Täällä - ALVAR

Lähde liikkeelle | kevät 2013
1
Pääkirjoitus
Ammatillisen koulutuksen
tulokset näkyviin
toimijoita, jotka osallistuivat kyselymme perusteella positiivisten esimerkkien
keräämiseen. Tosin odotin ehdotuksia
paljon runsaslukuisemmin. Voin vain arvailla syitä, ehkä korkea itsekritiikki, muut
kiireet, salassapitosopimukset, en tiedä.
Haluan kuitenkin esittää kysymyksen
siitä, onko ammatillisella koulutuksella
varaa vaatimattomuuteen tai passiivisuuteen tulosten esille tuomisessa?
A
Kannen kuva: Veikko Seppänen.
mmatillisen koulutuksen ja opiskelun tuloksena syntyy uutta tai
entistä parempaa ammattitaitoa.
Tämä näkymätön tulos pitää kuitenkin
tehdä näkyväksi.
2
Olemme koonneet tähän lehteen esimerkkejä siitä, kuinka ammatillisessa
aikuiskoulutuksella hankittu osaaminen
on muodostunut tärkeäksi ponnahduslaudaksi työuralla. Kerromme myös tilanteista, joissa aikuiskoulutus on auttanut
suurempia henkilöstöryhmiä uusille poluille. Nämä tapaukset todistavat, että hyvin hoidettu ammatillinen aikuiskoulutus
on paitsi yhteiskunnan menestystekijä,
myös työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja jatkamiseen vaikuttava tekijä.
Se tuottaa rahaan ja käyttöomaisuuteen
rinnastettavaa osaamispääomaa, joka
vaikuttaa yritysten ja yhteisöjen kilpailuasemaan, parantaa työn laatua ja tuottavuutta sekä tukee merkittävästi arjen
innovaatioiden syntyä.
Kiitän kaikkia ammatillisen koulutuksen
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Ammatillisella peruskoulutuksella on
tärkeä merkitys siinä, että nuoret ja vanhemmatkin opiskelijat saavat vankan peruskäsityksen sekä perustaidot opiskellusta ammatista. Sitten he voivat siirtyä
työelämään, jossa osaaminen täydentyy
työpaikalle ja työntekijälle entistä hyödyllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hyöty
tulee jonkin verran viiveellä. Olen sitä
mieltä, että ilman ammatillista peruskoulutusta elintasomme olisi radikaalisti nykyistä alhaisempi.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja etenkin lisäkoulutuksen rooli on yhtä tärkeä, mutta vaikutukseltaan nopeampi.
Kun työssä oleva saa lisäoppia, hän
voi parhaassa tapauksessa muuttaa
sen paremmiksi tuotteiksi tai palveluksi
jo seuraavana työpäivänä. Koulutus, ja
ehkä juuri sen myötä saatu työpaikka,
voivat siivittää yksittäisen ihmisen hyvinkin rivakkaan urakehitykseen. Myös yritys voi saada koulutuksista voimakasta
myötätuulta, joka näkyy myyntimäärien
ja kannattavuuden merkittävänä paranemisena.
Kun palvelutuotteiden ja valmistettujen
laitteiden kilpailukyky on kohdallaan,
saamme elintärkeitä vienti- ja matkailutuloja. Kasvaneiden verotuottojen kaut-
ta yhteiskunta saa varoja käytettäväksi
meille kaikille tärkeiden asioiden hoitamiseen. Ammatillinen koulutus on tärkeä lenkki ketjussa, jonka toimivuudesta
riippuu, onnistummeko säilyttämään hyvinvointivaltion, joka pystyy tarjoamaan
esimerkiksi jokaiseen kansalaiseen ulottuvan terveydenhoidon ja maksuttoman
peruskoulutuksen.
Opetusministeri Jukka Gustafsson painotti AEL:n 90-vuotisjuhlassa, kuinka
ammatillisella koulutuksella on aivan keskeinen tehtävä työelämän kilpailukyvyn,
yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin
varmistajana. Korkeatasoinen osaaminen ja ammattitaito ovat olleet, ja tulevat
olemaan, se kivijalka, jonka varaan Suomen menestys ja hyvinvointi rakentuvat.
Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää.
Juuri nyt, kun hallituksen puolivälitarkastelu on ajankohtainen ja koulutuspoliittinen keskustelu käy vilkkaana, meidän
pitäisi kaikin keinoin tuoda työmme tulokset näkyville. Se ei ole pelkästään
meidän, vaan koko kansantaloutemme
etu. Meidän pitää tuoda esille, että mahdollisella osaamispääoman leikkaamisella yhteiskunta syö kohtalokkaasti omaa
tulevaisuuttaan.
Veikko Ollila
päätoimittaja, johtaja
ALVAR
Sisällysluettelo
4
Aikalisä paikallaan Nokia timeout-koulutukset
8
Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan
11
Porukalla talkoissa
14
Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen
erikoisammattitutkinnolla
16
Raskaskalustomekaanikko työllistyy
20
Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta – teoriasta osaksi arkirutiineja
24
Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikön tarina
26
Pätevä henkilökohtaistaminen antaa parhaan tuloksen
29
Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä
30
Työnjohtokoulutuskokeilusta lisäarvoa työuralle
32
Tavoitteena parempi työelämä – ohjausta työpaikoille
35
Nayttotutkinnot.fi portaali uudistunut
37
Pallen vikinä: Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini)
38
Hyvä tietää
Julkaisija
Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa
näyttötutkintotoiminnasta ja
ammatillisen aikuiskoulutukseen
liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista.
Päätoimittaja
Veikko Ollila
Toimitussihteeri
Satu Henttinen
Toimitus
Veijo Kykkänen
Jouni Kyllönen
Ulkoasu ja taitto
Marko Kivistö
Paino
Scanweb Oy
Painosmäärä
20.000 kpl
Ilmoitusmyynti
Suoramarkkinointi Mega Oy
Osoitteenmuutokset ja tilaukset
[email protected]
Yhteystiedot
ALVAR
Jälsitie 3, 00410 Helsinki
puh. (09) 5307 708
www.lahdeliikkeelle.info
www.alvar.fi
Lehti ilmestyy kaksi
kertaa vuodessa.
ISSN 1795-066X (painettu)
ISSN 1795-0678 (netti)
Lähde liikkeelle | kevät 2013
3
Teksti: rehtori Tommi Forss, Turun Aikuiskoulutuskeskus
Aikalisä paikallaan
NOKIA TimeOut-koulutukset
Viime aikoina tiedotusvälineissä on vilissyt monelle vierailta tuntuvia käsitteitä rakennemuutos, maailmantalouden ongelmat, rahoituskriisi, globalisoituminen ja sopeuttaminen. Nämä sanat ovat kuitenkin vaikuttaneet tuhansien suomalaisten perheiden arkeen eri puolilla maatamme. Viime vuoden aikana saimme kuulla, että moni suuri työnantaja vähentää henkilöstöään kymmenillä,
sadoilla tai jopa tuhansilla.
E
räs näistä työnantajista oli matkapuhelinjätti Nokia, joka vähensi
henkilöstöään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2012 aikana. Tiedotusvälineet uutisoivat seuraavasti: Nokian
Salon tehtaalta katoaa yli tuhat työpaikkaa (Helsingin Sanomat 8.2.2012) ja Nokia päätti Salon tehtaan yt-neuvottelut
– 780 lähtee (Talouselämä 27.7.2012).
Näiden uutisten taustalla olevien toimien
vaikutukset tuntuivat erityisesti Salossa,
mutta myös muualla Varsinais-Suomen
työssäkäyntialueella.
Koko koulutuskokonaisuuden
keskeisenä perusperiaatteena,
on löytää irtisanotulle henkilölle
selkeä suunta irtisanomisen
jälkeisessä ajassa.
Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin
maassamme, on historiapohjaista kokemusta rakennemuutoksen aiheuttamista
vaikutuksista. Irtisanomiset ja lomautukset ovat seuranneet aina rakennemuutoksen jälkiaallossa. Esimerkkeinä tästä
Varsinais-Suomen kannalta erityisen
merkityksekkäät Finluxin televisiotehtaan
4
Lähde liikkeelle | kevät 2013
ja Leafin makeistehtaan sulkemiset vuosituhannenvaihteen molemmin puolin.
Myös Turun telakan ajoittaiset hankaluudet markkinoilla ovat luoneet varjoja
alueen työllisyyden ylle. Suuren risteilyaluksen tilauksen lipuminen Ranskaan
asettaa telakan työtilanteen jälleen erittäin hankalaan ja haastavaan asemaan.
Suomalaisessa työvoimapolitiikassa on
turvauduttu pitkään koulutukseen osana irtisanottujen ja lomautettujen henkilöiden uudelleentyöllistämistä. Vuoden
2012 aikana järjestettiin kahdessa erässä
muutoskoulutuksena toteutettu TimeOut
-koulutuskokonaisuus osana toimia, joilla
varmistetaan Nokialta irtisanottujen henkilöiden työllistyminen, kouluttautuminen
tai muiden jatkosuunnitelmien tekeminen. Koulutuskokonaisuuden kannalta
tärkein toimija koko ketjussa oli Nokian
Bridge-ohjelma.
Toimijoiden esittely
Nokia on perustanut Nokia Bridge-keskukset toimipisteisiinsä, joissa henkilöstövähennyksiä tehtiin. Näiden keskusten
tehtävänä on yhdessä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa tukea
henkilöstövähennysten kohteeksi joutuvia työntekijöitä uuden suunnan ja uusien
vaihtoehtojen löytymisessä. Bridge-ohjelma on osa Nokian yhteiskuntavastuuohjelmaa, joka tarjoaa vaihtoehtona irtisanottavalle henkilölle, mm. apua uuden
tehtävän löytämiseksi Nokian sisältä tai
ulkoa, tukea yrittäjyyteen ja apua uusiin
urapolkuihin.
Salon Bridge-keskus toimi TimeOut
koulutushankkeenkäynnistäjänä, keskeisimpänä koordinaattorina, koulutuksen
sisällön määrittäjänä ja koulutuskumppanien valitsijana. Lisäksi Bridge-keskuksella oli keskeinen rooli koulutusten
markkinoinnissa, henkilökunnan ohjaamisessa ja jopa koulutustilojen järjestämisessä.
Varsinais-Suomen ELY toimi koulutushankkeessa Bridge-keskuksen kanssa
yhteistyössä aivan koulutushankkeen
alusta alkaen. ELY:n roolina oli toimia
koulutuksen rahoittajana ja suunnittelijana yhdessä Nokian kanssa. Koulutuskokonaisuus rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Katse tulevaisuuteen
-rakennemuutoshankkeen mahdollistamalla rahoituksella.
  Kouluttajina TimeOut-koulutuksissa
Ryhmiin osallistuneet henkilöt
olivat äärettömän motivoituneita ja positiivisella mielellä
mukana hankalasta tilanteesta
huolimatta.
toimivat Työmaa Oy Salossa ja Turun
Aikuiskoulutuskeskus Turussa. Konsulttitoimisto Työmaa Oy on 1996 perustettu
henkilöstöpalveluja tuottava yritys, joka
on erikoistunut valmentamaan henkilöitä
uusille urille sekä toteuttamaan rekrytointiprosesseja useille eri alojen yrityksille.
Turun Aikuiskoulutuskeskus on Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutuskes-
Kuvassa oikealta vasemmalle
Martti Rantala, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Harri Seikola, toimitusjohtaja, Turun Aikuiskoulutussäätiö
Tommi Forss, rehtori, Turun Aikuiskoulutuskeskus.
(Kuva Lauri Holsti)
kus. Turun Aikuiskoulutuskeskuksella
on kattava kokemus rakennemuutoksen
aiheuttamista koulutuspaineista usean
vuosikymmenen ja usean eri toimialan
kattavalla kokemuksella
Koulutusten ympärille rakennettiin kattava tukiverkosto sekä Saloon että Turkuun. Mukana olivat lisäksi mm. paikalliset TE- toimistot ja työterveydenhuolto. Tällä varmistettiin se, että irtisanottu
koulutukseen osallistuja sai tiedon siitä,
mistä saa apua uudessa ja vieraassa tilanteessa.
Koulutuksen sisältö ja aikataulutus
Koulutuskokonaisuuden alkuvaiheessa
kaikille toimijoille oli epäselvää, kuinka
moni irtisanottavista nokialaisista tarttuu
työnantajan tarjoamaan vapaaehtoiseen
koulutusvaihtoehtoon. Onnistunut tiedottaminen, markkinointi, luottamusmiesyhteistyö ja Nokia Bridgen aktiivinen ote
koulutusasioihin varmisti sen, että suurin
osa viime vuoden aikana irtisanotuista
osallistui koulutuksiin. Nokialaisille täysin
räätälöityjä koulutusryhmiä toteutettiin
Salossa 63 ja Turussa 17. Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän moti-
Lähde liikkeelle | kevät 2013
5
(Kuva Taru Lehtonen)
voituneita ja positiivisella mielellä mukana
hankalasta tilanteesta huolimatta. Ryhmissä keskeyttämisaste muusta syystä kuin työllistymisestä, opiskelupaikan
vastaan ottamisesta tai yritystoiminnan
aloittamisesta oli todella harvinaista.
 Koulutuksen onnistumisen kannalta
oli keskeistä koulutusten tarkasti räätälöidyn sisällön lisäksi tasalaatuisuuden
ylläpitäminen. Haastetta tähän toi erityisesti se, että koulutuksia järjesti kaksi
eri koulutusorganisaatiota kahdella eri
paikkakunnalla. Yhdessä toteutettu koulutuksen sisällön suunnittelu, yhteinen
kouluttajakoulutus ja jatkuva koulutuksen laadun seuranta varmistivat sen, että
koulutuksista saatiin sekä sisällöllisesti
että laadullisesti mahdollisimman tasalaatuisia. Osaavat koulutuspalvelun ostajat varmistivat, että oikea koulutussisältö
oli palveluntuottajien mielissä kirkkaana
heti koulutuskokonaisuuden alusta alkaen.
Ensimmäiset TimeOut- koulutukset alkoivat 10.4.2012 ja viimeiset päättyivät
12.10.2012. Tähän väliin mahtui yhteensä kahdeksankymmentä kattavaa koulutusrupeamaa. Tiivis aikataulutus ja kesän
6
Lähde liikkeelle | kevät 2013
aikana eteen tulleiden uusien irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso
edellyttivät kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua
ja yhteistyötä. Ensimmäisistä neuvotteluista kului vajaat puolitoista kuukautta
ensimmäisen toteutuksen alkuun. Tähän
väliin sijoittui suuri määrä suunnittelua,
markkinointia ja tilajärjestelyjä. Suunnitelmissa oli myös koulutusten järjestäminen kahdessa vuorossa, mikäli kaikki
irtisanottavat olisivat halunneet osallistua
koulutukseen.
