tule riitaa, virnistää Sari. - Parisuhteen kannalta iso arvo on se, että mieheni vastaa kodista. Meidän perheen roolit ovat sillä lailla erilaiset. Välillä tietty käy korvaan kotona kun lapset huutaa ISII!!!, eikä äiti. Sitä maksaa poissaolostaan, laskeskelee Sari. Iloitsee samalla kuinka onnellinen hän on siitä, että arki hoituu äidin poissa ollessa. Paljastaa, että se tuo ”juttua” parisuhteeseen yhteisen 20-vuoden jälkeen. Laukkukauppiasmallia Kouvolan kaupunginvaltuutettuna Sari Palmilla on unelma uudenlaisesta palveluverkostosta. Sitä hän kuvaa laukkukauppiasmalliksi. - Kunta, seurakunta, kela, työnvälitys, voisivat yhteisesti samoissa tiloissa tarjota ihmiselle palveluja ja myös viedä niitä sinne missä ihmiset ovat. Terveydenhoitaja ja päivystävä pappi voivat toimia yhdessä. Palveluntarjoajien yhteen toimivuudessa on jäykkyyttä. Me maksetaan siitä aivan turhaan. Niitä rajoja haluan olla kaatamassa, sanoo Sari vahvasti. Joulun lahjoja Jos joku muuten sattuisi antamaan Sari Palmille joululahjaksi kirjan, saa varautua siihen, että se vie naisen koko päiväksi. Sari on selvästi kirjafriikki. Sanoo jäävänsä kiinni niihin. - Ei voi lopettaa ennen kuin kirja on luettu kannesta kanteen. Sarin lapset taitavat tietääkin, että äiti tykkää lukea ja ottaa joskus myös päivänokoset. Etäelämää elävässä perheessä arvostetaan yhdessä olemisen lahjaa. Palmin perheessä joulu on perheen ja suvun yhteen kokoontumisen juhla. Nuoret ovat päättäneet kuka lukee evankeliumin. - Siitä minun jouluni alkaa, sanoo Sari ja lisää, että Panun kanssa he menevät yhdessä joulukirkkoon jos lapset eivät niin aikaisin jaksa. – Välillä olen kaipaillut takaisin kouluun. Koulussa Jeesuksen syntymän juhliminen aloitetaan jo ensimmäisestä adventista ja seimen juhlaa saa valmistaa pitkään lasten ja nuorten kanssa. Nyt on toinen elämänvaihe. Vapahtaja syntyy aikuiselle. Se riemu pitäisi voida kokea joka päivä eikä vain jouluna, tähdentää Sari. Ajatuksia antanut haastattelu on ohi. Sari jatkaa pitkää päiväänsä eduskunnassa. Talosta poistuessaan toimittaja saa maistiaisia edustajan roolista. Pieni ulkomaalaisryhmä on rappusilla vastassa. Kansanedustajana pitäisi kuunnella. Rauhallista Joulua ILOUUTISET JOULUKUU 2008 35 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivomme Kristillinen Kauppakamari Suomessa www.iccc.fi arkkitehtitoimisto Pirkko Ikävalko Sammonkatu 26 G 45100 Kouvola puh 040 510 3815 • [email protected] Hankintatukku Oy �� � � � �� � � � � � � �� � �� � � � �� � �� �� � � � � +/56/,!. ������������ 2%.'!34%!- Tomi Pöyry• Tommolankatu 34 C, 45130 Kouvola [email protected] • Puh. 050-366 3937 +!2++)0)34% Hyvän joulun toivotuksin KYMEN LIHATUKKU Jarkko Häkämies 040 708 8160 www.kouvolanrengasteam.fi Jarkko Häkämies 040 708 8160 Verlan Saha Ky www.kouvolanrengasteam.fi Varastokatu 13 Kouvola Puh.05 355 7256 Verlantie 243 47850 VERLA Asianajotoimisto Y LUUKKO +ARI+OSKELAINEN (ALLITUSKATU"+/56/,! 