Uolevi Karrakoski 80 vuotta Suomen Wagner-seuran perustaja ja kunniapuheenjohtaja Uolevi Karrakoski täytti kesällä 80 vuotta. Wagner-seura ja Wagneriaani-lehti toivottavat hänelle paljon onnea. Paavikin on wagneriaani Kuva: Bundesregierung / Bergmann Liittokansleri Angela Merkel antoi paaville Furtwänglerin johtamien teosten kokonaisäänitteen. Argentiinalainen paavi Franciscus on herättänyt huomiota spontaanilla ja ihmisläheisellä esiintymisellään, joka poikkeaa hänen saksalaisen edeltäjänsä hiukan jäykemmästä tyylistä. Vielä on ennenaikaista arvioida, miten uusi linja alkaa purra ja miten latinopaavi menestyy vaativassa tehtävässään. Paavin persoonallisuuteen tutustumisen kannalta huomionarvoinen on haastattelu, jonka hän äskettäin antoi italialaiselle jesuiittaveljelleen Antonio Spadarolle ja joka julkaistiin katolisen kirkon lehdistössä kautta maailman; esimerkiksi America-lehden 30.9.2013 päivätyssä numerossa. Suurinta huomiota paavin haastattelussa herättivät hänen eräisiin ajankohtaisiin moraalikysymyksiin esittämänsä sinänsä varsin maltilliset kannanotot, jotka Suomessa uutisoitiin sensaatiohakuisesti väärin: ”Paavi Franciscus vaatii katolista kirkkoa unohtamaan pakkomielteiset oppinsa abortista, ehkäisystä ja homoseksuaalisuudesta.” (Iltalehti 20.9.) ”Paavin uutuushaastattelu järkyttää vanhoillisia: suorat sanat homoista, eroista ja aborteista” (Ilta-Sanomat 20.9.) Mitä paavi todella sanoi, selviää lukemalla alkuteksti. Seksikysymyksistä syntyneen kohun varjoon jäivät – kuten tällaisissa yhteyksissä 6 Wagneriaani valitettavasti on tavanomaista – paavin ajatukset monista muista asioista, jotka laaja haastattelu sisältää. Kulttuurillinen vastakkainasettelu Joseph Ratzingerin kanssa on sekin keinotekoista, sillä uusikin paavi tuntee saksalaista kulttuuria muun muassa opiskelujaksoltaan Frankfurtista. Hänelle tärkeä on ”solmut avaavan Neitsyt Marian hartaus”, joka on lähtöisin Augsburgista. Paavilla kieltämättä onkin monta vaikeaa solmua edessään, mutta ”jesuiitan on oltava luova”, kuten historian ensimmäinen jesuiittapaavi toteaa. Tämän lehden lukijoiden kannalta kiinnostavinta lienee kuulla, että paavi on intohimoinen musiikin ystävä – ja vieläpä wagneriaani. Vastauksena kysymykseen mielisäveltäjistään paavi mainitsee aika tavanomaisesti Bachin, Beethovenin ja Mozartin, mutta myös Richard Wagnerin, johon hän näyttää perehtyneen syvällisesti. Kapellimestareista hän asettaa etusijalle ”prometheaanisen” Wilhelm Furtwänglerin kommentoimatta mitenkään tämän paljonpuhuttuja poliittisia rasitteita. Angela Merkeliltä hän onkin jo saanut lahjaksi Furtwänglerin johtamien teosten kokonaisäänitteen (Wilhelm Furt- Teksti: Osmo Pekonen wängler – Das Vermächtnis, Documents 2011, kaikkiaan 107 CD:tä). Paavi ilmoittaa kuuluvansa siihen koulukuntaan, joka pitää Furtwänglerin Milanon La Scalassa 1950 johtamaa Ringiä kaikkien aikojen parhaana. Parsifalin äänityksistä hän taas pitää parhaana Hans Knappertsbuschin tulkintaa Bayreuthissa 1962, jolloin Titurelin roolin lauloi Martti Talvela. Paavi ihailee ihmishengen nerokkaita saavutuksia. Hänen omimmalla alallaan teologiassa suuri nero ylitse muiden on ollut Pyhä Tuomas Akvinolainen. Ikävä kyllä Jorge Mario Bergoglio joutui nuorena opiskelijana tutustumaan tomistiseen teologiaan sellaisten selitysteosten kautta, joita hän nykyisin pitää kehnoina ja keskinkertaisina. ”Kirkon pitää tähdätä nerouteen eikä rappioon”, hän sanoo. Ja nyt seuraa wagneriaanin kannalta haastattelun kaiken huippu: Paavi löytää Wagnerin teoksista inhimillisen nerouden esikuvia. Hänen mukaansa kirkko on vaarassa jäädä keskinkertaisuuden vangiksi aivan niin kuin Tannhäuser Venusvuorella tai Parsifal Klingsorin hovissa. Paavin suusta tällaiset vertaukset ovat ennen kuulumattomia. Onko siis totta tosiaan katolinen kirkko nykytilassaan kuin Klingsorin loihtima puutarha, joka näyttää kukoistavalta mutta todellisuudessa onkin vain martoa erämaata? Vai onko todellinen Klingsorin valtakunta sittenkin iltapäivälehtien ynnä muun hömppämedian typerä maailma, joka vääristää irvikuvaksi kaiken mitä paavi sanoo? Paavi jatkaa: ”Kirkon ajattelun on löydettävä uudestaan nerous ja ymmärrettävä paremmin, miten ihmiset nykyään ymmärtävät itsensä, jotta kirkon opetusta voitaisiin kehittää ja syventää.” Hän myös muistuttaa, ettei elämä ole ”kuin oopperalibretto, jossa kaikki on kirjoitettu valmiiksi”. Uskon ohjeeksi hän kehottaa vakavasti lukemaan Heprealaiskirjeen luvun 11. Paavin mukaan elämä on seikkailu, jossa Jumalalle on annettava mahdollisuus etsiä ja löytää meidät. On ilahduttavaa kuulla, että Wagnerkin voi tässä olla apuna. Paavin sauva viheriöi. http://www.suomenwagnerseura.org/wagneriaani/