Nokia TimeOut- muutosvalmennuksessa piti huomioida useita eri tekijöitä, kun
koulutuksen sisältöä ja koulutusryhmien
erityispiirteitä otettiin huomioon. Tärkeitä
huomioitavia seikkoja olivat mm. se, että
irtisanottavista monella on ollut pitkä työsuhde Nokiaan ja se, että todella monelle
Nokia on ollut ainoa työsuhde. Huomioitavaa oli myös, että suurella osalla irtisanotuista ei juuri ollut omakohtaista näkemystä nykyaikaisista työmarkkinoista
eikä kokemusta työnhausta ja työnhaun
dokumenteista. Osaamiskapeikkoja löytyi myös atk-osaamisessa ja Internetin
käytössä osana työnhakua.
Koulutuksen sisällön määritys onnistui
alusta alkaen erittäin hyvin, runko pysyi
lähes ennallaan ensimmäisestä koulutusryhmästä viimeiseen asti. Sisällön tiivis tahti ja suunnitelmallinen eteneminen
takasivat valmennettavien mielenkiinnon
säilymisen ja keskeyttämisen vähäisyyden kaikissa ryhmissä. Erityinen kiitos
koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta,
tiukan aikataulun aiheuttamista hankaluuksista huolimatta kuuluu koulutusorganisaatioiden kouluttajakunnalle ja
Varsinais-Suomen ELY -keskuksen henkilöstölle.
Irtisanomisten vuoksi järjestetty
uusi koulutusjakso edellytti kaikilta
osallisilta nopeutta, sitoutumista,
tarkkaa ennakkosuunnittelua
ja yhteistyötä.
TimeOut- koulutukset olivat kaikille
osallistujatahoille ennätyksellisen suuri
ja haastava ponnistus. Koulutuskokonaisuus onnistui todella hyvin sekä vaikuttavuuden kannalta että palautteiden
perusteella, vaikka aikataulu oli kireä ja
Koulutuksen sisältö oli pääpiirteissään seuraava:
1. Tavoitteet ja odotukset, toiveet ja vahvuudet
2. Oman osaamisen kartoittaminen
3. Työmarkkinat tänä päivänä – työhallinnon palvelut
4. Työnhaun asiakirjat – sähköinen työnhaku, uudet
    työnhakumenetelmät
5. Itsensä markkinointi
6.Tietotekniikka
7.Yrittäjyys
8. Koulutusmarkkinat – aikuisopiskelun vaihtoehdot
9. Henkilökohtainen jatkosuunnitelma – aikalisän jälkeen     eteenpäin
valmennettavien määrä oli suuri. Haastetta lisäsi se tosiasia, ettei osallisilla ollut alussa tarkkaa tietoa kokonaisuuden
laajuudesta. Palautekeskiarvo oli molemmilla koulutuspaikkakunnilla yli 4, asteikolla 1-5. Huolellinen suunnittelu ja tiivis
yhteistyö, erittäin motivoituneet valmennettavat ja Nokia Bridgen sekä VarsinaisSuomen ELY- keskuksen jatkuvat tuki ja
laadunvarmistus takasivat hyvät tulokset.
Jatkosuunnitelmat
Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä tavoitteena, samoin kuin Nokia
Bridge-ohjelman perusperiaatteena,
on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä
suunta irtisanomisenjälkeisessä ajassa.
Nokian sisäisten ja ulkopuolisten työtehtävien kartoittamisen lisäksi Nokia tarjosi Bridge-ohjelman palveluiden lisäksi
kattavan koulutuskokonaisuuden, jonka
aikana jokaiselle irtisanotulle laadittiin hänen osaamisensa ja toiveidensa mukainen henkilökohtainen jatkosuunnitelma.
Suunnitelmat laadittiin konkreettiseen
muotoon ja suunnitelmien toteuttamiseksi kerättiin yhdessä tietoa eri vaihto-
ehdoista niin työllistymisen, yrittäjyyden
kuin aikuiskoulutuksenkin parista.
Euroopan globalisaatiorahaston (EGR)
turvin Varsinais-Suomen ELY-keskus
on voinut hankkia työvoimakoulutusta
rakennemuutoksen vuoksi työnsä menettäneille henkilöille. Kyseisen rahaston
tehtävänä on auttaa maailmankaupan
muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömäksi
jääneitä henkilöitä työllistymään ja hankkimaan uusia taitoja. Koulutusta on hankittu ammattitaitoa lisäävänä, jatko- ja
täydennyskoulutuksena ja uudelleen
koulutuksena erityisesti hoiva- ja tekniikan aloilta.
TimeOut- koulutusten kaltaiset koulutuskokonaisuudet ja koulutusta seuraavat työvoimapoliittiset koulutuskokonaisuudet vahvistavat irtisanottavien
henkilöiden osaamista ja kirkastavat tulevaisuudennäkymiä. Aikalisän jälkeen
on helpompi suunnata eteenpäin työelämässä. l
Sisulla eteenpäin
Sisulla eteenpäin – koulutuksia toteutettu Leafin Auran
tehtaan sulkemisen johdosta
työttömiksi jääneille. Koulutuksen sisältö TimeOut-koulutusten kaltainen, kuitenkin
niin, että atk-valmennusta
on tarjottu sitä tarvitseville
ennen varsinaista muutosvalmennusta. Näin on kyetty
varmistamaan atk-osaamisen
taso sähköistä työnhakua
ja työnhakudokumenttien
laatimista ajatellen.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
7
Teksti: asiakasviestinnän päällikkö Eeva Taro, Lemminkäinen Oyj
Kuvat: Lemminkäinen Oyj
Lemminkäinen
kannustaa
kouluttautumaan
Vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työpaikaksi valittu Lemminkäinen panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen
määrätietoisesti kaikissa ammattiryhmissä.
A
mmattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry palkitsi Lemminkäinen Talo Oy:n vuoden 2012
koulutusmyönteisimpänä työyhteisönä.
Palkinto on tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä panostuksesta henkilöstön kouluttamiseen ja työhyvinvointiin.
   ”Koulutamme henkilöstöämme systemaattisesti, ja se näkyy myönteisellä
tavalla urakehityksessä. Motivoitunut,
osaava henkilöstö on luonnollisesti myös
työnantajan etu”, sanoo työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Lemminkäiseltä.
Monta syytä kouluttautua
Koulutusmyönteinen työnantaja kannus-
taa henkilöstöään kehittämään aktiivisesti osaamistaan. Työntekijät hakeutuvat
täydennyskoulutukseen Lemminkäisellä
pääsääntöisesti omasta aloitteestaan.
Kimmokkeita kouluttautumiseen on
monia. Työntekijä voi kokea tarpeelliseksi päivittää osaamistaan tai haluaa
hankkia itselleen kokonaan uusia taitoja.
Kouluttautumisen taustalla voi olla myös
halu hankkia työtehtäviin liittyvä virallinen
tutkinto, jos sellainen on jäänyt suorittamatta. Joskus motivaation lähteenä ovat
kesken jääneet opinnot, jotka halutaan
saattaa päätökseen. Valmis tutkinto
avaa ovia uusiin työtehtäviin ja vaikuttaa
myönteisesti myös palkitsemiseen.
Motivoitunut, osaava
henkilöstö on luonnollisesti
myös työnantajan etu.
Lemminkäisellä työntekijän opiskeluhalukkuutta tuetaan aktiivisesti ja asiat pyritään järjestämään niin, että opiskelun
ja työnteon yhdistäminen sujuu mahdollisimman jouhevasti. Useita tutkintoja
pystyykin suorittamaan luontevasti oman
työn ohessa.
Osaamiskartoitus määrittää
koulutustarpeen
Jotta täydennyskoulutus hyödyttäisi parhaiten sekä työntekijää että työnantajaa,
on tärkeää, että osaamisen kehittäminen
on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja
Työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen.
8
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Rakennussiivoojana Viktoria Konovalova.
ajankohtaista.
”Teemme työntekijöillemme osaamiskartoituksen noin 3 - 4 vuoden välein. Kartoituksen perusteella suunnittelemme henkilöstölle parhaiten soveltuvan koulutuksen”,
Lahtinen kuvailee.
Eri ammattiryhmille järjestetään jatkuvasti kohdennettuja koulutuksia, ammattitutkintoja ja pätevyyskoulutuksia. Koska
Lemminkäisen henkilöstöstä suurin osa
työskentelee työmailla ja projekteissa, ovat
ammatti- ja erikoisammattitutkinnot RAT,
RET ja RTJ yleisimpiä suoritettavia tutkintoja, yksittäisten täydennyskoulutusosioiden
lisäksi.
Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten
kanssa
Lemminkäinen on jo vuosien ajan tehnyt
tiivistä yhteistyötä useiden oppilaitosten ja
ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhtiöllä on
koulujen kanssa eritasoisia yhteistyösopimuksia sekä edustajia koulujen neuvottelukunnissa.
 Talonrakentamisen puolella yhteistyötä
tehdään erityisesti Keudan, Varian ja Stadin
ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuksessa keskeisimpiä yhteistyöoppilaitoksia ovat
TTS Koulutus, Siikaranta-Opisto ja AEL.
 Eero Lahtinen on työskennellyt talonrakentamiseen liittyvien koulutusasioiden
parissa jo 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä
Varian ja Keudan neuvottelukunnissa sekä
talonrakentamisen edustajana Heltechissä
ja Omniassa.
 ”Aktiivisen yhteistyön avulla koulutusten
järjestäjille välitetään ajankohtaista tietoa
alan toiminnan arjesta, jolloin koulutussisällöt saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän tarpeita. Yhteistyöllä
olemme pystyneet kehittämään useiden
oppilaitosten opetuskäytäntöjä ja parantamaan tällä tavoin opiskelijoiden työelämän
valmiuksia”, Lahtinen kertoo.
Oppia työtä tekemällä
Lemminkäisen talonrakentamisen toimialalla työntekijöiden täydennyskoulutus suun-
tautuu joko perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon.
 Rakennussiivoojana työskentelevä Viktoria Konovalova suorittaa parhaillaan
oppisopimuksella talonrakentamisen perustutkintoa, joka hänen on määrä saada
päätökseen ensi kesänä.
 ”Kiinnostuin talonrakentamisen perustutkinnosta, koska ajattelin, että työtehtävien
laajentaminen olisi mukavaa. Esimieheni
tuki ajatustani tutkinnon suorittamisesta, ja
sain aloittaa toivomani opinnot oppisopimuksella”, kertoo Konovalova.
Työhyvinvointi on
osa päivittäistä
esimiestyötä.
Oppisopimuskoulutus on joustava koulutusmuoto, joka soveltuu erityisesti niille,
jotka ovat halukkaita oppimaan työtä tekemällä. Tutkinnoissa vaaditut tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikalla, jolloin työn ja
opintojen yhteensovittaminen on helppoa.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
9
Viktoria Konovalova on tyytyväinen koulutukseensa ja kertoo jo päässeensä käsiksi moniin uudenlaisiin työtehtäviin.
  ”Opiskelu työnteon ohessa sujuu hyvin.
Luen joka ilta vähän, jotta asiat pysyvät
hyvin mielessä”, kuvailee Konovalova.
Osaamistarpeet tunnistettava
Työhyvinvointi, johon osaamisen kehittäminen vahvasti nivoutuu, lähtee hyvästä
johtamisesta. Lemminkäisellä lähdetään
siitä, että työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä.
  ”Menestyvä yritys tarvitsee tekijöikseen
osaavan, hyvinvoivan, työkykyisen ja
tuottavan henkilöstön. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttautumisen tukeminen
on prosessi, joka ei koskaan valmistu.
Tehostamme jatkuvasti toimintaamme
ja panostamme yhä tarkemmin työntekijöidemme osaamistarpeiden tunnistamiseen”, toteaa Lahtinen. l
10
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Teksti: rehtori Petra Tolonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos, Aikuisopisto
Porukalla talkoissa
Kajaanin UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkimaininkeja on käsitelty useassa eri yhteyksissä ja erilaisin raportein. Yhä
edelleen nousee kysymyksiä, mitä tehtiin Kainuussa toisin kuin muualla, sillä tilanne oli jo vuoden tehtaan lakkauttamisen jälkeen
parempi kuin monilla muilla vastaavilla paikkakunnilla vastaavissa tapauksissa.
P
aperitehtaan konsernin johto teki
marraskuun alussa 2008 päätöksen Kajaanin paperitehtaan
lopettamisesta ja viimeiset koneet tehtaalla hiljenivät 21.12.2008. Irtisanomislapun saaminen ja tehtaan lopettaminen
oli henkisesti raskas isku työntekijöille.
Tukitoimet käyntiin välittömästi
Tehtaan lakkauttamiseen liittyi poikkeuksellisen paljon tukitoimia, jotka jatkuivat vuoden 2010 loppuun saakka. Osa
toimista kohdistui suoraan irtisanottujen
auttamiseen mm. luomalla korvaavia
työpaikkoja, tukemalla uutta yritystoimintaa sekä järjestämällä koulutusmahdollisuuksia.
Kainuussa ratkaisevaa oli UPM:n oma
jälkihoitotyö, samoin kuin eri yhteisöjen
välinen hyvä yhteistyö ja henkilökohtaiset suhteet. Työnantajan tavoitteena oli
löytää mahdollisimman paljon vaihtoehtoisia työpaikkoja ja sitä kautta tukea irtisanottujen työllistymistä.
Paperitehtaan lakkauttaminen
sai kaikki tahot toimimaan
nopeasti ja yhdistämään kaikki
olevat voimavarat ja resurssit.
Kun tieto tehtaan lakkauttamisesta tuli
julki, käynnistettiin välittömästi eri yhteistyötahoista kootut ryhmät: kriisiryhmä,
rakennemuutosryhmä ja koulutuksen
suunnitteluryhmä. Kainuun ammattiopisto (KAO) oli alusta alkaen mukana koulutuksen suunnitteluryhmässä. KAO myös
toteutti suuren osan koulutuksista, joissa
entiset työntekijät kouluttautuivat uuteen
ammattiin, kuten esimerkiksi kairaajaksi,
koneistajaksi, yhdistelmäajoneuvokuljet-
tajaksi, talonrakennusalalle, hierojaksi,
lähihoitajaksi, sähköasentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, linja-autokorikorjaajaksi,
maarakennuskoneenkuljettajaksi, lähihoitajaksi, rakennusmittaajaksi, tekstiilihuoltajaksi, puutarhuriksi ja maarakennus- ja toimistoalalle. Tehtaalta
irtisanotuista uudelleen kouluttautui kaiken kaikkiaan 166 henkilöä eli hieman yli
30 prosenttia.