0UH &AX KARIKOSKELAINEN TOPIKEITTIOTlWWWTOPIKEITTIOTl Kauppalankatu 6 Kuusankoski puh (05) 347 8123 +OKOKOTI4OPIA Palvelutaksi Matti Hämäläinen kari.koskelainen@topikeittiot. fi Asianajaja %)%%-*%%'( K SUNI KY MARTTI KOSKINEN Kuusankoski-Kouvola Kouvola [email protected] PUOLAKAN VALMISMATKAT www.puolakka.com Jalon Mylly Oy Liikkalantie 820 • 46750 LIIKKALA • www.jalonmylly.fi www.tilasiemenkujala.fi Elimäen Varaosa Oy Loviisantie 15• 47200 ELIMÄKI KAUSALAN RAKENNUSRYHMÄ KY www.krr.fi UTIN RAKENNUS OY www.utinrakennus.fi .ZMMZLPTLJTFVSBUBMPQVI *OLFSPJOFO7BMUBUJFQVI T.KUISMA KY 36 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Teksti:Reijo Vaurula K Kehitysyhteistyön keikkamies uusankoskelta kotoisin oleva Markku Toimelan elämää on leimannut lähimmäisenrakkaus ja auttamisenhalu. Valmistuttuaan Kouvolassa autonasentajaksi hän työskenteli Hankkijalla 15 vuotta, ensin autonasentajana sitten karjatalouskoneasentajana ja – myyjänä. Luonnostaan puheliaalle Makelle myyntityö oli kuin omiaan. Lapsuudenkodissa viljelty rakkaus kristilliseen lähimmäisenrakkauteen johti parikymmentä vuotta sitten siihen, että Toimelan perhe pakkasi tavaransa ja muutti Bangladeshiin. Markku Toimela oli rakennuttamassa Bangladeshiin lastenkoteja, klinikkaa, kyläkoulua, kaivoja ja organisoi pahimpina tulvavuosina 1980luvun lopussa myös laajaa ruokajakelua. - Olihan se kova muutos ja työtä maassa oli valtavasti. Tulvat kiusasivat alavaa maata jatkuvasti eikä rakentaminen ollut helppoa tulvista johtuen. -Silloin kehitettiin asumista tulvien varalle muun muassa rakentamalla keittiöt toiseen kerrokseen ja sähköjärjestelmät tehtiin niin, että tulvan tullen voitiin asua ja elää toisessa kerroksessa. Kun perhe halusi asettua pysyvästi Kuusanlammen rannalle Toimelan kotitaloon, on vain perheenpää matkustelut maailmalla kehitysyhteistyön keikkamiehenä. 1990-luvulla suuntana oli Mongolia ja 2000-luvulla Markku Toimela on tehnyt usean matkan Pohjois-Koreaan. Viimeisimmältä Pohjois-Korean matkaltaan hän kotiutui itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä. - Olen pyrkinyt olemaan valmis lähtemään, kun pyydetään. Elämäntilanteeni on sellainen, että pystyn varsinkin talviaikana tekemään tuollaisia kuukauden reissuja maailmalle, Markku Toimela kertoo. Kesäaikana Toimelan voi tavata Repovedeltä Metsähallituksen työasu yllään. Parin kesän ajan hän on toiminut Repoveden kansallispuistossa luonto-oppaana ja rakentanut muun muassa pitkospuita, portaita, tulipaikkoja ja kotia. Oma yritys, Erämelakin työllistää Kuusanlammen miestä silloin tällöin. Mongolialainen jurtta Lähetys-ja kehitysyhteistyöjärjestö FIDA International aloitti vuonna 1993 avustusprojektit Mongoliassa. Silloin maahan vietiin etupäässä lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita. Markku Toimelaa tarvittiin järjestämään maassa avustustarvikkeiden logistiikka ja varastointi. - FIDA oli tuolloin ensimmäinen kansainvälinen järjestö, joka sai toimittaa avustuksia maan sairaaloihin, Markku Toimela toteaa hivenen ylpeyttä suomalaisuudesta äänessään. - Sama juttu on nyt PohjoisKorean kanssa, Suomi on hyvässä maineessa sielläkin. FIDAn projektit Mongoliassa alkoivat siitä, että maan Moskovassa oleva suurlähettiläs kysyi apua Suomen suurlähetystöltä ja sieltä suurlähettiläs ohjattiin kysymään apua kristillisiltä lähetysjärjestöiltä. - Suomella on kansainvälisissä yhteyksissä maine hyvänä ja luotettavana kumppanina, sellaisiahan me suomalaiset taidamme olla, Markku naurahtaa. Hänellä liittyy Mongoliaan myös oma henkilökohtainen