Valoisa Elämys - Studio Kuutio
Studiovalokuvauksen perusteet 1 2 STUDIO KUUTIO on oululainen valokuvauksen alan kokeilu- ja koulutusstudio. Jo vuosia oululaiset ammatti- ja harrastajakuvaajat ovat ylläpitäneet yhteisiä studiotiloja. Toiminta on synnyttänyt mestari-kisälli -periaatteella toimivaa koulutusta, jossa ammattilaisten ja taitavien harrastajien osaaminen suodattuu alkaville kuvaajille. Nykyistä Studio Kuutiota Oulunlahden yrityskylässä ylläpitää valokuvaustarvikkeiden myyntiin erikoistunut nettikauppa Digitarvike.fi KIRJAN TEKIJÄT ovat Studio Kuution osakkaita, Kuutioklubin jäseniä tai muita Studio Kuution kuvaajia. KANSIKUVA: Katso Valotunneli: Laughing Matter sivu 73. 3 STUDIO KUUTIO VALOISA ELÄMYS Studiovalokuvauksen perusteet Valokuvaajat Outi Heikkilä Maarit Ketonen Pirjo Lempeä Marko Leukkunen Marko Moilanen Kimmo Pihlajamaa Asko Veteläinen Ville Silvennoinen Marjo Väisänen Kuvaussihteeri Maarit Ketonen Kuvausassistentti Aki Komulainen Kirjoittaja Kimmo Pihlajamaa Neuvonantajat Valokuvaus: Pirjo Lempeä Laitetuntemus: Janne Rajala Lakiasiat: Maarit Ketonen Stilisointi: Anne Peltola Tietotekniikka: Esa Hietala 4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................................................................... 5 ALKUPUHE........................................................................................................................................................... 8 JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 10 STUDIOSSA VALO ON TYYLI .................................................................................................................... 10 STUDIOKUVAN TUHANNET KASVOT ......................................................................................................11 STUDIOKUVAAJA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA ...................................................................................... 15 STUDION HENKILÖKUNTA ....................................................................................................................... 17 MUISTILISTA KUVAUKSEN TOTEUTUKSEEN ....................................................................................... 18 STUDIOTILA ...................................................................................................................................................... 19 VALOKUVAUSSTUDIO ................................................................................................................................ 19 FONDIT ........................................................................................................................................................... 19 FONDIRIPUSTUKSET .................................................................................................................................. 20 SALAMALAITTEET ...................................................................................................................................... 21 VALOMITTARIT ............................................................................................................................................ 23 MUU STUDION VARUSTUS ........................................................................................................................ 25 KAMERA STUDIOKUVAUKSESSA ................................................................................................................ 27 VALON OMINAISUUDET ................................................................................................................................. 30 VALON MÄÄRÄ ............................................................................................................................................ 30 VALON MUOTO ............................................................................................................................................ 32 VALON VÄRI ................................................................................................................................................. 34 SISÄLLE STUDIOON! ....................................................................................................................................... 35 PERINTEINEN KOLMIPISTEVALO ............................................................................................................ 35 KOLMIPISTEVALO: Supermodel Cat ........................................................................................................... 37 KOLMIPISTEVALO MUOTOKUVASSA: Valmistelut ................................................................................. 38 KOLMIPISTEVALON RAKENTAMINEN ................................................................................................... 41 KOLMIPISTEVALO: Todellinen yritys .......................................................................................................... 51 KOLMIPISTEVALON SOVELLUKSIA ............................................................................................................ 57 KOLMIPISTEVALO: Arjen prinsessa ............................................................................................................ 57 KOLMIPISTEVALO: Bright Youth ................................................................................................................ 59 KOLMIPISTEVALO: Varusmies .................................................................................................................... 61 KOLMIPISTEVALO: Arvohenkilö ................................................................................................................. 63 KOLMIPISTEVALO: 80's Dream ................................................................................................................... 65 5 KOLMIPISTEVALO: Äijäkuva ...................................................................................................................... 67 KOLMIPISTEVALO: KOKOKUVA Ballerina ............................................................................................... 69 KOLMIPISTEVALO: Hääkuva ....................................................................................................................... 71 VALAISUN VALTIT ............................................................................................................................................ 73 VALOTUNNELI ............................................................................................................................................. 73 REMBRANDT-VALO ..................................................................................................................................... 79 PIHTIVALO..................................................................................................................................................... 87 HÄRKÄVALO................................................................................................................................................. 93 KAKSOISHÄRKÄVALO ............................................................................................................................... 99 AKSENTTIVALO ......................................................................................................................................... 101 HARCOURT-VALO ...................................................................................................................................... 106 SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS .......................................................................................... 109 MALE/FEMALE –VALO ..............................................................................................................................113 LATTEA PEHMEÄ VALO.............................................................................................................................117 LATTEA KOVA VALO ..................................................................................................................................119 POHJOISVALO ............................................................................................................................................. 121 GREEN SCREEN .......................................................................................................................................... 123 MALLIKUVAN SOMMITTELU ...................................................................................................................... 127 MALLIT STUDIOKUVAUKSESSA................................................................................................................. 129 OIKEA MALLI OIKEAAN KUVAUKSEEN .............................................................................................. 129 KUVAAJAN MALLIT .................................................................................................................................. 131 MALLIN OHJAAMINEN............................................................................................................................. 132 MALLI MUOTOKUVASSA ......................................................................................................................... 135 MAESTROJEN MAAILMA.............................................................................................................................. 137 Markku Hyttinen: Zombie Poster .................................................................................................................. 138 Kimmo Pihlajamaa: Saint John´s Passion 2011............................................................................................. 139 KIRJALLISUUTTA ........................................................................................................................................... 141 TÄYDELLINEN SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................ 142 6 7 ALKUPUHE Kuinka kuvaat rakkaimpasi? Kuinka taltioit lapsen kasvojen loisteen ja isovanhempien viisaan katseen? Kuinka kerrot ystävyydestä ja rakastavaisten intohimosta? Kuinka korostat muotimallin viehätysvoimaa tai rockhemmon rajuutta? Studiovalokuvaajat voivat tarjota noihin kysymyksiin ainakin joitakin vakiintuneita vastauksia. Onhan meitä ollut olemassa jo yli sata vuotta! Seikkailumieliselle studiovalokuvaus tarjoaa myös tutkimattomia polkuja, joita pitkin voi pioneerina kulkea täysin uusiin tyyleihin. Tämä kirja on tarkoitettu peruskursseille ja itseopiskeluun. Kirja valottaa studiovalokuvauksen perusteita muotokuvaukseen painottuen. Kirja kertoo studiokuvauksen perinteisistä ratkaisuista eikä rajoita kenenkään intoa etsiä omia luovia näkökulmia. Studiovalokuvaus on yksilölaji. Kun tutkailet valokuvaamoiden näyteikkunoita tai kotisivuja, tunnistat pian kuvaajat tyyleistään. Myös sinun tavoitteesi on löytää oma tyylisi. Opiskeltuasi valaisun ja sommittelun säännöt voit persoonallisen tyylisi löytääksesi rikkoa niitä. Vaikka hurjimmat visiosi ovat räiskyviä ja rikkonaisia, vahvuuttasi lisää, että osaat tarvittaessa tuottaa myös perinteisesti laadukkaita ratkaisuja. Valokuvaus on tarinankerrontaa. Hae kuviisi elämyksiä ja tunnetta. Pidä mielesi avoimena ja kysy aina itseltäsi vielä yksi kysymys lisää. Kuka tuo ihminen on? Miksi hän näyttää juuri tuollaiselta? Mitä hän tekee tässä kuvassa? Miksi haluan katsojan katsovan kuviani? Miten hämmästytän katsojani? Rajoja ilmaisullesi asettaa vain mielikuvituksesi. Tervetuloa studiokuvauksen maailmaan. Valoisat elämykset odottavat sinua! 8 9 JOHDANTO STUDIOSSA VALO ON TYYLI Vallitsevasta valosta studiovaloon Vallitsevassa valossa kuvatut kuvat taltioivat luonnonvaloa tai kuvaustilassa käytettyä keinovaloa. Studiossa valokuvaaja saa itse päättää, millaista valoa kuvissa on. Tästä seuraa, että studiovalokuvassa valo tukee kuvattavaa aihetta, tunnelmaa ja kuvallista viestiä. Jos kuvassa on malli, valo tekee kunniaa mallin persoonalle ja ulkomuodolle. Vauvakuvaan haetaan usein raikkautta ja kirkkautta, nyrkkeilyottelun julistekuvaan taas karheita kontrasteja. Studiovalokuvaus on laajalti lajeja ja tyylejä Studiovalokuvauksessa on eri lajeja. Yleisimpiä ovat muotokuvaus, muotikuvaus ja tuotekuvaus sekä taidekuvauksen eri muodot. Kun aloitat studiokuvauksen, pyri tunnistamaan oma lajisi. Tutki valokuvaajien kirjoja ja kotisivuja ja hae vaikutteita. Samalla etsi itsestäsi omia taiteellisia impulssejasi, omaa ääntäsi ja omia kiinnostuksen kohteitasi. Studiovalokuvan satavuotisen historian aikana tekniikat ja tyylit ovat kehittyneet rajusti ja kehittyvät edelleen. Studiovalokuvan ottamiseen liittyy paljon muuttujia, joten mahdollisuuksia eri tyyleille riittää. Valokuvan mahdollisuuksista on kartoitettu vasta murto-osa. Lukematon määrä värin ja valon kontrastien yhdistelmiä odottaa vielä löytäjäänsä. Juuri sinä voit löytää niistä jonkin kiehtovan uuden sävymaailman, jolla luot vaikuttavaa tuotantoa. Valokuvauksen maailma on ihmeellinen ja loputon. Kuvien tekeminen ja katseleminen ei lopu koskaan, eikä katsojien ja kuvaajien mielikuvitus. 10 STUDIOKUVAN TUHANNET KASVOT Rakennettu kuva Rakennettu kuva tarkoittaa valokuvaa, jossa malli, sommittelu ja kuvauspaikka on etukäteen valittu ja suunniteltu. Rakennetussa kuvassa malli tietää poseeraavansa kameralle. Kaikki muotokuvat, muotikuvat ja studioasetelmina toteutetut tuotekuvat ovat rakennettuja kuvia, toisin kuin uutisten yhteydessä esitettävät dokumenttikuvat. Niitä ei journalismin sääntöjen mukaan saa rakennella. Yksinkertaisimmillaan studiokuvan rakentaminen tarkoittaa kuvaan valittua taustaa ja mallia, jolla on tietoisesti valittu ulkoasu. Kuvien rakentamisen rajoitteina ovat vain mielikuvitus ja resurssit. Kuvallinen viesti on kuvan tärkein asia Kuvallinen viesti tarkoittaa taiteellista ydinajatusta, joka on kaikessa taiteessa taiteilijan ja yleisön välisen viestinnän perusta. Esimerkiksi Titanic-elokuvan ydinajatuksena on miespäähenkilön rakkaus, jonka voima saa hänet uhraaman henkensä rakastamansa naisen puolesta. Tämän ajatuksen voi kirjoittaa tai sanoa ääneen muutamassa sekunnissa. Jotta sama ajatus koetaan syvällisenä tunne-elämyksenä, tarvitaan kolmetuntinen elokuva juonenkäänteineen, tehosteineen ja musiikkeineen. Rakennetussa valokuvassa kuvaajan tehtävänä on miettiä kuvallinen viesti ja toteuttaa kuva siten, että viesti välittyy kuvasta selkeästi. Kuvan rakentaminen, sommittelu, valaisu ja kuvankäsittely tukevat kuvan viestiä, eivät ainakaan häiritse sitä. Mainoskuvan kuvallinen viesti pohditaan mainoksen kohderyhmän näkökulmasta. Muotokuvan kuvallinen viesti löytyy kuvattavan persoonaa ja kuvan käyttötarkoitusta pohtimalla. Mainoskuvien kuvalliset viestit Mainoskuvien kuvallisia viestejä usein hämärretään tarkoituksellisesti. Parhaat mainoskuvat vaikuttavat katsojaan hänen tiedostamattaan. Niissä käytetään hyväksi ihmisen perimmäisiä tarpeita kuten nälkä, jano, rakkauden ja hyväksymisen tarpeet sekä kauneuden tai arvostuksen kaipuu. Ruokakaupassa nälkäinen asiakas saattaa valita tuotteen, jonka pakkauksen kuvassa ruoka näyttää maistuvimmalta. Muotikuvissa ohjataan katsoja mieltämään itsensä kauniiksi ostaessaan kuvassa esiintyvän vaatteen. Monimutkaisempia viestejä tarjoavat kuvat, joihin on liitetty älyllinen tai sadunomainen tarina. Hyvä esimerkki on Nokian Connecting People -mainoskampanja. Iskulausetta elävöitettiin muun muassa Michelangelon freskon yksityiskohdalla, jossa Aatamin ja Jumalan sormi melkein koskettavat. 11 Mainoskuvan ja taidekuvan yhteiset keinot Mainosvalokuvaajien ja taidekuvaajien kuvallisissa viesteissä on paljon yhteistä. Myytit Myytit kuuluvat mainoskuvan ja taidekuvan peruskeinoihin. Asioiden tai hahmojen esittäminen myyttien kautta vahvistaa kuvan viestiä ja nopeuttaa sen ymmärtämistä. Esimerkiksi naisen myyttisiä hahmoja ovat viaton nainen (neitsyt), viettelevä nainen (huora) tai äiti (madonna). Nykynainen, joka ostaa itse autonsa ja ajaa sitä miehen ollessa kyydissä, on sekin jo myyttinen hahmo. Myyttisiä asioita ovat puolestaan luonto sekä sen vastaparina ihmisen rakentama kulttuuri ja teknologia. Myyteistä suurimpia ovat elämä, kuolema, perhe ja eri uskontojen luomat jumalhahmot. Konnotaatiot Konnotaatioiden maailma on yhtä moniulotteinen. Konnotaatio tarkoittaa konkreettiseen asiaan liittyviä, katsojan mielessä piileviä ja vaihtelevia merkityksiä. Vaihteluun vaikuttaa se, miten kohde esitetään. Esimerkiksi moottoripyörä voi viitata vauhdin ja vapauden kokemukseen tai jengirikollisuuteen. Huumori Huumori on kaksinkertaisesti tehokas viestinnän keino. Se vetoaa tunteeseen, koska se synnyttää iloa. Samalla vitsin tajuaminen antaa älyllistä tyydytystä. Seksi Monen mainostajan ja taidekuvaajan mielestä mikään ei voita seksiä tehokeinona. Ihmisen viehätysvoiman kuvaaminen on nykyään rohkeaa. Sitä se on tosin ollut jo tuhansia vuosia sitten vaikkapa Antiikin Kreikan kuvataiteessa. Muotokuvien kuvalliset viestit Muotokuvilla on omat kuvalliset viestinsä. Ylioppilaskuvan viesti voi olla ”uskon tulevaisuuteen” tai ”olen valmis tulevaisuutta varten”. Hääkuvan viesti voi olla ”olemme rakastuneita” tai ”rakkaus antaa meille voimaa”. 50-, tai vaikkapa 100-vuotiskuvan viesti voi olla ”olen vihdoin aikuinen ja viisas” tai ”olen ikinuori”. Muotokuvaajalle on ehdottoman tärkeää aloittaa työ selvittämällä itselleen ja malleille kuvattavan työn viesti. Mallin ilme, asento ja ulkonäkö sekä kuvan valaistus ja sommittelu linjataan kuvan viestiin. Ydinajatuksen tiivistäminen mallin kanssa vaikkapa vain pari lausetta pitkän keskustelun avulla auttaa mallia heittäytymään tunnelmaan. 12 Muotokuvan historiaa Muotokuva on henkilökuva, joka kuvaa mallin ulkonäköä ja hänen persoonallisuutensa piirteitä. Pukeutumisellaan ja olemuksellaan malli viestii ikäänsä, yhteiskunnallista asemaansa ja muita arvostettavia puoliaan. Muotokuvia on tehty kautta koko ihmisen historian. Osa Ranskasta löydetyistä luolamaalauksista ajalta noin 30 000 vuotta eaa. on muotokuvia. Antiikin Foinikiasta, Egyptistä ja Kreikasta on säilynyt muun muassa rahoihin lyötyjä hallitsijoiden muotokuvia. Renessanssimaestrot kuten Leonardo da Vinci ja Rembrandt loivat länsimaisen muotokuvataiteen perustan 1500-luvulla. Porvariston nousu 1700-luvulla kasvatti muotokuvamaalauksen kysyntää. 1900-luvulla kuvataide luopui todellisuuden jäljittelystä ja siirtyi luomaan vaikutelmia, tunnelmia tai tulkintoja kohteesta ja kuvaushetkestä. Näköisyyden kuvaamista kaipaavalle oli kuitenkin tuolloin jo tarjolla uusi taidemuoto, valokuvaus. Se jatkoi näköismuotokuvan perinteitä jopa matkimalla renessanssitaiteilijoiden valaisua. Nykyihminen kuvauttaa itsestään muotokuvan useimmiten merkkipäivien yhteydessä. Rippi-, valmistujais-, syntymäpäivä- ja hääkuvia kutsutaan rituaalikuviksi. Koulukuvaus tuottaa muistoja lapsen kasvusta. Antiikista asti meille periytyy tapa koristella julkisia tiloja presidenttien ja hallitsijoiden virallisilla muotokuvilla. Muotokuvan tekemisen käytäntö Muotokuvan tekemisen käytäntö keskittyy ihon värin, kasvojen, katseen ja ilmeen sekä käsien kuvaamiseen yhdessä vaatteiden tekstuurien ja laskostumisen kanssa. Yleisiä sommitteluja ovat pää-, rinta- ja puolivartalokuvat. Usein kuvaan liitetään esineitä tai ympäristö kertomaan mallin henkilöstä. Nämä periaatteet ovat peräisin Bysantin ikonitaiteesta. 13 Omakuvat Muotokuva luo mallistaan kestävän muiston. Siksi moni taiteilija haluaa tehdä muotokuvan itsestään, mutta omakuvalla on muitakin merkityksiä. Länsimaisen taiteen historiaa hallitsee yksilöllisyyden jatkuva voimakas kasvu. Ajattelemme, että taiteilijan tulee heijastella taiteessaan oman elämänsä käänteitä ja omia tuntemuksiaan. Omakuvassaan taiteilija kertoo itsestään sekä taiteensa lähtökohdista ja sisäisestä kehityksestään taiteilijana. Tätä kutsutaan introspektioksi. Omakuva: Asko Veteläinen 2011 Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Asko Veteläinen Kuvaaja kertoo kuvastaan: VAT-opintoihini liittyen kuvasin tämän omakuvan Studio Kuutiolla omaa asiallista perusjämyä itsestäni etsien. Kuvan innoittajana oli kuva Harcourt-studion kotisivulta, joskin kolme tuntia kestäneen kuvaussession aikana idea muuttui melko lailla. Kuvaushetkellä mielessä pyöri synkkiä ajatuksia työllisyystilanteen johdosta, joten kuvasta tuli raskas. 14 STUDIOKUVAAJA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kuvat esille Esittele töitäsi. Perusta oma kotisivu tai liity esimerkiksi Aukea.net -galleriaan. Harrastajalle elävän yhteisön tarjoaa paikkakuntasi valokuvausseura. Siellä yksilölaji muuttuu mukavaksi sosiaaliseksi harrastukseksi. Kuvaklinikoissa saat arvokasta suoraa palautetta töistäsi. Jos kuvillasi on mielestäsi kaupallista potentiaalia, tutustu Zenfolio.com -sivuston tapaisiin kotisivualustoihin. Kuvaajan oikeudet Sananvapauslaki turvaa valokuvaajan työtä. Julkisilla paikoilla saa kuvata vapaasti aivan kaikkia ja kaikkea. Myös studiokuvaajalla on laajat vapaudet. Jokaisella on oikeus tehdä mitä tahansa taidetta, joka ei riko hyvän maun rajoja. Hyvällä maulla ei tässä tarkoiteta kenenkään subjektiivista näkemystä, vaan yleisesti hyväksyttyjä objektiivisia hyvän maun rajoja, jotka länsimaisissa yhteiskunnissa väkivaltaelokuvien ja pornografian esiinmarssin jälkeen ovat väljät. Kuvaajalla on oikeus hyödyntää kaupallisesti kuviaan tai myydä tuo oikeus esimerkiksi kustantajalle. Nämä oikeudet määrittää tekijänoikeuslaki. Se jakaa valokuvat valokuvateoksiin ja valokuviin. Valokuvateoksia ovat erityistä luovuutta sisältävät valokuvat. Kuvaajan perilliset tai muut käyttöoikeuksien omistajat voivat jatkaa valokuvateosten kaupallista hyödyntämistä vielä 70 vuotta kuvaajan kuoleman jälkeen. Sisällöltään vaatimattomampien valokuvien osalta suoja-aika on 50 vuotta valokuvan valmistusvuoden päättymisestä. Kattavaa tietoa kuvaoikeuksista kertovat Kuvasto ry:n kotisivut. Kuvaajan oikeudet tilatuissa töissä Saako muotilehteen tehdyistä kuvista myöhemmin tehdä kirjan? Saako yrityksen vuosikertomukseen kuvattuja kuvia laittaa kuvaajan kotisivulle? Saako muotokuvan laittaa valokuvausliikkeen ikkunaan? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on kyllä, jos asiasta ei ole muuta erikseen sovittu. Myös tilatuissa töissä kuvaajalla on kuviinsa kaikki omistus- ja käyttöoikeudet, mutta asiakas voi kaupanteossa rajoittaa niitä. Tämä voi olla lisälaskutusperuste. Kuvaajien mallien oikeudet Valokuvan kaupalliseen hyödyntämiseen tarvitset mallin suostumuksen. On erittäin suositeltavaa tehdä se kirjallisesti, jotta kuvien käyttötarkoitus on malleille täysin selvä. Kirjallista mallisopimusta tarvitset myös siksi, että kaupallisia malleja esittäviä kuvia myydessäsi sinun tulee yleensä todistaa kuvien ostajalle mallisopimuksen olemassaolo. Kuvien muokkaukseen tarvitaan mallin lupa, jos kuvan viesti muuttuu olennaisesti ja muutos koettelee hyvän maun rajoja. Mallin nimeä tai yhteystietoja ei saa julkaista ilman mallin lupaa. SOPIMUSMALLI: Kuvaajan malli. HYPERLINKKI!!!!!!!!!!!!!!!! 15 Kuvaajan asiakkaan oikeudet Kuvaajan asiakas, esimerkiksi aikakauslehti, mainostaja tai muotokuvan tilaaja, saa asettaa tilaamalleen kuvaukselle ehtoja. Ne voivat koskea kuvauspaikkaa, kuvausaikaa, kuvallisia viestejä, sommittelua, muokkausta tai mitä tahansa kuvauksen aspektia. Sinun tehtäväsi on päättää, suostutko ehtoihin. Usein sinun on lisäksi osattava selvittää asiakkaan toiveet. Moni asiakas ei hallitse valokuvauksen termejä ja tekniikoita. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen on silti ratkaisevan tärkeää. Asiakas ripustaa työn kehystettynä seinälleen ja kertoo kuvaustaidoistasi eteenpäin vain, jos pitää työn kaikista aspekteista. Asiakas voi esittää toiveensa osoittamalla joko sinun tuotannostasi tai muualta etsimiään kuvia, joista toivomukset näkyvät. Näin ne on helppo ymmärtää. Asiakkaan oikeus on tietää hinta etukäteen. Kerro mitä perushintaan kuuluu, ja mitä ei. Kerro mahdollisesti tarvittavien lisäpalveluiden, kuten kuvankäsittelyn tai tulosteiden hinta. Hinnoittele myös assistentit, studio- ja kalustovuokrat ja kuvausrekvisiitat. Isoissa tuotannoissa voit laskuttaa osan työstä sen alkaessa ja osan sen valmistuttua. Tee asiakkaidesi kanssa selkeä kirjallinen sopimus, pidä hinnastosi esillä kotisivullasi tai vähintäänkin informoi asiakasta hinnoista sähköpostilla. SOPIMUSMALLI: Asialista neuvotteluun tilausasiakkaan kanssa. HYPERLINKKI!!!!!! Muotokuvaamisen sopimuskäytännöt Hää-, ylioppilas- ja muu muotokuvaus tehdään yleensä asiakkaan ehdoilla. Mikäli työskentelet aina suhteellisen samanlaisella tyylillä, asiakkaan on helppo ymmärtää, mitä hän on ostamassa. Käytä silti aina vaikka hetki asiakkaan toiveiden kuuntelemiseen. Muotokuvaus tehdään yleensä myös asiakkaalle sopivaan aikaan. Jos kuvataan miljöössä, asiakas haluaa yleensä osallistua paikan valintaan. Muotokuvauksen hinnoittelu Muotokuvaus hinnoitellaan usein kiinteästi, sillä asiakkaat haluavat vertailla eri kuvaajien hintoja. Hinnoittelua miettiessäsi pohdi, kuinka monta työtuntia kuvaukseen eri työvaiheisiin ja asiakkaan palveluun kaikkineen menee. Miljöössä kuvaaminen vie yleensä enemmän aikaa kuin studiokuvaus. Hinnoittele myös tarvittavat assistentit, kalustovuokrat ja kuvausrekvisiitat. Muotokuvaajat sisällyttävät usein kuvaushintaan kuvien jälkikäsittelyn esimerkiksi viidelle kuvalle, jotka asiakas valitsee kuvauksen materiaalista. Kuvatulosteiden valmistaminen on nykyään helppoa ja edullista. Asiakkaat osaavat valmistaa tulosteita itse. Muotokuvauksen peruspalveluun voi siis sisältyä ainoastaan lopullisten kuvien luovuttaminen asiakkaalle tulostusvalmiina tiedostoina, esimerkiksi sRGB-väriavaruudessa jpg-tiedostoina CD-levyllä tai internetpalvelimella. Usein kilpailu esimerkiksi ylioppilaskuvauksista on kovaa, ja kuvauksen hinta täytyy laskea hyvin alhaiseksi. Tällöin kuvaaja voi välittää valokuvatulosteet asiakkaalle ja lisätä hintaan katetta. Etenkin omaa valokuvatulostinta ylläpitävät valokuvaamot toimivat näin. SOPIMUSMALLI: Muotokuvaussopimus. HYPERLINKKI!!!!!! 