2014/01 - Kokkolan Energia

Sähkö- ja Saunalaitos
KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI
•
1/2014
Liikunta parantaa
työhyvinvointia 14
Kokkolan Energialla jo
3 000 kaukolämpöasiakasta 8
Sähkölinjaan nojaava
puu on aina turvariski 12
Yrityskylä kasvattaa
aktiiviseksi kansalaiseksi 4
Tässä numerossa:
Sähkö- ja Saunalaitos • 1/2014
3 Kaukolämmöstä tuli menestystarina
Kokkolassa on haluttu vastata myös pientaloasiakkaiden
kaukolämmön kysyntään. Siinä yksi syy, miksi kaukolämpö on
Kokkolassa aito energia-alan menestystarina.
4 Yrityskylä kasvattaa oikeaa asennetta
Kokkolan Energia oli mukana mahdollistamassa
perusopetuksen 6-luokkalaisille suunnatun yrityskylän tulon
Kokkolaan. Yrityskylässä opittiin aidossa ympäristössä aktiivista
asennetta.
7 Ennätyslämmin vuosi laski lämmön kulutusta
Energiavuonna 2013 Kokkolan Energian lämmitysenergian
kulutus jäi noin kymmenen prosenttia tavanomaista
pienemmäksi.
4
8
Kansikuva:
Myyntipäällikkö Antti Rytioja tietää, että säännöllinen
liikunta auttaa jaksamaan työssä. Avantouinti rentouttaa
ja parantaa kylmänsietoa.
8 Kokkolan Energialla 3 000 kaukolämpöasiakasta
Leena Paananen ja Janne Kero valitsivat kotiinsa
kaukolämmön. He ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes
kaukolämpöasiakas.
10 Tyytyväisiä asiakkaita
Energiateollisuus ry:n teettämässä energiayhtiöiden
asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kokkolan Energia oli
toimialansa ykkönen sähkön myynnissä.
12 Puu sähkölinjalla on aina turvariski
Jos puu on kallistunut sähkölinjaa vasten, tilanteeseen liittyy
aina sähköiskun vaara. Siksi puun kaataminen näissä tilanteissa
kuuluu poikkeuksetta alan ammattilaiselle.
13 Säävuosi 2013
14 Hyvä kunto, hyvä työkyky
Myyntipäällikkö Antti Rytioja myy sähköä pk-yrityksille. Rytioja
on aktiivinen kuntoliikkuja, ja hän tietää kokemuksesta kunnon
lisäävän myös työhyvinvointia.
16 Testaa energiatietouttasi
Sähkö- ja Saunalaitos
Yhteystiedot
Kokkolan Energian asiakaslehti • 1/2014
Kokkolan Energia
Julkaisija: Päätoimittaja: Tuottaja: Kuvat: Ulkoasu: Painopaikka: Painosmäärä: Jakelu: 2
Kokkolan Energia
Petri Kokko
T:mi CommJob, Jorma Uusitalo
Esa Melametsä
Viestintätoimisto St. Hurmos Oy
Waasa Graphics Oy
23 500 kpl.
Kokkolan Jakelu Oy
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
Varastotie 3 (PL 165)
67100 KOKKOLA
www.kokkolanenergia.fi
[email protected]
Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16
puh. (06) 828 9295
[email protected]
KAUKOLÄMPÖ
– aito energia-alan menestystarina myös Kokkolassa
Vuonna 2013 liitettiin verkostoon Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Kaukolämpötoiminta aloitettiin
Kokkolassa vuonna 1976 ja tuhannen asiakkaan raja rikottiin
vuonna 2000. Seuraava tuhannen rajapyykki saavutettiin vuonna
2006. Syynä nopeaan kehitykseen on ollut toisaalta vilkas
rakentaminen ja toisaalta kaukolämmön tarjonnan ulottaminen
uusille alueille. Kuluvana vuonna kaukolämmön rakentaminen
uusien asiakkaiden tarpeisiin jatkuu vilkkaana. Omakotirakentamisen vauhdin hiipuminen ja kilpailevien lämmitysmuotojen
vaikutus asettavat asiakasmäärän kasvulle vakavan haasteen.
Kokkolan Energia on kaukolämmön kokonaismyynnin
perustella vasta maan 25. suurin lämmön myyjä, mutta asiakkaiden lukumäärällä mitattuna Kokkola sijoittuu tilastoissa
kolmanneksitoista. Monissa merkittävästi suuremmissa kaupungeissa on vähemmän kaukolämpöasiakkaita. Syynä tähän on
luonnollisesti osin asuntokannan rakenne, mutta myös valittu
toimintapolitiikka. Monilla paikkakunnilla on nähty omakotiasiakkaiden lämpöhuolto toisarvoiseksi liiketoiminnaksi ja
rajoitettu tarjonta paremman laskennallisen kannattavuuden
tarjoaviin suurempiin asiakkaisiin.
On totta, että asiakaskohtainen kannattavuus on pientalojen lämmityksessä alempi kuin suurten asiakkaiden kohdalla.