 Paperitehtaan loppumisen vaikutuksia lievensi myös se, että vuosina
2008 - 2010 Kainuuseen syntyi yhteensä
yli 500 uutta työpaikkaa, muun muassa
Talvivaaraan, SOK Palveluässään, Suomi-Soffalle ja Renforsin Rantaan uusien
yritysten myötä.
Renforsin rantaan, entisen paperitehtaan alueelle ja sen tiloihin rakentui ilmeeltään yhtenäinen ja dynaaminen
yritysympäristö, jossa toimii nykyisin
kaksikymmentäyhdeksän yritystä. Myös
Kainuun ammattiopistolla on koulutustilat Renforsin rannassa. Tiloissa koulutetaan ammattilaisia kaivosalalle.
Tietoa koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksista
Ensimmäinen koulutusinfo UPM:n työntekijöille järjestettiin 10.12.2008. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Kainuun
ammattiopisto. Pidetyssä infotilaisuudessa työntekijöiltä tuli toive sellaisen
tapahtuman järjestämisestä, jossa he
saisivat tietoa yrityksistä ja yrittäjyydestä.
Samalla työntekijät toivoivat saavansa
tietoa, mitä vaatimuksia työnantajilla on
osaamisen suhteen, jotta jatkossa osattaisiin suunnata kouluttautumista tämän
mukaan.
Työntekijöiden toiveita kuultiin ja rekrytointi- ja koulutustapahtuma järjestettiin
Rehtori Petra Tolonen.
jo 14.1.2009, vain reilu kaksi kuukautta
lakkauttamispäätöksestä. KAO vastasi
tapahtuman järjestämisestä.
Entisen paperitehtaan
alueelle rakentui yhtenäinen
ja dynaaminen yritysympäristö.
Rekrytointi- ja koulutusmessuilla KAO
halusi vahvistaa henkilöstön uskoa tulevaisuuteen. Tapahtuman suunnitteluryhmään kuuluivat Kainuun ammattiopiston
lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu,
UPM-Kymmene Oy, Länsi-Kainuun TEtoimisto, Kainuun Yrittäjät ry ja Kajaanin
kaupunki.
Rekrytointi- ja koulutustapahtuman koulutusinfon suunnittelun apuna käytettiin
etukäteen saatuja profiileja eri koulutustaustan omaavista työntekijöistä.
Suunnitteluryhmän kanssa yhteistyönä laadittiin profiilit kolmesta eri työntekijätyypistä: ilman ammattikoulutusta
olevasta, ammattikoulun käyneestä ja
teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun käyneestä. Lisäksi pohdittiin ti-
Lähde liikkeelle | kevät 2013
11
Pentti Karjalaisen mielestä opiskelun aloitus oli haasteellista.
(Kuva Ia Samoil)
12
Lähde liikkeelle | kevät 2013
lanteita, joissa käytettävissä olisi Kelalta
saatavat opintososiaaliset edut. Profiilien perusteella rakennettiin vaihtoehtoiset koulutus- ja työllistymispolut.
Lamaannuksen vaihetta ei
edes ehtinyt tulla ja kaikki
tehdyt toimenpiteet olivat
ratkaisukeskeisiä.
Tapahtumassa työttömäksi jääville henkilöille informoitiin räätälöidyistä henkilökohtaisista oppimispoluista, joissa
otettiin huomioon heidän aikaisempi
koulutuksensa ja työkokemuksensa.
Tilaisuudessa myös työnantajat saivat
informaatiota Kainuun ammattiopiston
aikuiskoulutuksen järjestämistä koulutusmahdollisuuksista, esim. oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi Kelan ja työttömyyskassan edustajat olivat paikalla
kertomassa opintososiaalisista eduista.
UPM:n lakkauttaminen oli suuri isku
koko Kainuulle ja erityisesti Kajaanille. Se
kosketti välillisesti kaikkia ja oli jokaisen
kahvipöytäkeskustelun aiheena. Eniten
tilanne kosketti irtisanottuja ja heidän läheisiään.
Tilanne sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki ne voimavarat ja resurssit, jotka olivat käytettävissä
yhteisen asian eteen. Jälkihoidon onnistumiseen vaikutti olennaisesti se, että
lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt
tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat
ratkaisukeskeisiä. Kaiken onnistumisen
takana oli hyvä, valmiiksi luotu yhteistyöverkosto, vakiintuneet toimintatavat ja
henkilösuhteet. l
Paperinteosta
lastenhoitoon
teksti: markkinointisuunnittelija Sirpa
Rantonen, Kainuun ammattiopisto
-liikelaitos
Yksi irtisanoituista työntekijöistä oli
Pentti Karjalainen. Nykyisin tämä entinen paperimies työskentelee lähihoitajana Karusellin päiväkodissa, Kajaanin
kaupungin palveluksessa.
54-vuotias Pentti Karjalainen opiskeli
Kainuun ammattiopistossa lähihoitajaksi. Hänen kanssaan samassa ryhmässä
opiskeli 23 opiskelijaa, joista UPM:läisiä
oli 15. Koulutuksessa Karjalaisen suuntautumisvaihtoehtona oli lasten ja nuorten hoito- ja huolenpito. Koulutus alkoi
huhtikuussa 2009 työvoimakoulutuksena. Karjalainen valmistui marraskuun
lopussa 2010.
Näin Pentti kuvailee nykyistä elämäänsä:
– Päivittäinen töihin lähtö on kivaa, kun
tietää että siellä odottaa mahtava työyhteisö. Työn paras puoli on siinä, kun
mikään päivä ei ole samanlainen. Lapset keksivät aina jotain uutta ja hauskaa.
Nukkumatti-ryhmässä, jossa työskentelen, lapset ovat 2-4 -vuotiaita.
Karjalaisen alavalintaan vaikuttivat myös
työskentely tehdaspalokunnassa ja varusmiesaikana lääkintämiehenä.
– Toisten auttaminen hädässä oli tuttua.
Koin hoitoalan mieluisaksi, joten hakeuduin opiskelemaan lähihoitajaksi.
Karjalaisella oli takanaan noin 15 vuoden
työura paperimassanvalmistuksessa.
– En ikävöi takaisin tehdastöihin. Elämää
on muuallakin kuin jossain kuumassa ja
meluisessa tehtaassa. Varhaiskasvatus
on mielestäni erittäin tärkeää ja minulle
mielekästä työtä. Moni kaveri on sanonut, että olen tehnyt rajun muutoksen,
paperinteosta lastenhoitoon.
Alkuhaasteista antoisaan
opiskeluaikaan
Startti uudelle uralle
Tiedon tehtaan lakkauttamispäätöksestä
Karjalainen sai työkaverilta lomalla ollessaan.
– Tehtaan lopettamisesta oli puhuttu pitkään. Tieto jotenkin huojensi mieltä, koska niin sanotussa ”löysässä hirressä oli
roikuttu jo kauan”.
Työporukassa virisi monia keskusteluja
jatkosta. Moni haki uutta työpaikkaa ja toiset taas tutkivat eri koulutusvaihtoehtoja.
Entinen paperimies
työskentelee nykyisin
lähihoitajana.
– Itselläni oli työelämää vielä monta vuotta edessäpäin. Siksi päätin kouluttautua
uudelle alalle.
Karjalainen kiittelee työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ammatinvalinnan alkumetreillä.
– Sain hyviä neuvoja ja opastusta työvoimatoimistosta ja erityiskiitokset siitä
Kimmo Niemiselle Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston Kajaanin toimipisteelle.
Alavalinta selvisi.
Pentti Karjalainen koki opiskelun aloituksen haasteelliseksi.
– Suurin haaste oli varmaan se, kun edellisistä opinnoista oli kulunut aikaa. Koulumaailma oli muuttunut todella paljon: oli
tietokoneet, uudenlaiset opiskeluvälineet
ja tavat.
– Koin myös haasteena hoitoalan pääsykokeen ja psykologin haastattelun. Olin
hieman epävarma sopivuudestani hoitoalalle. Loistavasti menneen pääsykokeen
jälkeen sain huomata, että minusta on
vielä johonkin, ja vieläpä hoitoalalle.
Vajaan kahden vuoden opintoihin kuului
teoria- ja työharjoittelujaksoja eri työpaikoissa.
– Harjoittelujaksoilla opin paljon ja sain
pohjaa erikoistumista varten. Tällä elämänkokemuksella voi asioita kyseenalaista ja herätellä niistä keskustelua. Aikuisena opiskelu oli mielestäni antoisaa
ja hauskaakin, sillä samassa ryhmässä
oli opiskelijoina myös entisiä työkavereita
paperitehtaalta. l
Lähde liikkeelle | kevät 2013
13
Teksti ja kuva: Arja Kiiskinen
Kimmo täydensi
johtamisosaamistaan
johtamisen
erikoisammattitutkinnolla
”Johtamisen erikoisammattitutkinto avasi silmäni itsensä kehittämiseen kokonaisvaltaisesti siinä mielessä, että kannattaa hankkia näkemystä ja koulutusta
oman työn sisältöön mahdollisimman
laajalti. Oma organisaatio ei välttämättä
itse tunnista, missä voisimme olla vielä parempia. Muualta hankittu koulutus
edesauttaa näiden asioiden huomaamista”, Kimmo toteaa.
14
antoisia. Koulutuksessa mukana ollut
esimiesryhmä koostui erilaisista työyhteisöistä sekä julkishallinnosta että yksityiseltä puolelta.
Miksi keksiä pyörää
uudelleen, jos se on jo
keksitty jossain muussa
organisaatiossa
hyvillä tuloksilla?
35-vuotias Kimmo Wetterstrand on
toiminut poliisina vuodesta 1999 sekä
järjestyspoliisin että rikospoliisin tehtävissä. Yliopisto-opintoihin hän hakeutui 2000 ja valmistui hallintotieteiden
maisteriksi 2005. Sen jälkeen hän jatkoi
työurallaan esimiehenä komisarion ja rikoskomisarion tehtävissä sekä paikallispoliisin että keskusrikospoliisin palveluksessa. Kimmo on työskennellyt Poliisissa
myös kansainvälisissä tehtävissä vuosina 2003–2004 monikansallisen tutkintaosaston johtajana Kosovossa.
”Know-how vaihtoi omistajaa ja samalla
pystyi peilaamaan omaa johtamistaan
ja työyhteisöä muihin”, Kimmo toteaa lähipäivistä. Erilaisten työyhteisöjen
osaaminen toi Kimmon mielestä kehittämisajatuksia omaan työhön. Myös
aikuisopiston opettajat antoivat hyviä
johtamisen malleja. ”Johtamisen erikoisammattitutkinnossa tehdään töitä erityisesti itselle ja samalla henkilökohtaista
pyhiinvaellusta omaan johtamiseen”,
Kimmo tiivistää.
Johtamiskoulutusta Kimmo on opiskellut aiemmin poliisiorganisaation omissa
koulutuksissa. Kimmoa alkoi kuitenkin
kiinnostaa, millaista johtamiskoulutusta
löytyy oman organisaation ulkopuolelta.
Hän kartoitti eri vaihtoehtoja ja kiinnostui
Pohjois-Karjalan aikuisopiston järjestämästä johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Kimmo on tyytyväinen valintaansa. Koulutuksen lähipäivät olivat hänestä
”Johtamisen erikoisammattitutkinto on
edistänyt työtäni siten, että olen voinut
hyödyntää tutkintoon valmistavassa
koulutuksessa näkemääni ja kokemaani
konkreettisesti omassa työssäni. Tutkinnon kautta sain hyviä näkökulmia
esimiestoiminnan kehittämiseen omassa organisaatiossani, koska sain kuulla
opiskelijakollegoiltani hyviä käytäntöjä
esimiestyöstä muissa työyhteisöissä.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Kimmo Wetterstrand.
Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on
jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla?”, hän jatkaa.
Kimmon mukaan tutkinnolla on ollut suora vaikutus omaan organisaatioon siinä
mielessä, että johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen liittyvä kehittämistyö otettiin käyttöön sellaisenaan organisaatiossa. ”Tein kehittämistyöni poliisilaitoksen varajohtajien työprosesseista
ja niiden kehittämisestä”, Kimmo kertoo.
Kimmon nykyinen työ on haastavaa, ja
siinä on paljon vastuuta. Hän tekee välillä kentällä poliisityötä, mutta toimii myös
henkilöstö- ja taloushallinnollisissa johtamistehtävissä. Hän on toiminut johtamisen kenttäkouluttajana vuodesta 2008.
Tulevaisuudessa Kimmo hakee lisää
haasteita työhönsä omasta organisaatiostaan. ”8000 henkeä työllistävän organisaation sisällä voi vaihtaa ammattia
ammatin sisällä”. Myös kansainväliset
tehtävät kiinnostavat Kimmoa jatkossa.l
Lukijakilpailu 1 / 2013
Lehden 2 / 2012 lukijakilpailun kiinnostavimmiksi jutuiksi lukijat äänestivät
artikkelit: Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta,
Ammattitutkinnolla on vaikuttavuutta työelämässä, Osaamiskapeikkojen
tunnistaminen korostuu kilpailukyvyn ylläpitämisessä, Suorittaminen ei enää
riitä ja Lähihoitajia tarvitaan.
Vastanneiden kesken arvottiin palkinto, joka sisälsi repun ja sateenvarjon.
Lukijakilpailun palkinnon voitti Erja Voutilainen Ylivieskasta. Paljon onnea
voittajalle ja kiitos kaikille lukijakilpailuun osallistuneille!
Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista!
Kerro mielipiteesi, mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Halutessasi voit perustella, miksi valitsit
juuri kyseisen jutun. Vastaamalla osallistut kevään 2013 lehden lukijakilpailuun, jossa kaikkien mielipiteidensä lähettäneiden kesken arvotaan kävelysauvat.
Lähetä vastauksesi 31.5.2013 mennessä osoitteessa www.lahdeliikkeelle.info.
Voit antaa internetissä myös palautetta lehdestä.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
15
Teksti ja kuvat: Marja Koivunen
Raskaskalustomekaanikko
työllistyy
Kouvolan Veho Truck Servicen raskaskalustomekaanikoista yli puolet on tullut Kouvolan
Aikuiskoulutuskeskuksen kautta.
