Route 66: Prätkällä Amerikan takapihoille

Cadillac Ranch Teksasissa
on kummajaisena yksi tunnetuimmista Route 66:n pysähdyspaikoista. Kaikkiaan maahan
upotetussa rivissä on vanhoja
Cadillac-malleja kymmeneltä
vuodelta.
236
Cars-elokuvan alkuperäistä kuvauspaikkaa vanhalla huoltoasemalla.
Route 66 ei etene aina viivasuoraan.
Route 66: Prätkällä Amerikan takapihoille
Sain tilaisuuden reissata norjalaisessa prätkäporukassa läpi historiallisen Route 66:n Yhdysvalloissa. Kaikkinensa 17 päivän organisoidusta matkasta tuli muistojen arkistoon rikkain prätkäaiheinen kokemukseni.
Jos prätkämies voi tehdä
elämässään vain yhden
matkan, tässä se on.
ELÄMYKSIÄ JA REISSUJA
tettiin matkatavarat, varamoottoripyörä sekä
nestetankkaukseen tarvittavat sadat päivittäiset juomapullot jäälaukkuineen.
Järjestetyllä matkallani tuli selväksi, että 20
moottoripyörän kuljettajajoukko oli taitotasoltaan tyystin erilaista, ainakin alussa. Iäkkäiden
pariskuntien kaatuilut parkkipaikoilla noin
400-kiloisella laitteella olivat sinänsä pikku
juttuja, mutta yksi läheltä piti -onnettomuus
sattui vuoristoreitillä Uudessa Meksikossa. Ultra
Glide Classicilla ohjastava pariskunta ajautui
mutkassa vastaantulevan pakettiauton kaistalle ja törmäsi viistosti sen kylkeen. Pyörä kaatui
ja liukui asfaltilla, mutta tilanteesta selvittiin
tuurilla, sillä kuljettaja ja matkustaja pysyivät
ihmeen kaupalla paikoillaan ison pyörän suoja­
pleksien ja -rautojen ympäröimänä. Lähinnä
keinokuituisiin ajopukuihin tuli repeämiä, mutta
prätkä muuttui ajokelvottomaksi. Tämä vain
esimerkkinä siitä, mitä voi sattua, sillä luin hiljattain toisen suomalaisen matkakertomuksen
järjestetyltä Route 66 -matkalta, jolla niin ikään
yksi pariskunta kaatui Harley-Davidsonilla ajaessaan. Hyvä varustus pelasti silläkin kertaa. Tuuri on juuri sitä, jos ei kaatuessaan törmää mihinkään.
Lähditpä matkalle yksin tai ison joukon mukana, tärkein vaadittava ominaisuus ja asenne
 Lisämausteen matkaan antoi se, että ajoimme Route 66:n perinteiden vastaisesti ”väärinpäin” lännestä itään, eli ajamalla sopivin päivämatkoin Los Angelesista Chicagoon. Poikkesimme Las Vegasin takia Nevadan osavaltiossa,
kahdeksan Route 66:iin kuuluvan osavaltion
lisäksi. Perinteitä kunnioitettiin kuitenkin ajokaluston valinnalla.
Seuraavassa käyn läpi keskeisimpiä asioita
ja kokemuksiani, jotka perustuvat norjalaisen
matkanjärjestäjän, www.route66usa.infon heinäkuussa 2013 toteuttamaan kaikkiaan 44 hengen turneeseemme. Olin toimittajana ja ”monitoimimiehenä” joukon ainoa suomalainen, muut
matkaajat opas mukaan lukien norjalaisia
eri-ikäisiä ja -taustaisia miehiä ja naisia.
Matkanjärjestäjän ainoa pohjanmaalainen
lisenssi Harley-Davidsonin kanssa mahdollistaa ajopeleiksi uusimmat mallit, joita käytössämme oli 20 kappaletta – eniten kahdelle sopivaa matkapyörä Ultra Glide Classicia ja
vaihtoehtona yhden hengen pyöräilyyn custom­
henkinen Heritage Softail. Samaan retkueeseen kuului lisäksi seitsemän autoa. Opasajoneuvona oli pakettiauto trailerilla, jossa kulje-
237
Yksi monista Route 66:n moottoripyörämuseoista antaa jälleen hyvän
syyn ajotauolle.
Välillä esteet käännyttävät
Harley-Davidsonilla Route 66:iä
etenevän kuten tässä tulvakohdassa.
on kärsivällisyys. Varsinkin kesäaikaan isojen
kaupunkien kymmenien liikennevalojen läpi­
ajot paistinpannunkuumine jopa yli 40 celsius­
asteen helteineen täysissä ajovarusteissa kysyvät pinnaa ja fyysistä kestävyyttä. Joku voi myös
pitää loputtomien autiomaiden, karjatilojen,
peltojen ja pusikkojen tiemaisemaa puuduttavana tai tylsänä, mutta uskon niin ajattelevien
jättävän tällaiset reissuaikeena väliin. Route 66
on tietynlainen bikereiden pakkomielle, joka
on koettava kerran elämässä.
Matkaseurueen kokoonpanoon kannattaa
valinnoillaan vaikuttaa, jos mahdollista. Järjestetyllä reissulla on esimerkiksi hyvä etukäteen
selvittää, mistä maista osallistujia on milläkin
viikoilla tulossa ja pyrkiä saamaan mukaan esimerkiksi tuttavia omasta kotimaasta.