Sama tosiasia koskee kuitenkin myös vesi- ja sähköhuoltoa sekä
tietoliikenneliiketoimintaa. Kokkolassa on haluttu vastata myös
pientaloasiakkaiden luonnolliseen kysyntään, joka toistaiseksi
on säilynyt korkealla tasolla niin uudisrakentamisessa kuin
lämmitystavan muutosta harkitsevien asiakkaidenkin joukossa.
Kaukolämmitysjärjestelmä on kokonaisuus, jonka yhtä
tärkeitä osia ovat energiantuotantolaitokset ja lämpöverkosto.
Usein kaukolämpöä tarkastellaan julkisuudessa pelkästään
tuotantopäätä silmälläpitäen. On kuitenkin muistettava järjestelmän toisen perusosan, verkoston, pitkäikäisyys. Kokkolassa
lämmön tuotannon tavat ja tekniikat ovat muuttuneet vuosikymmenien myötä moneen kertaan: alussa energiaa tuotettiin
öljyllä, myöhemmin turpeella ja nykyisin myös puupolttoaineella ja teollisuuden prosesseista vapautuvalla lämpöenergialla.
Vaihtuvista energialähteistä huolimatta merkittävä osa
verkostoa on yli kolmekymmentä vuotta sitten rakennettua
ja edelleen käyttökunnossa. Nykyisin käytetään verkonrakennustekniikkaa, joka otettiin laajaan käyttöön 1980-luvulla ja
jonka käyttöiälle ei ole nähtävissä päätepistettä. Me emme
tiedä, minkälaisilla tekniikoilla ja millä raaka-aineilla energiaa
tuotetaan 2030-luvulla, mutta siitä voidaan olla jokseenkin
varmoja, että suurelta osin sama verkosto palvelee asiakkaita
silloinkin.
Kaukolämmön tulevaisuuden näkymät ovat muutaman
viimeisen vuoden aikana muuttuneet epävarmemmiksi. Aikaisemmin kaukolämmityksen edistäminen nähtiin maan
energiapolitiikan tavoitteiden joukossa yhdeksi tärkeimmistä
ja kaukolämmitys yhdistettynä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon määriteltiin myös Euroopan tasolla keskeiseksi
kehittämiskohteeksi.
Energiapoliittiset ratkaisut ovat kuitenkin käytännössä
toimineet vastakkaisella tavalla. Lämmöntuotannosta on tehty
verotuksen kohde samaan aikaan kuin muuten kannattamattomia sähköntuotannon ja –kulutuksen muotoja tuetaan suurilla
summilla. Nämä toimenpiteet ovat perustuneet virheelliseen
oletukseen siitä, että lämpöasiakkailta voidaan periä vapaasti
valittavissa olevia rahamääriä ilman, että tuotteen menekki
tästä kärsii. Kilpailevat, tuetut ja kevyemmin verotetut, sähköön
perustuvat lämpöpumppulämmitykset ovat jo nyt osoittaneet
olevansa vakavia kilpailijoita, joita markkinoidaan voimakkaasti
osin liioitelluilla edullisuus- ja ympäristöystävällisyysväitteillä.
Vaikka kaukolämmityksen kasvunopeus osoittaisikin jatkossa hidastumisen merkkejä, uskomme Kokkolan Energiassa,
että kaukolämpö saavuttaa jatkossakin uusien ja vanhojen
asiakkaiden lämmitysmuodolleen asettamat vaatimukset ja
säilyy kokkolalaisten ensisijaisena valintana. •
Petri Kokko
Energiajohtaja
Pääkirjoitus
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
3
SÄHKÖNT
Charlotta Nygård (vas.) työskenteli yrityskylässä
Kokkolan Energian toimitusjohtajana ja Laura
Salo verkostorakentajana.
4
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
UOTANTO
pelasi yrityskylässä
Kokkolan Energian käyttöpäällikkö Tuukka Karjula seuraa päätteeltä sil­mä tarkkana, ettei generaattori pääse sammumaan. Huoneen toisella
puolella toimitusjohtaja Charlotta Nygård ja verkostorakentaja Laura Salo
naut­tivat pikaisen lounaan työkiireidensä lomassa. Päivä yrityskylässä
on vilkas, ja pian on aika kiiruhtaa työpaikkapalaveriin. Kaupunginvaltuustollakin on vielä kokous edessään.
Sellaista on elämä aidossa työelämässä, ja sellaista oli meno myös Kokkolaan
saapuneessa yrityskylässä. Siellä Tuukka, Charlotta, Laura ja monet muut peruskoulun kuudesluokkalaiset toimivat yhden päivän ajan kansalaisina ja kuluttajina 18 yrityksen ja julkisen toimijan pienoiskaupungissa.
Eri puolilla Suomea kiertävän yrityskylän taustalta löytyy Taloudellinen
tiedotustoimisto TAT, joka koordinoi koululaisten omaa yhteiskuntaa. Yrityskylä
on todettu mainioksi keinoksi perehdyttää kuudesluokkalaisia arjen perusasioihin
ja samalla edistää nuorten yritteliästä elämänasennetta.