16 STUDION HENKILÖKUNTA AD AD eli Artistic Director on studiovalokuvaajan esimies, kun asiakkaana on aikakauslehti tai mainostoimisto. AD työstää kuvien sisällöt ja kuvalliset viestit. Halutessaan AD johtaa eri työvaiheita, kuten mallien tai kuvausrekvisiitan valintaa tai itse kuvausta. AD valitsee kuvat, jotka käsitellään kuvauksen lopputöiksi. AD voi ohjeistaa tai johtaa myös kuvankäsittelyä. Kuvaussihteeri Kuvaussihteeri helpottaa kuvaajan työtä hoitamalla jopa kaiken kuvauksen valmistelun. Kuvaussihteeri pitää kuvauksen aikataulussaan ja varmistaa, että kaikki kuvakäsikirjoitukseen merkityt kuvat kuvataan. Kuvaussihteeri taltioi, nimeää ja järjestää kuvamateriaalin tietokoneelle ja tekee ehkä osan kuvankäsittelystä. Tämän kirjan kuvaussihteeri osallistui kuvituksen tekemiseen jo ensimmäisestä suunnittelupalaverista alkaen. Kuvauksissa hän kirjasi muistiin informaation, jota luet valaisukaavioista ja taustatiedoista. Hän myös huolehti kuvamateriaalin jäsentelyn siten, että taittajan oli helppo sijoittaa kuvat paikoilleen kirjaan. Kuvausassistentit ja avustettu kuvaus Kuvausassistentit avustavat kuvaajaa ennen kaikkea valaisussa. Kuvaustaidottomista assistenteista ei siksi ole sinulle hyötyä. Harrastajalle valokuvausseurat ja niiden työpajat ovat loistava tilaisuus työskennellä avustetusti. Ryhmässä yksi vuorollaan kuvaa, muut avustavat. Kun työskentelet avustetusti, tehtäväsi on johtaa kuvausta. Älä silloin liiku ympäri studiota. Valoja rakennettaessa istu kuvaajan tuolilla, ota koekuvia ja ohjaa assistentteja, jotka pitelevät heijastimia tai toimivat elävinä salamavalojalustoina. Meikkaajat, maskeeraajat, kampaajat, puusepät, puvustajat, stylistit Meikkaajat, maskeeraajat, kampaajat, puusepät, puvustajat ja stylistit lisäävät kuviesi loistoa omalla luovalla panoksellaan. Heidän kanssaan työskennellessäsi ennakkosuunnittelun merkitys korostuu. Esimerkiksi meikkaajilla on niin paljon erilaisia aineita ja välineitä, että he ottavat keikoilleen mukaansa vain sen, mitä tietävät siellä tarvitsevansa. Huomaa meikkaajan ja maskeeraajan ero. Meikkaaja tekee kaunistavaa meikkausta, maskeeraaja luo fantasiahahmoja. Puvustaja valmistaa uusia asuja, stylisti kokoaa haluttuja asukokonaisuuksia valmisvaatteista. Myös esimerkiksi ruokakuvauksen kuvausrekvisiitan kerääjää ja sommittelijaa kutsutaan stylistiksi. 17 MUISTILISTA KUVAUKSEN TOTEUTUKSEEN Studiossa sinun ei tarvitse palella, kastua sateessa tai tarpoa suossa. Mutta sinun täytyy ideoida ja suunnitella. Ennen kuvausta tehtävä työ on usein rakennetun kuvauksen keskeisin osuus. Ohessa on lista työnkulusta. Kaikkiin kuvauksiin et tarvitse kaikkia työvaiheita, mutta lista antaa käsityksen rakennetun studiokuvan prosessista. Keskustele tilaajan kanssa Ideoi kuvan sisältö ja kuvallinen viesti Tee kuvauksen budjetti, neuvottele tilaajan kanssa hinta, tee sopimus Valitse mallit Sovi mallien kanssa kuvaus, palkkiot ja kuvien käyttötarkoitus Sovi mallien kanssa vaatetus, hiukset, meikki, muu Varaa studioaika ja varmista että studiolla on tarvitsemasi varustus ja oikean värinen fondi Varaa kuvausrekvisiitta Varaa meikkaaja, assistentit ja kuvaussihteeri ja informoi heille aikataulu ja työtehtävät Varaa taustamusiikki, kahvi- tai ruokatarjoilu Tee kuvausaikataulu, varaudu yllätyksiin Mieti, tarvitaanko pääkuvauksen lisäksi harjoituskuvaus ja/tai täydennyskuvaus Varaudu studion siivoukseen ja kuvausrekvisiitan poiskuljetukseen Tule studiolle ajoissa ennen kuvausta Tee harjoituskuvaus Tee pääkuvaus Tee täydennyskuvaus Tee kuvankäsittely Tee koevedostus Tee korjauksia kuvankäsittelyyn koevedosten pohjalta Tee lopullinen vedostus Toimita kuvat Laskuta kuvaus Arkistoi kuvat 18 STUDIOTILA VALOKUVAUSSTUDIO Valokuvausstudio on pimennettävä tila. Seinät, lattia ja katto ovat mustat, jotta niistä ei heijastu valoa kuvan varjoisiin kohtiin. Puolivartalokuvina muotokuvia työstäville kuvaajille riittää huonekorkuinen studio. Luovaan työhön tarkoitetut isot studiot ovat yleensä vähintään neljä metriä korkeita. Ne rakennetaan esimerkiksi teollisuushalleihin. Niihin pääsee suoraan katutasolta nosto-ovesta, josta studioon voi tuoda isokokoisia esineitä. Ison studion lattia on yleensä betonia ja siinä on lattiakaivo. Harrastajienkin studiot ovat nykyään varsin varusteltuja. Varusteiden hinnat ovat laskeneet ja porukalla niiden hankinta helpottuu. Valokuvausseuroihin liittymällä pääsee käyttämään niiden studioita. FONDIT Salamalaitteet eivät näy valokuvissa, ellet käytä niitä kuvausrekvisiittana kuten ranskalainen tuotekuvauksen maestro Alexandre Gregoire. Fondit näkyvät, sekä fondien jokainen ryppy ja kengänjälki. Hyvässä studiossa fondeista pidetään huolta. Niillä kävellään kengät jalassa vain jos pitää tehdä kokokuva. Yleisimmin käytetään 2,72 metriä leveitä fondeja. Saatavilla on myös 1,35 metriä ja 3,60 metriä leveitä fondeja. Valmisfondien yleisin materiaali on paksu paperi. Paperifondien etuna on niiden edullisuus ja haittana lähes kertakäyttöinen luonne. Kangas- ja vinyylifondit ovat kestävämpiä, mutta myös hintavampia. Hienot käsinmaalatut kangasfondit maksavat satoja euroja. Paitsi jos sellaisen tekee itse. Paperifondeja myydään 11 ja 25 metrin rullissa. Yleisesti käytetään 11 metrin rullia, koska ne mahtuvat tiheästi vierekkäin fondiripustimiin. Korkeaan studioon kannattaa ostaa 25 metrin rullia. Fondin lattialla oleva osa kuluu nopeasti. Pitkästä fondista voi muutaman kerran leikata lattialla olevan osan roskiin. Älä rullaa fondia loppuun asti auki. Teippiensä varassa roikkuen se ei pysy kiinni puolassaan etenkään korkeassa studiossa. Säilytä fondirullat pystyasennossa. Vaaka-asennossa puolat taipuvat ja fondiin syntyy painaumia. Luovat taustaratkaisut Taustojen suunnittelun luovuus on tärkeää, kun ponnistat rivikuvaajasta mestarikuvaajaksi. Taustana voit käyttää esimerkiksi tapettia, linoleumia, säkkikankaita, heinäpaaleja, ladon ovea tai vaikka joulukuusia koristeineen. Legendaarinen amerikkalainen Rolling Stone- ja Vanity Fair -lehtien kuvaaja Annie Leibovitz on kerran maksanut kymmeniä tuhansia dollareita saadakseen ystävänsä muotokuvan taustaksi kolmiareenaisen sirkuksen norsuineen kaikkineen. 19 FONDIRIPUSTUKSET Normaali fondiripustus Fondiripustukseen kuuluvat seinäkoukut ja niihin ripustettavat puolapidikkeet. Pidike työnnetään fondirullan sisään ja kiristetään. Toisessa pidikkeessä on moottoroitu fondinostin tai ketju, jolla fondia voi kelata. Seinäkoukut on rakennusvaiheessa asennettava täysin vaakasuoraan, jotta fondit kelautuvat sisään suoraan. Fondiripustuksen korkeus on tärkeää silloin, kun kuvaat suuria kohteita tai käytät voimakkaasti alaviistoja kuvakulmia. Studio Kuution pääkuvausalueella fondipakka on kiinnitetty kuvausalueen takana olevan parven kaiteeseen. Fondien vaihto pidikkeisiin käy kätevästi parven kautta. Parven alaosassa on meikkauspiste ja varasto. Erikoisleveä fondiripustus Suurissa studiossa moottoroitu fondivinssi metallisine väkipyörineen on nostaa raskaitakin taakkoja. Vinssipuomi kannattaa rakentaa lähes yhtä leveäksi kuin itse tila. Vinssipuomiin voi kiinnittää myös normaalilevyisen fondiripustuksen. Matkafonditeline Kevein fondiripustuksen vaihtoehto on matkafonditeline, jossa fondipidikkeet kiinnitetään adapterilla studiojalkaan. Näin fondin voi ripustaa missä tahansa ilman, että tarvitsee porata reikiä seiniin. 20 SALAMALAITTEET Studiosalamat ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Ne eivät ole kalliita, kuten moni luulee. Tasokkaan käsisalaman hinnalla saa kaksi edullista studiosalamaa. Voimaosat Studiosalaman laiteosaa kutsutaan voimaosaksi. Se toimii verkkovirralla. Voimaosassa on välähdyspää, joka tuottaa salamavalon välähdyksen. Lisäksi voimaosassa on yleensä hehkulampulla toimiva ohjausvalo, jonka avulla valotilanteen valot ja varjot näkee valoja asetellessa. Voimaosassa on kiinnityskisko eli bajonetti. Kiinnittämällä siihen erilaisia muotoiluosia muuntelet valon kehrän kokoa ja valon jyrkkyyttä ja pehmeyttä. Hallintalaitteista tärkeimmät ovat virtakytkin ja tehonsäätö. Tärkeä on myös kytkin, jolla säädellään ohjausvalon toimintoja. Ohjausvalo asetetaan yleensä proportional -tilaan, jossa ohjausvalon teho seuraa laitteeseen asetettua salaman välähdystehoa. Voimaosa kiinnitetään jalustaan yleensä kiinteällä 5/8 tuuman adapterilla. Hinnakkaimmissa malleissa voimaosan kuori ja adapteri ovat metallia ja hallintalaitteiden nappulat jämäköitä. Voimaosien teho Salamalaitteiden teho ilmoitetaan purkaustehona wattisekunteina eli Ws. 250 Ws voimaosat riittävät muotokuvaukseen, mutta 500 Ws voimaosat antavat pieneenkin studioon enemmän pelivaraa. Jos kuvaat suuria kohteita tai vaikkapa monikymmenpäistä kuoroa kirkossa, tarvitset todennäköisesti 750 Ws tai 1000 Ws voimaosia. 500 Ws studiosalama tasoitusvalona kirkkaalta taivaalta paistavalle auringonvalolle saattaa olla tehoton, etenkin jos valot sijaitsevat kaukana kohteista. Edullinen salamalaite tarjoaa yleensä pienimmäksi välähdystehokseen 1/8 maksimitehostaan. Tehokkaalla ja edullisella laitteella ei siis yleensä saa aikaan vähää valoa. Hinnakkaammissa laitteissa tehoasteikko on laajempi siten, että pienin välähdysteho on yleensä 1/32 maksimitehosta. Muotoiluosat esitellään jaksossa Muotoiluosat jyrkästä pehmeään sivulla 33. Tehonsäädön taidetta – Elinchrom-asteikko Markkinoilla erittäin yleiset Elinchrom-salamalaitteet käyttävät tehonsäädössä omaa mitta-asteikkoaan. Se pohjautuu suhteellisesti aukkoarvoihin. Jos laitteen teho on arvossa 4.0 ja haluat vähentää valoa yhden aukkoarvon verran, laske teho arvoon 2.8. Asteikosta on hyötyä myös silloin, kun studiossa on esimerkiksi 500-wattisia ja 250-wattisia salamalaitteita. Laitteet luovat yhtä paljon valoa, kun niissä on sama tehoarvo. Laukaisimet Salamalaitteiden laukaisua eli triggeröintiä varten studioissa käytetään kolmea eri menetelmää. Lähes kaikissa studioissa käytetään nykyään radiolaukaisimia. Kameran salamakenkään kiinnitettävä radiolähetin välittää välähdyskäskyn salamalaitteissa oleviin vastaanottimiin. Monet salamalaitevalmistajat rakentavat nykyään radiolaukaisua 21 varten voimaosiin sisäänrakennetun radiovastaanottimen. Salamalaitteissa on 3,5 mm plugiliitos laukaisujohdolle, jota kutsutaan myös X-johdoksi. Jos sisäänrakennettua radiovastaanotinta ei ole, ulkoinen radiovastaanotin kytketään tähän liitokseen. Jos kamerassa on laukaisujohdon ulostuloliitos eli X-lähtö, kameran voi johdolla kytkeä suoraan salamalaitteeseen. Lähes kaikissa salamalaitteissa on valo-orjaksi kutsuttu sensorilaukaisin. Se laukaisee salaman, jos vieressä välähtää toinen salama. Ennen radiolaukaisimia oli yleistä, että kamera oli kytketty X-johdolla yhteen salamalaitteeseen ja valotilanteen muut salamat välähtivät valo-orjalla. Valo-orjaa varten salamalaitteessa on päälle/pois -kytkin. Valo-orjat sammutetaan, jos studiossa on samanaikaisesti käytössä useita kuvausalueita. Tällaisissa tilanteissa käytetään radiolaukaisimia, joissa on monta eri kanavaa eri kuvausalueille. Salamalaitteiden lattiajalustat Studioiden yleisin lattiajalusta on 100-350 cm korkea normaalijalusta. Nollajalaksi kutsuttu matala jalusta on noin 20 cm korkea. Siitä saadaan 40-100 cm korkea puolijalusta lisäämällä siihen jatkopala. Puomijalustoilla vastapainoineen voi kuvauskohdetta valaista yläpuolelta tai yläviistosta. Isoimmat jalustat jatkopaloineen ovat jopa kymmenen metriä korkeita. Korkeiden jalustojen tukevuutta voi parantaa lisäpainoilla tai lattiaan pulttaamalla. Salamalaitteet, heijastimet ja muut varusteet kiinnitetään jalustoihin 5/8 tuuman adapterilla. Sen päässä voi olla 1/4 tuuman tai 3/8 tuuman uroskierre, joka lisää kiinnitysmahdollisuuksia. Jalustojen turvallisuus ja käyttömukavuus paranee lisäämällä niiden alle pyörät tai asettamalla jalusta dollyyn eli kolmihaaraiseen tasoon, jonka kulmissa on pyörät. Kalleimpien jalustojen teleskooppivarsissa on jousia tai ilmajarruja, jotka vaimentavat varren laskeutumista ja suojaavat siten salamalaitteita. Salamalaitteiden seinä- ja kattojalustat Seinä- tai kattojalustat vapauttavat studion lattian jalustoista ja sähköjohdoista. Ne sopivat pieniin studioihin, tai studioihin, joissa valojen asettelua ei tarvitse paljon muutella. Kamerajalustat Mallit kuvataan käsivaralta, tuotekuvauksissa kamera on jalustalla. Tuotekuvaajat suosivat tukevia ja luotettavia suuria kamerajalustoja. Hieman kevyempi ratkaisu on kolmijalka, johon on liitetty kolmella säätö- ja lukitusvivulla varustettu kääntyvä yläosa eli niin sanottu videopää. Kolmijalan käyttömukavuus lisääntyy, kun se kiinnitetään pyöräalustalle eli dollyyn. Pikaliitin helpottaa tilanteita, joissa haluat pitää kameraa välillä kädessä, välillä jalustalla. Heijastimet Studioissa käytettävistä heijastimista voisi kirjoittaa oman kirjan. Markkinoilla olevien kaikenkokoisten ja -väristen heijastimien lisäksi aivan mitä tahansa voi käyttää heijastimena. 22 Heijastimen valinnassa väri on tärkeä. Esimerkiksi mallin kasvojen varjopuolelle valoa heijastettaessa värillä on väliä. Hopeinen heijastin antaa usein kylmää ja sinistä valoa ja kultainen heijastin liian lämmintä. Paras väri on mallin ihon väri. Siksi hinnakkaan heijastimen päälle teipattu vaaleanruskea pahvinpala on studiossa tuttu näky. Heijastimella on muitakin tehtäviä kuin valon heijastaminen. Niillä voi estää taustavalon lankeamisen malliin tai vastavalon lankeamisen objektiiviin. Mustat heijastimet imevät valoa ja synnyttävät kohteen pinnalle varjostuman. Jalustat erilaisine kiinnitysjärjestelmineen helpottavat myös heijastinten käyttöä. Lattialla ilman jalustaa seisovia heijastimia kutsutaan termillä kirjankansi eli bookend. VALOMITTARIT Valomittarit ovat monille digitaaliajan studiokuvaajille tarpeettomia. Digitaalikameralla voi heti kuvan ottamisen jälkeen tarkastella kuvaa ja sen histogrammia. Digitaalikuvaajalle valomittari on hyvä apuväline. Filmikuvaajalle valomittari on pakollinen apuväline. Valomittarin käyttö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Valitse valomittarin toiminnoksi salamavalon mittaus. Aseta valomittariin käyttämäsi ISO-arvo ja suljinaika. Aseta valomittari aivan kuvauskohteen eteen. Paina valomittarin Reset-kytkintä. Paina salamatriggerin Test-kytkintä, jolloin salamat välähtävät. Lue aukkoarvo valomittarin näytöstä. Valoa mitattaessa osoita diodilla kohti kameraa, kun mittaat -päävaloa -tasoitusvaloa -taustavaloa -täytevaloa (täytevaloa mitattaessa muut valot täytyy yleensä sammuttaa) Valoa mitattaessa osoita diodilla kohti valonlähdettä, kun mittaat -hiusvaloa -korkovaloa -vastavaloa 23 Aukkomatematiikka Valomittarit ilmoittavat valon määrän kokonaisina aukkoina ja niiden desimaaleina. Kameroissa kokonaisten aukkojen väleissä on 1/3-askelin kulkevat aukkoarvot. Opettele muuntamaan desimaaliarvot kameran aukkoarvoiksi. Esimerkkejä Valomittarin lukema 11.7 tarkoittaa, että valon määrä on aukkojen 11 ja 16 välissä, mutta lähempänä aukkoa 16. Kameran aukkoaskelissa valon määrä on aukon 14 paikkeilla. Valomittarin lukema 8.5 tarkoittaa, että valon määrä on aukkojen 8 ja 11 puolivälissä. Kameran 1/3aukkoaskelissa valon määrä on hieman enemmän kuin aukko 9, mutta aukon 10 alapuolella. Aukkomatematiikka taulukkona Valomittarin lukema Vastaava aukkoarvo 1/3 askelin 4.5.8. ― 5.6 5.6 5.6.1 ― 5.6.4 6.3 5.6.5 ― 5.6.7 7.1 5.6.8 ― 8 8 8.1 ― 8.4 9 Valomittarin lukema Vastaava aukkoarvo 1/3 askelin 8.5 ― 8.7 10 8.8 ― 11 11 11.1 ― 11.4 13 11.5 ― 11.7 14 11.8 ― 16 16 24 MUU STUDION VARUSTUS Varusta studiosi käyttötarkoituksiisi sopivaksi. Listaamme tähän studion lisävarusteita, joista voit valita tarvitsemasi. Studion kalusteet Pohdi tarkkaan, mitä tarvitset studioosi. Niin suurta studiota ei ole vielä rakennettu, että sinne mahtuisi tarpeetonta tavaraa. Studion rakkain esine on sohva, jolla kuvaajat ja puolet malleistakin nukkuvat päiväuniaan. Asenna sohvaan rullat, sillä Annie Leibovitz on sanonut: ”Valokuvauksesta kahdeksankymmentä prosenttia on huonekalujen siirtelyä.” Nimeä ainakin yksi studion rullilla varustetuista pöydistä kamerapöydäksi. Sille lasketaan vain kuvauskalustoa, ei kahvikuppeja. Monet studiokuvaajat kuvaavat istualtaan. Kuvaajan tuoli on hyvillä rullilla varustettu kevyehkö toimistotuoli. Sillä on helppo pyrähdellä kuvausalueen reunalta toiselle, etenkin, kun jätät kuvausalueen edustan vapaaksi sähköjohdoista. Keittiö Armeija ei marssi tyhjällä vatsalla, vaikka mallisi ehkä ovatkin ikuisella dieetillä. Malleja ja kuvaajia varten studioon tarvitset jonkinlaisen keittiön. Sitä tarvitaan myös ruokakuvausten rakentamiseen, joskin jotkut kokit tuovat keittiönsä mukanaan. Meikkauspiste Ilman meikkauspistettä ei ole olemassa valokuvausstudiota. Meikkauspisteessä on peilin lisäksi riittävästi pöytätilaa ja korkea jakkara meikattaville. Meikkaajat tuovat materiaalinsa mukanaan, joten meikkejä studiolla ei juurikaan tarvita. Meikkauspisteen valaisu on tärkeä yksityiskohta. Valon värin tulisi matkia salamavalon väriä. Kysy lisäneuvoja meikkaajilta itseltään. Kuvausrekvisiitta Yleisin kuvaussisuste on tuoli. Käytettyä tavaraa myyvän liikkeen kanssa voit tehdä järjestelyn, jossa liike toimittaa määräajoin erilaisia tuoleja studiollesi ja vie viimeksi tuomansa tuolit pois. Erikorkuiset pienet korokkeet tai sohvapöydät ovat tarpeellinen hankinta. Niillä tasoitat seisovien mallien pituuseroja tai mallisi istuvat niillä. Jos kuvaat istuen, kuvaa tuotekuvaukset, asetelmat ja lemmikit pöydällä. Studiolle kasautuu erilaisia kankaita, jotka ovatkin tarpeellisia. Lisäksi kertyy tekokukkia, kynttilöitä, autonvanteita, maljakoita, patsasjalustoja, ilmapalloja, enkelinsiipiä, krääsää joka lähtöön. Studio Kuutiolle joku jätti kerran kiikkutuolin, jonka toimittaminen kaatopaikalle vei kaksi vuotta. Kuvausrekvisiitan määrä on harvoin ongelma, laatu kylläkin. Catwalk Suurten studioiden perusvaruste on catwalk. Sen avulla voit kuvata kokovartalokuvia tuolilla istuen ja saat sammakkoperspektiiviin ytyä. Catwalkin kattaminen pleksillä antaa kuviin säihkettä. Läpinäkyvän pleksin alle voi vaihdella erivärisiä fondeja tai kankaita. 25 Vesialtaat, trampoliinit, tuulikoneet, savukoneet, muu Vedenpinta heijastuksineen on kiehtova lisä kuviin. Studioiden vesialtaat ovat yksinkertaisimmillaan koottavia ja purettavia puureunuksia, joiden varaan asetellaan kumimatto. Ennen veden laskemista altaaseen voit vielä lisätä kumimaton päälle esimerkiksi värillisen kankaan ja läpinäkyvän pleksilevyn. Altaassa voit kuvata myös suihkuavaa vettä tai muuta sotkuisaa. Markkinoilla on nykyään laajat valikoimat suihkupäitä, joilla saat aikaan erilaisia vesipatsaita ja -suihkuja. Trampoliinilla malleihin saa viimeistään eloa. Tuuli- ja savukoneita on nykyään saatavilla laaja mallisto. Savukonetta valitessasi tarkista, käytetäänkö siinä ilmaa raskaampaa vai ilmaa kevyempää savua vai molempia. Ilmaa kevyempi savu hajoaa nopeasti tasaiseksi sumuksi ympäri studiota. Ilmaa raskaampi savu näyttää kuvassa usein kiinnostavammalta. 26 KAMERA STUDIOKUVAUKSESSA Jos jo syyhyttää päästä tekemään ensimmäinen oikea studiokuvaus, hyppää tämän luvun kursiivilla painetut tekstit yli. Palaa niihin, kun kaipaat syventävää teknistä tietoutta. Filminherkkyys: ISO 100 Valitse studiokuvaukseen filminherkkyydeksi ISO 100. Suuri ISO-arvo auttaa ottamaan hyvin valottuneen kuvan hämärässä kuvaustilanteessa, mutta se myös tuo kuvaan rakeisuutta eli kohinaa. Pienet ISO-arvot kohisevat vähemmän. Siksi kuvaajat suosivat niitä. Studiosalamoiden runsaassa valossa pieni ISO-arvo riittää. Samalla salamoiden välähdystehoon suhteellisesti sidotut ohjausvalot palavat kirkkaammin eli valotilanteen näkee paremmin. Uusimpien täyskennokameroiden on todettu kohisevan vähiten ISO-arvolla 200. Eräissä kameramalleissa, esimerkiksi Nikon-kameroissa, matalin ISO-arvo on ISO 200. Tällaisilla kameroilla kuvatessa valitse ISO 200. Jos haluat kuvata hyvin pienellä aukkoarvolla (16 – 32) syväterävyysaluetta maksimoidaksesi, voit kompensoida mahdollista valon vähyyttä ISO-arvoa nostamalla. Valkotasapaino: Flash Valitse studiokuvaukseen valkotasapainoksi Flash. Valkotasapainon valinta on tärkeää jos kuvaat jpg-tiedostoja. Niiden valkotasapainoasetusta et voi kuvan ottamisen jälkeen muuttaa. Raw-tiedostojen valkotasapainoa voit säätää jälkikäteen raweditoreissa tai raw-tiedostoja lukevissa kuvankäsittelyohjelmissa. Taiteellisista syistä voit valita väärän valkotasapainon ja luoda siten kuvaasi erityisen kylmän tai lämpimän yleissävyn. Studiosalamoiden muotoiluosissa on yleensä kankaisia tasovaloja ja sateenvarjoja sekä metallisia lamppukupuja. Laitevalmistajat rakentavat ne värilämpötiloiltaan samanlaisiksi. Näin valon väri on esimerkiksi mallisi kasvoilla kauttaaltaan sama, vaikka luot kasvoille valoa erilaisista muotoiluosista. Studiosalamoiden ohjausvalot ovat hehkulamppuja. Siksi Auto-valkotasapaino ei toimi studiossa salamoilla kuvatessa. Auto-asetuksella kamera mittaa valkotasapainon tarkennushetken valosta eli ohjausvalosta. Hehkulamppujen valo on paljon lämpimämpää kuin salamavalo. 27 Studiosalamoiden värilämpötila on 5000-5500 Kelviniä. Valkotasapainon Flash-asetuksella osut yleensä oikeaan. Vielä tarkemmin voit asettaa valkotasapainon kohdalleen käyttämällä kuvauskohtaista Custom-asetusta. Sen asettamista varten kuvausvaloissa kuvataan valkoinen heijastin tai harmaakortti. Tutki asia kamerasi käyttöohjeesta. Jos kuvaat vaatemuotia tai tuotekuvausta, värillä on väliä. Ota kuvausvaloissasi kuva harmaakortista tai target-kortista ja aseta raw-editorissa valkotasapaino tarkasti kohdalleen. Tutki asia kuvankäsittelyohjelmasi käyttöohjeesta. Jos kuvaat pelkillä ohjausvaloilla, voit käyttää valkotasapainona Tungsten-asetusta. Kuvaustila: käsisäätö eli M-kuvaustila Kuvaa studiossa käsisäädöllä eli M-kuvaustilassa (Manual). Studiosalamat laukaistaan laittamalla kameran salamakenkään radiolähetin, joka lähettää laukaisukäskyt salamalaitteille. Radiolähettimet eivät lähetä salamalaitteille kameran automaattivalotukseen liittyviä salaman esivälähdyksen laukaisukäskyjä. Tästä johtuen kameran valotusautomatiikka ei voi mitata kuvaustilanteen kirkkautta. Kameran automaattivalotusta eli Auto-, P-, Av- tai Tv-kuvaustiloja (Nikon-kameroissa Auto, P, A ja S) ei voi käyttää studiokuvauksessa. Suljinaika: 1/125 sekuntia Valitse suljinajaksi 1/125 sekuntia. Studiossa kuvataan usein käsivaralta. Suljinajan tulee siksi olla tarpeeksi lyhyt, jotta käsien tärinä ei näy kuvissa liike-epäterävyytenä. Nyrkkisääntö on, että käsien tärinän liike-epäterävyys poistuu suljinajan ollessa enintään 1/putken pituus millimetreinä. Koska studiossa yleensä kuvataan alle 100 mm:n polttoväleillä, idioottivarma suljinaika on noin 1/125 sekuntia, myös siksi, että kaikkien kameroiden salamatäsmäys pystyy siihen. Kuvan ottamisen hetkellä kamera avaa sulkimen, väläyttää salaman ja sulkee sulkimen. Normaalit kamerat suoriutuvat tästä salamatäsmäykseksi kutsutusta tehtävästä nopeimmillaan suljinajalla 1/250 sekuntia eli 4 millisekunnissa. Salamavalon välähdyksen pituus on noin 1 millisekunti. Liian nopeilla suljinajoilla kuvattaessa kuvien reunassa näkyy mustana juovana suljin, joka salaman välähtäessä on kuvakennon edessä. Objektiivit: 50-100 mm Muotokuvia kuvatessasi käytä polttovälejä 50-100 mm. Laajakulmapolttovälit eli alle 35 mm:n polttovälit tuottavat usein kuvaan pullonpohjaefektin, jossa 28 kuvan keskiosa työntyy lähemmäksi katsojaa kuin kuvan reunat. Etenkin läheltä kuvattaessa kohteen tai mallin piirteet saattavat tällöin vääristyä epäedullisella tavalla. Mallien kuvaamisessa kannattaa objektiivin pituuden alarajana pitää 50 millimetriä. Yli 100 millimetrin polttoväliä studiossa tarvitsee harvoin. Kokovartalokuva yli 100 mm:n objektiivilla pitää ottaa jo niin kaukaa, että studiossa tulee seinä vastaan ja yhteys malliin katoaa. Tässä mainitut polttovälit viittaavat täyskennokameraan. Jos kamerasi kenno on pienempi, käytä suhteessa lyhyempiä polttovälejä. Aukkoarvolla säädät kuvan kirkkauden Kun valonlähteenä on vain salamavaloa, suljinaika ei vaikuta kuvan kirkkauteen lainkaan. Kamerasta käsin kuvan kirkkautta voi säätää vain aukkoarvoa muuttamalla. Mitä pienemmän aukkoarvon valitset, sitä suuremmaksi kameran aukko avautuu ja kuvan kirkkaus kasvaa. Vastaavasti aukkoarvoa suurentamalla kameran aukko pienenee ja kirkkaus vähenee. Aukkoarvo vaikuttaa syväterävyysalueeseen. Pienillä aukkoarvoilla (alle 8) syväterävyysalue on lyhyt. Tarkennuspisteen eteen ja taakse muodostuu silloin helposti epäterävä alue. Siksi tässä kirjassa neuvotaan käyttämään ensimmäisissä studiokuvauksissa aukkoarvoa 11, jota monet kuvaajat käyttävät studiokuvissaan lähes aina. Taitojesi kehittyessä kokeile jättää taustafondi syväterävyysalueen ulkopuolelle käyttämällä pientä aukkoarvoa. Suurella aukolla kuvatessasi käytä objektiivissa linssiä himmentävää harmaasuodinta Näin voit pitää salamavalojen tehot ja siten ohjausvalojen tehot tasolla, jossa vielä näet studiossa jotain. 