haave, joka toteutui maahan päästessä. - Muistan jo 1960-luvulta kansakoulusta, kun opettajani Karppelan Vallu kertoi maantiedon tunneilla jurtasta. Toimelan Markulle pelkkä jurtan näkeminen ei riittänyt. Hän halusi tuoda sellaisen myös Suomeen koko kansan ihmeteltäväksi. Erinäisten vaiheiden kautta sitkeä suomalainen mies sai luvat jurtan tuonnille maahan ja hän kiersi jurtan kanssa Suomea Hangosta Sodankylään ja laskee esitelleensä mongoli- alaista elämänmeno lähes 70000 koululaiselle. - Enää en ehdi paljon jurtan mukana kulkea, mutta aina silloin tällöin on sen kanssa joku keikka. Vuonna 2001 Jordanian työmatkalta tarttui mukaan beduiiniteltta. Jurtan ja beduiiniteltan lisäksi Markku Toimela pystyttänyt useaan kertaan Afrikan värit –multivision, jonka on kuvannut tamperelainen lääkäri Veikko Ruohotie, Markku Toimelan hengenheimolainen ja maailmanmatkaaja. Jurtta, beduiiniteltta ja multivisio ovat olleet osa lähetysnäyttelyä, joka käsittelee neljää eri maanosaa. Näyttelyssä on autenttista esineistöä, karttoja ja videotykki. Markku Toimela laskee kiertäneensä näyttelyn kanssa 156 viikkoa yhteistyössä eri seurakuntien kanssa. Supliikkimiehenä Markku Toimelan kertomana lähetys -ja kehitysyhteistyön informaatio muuttuu mielenkiintoisiksi tarinoiksi, jotka tempaavat lapset mukaansa. - Olen 15 vuoden aikana varmaan tavannut näiden erilaisten näyttelyiden parissa lähes puoli miljoonaa ihmistä. Markku Toimela käväisi muutama viikko sitten taas PohjoisKoreassa tarkastamassa, miten kehitysyhteistyöprojekti etenee ja miten siemenperunat saadaan säilymään seuraavaa kylvöä varten. Pohjois-Korea avautuu vähitellen Kehitysyhteistyöjärjestö FIDA on saanut yhtenä harvoista länsimaisista järjestöistä pohjoiskorealaisten luottamuksen. Kymenlaaksosta on jo usean vuoden ajan tehty maassa tuloksellista kehitysyhteistyötä. - Maassa on tavoitteena ruokaomavaraisuus joka maakunnassa ja siksi maassa viljellään kaksi satoa vuodessa. Ongelmana on tällä hetkellä, miten saada säilymään siemenperuna istuttamiskelpoisena kuumissa ja kosteissa olosuhteissa kun ei ole polttoainetta eikä sähköä. - Edelleenkään Pohjois-Korea ei ole omavarainen ruoan suhteen ja nälkä tuo ongelmia projektien sujumiseen – peruna kun on kevään ensimmäinen satokasvi, sato mieluummin syötäisiin ja toisaalta on tämä varastointiongelma, Markku Toimela puntaroi maan isoja kysymyksiä. Kodin perintönä halu auttaa lähimmäisiä Markku Toimela muistelee edesmennyttä isäänsä lämmöllä ja erityisesti hänen antamaansa oppia auttaa lähimmäisiä. - Isän tapana oli aina jouluna viedä vanhuksille joulukuusia kukan sijaan. - Olen halunnut koko elämäni omalla esimerkilläni elää niin, että voisin olla hyödyksi lähimmäisilleni, niin muissa maissa kuin täällä kotimaassa. Kansallispuistoa ylläpitämällä ja säilyttämällä koen tekeväni arvokasta työtä tuleville sukupolville. Markku Toimela puntaroi. - Luonnossa kulkiessani on ollut aikaa miettiä ja siellä olen tullut entistä enemmän vakuuttuneeksi, että tämän kaiken takana on oltava Jumala. Tuleva joulu vietetään Toimelan perheessä perinteisen suomalaisen perhejoulun tyyliin. - Äitini tulee tähän kotiin, kaikki kolme lasta ovat kotona. Käymme joulusaunassa, syömme hyvin ja käymme haudoilla ja laulamme