Yrityskylä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Yrityskylä-oppimisympäristö voitti oman sarjansa Euroopan komission järjestämässä kilpailussa,
jossa palkittiin yrittämistä tukevia huippualoitteita.
- Meille oli mieluisaa lähteä tukemaan tällaista hanketta, jossa nuoret pääsevät tutustumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan aidon tuntuisessa
ympäristössä, sanoo Kokkolan Energian energiajohtaja Petri Kokko.
Asiat avautuvat aidoissa työtehtävissä
- Tässä pitää olla tarkkana jotta tietää, milloin lisätä ja milloin vähentää sähköntuotantoa. Näytöltä näen sähköntuotannon, kokonaiskulutuksen ja sen, paljonko sähköä on varastossa. Seurannassa minulla on 18 asiakasta, käyttöpäällikkö
Tuukka Karjula selvittää.
Tuukalle päivä Kokkolan Energian työtehtävissä sopi erinomaisesti, sillä
sähköhommat kiinnostavat häntä muutenkin. Paljolti sen vuoksi, että isä ja iso­veli ovat sähköalan ammattilaisia.
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
5
- Olen tykännyt tästä päivästä tosi paljon.
Tässä oppii, mihin kaikkea sähköä tarvitaan. Eino-myrskyn aikana olimme
kotona päivän ilman sähköä ja silloin
huo­masin, millaista se oikeasti on, hän
kertoo ja luettelee esimerkkeinä sähköä
tarvitsevista asioista ruuanlaiton, tietokoneen ja Xboxin.
Myös Kokkolan Energian toimitusjohtajalla Charlotta Nygårdilla on ollut
tapahtumarikas päivä.
- Olen vienyt laskuja, ollut kokouksissa ja kaupungin yleiskokouksessa minun
piti pitää pieni puhe. Kerroin kuka olen,
keitä muita on työpaikallani ja mitä teen.
Toimitusjohtajan työ tuntuu kivalta, koska
tässä voi tehdä monenlaisia asioita. Nyt
tiedän, miten laskutus toimii ja veroistakin olen oppinut.
Verkostorakentaja Laura Salo pääsi
kokeilemaan kädentaitojaan, sillä hän rakensi tuulivoimalaitoksen.
- Se oli aika vaikea ja monimutkainen
työ, Laura nauraa.
”Huomataan, ettei
raha riitä kaikkeen”
Ykspihlajan koulun rehtori Aatto Pennanen seurasi tyytyväisenä, kuinka useista
eri kouluista saapuneiden kuudesluokkalaisten päivä sujui yrityskylässä.
- Loistojuttu, että tällainen on saatu
aikaan. Tässä opitaan yrittävää elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa
otetta. On tärkeää, että nuoriin tarttuu
tällä tavalla oikeanlainen asenne, joka kulkee mukana läpi elämän, Pennanen sanoo
ja kehuu lisäksi yrityskyläpäivää edeltäneitä kymmentä valmistavaa oppituntia.
- Taloudellisen tiedotustoimiston materiaalin pohjalta kävimme oppitunneilla
läpi muun muassa sellaisia asioita kuten
perheen rahankäyttö, voitto, palkka, bruttopalkka ja nettopalkka. Tällainen hyvin
suunniteltu yrityskylä auttaa kasvattamaan oppilaista itsenäisiä ihmisiä, hän
korostaa.
Projektikoordinaattori Karoliina Karjala Taloudellisesta tiedotustoimistosta
vastaili ahkerasti ohjaajina toimineiden
opiskelijoiden kysymyksiin.
- Ai, kukako ostaisi noita sinkkiharkkoja? Juuri se teidän täytyy nyt selvittää,
Karjala huikkaa yhdelle kyselijöistä.
Hänen mukaansa yrityskyläkokonaisuus opettaa koululaisille monia tärkeitä
perusasioita.
- He käyvät äänestämässä, saavat palkkaa ja oppivat senkin, ettei raha riitä kaikkeen. Yrityskylää on kiitetty muun muassa
siitä, että tässä teoria ja käytäntö nivoutuvat sopivasti yhteen. Jotkut vanhemmat
ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet,
että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat
yhtäkkiä kiinnostuneet perheen rahaasioista. •
“
Tässä opitaan yrittävää
elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa otetta. On
tärkeää, että nuoriin tarttuu
tällä tavalla oikeanlainen
asenne, joka kulkee
mukana läpi elämän.
- Aatto
Pennanen
“
Jotkut vanhemmat ovat
ottaneet meihin yhteyttä
ja kertoneet, että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat
yhtäkkiä kiinnostuneet
perheen raha-asioista.
Kädentaitojaan
koululaiset pääsivät
kokeilemaan rakentaessaan tuulivoimalaitoksen pienoismallin.