29 VALON OMINAISUUDET Valolla on studiovalokuvauksessa kolme ominaisuutta: määrä, muoto ja väri. Näitä ominaisuuksia tarkkaillen ja muunnellen hallitset valoa. Valo ei tee koskaan mitään yllättävää, vaan noudattaa aina fysiikan lakeja. Kaikki valosta oppimasi asiat voit toistaa aina samalla tavalla uudelleen. VALON MÄÄRÄ Valon määrä tarkoittaa kuvan kirkkautta tai tummuutta. Valon määrään vaikuttavat valonlähteiden -teho -etäisyys -lukumäärä Perinteisesti oikein valottunut kuva Perinteisessä, kaupallisessa muotokuvassa ei saa olla ylivalottuneita tai tukkomustia kohtia. Tällaisesta kuvasta käytetään termiä perinteisesti oikein valottunut kuva. Muoti- ja taidelehdet ovat täynnä kuvia, joiden valotus ei ole perinteisesti oikea. Monet huippukuvaajat kisailevat siitä, kuka roiskii kuviinsa rajuimmat yli- ja alivalotukset. Silti kannattaa opetella tekemään myös perinteisesti oikein valottuneita kuvia. Aseta valon määrä kuvausaukolla Aseta kamerasi studiovalokuvauksessa M-kuvaustilaan eli valotuksen käsisäädölle. Valitse ISO-arvo 100. Mikäli kamerassasi ei ole ISO-arvoa 100, aseta ISO-arvoksi 200. Aseta suljinajaksi 1/125 sekuntia. Kuvan kirkkautta säädät muuttelemalla käsisäätöisesti aukkoarvoa. Aukkoarvoa, jolla kuva otetaan, sanotaan kuvausaukoksi. Oikean kirkkauden löytäminen kuvaan käsisäätöisesti on helpompaa kuin luuletkaan. Oikean valotuksen näkee histogrammista. Histogrammi Histogrammi on graafinen käyrä, joka kertoo valokuvan sävyjakaumasta. Histogrammin näet kamerasi näytöllä, kun painat kerran tai pari Info- tai Display-painiketta katselutilassa. Kamerat näyttävät histogrammin yleensä viiteen lohkoon jaettuna. Kirkkausarvot kulkevat asteikolla 0-255. Yksi lohko on siis 51 pistettä leveä. 30 Yksinkertaisen kirkkaushistogrammin lisäksi lähes kaikki kamerat pystyvät näyttämään värikanavakohtaisen RGB- eli Red, Green ja Blue -histogrammin. Se on hyödyllinen mallia kuvattaessa. R- eli Red-kanava kertoo tarkinta tietoa mallin ihon valottumisesta, sillä kaikkien ihmisten iho on enimmäkseen punaista väriä. Histogrammin lukeminen Perinteisesti oikein valottuneen kuvan histogrammi on irrallaan oikeasta ja vasemmasta reunasta. Silloin kaikki kuvan kirkkausarvot mahtuvat kuvakennon dynamiikan alueelle ja kuvassa ei ole yli- tai alivalottuneita kohtia. Jos histogrammi koskettaa oikeaa reunaa, kuvassa on ylivalottuneita kohtia, joissa on pelkkiä valkoisia pikseleitä kirkkausarvolla 255. Ylivalottuneessa eli palaneessa kohdassa ei ole mitään kuvainformaatiota, kuten ääriviivoja tai ihon tai kankaan tekstuuria eikä niitä kuvankäsittelyn keinoinkaan voi tuoda näkyviin. Jos histogrammi koskettaa vasenta reunaa, kuvassa on alivalottuneita kohtia kirkkausarvolla 0. Alivalottuneessa eli tukkomustassa kohdassa on pelkkiä mustia pikseleitä. Siitäkään et voi löytää kuvainformaatiota. Valotuksen varmistelu on koulukuntakysymys Monet kuvaajat varmistelevat kuviensa valotusta jättämällä histogrammin oikeaan reunaan hieman tyhjää. Näin heille jää varaa kiristää kuvien kontrastia kuvankäsittelyssä. Yleensä tätä ns. yliohjausvaraa jätetään kirkkaaseen päähän muutamia kymmeniä pisteitä eli histogrammin kärki yltää viimeisen viidenneksen puoliväliin, kirkkausarvoon 230-240. Monet taas sanovat, että tällä tavalla menettää osan kirkkausasteikosta turhan takia, etenkin jos haluaa mallin ihon olevan erityisen heleä tai välttää kohinaa kuvan tummilla alueilla. Tutki asiaa ja päätä itse. Kameran dynamiikka Ihmissilmä on ihmeellisen kehittynyt optinen laite. Sen dynamiikka on suurempi kuin kameran. Näemme laajemman valon ja varjon välisen asteikon kuin kamera. Vaikka me näemme kuvausalueen kirkkaimmasta ja tummimmasta kohdasta muotoja ja värejä, kamera näkee noissa kohdissa vain ylivalottunutta valkoista tai alivalottunutta tukkomustaa. Siksi valaistessa täytyy katsoa kuvausaluetta kuin kamera ja tehdä valon ja varjon kontrasteista loivempia kuin mihin itse olemme tottuneet. Kohteen kirkkaus vaikuttaa valon määrään kuvassa Valomittarilla mitattu valon määrä kuvausalueelta ei aina kerro koko totuutta kuvan valotuksesta. Kuvan kirkkauteen vaikuttaa itse kohteen kirkkaus, johon valomittari ei osaa reagoida. Tummat kohteet kuten hiukset, iho tai vaatteet laskevat kuvan kirkkautta, sillä tumma väri imee valoa. Vaaleat kohteet heijastavat valoa. Tämänkin vuoksi histogrammi on tärkeämpi valotuksen mittari kuin valomittari. Histogrammi kertoo, kuinka kohteet heijastavat valoa kuvassa. Saatat kohdata erityisen haasteen, kun kuvaat mustaa ja valkoista vierekkäin. Hääparin vaatetus on tästä klassinen esimerkki, tai mustahiuksinen malli valkoisessa paidassa. Voi olla mahdotonta löytää valolle tehoa, joka sopisi sekä mustalle että vaalealle kohteelle siten, että ne asettuisivat kameran dynamiikan sisään ja kuvasta tulisi perinteisesti oikein valottunut. Valaise silloin kohteet eri valoilla tai varjosta valoa vaalean kohteen yltä. 31 Kohteen väri vaikuttaa valon määrään kuvassa Myös kohteen väri vaikuttaa valon määrään kuvassa. Kaikki digitaalikamerat operoivat RGB- eli Red-Green-Blue –väriavaruudessa. Katsele tasaisesti valaistusta harmaasta tasosta otetun kuvan RGB-histogrammia. Siinä punainen kanava on enemmän koholla kuin vihreä tai sininen, joka on himmein. Punainen väri heijastaa siis enemmän valoa kuin vihreä tai sininen, joka heijastaa vähiten valoa. VALON MUOTO Valon muoto tarkoittaa valon vaikutusta kohteeseensa, valon moninaisuutta, jolla se taipuu hämyksi tai räikeydeksi ja kaikkeen niiden väliltä. Valon muotoon vaikuttavat valon suunta ja jyrkkyys. Valon muotoa ei voi mitata mittarilla eikä siitä voi tehdä histogrammia tai taulukkoa. Valon muotoa voi vain nähdä. Valon muodon opiskelu on studiovalokuvauksen opinnoissa tärkeintä. Valon muodon hallinta tuo studiokuvaukseesi erityislaatua: tyyliä, tunnelmaa ja parhaimmillaan omaa persoonallista otetta, josta löytyy vaihtelua erilaisiin kuva-aiheisiin. Valon muoto on studiokuvauksessa loputtoman kehityksen ja innovoinnin alue. Salamalaitevalmistajat tuottavat yhä eksoottisempia muotoiluosia ja kuvaajat puolestaan käyttävät niitä yhä yllättävämmissä valaisuratkaisuissa. Aloita valon muodon opiskelu tutkimalla vakiintuneita klassisia valaisuratkaisuja. Ne ovat tuhansien studiokuvaajien työstämää arvokasta kollektiivista tietoutta. Kokeile niiden soveltuvuutta sinun käyttötarkoituksiisi. Oman tyylisi löydät, kun keksit niiden pohjalta omia ratkaisujasi. Valon suunta Valon suunta tarkoittaa sitä, mistä suunnasta valo lankeaa kohteeseen. Valoa voi osoittaa kohteeseen aivan mistä suunnasta tahansa. Kiellettyjä suuntia ei ole olemassa, perinteisesti hyväksi havaittuja suuntia kylläkin. Valon jyrkkyys ja pehmeys Valon jyrkkyys tai pehmeys on valon muodon toinen tärkeä ulottuvuus. Jyrkkää valoa on esimerkiksi suora auringonvalo. Jyrkkä valo piirtää terävät varjot. Pilvien läpi suodattunut valo on pehmeää valoa, joka luo pehmeäreunaisia varjoja. Erittäin pehmeä valo ei luo lainkaan varjoja. Voit myös kuvitella, että valo on hyvin samanlaista ainetta kuin vesi. Jyrkkä valo eli suora auringonvalo tai studiosalaman valo suoraan lamppukuvusta on kuin suoraan letkusta ampaiseva vesipatsas. Se pitää muotonsa samanlaisena eteenpäin matkatessaan ja kohteeseen osuessaan törmää siihen sivuille roiskuen, kohdettaan osin peittäen ja sitä ikään kuin kiillottaen. Pilvisen päivän tai studiosalaman tasovalon valo on pehmeä kuin sumutepullosta suihkutettu vesi. Sen pisarat ovat pieniä ja ne mutkittelevat kohdetta kohden matkatessaan. Pehmeä valo pyörii, kiertää, ympäröi kohdetta ja täyttää varjot. Valon hajaantumista pilvissä tai tasovalon heijastinpinnoilla ja ulostuloaukon kangaskerroksissa kutsutaan diffuusioksi. Valonlähteen etäisyys vaikuttaa jonkin verran valon jyrkkyyteen ja pehmeyteen. Läheltä tuleva valo on jyrkempää kuin kauempaa tuleva valo. 32 Studiosalamoiden muotoiluosat Studiovalojen muotoiluosien hinnat voivat olla yllättävän korkeita. Syynä on muotoiluosien valmistuksen vaativuus. Metallisista ja kankaisista muotoiluosista tuleva valo on oltava samanväristä valkotasapainon hallintaa varten. Toinen syy on vähittäiskaupan hinnoittelu. Jos voimaosia ostaessasi hankit vain muutaman muotoiluosan ja ostat niitä lisää yksitellen, hintaa kertyy. Hanki muotoiluosat voimaosien kanssa. Silloin sinulla on parempi tilaisuus pyytää tavarantoimittajilta tarjouksia. Muotoiluosat jyrkästä pehmeään Studiosalamavalojen yleisimmin käytetyt muotoiluosat jyrkimmästä pehmeimpään ovat: Rengassalama *) Lamppukupu, avonainen Tasovalo, avonainen Kohdevalo, avonainen Lamppukupu hunajakennolla Kohdevalo hunajakennolla Sateenvarjo, heijastava Heijastimesta heijastettu valo Sateenvarjo, läpiampuva Tasovalo, suljettu *) Rengassalama ei yleensä ole muotoiluosa, vaan erillinen ympyränmuotoinen salamavalolaite. Muotoileva valo Muotoilevan valon käyttämnen on korkean laadun perusedellytys ainakin perinteisessä muotokuvauksessa ja tuotekuvauksessa. Muotoileva valo tarkoittaa syvyyskuvaa ja kohteen muotoja elävöittävää valoa. Muotoilevuus ei siis ole valon ominaisuus, vaan valotilanteen ominaisuus, ja usein hyvin toivottu ominaisuus. Käytännössä muotoilevuus tarkoittaa kirkkauseroja. Aistimme kohteen muodon muuttuvan, kun näemme kirkkauden muuttuvan kohteen pinnalla. Muotoileva valo luo muuttuvaa kirkkautta ja varjoja kohteen pinnoille siten, että syvyyskuva elävöityy. Pohdi tätä ensin kulmikkaita yksivärisiä esineitä tarkastellen. Niiden kulmikkaan muodon aistii, koska niiden eri pinnoilla vallitsee eri kirkkaus. Ihmisen kasvoilla sama ilmiö esiintyy huomattavasti monimutkaisempana, sillä kasvojen muodot kaareutuvat lukuisilla eri tavoilla. Muotoilevuutta luovat pehmeä valo ja viistosti kohteeseen lankeava valo. Päävalon asettaminen 45 asteen kulmaan malliin nähden on siksi aina hyvä lähtökohta muotoilevan valon luomiseen. Lattea valo Lattea valo tarkoittaa ei-muotoilevaa valoa. Kaikki ovat joskus ottaneet kuvan, jossa kameran käsisalama läiskähtää mallin kasvoille suoraan edestä niin lujaa, että mallin nenä häviää kuvasta. Suora jyrkkä valo voi siis hävittää muotoilevuuden kokonaan. 33 Yleisimmin studiokuvaan syntyy latteasti valaistunut kohta, kun tasovalo on suorassa linjassa mallin otsan tai posken kanssa. Lattea varjo Myös varjo voi olla lattea, kun se lankeaa kohteeseen kauttaaltaan aivan samassa kirkkaudessa. Lattea varjo mallin varjopuolen poskella tai kaulassa on studiomuotokuvauksen yleinen pikkuvirhe. Se syntyy asettamalla tasoitusvalo tai heijastin samaan linjaan esimerkiksi mallin posken tai nenänvarren kanssa. VALON VÄRI Valkotasapaino Vaikka valo näyttää valkoiselta, sisältää se aina jotain väriä. Neonvalossa kaikki on kylmää sinertävää, hehkulampun valossa kellertävää, jopa lämmintä punertavaa. Ihmisen näkemistä ohjaavat aivotoiminnot kuitenkin muistavat, miltä asioiden tulisi näyttää, ja ohjaavat värinäköä näkemään esimerkiksi valkoista, vaikka se sillä hetkellä muuntuisi vallitsevan valon sävyn mukaan. Jotta valon todellisen värin ja meidän värinäkömme välinen ristiriita korjaantuu valokuvassa, kameralle on kerrottava, millaisessa valossa kuvataan. Tähän käytetään kameran valkotasapainoasetusta. Valkotasapainon asettamisella haetaan sitä, että esimerkiksi iho näyttäisi kuvassa luonnolliselta ja oikealta, vaikka kuva on otettu studiosalamoiden sinisävyisellä valolla. Muotoiluosien yhtenäinen värilämpötila Käytä studiovalosetissäsi saman valmistajan salamalaitteita. Laitteiden valmistaja huolehtii siitä, että erilaiset kankaiset ja metalliset muotoiluosat tuottavat saman väristä valoa. Halutessasi voit tarkistaa asian värilämpömittarilla. Valon värjäys Jos haluat kuvaasi värillistä valoa, aseta muotoiluosan eteen värikalvo. Jos kaipaat vain hienoista lämmitystä tai viilennystä vaikkapa mallin iholle, aseta värikalvo tai värillinen paperi tasovalon tai lamppukuvun sisään. 34 SISÄLLE STUDIOON! PERINTEINEN KOLMIPISTEVALO Perinteinen kolmipistevalaisu lienee valo- ja videokuvauksen suosituin valaisuratkaisu. Oppikirjamaisesti toteutettuna tuloksena on koulukuvista ja passikuvista tuttu kirkas perusvalo, mutta rohkea kokeilija muuntelee kolmipistevaloa moneksi. Kolmipistevalossa on neljä valoa Kolmipistevalossa on neljä valoa. Nimi johtuu siitä, että kuvasta aistii selkeästi kolme valonlähdettä: päävalo, hius- tai korkovalo ja taustavalo. Tasoitusvalon läsnäoloa ei moni osaa havaita. Päävaloksi kutsutaan valoa, joka voimakkaimmin valaisee kohdetta. Kolmipistevalossa se asetetaan auringonvalon suuntaa matkien mallin toiselle puolelle ylhäälle viistoon 45 asteen kulmaan. Näin muotokuvassa kasvoille syntyy kirkas ja varjoisa puoli. Päävalo näkyy myös valopisteinä mallin silmissä. Tasoitusvalo on kohteen varjoisampaa puolta valaiseva valo. Tasoitusvalo voi olla myös heijastin. Hius- tai korkovalo lankeaa malliin yläviistosta takaa tai sivulta. Hiusvalo elävöittää mallin hiuksia luomalla päälaelle huippuvalon. Yhtä tärkeää on yksityiskohtien piirtävyys, jonka hiusvalo luo hiuksiin. Ilman hiusvaloa hiukset näyttävät levymäiseltä massalta. Näet tämän ilmiön esimerkiksi Rembrandt-valolla kuvatuissa kuvissa, joissa sitä käytetään tehokeinona. Korkovalo valaisee hiuksia aivan kuten hiusvalokin, mutta korkovalo lankeaa hiusten lisäksi myös olkapäille ja kylkiin. Hiusvalo ja korkovalo lisäävät syvyyden kokemusta eli muotoilevuutta. Hius- ja korkovalolla voi lisäksi piirtää tummat hiukset tai tummat vaatteet irti tummasta taustasta, kuten viereisen sivun esimerkkikuvassa on tehty mallin päälaella. Ilman hiuksiin osoitettua valoa mallin päälaen profiili eli muoto ei piirtyisi näkyviin, vaan uppoaisi taustaan. Taustavalo valaisee taustafondia. 35 36 KOLMIPISTEVALO: Supermodel Cat Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Asko Veteläinen / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Meikkaus: Saija Kannisto-Junka / Assistentit Aki Komulainen, Marko Moilanen / Malli: Catherine Puristit voivat väitellä tämän esimerkkikuvan oikeaoppisuudesta, sillä taustavalon asettelu jättää kuvan yläreunan mustaksi. Perinteisesti oikein valotetussa kuvassa ei saa olla tukkomustia kohtia. Tasoitusvalo on lähes yhtä kirkas kuin valopisteet silmiin piirtävä päävalo. Nenän varjo on siksi hento, mutta sen näkee lankeavan juuri oikeaan paikkaan nasolabiaalipoimun suuntaisesti. Tasoitusvalon paikka haettiin siten, että varjopuolen silmäkulmaan ei jäänyt mustaa varjoa. Korkovalo aseteltiin siten, että se osuu voimakkaasti päälaelle ja vain aavistuksen verran olkapäille. Tämä siksi, että mallin hiukset ovat tummat. Jos vaalealle iholle osoittaa yhtä paljon valoa kuin mitä tummat hiukset tarvitsevat kirkastuakseen, iho ylivalottuu. Korkovalo lisäksi irrottaa profiilia taustasta. Ilman korkovaloa mallin tummat hiukset uppoaisivat taustaan, sillä tausta on päälaen kohdalla yhtä tumma kuin hiukset. Päävalo aseteltiin siten, että se olisi muotoilevaa, mutta kauttaaltaan kirkasta ja pirteää. Kuvan sommitelusta Kuvassa on studiomuotokuville tyypillinen Xsommittelu. Vasemmasta ylänurkasta oikeaan alanurkkaan kulkeva viistolinja ja sille vastakkainen silmien halki kulkeva viistolinja hallitsevat kuvaa. Lisäksi olkaimet ja päälaki asettuvat kultaisen leikkauksen pisteisiin. Sommittelussa voi nähdä myös pallon (pää) ja kolmion (koko hahmo). 37 KOLMIPISTEVALO MUOTOKUVASSA: Valmistelut Taustafondin valinta ja asettelu Taustafondin väriä valitessa mieti mallin vaatetuksen ja hiuksien ja silmien väriä. Värin yhtenäisyys on usein käytetty studiokuvan tehokeino. Siinä kohteen ja taustan värit ovat samat tai saman värin eri sävyjä. Värikontrasti on yhtä lailla tehokeino, mutta käytä sitä perinteisessä muotokuvassa kohtuudella. Harmaa tausta toimii aina. Hyvä yleisväri on yllättäen myös vaaleansininen. Mitä loivemmaksi taivutat taustafondin kulman, sitä helpompi siihen on luoda liukua eli muuttuvaa kirkkautta. Mallin asettelu kuvaukseen Pyydä ensimmäisiin studiokuvauksiisi kärsivällinen malli. Kerro hänelle tekeväsi studiokuvauksen harjoituksia, jotka saattavat kestää. Aloita valmistelut tunti ennen mallin saapumista ja varaa silti hienosäätöön mallin kanssa toinen tunti. Valoja säätäessäsi anna mallin istua. Käytä baarituolia, jotta mallin pää on samalla korkeudella kuin seisoessa. Mitä kauemmaksi asetat mallisi fondista, sitä helpompaa sinun on pitää mallin ja fondin valot erillään toisistaan. Toisaalta mallin etääntyessä fondista kuvakulmien määrä vähenee. Aseta malli fondin päälle, jos kuvaat kokokuvaa ja tarvitset kuvaan etualaa. Muutoin aseta malli fondin etureunalle. Näin fondi säästyy tallaamiselta. Valaisun yhteys rajaukseen ja mallin poseeraukseen Valaisu on yhteydessä kuvan rajaukseen ja mallin poseeraukseen. Taustavalon asettelu riippuu siitä, minkä kohdan taustafondista otat kuva-alaasi. Muiden valojen asettelu riippuu mallin asennosta ja katseen suunnasta. Hae kuvaasi ensin sommittelu ja rajaus vaikka studion kattovaloilla koekuvaten. Näin tiedät, millaista kuvaa valaiset. Valaise ja kuvaa yksi kuva-aihe kerrallaan. Toisaalta pienet valaisun korjaukset, kuten nenästä lankeavan varjon ja silmien valopisteiden hienosäätö tai heijastusten poistaminen silmälaseista ovat usein helpompia mallin asentoa muuttamalla kuin valoja siirtämällä. Tehonvalinta Aloita valotilanteen rakentaminen asettamalla kaikki käyttämäsi voimaosat samalle teholle, mieluiten noin 70% laitteen maksimitehosta. Yleisesti käytetyillä Elinchromin 250-500 Ws salamalaitteilla voit aloittaa Elinchrom-asteikon teholla 4.0. Näin sinun on joustavaa tehdä tehoihin hienosäätöä valotilanteen edistyessä. Aloita pehmeällä valolla Aloita studiovalaisun opiskelu tarpeeksi isojen tasovalojen pehmeää valoa käyttäen. Siirry kovaan valoon ja pieniin lamppuihin taitojen karttuessa. 38 Muotoiluosien koko Käytä kohteen kokoisia muotoiluosia. Näin sinun on helpompi hallita valon määrää. Valon määrä on aina tasaisimmillaan muotoiluosan kokoisella alueella valon kehrän keskellä. Esimerkiksi puolivartalokuvan päävaloksi kannattaa valita noin 60 x 90 kokoinen valo. Myös valon rajapinnan koko on suhteessa valon muotoiluosan kokoon siten, että rajapintaa käyttäessäsi sama sääntö pätee: kannattaa käyttää jokseenkin kohteen kokoisia muotoiluosia. Muotoiluosien valinta Aiheena muotokuva, kohteena yksi malli Päävalo Tasoitusvalo Korkovalo Taustavalo Hiusvalo Tässä käytetty: Neliskulmainen suljettu tasovalo 60 x 90 cm Vaihtoehto: Pyöreä tai kahdeksankulmainen suljettu tasovalo 60 cm Vaihtoehto: Läpiampuva sateenvarjo 90 cm Tässä käytetty: Neliskulmainen suljettu tasovalo 60 x 90 cm Vaihtoehto: Läpiampuva sateenvarjo 90 cm Tässä käytetty: Pyöreä tai kahdeksankulmainen suljettu tasovalo 50 cm Tässä käytetty: Pieni lamppukupu, jossa hunajakenno Pieni lamppukupu, jossa hunajakenno ja tarvittaessa ladonovet Kohdevalo, jossa hunajakenno 39 Valaisukaavio, Supermodel Cat Tässä kirjassa käytetään saksalaisen valokuvaajan Kevin Kertzin kehittämää Photoshop-kuvankäsittelyohjelman psd–tiedostona toimivaa valaisukaaviota, jota ei-kaupalliseen käyttöön voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.kevinkertz.com. Sillä valaisuratkaisun muistiin kirjaaminen on suorastaan hupia. Paras dokumentti valaisuratkaisusta on valokuva kuvausalueesta. 40 KOLMIPISTEVALON RAKENTAMINEN Hius- tai korkovalon asettelu Aloita kolmipistevalon rakentaminen hius- tai korkovalosta, jotta näet sen selkeästi. Hius- tai korkovalo asetetaan yleensä päävalon vastakkaiselle puolelle, joskin sellainenkin koulukunta on olemassa, joka asettaa pää- ja hiusvalon samalle puolelle. Tässä esimerkissä päävalo on oikealla puolella ja hius- tai korkovalo lähes suoraan mallin takana. Jos käytössäsi on puomi- tai kattojalka, voit asettaa hius- tai korkovalon suoraan mallin taakse ylös. Perinteisessä muotokuvassa hius- ja korkovalo eivät saa osua kasvojen keskelle, siis silmänaluseen, ohimoille tai nenään. Hiusvalo Jos haluat taituroida heti ensimmäisessä studiokuvassasi, tee mallin hiuksiin perinteinen, vain hiuksiin osuva hiusvalo. Osoita valo mallin takaa yläviistosta siten, että se osuu vain hiuksiin ja luo niihin kiiltävän raidan valoa. Korkovalo Vain hiuksia valaiseva tarkka hiusvalo on menettänyt suosiotaan. Liikkuvan kuvan valaisijat ovat vakiinnuttaneet muotiin korkovalon, joka valaisee isolla kehrällä hiusten lisäksi olkapäät ja jopa kylkiä ja käsivarsien ulkoreunoja. Korkovalokin osoitetaan mallin pään seudulle yläviistosta mallin takaa. Mieti, kuinka pitkälle alas mallin kylkiä tai käsivarsia korkovalosi osuu. Halutessasi voit käyttää korkovalon luomiseen monta eri lamppua, tarvittaessa eri tehoilla. Rajujen valaisuratkaisujen perusjippoja on korkovalon värjääminen. 41 Korkovalon virheellinen asettelu Perinteisessä muotokuvassa korkovalo ei saa osua ohimoille, silmänaluseen tai nenään. Hius- tai korkovalon määrän asettaminen aukkoarvoon 11 ilman valomittaria Ota aukolla 11 erittäin tiukka lähikuva hius- tai korkovalolla valaistusta alueesta. Katso kuvan histogrammia. Sen oikea reuna tulisi olla hieman irti laatikon reunasta, kirkkausarvossa 230-240. Muuntele hius- tai korkovalon tehoa ja etäisyyttä ja ota uusia koekuvia, kunnes löydät sopivan kirkkauden. Hius- tai korkovalon määrän asettaminen aukkoarvoon 11 valomittarilla Mittaa hius- tai korkovalon määrä osoittamalla mittarilla kohti valonlähdettä mallin pään kohdalta. Kolmipistevalossa hius- tai korkovalo on yleensä kuvan kirkkain valo. Säädä lampun tehoa ja toista mittaus, kunnes valon määrä on aukkoarvo 11. Tarkista valon määrä myös histogrammista kuten edellisessä jaksossa neuvotaan. 42 Päävalon normaali asettelu kolmipistevalossa Nyt mallia valaistaan korkovalon lisäksi kolmipistevalon päävalolla. Aseta se mallin oikealle puolelle mallin eteen. Kuvan kirkkain kohta Katsoja katsoo eniten ja ensimmäisenä kuvan kirkkainta kohtaa. Päävalon tehtävä on valaista kasvot muotokuvan kirkkaimmaksi kohdaksi. Jos mallilla on vaaleat vaatteet tai syvä kaula-aukko, valaise rintakehän vaate tai iho hieman hämärämmäksi kuin kasvot. Parhaiten tämä onnistuu nostamalla päävalo niin ylös, että rintakehälle lankeaa vain valon rajapintaa. Esimerkkikuvassa huomaat, että otsa on kirkkaampi kuin rintakehä. Valo vähenee selvästi jo leukaan tultaessa. Kuvankäsittelyssä vinjetointia voi vielä lisätä, mutta se näyttää aina luonnollisemmalta, jos sitä on tehty jo valaisussa. 43 Päävalon rohkea asettelu kolmipistevalossa Tässä kuvassa päävalo on sijoitettu tunnelmaa ja maksimaalista muotoilevuutta etsien lähemmäksi mallia ja viistompaan asentoon. Muotoilevuuden erot näkyvät selkeimmin vertailemalla valopuolen poskia. Tässä kuvassa poski näyttää pyöreämmältä ja nasolabiaalipoimu syvemmältä. Kirkkausero otsan ja leuan välillä on isompi. Varjot ovat kasvaneet, mutta päävalo edelleen hipaisee varjopuolen poskipäätä ja varjopuolen silmässä valkuainen yhä erottuu. Valopisteet ovat pienentyneet. Nenän varjo lähes koskettaa ylähuulta ja varjopuolen posken varjoa. Varjopuolen silmäkulma on tukkovarjossa. Nenänvarsi varjopuolella on tukkoisa. Kaulan varjo on tukkoisa. Tällaisen päävalon näet myöhemmin Äijäkuvassa sivulla 67. 44 Tärkeää päävalosta Perinteisessä kolmipistevalossa päävalo lankeaa osittain myös kasvojen varjopuolelle, vähintäänkin poskipäätä nenän yli hipaisten. Kirkkaassa pirteässä kuvassa päävaloa lankeaa reilusti koko kasvoille. Päävalon heijastumia mallin silmissä kutsutaan valopisteiksi. Aseta ne noin kello kahteen tai kello kymmeneen. Aseta ne puoliksi iiriksen ja puoliksi pupillin päälle, ei lainkaan valkuaisen päälle. Molemmissa silmissä tulee näkyä valopiste. Varjopuolen silmästäkin valkuaisen tulee erottua iiriksestä. Aseta nenän varjo suupielen poimun suuntaisesti. Myös kaulan varjo lankeaa viistoon. Pohdi kaulan varjon kokoa. Lisäksi varjopuolen käsivarren ulkosyrjässä näkyy päävalon luoma varjo. Leukalinjan on piirryttävä irti kaulasta. Kun päävalo on 45 asteen kulmassa, leuan kaarteeseen syntyy pieni varjostuma. Se piirtää leukalinjan. Tämän aukeaman esimerkkikuvassa leukalinja katoaa varjopuolelta, koska tasoitusvalo vielä puuttuu. Päävalo, ja joskus hiusvalokin, täytyy usein suunnata uudestaan mallin vaihtaessa asentoa myöhemmin itse kuvauksen kuluessa. Pidä lampun teho ja etäisyys samana ja siirrä lamppua puolikaaressa mallin ympärillä. Näin valon määrä pysyy samana. Jos malli kääntää katsettaan, aseta silmien valopisteet ja kasvoille lankeavat varjot jälleen oikeisiin paikkoihinsa päävalon paikkaa muuttamalla. Muotoileva päävalo Päävalon sijoittelu vaikuttaa paljon siihen, kuinka muotoilevaa valo mallin kasvoilla on. Hae kasvoille muuntuvan kirkkauden luomaa syvyysvaikutelmaa. Tarkkaile nenän ja silmäkulmien muotoja, otsan pyöreyttä ja poskipäästä kohti korvaa kulkevaa kasvojen kaarta. Sen muoto korostuu, jos kirkkaus vähenee poskipäästä taaksepäin kohti korvaa. Rajapintavalo päävalona Tasovalossa ja sateenvarjossa lampun keskeltä lähtevä ydinvalokin on pehmeää, mutta kaikissa lampuissa kaikkein pehmeintä ja muotoilevinta valoa on rajapintavalo eli lampun reunasta tai nurkasta lähtevä valo. Sillä voi kikkailla kuviinsa suorastaan taianomaista muotoilevuutta. Etsi rajapintavaloa kuviisi asettamalla päävalon ydin ohi mallista. Nosta lamppua siten, että alareuna on mallin kasvojen korkeudella. Käännä lamppua viistoon mallin eteen siten, että suurin osa valosta menee mallin ohitse. Kokeile lisäksi eri etäisyyksiä ja eri tulokulmia. Päävalon määrän asettaminen Jos käytät valomittaria, hae sen avulla sopiva teho aukkoarvolle 11. Jos et käytä valomittaria, kuvaa koekuvia aukolla 11 ja hae päävalolle sopiva tehonsäätö koekuvia ja niiden histogrammeja tarkastelemalla. Tutki eri kirkkauksilla mallin ihon sävyjä ja niistä kuvaan syntyvää tunnelmaa. 