K
ouvolan Aikuiskeskuksen ajoneuvo- ja logistiikkaosaston osastonjohtaja Jussi Sireeni kertoo
että raskaskalustomekaanikkokoulutuksen kunnolla läpi suorittaneet työllistyvät
kaikki. Jos näin ei käy, on syytä katsoa
peiliin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla
alan osaajista on huutava pula.
Koulutukseen haluava täyttää ensin
hakemuksen. Siitä yleensä selviää onko
hakijasta raskaskalustopuolelle. Alalle
vaaditaan teknisen alan kokemusta nimenomaan kone- ja ajoneuvoasennuksesta. Usein opiskelija, jolla ei ole alan
kokemusta, mutta joka haluaa raskaan
kaluston puolelle, otetaan ensin henkilöautopuolelle hankkimaan perustiedot
ja -taidot. Kun nämä on saavutettu, voidaan siirtyä raskaalle puolelle.
Mikäli tutkintotoimikunnan edellyttämää
kolmen vuoden työkokemus ei koulutuksen aikana täyty, suoritetaan autoalan
perustutkinto. Valinnaiset tehtävät suoritetaan raskaalta puolelta.
Koulutus kestää vuoden. Koulutusaikana tietopuolista koulutusta toteutetaan
aina perjantaisin. Maanantaista torstaihin
tehdään opitut asiat käytännössä raskaskalustokorjaamolla. Tämä ei aina onnistu, vaan tehdään sitä työtä, mitä on
tarjolla. Vuoden aikana kaikki tutkinnon
vaatimat tehtävät ehditään käymään läpi.
Työvoimatoimiston kautta tulleille opiskelijoille oppilaitos hankkii työssäoppimispaikan. Samalla voidaan varmistaa,
että työssäoppimispaikassa myös oppii.
Jussi onkin huolissaan oppisopimustoimistojen kautta tulleista opiskelijoista.
Jussi Sireeni.
16
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Joidenkin työssäoppimispaikoista näkee
heti, että niissä ei voi saavuttaa niitä tietoja ja taitoja, joita tutkinnon perusteissa
vaaditaan.
Työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvauksen ja saattaa
pitää tätä pelkästään edullisena lisätyövoimana. On jopa tapahtunut niin, että
oppisopimusopiskelijaa ei ole päästetty
tietopuoliseen koulutukseen. Nämä tapaukset tietysti raportoidaan oppisopimustoimistolle oppisopimuksen väärinkäyttönä. Onpa joku opiskelija keksinyt
viettää teoriapäivän vapaallakin.
Veholla opitaan ja työllistytään
Vehon korjaushalli on täynnä isoja autoja.
Mutkittelemme niiden välistä töiden vastaanottohuoneeseen, jossa tapaamme
Aki Forsströmin. Aki suoritti autoalan
perustutkinnon vuonna 2010. Suuntau-
tumisena oli raskaskalustomekaanikko.
Koulutuksen päätyttyä kirjoitettiin ensin
puolen vuoden työsopimus, jonka jälkeen Aki vakinaistettiin.
Aki on aina tuntenut vetoa teknistä työtä kohtaan. Raskaskalustopuolen töihin
hän pääsi armeijassa ja huomasi kiinnostuneensa niistä.
Siirrymme yläkertaan työntekijöiden
kahvihuoneeseen. Siellä mukaan tulee
Henri Toijanen, joka on myös Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kasvatteja.
Henri valmistui aikoinaan merkonomiksi
ja teki kaupallisen alan töitä kymmenisen
vuotta. Myyntityössä alhainen pohjapalkka ja epävarma provisiopalkka eivät
kuitenkaan pidemmän päälle riittäneet,
ja hän päätti vaihtaa alaa. Henrin harrastuksiin on kuulunut aina autojen korjailu,
joten ihan kylmiltään hän ei autopuolelle
hakeutunut.
Henri aloitti autopuolen koulutuksensa
ensin henkilöautopuolelta. Kolmen kuukauden päästä hän pääsi opiskelemaan
raskaskalustopuolelle. Sieltä työllistyminen oli varmempaa ja palkkaus oli parempi.
Kaikki on kiinni motivaatiosta
ja halusta oppia.
Koulutuksen suhteen Henri on tyytyväinen. Kehitettävää hän ei keksi. ”Perjantaina opittiin, miten asiat tehdään teoriassa ja maanantaista torstaihin opittiin,
miten ne tehdään oikeasti”, Henri lohkaisee. Tähän Jussi Sireeni muistuttaa, että
teoria on sitä varten, että ymmärretään,
miksi asiat tehdään määrätyllä tavalla.
Kaikista haasteellisimpana Jussi mainitsee sähköpuolen.
Työharjoittelu aloitetaan kokeneen työntekijän apuna. Vähitellen taitojen karttuessa pääsee tekemään vaativampia töitä
Lähde liikkeelle | kevät 2013
17
Aki Forsström.
ja viimein saa tehdä työtä itsenäisesti.
Oman työkalupakin saanti on osoitus taitojen kehittymisestä lähes ammattimiehen tasolle. Sen saaminen on mahtavaa,
varsinkin, jos sen saa ennen kauemmin
työharjoittelussa ollutta opiskelijaa. Oppimisessa on suuria eroja eri opiskelijoiden
välillä. Kaikki eivät ikinä valmistu. Henrin
mukaan kaikki on kiinni motivaatiosta ja
halusta oppia, ja motivoituminen lähtee
omasta päästä.
dyntää harjoittelijaa. Ohjaus on tärkeintä.
Kaikki eivät kehity yhtä nopeasti, joku ei
ollenkaan.” Jarno kertoo opastavansa
Työpaikalla on mainio henki.
Henri ei voisi kuvitella istuvansa enää
ikinä koulunpenkille. Hänellä on nyt vakituinen työpaikka, jossa hän viihtyy hyvin. Tällä hetkellä hän on määräaikaisena
työnjohtajana kuukauden verran. Työssä
on hyötyä myös aiemmista kaupallisen
alan opinnoista.
Työnjohtaja Jarno Tani on siirtynyt kolme vuotta sitten Lahden Veholta Kouvolaan. Hän kertoo viihtyneensä perheineen Kouvolassa hyvin. Nuorin lapsista
syntyi viime syksynä eikä esikoinenkaan
ole vielä täyttänyt kahta vuotta.
Jarnon mukaan harjoittelijoista on hyötyä yritykselle, jos opiskelija on kiinnostunut alan töistä. ”Sanotaan, että se on
siitä kiinni, miten työnjohtaja osaa hyöJarno Tani.
18
Lähde liikkeelle | kevät 2013
heikkoakin opiskelijaa niin kauan, kun
tämä on maisemissa. Kaikki eivät kestä
kovaa alaa, ja muutama on työn raskauden huomatessaan tai muista syistä lähtenyt kokonaan.
Kaikki toteavat, että työpaikalla on mainio henki. ”Tämä on huippuporukkaa”.
Meininki on rentoa ja huumorin kukka
lentää. Hyväntahtoista pientä ”kettuilua”
on ilmassa koko ajan.
Veho on panostanut paljon
työturvallisuuteen.
Asiakaskuntakin on erilaista kuin henkilöautopuolella. Asiakkaat ymmärtävät tekniikkaa paremmin. Heille voi puhuessaan
käyttää alan termejä. Ulkonäköseikat
ovat toissijaisia. Pääasia, että tuote on
teknisesti kunnossa.
Tapaturmat ja suojaimet
Raskaskalustopuolen työtapaturmariski
on huomattavasti korkeampi kuin henkilöautopuolen asennushommissa. Tapaturmilta tuskin välttyy kukaan.
Kaikki kertovat innokkaasti heille sattuneista tapaturmista, joista valtaosa on
sattunut vapaa-ajalla. Tulee pieniä palovammoja. Joku on lyönyt päänsä nosturiin. Päästä tuli verta niin paljon, ettei
hän pystynyt ajamaan autoa ja piti tilata
ambulanssi. Toisella on mennyt käsi luuta myöten ranteesta auki. Pahin on ”rälläkällä” saatu silmävamma. Sekin parani.
Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Kaikki tapaturmat kirjataan heti
ylös. Suojaimia käytetään aktiivisesti.
Työlain mukaan työnantajan pitää antaa
työntekijälle henkilökohtaiset suojaimet,
joita työntekijällä on velvollisuus käyttää.
Työnantajalla on valvomisvelvollisuus.
Joku ymmärtää suojaimien käytön tarpeellisuuden vasta ”kantapään kautta”,
kun käy poistamassa ”rälläkän” kipinää
silmästä lääkärissä. Pojat jäävät miettimään, millaista olisi elää yksisilmäisenä.
Opiskelijan sairastuessa koulutuksen
jatkumiseen vaikuttaa sairausloman
Mika Härkönen.
pituus. Pari viikkoa ei vaikuta mitenkään,
mutta mikäli sairaus kestää yli kuukauden, on jo mietittävä, keskeytetäänkö
koulutus siksi aikaa. Jos opiskelija on
muuten pärjännyt hyvin, voidaan opiskelua jatkaa loppupäästä.
Työssäoppija suosittelee koulutusta
Tällä hetkellä työssäoppijana on Mika
Härkönen, joka aloitti syyskuussa 2012.
Pohjana hänellä on autoalan perustutkinto. Raskaskalustopuoli alkoi kuitenkin
kiinnostaa enemmän. Mika on tyytyväinen harjoittelujaksoonsa. ”Joka päivä on
uusia juttuja, ja muutenkin on mielenkiintoista”, Mika kertoo.
Mika on huomannut henkilöautojen ja
raskaiden autojen eron olevan suuren.
Raskaalla puolella osat ovat huomattavasti isompia kuin henkilöautoissa ja siten raskaampia. Apuvälineitä löytyy osien käsittelyyn, jos omat voimat eivät riitä.
Keventää voi mm. tunkeilla. Työssä selkä
ja nivelet rasittuvat eniten.
Mika kehuu työpaikan ilmapiiriä. Vanhemmat asentajat neuvovat mielellään.
Kuten muutkin, Mika on koko ikänsä
harrastanut korjaushommia. Ensin hän
korjaili omia ja kavereiden polkupyöriä.
Kahdeksantoistavuotiaana kuvaan tulivat
mukaan autot.
Mika ei lähtisi muuttamaan koulutuksessa mitään. Järjestelmä on siitä hyvä,
että käytännössä oppii paremmin kuin
kirjoista. Kun teoriaa on kerran viikossa,
sen voi vielä kerrata myöhemmin. Pyritään siihen, että pääsisi samantyyppisiin
töihin teoriajakson jälkeen. Aina siihen ei
ole mahdollisuutta.
Mika suosittelee koulutusta muillekin,
jos raskas puoli kiinnostaa. ”Tämä ei etukäteen vaadi mitään ammattitaitoa, koska tänne on tultu oppimaan. Täällä oppii
tosi hyvin kaiken. Kannattaa ihmeessä
tulla, jos vain kiinnostaa.” l
Lähde liikkeelle | kevät 2013
19
Teksti: opettaja Riitta Alasalmi, luonnonvara-ala, maa- ja karjatalousala, Kainuun ammattiopisto
Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta
– teoriasta osaksi arkirutiineja
Aiemman osaamisen huomiointi on tuottanut oppilaitokselle positiivisen kierteen, joka ruokki itse itseään.
K
ainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteessä
henkilökohtaistaminen on osa
arkipäivää. Valmistava koulutus nähdään työkaluna osaamisen lisäämisessä,
mutta varsinainen itseisarvo valmistava
koulutus ei ole. Luonnonvara-alan luonteeseen kuuluu, että osaamista voi olla
paljonkin alalta vaikka varsinaista työkokemusta tai aiempia opintoja ei taustalta
löytyisi. Erityisesti maatalous- ja eläinalalla, jossa toiminta tapahtuu edelleen pääasiassa perheyrityksissä, otetaan lapsia
mukaan työhön hyvinkin nuoresta iästä
lähtien. Myös luonto- ja ympäristöalalla
on paljon osaamista, jota on hankittu
(Kuva Pirjo Hotti)
20
Lähde liikkeelle | kevät 2013
esimerkiksi aktiivisen harrastustoiminnan
kautta.
Seppälän luonnonvara-alan yksikön
koulutuspäällikön Leena Karjalaisen
mielestä henkilökohtaistamisessa yhdistyvät sekä opiskelijan että oppilaitoksen
etu. ”Koulutusta toteutetaan rajallisilla
resursseilla ja aloituspaikkoja on rajattu
määrä. On koulutuksen toteuttajankin
etu, että henkilöt, jotka eivät tarvitse
valmistavaa koulutusta, ohjataan suoraan tutkintotilaisuuksiin. Toki tämä vaatii
joustokykyä organisaatiolta ja ammattitaitoa opetushenkilöstöltä” Karjalainen
linjaa. Hänen mielestään merkittävin asia
on kuitenkin työelämän etu. ”Toimivalla
henkilökohtaistamisella nopeutetaan
ammattilaisten siirtymistä työelämään,
tehdään tutkinnoista houkuttelevampia
ja ennen kaikkea palvellaan yksittäistä ihmistä tekemällä tutkinnon suorittamisesta mielekästä ja huomioimalla aikuisen
ihmisen aiempi työ-, harrastus ja opiskeluhistoria”.
Toimivalla henkilökohtaistamisella
nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään.
Leena Karjalaisen mielestä myöskään
lainsäädännön asettamaa velvoitetta ei
sovi unohtaa. ”Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa henkilökohtaistamiseen. Oppilaitoksille ei ole annettu
suositusta henkilökohtaistamiseen vaan
velvoite on kirjattu lakiin. Luonnonvaraalalla henkilökohtaistamista tehdään
monella tasolla, josta yksi on suoraan
tutkintotilaisuuteen ohjaaminen. Useammin kuitenkin valmistavaa koulutusta
tarjotaan osittain tai suunnitellaan opiskelijalle henkilökohtainen oppimispolku
työssäoppimista, verkko-opetusta ja
lähiopetusta hyväksikäyttäen” kuvailee
koulutuspäällikkö Leena Karjalainen henkilökohtaistamisen keinoja.