6
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
- Karoliina
Karjala
Kokkolan energiavuosi 2013
ENNÄTYSLÄMMIN VUOSI
ALENSI LÄMMÖN KULUTUSTA
Sähkön tukkumarkkinoiden rakenteet vaikuttavat tuloskehitykseen
K
uten toisaalla asiakaslehdessä oleva uutinen kertoo,
viime vuoden keskilämpötila +5,7 astetta oli ennätyskorkea. Kokkolan Energian osalta lämmitysenergian kulutus jäikin energiavuonna 2013 noin
kymmenen prosenttia tavanomaista pienemmäksi.
Sähköenergian loppukuluttajamyynti oli 336 gigawattituntia (vuonna 2012 333 GWh, muutos + 1,0 %). Sähköenergian
kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen
tukkumyyntiin, nousi 473 gigawattituntiin (443 GWh, + 9,0
%). Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotettiin sähköä
169 gigawattituntia (176 GWh, - 4,0 %).
Sähkön siirto verkkovastuualueella oli 411 gigawattituntia
(427 GWh, - 3,7 %). Sääkorjattu muutos oli – 2,6 prosenttia
(- 1,3 %). Sähkön käyttö Kokkolan sähkölaitosverkossa on
pysynyt samalla tasolla vuodesta 2011 alkaen. Kulutus kasvaa
lähinnä vain yksityiskuluttajasektorissa ja julkisella sektorilla;
elinkeinojen sähkön käyttö Kokkolan jakeluverkossa on alentunut. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 99 kappaletta
(99 kpl). Uusien liittyjien määrä on omakotirakentamisen
vähentymisen seurauksena laskenut viimeisten vuosien aikana.
Kaukolämmön hankinta oli 318 gigawattituntia (350 GWh,
- 9,1 %). Sääkorjattu lämmön hankinnan kasvu oli 0,9 prosenttia (vuonna 2012 4,4 %). Laskutettu myynti oli 277 gigawattituntia (304 GWh, - 8,9 %). Kaukolämpöliittymien
kysyntä oli hyvä ja uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon 176 (166) huolimatta omakotirakentamisen
vähenemisestä.
Subventoitu tuotanto
rapautti tukkuhintatasoa
Sähkön tukkumarkkinahinta pysyi edelleen alhaalla ja kotimaisten polttoaineiden kustannukset korkealla.
Vuoden 2013 keskimääräinen tukkuhinta 41,2 euroa megawattitunnilta nousi hieman edellisvuotisesta (36,7 €/MWh),
mutta oli olennaisesti alempi kuin vuosina 2010..2011, jolloin
keskihinta oli suuruusluokkaa 53 euroa megawattitunnilta.
Tilivuoden aikana alkoi varmistua subventoidun tuotannon
markkinoille tulon tukkuhintatasoa rapauttava vaikutus, josta
muodostuu rakenteellinen ongelma koko toimialalle.
Kotimaisten polttoaineiden saatavuus oli ensimmäisellä
vuosipuoliskolla edelleen heikko vuoden 2012 epäonnistuneen tuotantokesän jäljiltä. Polttoaineiden saatavuus parani
normaalina pidettävälle tasolle kesän aikana, mutta hintataso
jäi lopputuotteiden hintoihin nähden korkealle tasolle. Öljyn
käyttö Kokkolan paikallisessa energiajärjestelmässä oli ennätysalhainen, vain 0,3 prosenttia käytetyistä polttoaineista (1,6 %).
Kokkolan Energian kuluttaja-asiakkaiden hinnat olivat
edelleen selvästi valtakunnallisia vertailuhintoja alemmat ja
asiakkaiden näin saaman hyödyn kokonaismäärä pysyi ennallaan noin seitsemässä miljoonassa eurossa ilman arvonlisäveroa.
Liikevaihto oli 61,2 miljoonaa euroa (55,5 milj. €, + 10
%) ja käyttökate kasvoi 11,5 miljoonaan euroon (10,2 milj. €,
+ 13 %). Käyttökateprosentti oli 19 (18). Liikevoitto kasvoi
22 prosenttia. Vertailuvuoden rahoitustuottoihin sisältyy 5,3
miljoonan euron kertaluonteinen osinkotuotto. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen voitto ennen tilinpäätössiirtoja
parani 1,2 miljoonaa euroa.
Nettoinvestoinnit olivat 11,0 miljoonaa euroa ( 8,7 milj.
€). Suurimmat investoinnit kohdistuivat sähköasemiin ja sähkönsiirtoon sekä kaukolämpöverkostoon. •
Tuloslaskelma (milj.€)
Vuosi 2012
2013 muutos-%
Liikevaihto 55,46
61,19
Muut tuotot
1,15
Liikekulut
-51,72
-56,33
+9
Liikevoitto
4,90
5,96
+22
Rahoituskulut
ja -tuotot
4,70
-0,49
Voitto ennen
tilinpäätössiirtoja
9,60
5,47
-43
Tilinpäätössiirrot 1)
-5,55
-4,58 Tilikauden
voitto ennen
veroja
4,05
0,89
Verot 2)
-0,09
-0,19
Tilikauden
voitto
3,96
0,71
+10
1,10
-78
-82
1) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden
poistoeron muutos
2) Yhtiöiden yhteisövero
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
7
- Totesimme hyvin pian, että kaukolämpö on meille paras vaihtoehto, Leena Paananen sanoo.