45 Tasoitusvalo Tässä kuvassa päävalo on asetettu takaisin tavalliseen paikkaansa ja valotilanteeseen on lisätty tasoitusvalo. Se on tärkeä etenkin perinteisessä muotokuvassa, jossa ei saa olla alivalottuneita kohtia. Tasoitusvalolla muokkaat varjopuolen valon määrän halutuksi. Tässä tasoitusvaloa on niin paljon, että kasvojen varjopuoli on vain vähän tummempi kuin valopuoli. Tuloksena on koulu-, passi- ja hakemuskuvista tuttu valo. Tasoitusvaloa vähentämällä tai korvaamalla sen heijastimella luot varjoihin puhuttelevuutta, joka yleensä liitetään pohtiviin ilmeisiin tai elämän karheuden kuvaamiseen. Tarkkaile varjopuolen leukalinjaa. Jos tasoitusvalo lankeaa liian suorasta kulmasta, leukalinjan erottuvuus kaulasta saattaa kadota. Perinteisessä muotokuvassa vain päävalo saa luoda silmiin valopisteitä. Aseta tasoitusvalo kohdalleen muuntelemalla sen paikkaa ja tehoa ja ottamalla koekuvia. Tarkkaile varjoisan puolen silmäkuoppaa nenänjuuren kohdalta. Se kasvojen kohta yleensä ensimmäisenä alivalottuu. Muotoileva tasoitusvalo Tasoitusvalo on herkästi latteaa. Se on perinteisessä muotokuvassa epätoivottu ilmiö. Luo varjopuolellekin muuttuvia kirkkauksia. Vähennä valon määrää poskipäästä kohti korvaa ja hiuksia. Älä sijoita heijastinta tai valoa suoraan poskea ja nenänsyrjää vasten, vaan viistoon. Käytä taustavalonakin tasovalon rajapintaa, kun haluat erittäin pehmeää ja muotoilevaa valoa. 46 Taustavalo keskellä Perinteisessä muotokuvassa taustavalo liukuu eli sen kirkkaus muuntuu taustan eri kohdissa. Esimerkkikuvassa aiempaan valotilanteeseen on lisätty taustavalo, jonka kehrä on keskitetty kuvan keskelle. Kuva tummuu kohti kulmiaan. Jos kuvassasi on lähes koko fondi, käytä väljää hunajakennoa ja vie taustavalo tarpeeksi kauas, jotta valon kehrä täyttää sopivasti liukuen koko kuvasi alan. Jos taas teet tiukkaa lähikuvaa, käytä tiukkaa hunajakennoa ja vie taustavalo niin lähelle fondia, että taustavalo liukuu jälleen kuva-alassasi. 47 Taustavalo alalaidassa Tässä kuvassa taustafondin alareunaan suunnatusta taustavalosta näkyy kuvassa puolikas kehrä. Yläkulmat jäävät tummiksi. Tumman kohteen profiilin irrottaminen tummasta taustasta korkovalolla Perinteisessä muotokuvassa ei saa olla profiilivirheitä eli kohteiden ääriviivat eivät saa upota taustaan. Profiilivirhe syntyy, kun kohteen ja taustan kirkkaus on liian samanlainen. Yllä olevassa kuvassa profiilivirhe on vältetty osoittamalla päälaen hiuksiin tarpeeksi korkovaloa. Ilman korkovaloa päälaen tummat hiukset uppoaisivat tummaan taustaan. Toinen vaihtoehto profiilivirheen korjaamiseksi olisi ollut nostaa taustavalon kehrää taustafondilla ylöspäin, kunnes se valaisisi fondia tarpeeksi. Korkovalon käyttö on kuitenkin kiehtovampi ratkaisu. Korkovaloa käyttäen kuvaan ilmaantuu low key – tunnelmaa, kun taustaan voi jättää runsaasti tukkomustaa. Lisäksi korkovalo tekee hiuksista kiinnostavammat. Hiusten yksityiskohdat piirtyvät tarkasti. 48 Making of: Supermodel Cat Lähes kaksimetrinen Asko Veteläinen kuvaa supermalliaan sujuvasti 45 asteen kulmasta ilman keittiötikkaita jalkojensa alla. Oikealla näkyvä neliskanttinen tasovalo on päävalo, vasemmalla näkyy tasoitusvalo. Takana puomijalalla loistaa korkovalo. Taustavalo näkyy mallin oikean olkapään vieressä. Taustavalon kehrä lankeaa yläviistosta kuvakulmasta johtuen fondin alareunaan. Rakas kallis taustafondi Taustafondi on voimakkaasti kaarevassa asennossa. Se helpottaa taustavalon asettelua. Asko Veteläinen on studiovalokuvauksen todellinen ammattilainen. Hän säästää taustafondia tallaamiselta asettamalla mallinsa fondin eteen. Ole sinäkin yhtä ammattimainen. 49 50 KOLMIPISTEVALO: Todellinen yritys Tämän aukeaman kuvat on kuvannut Ville Rahkola Studio Kuution Sisälle studioon -kurssilla syksyllä 2011. Mallina on kuvaajan tytär Edit. Valojen asettelu ja testikuvat Kuvaaja aloittaa suuntaamalla malliinsa korkovaloa takaa yläviistosta vasemmalta. Korkovalo loistaa kirkkaimmin reilusti korvien yläpuolella eikä osu nenään eikä silmän alle eli se on aseteltu perinteisen muotokuvan sääntöjen mukaan oikein. Korkovalo luo hiuksiin kiinnostavan huippuvalon ja valaisee hiuksia kiinnostavalla tavalla. Ilman korkovaloa kasvojen varjopuolen hiukset näyttävät levymäiseltä massalta. Korkovalolla valaisten hiusten yksittäiset suortuvat piirtyvät kuvaan. Valon määrä on asetettu kirkkausarvoon 240 kuvausaukolla 11 histogrammia katsomalla. Histogrammin katsomista helpotettiin ottamalla erikseen tiukka lähikuva mallin hiusten kirkkaasta kohdasta. Tässä kuvassa valotilanteeseen on lisätty päävalo. Se muodostaa silmien valopisteet noin kello kolmeentoista ja nenän varjon naso-labiaalipoimun suuntaisesti. Päävalo osuu myös varjopuolen poskipäähän. Päävalon korkeus on aseteltu siten, että otsalla on enemmän valoa kuin kaulalla. 51 Kolmanteen kuvaan on lisätty tasoitusvalo. Se avaa aiemmassa kuvassa kaulan alle ja kasvojen varjopuolelle päävalosta syntyneet tukkomustat varjot. Kuvaaja selvästi haluaa tasoitusvalosta lähes yhtä kirkasta kuin päävalosta. Vaikutelma kasvoilla on silloin kirkas ja pirteä. Korkovalon hiuksiin piirtämä huippuvalo on kuitenkin edelleen kuvan kirkkain kohta. Pää- ja tasoitusvalo on aseteltu muotoilevasti. Valot ovat sivusuunnassa tarpeeksi viistossa, jotta posket näyttävät pyöreiltä. Myös pystysuunnassa valo lankeaa tarpeeksi viistosti, jotta leukalinja piirtyy selkeästi. Valotilanteeseen lisätty taustavalo on aseteltu siten, että kuvaalalla valo liukuu eli sen kirkkaus muuntuu. Kirkkain kohta on mallin pään takana, nurkat ovat tummempia. 52 Kohti mestariotosta Valaisua rakentaessaan kuvaaja on kuvannut testikuviksi tylsiä i-kuvia. Niissä malli pönöttää i-kirjaimena keskellä liian väljää sommittelua. Nyt kuvaaja aloittaa itse kuvauksen ja keskittyy sommitteluun ja malliin. Malli ja päävalo keskustelevat Aivan ensimmäisenä kuvaaja kääntää mallin kasvoja kohti päävaloa. Kasvot kirkastuvat entisestään, kun varjopuoli saa lisää päävaloa. Varjot kasvoilla pienenevät, tässä tapauksessa lähes olemattomiin. Päävalon ja tasoitusvalon tehoeron näkee nyt selvästi kun vertaa kasvojen keskiosan ja varjopuolen posken ja korvan kirkkauseroa. Seuraavassa kuvassa varjoja ilmaantuu hienokseltaan takaisin hymykuoppiin ja kaulan alle, kun kuvaaja vaihtaa kuvakulmaa. 53 Sommittelu – Viistot linjat Kuvaaja aloittaa sommittelunsa poistamalla kuvastaan sen isoimman ongelman, ladonovisommittelun. Mallin olkapäät kääntyvät nyt viistoon. Samalla hän ohjaa mallia etukumaraan asentoon. Näin olkapäälinja viistoutuu ja syvenee entisestään. Kuvaaja vaihtaa lisäksi kuvakulmaa. Hän kiipeää pari askelta keittiötikkaita ja kuvaa 45 asteen kulmasta yläviistosta. Kuvaaja pyytää mallia kallistamaan päätään. Näin mallin silmien halki kulkeva poikkinainen linja asettuu viistoon, kun se vielä edellisessä kuvassa leikkasi kuvan kahtia vaaterissa. 54 Lopullinen kuva Kuvaaja viimeistelee työnsä hyvällä muotokuvarajauksella. Hän keskittyy olennaiseen, mallin kasvoihin ja katseeseen. Taustavalon paikkaa on korjattu rajausta vastaavasti. Kehrää on pienennetty, jotta tiukentuneessa rajauksessakin kuvan oikeanpuoleinen ylä- ja alanurkka tummentuisivat kuvassa. Päävaloakin olisi voinut siirtää, jotta valopisteet asettuisivat oikein. Silti ensimmäiseksi studiomuotokuvaksi tämä työ on kuvaajaltaan hieno suoritus. Mallikin näyttää kuvassa rennolta ja nauravaiselta. 55 56 KOLMIPISTEVALON SOVELLUKSIA Kolmipistevaloa voit soveltaa loputtomasti. Tässä luvussa esitellään muutama sovellus. Tee itse lisää. KOLMIPISTEVALO: Arjen prinsessa Kuvaus Ville Silvennoinen / Valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Malli: Amanda Tummanruskea tausta ja päävalon tarkoin pohdittu asettelu antavat pehmeyttä tälle prinsessakuvalle. Perinteitä kunnioittaville muotokuvauksen rakastajille tämä kuva lienee kirjan mieluisin. Kova hiusvalo lankeaa päälaelle samalla kun toinen, pehmeämpi korkovalo avaa hiukset ja piristää niskan ääriviivaa. Päävalon sijoittaminen tarpeeksi ylös luo kasvoille liukua. Otsa on kirkkaampi kuin leuka ja kaula. Tasoitusvalo on asetettu aika viistoon, mikä pitää varjopuolen posken pyöreänä. Vasemmassa poskessa on ensin vaaleahko kohta korvan edustalla, sitten poski tummenee posken paksuimmassa kohdassa ja kirkastuu taas ennen suuta ja nenää päävalon vaikutuksesta. 57 Making of: Arjen prinsessa Arjen prinsessan valoratkaisu on kuninkaallinen kolmipistevalo, jossa on kaksi korkovaloa ja taustavaloa. Pehmeä korkovalo tulee puomijalalla olevasta läpiampuvasta sateenvarjosta. Päälaelle lankeava kova korkovalo tulee hunajakennolla varustetusta lamppukuvusta, joka pilkottaa tasoitusvalon takaa. Pää- tasoitusvalon asettelu on tehty mahdollisimman muotoilevaksi. Mallin kasvoille osuva valo on tässäkin kuvassa päävalon etummaisen alanurkan valoa, ei ydinvaloa. Tasoitusvalo on kauttaaltaan rajapintavaloa. Tasoitusvalon ydinvalo kulkee mallin ohi mallin editse. Tasoitusvalon asettaminen hieman yläviistoon on myös muotoilevuutta edistävä pikkujippo. Assistentti Aki Komulainen heijastaa lisätasoitusvaloa mallin kaulan alle. Pikkuprinssit ja -prinsessat kannattaa kuvata istualtaan. Silloin he pysyvät paremmin paikoillaan. Ehkä. 58 KOLMIPISTEVALO: Bright Youth Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Hannu Tämä malli on nuori, älykäs ja lahjakas taiteilija. Valo luo nuorelle mallille sopivaa kirkkautta, mutta samalla katseeseen varjoisaa pohtivuutta. Valo on kolmipistevaloa perinteisimmillään ja hyvin muotoilevaa. Päävalo on lähellä mallia ja sen tunnelma kasvoilla on kiinteä ja lähes kiiltävä. Päävaloa sijoiteltiin hartaasti, jotta se langettaisi juuri oikealla tavalla varjoja kulmien alle silmiin. Kauas asetettu tasoitusvalo huolehtii siitä, että varjot eivät tukkeudu, vaan avautuvat pehmeällä hajavalolla. Valopisteet ovat pienet, mikä korostaa silmien varjoisuutta. Pää- ja tasoitusvalon sijoittaminen tarpeeksi korkealle synnyttää leukalinjaan vahvan varjostuksen, joka antaa kasvoille ryhtiä valon muutoin ollessa kasvojen valopuolella yhtä kirkasta otsasta kaulalle saakka. Varjopuolen hiuksissa näkee korkovaloa, joka tulee varsin suuresta suljetusta tasovalosta. Vaikka kuvassa vain pieni osa hiuksista saa valonsa korkovalosta, on se silti ehdottoman tärkeä. Mallin persoonalliset hiukset jäisivät muutoin osin pimentoon. Aivan tarkoituksella kuva rikkoo perinteisiä sääntöjä siinä, että korkovaloa osuu hieman mallin nenän varjopuolelle. Taustavalo lankeaa laajana kehränä. Kuvan vasen puoli on sommiteltu tyhjäksi, jotta taustavalolla on tilaa liukua siellä. 59 Making of: Bright Youth Päävalona käytetty varsin suuri suljettu tasovalo on lähellä mallia. Samalla valtaosa päävalosta menee mallin editse mallista ohi. Vain päävalon alanurkasta lankeava rajapintavalo osuu malliin. Tasotusvalo on asetettu kauas ja siitäkin käytetään lähinnä rajapintavaloa. Siksi tasoitusvalo kasvojen varjopuolella on hämyisää. Tasoitusvalon sisään on asetettu värikalvo, jotta valo varjopuolella olisi lämmintä. Korkovalo on kirkkaampaa kuin tasoitusvalo, mutta ei aivan yhtä kirkasta kuin päävalo. Korkovalo piirtää yksityiskohtia varjopuolen hiuksiin. Taustavalon kehrä on laaja ja teho alhainen. Siksi tausta pysyttelee tummahkona, mikä korostaa kasvojen kirkkautta. Taustavalon kirkkain kohta on mallin pään takana. . 60 KOLMIPISTEVALO: Varusmies Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Malli: Jaakko Tämä salskean varusmiehen muotokuva sisältää epätavallisen vähän taustavaloa. Tässä kuvassa korkovalo irrottaa tummahkoon asepukuun pukeutuneen mallin profiilin tummasta taustasta. Korkovalo oli aika ylhäällä, jotta sitä lankeaisi kirkkaammin barettiin kuin olkapäille. Päävalon määrä laskee nopeasti rintakehällä. Leukalinjaan lankeava varjo on leveä, koska päävalo on ylempänä kuin Supermodel Cat kuvassa. Päävalo on lisäksi sijoitettu mallin eteen, jotta valo hieman vähenisi kohden kasvojen takaosaa. Tasoitusvalon teho on alhaisempi kuin Supermodel Cat -kuvassa, mutta päävaloa lankeaa kasvojen varjopuolellekin aika paljon. Siksi vasen poskipää on yhtä kirkas kuin oikea eikä varjopuolen poskessa ole yhtä runsaasti liukuja kuin Arjen prinsessassa. 61 Making of: Varusmies Kuvan valaisuratkaisuna on mitä perinteisin kolmipistevalo. Pää- ja tasoitusvalo on aseteltu siten, että niistä lankeaisi malliin mahdollisimman muotoilevaa rajapintavaloa. Päävalo mallin oikealla puolella valaisee mallia vain etummaisella alanurkallaan. Huomaa päävalon korkeus: näin sijoitettuna päävalon määrä vähenee mallin rintakehällä. Tasoitusvalosta käytetään vain pitkän sivun reunaa. Valon keskikohdasta säteilevä ydinvalo ei osu malliin vaan käy mallin editse. Pää- ja taustavalo on sijoitettu siten, että ne eivät ole suorassa linjassa poskien ja nenänvarsien kanssa, mikä parantaa muotoilevuutta. Myös korkovalon ydinvalo menee mallin pään yli. Barettiin ja olkapäille lankeava valo syntyy korkovalona käytetyn octoboxtasovalon alareunasta. 62 KOLMIPISTEVALO: Arvohenkilö Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Kuvaussihteeri Maarit Ketonen / Kuvausassistentit Aki Komulainen, Marko Moilanen / Malli: Asko Jokainen valokuvauksen opettaja huomauttaa tästä kuvasta, että korkovalo osuu virheellisesti mallin vasempaan nenän syrjään. Valittavana olisi ollut ruutuja, joissa korkovalo ei osu nenään. Lopputyöksi valittiin tietoisesti kuitenkin tämä ruutu. Korkovalo tuo kuvaan karheutta ja valaisee muotoilevasti paitsi hiukset, posken ja tumman puvun ääriviivat, myös nenän vasemmalla puolella olevan kasvojen kohdan, joka olisi jäänyt liian pehmeäksi kohdaksi kuvassa. Perinteisen muotokuvan kilpailuun tätä työtä ei siis kannata lähettää. Mutta tässä kuvaustilanteessa tälle mallille ratkaisu vaikutti parhaalta. Päävaloa ei voinut asettaa kovin korkealle muotoilevuuden tavoittelemiseksi, koska tummaan pukuunkin piti saada valoa. Muotoilevuutta on haettu pääja tasoitusvaloa muutoin hartaasti asettelemalla. 63 Making of: Arvohenkilö Tämän kuvan valaisuratkaisu on kolmipistevalo, jossa on kaksi korkovaloa ja täytevalo. Päävalo on sijoitettu mallin eteen 90 asteen kulmaan. Näin päävalo vähenee poskipäästä kohti korvaa hieman. Tasoitusvalo on selkeästi päävaloa tummempi. Eron näkee etenkin poskipäiden kohdalla. Varjopuolta hallitsee vahva korkovalo, joka kulkee hiuksista aina alas käsivartta asti. Täytevalo avaa varjot Täytevalo lisätään valotilanteeseen aina suoraan kuvaajan selän taakse. Näin se avaa varjoja suoraan edestä, mutta ei luo kuvaan enää uusia varjoja. Täytevalona käytetään usein suljetun tasovalon rajapintaa eli valo osoittaa voimakkaasti ylöspäin ja vain valon alareunasta lankeava hajavalo osuu malliin. Tässä kuvassa täytevaloa on niukalti. Vaikutus näkyy lähes ainoastaan varjopuolen silmässä. Ilman täytevaloa varjopuolen silmän valkuaisen erottuvuus olisi ollut huono. 64 KOLMIPISTEVALO: 80's Dream Kuvaus ja valaisu: Asko Veteläinen / Kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Meikkaus: Saija Kannisto-Junka / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Malli: Maria Tämä muotokuva on kaukainen Andy Warholin perillinen. Persoonallinen malli on aseteltu kuin perinteiseen pönötyskuvaan. Samalla kuvassa on fashion statement, 1980-luvun tyyliin Mallin persoonallinen viehätysvoima on silti kuvan kuvallisen viestin keskiössä. Kova päävalo valaisee mallin kasvot kauttaaltaan yhtä kirkkaaksi. Kasvot loistavat, mutta muotoilevuus laskee. Taitava meikkaaja on kompensoinut tätä korostamalla kasvojen muotoja meikkivoiteilla ja poskipunalla. Tällä periaatteella rakennetaan usein meikkimainosten häikäisevät mallikuvat. 65 Making of: 80's Dream Kiiltävä ja runsas päävalo syntyy avoimesta tasovalosta. Korko- ja hiusvaloja on peräti kolme. Niitä ei äkkiseltään kuvasta havaitse, koska ne eivät ole päävaloa kirkkaampia. Niillä on kuitenkin tärkeä merkitys. Ilman korko- ja hiusvaloja mallin mustat hiukset eivät näkyisi kuvassa tarkasti yksittäisinä hiussuortuvina, kuten ne nyt näkyvät. Hiukset olisivat tukkomustaa. Iholla profiilikohdassa näkyviä korkovalon läikkiä olisi jälkeenpäin katsoen voinut olla vaikka enemmänkin tuomassa kuvaan valokoristelun tunnelmaa. Taustavalon kehrän ydin on aseteltu viistoon mallin pään yläpuolelle. Kuvan alareunassa taustavaloa tarvitaan vain sen verran, että violetti väri ei muutu tukkomustaksi. Mallin vaalea iho on taustaa niin paljon kirkkaampi, että profiilivirhettä ei pääse syntymään. Mustat hiukset sen sijaan uppoaisivat taustaan, mikäli niiden takana ei olisi taustavaloa. 66 KOLMIPISTEVALO: Äijäkuva Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvausassistentti Tuomas Luukkonen / Malli: Jari Tämäkin kuva on kolmipistevalokuva. Päävalona toiminut tasovalo on sijoitettu aivan mallin kasvoihin kiinni ja sen alareuna on mallin otsan korkeudella. Tasoitusvalona on pelkkä heijastin ja taustavalon teho on minimissään. Päälaelle ja vasempaan poskeen roiskaistut korkovalot ja niiden lievä ylivalotus ovat tarkoituksellisia, samoin ladonovisommittelu, jossa rintakehä on suoraan kameraan. 67 Making of: Äijäkuva Hiuksia valaiseva korkovalo sijoitettiin puomijalan avulla korkealle ylös suoraan takaviistoon. Toinen korkovalo luo kuvan kirkkaimman kohdan oikealle ohimolle ja lisää pienen tärkeän yksityiskohdan piirtämällä kaulan reunan selkeästi kuvaan. Tasoitusvalon teho on minimissään, samoin taustavalon. Taustavalo luo taustaan pienen liu'un olkapäiden yläpuolelle. Päävaloa sijoiteltiin pitkään. Lopputuloksena on uhkaava valo, jossa nenä ja leuka luovat uhkaavia varjoja ja silmien valopisteet ovat äkäiset ja pienet. 68 KOLMIPISTEVALO: KOKOKUVA Ballerina Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Marko Leukkunen / Kuvattu Kuutioklubila / Kuutioklubin vieraileva ohjaaja: Pirjo Lempeä / Malli: Balettitanssija Jessica Luhtaniemi Painovoimaa uhmaava poseeraus kertoo tanssijan liikkeestä, vaikka kuvassa ei ole lainkaan liike-epäterävyyttä. Studiovalaisun eräs kultainen sääntö on, että aina kun lisäät valotilanteeseen valon, lisäät myös uusia varjoja kuvaan. Kokokuvassa katsoja näkee kuvausalueen lattian ja siellä olevat varjot, jotka muotokuvalle tyypillisessä puolikuvassa eivät yleensä näy. Joskus jopa taustafondin pystyssä olevaan osaan lankeaa varjoja. Katsele siis tarkkaan kuvausalueesi varjoja miettiessäsi valojen asettelua ja mallin etäisyyttä taustafondista. Tässä kuvassa lattialle lankeavat varjot on huuhdeltu lähes olemattomiin suoraan ylhäältä lankeavalla avonaisen beauty dishin valolla. Se toimii samalla korkovalona antaen mallin otsaan huippuvalon. Silloinkin, kun tarvitaan paljon kirkasta tasaista valoa, kolmipistevalon käyttäminen tuo valaisuun muotoilevuutta. Esimerkiksi ballerinan koukistettu jalka on kirkkaampi reunoiltaan kuin keskikohdastaan. Tämä johtuu pää- ja tasoitusvalon suunnista. 69 Making of: Ballerina Päävalona on kuvan etualalla näkyvä suljettu iso octobox-tasovalo. Tasoitusvalo on vasemmassa reunassa näkyvä 40 cm x 160 cm suljettu tasovalo. Ylhäältä avoimesta isosta lamppukuvusta eli beauty dishistä tuleva korkovalo luo otsalla näkyvän huippuvalon. Korkovalo toimii myös tasoitusvalona. Se tasoittaa lattialle pää- ja tasoitusvalojen langettamat jalkojen varjot. Erillistä taustavaloa ole. Päävalo ja korkovalo valaisevat taustan. Making of -kuvassa mallilla on eri vaatetus kuin lopullisessa kuvassa, jossa myös taustafondi on valkoinen. 70 KOLMIPISTEVALO: Hääkuva Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvattu Kuutioklubilla / Mallit: Jori ja Maria / Hiukset: Yanski Sova / Meikki: Virpi Väisänen / Hääkimppu: Pioni Living, Oulu / Asut: Morsiuspukuliike Glamour Tämä pariskunta ei ole oikea hääpari, vaan kaksi mallia, jotka poseerasivat hääparina Kuutioklubin kuvauksissa keväällä 2010. 71 Making of: Hääkuva Tässä kuvassa kolmipistevalon päävalona käytetyn tasovalon alanurkka on asetettu lähes kiinni morsiameen. Näin pehmeästä tasovalostakin saa iholle kiiltävyyttä. Sulhanen on kauempana päävalosta, joten hänen kasvoillaan on hieman vähemmän valoa. Päävalon kulmasta johtuen sulhasen kasvoille jää myös tummempia varjoja kaulan alle ja varjopuolen poskelle. Sulhasen kasvojen varjoihin tasoitusvalo ei pääse lankeamaan yhtä hyvin kuin morsiamen kaulan alle. Kaikki yllä esitetyt ratkaisut ovat Male/Female –valon periaatteita. Hääkuvassa niitä käytetään yleensä varovasti, pyöristetysti. Etenkään ei ole tarpeen tehdä sulhasesta turhan maskuliinista, sillä hääkuvan tilaaja on yleensä morsian, joka haluaa nähdä itsensä säihkyvänä ja sulhasensa suhteellisen ’nättinä’. Korkovalona käytetty beauty dish oli silti hieman liian pienellä teholla. Korkovaloa näkee aavistuksen morsiamen varjopuolen ohimolla ja sulhasen leukalinjassa. Sulhasen leukalinjaan ripaus lisää korkovaloa olisi tuonut pienen lisän maskuliinista muotoa. Kuvan sommittelua hallitsee kaksi kolmiota. Toinen on todellinen kolmio, joka syntyy hahmoista. Toinen kolmio syntyy sulhasen silmien, morsiamen silmien ja hääkimpun välille. Tämä sisempi kolmio kierrättää katetta. 72 VALAISUN VALTIT Valaisuratkaisut itsessään luovat studiokuvaan tunnelmaa. Tämä luku esittelee perinteisiä valaisuratkaisuja käyttötarkoituksineen. Muuntele näitäkin omaan tyyliisi ja tekeillä olevaan kuvaukseen sopivaksi. VALOTUNNELI Valotunnelin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut syvääminen eli kohteen irrottaminen taustasta aikana, jolloin tietokoneita ei vielä ollut. Valotunneli on kuitenkin mitä ajankohtaisin valoratkaisu. Valotunnelikuvia näet hää- ja mainoskuvissa ja tämän kirjan tuotekuvissa. Syväämiseenkin valotunneli on edelleen loistava keino. Kuvankäsittelyohjelman taikasauvalla valotunnelikuvan taustan saa valittua yhdellä klikkauksella. Valotunnelikuvan tausta on ylivalotettua valkoista. Valotunnelissa käytetään usein kohteen valaisuun vain yhtä isoa päävaloa, joten malli voi vaihdella asentoaan vapaasti. Valotunnelissa on helppo tehdä muotikuvaus tai kuvata muotokuvaan rajuja ilmeitä ja asentoja, joita taustan tyhjyys korostaa. VALOTUNNELI: Laughing Matter Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Geoffrey Pidä kamerasi silmän päällä laukaisuvalmiina kun puhut mallille. Silloin saat napattua aitoja reaktioita. 73 Making of: Laughing Matter; Zombie Poster Tämä valaisukaavio käy myös kuvaan Zombie Poster sivulla138. Valkoiset kirjankannet ja valkoinen fondi lattialla pyörittävät päävaloa mallin ympäri. Kohteen voi toki valaista muutoinkin. Asettele kirjankansien taakse avonaisia lamppukupuja. Valaise niillä fondi mahdollisimman tasaisesti ohjausvaloja tarkkaan katsellen ja valomittaria apuna käyttäen. Aseta malli ja tausta kauas toisistaan. Näin taustasta heijastuva valo ei pääse pirskomaan eli ylivalottamaan kohteen profiilia. Valaise tausta puolitoista aukkoa kirkkaammaksi kuin kohde. Jos kohteessa valon määrä on aukko 11, kuvaa aukolla 11 ja valaise tausta aukolle 16,5. Liian pieni erotus mallin ja taustan kirkkauksien välillä johtaa siihen, että tausta ei ylivalotu ja näyttää keltaiselta. Kuvia kamerasta katsoessasi käytä apuna ylivalotuksesta varoittavaa toimintoa. Varmista, että tausta on kauttaaltaan varoituksen piirissä eikä tausta näy histogrammissa piikkinä oikeassa laidassa.. Jos taas tausta on liian kirkas, syntyy kohteeseen edellä mainittua pirskontaa. Pirskonnalle arimpia kohteita ovat vaaleat ja/tai hyvin pieniä siroja yksityiskohtia sisältävät kohteet kuten hiukset. 74 VALOTUNNELI: Baby Boom Kuvaus Ville Silvennoinen / Valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Malli: Valo Supermallit ovat aina vain nuorempia! Ville Silvennoisen high key -kuva kahdeksanviikkoisesta Valo-pojastaan saa raikkautensa valotunnelin keveydestä. Valotunneli on siksikin hyvä ratkaisu tällaiselle kuvalle, että siinä malli saa vapaasti kääntyillä ilman, että esimerkiksi hiusvaloa tarvitsee suunnata jatkuvasti uudelleen. Lyhyt syväterävyys viimeistelee tämän valoisan persoonallisuuden ensimmäisen muotokuvan. 75 Making of: Baby Boom Kahdesanviikkoinen malli ei vielä jaksa kannatella päätään pitkään, joten hänet kuvattiin alaviistosta. Kuvaajan pään päällä näkyy päävalo, jota tiltattiin yläviistoon. Näin malliin lankeaa siitä rajapintaa. Samalla tavoin tiltattiin vasemmalla puolella oleva sivuvalo. Se korvaa perinteisessä valotunnelissa käytettävän sivuheijastimen. Tämä ratkaisu antaa mahdollisuuden säädellä sivuvalon määrää nopeasti vain lampun tehoa muuntelemalla. Tätä mahdollisuutta myös käytettiin. Kuten lopullisesta työstä näkyy, vasemmalla puolella vallitsee hieman vähemmän valoa kuin oikealla puolella. Taakse yläviistoon asetettu läpiampuva sateenvarjo on korkovalo, jonka vaikutusta aistii vain minimaalisesti päälaella ja käsivarsien reunoilla. Päävalon korkeutta säätelemällä aseteltiin silmäkulmien, nenän ja kaulan alle hieman varjoa. 