Oleellisinta Karjalaisen mukaan onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on
opetushenkilöstön aito halu kuunnella
tutkintoon hakeutuvaa henkilöä ja oman
ammattitaidon ylläpito. ”On hankalaa
olla suunnittelemassa henkilökohtaista
opintopolkua ja tutkintotilaisuuteen ohjaamista, jos oma ammattitaito ei ole riittävä. Ammattilainen pystyy selvittämään
pelkästään keskustelun perusteella hyvin
paljon henkilön ammatillisen osaamisen
tasosta. Ja toisaalta tuntee alan paikallisen toimintaympäristön ja ammatin
Maatalousalalla on paljon töitä, joita voi oppia muualla
kuin oppilaitoksessa tai palkatussa työssä. Harrastusten
ja perheyritysten kautta opitaan usein paljon alalla tarvittavia tietoja ja taitoja, jotka pitäisi pystyä huomioimaan
henkilökohtaistamisvaiheessa (Kuva Arto Mäkeläinen)
Lähde liikkeelle | kevät 2013
21
Opettaja Riitta Alasalmi kesällä 2012 laitumella kyyttöjen kanssa. Maatalousalalla
ammattitaitovaatimusten monipuolisuus haastaa opettajaa pitämään jatkuvasti
omaa ammattitaitoaan yllä. (Kuva Timo Saarela)
vaatimukset, joita vasten tutkintoon hakeutuvan henkilön osaamista voidaan
peilata.”
Esimerkkejä onnistuneista
henkilökohtaistamisista
Kuhmolainen Helena Miettinen on
hyvä esimerkki tutkintotilaisuuteen suoraan ohjatusta henkilöstä. Miettinen on
opiskellut aiemmin eläinalaa, työskennellyt vuosia eläinhoitolassa sekä eläinkaupassa ja harrastanut sekä kasvattanut
omia koiria. ”Tuntuu hyvältä, että aikuisen ihmisen aiempi osaaminen ja työkokemus tunnustetaan ja annetaan mahdollisuus matalan kynnyksen tutkintojen
suorittamiseen” kuvailee Miettinen henkilökohtaistamisen jälkeen. Hän hakeutui
Kainuun ammattiopistoon suorittamaan
22
Lähde liikkeelle | kevät 2013
eläintenhoitajan ammattitutkintoa osaamisalanaan eläinhoitolanpitäjä. Henkilökohtaistamisprosessia Miettinen ei pitänyt millään muotoa hankalana, mutta
aikaa se vei. ”Kävimme läpi hyvin tarkasti
aiempaa osaamistani, työkokemustani,
opintojani ja harrastuksissa hankkimaani osaamista. En alun perin lähtenyt hakeutumaan suoraan tutkintotilaisuuksiin,
mutta henkilökohtaistamisen aluksi tutkinnon vastuuhenkilö Teija Viljanmaa
kertoi minulle mahdollisuuksista. Tämä
tuntui itselleni sopivalta vaihtoehdolta.”
Miettinen kertoo.
Myös Nurmeksessa asuva 34-vuotias
Sari Mannermaa-Huotari on tyytyväinen hänelle tehtyyn henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan. ”Takanani on
pitkä opiskelukokemus, johon sisältyy
lukio-opintojen lisäksi hotelli- ja ravintola-
Oleellisinta onnistuneessa
henkilökohtaistamisessa on
opetushenkilöstön aito halu
kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä.
alan opintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa.
Lisäksi olen suorittanut myynnin ammattitutkinnon ja luonto- ja ympäristöalan
perustutkinnon sekä työskennellyt ravintola- ja hevosalalla.” Mannermaa-Huotari
kuvailee aiempaa opiskelu- ja työhistoriaansa.
Pohjois-Karjalassa vakituinen työllistyminen on kuitenkin haastavaa, vaikka
taustalla on monipuolisia opintoja, ja
kun nykyinen työsopimus harrastetallin
työntekijänä alkoi lähestyä loppuaan,
alkoi toimelias nainen miettiä lisäopinto-
ja tukemaan työllistymistään. ”Otin yhteyttä oppilaitokseen ja sovimme ajan
henkilökohtaistamiskeskustelua varten.
Hyvin pian selvisi, että aiemmissa opinnoissani ja työssäni olen hankkinut paljon sellaista osaamista, jota voitiin tunnistaa ja jopa kokonaisia tutkinnonosio
sisällyttää maaseutuyrittäjän tutkintoon”
tyytyväinen Mannermaa-Huotari kertoo.
”Tavoitteenani on työllistyä maatalouslomittajaksi, jonka vuoksi painotimme
opintojani lähinnä lypsykarjapuolelle ja
peltoviljelyyn, jotka ovat minulle vieraampia osa-alueita tutkinnon sisällöstä. Lisäksi henkilökohtaistamisessa otettiin
huomioon perhetilanteeni pienten lasten
äitinä sekä aiemmissa opinnoissa todistettu kykyni itsenäiseen opiskeluun.
Suurin osa teoriaopinnoista toteutetaan
verkossa ja työssäoppimiset voin tehdä
paikallista lomatoimistoa konsultoiden
alueen lypsykarjatiloilla.”
Sari Mannermaa-Huotari kertoo oppilaitosvalintaansa vaikuttaneen oppilaitoksen tuttuus, mutta myös positiivinen
viesti, jota hän maaseutualan toimijoilta
on oppilaitoksesta kuullut. Tähän luottaa
myös koulutuspäällikkö Leena Karjalainen. Hänen mielestään suoraan tutkinto-
Aikuisryhmän eläintenhoitajaopiskelija Riitta Huotari navettatöissä.
Aikuisopiskelijoilla on usein aiempaa työ- ja elämänkokemusta, joka
henkilökohtaistamisvaiheessa tulisi käydä tarkasti läpi.
(Kuva Arto Mäkeläinen)
tilaisuuteen ohjaaminen vaatii rohkeutta oppilaitokselta, koska tällöin tunnustetaan oppimisen monimuotoisuus
ja nonformaalin oppimisen tehokkuus.
Koulutuspäällikön roolissa Karjalainen
näkee toimivan henkilökohtaistamisen
kuitenkin myös oppilaitoksen vetovoimatekijänä. ”Hyvä kello kuuluu kauas ja
tämä positiivinen kierre ruokkii itseään.
Kun tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat
olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun,
aiheuttaa se positiivisen kierteen ja pitää
huolta myös valmistavan koulutuksen
vetovoimaisuudesta.”
Maatalousalalle tyypillistä on, että ammatillista osaamista on voitu hankkia ilman koulutusta tai
varsinaista työkokemusta erityisesti käytännön työtehtävissä kotitilalla. Tällöin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on oltava erityisen tarkkana. (Kuva Teppo Auvinen)
Lähde liikkeelle | kevät 2013
23
Teksti: kenttäpäällikkö Kati Isojämsä, HelmiSimpukka, Etelä-Suomen alue
Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien
kenttäpäällikön tarina
O
len Kati Isojämsä, vaimo sekä
teinitytön ja ekaluokkalaisen
pojan äiti. Toimin Etelä-Suomen
Restel Liikenneasemien kenttäpäällikkönä. Olen syntynyt ja suurimman osan elämääni viettänyt Oulussa. Opiskellessani
ensimmäistä tutkintoani (markkinointimerkonomi) kävimme ystäväni kanssa
vuoden Pietarsaaren kauppaoppilaitosta
niin sanotusti ”huvin vuoksi”. Palasin Pietarsaaresta takaisin Ouluun, josta muutin vuosituhannen vaihteessa Helsinkiin.
Pääkaupungissa viihdyin kolme vuotta ja
tänä aikana sain ensimmäisen esimiesvastuuni työpaikassani.
Olen ollut työelämässä hyvin nuoresta
saakka. Aloitin työurani jäätelökioskin
myyjänä ja kaupallisella alalla olen myös
pysynyt. Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ja nauttinut haasteista sekä
vaihtelevista työtehtävistä. Ennen Restelin palvelukseen siirtymistä työskentelin
erilaisissa työtehtävissä lähinnä käyttötavarapuolella, näistä esimiehenä kuusi
vuotta.
Paneutuminen annettuihin
aiheisiin ja oppimistehtävien
kautta tulleet oivallukset
hyödyttivät parhaimmillaan
koko työyhteisöä ja yritystä.
Hakiessani Restel Liikenneasemille Helmisimpukan yksikön päällikön tehtäviin
mietin soveltuvuuttani ja tarvittavan ravintola-alan koulutuksen puutetta. Onneksi Restelin koulutusohjelmaan kuului
yhteistyössä AVA-Instituutin kanssa järjestettävä Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto
(nykyiseltä nimeltään Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto), jota pääsin suorittamaan. Koulutus muodostui lähiopetusjaksoista,
24
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Kenttäpäällikkö Kati Isojämsä.
työssäoppimisesta ja oppimistehtävistä. Pääpainopiste kaikella tekemisellä
oppimisessa oli omassa työssä tapahtuva oppiminen. Näin paneutuminen
annettuihin aiheisiin ja oppimistehtävien
kautta tulleet oivallukset hyödyttivät parhaimmillaan koko työyhteisöä ja yritystä.
Olen aina ollut ”tekemällä oppija”, tämän
vuoksi työn ohessa opiskelu on sopinut
minulle hyvin.
Tutkinnon suorittaminen kesti kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Kun tutkintotodistus oli lähes taskussa, alkoi työ
yksikön päällikkönä tuntua turhan leppoisalta. Samoihin aikoihin ketjuumme
tuli Etelä-Suomen kenttäpäällikön paikka
avoimeksi. Perheen kanssa asiaa harkittuani laitoin hakemuksen kenttäpäällikön
paikkaan. Ilokseni sain paikan, ja muuton
myötä lähdettiin kohti Helsinkiä.
Työni kenttäpäällikkönä
Restel Liikenneasemat Oy toimii kauppiaana muutamaan poikkeusta (Lieto
ja Kontiomäki) lukuun ottamatta kaikilla St1:n Shell Helmisimpukka-asemilla.
Helmisimpukka-ketju on tällä hetkellä
jaettu ilmansuuntien mukaan neljään alueeseen, joista minä johdan yhtä, EteläSuomen aluetta.
Koko ketjun toiminnasta vastaa esimieheni ketjujohtaja Kim Westerling. Alueeseeni kuuluu yksiköitä Hirvaskankaalta
Laitilaan sekä Karjaalta pääkaupunkiseudulle. Helmisimpukka-asemia on yhteensä 15. Lisäksi helmikuussa avataan St1
Helmisimpukka Naantali.
Toimin yksiköiden päälliköiden lähimpänä esimiehenä. Konkreettisesti työpäiväni kuluvat joko toimistolla sähköpostin,
puhelimen ja tietokoneen ääressä tai
Yksikönpäällikkö Jenni Laitio ja kenttäpäällikkö Kati Isojämsä Shell HelmiSimpukka Konalassa.
asemakierroksilla. Lisäksi kuukausittain
on muutamia kokouksia tai koulutuksia.
Seuraan alueeni myynti-, tehokkuus- ja
tulostavoitteiden saavuttamista sekä laatua, niin tuotteiden kuin palvelun osalta.
Teemme yhdessä yksikön päälliköiden
kanssa toimintasuunnitelmia, joita toteuttamalla voimme varmistua laadusta
ja tuloksesta sekä pyrkiä onnistumaan
vieläkin paremmin. Niin sanottua tavallista työpäivää ei oikeastaan ole. Kaikki päivät koostuvat erilaisista kulloinkin ajankohtaisista asioista ja tehtävistä. Työni
on huolehtia yksikön päälliköiden kautta,
että yksiköissä toiminta tapahtuu toimintasuunnitelmien ja konseptin mukaisesti.
Toisin sanoen siten, että asiakkaamme
saavat siistissä ympäristössä hyvää ruokaa nopeasti, hymyilevän ja iloisen asiakaspalvelijan huolehtiessa heistä.
Neljä kertaa vuodessa osallistun St1aluepäällikön kanssa TMSR-asemakierrokselle. Näillä kierroksilla yhdessä
yhteistyökumppanimme kanssa varmistamme, että yksikkömme toimivat yhdessä sovittuja toimintatapoja noudattaen. Tästä esimerkkinä ovat ympäristölaki
ja siihen kuuluvat tekemiset.
Opiskelu työn ohessa on itsenäistä
puurtamista ja motivaatio opiskeluun täytyy löytyä omasta itsestään. Toiset opiskelijat ovat hyvin itsenäisiä. Ohjaustarve
on yksilöllistä. Hyvä työpaikkavalmentaja
antaa tutkinnon suorittajalle aikaansa ja
vinkkejä oppimistehtävien suorittamiseen sekä työssä oppimisen suunnitelman toteuttamiseen ja ohjaa ajatuksia
oleelliseen, monipuoliseen tarkasteluun
kulloisenkin oppimistehtävän kannalta. l
Lähde liikkeelle | kevät 2013
25
Teksti: Marja Koivunen
Pätevä henkilökohtaistaminen
antaa parhaan tuloksen
Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen myynnin-, isännöinnin- ja yrittäjän ammattitutkinnoista vastaavalla Leena Jäppisellä on
vahva yrittäjätausta. Hänellä on myös paljon osaamista ja innostunut ote vaativaan työhönsä.
L
eena teki myyntityötä seitsemäntoista vuotta isänsä yrityksessä,
lihakaupassa Kouvolan keskustassa. Koska kyseessä oli perheyritys, Leena tuli tietämään, mitä yrittäjyys merkitsee. Tältä ajalta hänelle tuli myös paljon
kontakteja Kouvolan alueen yrittäjiin.
 Uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Leena
jätti myyntityön, suoritti tietojenkäsittelyn
ammattitutkinnon ja aikuiskasvatuksen
approbaturin. Siitä aukenikin ura tietojenkäsittelyn kouluttajana, ensin Kuusankosken työväenopistossa ja myöhemmin
Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa.
  Ammattitutkintojen parissa Leena aloitti
vuonna 2008. Oman alansa tutkinnoista
Leenalla on vahva tietämys. Hänellä on
omakohtaista käytännön kokemusta niin
myyntityöstä, isännöinnistä kuin yrittäjyydestäkin.
Leena Jäppinen.
(Kuva Marja Koivunen)
26
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Isän yritys oli pienyritys, jossa myös
Leena joutui tekemään kaikenlaista
yritystoimintaan liittyvää työtä. Se oli
myös erikoismyymälä, ja oli tärkeää,
että myytiin oikeanlaisia tuotteita kullekin asiakasryhmälle. Oman toimensa
ohella Leena hoiti viisi vuotta isännöintiä.
Nykyinen työ
on unelmatyö.
Leena valmistui näyttötutkintomestariksi
vuonna 2009 Hämeen ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2010 hän valmistui
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta
tradenomiksi, ja sai samana vuonna päätökseen ammatillisen opettajakoulutuksen Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Leena kertoo nykyisen työnsä olevan
”dream job” – unelmatyö. Siinä pääsee
näkemään monenlaisia työympäristöjä ja
monenlaisia tutkinnon suorittajia.