Vaikka kuinka suuri kiusaus olisikin ajaa
Yhdysvalloissa teepaita ja farkut päällä ilman
kypärää (se on monissa osavaltioissa kyllä sallittua, mutta matkanjärjestäjät ja pyöränvuokraajat usein vaativat kypärän käyttämistä), ei turvallisten ajovarusteiden merkitystä vaativalla
Route 66 -reissulla voi ylikorostaa.
Valtaosa norjalaisista matkakollegoistani oli
ottanut kotimaastaan mukaan hyvillä kaatuma­
suojilla varustetut ajopuvut. Viimeisimmät
täydennykset tai vaikkapa koko repertuaarin
hankinnan voi tehdä Harley-Davidsonin valtuutetussa myymälässä Chicagon tai Los Angelesin päässä pyöriä lunastettaessa.
Opasauton mukana kulkevien nesteiden
nauttiminen ja vartalon sekä asujen kastelu sisältä jäävedellä oli välttämätöntä jopa 30 minuutin välein. Asian tarpeellisuus on hyvä noteerata, jos lähtee Route 66:lle omin päin.
Suunnistus onnistuu järjestetyllä matkalla
ammattitaitoisimmin ja sujuvimmin. Hieman
yli kahden viikon aikana näkee varmasti suuremman osan aitoa Route 66:iä kuin mihin
omatoimimatkalla paperikartoin ja navigaattorein pystyisi. Norjalaisten kanssa ajettiin ehkä
70 prosenttia vielä olemassa olevista Route 66
-tielinjauksista, joista tosin osa on jo peittynyt
moottoriteiden alle.
Route 66 -matkoja järjestää moni toimija
maailmalla, mutta voin suositella www.route66usa.infoa luotettavuudesta, kulkupelien laadusta ja selkeästä pakettihinnoittelusta. Yritys
järjestää vuosittain toukokuusta syyskuuhun
kolmisenkymmentä Route 66 -matkaa lukuisien
muiden eri puolilla maailmaa järjestämiensä
Lue lisää matkastani www.prätkämies.fi
238
ELÄMYKSIÄ JA REISSUJA
Fossiilisen metsän jäänteitä oli
pysähdyttävä tarkastelemaan.
prätkäreissujen lisäksi. Miinuspuolelle lasken
korkeahkoon hintaan suhteutettuna majoitusten sekä ateriointien keskinkertaisen tason.
Tosin tilanteen sanelee paljolti se, että reitin varrelta on turha etsiä hienostelua ja viiden tähden
meininkiä. Amerikan ja Route 66:n ehdoilla
siis mennään.
Matkapaketin hinta 17 päivän Route 66
-tripille on samalla pyörällä reissaavalta pariskunnalta kuutisen tuhatta euroa. Siihen kuuluu uusi vakuutettu Harley-Davidson bensoineen, majoitukset, valtaosa aterioista, oppaan
palvelut monine pääsylippuineen, matkalta tehtävä 66 minuutin video sekä kasapäin kuvia.
Omalle kontolle tulevat lisäksi lentolippujen, joidenkin aterioiden ja juomien kustannukset sekä päivittäiset käyttövarat. Vajaa kymppitonni palaa aiheeseen näin helposti, mutta yksin ajava selvinnee kaikkinensa noin kuuden
tuhannen euron kokonaismenolla. Vertailuna
pelkästään omatoiminen tuliterän Harley-Davidsonin vuokraaminen täysine vakuutuksineen
maksaisi Yhdysvalloissa noin 2 500–3 000 euroa
vastaavalle reissulle.
Yhdysvaltain osavaltiot yhdistävä maantie,
Route 66, on yksi maailman kuuluisimmista
ajoväylistä. Reitin 3 945 kilometrin historia alkoi päätöksestä yhdistää olemassa oleva tiestö
toisiinsa itä-länsisuunnassa vuonna 1926. Elintason noustessa ja tavarankuljetusten sekä autoilun lisääntyessä tarvittiin suorempaa väylää
Chicagon ja Los Angelesin välille. Reitin kultaaika ajoittui automatkailubuumiin ja ensimmäisiin tasokkaisiin motelleihin 1930–1940-luvuilla. Elokuvat ja kirjallisuus ovat ammentaneet Route 66:stä aiheitaan viime vuosiin asti.
Liikenteen siirtyminen 1950-luvulta alkaen ilmestyneille valtakunnan ylittäville interstateväylille kuihdutti lopulta Route 66:n vuosikymmenten aikana ja pilkkoi sen palasiksi.
Tiestö on kuitenkin epävirallisena ajoreittinä
edelleen pääosin olemassa, mutta suunnistaminen oikeille pätkille on haastavaa. Route 66 on
kokenut 1980-luvulta alkaen renessanssin –
vanhoja motelleja ja huoltoasemia on kunnostettu nähtävyyksiksi, vain amerikkalaisilta odotettavista muista erikoisuuksista puhumattakaan.
Tämä kaikki siis edelleen autioituvien kylien
ja kuihtuvien palveluiden joukossa samalla
reitillä.
Taas on seurueestamme joku osa jäänyt jälkeen ja tilannetta pysähdytään selvittämään.
Wild Hogs -prätkäleffaan rakennetun Maggie’s Dinerin edessä Madridin kylässä oli toki
pakko pysähtyä.
Tyypillinen autioitunut motelli reitillä. ”Liekö ollut joskus Norman Batesin omistuksessa?”.
Motellin keskeltä kulkee Uuden Meksikon ja Teksasin osavaltioiden sekä aikavyöhykkeen raja.
239