jonkun joululaulunkin. - Joulu on perheen yhdessäoloa ja yhteistä aikaa. Markku Toimelalla on eräs mielenkiintoinen harrastus jouluna. - Olen usean vuoden ajan käynyt eri puolilla tätä uutta Kouvolaa eri seurakuntien joulukirkoissa. - Viime jouluna joulukirkko Sippolan kirkossa oli hieno kokemus ja Jaalan kirkosta jäi erityisesti mieleen kirkkoherran lämmin puhe ja yhteys perhe-ehtoollisella. Eräopas, kehitysyhteistyön keikkamies toivottaa hyvää joulua uuden Kouvolan päättäjille: -Antakaa aikaa itsellenne ja kaupunkilaisille mahdollisuus olla luonnossa ja jos teistä riippuu, tehkää se mahdolliseksi myös liikuntarajoitteisille. - Nuorempana rukoilin ja toivoin mielenkiintoista elämää ja siihen on todella tullut vastaus. Elämä ei kuitenkaan ole pelkästään seikkailua, vaan siinä valot ja varjot kohtaavat ja tasapainottavat kokonaisuutta, sanoo eräopas Markku Toimela- ILOUUTISET JOULUKUU 2008 37 Vuodesta 1995 Markkinahumu on vaiennut. Mekin hiljennymme joulun viettoon. Toivomme hyvää ja rauhallista Joulua! PS. Uusi vuosi on haasteellinen jokaisella toimialalla. Haluamme auttaa sinua onnistumaan. Käänny luottamuksella puoleemme. ELISE METTÄLÄ OY DB & Akkuhuolto M.Kuittinen Oy Mainostoimisto Donner&Blitz Oy Jukka Tuunanen email:[email protected] Joensuu • Helsinki Puh + 358 50 5177 825 Fax +358 13 221950 www.donnerblitz.com Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa Toivotamme kaikille Korko nyt 4,25 % Sijoita itseesi Eläkevakuutus Kouvola, Valtakatu 22, puh. 010 444 5270 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa Kouvolan konttori, Kauppalankatu 6 233 010-2037 0 0 8 : o r e 242 tilinum umeroa 4 n e t ii v ä 14 t Käy 64A, 9 K 5 H K O : a Keräyslup 38 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Kodin Lakipalvelu Ilkka Hoikkala SAVONKATU 35 C KOUVOLA Puhelinnumero 0500-701480 TV7 näkyy myös antennitalouksissa Maxivision uusi digiboxi on laite, joka ”pelastaa” lukuisat antennitalouksissa asuvat Taivas TV7:n ystävät harmilta ja murheelta. Pelti- ja Ilmanvaihto Ahti Mäkinen Oy Ahjopolku 6, 45360 Valkeala Puh. 05-3250154 -BLJTÊÊUFJOFOUJMJOUBSLBTUVT &SJUZJTUJMJOUBSLBTUVT 4AMPEREEN 9HTEISÚREVISIO+Y (4-YHTEISÚ 1-5BNQFSF 1VIFMJO 'BLTJ 5PJNJUVTKPIUBKB)5.,BSJ3FQP LBSJSFQP!LPMVNCVTm Raamatut, Uudet Testamentit, virsikirjat, sanakirjat, lakikirjat, luettelot... Teollisuuskatu 2-6, 50130 Mikkeli, puh. (015) 3501 www.stmichelprint.fi PALVELEVA PUHELIN Palvelevaan puhelimeen soittaessa ei tarvitse esitellä itseään. Keskustelu tapahtuu nimettömänä ja on luottamuksellista. Palvelevan puhelimen päivystäjät ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. Luottamuksellisuus ja nimettömyys otetaan huomioon myös Palvelevan puhelimen teknisissä järjestelyissä. Palvelevassa puhelimessa käytetään vain sellaisia puhelinlaitteita, joissa ei voi tunnistaa soittajan puhelinnumeroa. Yhteys toiseen ihmiseen Palvelevan puhelimen päivystäjä ei ole ammattiauttaja, vaan ihminen, joka omaan elämänkokemukseensa nojautuen auttaa soittajaa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Päivystäjät ovat tehtävään huolellisesti valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia tai kirkon työntekijöitä. Soita! 