76 VALOTUNNELI: Murrettu rakkaus 77 Making of: Murrettu rakkaus Rakkauslauluja Suomen eri murteilla sisältävään konserttiin tehty mainoskuva toteutettiin vaakapihtivalolla valotunnelissa. Näin valo on aika latteaa ja tasaisen kirkasta, mikä luo vaikutelmaa taivaallisen valkoisesta valosta. Takaa yläviistosta lankeava korkovalo luo mallin eteen varjon, joka ankkuroi kuvaa ja kertoo mallin makaavan tasolla. Malli on valkoisella fondilla ja läpinäkyvällä pleksillä peitetyllä catwalkilla valkoista taustafondia vasten. Catwalkia ei kallistettu, jotta tekoveri pysyisi paikallaan. Kameraa tiltattiin yläviistoon kuvakulmaan. Mallin molemmin puolin aseteltiin valkoiset kirjankannet. Ne pyörittävät valoa mallin ympärillä ja suojaavat kameraa taustavalojen heijastuksilta. Taustavalot ylivalottavat taustan ja catwalkin takaosan kuten valotunnelissa yleensä. Siksi catwalkin takareuna ei näy kuvassa. Ylhäältä takaviistosta lankeava korkovalo luo mallin eteen pleksille varjon, jota mallin eteen asetettu vaakapihtivalo tasoittaa. Se antaa lisäksi mallin jalkoihin muotoilevaa valoa. Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Maskeeraus: Mikko Heikura / Hiukset: Maija Myllylä, Parturikampaamo Zaparo, Oulunsalo / Puvun suunnittelu ja toteutus: Valkealinnan Ompelimo Iris / Malli: Jasper 78 REMBRANDT-VALO Yli tuhat muotokuvaa ja sata omakuvaa luonut hollantilainen renessanssitaiteilija Rembrandt van Rijn (1606-1669) on jättänyt jälkensä eurooppalaiseen muotokuvan tekemisen perinteeseen niin voimakkaasti, että valokuvaajatkin matkivat hänen valaisuaan ja sommittelujaan. Me kylläkin sotkemme käsitteitä. Rembrandt käytti maaluksissaan yleisimmin chiaroscuro-tekniikkaa, jossa valon suunta on selkeä ja varjot jyrkkiä. Chiaroscuro on vastatyyli 1500-luvun sfumato-tekniikalle, joka pohjautuu pehmeisiin ja häivytettyihin väreihin ja hajavalon käyttöön. Sfumaton mestari on Leonardo da Vinci (1452-1519) Mona Lisoineen. Valokuvaajien Rembrandt-valo on lähempänä sfumato-tekniikkaa kuin chiaroscuroa. Rembrandt-valon mystiikka Rembrandt-valo on periaatteessa kolmipistevalon sovellus. Rembrandt-valo luodaan käyttämällä päävalona suljettua tasovaloa. Tasoitusvalona voi käyttää heijastnta, jos malleja on vain yksi. Muutoin käytetään täytevaloa. Lisäksi käytetään taustavaloa. Hius- tai korkovaloa ei käytetä. Uransa alkuvaiheilla Rembrandt työskenteli pahaisessa kellarissa, jossa ikkunoita oli vain katon rajassa. Siksi hänen malliensa kasvoilla on jyrkästi viistoon lankeavia varjoja, joita valokuvauksessa matkitaan laittamalla päävaloksi tasovalo vastaavalla tavalla malliin nähden viistoon ylhäälle. Rajapintavalon käyttö Tee Rembrandt-valon päävalo rajapintavalona. Valaise mallin kasvot tasovalon reuna-alueilta huokuvalla kaikkein pehmeimmällä valolla. Ydinvalo menee kohteen ohi tai yli. Tasoitusvalona heijastin Käytä Rembrandt-valon tasoitusvalona heijastinta. Näin varjopuoli on mystisen hämyisä. Värjää heijastin ihon väriseksi eli vaalean ruskeaksi. Näin varjo ei sinerry, kuten hopeisilla tai valkoisilla heijastimilla usein käy. Hyvä heijastin on esimerkiksi laatikkopahvi. Muotoilevuuden juhlaa Rembrandt-valon ideana on maksimaalinen muotoilevuus. Asettele päävalo ja heijastin siten, että kasvoilla on mahdollisimman laaja sävyliuku. 79 Hämyisä taustavalo Rembrandt-valossa taustavaloa käytetään näennäisen rosoisesti, mutta aina siten, että malli erottuu taustasta. Ihanne on, että taustavalo on päävalon puolella tummempi kuin kohde ja varjopuolella kirkkaampi kuin kohde. Profiilien kohdalla kohteen liukuma on suurempi kuin taustavalon liukuma. REMBRANDT-VALO: Pitkä ikä ja viisaus Kuvaaja: Pirjo Lempeä / Valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvausassistentti: Tuomas Luukkonen / Malli: Veikko Yrjölä Tähän kuvaan Rembrandt-valo antaa maksimaalista muotoilevuutta ja korostaa kasvojen viisaita uurteita. Samalla se on hämyinen ja luo hiljaista tunnetta. Päävalona on käytetty tasovalon rajapintavaloa siten, että valon määrä vähenee voimakkaasti jo otsan ja leuan välisellä matkalla ja jatkaa vähenemistään rintakehällä. Päävalo on erittäin lähellä mallia, jotta valo lankeaisi kasvoille mahdollisimman kontrastisena ja siten maskuliinisena. Valopisteet ovat pienet ja silmiin lankeaa vain vähän valoa, jotta katsoja katsoisi enemmän kasvojen ihoa. Kuvassa on tarkoituksellisesti runsaasti kasvojen varjopuolta. Sitä valaisee vain mahdollisimman muotoilevasti sijoitettu heijastin, joka oli peitetty lämmittävällä oranssilla harsokankaalla. Myös taustavalo on laskettu minimiin, jotta kasvot loistaisivat kuvan kirkkaimpana kohtana. 80 REMBRANDT-VALO: Seestynyt sydän Kuvaaja: Pirjo Lempeä / Valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvausassistentti: Tuomas Luukkonen / Malli: Mailis Tässä vahvasti kolmion muotoon sommitellussa kuvassa tunnekylläinen verenpunainen muotiluomus rakentaa kontrastia jalolle ja seestyneelle ilmeelle. Rembrandt-valoa käytetään tässä naisellisemmin kuin edellisessä muotokuvassa. Aavistuksen kauemmaksi ja suoremmin mallin eteen asetettu päävalo luo tasaisemman ja kiiltävämmän valon mallin kuvaukselliselle iholle. Otsa on kirkkaampi kuin leuka ja rintakehä, mutta kontrastit ovat hienovaraisempia kuin edellisessä kuvassa. Kasvojen kirkkaus on kauttaaltaan korkeampi. Tasoitusvalona on heijastin. Varjopuolen iho omaa yhä hieman ihon värin sävyjä. Hiusvalon puuttuessa mallin tummat hiukset jäävät laajalti pimentoon. Tämä lisää katsojan kokemusta siitä, että kasvot sädehtivät. Erittäin selkeät valopisteet antavat juuri sopivasti pintakiiltoa tälle herkistyneelle ja kuninkaalliselle muotokuvalle. 81 Making of: Pitkä ikä ja viisaus, Seestynyt sydän Maskuliinisen ja feminiinin Rembrandt-valon välinen ero päävalon sijoittelussa on niin pieni, ettei sitä voi esittää valaisukaaviossa. Tämä kaavio esittää molempia kuvia. Päävalon alareuna on asetettu mallien nenän korkeudelle, jotta kasvot olisivat kirkkaammat kuin kaula ja rintakehä. Seestyneessä sydämessä päävalo lisäksi osuu voimakkaammin vartalon keskelle kuin käsivarsille. Päävalosta mallin kasvoille lankeaa vain rajapintavaloa. Ydinvalo kulkee mallin editse. Opit Rembrandt-valon päävalon asettelun nopeasti. Päävaloa asetellessa tarkkaile samoja asioita kuin normaalistikin. Aseta nenän varjo naso-labiaalipoimun suuntaisesti. Älä anna nenän varjon yhtyä posken varjoon. Varjopuolen silmäkulma ei saa olla tukkomusta. Huolehdi leukalinjan piirtyvyydestä. Katso, että valopisteet ovat kello 10-11 tai kello 1-2. Taustavaloa on Rembrandtvalaisussa usein vain vähän. Huolehdi kuitenkin siitä, että mallin profiili irtoaa taustasta. 82 REMBRANDT-VALO TÄYTEVALOLLA: Myhäilevä maestro Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Säveltäjä Kari Kuosmanen Säveltäjä ja intellektuelli Kari Kuosmanen on oululainen kulttuurivaikuttaja ja monen muusikon alun vaativa opettaja Oulun ammattikorkeakoulussa. Rembrandt-valo sopii myös hänen muotokuvaansa. Kuvattaessa mallista kehkeytyi myhäilevä hahmo. Siksi laitoin kuvaan enemmän taustavaloa kuin yleensä Rembrandt-kuvissani. Todella viimeistellyssä Rembrandt-valaisussa taustavalon tulisi toimia kuten tässä kuvassa: valo on kirkkaampi mallin kasvojen varjopuolella ja päinvastoin. Lisäksi taustavalon liuku kasvojen profiilien kohdalla on pienempi kuin päävalon liuku kasvoilla. Mallin silmissä näkyy sekä pää- että täytevalon valopisteet. Perinteisessä muotokuvassa täytevalon valopisteet tulisi poistaa. Jätin ne tähän kuvaan, koska vahva loiste silmissä istuu tähän ilmeeseen. 83 Making of: Myhäilevä maestro Tässä valaisuratkaisussa varjopuolen valaisu on tehty täytevalolla. Siksi varjopuolella ei ole heijastinta. Aseta täytevalo suoraan selkäsi taakse. Näin se täyttää kuvan varjoja eikä enää luo uusia varjoja kuvaan. Useimmiten täyevalo on ison tasovalon rajapintavaloa. Lämmitä täytevaloa laittamalla tasovalon sisään punainen tai oranssi paperi tai kalvo. Etsi sopiva täytevalon määrä ja lämpö koekuvia ottamalla. 84 REMBRANDT-VALO TÄYTEVALOLLA: 58-vuotishääpäivä Kuvaus: Pirjo Lempeä / Valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Assistentti: Tuomas Luukkonen Arvokkuus ja lämpö sekoittuvat kiehtovasti tässä Pirjo Lempeän mestarillisessa 58-vuotishääkuvassa. Niukka taustavalo ja rintakehällä alaspäin nopeasti vähenevä päävalo tuovat kuvaan sulkeutuvaa karuutta, joka kehystää malleista hehkuvaa inhimillistä loistoa. Mallien syvällinen keskinäinen yhteys näkyy yksinkertaisessa ja luontaisessa tavassa, jolla he ovat asettuneet kuvaan. Kuvan väljässä sommittelussa pariskunta vaikuttaa hieman pieneltä suhteessa koko kuva-alaan, mikä lisää katsojan kokemusta heidän inhimillisyydestään. 85 Making of: 58-vuotishääpäivä Täytevaloa kannattaa aivan erityisesti käyttää silloin, kun kuvassa on useita malleja. Esimerkiksi tässä kuvassa heijastimella päävalosta luotu tasoitusvalo ei olisi langennut lainkaan lähempänä päävaloa olevan mallin varjopuolelle. Toinen malli olisi peittänyt heijastuksen. Taiteellisista syistä taustavalon määrä on hyvin pieni. Kirkkausero etenkin sinisen vaatteen ja taustan välillä on niin pieni, että se toistuu tyydyttävästi vain korkealaatuisessa tulostuksessa. 86 PIHTIVALO Tasovalojen myötä 1970-luvun alussa keksittiin pihtivalo. Silmäile naistenlehtien kansia kaupan lehtihyllyllä ja näet aivan varmasti useita pihtivalolla kuvattuja töitä. Pihtivalo on muotikuvauksen yleisimpiä valaisuratkaisuja. Näet sitä myös muotokuvissa, joihin on haluttu glamouria. Pihtivalon tunnistat viimeistään mallin silmistä: siellä näkyy kaksi tasovaloista syntynyttä samansuuntaista valopistettä. Pihtivaloa käyttäessäsi perinteet velvoittavat valaisemaan taustaa ilman erillistä taustavaloa päävaloja ja mallia lähemmäksi tai kauemmaksi taustasta siirrellen. Taustaan syntyy päävaloista lankeava maaginen pehmeä valon kajo. Varsinkin tummien fondien kanssa taustavalo on kuitenkin aivan yhtä hyvä ratkaisu. PYSTYPIHTIVALO: Cover Girl Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvausassistentit: Marko Moilanen, Aki Komulainen / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Meikkaus: Saija Kannisto-Junka / Malli: Sanna Ammattimaisesti poseeraava malli, taitava meikkaaja ja klassinen pihtivaloratkaisu tekivät tästä naistenlehtien kansikuvia imitoivasta kuvasta koko kirjan helpoimman kuvauksen. Lisäksi käytettiin erillistä taustavaloa. Se on sijoitettu kirjankannen taakse, jotta se ei lankea malliin eikä vastavalona kameraan. 87 88 Making of: Cover Girl Aseta kaksi 60 x 60 cm suljettua tasovaloa päällekkäin suoraan mallin eteen, toinen ylös 45 asteen kulmaan ja toinen alas 135 asteen kulmaan. Jos kuvaat vain kasvoja, aseta alempi tasovalo puolijalkaan mallin rinnan korkeudelle. Jos kuvaat puolivartalokuvaa, asenna alempi tasovalo nollajalkaan mallin polvien korkeudelle. Taustavalo voi olla mikä tahansa. Tässä taustavalona on pieni lamppukupu hunajakennolla. Aseta malli hyvin lähelle valoja. Säädä lamppujen tehoja siten, että valon määrä vartalon keskikohdassa on sama koko vartalolla. Käytä apuna valomittaria. Koska malli on lähellä lamppuja, valon määrä liukuu hyvin nopeasti syvyyssuunnassa. Tämä luo pihtivaloon vahvaa muotoilevuutta samalla kun kasvojen etuosassa on kiinteä, kiiltävä valo. Katso, että mallin päälaki saa tarpeeksi valoa. Ylempi lamppu ei saa olla liian matalalla. Tarkkaile mallin silmiä. Niissä ei saa näkyä liikaa tasovalojen heijastuksia. Heijastuksia voi elävöittää kääntämällä tasovalot timanttiasentoon. Kuvatessa aseta kamera kahden tasovalon väliin jäävään aukkoon. 89 VAAKAPIHTIVALO: Opera Diva Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Oopperalaulaja Sari Hourula Vaakapihtivalolla voi kuvata mallin kasvojen ihoa ylivalottumisen rajalle asti, koska valo on pehmeää ja sen määrä koko kasvojen alueella on tasainen. Kun valotusta korjaa alaspäin raw-editorissa tai kuvankäsittelyssä, tuloksena on monelle mieluisa kuva, josta ihohuokoset ja rypyt ovat kadonneet ilman kuvankäsittelyn Healing Brush- ja sumennuskäsittelyjä. Etenkin mustavalkoisissa ja seepiatai muissa monotone-kuvissa tätä tekniikkaa on helppo käyttää. Oheisessa esimerkissä on tehty juuri näin. Kuva on työstetty humoristista konserttijulistetta varten yliampuvaan amerikkalaisten muotovalokuvaajien tyyliin duotone-efekteineen. Mallina on esiintyvä taiteilija, jonka vahva persoonallisuus taipui loistavasti tähän hersyvään ideaan. 90 VAAKAPIHTIVALO: Male Model Close Up Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Pekka Tämä malliportfolion kansikuva esittää mallin kasvot läheltä kuvakulmasta, josta näkee myös kasvojen profiilia. Tässä kuvassa vaakapihtivalon tasovalot ovat aavistuksen lähempänä mallia kuin Opera Diva –kuvassa. Malli on lisäksi hieman kallistanut päätään, jolloin valopisteen silmiin muodostaa vain toinen vaakapihtivalon tasovaloista. Valo on siksi muotoilevampaa. Valoa on hieman kirkkaammin otsassa kuin leuassa. Samoin nenän etusyrjä ja poskipäät ovat kirkkaampia kuin kasvojen taemmat osat. Päävalot on tässä kuvassa on sijoitettu ylemmäksi kuin Opera Diva -kuvassa. Siksi nenän ja kaulan alla näkee enemmän varjoa. Yläviisto kuvakulma korostaa tätä. Voimakkaasti yläviistoon kuvakulmaan vaakapihtivalo onkin hyvä, koska näin valo on kamerakulmaan nähden jopa paremmin viistossa kuin kolmipistevalon päävalo. Muutoin näkee samat vaakapihtivalon piirteet kuin edellisessäkin kuvassa. Esimerkiksi valon määrä kasvojen molemmilla puolilla on sama. 91 Making of: Opera Diva, Male Model Close Up Vaakapihtivalo on muutoin sama kuin pystypihtivalo, mutta siinä tasovalot asetellaan mallin molemmin puolin vaakatasossa. Valon tulokulma malliin on vaakatasossa 45 astetta. Tilttaa valot ensin 90 asteeseen ja muuta tilttausta, mikäli havaitset siihen tarvetta. Vaakapihtivalo ei ole yhtä muotoileva kuin pystypihtivalo, koska se valaisee kohdetta myös sivuilta melko tasaisesti. Varo liian suuria valopisteitä. Pystysuunnassa tasovalojen heijastukset luovat helposti paholaisen silmät -efektin. 92 HÄRKÄVALO Härkävaloa näet vaikkapa toimintaelokuvien mainosjulisteissa, joissa se antaa maskuliinista jyhkeyttä toimintasankarille. Härkävalossa mallin molempia kylkiä tai poskia ja usein myös päälakea valaisee korkovalo, joka on kuvan kirkkain valo. Mallin vartalon keskikohtiin lankeaa vähemmän tai ei ollenkaan valoa. Härkävalossa malliin osoitetaan korkovaloa molemmin puolin takaviistosta tai jopa suoraan sivuilta ja usein myös päältä. Pelkällä härkävalolla ihmiskasvot näyttävät suoraan edestä kuvattuna härän kasvoilta. Pelkkää härkävaloa käytettäessä malli asetetaan yleensä viistoon asentoon, tai kuva on jopa profiilikuva. Pelkällä härkävalolla syntyy lähes väistämättä low key kuvia, joiden kuva-alasta suurin osa on hyvin matalia kirkkauksia. Siksi lähes aina härkävaloon sekoitetaan muuta valoa, jotta kuvaan ei jää ainakaan runsaasti tukkomustaa. Lisävalot voivat olla täytevaloja kameran takana tai päävaloja kameran ja mallin välissä. Toimintaleffan kuvassa lisävalo tulee maskuliinisesti alhaalta. HÄRKÄVALO: Action Man Kuvaus, valaisu, kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Meikki: Saija Kannisto-Junka / Kuvausassistentti: Aki Komulainen / Malli: Jaakko Värikuula-aseradan mainokseen kuvattu kuva on valaistu korkovaloa reilusti mallin päälle ja kylkiin ampuen. Vasemmalla puolella oleva korkovalo lisäksi osuu mallin käteen, kädenselkään ja aseeseen antaen näille kohteille muotoilevuutta ja elävyyttä. Kuvallista viestiä tukee mallin kasvojen, hauisten ja aseen piipun valaiseminen kuvan kirkkaimmiksi kohteiksi. Kirkkaat alueet muodostavat kuvaan monikulmion, jossa katse kiertää. Lisäksi korkovalo piirtää mallin profiilia. Ilman korkovaloa liivin olkaimet ja kuvan vasemmassa alanurkassa oleva liivin kylki uppoaisivat täysin saman väriseen taustaan. Paljon vaivaa nähtiin, jotta taustavalo näyttäisi sattumanvaraisesti roiskaistulta. 93 Making of: Action Man Tässä valotilanteessa on neljä korkovaloa. Myös läpiampuva sateenvarjo oikeassa kulmassa asetettiin alunperin korkovaloksi. Se oli lopulta niin pienellä teholla, että sen rooli oli lähinnä luoda kuvan oikeassa laidassa näkyvä epämääräinen taustavalon kehrä. Kuvaan jäi siis neljä korkovaloa. Niiden valo lankea kaikkialle mallin profiiliin. Lisäksi korkovalo valaisee karskin muotoilevasti käsivarren ja aseen piipun. Aksentointi ja vinjetointi vaikuttaa muutoin toimivalta, mutta kaulalle lankeava aksenttivalon varjo on harmillinen. Tällaisia leikkaavia varjoja ei suvaita high end –kuvauksessa. Täytevalo oli suunnattu liian ylös eikä siksi päässyt lankeamaan leuan alle. 94 HÄRKÄVALO: Sportsman Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Alan Kuvan ammattilaisurheilija on hymypoika, mutta asettui kuvaustilanteessa aivan toisenlaiseen rooliin kuin ammattimalli ikään. Vaikka kuvassa on rintakuvan rajaus, pyrin silti viestimään mallin vaikuttavaa fyysistä kokoa kuvakulman valinnalla. Sivuille asetetut korkovalot eivät yltäneet valaisemaan mallin 190 cm korkeudessa keikkuvaa päätä. Päähän osoitettiin puomijalalla oma korkovalo. Kasvojen ja vartalon keskiosaan lankeava himmeä päävalo on ison suljetun tasovalon rajapintavaloa suoraan oikealta. Tasovalon asettelussa tavoittelin kasvojen ja hauiksen maksimaalista muotoilevuutta. Päävalon alareunan asetin mallin nenän korkeudelle, jotta otsa olisi kirkkaampi kuin leuka ja rintakehä. Valopisteen synnyttää täytevalo, jota näkee lisäksi aivan minimaalisesti käsivarren tummimmassa kohdassa ja leuan alla. 95 Making of: Sportsman Tässä kuvassa korkovalo on luotu suljetuilla tasovaloilla. Siksi valo on hyvin muotoilevaa myös huippuvaloalueella mallin vasemmassa kädessä. Pehmeä korkovalo kiertää osittain kohteensa ympäri ja piirtää siten esimerkiksi käsivarren pyöreää muotoa paremmin kuin kova valo. Oikealla oleva ylös sijoitettu suljettu tasovalo on valotilanteen päävalo, vaikka valon teho on alhainen. Ilman tätä valoa kasvoille lankeava valo olisi niin vähäistä, että kuvasta tulisi low key kuva. Tuo valo on siis kohdetta eniten valaiseva valo eli päävalo. Kuvassa on käytössä myös täytevalo, normaaliin tapaan niin ylös osoitettuna, että vain sen alareunan valoa lankeaa malliin. Täytevaloa on lämmitetty laittamalla oranssi kalvo tasovalon sisään. Kuvankäsittelyssä koko kuvan valkotasapainoa on keinotekoisesti madallettu, jotta korkovaloihin syntyy viileä sinertävä sävy. Varjo leuan alla on tukkoisa. mutta kuvan low key -tunnelmaan se sopii. Varjo ei myöskään ole niin teräväreunainen kuin Action Man –kuvassa. 96 HÄRKÄVALO: Sweet & Shiny Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Kuvaussihteeri Maarit Ketonen / Kuvausassistentit Ville Silvennoinen, Aki Komulainen, Marko Moilanen / Malli: Kuvataiteilija Lauri Ahtinen Ainutlaatuisen hersyvä muotokuvamalli inspiroi räiskimään tämän pähkähullun työn. Kuvaussihteerin reaktiot todistavat, että naisellisen purppuranvärinen taustafondi ja kiiltokuvamainen mässäily Radial Blur -sumennuksella ei vähentänyt mallin miehistä viehätysvoimaa yhtään. Purppuratausta toistaa mallin huulien väriä. Huulet ovat teema, jonka tausta kehittelee massiiviseksi sinfoniaksi. Oppikirjatermi ilmiöille on värin yhtenäisyys. Tämäkin kuva on silti ensisijaisesti härkävalokuva. Kokeilin myös päälaelle korkovaloa. Hylkäsin sen, vaikka se olisi poistanut päälaen tukkomustan kohdan. Näin mallin kasvojen tarvitsee kilpailla katsojan mielenkiinnosta vain valkoisen paidan kanssa. 97 Making of: Sweet & Shiny Kuvaa elävöittävät korkovalot on luotu kahdella isolla avoimella tasovalolla. Toinen niistä on puomijalassa, jotta korkovalot lankeavat hieman eri kulmista. Näin korkovalo vaikuttaa sattumanvaraiselta ja roiskivalta. Tässä kuvassa korkovalon ja päävalon välinen kirkkausero on pienempi kuin kahdessa aiemmassa härkävalokuvassa. Nenänvarren huippuvalot eivät ole korkovaloa, vaan vasemmalta tulevaa lamppukuvun valoa ja oikealta tulevaa sateenvarjon valoa. Päävalo on asetettu siten, että kasvot ovat kirkkaammat kuin kaula. Suoraan edestä alaviistosta kuvaan tulee suljetun tasovalon pehmeää valoa, joka pehmentää etenkin kaulalle lankeavat varjot olemattomiin. Tämä viimeistelee kiiltävän tunnelman. Taustavalo on aseteltu siten, että yksi nurkka jää lähes mustaksi. Näin kuvaan syntyy tumma kohta, joka tasapainottaa valkoisen paidan luomaa vaaleaa kohtaa. 98 KAKSOISHÄRKÄVALO Ryhmäkuvien härkävalo rakennetaan kaksoishärkävalona. Siinä kohteita valaistaan ensin takaviistosta kovalla valolla kuten normaalisti härkävalossa. Lisäksi asetetaan pehmeät tasovalot mallien eteen yleensä 90 asteen kulmaan. Lisäksi voi käyttää vielä ylhäältä puomijalalta takaviistosta tulevaa korkovaloa, kuvaajan selän takaa tulevaa täytevaloa tai taustavaloa. KAKSOISHÄRKÄVALO: Nude and Nuclear Family Kuvaaja Outi Heikkilä / Valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Kuvaussihteeri Maarit Ketonen / Assistentti Aki Komulainen / Mallit: Sanna, Sini, Markus Kaksoishärkävalon toimivuus ryhmäkuvassa näkyy tässä kuvassa parhaiten, kun tarkastelee äidin ja isän selkiä. Neljästä eri suunnasta niille lankeava valo on erittäin muotoilevaa. Takaviistosta tuleva kova valo piirtää selkiin kirkkaat raidat ulkoreunoille samalla kun edessä olevat tasovalot sekä täytevalo luovat muualle kuvaan hämyisää tunnelmaa. Valopisteet vauvan silmissä langettaa oikealla edessä oleva suljettu tasovalo. 99 Making of: Nude and Nuclear Family Kaksoishärkävalon taaempi kova korkovalo on syntyy kahdesta avoimesta tasovalosta. Sijoita ne kohteiden korkeudelle vahvasti viistoon, jotta vain valokehrien reunat osuvat malleihin. Taaempaa korkovaloa näet selkien ulkoreunoissa sekä vauvan ja isän otsalla. Aavistus siitä näkyy myös isän niskahiuksissa ja vauvan päälakeen piirtyvässä korkovalossa. Etummaiset korkovalot ovat suljettuja tasovaloja eli pehmeää valoa. Sijoita ne ylos, jotta valon määrään tulisi liukuvuutta. Esimerkkikuvassa näet tätä pehmeää korkovaloa äidin, vauvan ja isän kasvoilla ja isän selässä sekä äidin hiuksissa. Aseta lisäksi täytevalo suoraan oman selkäsi taakse. Täytevalo on suljetun tasovalon pehmeää valoa. Suuntaa täytevalo lähestulkoon kohti kattoa, jotta kohteisiin lankeaa vain valon rajapintaa. Täytevalo näkyy esimerkkikuvassa äidin rintakehällä ja vauvan otsatukan paikkeilla. Näihin paikkoihin mikään muu valo ei voi osua. Ilman täytevaloa noissa kohdissa olisi tukkomusta alue. Vauvan silmissä näkyvä valopiste on täytevalon synnyttämä. 100 AKSENTTIVALO Aksentointi tarkoittaa pienen kovan valon lisäämistä suuremman pehmeän valon eteen. Aksentointia on studiovalaisussa kahta eri lajia. Aksentointi tarinankerronnan keinona Katsoja katsoo ensin ja pisimpään kuvan kirkkainta kohtaa. Aksentointia on valaisu, jossa aksenttivalolla elävöitetään kerronnan olennaisinta kohtaa tai kohtia. Aksentointi muoto- ja muotikuvauksessa Muoto- ja muotikuvaajille aksentointi tarkoittaa kasvojen valaisemista kiinteäksi ja hehkuvaksi kohteeksi. Tällainen valaisu sopii nuorille kasvoille. Se on niin yleinen muotikuvaajien keino, että kasvoille aksenttivalona usein käytettävää noin 40 cm lamppukupua hunajakennoineen kutsutaan yleisesti nimellä beauty dish. Aksenttivalon perustoteutukseen kuuluu heijastava sateenvarjo ja beauty dish suoraan mallin kasvojen edessä yläviistossa. Luo sateenvarjolla himmeä perusvalo, jonka edessä beauty dish antaa kasvoille kirkkaampaa, hehkuvaa valoa. Säädä valojen tehoero noin yhteen aukkoon. Tämä tarkoittaa, että sateenvarjosta tuleva valo on esimerkiksi F8 ja kun aksenttivalo käynnistetään sen eteen, valon määrä on F11. Sateenvarjosta lankeava valo avaa eli lieventää beauty dishin varjoja. Esimerkiksi kaulan alle ei saa jäädä tukkoisaa varjoa, joka leikkaa pään irti vartalosta. Perinteinen muotikuvauksen ratkaisu on liittää aksenttivalon perustoteutukseen läpiampuvat sateenvarjot mallin molemmin puolin. Niillä valaistaan mallin kyljet ja kasvojen reunat. Samalla ne antavat taustaan pehmeän valon kajon. Perhosvarjon lumous Aksenttivalosta voi kehittää loputtomasti eri muunnelmia, mutta perhosvarjo on aina sen olennainen osa. Perhosvarjo lankeaa mallin nenän alle, kun asettelet päävalot oikein. Varjon koko voi vaihdella tarkoituksen ja oman makusi mukaan, mutta älä anna perhosvarjon koskettaa huulia. Tarkkaile myös kaulalle lankeavaa varjoa. Asettele päävalot uudestaan, kun mallin pään asento vaihtuu. Tarkkaile silmien valopisteitä. Aksenttivalokuvia näkee tehdyn kokonaan ilman valopisteitä. Näkee myös kuvia, joissa molempien päävalojen valopisteet näkyvät reilusti. Hae tietoisesti oma ratkaisusi. 101 AKSENTTIVALO: Täydellinen kasvo Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Meikkaus: Saija Kannisto-Junka / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Kuvausassistentit: Aki Komulainen, Marko Moilanen / Malli: Sanna Kasvoja kirkastava kova aksenttivalo siivittää kuvauksellisen mallin loistetta. Perhosvarjo nenän alla kielii aksenttivalon käytöstä. Kaulalle ja rintakehälle valo tulee aksenttivalon takana olevasta pehmeästä valosta sekä sivuille asetetuista tasoitusvaloista. Ne toimivat samalla taustavaloina. Kuvausassistentit ahersivat kiitettävästi aksenttivalon kohdalleen, vaikka malli poseerasi kuvausalueella välillä melko viistossa asennossa. Perinteisessä muotokuvassa valopiste ei saa olla keskellä silmää. Muotikuvassa ei ole niin nuukaa. Tässä kuvassa ei ole erillistä lisättyä taustavaloa. 