Henkilökohtaistaminen
on kaiken ydin
Leena kertoo innolla henkilökohtaistamisesta. Hänelle henkilökohtaistaminen
ei ole vain parin lomakkeen täyttämistä
ennen valmistavaa koulutusta. Tärkeintä
on opastaa henkilö oikealle alalle ja suorittamaan juuri hänelle parhaiten soveltuva tutkinto.
  Hakeutumisvaiheessa selvitetään,
onko ammattitutkinto, jota henkilö tulee
suorittamaan, ylipäänsä hänelle sopiva
ja onko työympäristö riittävän monipuolinen tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi
selvitetään rahoitus, jonka jälkeen katsotaan tarjolla olevia koulutusmuotoja.
Hakijoille tehdään osaamiskartoitus,
jossa nähdään, paljonko on jo olemassa
olevaa osaamista. Ideana on, että henkilökohtaistetaan opiskelijoita ammattitutkintoon, ei valmistavaan koulutukseen.
Fokus on ammattitutkinnossa. Jos osaaminen täyttää tutkinnon vaatimat ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet
ja kriteerit, ei valmistavaa koulutusta tarvita, vaan henkilö voi suorittaa suoraan
ko. ammattitutkinnon tai osan siitä.
Tärkeintä on opastaa henkilö
oikealle alalle ja suorittamaan
juuri hänelle parhaiten soveltuva
tutkinto.
Palkitsemistilaisuus, vas. Leena Jäppinen (Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus), Jari Mattson
(vuoden aikuisopiskelija 2012), Ilari Rintala (Ympäristön Auto Oy, vuoden koulutusmyönteisin työyhteisö 2012) ja Jussi Sireeni (Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus).
(Kuva Marjo Lahtinen)
Yleensä koulutukseen hakeutuvat haluavat päivittää osaamistaan tietopuolisen
koulutuksen avulla, vaikka työkokemus
ja osaaminen riittäisivätkin tutkinnon
suorittamiseen ilman valmistavaa koulutusta. Varsinkin pitkään työelämässä
mukana olleet haluavat kehittää itseään
ja saada uutta tietoa alansa kehityksestä.
Osaamista voidaan hankkia monella eri
tavalla. Etupäässä se hankitaan sopivalla
työpaikalla, mutta se voi tulla myös harrastusten kautta.
Myynnin ammattitutkinnon uudet
tutkinnon perusteet
Leena kertoo olevansa kiitollinen Myyntityön ja markkinointiviestinnän tutkintotoimikunnalle vuonna 2012 uudistuneista tutkinnon perusteista. Nyt ne ovat
myyjän kannalta entistä mielenkiintoisempia, koska myyjän työ on muutakin
kuin myyntiä ja esillepanoa. Myyjän tulee
ymmärtää yritystoiminnan kokonaiskuva,
mistä esim. tulos muodostuu ja miten
työntekijä voi vaikuttaa omalla työllään
ja työtavoillaan oman osastonsa ja sitä
kautta koko yrityksen tulokseen.
Leena kertoo vastikään kierrelleensä
työpaikkoja ja kartoittaneensa, miten
niissä uusien tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen voidaan osoittaa. Eräs
tutkinnon suorittaja tokaisi nähdessään
myyntiraportteja kahvipöydällä: ”Nyt vasta ymmärrän, mitä tämä raportin sisältö
tarkoittaa.” Myyntiraportti antaa työntekijällekin tietoa yrityksen tilasta ja pistää
ajattelemaan oman työpanoksensa vaikutusta siihen.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
27
Ammattia vaihtamalla isännöitsijäksi
Ravintola-alalla työskennellyt Riku Käki
otti opintovapaata ja lähti kouluttautumaan isännöitsijäksi. Päätökseen vaikutti, että hän oli toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana useamman vuoden
ajan. Myös avopuoliso kannusti kouluttautumista uuden työn pariin.
 Leena henkilökohtaisti hänet kokoaikaiseksi opiskelijaksi, koska Riku tarvitsi
näyttötutkintoympäristön ja kokemusta
ammatti-isännöinnistä. Hänen henkilökohtainen opinto-ohjelmansa sisälsi
isännöinnin valmistavaa koulutusta, tietotekniikkaa ja työssäoppimista.
  Työssäoppimispaikkana oli aluksi Realia Isännöinti Oy Kouvolassa. Siellä Riku
pääsi seuraamaan ammatti-isännöitsijän
arkea. Siitä karttunutta hiljaista tietoa
Riku osasi hyödyntää myös opinnoissaan.
 Ravintola-alalta tulleelle Rikulle helpointa oli  asiakaspalvelu. Eniten työtä
teettivät taloudelliset laskelmat, joiden
oppimiseen hän joutui käyttämään paljon
aikaa. Atk-opintojensa ohella Riku suoritti myös @-kortin Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa.
Kesken opintojen Riku työllistyi ammatti-isännöitsijäksi ES-Isännöinti Oy:hyn,
jolloin kokoaikainen opiskelu päättyi.
Työssään hän kertoo viihtyvänsä hyvin.
Opiskelua Riku ei kuitenkaan keskeyttänyt, vaan suoritti isännöinnin ammattitutkinnon helmikuussa 2013.
Paperiteollisuudessa koko aikuisikänsä
työskennellyt Jari Mattsson jäi työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista
syistä. Ammatinvaihto oli edessä ja hän
päätti suorittaa isännöinnin ammattitutkinnon. Hänen henkilökohtainen opintoohjelmansa sisälsi yrittäjävalmennusta,
tietotekniikkaa, isännöinnin ammattitutkinnon valmistavaa koulutusta ja työssäoppimista.
 Jari suoritti isännöinnin ammattitutkinnon kokopäiväisenä opiskelijana. Tutkinnon suorittamisen jälkeen hän työllistyi
ammatti-isännöitsijäksi.
 Jari valittiin Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen vuoden 2012 aikuisopiskelijaksi. Valinnan perusteita olivat mm.
28
Lähde liikkeelle | kevät 2013
seuraavat asiat: Hän uskaltaa tehdä elämässään rohkeita valintoja, menee jatkuvasti eteenpäin, on innostunut uusista
asioista ja on valmis kehittämään itseään
sekä omaa osaamistaan. Hän ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen ja
onkin jatkanut opintojaan ITS-tutkintojen
parissa.
Jos opiskelu takkuaa
Yleensä henkilöllä, joka tulee suorittamaan ammattitutkintoa, on jo tietty
motivaatio oppimiseen. Aina motivaatio ei riitä eikä opiskelu ole yhtä juhlaa.
Ammattitutkinnon suorittaminen ei ole
helppoa, varsinkaan jos osaamista ei ole
kovin paljon. Niinpä tutkintovastaavan
työnä on ”motivaation herättely”. Siksi
tutkintovastaava kulkee koko ajan mukana alkuvaiheesta tutkintotodistuksen
luovuttamiseen asti. Hänen roolinaan on
tukea tutkinnon suorittajaa, jolle välillä tulee tunne, ettei jaksa enää eikä tutkinnon
suorittaminen edes huvita.
Tutkinnon suorittajaa
ei saa jättää yksin.
”Pitää kuitenkin ymmärtää, että jokaisella henkilöllä on oma kypsymisaikansa”,
Leena muistuttaa. Kun prosessi on kesken, liika eteenpäin tuuppiminen saattaa
tipauttaa tutkinnon suorittajan kokonaan
kelkasta.
 Tärkeintä on, että tutkintovastaava
muodostaa tutkinnon suorittajaan vuorovaikutuksellisen suhteen, kommunikaatio ”pelittää” ja tiedottaminen on avointa,
välitöntä ja jatkuvaa. Tutkinnon suorittajaa ei saa jättää yksin.
 Leenan kohdalle osuu viitisenkymmentä henkilökohtaistamista vuosittain.
Tutkinnon suorittajia on sen verran, että
kaikkia ei voi ihan kädestä pitäen ohjata
eikä se ole tarkoituskaan. Silti tutkinnon
suorittajan pitää tuntea, että tarvitessaan
hän saa apua ja sitä on saatavilla.
Leena on uuden kehittäjä
Leenan esimies palvelualojen osastonjohtaja Tuija Arola kertoo, että Leena on
kotoa saanut vahvan yrittäjyystaustan,
joten hän puhuu yrittäjän kieltä. Hän on
markkinointihenkinen, oma-aloitteinen ja
ottaa vastuuta. Muutkin kouluttajat kääntyvät Leenan puoleen tarvitessaan näyttötutkintotietämystä.
 Oppilaitoksessa on kehitetty myös
näyttötutkintotyöryhmä, joka pyrkii jakamaan ja kehittämään koko oppilaitoksen
tasolla näyttötutkintoymmärtämystä ja
jakamaan kouluttajien hyväksi havaitsemat asiat kaikkien tietoon.
 Leena kehuu oppilaitostaan koulutusmyönteiseksi. Hän suoritti marraskuussa
näyttötutkintomestarin täydennyskoulutuksen. Siitä hän sai uusia ideoita ja
kehitettävää sekä samalla eväitä erilaisen
oppijan kohtaamiseen ja huomioimiseen.
 Käytännön kokemus lisää ymmärtämystä myös henkilökohtaistamisessa.
Leenalla riittää intoa kehittää työtään
ja koko tutkintoprosessia omassa työpaikassaan. Niinpä hän voikin sanoa,
että henkilökohtaistaminen Kouvolan
Aikuisoppilaitoksessa on ihan eri tasolla nyt kuin vuonna 2009, kun hän aloitti
uransa tutkintovastaavana. l
Teksti: koulutusjohtaja Petri Vanninen, Helsingin Diakoniaopisto
Lukemisvaikeuksia voidaan
kuntouttaa myös aikuisiällä
Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista esiintyy ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Lukemisvaikeutta
voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä erilaisten harjoitteiden kautta, kertoo Petri Vannisen väitöstutkimus.
Kasvatustieteen maisteri Petri Vanninen
tarkastelee väitöstutkimuksessaan aikuisten lukemisvaikeuksia ja niiden kuntouttamista. Tutkimus hyödyntää Dirk
Bakkerin luomaa aivojen tasapainomallia, jonka mukaan dysleksiasta kärsivillä
henkilöillä toinen aivopuolisko hallitsee
lukemistapahtumaa liikaa.
Dysleksialla tarkoitetaan diagnosoimalla
todettua, pääasiassa lukemiseen liittyvää
oppimisvaikeutta. Väestössä ilmenevien
lukemisvaikeuksien määrän arvioidaan
vaihtelevan 5–20 % välillä. Lukemisvaikeudet ilmenevät yleensä hitaana lukemaan oppimisena sekä työläänä ja usein
virheellisenä lukemisena. Tutkijoiden
keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä,
että ongelman taustalla vaikuttavat neurobiologiset ja perinnölliset tekijät, jolloin
kyse ei ole henkilön älykkyydestä tai oppimiskyvystä.
Oman lukemisvaikeuden syiden
selviäminen vaikutti myönteisesti
opiskelijoiden käsitykseen
itsestään oppijana.
Peruskoulussa lukemisen vaikeuksiin
tarjotaan tukea, mutta siitä huolimatta
kaikkien ongelmat eivät katoa saavuttaessa aikuisuuden kynnykselle. Toisen
asteen opiskelijoista noin kolmasosalla
arvioidaan olevan ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Tietoa
aikuisten lukemisvaikeuksista on toistaiseksi kuitenkin melko vähän, koska
nykyinen tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt lasten ja nuorten ongelmiin. Vannisen väitöstutkimus on kansainvälisesti
ensimmäinen tieteellinen selvitys, joka
lähestyy aikuisten lukemisvaikeuksia ja
niiden kuntouttamista aivojen tasapainomallin avulla.
Koulutusjohtaja Petri Vanninen Helsingin Diakoniaopistosta.
Kuntoutuskokeiluista
Kahdessa kuntoutuskokeilussa Vanninen testasi toisen asteen opiskelijoille
suunnatun harjoitusmateriaalin kuntouttavaa vaikutusta. Kuntoutuskokeiluihin
osallistui 98 opiskelijaa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Joukosta
seulottiin kaksi ryhmää dyslektikkoja,
kuusihenkinen koeryhmä ja kolmehenkinen vertailuryhmä, joiden lukemista seurattiin yhden lukuvuoden aikana. Koeryhmälle annettiin lukemisvaikeuteen 20
tuntia kuntouttavaa harjoitusta, kun taas
vertailuryhmä ei saanut harjoitusta. Tutkittavien henkilöiden lukemissuoritukset
mitattiin ennen harjoitusjaksoa ja välittömästi sen jälkeen, ja tuloksia arvioitiin
tilastollisen analyysin ja opiskelijoiden
omien kokemusten kautta.
Tulokset osoittivat, että harjoitusjakson aikana koeryhmän opiskelijoiden
lukemissuoritukset paranivat. Etenkin lu-
kemisvirheiden yhteismäärä vähentyi ja
lukemisnopeus parani. Vertailuryhmällä
tilanne säilyi kokonaisuutena suurin piirtein ennallaan: lukemisvirheiden yhteismäärä laski jonkin verran, mutta vastaavasti lukemisnopeus heikkeni.
– Lisäksi koeryhmän opiskelijoilta kerätyssä palautteessa tulee ilmi, että opiskelijat kokivat hyötyvänsä harjoitusten
tekemisestä ja oman lukemisvaikeuden
syiden selviäminen vaikutti myönteisesti
myös heidän käsitykseensä itsestä oppijana, Vanninen toteaa.
Petri Vannisen mukaan on tärkeää, että
lukemisvaikeuksia pyritään kuntouttamaan myös aikuisiällä, sillä lukemisvaikeudet rajoittavat elämää eri tavoin. Työelämässä lukemisvaikeutta voidaan piilotella
ja valikoida sellaisia tehtäviä, jotka eivät
edellytä merkittävää lukutaitoa, vaikka
kapasiteettia olisi vaativimpiinkin töihin.
Väitöskirja tarkastettiin Lapin yliopistossa
3.12.2012.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
29
Teksti: Aikuiskoulutuspäällikkö Kimmo Rintala, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sastamalan aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto
Työnjohtokoulutuskokeilusta
lisäarvoa työuralle
Itsensä kouluttaminen kannattaa ehdottomasti. Koulutus oli antoisaa ja itsensä voittamista. Sanoo Petri Pentikäinen
38-vuotias Petri Pentikäinen työskentelee kuudetta vuotta Kemiran natriumkloraattitehtailla Sastamalassa valvomon
hoitajana. Hänen työnsä on jatkuvaa kolmivuorotyötä.