010 190071 Antennitalouksille on tarjolla nyt laite, joka siirtää kuvan internetin kautta televisioon ja takaa siirrosta huolimatta erittäin tasokkaan kuvalaadun. Kaikille katsojille ohjelmien seuraaminen pelkästään tietokoneruudulta ei ole nimittäin ollut kovin mieluisaa. He saavat uuden laitteen ansiosta ison avun ja ilon. Toistaiseksihan kristillistä kanavaa on voinut seurata television kautta, siis perinteisen kuvaruudun välityksellä, vain kaapelitalouksissa. Nyt tv-katselu on mahdollista siis myös antennitalouksissa. Tämä uuden ajan digiboxi vaatii 2 Megan laajakaistayhteyden, mutta ei vaadi tietokonetta yhteyden siirtämiseen, sillä siirto tapahtuu juuri tämän uuden digiboxin kautta. Boxi itsessään on samalla myös tallentava eli siinä on 300 tuntiatilaa nauhoittaa ohjelmia. Maxivision toimii minkä tahansa nettioperaattorin liittymässä, kunhan yhteysnopeus on riittävä. Käyttö on erityisen helppoa. Digiboxin hinta on TV7:n tilaajille 295 euroa. Boxin hintaan kuuluu kolme kuukautta TV7-kanvaa tai peruskanavapakettia sekä verkkotallennuksen ylläpitomaksu. Tilauksen voi tehdä osoitteesta www.maxivision.fi /tv7 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen maxivision@ maxisat.fi tai soittamalla numeroon 09- 3508 2670. Maxivision palvelu voi olla myös kokonaisvaltainen ratkaisu kodin kaikkien viihde-elämysten pohjaksi. Samassa laitteessa on digiboxi IPTV ja antenniverkon virittimillä, verkkotallennus ja laaja valikoima maksuTV –kanavia. Laitteen edistyksellinen tekniikka tukee kotiteatterijärjestelmiä ja HD teräväpiirtolähetyksiä. Hankinnan voi tehdä myös suppeampana eli vain pelkkänä TV7 -pakettina. TV7 katsominen kaapelitalouksissa S uomalaiset kaapeliyhtiöt ovat ottaneet TV7:n peruskanavakseen ja TV 7 näkyy ilmaiseksi nyt jo lähes kaikissa niissä suomalaisissa talouksissa, jotka ovat kaapeliverkossa. Jos asut Kouvolassa, Kuusankoskella , Valkealassa, Korialla tai Myllykoskella, ja olet kaapeliverkossa, ei sinun tarvitse tehdä mitään. - Digitv:n myötä TV-tarjontaan on tullut paljon erilaisia erikoiskanavia kuten urheilua, elokuvia, dokumentteja, viihdettä ja uutisia. TV 7 on myös erikoiskanava. Se lähettää kristillistä ohjelmaa, jatkaa Ojares. TV 7 on hyvin yhteiskristillinen ohjelmatarjonnaltaan. Se on koko Suomen seurakuntaliikkeen yhteinen kanava. Kouvolan seutukunnalta mm Asko Tynjälällä on oma ohjelmapaikka TV7- kanavalla. - TV 7 katsojaksi on nyt helppo tulla. Digiboxista valitse kanava 23 ja katsele lähetyksiä. Ohjelmatietoja voit katsoa www.tv7.fi. ILOUUTISET kiittää pastori Asko Tynjälää pitkäaikaisesta ilosanoman julistuksesta Kouvolassa ja Suomessa. Toivotamme siunattuja eläkepäiviä. Asko Tynjälän työ jatkuu vielä mm TV7:ssä ohjelmassa Tie on valmis! joka toinen tiistai klo 20:30 , uusinta joka toinen torstai klo 22:30 ILOUUTISET JOULUKUU 2008 39 TV 7 Jouluohjelmistoa TIISTAI 23.12 KESKIVIIKKO 24.12 TORSTAI 25.12 PERJANTAI 26.12 VIIMEISEEN HENGENVETOON JOULUN SANKARI REIJO IKOSEN KANSSA KARTANON JOULUTUNNELMISSA TV7 jouluohjelmistoa aikuisille Taivas TV7:n jouluohjelmisto on tänä vuonna jo varsin monipuolinen. Luvassa on mielenkiintoisia haastatteluja, dokumentteja ja paljon jouluista musiikkia - mahtuupa mukaan kaksi musikaaliakin. Ohessa muutama tärppi. Lisäksi monissa kanavan vakiosarjoissa käsitellään