Uolevi Karrakoski 80 vuotta - Suomen Wagner

Uolevi Karrakoski
80 vuotta
Suomen Wagner-seuran perustaja ja kunniapuheenjohtaja
Uolevi Karrakoski täytti kesällä 80 vuotta. Wagner-seura ja
Wagneriaani-lehti toivottavat hänelle paljon onnea.
Paavikin on wagneriaani
Kuva: Bundesregierung / Bergmann
Liittokansleri Angela Merkel antoi paaville Furtwänglerin johtamien teosten kokonaisäänitteen.
Argentiinalainen paavi Franciscus on herättänyt huomiota spontaanilla ja ihmisläheisellä esiintymisellään, joka poikkeaa hänen
saksalaisen edeltäjänsä hiukan jäykemmästä tyylistä. Vielä on ennenaikaista arvioida,
miten uusi linja alkaa purra ja miten latinopaavi menestyy vaativassa tehtävässään. Paavin persoonallisuuteen tutustumisen kannalta huomionarvoinen on haastattelu, jonka
hän äskettäin antoi italialaiselle jesuiittaveljelleen Antonio Spadarolle ja joka julkaistiin katolisen kirkon lehdistössä kautta maailman; esimerkiksi America-lehden 30.9.2013
päivätyssä numerossa.
Suurinta huomiota paavin haastattelussa
herättivät hänen eräisiin ajankohtaisiin moraalikysymyksiin esittämänsä sinänsä varsin
maltilliset kannanotot, jotka Suomessa uutisoitiin sensaatiohakuisesti väärin: ”Paavi
Franciscus vaatii katolista kirkkoa unohtamaan pakkomielteiset oppinsa abortista, ehkäisystä ja homoseksuaalisuudesta.” (Iltalehti 20.9.) ”Paavin uutuushaastattelu järkyttää
vanhoillisia: suorat sanat homoista, eroista ja
aborteista” (Ilta-Sanomat 20.9.) Mitä paavi todella sanoi, selviää lukemalla alkuteksti.
Seksikysymyksistä syntyneen kohun varjoon jäivät – kuten tällaisissa yhteyksissä
6 Wagneriaani
valitettavasti on tavanomaista – paavin ajatukset monista muista asioista, jotka laaja haastattelu sisältää. Kulttuurillinen vastakkainasettelu Joseph Ratzingerin kanssa on sekin keinotekoista, sillä uusikin paavi tuntee saksalaista kulttuuria muun muassa opiskelujaksoltaan Frankfurtista. Hänelle tärkeä on ”solmut avaavan Neitsyt Marian hartaus”, joka on lähtöisin Augsburgista. Paavilla kieltämättä onkin monta vaikeaa solmua edessään, mutta ”jesuiitan on oltava luova”, kuten historian ensimmäinen
jesuiittapaavi toteaa.
Tämän lehden lukijoiden kannalta kiinnostavinta lienee kuulla, että paavi on intohimoinen musiikin ystävä – ja vieläpä wagneriaani. Vastauksena kysymykseen mielisäveltäjistään paavi mainitsee aika tavanomaisesti Bachin, Beethovenin ja Mozartin, mutta myös Richard Wagnerin, johon hän näyttää perehtyneen syvällisesti. Kapellimestareista hän asettaa etusijalle ”prometheaanisen”
Wilhelm Furtwänglerin kommentoimatta
mitenkään tämän paljonpuhuttuja poliittisia rasitteita. Angela Merkeliltä hän onkin
jo saanut lahjaksi Furtwänglerin johtamien
teosten kokonaisäänitteen (Wilhelm Furt-
Teksti: Osmo Pekonen
wängler – Das Vermächtnis, Documents
2011, kaikkiaan 107 CD:tä).
Paavi ilmoittaa kuuluvansa siihen koulukuntaan, joka pitää Furtwänglerin Milanon
La Scalassa 1950 johtamaa Ringiä kaikkien
aikojen parhaana. Parsifalin äänityksistä hän
taas pitää parhaana Hans Knappertsbuschin
tulkintaa Bayreuthissa 1962, jolloin Titurelin roolin lauloi Martti Talvela.
Paavi ihailee ihmishengen nerokkaita saavutuksia. Hänen omimmalla alallaan teologiassa suuri nero ylitse muiden on ollut Pyhä
Tuomas Akvinolainen. Ikävä kyllä Jorge
Mario Bergoglio joutui nuorena opiskelijana tutustumaan tomistiseen teologiaan sellaisten selitysteosten kautta, joita hän nykyisin pitää kehnoina ja keskinkertaisina.
”Kirkon pitää tähdätä nerouteen eikä rappioon”, hän sanoo.
Ja nyt seuraa wagneriaanin kannalta haastattelun kaiken huippu: Paavi löytää Wagnerin teoksista inhimillisen nerouden esikuvia. Hänen mukaansa kirkko on vaarassa jäädä keskinkertaisuuden vangiksi aivan
niin kuin Tannhäuser Venusvuorella tai Parsifal Klingsorin hovissa. Paavin suusta tällaiset vertaukset ovat ennen kuulumattomia.
Onko siis totta tosiaan katolinen kirkko nykytilassaan kuin Klingsorin loihtima puutarha, joka näyttää kukoistavalta mutta todellisuudessa onkin vain martoa erämaata? Vai
onko todellinen Klingsorin valtakunta sittenkin iltapäivälehtien ynnä muun hömppämedian typerä maailma, joka vääristää irvikuvaksi kaiken mitä paavi sanoo?
Paavi jatkaa: ”Kirkon ajattelun on löydettävä uudestaan nerous ja ymmärrettävä paremmin, miten ihmiset nykyään ymmärtävät itsensä, jotta kirkon opetusta voitaisiin
kehittää ja syventää.” Hän myös muistuttaa,
ettei elämä ole ”kuin oopperalibretto, jossa
kaikki on kirjoitettu valmiiksi”. Uskon ohjeeksi hän kehottaa vakavasti lukemaan Heprealaiskirjeen luvun 11.
Paavin mukaan elämä on seikkailu, jossa Jumalalle on annettava mahdollisuus etsiä ja löytää meidät. On ilahduttavaa kuulla, että Wagnerkin voi tässä olla apuna. Paavin sauva viheriöi.
http://www.suomenwagnerseura.org/wagneriaani/