KAUKOLÄMMÖLLÄ
ASUMISEN HELPPOUTTA
Kokkolan Energiassa tehty
jo 3 000 kaukolämpösopimusta
L
eena Paanasen ja Janne Keron kodissa vanhassakaupungissa kohtaavat
uusi ja vanha. Alunperin kapteeni Hedmanille 1800-luvun puolivälissä
valmistuneessa päärakennuksessa on meneillään perusteellinen remontti.
Uusinta tekniikkaa historiallisessa kohteessa edustaa tekniseen tilaan
asennettu kaukolämmön lämmönjakokeskus.
Kokkolassa kaukolämpö on tuttu, luotettava ja koko ajan suosiotaan kasvattava
lämmitysmuoto. Paanasen ja Keron tapauksessa kaukolämpöasiakkaaksi liittyminen sujui tavallista juhlavammissa
merkeissä, sillä he ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas.
Paananen ja Kero ehtivät silmäillä
sopivia asuntoja yhteiseksi kodiksi puolisen vuotta, kunnes viime kesän kynnyksellä netistä löytyi vanhassakaupungissa sijainnut myyntikohde, johon he
halusivat tutustua samantien tarkemmin.
8
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
- Molemmat arvostamme vanhaa.
Uutta rakennetaan paljon mutta vanhoistakin löytyy hyviä vaihtoehtoja. Itse
olen kotoisin Lohtajalta mutta teimme jo
aikaisemmin päätöksen, että haluamme
asettautua Kokkolaan jo senkin takia, että
kulkeminen kauempaa olisi hankalaa,
Janne kertoo
Leena puolestaan tunnustaa, että hänelle oma koti vanhassakaupungissa on
ollut unelma lapsuudesta saakka.
- Miljöönä tämä on tosi viehättävä ja
idyllinen alue, ja vanhat talot hengittävät.
Avaimet uuteen kotiinsa he saivat viime
elokuussa. Samalla käärittiin hihat, ja alkoi remontti.
IKÄVIÄ YLLÄTYKSIÄ
EI OLE ILMAANTUNUT
Remonttia pohjusti ennen kauppakirjojen
allekirjoittamista tehty kuntokartoitus.
Siinä yhteydessä selvisi, mitä kaikkea tuleva urakka pitää sisällään. Neliöitä päärakennuksen alakerrassa on 108 ja yläkerrassa lämmintä tilaa reilut 40 neliötä.
Suojaisan pihapiirin toisella puolella on
kaksikerroksinen ulkorakennus, joka on
tällä hetkellä kylmää tilaa.
- Talossa oli 60-luvulla asennettu öljylämmitys ja patterit olivat tulleet käyttöikänsä päähän, vaikka vielä toimivatkin.
Sen lisäksi oli uusittava sähköt, viemäröinnit, eristykset ja pinnat kauttaaltaan.
Kylpyhuonetta täällä ei ollut ennestään,
joten sen teimme alakerran yhteen makuuhuoneeseen.
- Olohuoneeseen teetimme uudelleen takan, joka talossa oli ollut alunperin
mutta joka oli aikanaan purettu öljylämmityksen alta. Myös keittiö remontoitiin
täysin uusiksi. Kahteen huoneeseen alakerrassa tuli vesikiertoinen lattialämmitys
ja muihin huoneisiin uudet patterit ja
putket, viehättävän kohteen uudet omistajat luettelevat pitkää työlistaa.
”
Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi
tärkeä syy oli kaukolämmön vaivattomuus ja se,
että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo
pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle helppo ja luotettava.
Vaikka työtä on ollut paljon ja sitä riittää jatkossakin, kaikki on sujunut heidän
mukaansa yllättävänkin hyvin.
- Varauduimme pahempaan mutta
mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki
mitä tähän mennessä on tehty, oli etukäteen tiedossa.
KAUKOLÄMPÖ OLI
HELPPO JA LUOTETTAVA
Lämmitysmuotoa valittaessa uusille omistajille oli selvää, että öljylämmitys vaihtuu
joksikin toiseksi. Valinta tapahtui lopulta
kalliolämmön ja kaukolämmön välillä.
- Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi tärkeä syy oli kaukolämmön
vaivattomuus ja se, että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle
helppo ja luotettava, Janne perustelee.
Kun päätös kaukolämpöön siirtymisestä oli tehty, asiat etenivät ripeästi.
Perheen kissoista on hauska
katsella maisemia lämpimältä
patterilta.
Tilaushetkellä määritelty töiden valmistumispäivä piti täsmällisesti.
- Tämä ei ollut ihan helppo kohde.
Tosi hyvin kaukolämpömiehet urakastaan selvisivät, vaikka he joutuivat välillä
ryömimään talon alla ja kaivamaan käsin,
Leena muistelee hymyillen.
Sopivien säätöjen löydyttyä kaukolämpö on osoittanut alusta saakka helppoutensa ja käyttövarmuutensa. Kissat Messi
ja Tottikin kehräävät tyytyväisyyttään loikoillessaan lämpimiä pattereita vasten.