jouluisia teemoja. Roihussa pastori Arto Antturi 23.12. klo19.30 ja 26.12. klo 21.30 Pastori Arto Antturi on Suomen tunnetuin kirkollinen blogisti. Miehellä riittää mielipiteitä, jotka eivät jätä lukijaansa kylmäksi. Roihu-ohjelman joulujaksossa Arto sytyttää, puhuttelee, koskettaa ja kannustaa. Roihua vetää pitkän linjan toimittaja Ulla Aurio-Roihu. Isoisän jouluseikkailu 23.12. klo 23 ja 24.12. klo 13.30 Sympaattinen koko perheen elokuva isoisän uskomattomasta jouluseikkailusta. Monien kaoottisten vaiheiden jälkeen vaarin esiintyminen eräässä joulunäytelmässä onnistuu vihdoin. Elokuva on LCMS Teleproductions -tuotantoa vuodelta 1998. neimmat joululaulut I on nauhoitettu Luhalahden kirkossa vuonna 2007. Ohjelmien toteuttajina ovat kyläläiset, päiväkerho, Luhalahden kuoro sekä Ikaalisten nuoriso-orkesteri. Ohjelmissa kuullaan myös kyläpäällikön, opettajan ja Ikaalisten kirkkoherran Esko Mattilan haastattelut. Liitto-musikaali 24.12. klo 22.15 ja 25.12. klo 12.45 Liitto-musikaali kertoo Raamattuun pohjautuen juutalaisen kansan tarinan Aabrahamin ajoista nykypäivään saakka. Liittoa on esitetty Israelissa kymmenille tuhansille katsojille. Spektaakkeli on taltioitu Jerusalemissa vuonna 2004. Reijo Ikosen kanssa kartanon joulutunnelmissa 24.12. klo 24 ja 27.12. klo 21.30 Oopperalaulaja Reijo Ikonen tulkitsee joulun ajan lauluja. Reijo Ikonen on suosittu oopperalaulaja, joka kiertää konsertoimassa Suomen seurakuntia. Hänen voimakkaat tulkintansa ovat liikuttaneet kuulijoita jo vuodesta 1999 saakka. Kartanon joulutunnelmissa kuullaan koskettavia joulun ajan musiikkia. (Huom. Kuvia löytyy myös www.reijoikonen.com) Joulun sankari -musikaali 24.12. klo 16.20 ja 26.12. klo 23 Tamperelaissäveltäjä Lasse Heikkilän säveltämä ja käsikirjoittama joulumusikaali. Joulun sankari sai ensi-iltansa vuonna 2000, jonka jälkeen sen on nähnyt yli 35 000 katsojaa. Nyt tämä koskettava tarina nähdään televisiossa. Cantate! Kauneimmat joululaulut II 26.12. klo 21.30 Kanttori Markku Ylipään ohjelma hengellisestä musiikista. Ohjelman toteuttajina ovat kyläläiset, päiväkerho, Luhalahden kuoro sekä Ikaalisten nuoriso-orkesteri. Ohjelmassa kuullaan myös kyläpäällikön, opettajan ja Ikaalisten kirkkoherran Esko Mattilan haastattelut. Cantate!: Kauneimmat joululaulut I 24.12. klo 21.15 ja 25.12. klo 11.45 Cantate on kanttori Markku Ylipään ohjelma hengellisestä musiikista. Kau- Dokumentti: Viimeiseen hengenvetoon 25.12. klo 23 Hollantilaisen Eric Velun dokumentti nigerialaisesta Sunday Adelajasta Neuvostoliitossa. Sunday Adelaja, nuori mies Nigeriasta, muuttaa Neuvostoliittoon opiskellakseen journalismia. Maasta puuttuu uskonnonvapaus, Neuvostohallitus taivuttelee kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan sosialismia saadakseen puhemiehiä kommunismin puolesta. Adelaja kuitenkin kieltäytyy ja pian hän huomaa olevansa maassa jotakin suurempaa tarkoitusta varten, itsensä Jumalan asialla. Dokumentti on valmistunut vuonna 2007. Haastattelussa Heikki Hursti 26.12. klo 21 Ruoka on suomessa ollut aina kallista. Tänä vuonna hinnat ovat nousseet edelleen maailmanmarkkinoiden tahtiin ja täällä meillä kotosuomessa vielä muuta Eurooppaa nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös leipäjonot