102 AKSENTTIVALO: Askel askeleelta Oheisessa kuvasarjassa rakennetaan aksenttivaloa. Tämä kuva on otettu käyttäen pelkästään sivuilla olevia läpiampuvia sateenvarjoja, siis tasoitusvaloja. Tässä kuvassa käytössä on lisäksi aksenttivalon täytevalona käytetty sateenvarjo mallin edessä. Kun se lisätään, kuva kirkastuu aika lailla. Edestä tuleva täytevalo on siis voimakkaampi kuin sivusta tuleva tasoitusvalo. Perinnetieto kertoo, että menneen ajan maestrot eivät käyttäneet erillisiä taustavaloja tehdessään pihtivalo- tai aksenttivalokuvia. Tämä saattaa johtua siitä, että heillä ei studioissaan yksinkertaisesti ollut kovin montaa studiosalamaa käytössään. Tässä kuvassa valotilanteeseen on lisätty erillinen taustavalo. Sitä käytetään isona kehränä elävöittämään taustaa hienoisella liu’ulla. 103 Tässä kuvassa valotilanteeseen on vielä lisätty varsinainen aksenttivalo täytevalona olevan sateenvarjon eteen. Jotkut kuvaajat käyttävät aksenttivaloa ilman perhosvarjoa langettaen nenän varjon nasolabiaalipoimun suuntaisesti, kuten kolmipistevalossa ja Rembrandt-valossa yleensä tehdään. Tämä on aivan ok, jos hyväksyy kuvaan ilmaantuvan kaulan varjon. Kun aksenttivalon takana oleva pehmeä valo on tarpeeksi kirkas, se täyttää ja pehmentää aksenttivalon langettamia varjoja. Tässäkin kuvassa kaulan alle lankeava varjo on avautunut sopivasti eikä näytä liian tummalta ja leikkaavalta. 104 Making of: Täydellinen kasvo Kuvatessamme emme asetelleet mallia ja valoja fondin päälle, vaan fondia oli rullattu auki vain taustaksi mallin taakse. Valaisukaavio vain ei tarjoa mahdollisuutta esittää sitä. Olennaista on, että malli on lähellä taustafondia. Tasoitus- ja täytevalot valaisevat fondia, jos erillistä taustavaloa ei käytetä. Aksenttivalon täytevalo on usein sateenvarjo tai tasovalo. Täytevalon eteen asetettava aksenttivalo on yleensä kohdevalo tai lamppukupu hunajakennolla. Sivulle asetettavat läpiampuvat sateenvarjot toimivat sekä tasoitus- että taustavaloina. 105 HARCOURT-VALO Harcourt-valoa näet 1900-luvun alkupuoliskon Hollywood-artistikuvissa, mutta Pariisissa vuonna 1934 perustettu Studio Harcourt kuvaa yhä kaikki asiakkaansa tällä tekniikalla. Siksi sitä kutsutaan nykyään Harcourt-valoksi. Harcourt-kuvat ovat mustavalkoisia. Vilkaisu Harcourt-studion kotisivulle kertoo, että lähes kaikilla kuvien malleilla on nenänsä alla perhosvarjo. Harcourt-valo on siis aksenttivalon esiäiti. Harcourt-valossa kaikki valo, myös täytevalo, on kovaa valoa. Kohde valaistaan pienillä valoilla, kasvot omalla lampullaan, vaatetus omillaan, koska Harcourt-kuvassa vaatetus on yleensä juhlava eli musta. Valaisemalla vaalean ihon ja tumman vaatteen eri valoilla saat valon määrän helpommin kohdalleen. Harcourt-kuvaa elävöittävät kirpeät korko- ja hiusvalot ja taiteellisesti sommiteltu taustavalo. Taustan makeutta korostaa, että Harcourt-kuva tehdään usein pienellä syväterävyydellä eli suurella aukolla. Tausta ja joskus jopa osa malliakin jää terävyysalueen ulkopuolelle. HARCOURT-VALO: Femme Harcourt Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Meikki: Saija Kannisto / Kuvausassistentit: Marko Moilanen, Aki Komulainen / Kuvaussihteeri: Maarit Ketonen / Malli:Nina Mallin kiiltävät korpinmustat hiukset ja syvällisen täyteläiset huulet kannattelevat tätä Harcourt-kuvaa. Mustavalkokuvaukseen tarkoitettu erittäin laadukas vihreän sävyillä operoiva kangasfondi näyttää juhlavalta, mutta häviää loistokkuudessa 1950-luvun Hollywood-studiodiivan asennetta hehkuvalle mallille. Mallin kasvoille kuvausassistentit langettivat käsissään pieniä lamppuja kannatellen aksenttivaloa perhosvarjoineen. Sitä tasoiteltiin täytevalolla. Ylös taakse asetettu korkovalo piirtää mustiin hiuksiin kiiltävän profiilin ja osuu myös käsivarsille ja antaa niille muotoilevuutta. Koetin saada myös hauiksille lankeavan valon muotoilevaksi. Valo on vinjetoitu jo kuvausvaiheessa siten, että kasvot korostuvat ja valo vähenee käsiä ja vyötäröä kohden. Hiusten latvat ja suuren osan vaatteesta jätin tarkoituksella tukkomustaksi. 106 107 Making of: Femme Harcourt Kuten usein käy, valotilanteessa korkovaloina käytettiin kahta isoa avointa tasovaloa, mutta kuvassa niiden valoa näkyy vain häivähtäen mallin hiuksissa ja käsivarsia muotoilevana valona. Sen sijaan pienistä lamppukuvuista luotu taustavalo ja mallin kasvoihin ja puvun rinnukselle osoitettu aksenttivalo hallitsevat kuvan kerrontaa. Mallin kaulan varjoa avattiin täytevalolla, joka sekin on kovaa avoimen tasovalon valoa. Sekään ei riittänyt poistamaan mallin käsivarsien ulkoreunoihin uhkaavasti langennutta kovaa mustaa varjoa, joten mallin molemmille puolille lisättiin heijastimet. 108 SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS: Shine Muscle Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Valomaalaus: Ville Silvennoinen / Kuvausassistentti: Tuomas Luukkonen / Malli: Teemu Seuraavan esimerkkikuvan valojuovat eivät ole kuvankäsittelyn tuotetta, vaan ne on tehty kuvaustilanteessa valomaalauksena. Valomaalaus jos mikä on loputtomasti uutta innovointiasi kysyvä tekniikka. Valomaalatut otokset ovat uniikkeja hetken huumassa käsityönä luotuja valoleikkejä. Esimerkkikuvan pohjavalo on luotu sfumatotekniikalla, mutta voit tehdä valomaalausta mihin tahansa pohjavaloon tai ilman pohjavaloa. Sfumato on Leonardo da Vincin tekniikka Leonardo da Vincin suosima sfumatotekniikka tavoittelee maksimaalista muotoilevuutta ja mystistä hämyisää tunnelmaa. Efekti on tuttu renessanssimaalareiden yltäkylläisistä tauluista, joissa vaikuttavat hahmot ikään kuin työntyvät kohti katsojaa taustan mustuudesta. Sfumato on mustan taustan juhlaa Sfumatokuva tehdään mustaa taustaa vasten. Päävalona käytetään Rembrandt-valoa. Lisäksi käytetään ylhäältä lankeavaa aksentti- ja täytevaloa, jotka luovat kuvaan taivaallisen hohtavaa tunnelmaa. Valot asetellaan siten, että kohteen ääriviivat uppoavat osittain taustaan. Lopuksi uppoamista kontrolloidaan täytevalolla. Kuvankäsittely on olennainen osa sfumato-tekniikkaa Viimeistele sfumatoefekti renessanssimaalareiden tapaan. He levittivät kuvansa päälle mustaa öljyväriä ja pyyhkivät sitä sitten osittain pois. Laita alkuperäisen kuvan päälle monta kopiota samasta kuvasta. Sumenna ne voimakkaasti Gaussian Blur -toiminnolla ja desaturoi ne. Aseta eri kerrokset Soft Light -, Multiply-, Hard Light- ja Screen-sekoitustiloihin. Etsi sitten kuvaan sopivaa kontrastin ja sfumatoefektin määrää muuntelemalla eri kerrosten läpinäkyvyysarvoja ja aukottamalla niitä pyyhekumitoiminnolla. Tätä kuvaa on lisäksi tehostettu asettamalla yliampuvilla säädöillä tehty epäterävä maski alkuperäisen kuvan päälle Gaussian Blur -kerrosten alle. Epäterävä maski terävöittää pieniä yksityiskohtia. Kuvaan syntyy siten kiehtova ristiriita yksityiskohtaisesti piirtyvän tekstuurin ja hämyisen sumennuksen välille. 109 110 Valomaalauksessa käytettävät valot Valomaalauksen pohjavalona voit käyttää salamavaloa. Käytä aukeavan verhon täsmäystä, muutoin salamavalo huuhtoo tekemäsi valomaalauksen pois kuvasta. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kuumaa valoa eli studiovalojen ohjausvaloja tai mitä tahansa muuta valoa. Itse valomaalaukseen sopivat hyvin pienet led-valot. Ne ovat edullisia ja niitä löytää helposti kaupoista. Valomaalausta tehdään useimmiten värillisillä valoilla. Esimerkkikuvassamme käytettiin keltaista valoa. Eräät tuotekuvauksen huiput työstävät kuvansa maalaten ne valkoisella valolla. Valojuovia kuvaan syntyy, kun led-valoa liikutellessasi osoitat valolla kohti kameraa. Esimerkkikuvan keltaiset juovat mallin rinnan päällä ovat juuri tällaisia valomaalausjuovia. Jos osoitat led-valoa kohti kohdetta, tuloksena on kohteeseen langennutta valoa. Tätä efektiä näet mallin vasemmassa kädessä ja kaulalla. Valomaalauksen perustekniikka vaihe vaiheelta 1. Asettele kuvauskohteesi, tausta ja muu. 2. Valaise kuvasi haluamallasi tavalla studiosalamavaloilla ja koekuvaa. Aseta kameraan normaalit studiokuvauksen säädöt ja aukkoarvo koekuvien histogrammeja tarkkaillen. Varmista, että kamerasi salamatäsmäys on asetettu avautuvan verhon täsmäykselle. 3. Kiinnitä kamera jalustaan ja aseta kamera haluamaasi paikkaan ja kuvakulmaan. 4. Tee käsitarkennus seuraavalla tavalla: Paina laukaisin puoliväliin ja varmista, että tarkennuspiste on haluamassasi kohdassa. Päästä irti laukaisimesta. Sammuta objektiivin tarkennusmoottori eli aseta Auto Focus / Manual Focus -valitsin asentoon Manual Focus. 5. Vaihda kameran kuvaustilaksi vapaavalintainen valotusaika eli Bulb. Aseta aukkoarvoksi, ISO-arvoksi ja valkotasapainoasetukseksi koekuvissa käyttämäsi arvot. 6. Ota käyttöösi kaukolaukaisin, jos haluat. 7. Ota käteesi pieniä (värillisiä) valoja. Mieti, mihin kohtaan kuvassa haluat niillä maalata. Jos käytössäsi on assistentteja, ohjeista heidät suorittamaan haluamasi valo. Myös malli voi ottaa valoja käsiinsä ja jopa liikuttaa niitä. Huomaa, että jos malli liikkuu kuvan ottamisen aikana, se näkyy kuvassa liike-epäterävyytenä. 8. Pimennä studio täydellisesti, sammuta myös studiosalamoiden ohjausvalot. 9. Avaa suljin painamalla laukaisinta. Samalla salamavalot välähtävät. 10. Maalaa kuvaan valoa esimerkiksi pienillä led-valoilla. Mitä hitaammin liikutat valoa kohteen yllä, sitä kirkkaampi valo on kuvassa. Jos osoitat valonlähdettä kameraan, kuvassa näkyy kirkas raita kohteen päällä. Jos osoitat valonlähdettä kohteeseen, kuvassa näkyy valoa kohteen pinnalla. 11. Sulje suljin painamalla laukaisinta. Laita studioon valoa ja katso kuvaa kamerasta. 12. Tee uusintaotoksia toistamalla kohdat 8-11. Voit myös jättää kohdan 2 pois ja valomaalata ilman studiosalamavaloa. Silloin kaikki kuvassa näkyvä valo on valomaalattua. 111 Making of: Shine Muscle Valomaalausefektin on itse valmistamillaan led-valoilla luonut Studio Kuution valomaalausspesialisti Ville Silvennoinen. Liike-epäterävyys mallin vasemmassa kädessä johtuu 42 sekunnin valotusajasta. Rembrandt-pyyhkäisynä on käytetty keskikokoista suljettua tasovaloa. Se luo valtaosan malliin lankeavasta valosta. Tasovalo on aseteltu siten, että mallin keskelle lankeaa enemmän valoa kuin kylkiin. Mallin yläpuolella pehmeänä täytevalona on suljettu tasovalo. Sen edessä (eli alla) on kovaa valoa luova pieni lamppukupu hunajakennolla varustettuna. Tällä aksenttivalolla luodaan hienoinen huippuvalo mallin rintakehälle ja vatsalle. Täytevalona on suuri suljettu tasovalo, joka on tiltattu ylös. Malliin lankeaa siitä vain pehmeintä rajapintavaloa tasovalon alareunasta. Täytevaloa on voimakkaasti lämmitetty asettamalla lämmityskalvoja tasovalon sisään.. Täytevalon teholla ja etäisyydellä säädellään sfumatoefekti kohdalleen siten, että profiilikohdissa vartalon reuna lähes uppoaa taustaan. 112 MALE/FEMALE –VALO MALE / FEMALE -VALO: Couple Symmetry Kuvaus Asko Veteläinen / Valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Mallit: Johanna ja Samir Male / Female -valo on härkävalon ja aksenttivalon yhdistelmä, joka korostaa perinteisiä sukupuolirooleja pariskuntakuvassa. Male / Female -valo on olennainen osa laadukasta pariskunnan muotokuvaa. Hääkuvaajille se on pakollinen perusjippo. Aivan naismallin kasvojen eteen sijoitettu tasovalo antaa kasvoille naisellista loistetta ja korostaa ihon sileyttä ja kasvojen pyöreitä muotoja samalla, kun miesmallin kasvoille siitä lankeaa tummempi ja rosoisempi valo. Miesmallin kasvoihin osuva härkävalo korostaa kasvojen maskuliinisia aspekteja, parransänkeä, pitkää leukaluuta ja kasvojen kulmikkuutta. 113 Making of: Couple Symmetry Aloita Male / Female valon rakentaminen asettelemalla kuvausalueen takaosaan härkävalo eli kaksi avointa tasovaloa viistoon kohti mallia. Käytä rajapintavaloa, eli valon kehrän reunimmaista aluetta. Mikäli sekä tausta että mallien hiukset ovat tummia, käytä lisäksi hiusvaloa. Esimerkkikuvassa miesmallin hiusvalon teho on liian alhainen. Hiukset eivät erotu taustasta. Vaihtoehtoisesti taustaa olisi voinut valaista toisella taustavalolla miesmallin kohdalta. 114 MALE / FEMALE -VALO: Passionate Moment Kuvaus Asko Veteläinen / Valaisu ja kuvankäsittely Kimmo Pihlajamaa / Mallit: Johanna ja Samir Rakastunut pariskunta heittäytyi kuvaustilanteeseen yhdessäolonsa nautinnosta viestien. Kuten edellisessä kuvassa, lähelle asetettu tasovalon alareuna kiillottaa naismallin kasvoja. Miesmallin hieman tummemmiksi valaistuja kasvoja elävöittävät korkovalot takaviistosta ja vasemmalta. Mallit olivat kuvaushetkellä kauempana toisistaan kuin mitä tämä aika kaukaa pitkällä polttovälillä otettu kuva antaa ymmärtää. Tämä pieni huijaus mahdollisti sen, että syvyyssuunnassa riitti tilaa langettaa aksentti tasovalosta naismallin kasvoille ilman että tämä valo häiritsee miesmallin valaisua. Sydämen muotoinen hahmo hallitsee sommittelua. Ainoana väriläiskänä naismallin punaiset huulet toimivat kuvan aistillisena polttopisteenä, jota miesmallin katseensuunta korostaa. 115 Making of: Passionate Moment Edelliseen kuvaan verrattuna tämän otoksen valaisu on sama. Vain naismallin kasvoja valaiseva päävalo eli Female-valo on vaihtanut paikkaa. Heijastin poistettiin tarpeettomana. 116 LATTEA PEHMEÄ VALO VÄHÄN MUOTOILEVA VALO: Real Talent Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Malli: Urkutaiteilija Petros Paukkunen Tämän kuvauksen haaste oli mallin monipuolinen persoona. Malli luo nimeä barokin urkumusiikin virtuoosisena ja syvällisenä tulkkina. Hän harrastaa aktiivisesti kehonrakennusta ja urheilua. Tavattaessa hän vaikuttaa älyköltä. Kuvaukseen hän pukeutui solmioon, kauluspaitaan ja muotifarkkuihin. Farkkuja ja nuoruutta esittääkseni halusin kuvaan vartalon ja perinteistä artistikuvaa rennomman poseerauksen. Kuvauksessa tehtiin myös perinteisiä muotokuvaposeerauksia, mutta tämä kuva vaikutti moniulotteisimmalta. 117 Making of: Real Talent Valosta on tässä kuvassa pyritty tekemään vähän muotoilevaa mutta silti pehmeää. Kasvojen muodot ovat luettavissa, mutta kirkkauserot eli liu'ut ovat pieniä etenkin kasvojen keskiosassa. Poskipään ja niskan välisellä alueella valoa on vähemmän kuin kasvojen keskellä, mutta sielläkin liu'ut ovat pieniä. Taustavalona käytetty pieni lamppukupu hunajakennoineen on nollajalassa sohvan takana piilossa kameralta. Iso sateenvarjo vasemmassa nurkassa, oikealla olevat isot tasovalot sekä täytevalona toimiva iso tasovalo kameran takana luovat leijuvaa, pehmeää hajavaloa. Näistä valoista kuvausalueelle vain rajapintaa matalalla teholla. Näin päävalona käytetyn tasovalon sijoittelulla pääsee luomaan kuvaan vinjetointia eli ne kirkkauserot, jotka näet esimerkiksi mallin kasvojen ja jalkojen välillä. Sekä taustan että mallin valaisua on vinjetoitu tummumaan kohti vasenta ala- ja ylänurkkaa. Mallin kasvot ja rintakehä nousevat kuvan kirkkaimmaksi ja katsotuimmaksi kohdaksi. Kasvoja tehostaa myös niiden sijoittaminen kultaiseen leikkaukseen. 118 LATTEA KOVA VALO POP-KUVA RENGASSALAMALLA: Smile! Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Marjo Väisänen / Malli: Janne Räikeä pop-kuva antaa katsojalle vaikutelman tekotavan helppoudesta. Räjähtävästi poseeraava malli, kova valo, humoristiset kuvausrekvisiitat ja mässäilevä kuvankäsittely ovat kuitenkin yhdistelmä, jonka onnistuneeseen hallintaan tarvitset totuttelua ja luovaa hulluutta. Nuori ja persoonallinen malli on innoittanut oululaisen ammattivalokuvaaja Marjo Väisäsen onnistuneeseen otokseen, josta on vaikea määrittää tyylilajia. Kuva voisi olla muotokuva, mutta myös haastattelukuva visuaalisesti kunnianhimoiseen uuden aallon aikakauslehteen. Kuvaa voisi käyttää myös huomiokuvana esimerkiksi julisteessa. Kuvaa hallitsee ristiriita mallin ilmeen ja makeasti hymyilevän kitsch-kapistuksen välillä. Mallin poseeraus ja kuvan sommittelu painovoimaefekteineen eivät noudata muotokuvauksen perinteitä. Sommittelua hallitsee feminiinen laaja puolikaari, mutta samalla mukana on maskuliinisia kovia kolmioita. Avonaisen rengassalaman valon kovuutta ja latteutta on korostettu entisestään kuvankäsittelyssä. Tummissa vaatteissa ei ole lainkaan muotoilevuutta, vaan pelkkää tukkomustaa. Valkoisissa kengissäkään ei ole muotoilevuutta lainkaan, ja niissä on raju profiilivirhe. Kengissä sattuu olemaan kengän muotoa korostava musta raita, joten kengän muoto näkyy kuvassa. Mallia ympäröi hienoinen varjo, jonka suoraan edestä lankeava rengassalaman kova valo mallin taakse langettaa. 119 Making of: Smile! Rengassalaman perinteinen käyttötapa on asentaa se kiinni kameraan siten, että objektiivi työnnetään rengassalaman läpi. Näin mallia läheltä kuvattaessa mallin silmiin lankeaa pyöreä säihkyvä valopiste. Valkoista fondia on ylivalotettu avoimilla lamppukuvuilla. Kirjankannet estävät taustavaloja lankeamasta vastavalona kameraan. Tällainen valaisuratkaisu näyttää yksinkertaiselta. Sitä se toki onkin. Valon määrä on kuitenkin pohdittava tarkkaan, jotta profiilit ja iho eivät olisi liian ylivalottuneita. Samaa on tarkkailtava kuvankäsittelyssä, jossa lisäksi esimerkiksi ihon väriin täytyy kiinnittää huomiota. 120 POHJOISVALO Pohjoisvalo on pohjoisikkunasta lankeavaa, moneen kertaan heijastunutta pehmeää ja muotoilevaa, usein surullisen mietteliästä valoa. Se on yleensä hieman sinervää, koska se heijastuu ainakin osittain maasta. Studiossa pohjoisvalon luominen on yksinkertaista. Kaikki valo heijastetaan valkoisista heijastimista. Kuvan kontrastin voi jättää loivaksi, eli histogrammin voi antaa irrota laatikkonsa molemmista reunoista, etenkin, jos kuvassa on valkoisia kohteita. POHJOISVALO: Knight In White Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Kuvausassistentit: Aki Komulainen, Tero Ojala / Malli: Pasi 121 Making of: Knight In White Taustafondi ja sängyn liinavaatteet ovat valkoisia, vaikka ne näyttävät harmailta valon vähyyden vuoksi. Kirjankantta valaisemaan laitettiin kaksi valoa, jotta koko kirjankansi saisi valoa. Alemman valon tehoa laskettiin reilusti, jotta valon määrä liukuisi kuvassa pystysuunnassa. Samasta syystä täytevalo asetettiin hyvin ylös. Liukua näkyy silti lopulta aika vähän. Aseta malli tarpeeksi kauas taustafondista. Näin mallin ja taustan välille syntyy kirkkauseroja päävalon ollessa huomattavasti lähempänä mallia kuin taustaa. Kirkkauserot pitävät mallin profiilin irti taustasta. Muuntele päävalon etäisyyttä. Se vaikuttaa kontrastiin. Päävaloa luovat lamput ovat samalla korkeudella kuin mallin kasvot ja polvet. Siksi päävalo asetettiin viistosuunnassa 45 asteen kulmaan. Näin valo on muotoilevaa kasvoissa, sormissa ja vaatteiden poimuissa. Mallin taakse olisi voinut lisätä vielä toisen lamppukupu-kirjankansi – yhdistelmän taustavaloksi. Taustaan olisi näin saanut enemmän liukua. Halusimme kuitenkin tässä esittää yhden valonlähteen tyyppistä valoa. Täytevalon tehokin oli siksi pieni. 122 GREEN SCREEN Jos fondi on mielestäsi tylsä tausta, käytä taustana toista valokuvaa. Näin voit käyttää taustanasi kaikkea tunnettua ja tuntematonta maailmankaikkeutta. Kohteen irrottamista alkuperäisen kuvaruutunsa taustasta kutsutaan syväämiseksi. Sitä helpottaa taustan valaiseminen hyvin tasaisesti. Asettele ensin taustavalo, mittaa sen määrä ja aseta kameran ISO-arvo ja aukkoarvo taustavalon mukaan. Valaise sitten malli tai kohde tälle ISO- ja aukkoarvolle sopivasti. Esimerkkikuva kuvattiin ISO-arvolla 200. Taustavalon määrä oli aukko 9 ja kuva kuvattiin aukolla 9. Myös värikontrasti helpottaa syväämistä. Yleensä käytetään vihreää taustafondia, sillä ihmisen ihossa ei ole lainkaan vihreää. Tästä johtuen syvättäväksi tarkoitettujen studiokuvien kuvaamista kutsutaan Green Screen –kuvaamiseksi. GREEN SCREEN: Jungle Warrior Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Stailaus: Mikko Heikura / Kuvausassistentti: Kerkko Laine / Malli: Teemu Esimerkin taustakuva on SXC-ilmaiskuvapalvelusta poimittu miljöö Borneon viidakosta. Kuvassa auringonvalo laskeutuu kuvaan takaviistosta vasemmalta. Takana valo osuu kirkkaana ja kovana kasveille. Etuosaan jää hämärä katve, jonka etualalla näkyvän puun vehmaat yläoksat ilmeisesti luovat. Oikeassa alanurkassa on aivan kuvan etualalla suuria vihreitä lehtiä. Asetamme viidakkosoturin etualan lehtien taakse, puun oksien eteen. 123 Making of: Jungle Warrior Valaise vihreä taustafondi hyvin tasaisesti kahdella suurehkolla avonaisella tasovalolla. Aseta taustavalojen ja mallin väliin kirjankannet, jotta taustavalo ei lankea malliin. Aseta malli tarpeeksi kauas taustafondista, jotta sen valo ei pirsko mallin profiilia. Mallia tai kohdetta valaistessasi matki taustakuvan valoa. Tässä tapauksessa valo enimmäkseen on puiden oksien ja lehtien lomasta sirottunutta varjoisaa valoa. Se on kovaa, mutta pyörivää, hieman hämärää valoa. Samalla täytyy matkia vasemmalta yläviistosta tulevaa kovaa valoa. Kun se lankeaa malliin takaapäin, se on korkovaloa. Mallin eteen asetettiin suljettu tasovalo mallin pään yläpuolelle 45 asteen kulmaan. Valo asetettiin hieman kauemmas kuin yleensä, jotta mallin lankeava valo ei olisi liian kiinteää ja lämmintä. Kuvaajan selän taakse asetettu avonainen beauty dish antaa malliin kovaa, tasaista yleisvaloa, joka matkii taustakuvan valotilannetta. Valo oli kovahko, mutta aika varjoton. Valon annettiin hieman suuntautua oikealta vasemmalle.Valo asetettiin lähes suoraan kulmaan noin 130 cm korkeuteen. Myöhemmin havaittiin, että tämän valon olisi pitänyt olla hieman korkeammalla, jotta sen määrä olisi vähentynyt mallin vartalolla alaspäin mentäessä. Asia korjattiin kuvankäsittelyssä Curves-säätötasolla. Takavasemmalle yläviistoon asetettiin kaksi eri korkovaloa, eri etäisyyksille ja eri tehoille, jotta tummissa hiuksissa olisi korkovaloa yhtä selkeästi kuin vaalealla iholla. 124 Alkuperäinen kuvaruutu Malli syvättiin klikkaamalla taustan vihreää väriä Photoshop-kuvankäsittelyohjelman Taikasauva-toiminnolla Toleranceasetuksella 10 ja poistamalla kuvasta näin aktivoitunut alue. Menettely toistettiin mallin jalkojen välissä näkyvälle toiselle vihreälle alueelle. Pelkän mallin kuvan sisältävä kuvakerros siirrettiin taustakuvan päälle toiseen Photoshop-tiedostoon. Työstövaihe Mallikuvaa muokattiin Color Balance –säädöllä ympäröivään väriin sopivammaksi. Mallikuvaa käännettiin hieman pystysuorempaan asentoon, jotta asento olisi jämäkämpi ja mallin hiukset ja korva asettuisivat paremmin taustakuvan puunoksien päälle. Mallikuvan kontrastia ja värisävyjä muokattiin Gaussian Blur –sumennetuilla kerroksilla, jotka asetettiin kuvan päälle Multiply-, Soft Light- ja Hard Light –sekoitustiloihin. Mallikuvan alareunaa hämärrettiin ympäröivään valoon sopivaksi Curves –säätötasolla. Taustakuvassa näkyvää halo-efektiä luotiin mallin päälle asettamalla mallikuvan päälle ripaus valkoista väriä Screensekoitustilassa. 125 Lopullinen kuva Lopuksi taustakuvasta valittiin Magneettilassolla etualan lehdet. Valintaa pehmennettiin Feather-toiminnolla peräti kuuden pikselin verran, sillä etualan lehdet ovat taustakuvassa epäteräviä. Mallikuva aukotettiin valinnan kohdalta, jolloin malli näyttää seisovan lehtien takana. Mallin taempaa käden ulkoreunaa käsiteltiin Blur-sumennustoiminnolla, jotta se istuisi taustakuvan epäterävään ympäristöön. Koko kuvaan tehtiin hieman värin- ja kontrastinhallintaa. 126 MALLIKUVAN SOMMITTELU Yleistä studiokuvan sommittelusta Studiokuvien sommittelun yleinen tehokeino on etualan poistaminen kuvasta. Kuvaan jää vain kohde ja tausta. Koska taustana on usein yksivärinen fondi, studiokuvan tehokkaita sommittelukeinoja ovat värin yhtenäisyys tai värikontrasti. Useimmiten niitä haetaan taustafondin ja mallin vaatetuksen väreistä. Käytä värikontrastia perinteisessä muotokuvassa varoen. Valon yhtenäisyyttä käyttävät tehokeinonaan kylmän valkoisina hehkuvat high key -kuvat tai keskikirkkauksiin surusävyisiksi tyylitellyt mid key -kuvat. Low key -kuvat puhuttelevat voimakkaalla valon kontrastilla. Sommittelu käytännössä Kuvan jännittäminen erilaisilla kaarilla, kulmilla ja linjoilla on niin monitahoinen mahdollisuuksien maailma, ettei sitä yhdessä oppikirjassa voi tyhjentävästi selittää. Houkutus keskittyä kertomaan, mitä ei kannata tehdä, on suuri. Älä kuvaa i-kirjaimia eli yksinkertaisia 3 x 3 -kuvia, joissa malli nököttää keskellä tyhjää. Asettele kohdetta kuva-alaan kultaisen leikkauksen keinoin tai sommittelemalla ympyröitä, kolmioita tai linjoja ja perspektiiviä. Rajaa olennaiseen, kasvoihin. Älä kuvaa ladonovia, vaan käännä mallin hartialinja kuvassa viistoon. Hae muutoinkin viistoja linjoja kuvaasi. Aseta esimerkiksi mallin silmät viistoon. Kaartuvat linjat ovat naisellisia, kulmikkaat miehekkäitä. Hae horisontaalitilttauksella eli ylä- tai alaviistosta kuvaamalla viistoja linjoja myös kuvakulmaan. Monet kuvaajat kuvaavat jokaisessa kuvauksessaan hetken yläviistosta nähdäkseen, mitä uutta mallista siten löytää. Yläviisto kuvakulma piilottaa kaksoisleuan ja käsivarsien allit. Alaviisto kuvakulma katsoo malliin palvoen ja tekee mallista pidemmän ja näyttävämmän. Kokeile myös vertikaalitilttausta eli käännä kameraa kuin auton rattia. Kuvaan voi siten syntyä kiinnostava viistolinja tai jännittävä painovoimaa uhmaava tuntu. Tee kokovartalokuva, puolivartalokuva, lähikuva ja erikoislähikuva, mutta muista asetella taustavaloa kuvakoon vaihtuessa. Muotokuvassa malli yleensä katsoo katsojaan. Kääntynyt katseen suunta lisää uuden linjan kuvaan. Mieluiten viiston. 