Peruskoulutukseltaan Petri on tuotantotekniikan mekaanikko. Hän on
opiskellut Kokemäenjokilaakson ammatillisessa oppilaitoksessa, josta hän valmistui keväällä 1992. Tämän jälkeen hän
suuntasi vapaaehtoisena armeijaan ja jo
syksyllä 1993 hän pääsi Kemiran Harjavallan tehtaille töihin. Vuonna 2006 hän
siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Kemiran
Sastamalan tehtaalle. Hän on toiminut
nykyisessä yrityksessä myös vuorotyönjohtajan vuorottajana. Petrin perheeseen
kuuluu vaimo, kolme lasta ja saksanpaimenkoira. Harrastuksekseen Petri mainitsee muun muassa hirven metsästyksen.
Petri hakeutui työnjohdolliseen koulutukseen (työnjohtokoulutuskokeilu) työnantajalta tulleen ehdotuksen perusteella. ”En kyllä kovinkaan kauan miettinyt
asiaa, kun työnantaja tarjosi tuollaista
mahdollisuutta
lisäkouluttautumiseen.
Työnantaja otti yhteyttä Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosastolle, josta asiat lähtivät rullaamaan, ja
sieltä tultiin esittelemään koulutusmahdollisuuksia”, Petri toteaa.
Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevältä
henkilöltä opiskelu vaatii aina oman aikansa. Petrin mukaan iso kiitos pitää
antaa kotijoukoille, jotka ymmärsivät, milloin isä tekee koulutehtäviä ja milloin ei.
Tämä onkin aikuiskoulutuksessa se asia,
joka tulee huomioida jo koulutuksen henkilökohtaistamisesta lähtien. Yhteistyöllä
nämäkin asiat saadaan sujumaan. Petrin
tapauksessa työnantajan tuki oli täydel-
30
Lähde liikkeelle | kevät 2013
listä ja esimerkillistä alusta pitäen. ”Sain
matkakorvaukset ja palkan koulupäiviltä,
oman iltavuoron sattuessa koulupäivälle
hoidettiin vuorottaja tilalle. Näin sain rauhassa mennä opiskelemaan. Työnantaja
tsemppasi loppuun asti, josta iso kiitos
Kemiran Sastamalan toimipaikalle, joka
omalta osaltaan pyrki helpottamaan
opiskelutaakkaa näiltä osin”, Petri kertoo. Työnantaja ansaitsee tästä toiminnasta erityiskiitoksen.
Työnantaja huomioi
kehitysprojektin
alusta alkaen ja tuki
sitä loppuun asti.
Petri osallistui kaksivuotiseen valmistavaan työnjohtokoulutukseen (Työnjohtokoulutuskokeilu), jonka laajuus on 80
opintoviikkoa. Valmistavaan koulutukseen kuului ryhmämuotoista lähiopiskelua kaksi kertaa viikossa (klo 14.00–
18.00). Tämä oli Petrin mukaan aivan
loistavaa. Lähipäivät antoivat mahdollisuuden päästä keskustelemaan muilta
työpaikoilta tulleiden opiskelijoiden kanssa eri aihepiireistä. Säännölliset lähipäivät tutustuttavat opiskelijat keskenään,
jolloin keskustelu on vapaata ja antoisaa.
Kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja laajasti eri ammattiryhmistä koottuja. Lisäksi heillä oli paljon käytännön kokemusta.
Lähipäivien lisäksi koulutus sisälsi verkko-opiskelua ja harjoittelua työpaikalla.
Koulutuksen sisältöön Petri olisi toivonut lisää henkilöstöjohtamiskoulutusta,
joka olisi voinut olla erillisenä kurssina.
”Henkilöstöjohtaminen nykyajan työpaikoilla on korostunut eikä se ole työjohtajan helpoimpia pestejä. Koulutuksen
vaativuus oli mielestäni sopivan haastava, mutta yhteistyötä AMK:n kanssa voisi
lisätä. Muuten koulutus vastasi odotuksiani. Yllätyin positiivisesti, kuinka antoisia järjestetyt lähipäivät olivat ja tuli paljon
näkökulmia eri työpaikoilta”, hän pohtii.
Petrin mielestä tehtävistä, joita koulutuksessa tehtiin, oli laajasti hyötyä. Esimerkkeinä hän mainitsee muutamia: Asioiden
selvittäminen ja tiedon hankkiminen
omalla työpaikalla, töiden tekeminen ja
saaminen kirjalliseen muotoon sekä töiden esittäminen ihmisten edessä. Tehtävät myös opettivat näkemään asioita
työnantajan ja meidän yhteisen tavoitteemme näkökulmasta.
Koulutukseen liittyi myös kattavampia
kehitystehtäviä, jotka sidottiin omaan
työpaikkaan. Petrin tapauksessa ajatus
kehitysprojektiin tuli oman työn kautta.
”Lähdin miettimään mahdollisuuksia prosessissa käytettävien apukemikaalien
käytön pienentämistä ilman, että se vaikuttasi kokonaisprosessiin negatiivisesti.
Kehitysprojektini nimeksi tuli natriumkloraattiprosessissa käytettävien apukemikaalien säästö”, Petri toteaa. Kyseinen
kehitysprojekti osoittautui onnistuneeksi
niin Petrin, työnantajan kuin koulutuksen
järjestäjän kannalta. Kehitysprojekti toi
työnantajalle huomattavia tuotannollisia
säästöjä. Petrin mukaan työnantaja huomioi kehitysprojektin alusta alkaen ja tuki
sitä loppuun asti. Mikä hienointa, kehittämisprojekti palkittiin työnantajan toimesta myös rahallisesti.
Yllätyin positiivisesti,
kuinka antoisia järjestetyt
lähipäivät olivat. Tuli paljon
näkökulmia eri työpaikoilta.
Petri Pentikäinen työskentelee natriumkloraattitehtaiden valvomossa ohjaamon hoitajana.
Petri valmistui työnjohtokoulutuksesta
kesällä 2012 ja päätti vielä täydentää
osaamistaan virallisella tutkinnolla eli
suorittamalla tekniikan erikoisammattitutkinnon. ”Ajatus useamman suorituksen tekemiseen lähti kouluttaja Timo
Vettenrannalta, ja se kyllä kannatti. Kiitos
Timolle!”
Lopuksi Petri kertoo näkemyksiään
aikuiskoulutuksesta ja aikuisena koulutuspolulle lähtemisestä: Itsensä kouluttaminen nykypäivän työvaatimukset huomioon ottaen kannattaa ehdottomasti.
Koulutus oli antoisaa ja itsensä voittamista. Sai huomata, että minä pystyn
tähän, vaikka edellisestä koulutuksesta
ehti vierähtää jo parikymmentä vuotta.
Ei kannata pelätä lähtemistä kouluttautumaan, vaan rohkeasti mukaan. Se on
sen arvoista.
Tällä hetkellä Petri toimii natriumkloraattitehtaiden valvomossa ohjaamon
hoitajana. Petrin mukaan suurin vaikutus
työhön on ollut omien ajatusten muokkaantuminen ja vahvistuminen eri näkökulmista. Työnantaja on suhtautunut
kannustavasti koko koulutusprosessiin.
Tämä tulee varmasti näkymään jollakin
tavalla myös tulevaisuudessa. l
Lähde liikkeelle | kevät 2013
31
Teksti ja kuva: Viestintäsuunnittelija Elina Aronen-Raappana, OAKK
Tavoitteena parempi työelämä
– ohjausta työpaikoille
Nopeasti uudistuvassa työelämässä tarvitaan keinoja muutosten ja haasteiden keskellä toimimiseen. Ohjaus työelämässä nähdään jo tärkeänä osana työyhteisöjen strategista toimintaa, jolla tavoitellaan tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Myös työntekijät
tarvitsevat tukea ja ohjausta työssään. Miten työssä käyvä aikuinen saisi työpaikallaan ohjausta ammatillisille suunnitelmilleen ja
kehittymiselleen?
O
ulun Aikuiskoulutuskeskuksen
toteuttama TOKI - Työelämän
ohjausosaamisen kehittämisprojekti on osa valtakunnallista Opin Ovi
-hankeperhettä, jonka tavoitteena on
edistää elinikäistä oppimista kehittämällä
aikuisten ohjauksen muotoja ja ohjausosaamista. TOKI-projektissa kehitetään
työntekijälle tarjottavaa ohjausta työpaikoilla.
Työelämäohjauksella pyritään
sovittamaan yhteen työyhteisön
tavoitteita ja työntekijän omia
tavoitteita, tarpeita ja toiveita.
- Perinteisesti on keskitytty tarjoamaan
ohjausta nuorille ja työttömille, mutta
etenkään työssäkäyville aikuisille ei ole
ollut ohjausta tarjolla. Me koulutamme
esimiehiä, jotta heidän uraohjaukseen
liittyvä osaamisensa kehittyisi. Näin vaikutamme työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen, selvittää TOKI:n
projektipäällikkö ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja Teea Oja.
Työelämäohjauksella pyritään sovittamaan yhteen työyhteisön tavoitteita ja
työntekijän omia tavoitteita, tarpeita ja
toiveita. Ohjauksella tavoitellaan organisaation toimivuutta ja tuloksellisuutta
samalla, kun edistetään työntekijöiden
vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Työntekijät sitoutuvat ja motivoituvat
työntekoon, kokevat vähemmän stressiä
ja voivat paremmin työssään.
32
Lähde liikkeelle | kevät 2013
- Kun tarjoamme koulutusta työyhteisön
avainhenkilöille, heillä on mahdollisuus
kehittää ohjausta työpaikallaan ja ohjata
itse työntekijöitä paremmin, Oja tarkentaa.
Käytännön välineitä työntekijän
ohjaukseen
TOKI-projektissa on kehitetty Taitoa työelämäohjaukseen -koulutus esimiehille
ja muille työyhteisöjen avainhenkilöille.
Tänäkin talvena toteutettava koulutus
antaa käytännönläheisiä keinoja esimiehille suoraan omaan työhönsä sovellettavaksi. Koulutuksen sisältö rakentuu kehittävän, ratkaisukeskeisen ja innostavan
työotteen ympärille. Punaisena lankana
on ajatus työkalupakista, johon osallistujat keräävät ideoita, ajatuksia ja välineitä.
Osallistujille teetettiin puiset työkalupakit
konkretisoimaan koulutuksen ajatusta ja
antia.
- Erään valmennuspäivän aikana harjoittelimme asteikkojanan käyttöä keskustelussa. Jana toimii abstrakteja asioita
havainnollistavana, ratkaisukeskeisenä
välineenä. Oppilaitoksemme rakennusalan tiimi valmisti meille puiset viivaimet,
janat, joissa puuhelmi osoittaa asteikon
arvoa. Asteikkojana työvälineenä auttaa
esimiehiä ja työntekijöitä esimerkiksi kehityskeskusteluissa miettimään ja arvioimaan työhönsä liittyviä tekijöitä, kuten
osaamista ja motivaatiota, projektipäällikkö havainnollistaa.
Kysyntää aikuiskoulutukselle
TOKI lisää osaltaan myös aikuiskoulutuksen kysyntää osoittamalla henkilöstön
osaamistason ylläpitämisen ja elinikäisen
oppimisen merkityksen.
- Jo tässä vaiheessa projektia olemme
saaneet yhteydenottoja, koulutuspyyntöjä ja yhteistyöehdotuksia koulutuksissa
ja valmennuksissa mukana olleilta työyhteisöiltä, Oja kertoo.
Koulutuksen kautta saadaan myös arvokasta tietoa työelämästä osallistujien
kokemusten avulla, ja siten voidaan kartoittaa työelämän koulutus- ja kehittämistarpeita.
- Käymme koulutuksissamme tärkeää
vuoropuhelua työelämän eri sukupolvien välillä. Sukupolvet haastavat toisensa
erilaisine arvoineen ja näkemyksineen,
ja yhteinen keskustelu antaa oivalluksia
molempien sukupolvien edustajille, Oja
lisää.
Työelämäohjauksen käsitettä ja sisältöä
on tutkittu vasta vähän. Oja tekee väitöskirjaa työssä olevan aikuisen ohjaustarpeisiin liittyen Jyväskylän yliopistossa.
TOKI-projekti käynnistyi maaliskuussa
2010 ja jatkuu 30.6.2014 saakka. Sitä
rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto
(ESR), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ja projektiin osallistuvat työyhteisöt. l
Projektipäällikö Teea Oja huokuu intoa työelämäohjauksen kehittämiseen. Kouluttaja esittelee
yhtä TOKI-projektin tuotoksista, ratkaisukeskeisenä välineenä toimivaa
asteikkojanaa.
Lähde liikkeelle | kevät 2013
33
Teollisuusalan esimiehellä palo kehittyä
Olli Lamminmäki on osallistunut viime marraskuussa alkaneeseen Taitoa työelämäohjaukseen -koulutukseen innolla ja
mielenkiinnolla. 28-vuotias rakennusinsinööri on kokenut koulutuksen niin hyödylliseksi, että sitä varten kannattaa ajaa 120
kilometrin matka Keminmaasta Ouluun.
- Oman esimieheni kanssa oli ollut jo aiemmin puhetta, että kiinnostusta olisi kehittää esimiestaitoja. Toimitusjohtaja kuuli
tästä koulutuksesta ja suositteli sitä minulle, Lamminmäki muistelee.
Lamminmäki on työskennellyt omakotitalojen toimittaja Lappli-Talot Oy:ssä Tornion elementtitehtaalla logistiikkapäällikkönä
pian viisi vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat logistiikasta huolehtiminen, tulevan ja lähtevän liikenteen organisointi sekä
elementtituotannon ja muun tuotannon työnjohto. Lamminmäki toimii esimiehenä kymmenelle työntekijälle.
Keinoja kohdata ihminen
Logistiikkapäällikkö arveli koulutuksen avulla oppivansa uusia asioita, joista on tulevaisuuden työelämässä hyötyä. Jo
työelämäohjaus käsitteenä oli uutta, ja siihen piti perehtyä enemmän.
- Koulutus on vaikuttanut ajatusmaailmaani ja siihen, miten kohdata ihminen. Itse olen melko nopeatempoinen, ja yleensä
on ollut tärkeää mennä vain vauhdikkaasti eteenpäin. Koulutus on auttanut pysähtymään ja miettimään, mistä eri ihmisten
erilainen käyttäytyminen johtuu. Kun ymmärtää taustatekijöitä, se antaa keinoja suhtautua rakentavasti.
Erityisen kiinnostavina Lamminmäki on pitänyt tulevaisuuden työelämään ja työntekokulttuuriin liittyviä aiheita. Koulutuksessa luennoinut tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja toimitusjohtaja Ilkka Halava vertaa aiempaa pitkien työsuhteiden
sukupolvea tuottajakansalaisiksi, kun taas tulevaisuuden kuluttajakansalaisen työsuhteet ovat lyhyempiä.