pitenevät. Tästä aiheesta keskustelemassa on mies leipäjonon toisesta päästä, Heikki Hursti. Ohjelma on nauhoitettu lokakuussa 2008. TV7:n jouluohjelmistoa lapsille Taivas TV7:n jouluohjelmistossa on runsaasti tarjontaa lapsille. Kanavalla näkyy koko joukko lasten kristillisiä piirrettyjä ja animaatioita englanniksi, joissa on tekstitys suomeksi. Suomenkielistä lastenohjelmaa on myös tarjolla verrattain paljon. Ohessa muutama tärppi. Marian pieni aasi 23.12. klo 17.25, 24.12. klo 17.35 ja 25.12. klo 17.35 Lastenohjelma, jossa näyttelijä Matti Ranin lukee perinteistä lastenkirjaa. Marian pieni aasi on Gunhild Sehlinin teos (WSOY 1964). Se on perintei- nen, joulun alla luettava lastenkirja. Samalla kun tarinaa luetaan, joulu lähestyy. Tarina kertoo Marian, Joosefin ja pienen aasin matkasta Beetlehemiin. Ohjelma onTV7/Ristin tuki ry: n tuotantoa 2004 ja sen on ohjannut Rauno Westerlund. Karamellikauppiaan joulu 24.12. klo 14.30 Lasten piirretty tarina karamellikauppiaan joulusta. Ohjelma on englanninkielinen ja se on tekstitetty suomeksi. Ohjelma on Morning Light Median tuotantoa vuodelta 1999. Katso seimen lasta 24.12. klo15.30 Katso seimen lasta on Richard Wehrsin kertomukseen perustuva englanninkielinen lasten piirrosohjelma, jossa on tekstitys suomeksi. On lahjoja, joita saamme, vaikkemme ole olleet hyviä emmekä ole ansainneet niitä. Ohjelman on tuottanut Morning Light Media vuonna 1995. Enkelikuoron joulujuhla 24.12. klo 15.55 Lasten animaatio pikkuenkelistä, joka kertoo meille joulukertomuksen. Ohjelma on englanninkielinen ja siinä on tekstitys suomeksi. Ohjelma on Sunny Side Up Entertainment tuotantoa vuonna 2000. Lasten kotipuu: Jörnökki lukee jouluevankeliumia 24.12. klo 18.10 Muppet Show -tyyppinen suomalainen lastenohjelma, jossa vitsikkäät hahmot seikkailevat ja laulavat. Rauhanruhtinas - Joulustoori 25.12. klo 15.30 Lasten animaatioelokuva Jeesuksen syntymästä aina Marian ja Joosefin tarinasta alkaen. Ohjelma on englanninkielinen ja se on tekstitetty suomeksi. Elokuva on CRC TV -tuotantoa vuodelta 2003. Pikku paimen 25.12. klo 15.55 Pieni paimen on lasten piirrosohjelma englanniksi, ja se on tekstitetty suomeksi. Se kertoo paimenpojasta, joka kokee ihmeellisen yön. Hän törmää talliin, jossa Jeesus-lapsi on juuri syntynyt. Samalla hänelle selviää, millainen on hyvä paimen. Ohjelma on Envoy Productions tuotantoa vuodelta 2002. Puzzle Club - Joulumysteeri 25.12. klo 16.20 Lasten piirretty on satu nuortenjengistä joka selvittää joulun alla sattunutta mysteeriä. Ohjelma on englanninkielinen ja se on tekstitetty suomeksi. Joulupolku: matka seimen äärelle 25.12. klo 18.30 Pikkutytöt Aida ja Sofi valmistautuvat ja viettävät joulua monen puuhan keskellä. Kaikenlaisen jouluisten toimien kautta löytyy tyttöjen tie seimen äärelle. Samalla kuunnellaan jouluista lastenmusiikkia. Ohjelma on TV7/ Ristin tuki ry:n tuotantoa 2007. www.tv7.fi 40 JOULUKUU 2008 ILOUUTISET Rauhallista Joulun aikaa! DE"Wdcj`h^aaVZ^daZna~gV_VV# OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus DE"WdcjhVh^V`VhdchZaaV^cZcDhjjheVc`^cdb^hiV_V_~hZc!_dc`VdbViV^eZg]ZZcn]iZ^cZceVc``^Vh^d^ci^dc k~]^ci~~c*%%%ZjgdV# www.gasum.fi Mielen Rauhaa. KOUVOLA, Kaitilankatu 6, Puh. 010 5228 425
© Copyright 2024