127 Keskity kasvoihin Keskity muotokuvassa kasvoihin, ilmeeseen ja tunnetilaan. Liian väljä rajaus on aloittelijan yleinen virhe. Vain harvoin muotokuvan kuvallinen viesti vaatii vartalon esittämistä. Vartalon esittäminen imartelee yleensä vain nuoria ja hoikkia ihmisiä. Jätä kädet pois muotokuvista, ellei niillä ole jotain keskeistä asiaa. Älä anna käden kilpailla huomiosta kasvojen kanssa. Ohjaa kädensyrjä kohti kameraa, ei koko kämmentä. Jotain täytyy kiireesti muuttaa viimeistään silloin, jos kaikki kymmenen sormea näkyvät kuvassa. Hääkuvaan kuuluu korkeintaan kaksi kättä. Muotokuvaus on ryhtiliike Tavallinen perusryhtimme näyttää valokuvissa huonolta ryhdiltä. Suoristunut selkä, röyhistynyt rintakehä ja ojentunut kaula kuuluvat kuvaukseen. 3 x 45 -sääntö Kaiken, mitä tässä kirjassa kerrotaan perinteisestä mallikuvauksen valaisusta ja sommittelusta, voi tiivistää 3 x 45 -sääntöön. Se tarkoittaa, että: -malli on 45 asteen kulmassa päävaloon -malli on 45 asteen kulmassa taustafondiin -malli on 45 asteen kulmassa kameraan 128 MALLIT STUDIOKUVAUKSESSA OIKEA MALLI OIKEAAN KUVAUKSEEN Muotokuvamallit ovat aina kiehtovia. Puhuttelevan muotokuvan voi tehdä kenestä tahansa. Muotokuvilla erityistä uraa rakentavat kuvaajat joutuvat kuitenkin etsimään juuri omaan tyyliinsä sopivia muotokuvamalleja. Erään suomalaisen kuvaajan tiedetään viettäneen kerran viikon ostoskeskuksessa mallia kilpailutyöhönsä etsien. Monet tämän kirjan malleista on valikoitu Oulun Rotuaarin vastaantulijoista. Muotimallit ovat mallimaailman kermaa, etenkin kansainväliset supermallit, jotka ansaitsevat lyhyen uransa aikana miljoonaomaisuuden. Siksi studiokuvauksen harrastajille on aina tarjolla mallinurasta haaveilevia nuoria, jotka haluavat harjoitella poseeraamista ja rakentaa malliportfoliotaan. Tätä kutsutaan mallipyrkimykseksi. Ammattimaisille muotimalleille asetettavat vaatimukset ovat korkeita. Vain harva täyttää ne. Lisäksi vaatimukset vaihtelevat muodin ja trendien nopeasti muuttuessa. Tietyn ulkonäön ja hyvän koordinaation lisäksi mallilla on oltava itsevarma, monipuolinen ja joustava luonne. Mallin on tultava hyvin toimeen mitä erilaisimpien kuvaaja- ja manageripersoonien kanssa. Muotimalleja on eri tyyppisiä. Karkeasti ottaen muotimallit jaotellaan glamour- ja katalogimalleihin. Glamourmalleja ovat kalliita muotiluomuksia esittelevät äärimmäisen kauniit ja persoonalliset mallit, joita näet lähinnä kansainvälisissä muotilehdissä. Katalogimalleja taas löytyy Suomestakin tavaratalojen kuvastoista. He ovat perinteisesti kauniita ja komeita naapurin urheilullisia tyttöjä ja poikia. Suomessa on jatkuvasti kysyntää katalogimalleille, joten mallitoimistot etsivät ja välittävät heitä. Aloittelevan mallin portfoliota kuvatessasi etsi lehtiä tai katalogeja, joissa on kuvaamasi mallin näköisiä malleja. Käytä löytämiäsi kuvia kuvauksen lähtökohtana. Muotikuvien kuvauksessa vaatetus, hiukset ja meikki ovat ratkaisevan tärkeitä. Käytä ehdottoman laadukkaita hyvin istuvia vaatteita ja ammattitaitoisia meikkaajia ja kampaajia. 129 Editorial-mallit ovat niitä mainoksissa näkemiäsi malleja, jotka eivät ole muotimalleja. Editorial-malli voi olla minkä ikäinen ja minkä näköinen ihminen tahansa – kunhan hän mainostajan mielestä on juuri sopiva kertomaan mainoksen tarinaa. Tässä kirjassa näet editorial-malleja muun muassa kuvissa Saint John’s Passion 2011 sivulla 139 ja Murrettu rakkaus sivulla77. Editorial-mallin ura on usein vain yhden mainoskampanjan mittainen. Menestyneimmillään editorial-malli saa lausahtaa iskevän mainoslauseen kansallisessa tv-mainoksessa. Sen jälkeen kukaan toinen mainostaja ei enää halua käyttää häntä. Näiden hersyvien hahmojen eteen tehdään paljon töitä editorial-malleihin erikoistuneissa mallitoimistoissa. Yksi studiovalokuvauksen harrastajien laji on kuvata persoonallisia malleja tarjokkaiksi näihin toimistoihin. Alastonmallit jakautuvat kahteen ryhmään. Täydellistä alastomuutta sisältäviä kuvia kutsutaan full frontal nude -kuviksi. Implied nude kuvassa malli on kuvausalueella alaston, mutta kuvat on rajattu, valaistu ja sommiteltu siten, ettei niissä esiinny täydellistä alastomuutta. Tyylien skaala esteettisesti tyylikkäästä high end –taidekuvasta pin up- ja physique-kuvan kautta pornografiaan on laaja. Alastonmalleiksi haetaan yleensä fyysisesti viehättäviä nuoria malleja, kuten urheilijoita tai tanssijoita. Alastonmalleja ei ole vaikea löytää, jos toimit fiksusti ja luotettavasti. Alastonmalleille maksetaan usein korkeampia mallipalkkioita kuin muille malleille. 130 KUVAAJAN MALLIT Kuvaajan malli tarkoittaa mallia, jonka kuvaaja on pyytänyt mallikseen esimerkiksi muotikuvaukseen, taidekuvaukseen tai harjoituskuvaukseen. Malleille voi maksaa palkkaa. Harrastajakuvaajien mallit, etenkin mallinurasta haaveilevat nuoret, työskentelevät usein tfp- tai tfcd-periaatteella. Tfp (Time For Prints) tarkoittaa, että malli saa työstään korvaukseksi kuvia tulosteina. Tfcd (Time For CD) tarkoittaa, että korvauksena on kuvia tiedostoina cd-levyllä tai nettisivulla salasanan takana ladattavana. Kuvaa ensin malleja tuttavapiiristäsi ja rakenna kotisivu tai internetgalleria. Pian voit pyytää myös tuntemattomia ihmisiä malleiksi. Potentiaaliset uudet mallit näkevät yhdellä silmäyksellä, millaiseen mallintyöhön heitä pyydät. Osa kieltäytyy, osa suostuu. Kuvaajan malliksi ryhtyminen on etenkin harrastajamalleille seikkailu, jonka määränpäätä ei voi tarkkaan aavistaa. Ole kiitollinen malleillesi. Mallit ovat monen kuvaajan mielestä työssä mielenkiintoisinta. Mallit synnyttävät kuvat ja inspiraation niiden takana. 131 MALLIN OHJAAMINEN Mallin ohjaamiseen on olemassa taianomainen konsti ylitse muiden: sinä itse, innokkaasti heittäytymässä kuvaustilanteeseen. Olipa mallisi sinulta kuvauksen tilannut muotokuvamalli tai pyynnöstäsi studioosi saapunut kuvaajan malli, hänellä on motivaatio tehdä itsestään hyvä kuva. Sinun ei tarvitse enää motivoida häntä. Sinun tarvitsee vain keskittää hänen ajatuksensa kuvaushetkeen, jossa hän unohtaa arjen ja on hetken ajan oman elämänsä supermalli. Ole ammattimainen ja rento, myös ensimmäisillä opettelukerroillasi. Kuvaus on vain kuvaus. Jos se menee pieleen, sen voi tehdä uudestaan. Tärkein käytännön ohje on, että puhut mallillesi koko kuvauksen ajan. Mallisi ei saa hetkeäkään kokea olevansa kuvauksessa yksin. Silloin hänen keskittymisensä harhailee ja se näkyy kuvissa. Pahimmassa tapauksessa hän puhuu aina kuvan ottamisen hetkellä, jolloin kuvat näyttävät todella kummallisilta. Kuvauksen alkaessa Esittäydy mallille ja kiireisessäkin kuvauksessa juttele hetki mallin kanssa. Onko malli rentoutunut vai mietityttääkö häntä jokin? Jos mallilla on vaikkapa kotona lapsi sairaana tai jos kuvaus jännittää muuten vain, kuuntele mallia hetki ja reagoi lyhyesti, mutta vie kuvausta sitten eteenpäin. Ilmoita mallille, kuinka kauan kuvaukseen suunnilleen menee tai kysy häneltä, milloin hänen tarvitsee viimeistään lähteä. Sulje tällä tavoin arki kuvauksen ulkopuolelle. Kuvauksen alkaessa sekä sinä että mallisi keskitytte ja asetutte kuvaan haettavaan mielialaan, oli kyseessä sitten synkkä ja mietiskelevä tai hupaisa tunne. Pidä tunnelma oikeana läpi kuvauksen. Jos valojen asettelu kestää, anna mallin istua kuvausalueella sen aikana. Kuvauksen alkaessa: -kerro mallille kuvan idea, tunnelma ja kuvausrekvisiitta -tarkista mallin meikki, vaatteet, hiukset ja korut -poista häiriöt, kuten kännykät tai ylimääräiset ihmiset -kerro, kuinka monta eri kuva-aihetta otetaan ja miten työ etenee: onko taukoja, valaisuratkaisun vaihtoa -valmistele valot ja kameran säädöt siten, että voit myöhemmin keskittyä malliin ja sommitteluun -osoita mallin paikka ja asento kuvausalueella 132 Kuvauksessa Osoita valojen asettelun päättyminen ja varsinaisen kuvauksen alkaminen selkeästi. Lopeta muu juttelu ja keskity kuvaamaan. Kuvauksessa: -keskity malliin ja sommitteluun; tarkkaile valaisua, histogrammia ja kameran säätöjä toissijaisesti -tarkkaile mallin meikkiä, vaatteita, hiuksia ja koruja -pidä malli valoihin nähden oikeassa paikassa -älä kuvaa samaa ruutua uudestaan ja uudestaan, vaan etene ruutu ruudulta -etene kohti lopputulosta ilman harhapolkuja -lopeta kuvaus, kun tavoite on saavutettu Pidä kuvauksen lomassa aivan pieniä taukoja, joiden aikana nostat kameran pois kasvoiltasi, katsot mallia silmiin ja olet siten läsnä. Samalla malli voi hetkeksi rentoutua poseerauksestaan. Nämä hetket ovat lyhyitä rentouttavia hetkiä, joista nopsasti palataan siihen, mihin juuri jäätiin. Mallin ohjaamisen mystiikkaa Mallin ohjaaminen tarkoittaa, että menet itse mukaan tunnelmaan. Höpötä, hypi ja pompi tai puhu hitaasti pitkin tauoin – tee sitä, mitä malliltasi haet. Käytä omaa puhetyyliäsi, äläkä vaikene koskaan. Yhden sanan lauseetkin kuljettavat tilannetta eteenpäin, etenkin jos ne ovat kehuja mallille. Käytä eleitä ja liikekieltä. Älä koskaan kuvittele, että laukomalla sata kuvaa saat varmaan yhden hyvän. Et saa. Ohjaa kuvausta. Kerro lyhyesti ja suoraan, mitkä asiat ovat jo hyvin ja mitä pitää parantaa. Käytä apuna kuvia kamerasta. Mallit oppivat nopeasti poseerauksen niksejä. Neuvo heitä aistimaan päävalon suuntaa ja kurottamaan sitä kohti kuin kukka aurinkoon. Kerro, että sata huonoa kuvaa ei haittaa, kunhan syntyy yksi loistava. Rentouta heitä kuvausalueella niin, että saat vangittua aitoja hihittelyitä tai pohdintoja. Vangitaksesi nuo hetket älä laske kameraasi silmäsi päältä kun puhut mallille. Älä kritisoi kuvaushetkellä sellaisia mallin ulkonäköön liittyviä asioita, joita ei voi siinä tilanteessa muuttaa. Tällainen palaute annetaan tarvittaessa myöhemmin, esimerkiksi kuvia katsottaessa. Anna kuvauksessa mallillesi vain positiivista palautetta, mutta uskottavasti. Jos kuvaus jumiutuu, pidä kahvi- tai ruokatauko. Älä luovuta ennen kuin kamerassasi on tarpeeksi hyvä kuva. Lopeta sitten kuvaus kehuihin. Jos kuvaus meni mielestäsi pieleen, kerro siihen rauhallisesti syy ja pohdi mallin kanssa, mitä asialle voi ehkä tehdä. 133 Mallin ohjaaminen tiukassa valaisuratkaisussa Mallin liikuttelu riippuu valoratkaisusta. Pienin valoin tehdyssä kolmipistevalossa, Rembrandt-valossa tai aksenttivalossa malli ei voi liikkua kovin paljon ilman, että valot täytyy asetella uudestaan. Asettele silloin malli poseeraukseensa yhtä aikaa valojen asettelun kanssa. Kuvauksessa haet lähinnä katseen ja kasvojen pieniä muutoksia. Mallin ohjaaminen väljässä valaisuratkaisussa Jos kuvaat valotunnelissa tai muutoin isoilla valoilla, mallisi voi liikkua vapaammin. Voit silloin käyttää muotikuvauksista tuttua työskentelyä. Opasta mallisi vaihtamaan painonsa jalalta toiselle joka kuvan välissä. Samalla hän voi antaa koko kehonsa elää mukana, myös lantion, selän, käsien ja pään. Malli ikään kuin kävelee paikoillaan ja tuottaa jatkuvasti uusia poseerauksia. Sinun tehtäväksesi jää sommitella ja ottaa kuva nopeasti jokaisen poseerauksen välissä. Voit silti osittain ohjata häntä. Voit esimerkiksi pysäyttää hänet, kun poseeraus on todella hyvä, ja pyytää siitä eri katsesuuntia. 134 MALLI MUOTOKUVASSA Hillitty ja moniulotteinen ilme Perinteisessä muotokuvassa mallin ilme on hillitty. Muotokuvauksen vasta-alkajien yleinen lapsus on ohjata malleja vahvoihin tunteisiin ja ilmeisiin. Malli tempautuu niihin mukaan, mutta tekee teatteria eikä esiinny omana itsenään. Perinteiseen muotokuvaan saat yleensä kiehtovimman tuloksen hienovaraisella työskentelyllä. Paras ilme on moniulotteinen. Sitä pitää katsoa pitkään ja pohtia, mitä tunnetta tai tunteita se sisältää tai minkä kahden tunteen välimaastoon se asettuu. Täydellisen ilmeen metsästys Aiemmin esiteltyyn varusmiehen muotokuvaan haettiin nuorta ja raikasta, mutta sotilaallista ilmettä. Tutki oheisia kuvia, joissa malli hienovaraisesti asettuu eri ilmeisiin. Kuvaus eteni hymykuvasta kohti vakavaa ilmettä, mikä yleensä on paras järjestys tehdä eri tunteita mallin kanssa. Ensimmäisessä kuvassa malli hymyilee juuri siten, kuten muotokuvassa tuleekin hymyillä. Nauru ei ole vallannut kasvoja, vaan katse keskittyy kohti katsojaa ja on ystävällinen ja kutsuva. Ilme ei kuitenkaan sovi asepuvun ja kuvan hämyisän valaistuksen kanssa. Toisen kuvan ilmeessä on avoimuutta ja seestynyttä voimaa. Siinä on myös aavistuksenomainen hymyn kare, joka puuttuu kolmannesta kuvasta. Neljännessä kuvassa malli on kääntänyt kasvojaan hieman suoremmin kohti kameraa, mikä tehostaa ilmeen kovuutta. Kasvojen ilmeen vuoksi kuvasin tämän kuvan hieman ylemmästä kulmasta vaakakuvana ja väljempänä sekä hieman kauempaa pidemmällä putkella. Ilmeen vahvuus ikään kuin vaatii enemmän tilaa ja työntää katsojaa kauemmaksi. Neljäs kuva on monin tavoin täydellisin. Siinä on yllättävä sommittelu ja vahvasti juuri tähän asuun ja valaisuun sopiva ilme. Valitsin kuitenkin lopulliseksi työksi kuvan numero kaksi. Siinä mallin ilme on moniulotteisin, sitä haluaa katsoa pisimpään. 135 Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. 136 MAESTROJEN MAAILMA Kirjan tässä luvussa Studio Kuutiossa kuvaavat ammattilaiset ja harrastajat loistavat kilpaa hienoimmilla otoksillaan ja kertovat kuvien taustatarinoita. 137 Markku Hyttinen: Zombie Poster Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Markku Hyttinen / Kuvattu Kuutioklubilla / Maskeeraus ja puvustus: Mikko Heikura / Malli: Mikko Heikura Oulussa elokuisin järjestettävää Zombie Walk tapahtumaa varten kuvattu huomiokuva rakentuu valotunnelin ja lyhyen syväterävyyden iskevälle yhdistelmälle. Huippuotoksen tästä kuvasta tekee yksinkertaiseen ideaan pohjautuva rohkea ja älykäs sommittelu. Viistoon asetettujen olkapäiden linjoista kasvaa kolmio, jonka kärki osuu mallin silmään. Silmänvalkuainen ja taustan valkoinen keskustelevat keskenään. Tästä kuvasta näkee kuinka tärkeää valojen ja heijastinten asettelu on. Vain yksi valo valaisee mallia. Valon voimakas väheneminen mallin kasvojen varjopuolella tehostaa kuvaa. Valo ei kuitenkaan missään lopu kokonaan ja on hyvin muotoilevaa. Asiaa auttaa, että muotoiluosana käytetty tasovalo on oikean kokoinen ja erittäin laadukas. Silti lampun sijoittelu on ratkaisevin tekijä. Making of: Zombie Poster Katso sivu 74. 138 Kimmo Pihlajamaa: Saint John´s Passion 2011 Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Kimmo Pihlajamaa / Meikki: Mikko Heikura / Puuseppä: Erkki Hurskainen / Kuvausassistentit: Aki Komulainen, Seppo Taivalkoski / Malli: Riku 139 Making of: Saint John´s Passion 2011 Tämä Oulun tuomiokirkossa järjestetyn pääsiäiskonsertin huomiokuva sukeltaa renessanssitaiteen mystiseen maailmaan. Kuvan sfumato-valaisua hallitsee sivusuunnassa virtaava Rembrandt-valo, mutta olkapäähän lähes suoraan ylhäältä osoitettu aksenttivalo saa valon suunnan tuntumaan yläviistolta. Vinjetointi aiheutti päänvaivaa, mutta kaikkein vaivalloisinta oli saada varjoisemman käden hauikseen päävalon rippeitä muotoilevuutta antamaan. Kuvankäsittelyssä alkuperäisen kuvan päälle on asetettu epäterävä maski sekä useita Gaussian Blur –sumennettuja, osin desaturoitu ja kerroksi. Ne on asetettu Soft Light -, Multiply-, Hard Lightja Screen-sekoitustiloihin. Kerroksia on raaputettu pyyhekumilla oikean kontrastin löytämiseksi. 140 KIRJALLISUUTTA Pekka Potka: Mainoskuvaus digikameralla (Docendo 2004) (ISBN: 978-951-846-221-0) 141 TÄYDELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................................................................... 5 ALKUPUHE........................................................................................................................................................... 8 JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 10 STUDIOSSA VALO ON TYYLI .................................................................................................................... 10 Vallitsevasta valosta studiovaloon .............................................................................................................. 10 Studiovalokuvaus on laajalti lajeja ja tyylejä .............................................................................................. 10 STUDIOKUVAN TUHANNET KASVOT ......................................................................................................11 Rakennettu kuva ...........................................................................................................................................11 Kuvallinen viesti on kuvan tärkein asia .......................................................................................................11 Mainoskuvien kuvalliset viestit ...................................................................................................................11 Mainoskuvan ja taidekuvan yhteiset keinot ................................................................................................ 12 Muotokuvien kuvalliset viestit .................................................................................................................... 12 Muotokuvan historiaa ................................................................................................................................. 13 Muotokuvan tekemisen käytäntö ................................................................................................................ 13 Omakuvat .................................................................................................................................................... 14 Omakuva: Asko Veteläinen 2011 ................................................................................................................ 14 STUDIOKUVAAJA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA ...................................................................................... 15 Kuvat esille ................................................................................................................................................. 15 Kuvaajan oikeudet....................................................................................................................................... 15 Kuvaajan oikeudet tilatuissa töissä ............................................................................................................. 15 Kuvaajien mallien oikeudet ........................................................................................................................ 15 Kuvaajan asiakkaan oikeudet ...................................................................................................................... 16 Muotokuvaamisen sopimuskäytännöt ......................................................................................................... 16 STUDION HENKILÖKUNTA ....................................................................................................................... 17 AD ............................................................................................................................................................... 17 Kuvaussihteeri ............................................................................................................................................. 17 Kuvausassistentit ja avustettu kuvaus ......................................................................................................... 17 Meikkaajat, maskeeraajat, kampaajat, puusepät, puvustajat, stylistit ......................................................... 17 MUISTILISTA KUVAUKSEN TOTEUTUKSEEN ....................................................................................... 18 STUDIOTILA ...................................................................................................................................................... 19 VALOKUVAUSSTUDIO ................................................................................................................................ 19 142 FONDIT ........................................................................................................................................................... 19 Luovat taustaratkaisut ................................................................................................................................. 19 FONDIRIPUSTUKSET .................................................................................................................................. 20 Normaali fondiripustus ............................................................................................................................... 20 Erikoisleveä fondiripustus........................................................................................................................... 20 Matkafonditeline ......................................................................................................................................... 20 SALAMALAITTEET ...................................................................................................................................... 21 Voimaosat .................................................................................................................................................... 21 Voimaosien teho .......................................................................................................................................... 21 Tehonsäädön taidetta – Elinchrom-asteikko ............................................................................................... 21 Laukaisimet ................................................................................................................................................. 21 Salamalaitteiden lattiajalustat ..................................................................................................................... 22 Salamalaitteiden seinä- ja kattojalustat ....................................................................................................... 22 Kamerajalustat ............................................................................................................................................ 22 Heijastimet .................................................................................................................................................. 22 VALOMITTARIT ............................................................................................................................................ 23 Valomittarin käyttö ...................................................................................................................................... 23 Aukkomatematiikka .................................................................................................................................... 24 Aukkomatematiikka taulukkona ................................................................................................................. 24 MUU STUDION VARUSTUS ........................................................................................................................ 25 Studion kalusteet ......................................................................................................................................... 25 Keittiö.......................................................................................................................................................... 25 Meikkauspiste ............................................................................................................................................. 25 Kuvausrekvisiitta ........................................................................................................................................ 25 Catwalk ....................................................................................................................................................... 25 Vesialtaat, trampoliinit, tuulikoneet, savukoneet, muu ............................................................................... 26 KAMERA STUDIOKUVAUKSESSA ................................................................................................................ 27 Filminherkkyys: ISO 100 ............................................................................................................................ 27 Valkotasapaino: Flash ................................................................................................................................. 27 Kuvaustila: käsisäätö eli M-kuvaustila ....................................................................................................... 28 Suljinaika: 1/125 sekuntia ........................................................................................................................... 28 Objektiivit: 50-100 mm............................................................................................................................... 28 Aukkoarvolla säädät kuvan kirkkauden ...................................................................................................... 29 VALON OMINAISUUDET ................................................................................................................................. 30 VALON MÄÄRÄ ............................................................................................................................................ 