- Minä koen itseni tuottajakansalaiseksi tai ainakin haluan kokea, Lamminmäki pohtii.
Opit jalkautuvat työpaikalle
Logistiikkapäällikön tiimikin tietää koulutuksesta, kun Olli Lamminmäki on halunnut jakaa tietoa eteenpäin. Työntekijät ovat
kuunnelleet kiinnostuneina, kun esimies on kertonut luennoista.
- Sen verran mielenkiintoisia asioita on käsitelty, että olen halunnut puhua niistä jo työpaikallakin, Lamminmäki kehuu.
Koulutus kestää yhteensä vuoden ja päättyy ensi syksynä. Eri aloilla menestyneet asiantuntijat ovat luennoineet ja kertoneet kokemuksiaan hyvästä työelämäohjauksesta. Valmennuspäivien jälkeen osallistujat ovat tehneet harjoitustehtäviä.
- Toivoisin koulutukseen enemmän osallistujia teollisuudesta. Se antaisi varmasti vielä enemmän, kun voisi keskustella
myös oman alan tekijöiden kanssa.
Lamminmäki uskoo saavansa koulutuksesta konkreettisia menetelmiä ja välineitä työnsä tueksi.
- Aion käyttää oppimiani asioita työssäni myös tulevaisuudessa, hän lupaa.
Lisätietoa projektista: www.työelämäohjaus.fi
34
Lähde liikkeelle | kevät 2013
Teksti: Jaakko Ansaharju
Kuva: Marko Kivistö, ALVAR
Nayttotutkinnot.fi
portaali uudistunut
A
LVARin jo vuodesta 2003 ylläpitämä Nayttotutkinnot.fi-verkkosivusto on uudistunut. Hyvin
laaja, yksityiskohtainen ja mielekkäästi
jäsennetty sivusto antaa kattavan kuvan näyttötutkintojärjestelmästä ja sen
toiminnasta pääosin näyttötutkinnon
järjestäjän näkökulmasta. Sivusto antaa
mahdollisuuden tarkistaa näyttötutkintojärjestelmään liittyviä asioita ja yksityiskohtia toimien näin joustavana käsikirjastona. Sitä voi käyttää myös tukena
opiskellessaan järjestelmän toimintaa.
Sivustolla vierailee useita tuhansia käyttäjiä kuukaudessa.
Näyttötutkintotoimintaa säätelevissä
määräyksissä, ohjeissa ja suosituksissa
tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka aiheuttavat päivitystarvetta erilaisissa materiaaleissa.  Nayttotutkinnot.fi  -sivusto
päivitettiin ajan tasalle siten, että sekä
lainsäädännössä, Opetushallituksen
määräyksissä, ohjeissa ja säädöksissä
tapahtuneet muutokset otettiin huomioon. Tärkeitä lähteitä päivityksessä ovat
mm. kaksi uutta opasta, Näyttötutkintoopas 2012 ja Arvioinnin opas 2012.
Sivuston sisältöjäsennys säilytettiin idealtaan ennallaan. Tavoitteena oli säilyttää
helppokäyttöisyys ja nopeus hakutoiminnoissa. Aakkosellinen sisällysluettelo
mahdollistaa hakijalle joustavan tavan
löytää juuri tarvitsemansa asia. Hakutekniikkaa jonkin verran parannettiin lisäämällä käyttäjän valintamahdollisuutta. Ulkoasua ja ilmettä kehitettiin vastaamaan
nykyisiä vaatimuksia.
Sivustolla toimii edelleen Kysymys- ja
vastauspalvelu, jolla käyttäjä voi nopeasti saada oman asiansa asiantuntijoiden
pohdittavaksi ja toivottavasti oikean vastauksen lähes paluupostissa. l
Lähde liikkeelle | kevät 2013
35
36
Lähde liikkeelle | kevät 2013
ä
n
i
k
i
v
n
e
l
l
a
P
Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini)
Mikä saa tutkinnon suorittajan hakeutumaan näyttötutkinnon suorittamiseen? Onko se oman ammattitaidon
kehittäminen, työllistyminen tutkinnon
suorittamisen jälkeen, työssä eteneminen tai omalla työuralla eteneminen tai
mahdollisesti ammattialalla tarvittava
”sertifikaatti”? Tietenkin joillain aloilla
on kyseessä myös palkkaus. Työnantajakin voi olla aktiivinen osapuoli oman
henkilöstönsä kouluttamisessa tai
mahdollisesti oppisopimuksen kautta
tutkinnon suorittamisessa, ja samalla
se voi varmistaa pysyvän työsuhteen.
Etsimme tähän lehteen näyttötutkintojen urotekoja vuosien varrelta ja tietenkin
halusimme urotekoja kaikkien tutkintojärjestelmän toimijoiden tai osallistujien
kannalta.
Lyhenne AD (anno domini) kuvaa aikaa ajanlaskun alusta eli vuodesta
1 (0 vuotta ei ole ollutkaan). Näyttötutkintotoiminta lähti liikkeelle vuonna
1994, ja tähän on tultu tai voisiko sanoa
tähän on päästy. Tutkinnon osallistujien
määrä on vuosittain noussut nykyiseen
n. 75 ksuorittajan tasolle (ksuorittaja on
1000 x suorittaja). Kuka tietää, kuinka
monta koko tutkintoa tai osatutkintoa
suoritettiin vuonna 2012? Se, joka pystyy tuon sanomaan, niin sitä voisi sanoa
uroteoksi. Nyt eletään kuitenkin tietoyhteiskunnan aikaa, ja meillä on edellytykset asian selvittämiseen, mutta tämä ei
tunnu kiinnostavan ketään. Olen jo kauan sitten kysynyt asiasta järjestelmän
pyörittäjältä (OPH), miksi toimikunnilla,
jotka tunnustavat (hyväksyvät) tutkinnot ja osatutkinnot, ei ole työvälinettä,
johon voisi kirjata nuo tiedot suoraan
toimikunnan kokouksessa. Kyseisestä
tietokannasta toimikuntienkin olisi hyvä
tarkistaa, milloin henkilö on suorittanut
tutkinnon osan tai mahdollisesti koko
tutkinnon, jos tulee asiasta kyselyjä.
Henkilö voisi itsekin esimerkiksi pankkitunnuksilla tai jollain muulla luotettavalla
tavalla tarkistaa omien tutkintojensa kirjaustiedot.
Todennetun osaamisen rekisteri
Se odotettu ratkaisu on kuulemma
olemassa. Kunhan sen nimeksi ei vain
tule TOR. Tuolla lyhenteellä ei ole hyvä
tausta, koska se liittyy piilopalveluominaisuuteen ”hidden service”, joka voidaan piilottaa verkkoon eikä sitä pystytä
jäljittämään. Kyseiset palvelun tarjoajat
tarjoavat erilaisia eikä aina niin laillisiakaan palveluja verkon kautta. Mutta
Opetushallitus on tietenkin viranomaisvastuullisena tahona tuonkin asian pohtinut tarkkaan, ja tietokannalle sekä rekisterille löytyy varmaan huikea ja asiaa
kuvaava nimi ja lyhenne. Tarkoituksena
on kerätä kyseiseen tietokantaan kaikki
henkilön luotettavasti todennettu koulutus- ja osaamishistoria ns. kehdosta
– hautaan periaatteella. Tätä urotekoa
odotellessa sanonkin, että parempi
vuonna 2014 kuin ei koskaan.
alkuperäisessä tavoitteessa oli: työelämässä hankitun osaamisen osoittaminen. Tämä tarkoittaisi jalkautumista työpaikoille, jossa selvitettäisiin olemassa
oleva osaaminen, suunniteltaisiin henkilökohtaistamisen mukaisesti tarvittavan
ammattitaidon hankkiminen työpaikalla
sekä järjestettäisiin tutkintotilaisuudet ja
arviointi. Suorittajan ei tarvitsisi kertaakaan astua oppilaitoksen seinien sisäpuolelle, vaan kaikki hoidettaisiin hänen
työpaikallaan. Olisiko tämä joustava ja
työelämän kannalta myös järkevä tapa
toimia? Maine- ja urotekoja odotellaan
edelleen.l
Kehitysaskeleita 1994 – 20xx
Mainitsemisen arvoisia asioita vuosien aikana on varmaankin ollut useita,
mutta yksi ehkä tärkeimmistä asioista
on tutkinnonjärjestäjien työelämäyhteistyön kehittyminen. On huomattu, että
tutkintojärjestelmää ei voida kehittää
työelämälähtöiseen suuntaan, jos kaikki tutkintojärjestelmän osapuolet eivät
tee yhteistyötä. Maineteon vielä tekisi
se tutkinnon järjestäjä, joka ottaisi sellaisen askeleen, että hoitaisi koko tutkintoprosessin työpaikalla, siten kuin se
Lähde liikkeelle | kevät 2013
37
Hyvä tietää
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden
rakenteistaminen
ALVAR on mukana Opetushallituksen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden rakenteistamisessa. Siinä nykyiset perusteet siirretään nykyisistä tekstimuotoisista mallista Exceliin, jotta ne voidaan edelleen siirtää tietokantoihin. Rakenteistaminen tehdään yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa ALVARin toimiessa koordinaattorina. Ammatillisten perustutkintojen osalta
vastaavat työn tekevät Jyväskylän ammattiopisto, Keuda ja Omnia. Uusituttu tutkintojen perusteiden malli helpottaa jatkossa perusteiden uudistamista.
Rakenteistamistyö on osa Opetushallituksen Salama-hanketta. Valtiovallan tavoitteena on, että Salaman palvelut olisivat koulutuksen toteuttajien käytettävissä vuonna 2014 esimerkiksi oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien sekä henkilökohtaistamiseen
liittyvien toimien yhteydessä.
Projektista voi lukea lisätietoja OPH:n sivuilta osoitteesta:
https://confluence.csc.fi/display/oppija/eOpetussuunnitelmat+ja+tutkinnot+-projekti
Virolainen kollegamme Kutsekoda
Virossa näyttötutkinnot, ”kutsekvalifikatsioonit” käynnistyivät vuonna 1998. Tähän mennessä tutkintoja on suoritettu 75 453
(tilanne 9.2.2013). Virossa keskeinen toimija on Kutsekoda. Sen toiminta ulottuu akateemisista tutkinnoista käytännön työtä
tekevien tutkintoihin. Tutkintoja on kaikkiaan noin 750. Kutsekodassa tehdään sekä virolaiset tutkintojen perusteet että meidän
näyttötutkintoaineistoja vastaava materiaali.
ALVAR ja kollegaorganisaatio Kutsekoda ovat kehittämässä yhteistyötä. Yhteistyön käytännön muodot ovat vielä sopimatta, mutta
yhteisiksi ongelmiksi ovat osoittautuneet jo arviointiin luotettavuuteen, koulutuksiin sekä eri materiaalien valmistelemiseen liittyvät
asiat. ALVARin ja Kutsekodan yhteistyö auttanee myös muita näyttötutkintojen parissa toimivia ryhmiä ja henkilöitä solmimaan
suhteita Suomenlahden eteläpuolelle. Lisätietoja Veikko Ollilalta, 050 511 6666 tai [email protected]. Kutsekodan kotisivuilla
yhteistyöstä informoidaan 23.1.2013 päivätyssä uutisessa.
Nuorten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaus
nousee
Perusopetuksen päättävien oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaus nousee 800 euroon kuukaudessa. Korvausta maksetaan
työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena
toteutettavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa,
toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa.
Tavoitteena on edistää oppisopimuskoulutusta nuorten koulutusmuotona ja tukea työnantajaa nuoret huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Perusopetuksen päättävien nuorten korvaus nousee merkittävästi, sillä oppisopimuskoulutusta
ammatillisena peruskoulutuksena suorittavilla korvaus on ollut keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö
38
Lähde liikkeelle | kevät 2013
on myöntänyt vuodelle 2013 yhteensä 4,4 miljoonaa euroa valtionavustusta oppisopimiskoulutuksen järjestäjille. Korotettu koulutuskorvaus on osa nuorisotakuuseen kuuluvaa koulutustakuuta
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032, ylitarkastaja Mari Pastila-Eklund, puh. 0295 3 30249 ja internetistä:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/02/koulutuskorvaus.html?lang=fi
Ensimmäistä koulutuspaikkaansa hakevat etusijalle toisen
asteen opiskelijavalinnassa
Koulutustakuun toteuttamiseksi uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa. Muutokset asettavat perusopetuksen juuri
päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa.
Uudistusten myötä toisen asteen yhteishaussa hakevat jatkossa pääasiallisesti perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen
jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat. Hakeutumismahdollisuus säilyy myös koulutuspaikan jo saaneilla. Omana hakuryhmänään
yhteishaussa voivat lisäksi hakea lukion oppimäärän suorittaneet nykyiseen tapaan.
Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneiden sekä koulutuspaikan vaihtajien hakeutuminen uuteen koulutukseen tapahtuu tulevaisuudessa
uusien yhteishaun ulkopuolisten sähköisten hakupalvelujen avulla, jotka otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana.Uudenlaisen pisteytyksen
ja hakuprosessiin tehtävien tarkennusten tavoitteena on tukea välitöntä siirtymistä perusopetuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen.
Lisäksi nuoria kannustetaan osallistumaan opiskeluvalmiuksia parantaviin ja uravalintojen selkeyttämistä tukeviin koulutuksiin ja muihin
tukimuotoihin.
Lisätietoja: johtaja Mika Tammilehto (OKM) puh. 0295 3 30308, erityisavustaja Aleksi Kalenius (OKM) puh. 040 125 1032 ja internetistä
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijaksiotto/index.html
Vuonna 2013 voimaan tulleet
näyttötutkintojen perusteet
Aseseppäkisällin ammattitutkinto
1.1.2013
Aseseppämestarin erikoisammattitutkinto1.1.2013
Hierojan erikoisammattitutkinto1.1.2013
Kipsimestarin erikoisammattitutkinto
1.1.2013
Koneistajan ammattitutkinto
1.2.2013
Lihanjalostajan ammattitutkinto 1.1.2013
Maarakennusalan ammattitutkinto
1.3.2013
Ulkomaankaupan ammattitutkinto 1.1.2013
Yrittäjän ammattitutkinto
1.3.2013
Ympäristöalan erikoisammattitutkinto 1.1.2013
Lähde liikkeelle | kevät 2013
39
40
Lähde liikkeelle | kevät 2013