Kunnostustöiden on suunniteltu jatkuvan usean vuoden ajan.
- Päärakennuksen yläkertaan on mahdollista tehdä lisää lämmintä tilaa. Ulkorakennuksen luo kaivettiin valmiudet
kaukolämmölle, viemäröinnille, käyttövedelle ja sähkölle. Ulkorakennukseen
on tarkoitus tehdä jossain vaiheessa saunatilat ja vierashuone, pariskunta suunnittelee. •
Leena Paananen (oik.) ja Janne Kero ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas.
Energiajohtaja Petri Kokko (vas.) ja myyntisihteeri Maria Kakkuri kävivät onnittelemassa kaukolämpöön päätynyttä pariskuntaa.
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
9
Uutisia lyhyesti
Kokkolan Energialla tyytyväisiä asiakkaita
K
okkolan Energia menestyi Energiateollisuus ry:n kolmatta kertaa
teettämässä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Sähkön
myynnissä Kokkolan Energia oli toimialansa ykkönen ennen Vaasan Sähköä ja
Kymenlaakson Sähköä.
Asiakaspalvelua ja henkilöstön toimintaa koskevassa osiossa Kokkolan
Energian sähkönmyynnin asiakkaat olivat
tyytyväisiä varsinkin henkilöstön palveluhalukkuuteen, henkilöstön tavoitettavuuteen, palveluaikojen riittävyyteen sekä
sovittujen asioiden hoitamiseen.
Kokkolan Energia erottui edukseen
myös sähkölaskun luotettavuudessa ja
laskun ymmärrettävyyttä arvioitaessa.
Imagomittarissa korostui Kokkolan Energian luotettavuus.
Kaukolämmöllä hyvä
hinta-laatu-suhde
Myös Kokkolan Energian kaukolämpöasiakkaat olivat tyytyväisiä. Asiakaspalvelu
ja henkilöstön toiminta olivat kauttaaltaan toimialan keskiarvojen yläpuolella,
mutta erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat henkilöstön ystävällisyyteen, asian-
Asiakkaat antoivat hyvää palautetta muun muassa Kokkolan Energian henkilöstön palveluhalukkuuteen. Asiakaspalvelussa tällä kertaa Susanna Kakkuri.
tuntemukseen ja ammattitaitoon sekä
henkilökunnan palveluhalukkuuteen.
Sen lisäksi esimerkiksi kaukolämmön
hintojen kilpailukykyisyydessä muihin
lämmitysmuotoihin verrattuna sekä kaukolämmön hinta-laatusuhteessa Kokkolan
Energian saamat arviot olivat selvästi toimialan keskiarvoja paremmat.
Ensin mainitussa Kokkolan Energian
saama pistekeskiarvo oli 3,75 (toimialan
keskiarvo 3,04) ja jälkimmäisessä 3,82
(3,27).
Sähkön myynnin tavoin kaukolämpöasiakkaidenkin vastauksissa imagomittarin ykköseksi nousi luotettavuus. •
Siirry e-laskuasiakkaaksi, osallistut kaasugrillin arvontaan!
E-laskulla maksat Kokkolan Energian sähkö- ja kaukolämpölaskusi
kätevästi verkossa. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku,
jonka saat omaan verkkopankkiisi. Se on vaivaton ja helppo tapa
hoitaa laskunmaksu.
Kun muutat Kokkolan Energian sähkölaskun tai kaukolämpölaskun
e-laskuksi maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana 2014, osallistut
samalla noin 250 euron hintaisen kaasugrillin arvontaan.
E-laskusopimuksen voit tehdä verkkopankissa.
Lisätietoja e-laskuun siirtymisestä saat tarvittaessa
asiakaspalvelustamme, puh. 06 828 9295 tai
sähköpostitse: [email protected]
Arvonnan voittajaan otamme
yhteyttä henkilökohtaisesti.
10
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
Sähkön siirron laskuttaa aina paikallinen verkkoyhtiö
S
ähkön myyjää vaihtaneet asiakkaat
tiedustelevat usein miksi Kokkolan Energialta tulee edelleen laskuja
huolimatta siitä, että asiakas on vaihtanut
sähkön myyjää.
- Sähkönsiirrosta Kokkolan alueella
huolehtii Kokkolan Energian omistama
verkkoyhtiö KENET Oy. Asiakkaan vaihtaessa myyjää, Kokkolan Energia laskuttaa
edelleen sähkön siirron osuuden, muistuttaa laskutusvastaava Tarja Bäckström. Tämä on normaali käytäntö kaikilla energiayhtiöillä.
Hänen mukaansa varsinkaan sähkön
puhelinmyynnissä asiakkaalle ei välttämättä kerrota, että sähkönsiirto säilyy aina
alueen energiayhtiöllä myyjän vaihduttua,
eli asiakas saa yhden laskun sähkön myyjältä ja toisen sähkönsiirrosta vastaavalta
yhtiöltä. Asiakkaan ostaessa sähkönsä paikalliselta energiayhtiöltä, saa asiakas vain
yhden laskun, sillä energiayhtiö laskuttaa
samalla laskulla sekä sähkön myynnin että
siirron osuuden.