30 Perinteisesti oikein valottunut kuva ............................................................................................................ 30 Aseta valon määrä kuvausaukolla ............................................................................................................... 30 Histogrammi................................................................................................................................................ 30 Histogrammin lukeminen ............................................................................................................................ 31 143 Valotuksen varmistelu on koulukuntakysymys ........................................................................................... 31 Kameran dynamiikka .................................................................................................................................. 31 Kohteen kirkkaus vaikuttaa valon määrään kuvassa................................................................................... 31 Kohteen väri vaikuttaa valon määrään kuvassa .......................................................................................... 32 VALON MUOTO ............................................................................................................................................ 32 Valon suunta ................................................................................................................................................ 32 Valon jyrkkyys ja pehmeys ......................................................................................................................... 32 Studiosalamoiden muotoiluosat .................................................................................................................. 33 Muotoiluosat jyrkästä pehmeään ................................................................................................................ 33 Muotoileva valo .......................................................................................................................................... 33 Lattea valo ................................................................................................................................................... 33 Lattea varjo ................................................................................................................................................. 34 VALON VÄRI ................................................................................................................................................. 34 Valkotasapaino ............................................................................................................................................ 34 Muotoiluosien yhtenäinen värilämpötila .................................................................................................... 34 Valon värjäys ............................................................................................................................................... 34 SISÄLLE STUDIOON! ....................................................................................................................................... 35 PERINTEINEN KOLMIPISTEVALO ............................................................................................................ 35 Kolmipistevalossa on neljä valoa ................................................................................................................ 35 KOLMIPISTEVALO: Supermodel Cat ........................................................................................................... 37 KOLMIPISTEVALO MUOTOKUVASSA: Valmistelut ................................................................................. 38 Taustafondin valinta ja asettelu ................................................................................................................... 38 Mallin asettelu kuvaukseen ......................................................................................................................... 38 Valaisun yhteys rajaukseen ja mallin poseeraukseen .................................................................................. 38 Tehonvalinta ................................................................................................................................................ 38 Aloita pehmeällä valolla ............................................................................................................................. 38 Muotoiluosien koko .................................................................................................................................... 39 Muotoiluosien valinta ................................................................................................................................. 39 Valaisukaavio, Supermodel Cat .................................................................................................................. 40 KOLMIPISTEVALON RAKENTAMINEN ................................................................................................... 41 Hius- tai korkovalon asettelu ...................................................................................................................... 41 Hius- tai korkovalon määrän asettaminen aukkoarvoon 11 ilman valomittaria.......................................... 42 Hius- tai korkovalon määrän asettaminen aukkoarvoon 11 valomittarilla ................................................. 42 Päävalon normaali asettelu kolmipistevalossa ............................................................................................ 43 Päävalon rohkea asettelu kolmipistevalossa ............................................................................................... 44 Tärkeää päävalosta ...................................................................................................................................... 45 Päävalon määrän asettaminen ..................................................................................................................... 45 Tasoitusvalo ................................................................................................................................................ 46 Taustavalo keskellä ..................................................................................................................................... 47 144 Taustavalo alalaidassa ................................................................................................................................. 48 Tumman kohteen profiilin irrottaminen tummasta taustasta korkovalolla ................................................. 48 Making of: Supermodel Cat ........................................................................................................................ 49 Rakas kallis taustafondi .............................................................................................................................. 49 KOLMIPISTEVALO: Todellinen yritys .......................................................................................................... 51 Valojen asettelu ja testikuvat ....................................................................................................................... 51 Kohti mestariotosta ..................................................................................................................................... 53 Malli ja päävalo keskustelevat .................................................................................................................... 53 Sommittelu – Viistot linjat .......................................................................................................................... 54 Lopullinen kuva .......................................................................................................................................... 55 KOLMIPISTEVALON SOVELLUKSIA ............................................................................................................ 57 KOLMIPISTEVALO: Arjen prinsessa ............................................................................................................ 57 Making of: Arjen prinsessa ......................................................................................................................... 58 KOLMIPISTEVALO: Bright Youth ................................................................................................................ 59 Making of: Bright Youth ............................................................................................................................. 60 KOLMIPISTEVALO: Varusmies .................................................................................................................... 61 Making of: Varusmies ................................................................................................................................. 62 KOLMIPISTEVALO: Arvohenkilö ................................................................................................................. 63 Making of: Arvohenkilö .............................................................................................................................. 64 KOLMIPISTEVALO: 80's Dream ................................................................................................................... 65 Making of: 80's Dream ................................................................................................................................ 66 KOLMIPISTEVALO: Äijäkuva ...................................................................................................................... 67 Making of: Äijäkuva ................................................................................................................................... 68 KOLMIPISTEVALO: KOKOKUVA Ballerina ............................................................................................... 69 Making of: Ballerina ................................................................................................................................... 70 KOLMIPISTEVALO: Hääkuva ....................................................................................................................... 71 Making of: Hääkuva.................................................................................................................................... 72 VALAISUN VALTIT ............................................................................................................................................ 73 VALOTUNNELI ............................................................................................................................................. 73 VALOTUNNELI: Laughing Matter ............................................................................................................ 73 Making of: Laughing Matter; Zombie Poster ............................................................................................. 74 VALOTUNNELI: Baby Boom ................................................................................................................... 75 Making of: Baby Boom............................................................................................................................... 76 VALOTUNNELI: Murrettu rakkaus ........................................................................................................... 77 Making of: Murrettu rakkaus ...................................................................................................................... 78 REMBRANDT-VALO ..................................................................................................................................... 79 Rembrandt-valon mystiikka ........................................................................................................................ 79 Rajapintavalon käyttö ................................................................................................................................. 79 Tasoitusvalona heijastin .............................................................................................................................. 79 145 Muotoilevuuden juhlaa ............................................................................................................................... 79 Hämyisä taustavalo ..................................................................................................................................... 80 REMBRANDT-VALO: Pitkä ikä ja viisaus ................................................................................................ 80 REMBRANDT-VALO: Seestynyt sydän .................................................................................................... 81 Making of: Pitkä ikä ja viisaus, Seestynyt sydän ........................................................................................ 82 REMBRANDT-VALO TÄYTEVALOLLA: Myhäilevä maestro ............................................................... 83 Making of: Myhäilevä maestro ................................................................................................................... 84 REMBRANDT-VALO TÄYTEVALOLLA: 58-vuotishääpäivä ................................................................ 85 Making of: 58-vuotishääpäivä .................................................................................................................... 86 PIHTIVALO..................................................................................................................................................... 87 PYSTYPIHTIVALO: Cover Girl ................................................................................................................ 87 Making of: Cover Girl................................................................................................................................. 89 VAAKAPIHTIVALO: Opera Diva ............................................................................................................. 90 VAAKAPIHTIVALO: Male Model Close Up ............................................................................................ 91 Making of: Opera Diva, Male Model Close Up.......................................................................................... 92 HÄRKÄVALO................................................................................................................................................. 93 HÄRKÄVALO: Action Man ....................................................................................................................... 93 Making of: Action Man ............................................................................................................................... 94 HÄRKÄVALO: Sportsman......................................................................................................................... 95 Making of: Sportsman ................................................................................................................................. 96 HÄRKÄVALO: Sweet & Shiny.................................................................................................................. 97 Making of: Sweet & Shiny.......................................................................................................................... 98 KAKSOISHÄRKÄVALO ............................................................................................................................... 99 KAKSOISHÄRKÄVALO: Nude and Nuclear Family ............................................................................... 99 Making of: Nude and Nuclear Family ...................................................................................................... 100 AKSENTTIVALO ......................................................................................................................................... 101 Aksentointi tarinankerronnan keinona ...................................................................................................... 101 Aksentointi muoto- ja muotikuvauksessa ................................................................................................. 101 Perhosvarjon lumous ................................................................................................................................. 101 AKSENTTIVALO: Täydellinen kasvo ..................................................................................................... 102 AKSENTTIVALO: Askel askeleelta ........................................................................................................ 103 Making of: Täydellinen kasvo .................................................................................................................. 105 HARCOURT-VALO ...................................................................................................................................... 106 HARCOURT-VALO: Femme Harcourt .................................................................................................... 106 Making of: Femme Harcourt..................................................................................................................... 108 SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS .......................................................................................... 109 SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS: Shine Muscle .............................................................. 109 Sfumato on Leonardo da Vincin tekniikka................................................................................................ 109 Sfumato on mustan taustan juhlaa ............................................................................................................ 109 146 Kuvankäsittely on olennainen osa sfumato-tekniikkaa ............................................................................. 109 Valomaalauksessa käytettävät valot ........................................................................................................... 111 Valomaalauksen perustekniikka vaihe vaiheelta ........................................................................................ 111 Making of: Shine Muscle ...........................................................................................................................112 MALE/FEMALE –VALO ..............................................................................................................................113 MALE / FEMALE -VALO: Couple Symmetry .........................................................................................113 Making of: Couple Symmetry....................................................................................................................114 MALE / FEMALE -VALO: Passionate Moment .......................................................................................115 Making of: Passionate Moment .................................................................................................................116 LATTEA PEHMEÄ VALO.............................................................................................................................117 VÄHÄN MUOTOILEVA VALO: Real Talent...........................................................................................117 Making of: Real Talent...............................................................................................................................118 LATTEA KOVA VALO ..................................................................................................................................119 POP-KUVA RENGASSALAMALLA: Smile! ..........................................................................................119 Making of: Smile! ..................................................................................................................................... 120 POHJOISVALO ............................................................................................................................................. 121 POHJOISVALO: Knight In White ................................................................................................................ 121 Making of: Knight In White .......................................................................................................................... 122 GREEN SCREEN .......................................................................................................................................... 123 GREEN SCREEN: Jungle Warrior ................................................................................................................ 123 Making of: Jungle Warrior ........................................................................................................................ 124 MALLIKUVAN SOMMITTELU ...................................................................................................................... 127 Yleistä studiokuvan sommittelusta ........................................................................................................... 127 Sommittelu käytännössä ........................................................................................................................... 127 Keskity kasvoihin ...................................................................................................................................... 128 Muotokuvaus on ryhtiliike ........................................................................................................................ 128 3 x 45 -sääntö ............................................................................................................................................ 128 MALLIT STUDIOKUVAUKSESSA................................................................................................................. 129 OIKEA MALLI OIKEAAN KUVAUKSEEN .............................................................................................. 129 Muotokuvamallit ....................................................................................................................................... 129 Muotimallit................................................................................................................................................ 129 Editorial-mallit .......................................................................................................................................... 130 Alastonmallit ............................................................................................................................................. 130 KUVAAJAN MALLIT .................................................................................................................................. 131 MALLIN OHJAAMINEN............................................................................................................................. 132 Kuvauksen alkaessa .................................................................................................................................. 132 Kuvauksessa .............................................................................................................................................. 133 Mallin ohjaamisen mystiikkaa .................................................................................................................. 133 Mallin ohjaaminen tiukassa valaisuratkaisussa......................................................................................... 134 147 Mallin ohjaaminen väljässä valaisuratkaisussa ......................................................................................... 134 MALLI MUOTOKUVASSA ......................................................................................................................... 135 Hillitty ja moniulotteinen ilme .................................................................................................................. 135 Täydellisen ilmeen metsästys.................................................................................................................... 135 MAESTROJEN MAAILMA.............................................................................................................................. 137 Markku Hyttinen: Zombie Poster .................................................................................................................. 138 Making of: Zombie Poster ........................................................................................................................ 138 Kimmo Pihlajamaa: Saint John´s Passion 2011............................................................................................. 139 Making of: Saint John´s Passion 2011 ...................................................................................................... 140 KIRJALLISUUTTA ........................................................................................................................................... 141 TÄYDELLINEN SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................ 142 148
© Copyright 2024