SÄHKÖN MYYNTI
SÄHKÖN SIIRTO
SÄHKÖVEROT
SÄHKÖLASKU
Sähkön myyntiosuuden voit
ostaa valitsemaltasi energiayhtiöltä.
Sähkön siirtohinnan maksat aina
oman alueesi
sähkönjakeluyhtiölle.
Lisäksi maksat
valtiolle alv:n,
sähköveron ja
huoltovarmuusmaksun.
Sähkölaskusi
muodostuu siis
sähkön myynnistä, siirrosta ja
veroista.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut
yksityisiltä ihmisiltä lukuisia yhteydenottoja sähkön puhelinmyyntiin liittyvistä
ongelmista. Tarja Bäckström muistuttaa,
että Kokkolan Energia ei myy sähköä puhelimitse. Kokkolan Energia ei myöskään
tee yhteistyötä minkään sähkön puhelinmyyntiä harjoittavan yhtiön kanssa.
Kuluttajaviranomaisen mukaan sähkö
on puhelinmyynnin kannalta hankala tuo-
te. Sähkön puhelinmyynnissä epäselvyyksiä on aiheutunut muun muassa tilanteissa, joissa kuluttaja on ymmärtänyt keskustelun perusteella myyjän lähettävän
vain tarjouksen, mutta kuluttaja onkin
saanut myyjältä sähkönmyyntisopimuksen
vahvistusilmoituksen. •
Käyttöraportti
kertoo kulutuksesta
Suoraveloitus
poistui ongelmitta
S
K
ähkönmyyjän raportointipalvelu auttaa kuluttajaa tarkastelemaan omaa
sähkönkulutustaan ja vertaamaan sitä talouttaan vastaavaan ryhmään. Laki velvoittaa energian vähittäismyyntiyrityksen
toimittamaan loppukäyttäjille vähintään
kerran vuodessa raportin asiakkaan energian käytöstä. Kokkolan Energian asiakkailleen lähettämästä vuosiraportista
asiakas näkee omien kulutuslukemien
lisäksi vertailuluvut sähkölämmitteisille
asunnoille, muille kuin sähkölämmitteisille asunnoille sekä vapaa-ajanasunnoille.
Lisäksi asiakas voi Kokkolan Energian
kotisivuilta Kerttu-raportointipalveluun
kirjautumalla tarkastella esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpölaskujaan sekä kaukolämmön ja sähkönkulutuksen tietojaan. •
okkolan Energia ryhtyi valmistelemaan suoraveloituksen päättymistä jo vuoden 2013 alkupuolella suoraveloituksen päätyttyä 2014 tammikuussa.
Kokkolan Energian saaman asiakaspalautteen perusteella muutos sujui onnistuneesti ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Valtaosa Kokkolan Energian asiakkaista vaihtoi suoraveloituksen e-laskuksi.
E-lasku on sähköisessä muodossa oleva
lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa. E-lasku on vaivaton ja helppo
tapa hoitaa laskun maksu.
Pieni osa suoraveloitusasiakkaista
vaihtoi suoramaksuun. •
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
11
Sähkölinjalle kaatunut puu
on aina iso riski
K
un kova tuuli on kaatanut puita
sähkölinjoille, puiden ja oksien raivaamiseen tarvitaan paikalle aina
siihen erikoistunut ammattilainen. Vaikka
omatoimisuus on yleensä suositeltavaa,
myrskytuhojen raivauksessa se voi käydä
tavalliselle kansalaiselle hengenvaaralliseksi sähköiskuriskin vuoksi.
- Turvallisuus on näissä tilanteissa
aina tärkein lähtökohta. Puita tai oksia
ei saa itse poistaa sähkölinjalta, eikä sellaiseen puuhun pidä myöskään koskea,
joka on kosketuksissa johtoihin, korostaa
KENET Oy:n käyttöteknikko Veli-Pekka
Kinnunen. Hänen mukaansa turvaetäisyys
linjaan nojaavaan puuhun on vähintään
20 metriä, koska maassakin esiintyy vaarallisia jännitteitä. Samansuuruinen turvaetäisyys tarvitaan silloinkin, kun sähköjohdot ovat pudonneet maahan.
Vaarat ovat luonnollisesti aivan yhtä suuret, vaikka puita tai oksia nojaa linjoihin tutussa pihapiirissä. Kaikissa tapauksista tärkeintä on tehdä sähköverkon
vikailmoitus numeroon 06-822 0800.
- Yleisöltä saatu tieto on meille erittäin arvokasta. Tärkeää on pitää myös
esimerkiksi lapset sekä eläimet kuten koirat riittävän kaukana kohteesta, kunnes
sen jännitteettömyys on varmistettu, Kinnunen sanoo.
Kinnusen mukaan KENET kaataa
puun ainoastaan niissä tapauksissa, jolloin
puu on kallistunut sähkölinjan suuntaan
tai puu muuten uhkaa linjaa välittömästi.
Varaudu etukäteen
sähkökatkoksiin
Myrskyt voivat aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja, joihin ihmisten olisi hyvä varautua
etukäteen. Kinnunen sanoo, että jokaisen
sähkönkäyttäjän kannattaa miettiä, mitä
sähkökatkos voi juuri hänen kohdallaan
aiheuttaa ja varautua sen mukaisesti.
Jokaisesta kodista tulisi löytyä ainakin
taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja,
patteriradio, varaparistoja, varasulakkeita,
käteistä rahaa ja polttopuita, jos kotona
on takka tai puu-uuni. •
Valokuvaajallakaan ei ole asiaa sinne, missä puita on kaatunut sähkölinjoille. Kuva: Kokkolan Energia.
Puunkaatoapu
ehkäisee vahinkoja
Joskus voi olla vaarana, että kaadettava
puu saattaa kaatuessaan vaurioittaa sähkölinjaa tai että puunkaatajalla on sähkötapaturman riski. Tällaisissa tilanteissa
KENET antaa puunkaatoapua.
- Meiltä tulee paikalle työntekijä tunkin ja taljan kanssa selvittämään, tarvitaanko kaatovaiheessa kenties muitakin
apuvälineitä. Samalla hän varmistaa puun
turvallisen kaatosuunnan poispäin johdoista. Varsinaisen puun kaatamisen
hoitaa puunkaatoavun tilannut asiakas.
Kaatamisessakin kannattaa käyttää alan
ammattilaista.
12
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
OHJEITA SÄHKÖKATKOSTEN VARALLE
Lisätietoa sähkökatkoksiin varautumisesta löytyy muun muassa
Energiateollisuuden nettisivuilta osoitteessa:
• http://energia.fi/sites/default/files/pahasti_poikki_nettiversio.pdf
Oman kodin valmiutta häiriötilanteissa voi testata netissä osoitteessa:
• www.huoltovarmuus.fi/kotivarax/
Kokkolan havaintohistorian
lämpimin vuosi säästi
lämmityskuluja
V
uosi alkoi varsin tavanomaisissa
talviolosuhteissa. Tammi- ja helmikuut olivat pari astetta tavanomaista lämpimämpiä. Suurin vuorokautinen lämmön kulutus mitattiin Kokkolassa 17. tammikuuta, jolloin vuorokauden
keskilämpötila oli noin -18 astetta.
Maaliskuu oli vuoden ainoa selvästi
tavanomaista kylmempi kuukausi. Jo huhtikuussa alkoi lämpökausi ja toukokuun
keskilämpötila 12,8 astetta oli Kokkolan
Energian vuodesta 1984 alkavan yhtenäisen havaintohistorian korkein toukokuun
lukema. Myös kesäkuu oli lämmin ja toiseksi lämpimin havaintohistoriassa.
Vuoden ensimmäinen puolisko oli
sademäärältään juhannukseen saakka tavanomainen tai sitä kuivempi. Keskikesästä saakka sademäärät alkoivat kasvaa
ja kuuroluonteiset sateet vaikeuttivat kotimaisen polttoaineen tuotantoa paikallisesti.
°c
LÄMPÖTILAT CELSIUS-ASTEINA:
2013
Keskilämpötila
+ 5,7 astetta
Heinäkuu oli lämpötilaltaan normaali ja
elokuu tavallista lämpimämpi. Syys- ja
lokakuut kuluivat hieman tavallista lämpimämmissä merkeissä eikä runsaita syyssateita esiintynyt ennen marraskuuta, joka
oli leuto ja sateinen.
Pintavesien vedenkorkeudet kääntyivät nousuun vuoden loppua kohden,
mitä voimisti se, ettei joitakin joulukuun
alun päiviä lukuun ottamatta vesi jäätynyt ja pysähtynyt roudan ja lumen muodossa kuivalle maalle. Vuoden loppu
olikin lämmin ja lumeton. Joulukuun
keskilämpötila + 0,5 astetta olikin viitisen astetta tavanomaista lämpimämpi ja
yli kymmenen astetta edellistä joulukuuta
lämpimämpi.
Vuoden 2013 keskilämpötilaksi muodostui ennätyksellinen + 5,7 astetta.
Säävuosi 2013
Havaintohistorian keskiarvo on noin + 4,2
astetta. Likimain yhtä lämpimiä vuosia
(+ 5,5 astetta) ovat olleet vuodet 2000 ja
2011. Vuonna 2013 lämmitysenergian
kulutus oli noin 10 prosenttia normaalivuotta alempi. Tämä merkitsee yli miljoonan euron kustannussäästöä kokkolalaisille kaukolämpöasiakkaille. Myös sähköllä lämmittävät ovat säästäneet merkittävästi.
Vuosi 2014 alkoi edelleen huomattavan lämpimämpien säiden vallitessa
ja vasta tammikuun jälkipuoliskolla saatiin kolmen viikon ajaksi pakkasilmoja,
jotka pian väistyivät niin, että helmikuu
on ollut havaintohistorian toiseksi lämpimin. Kahdentoista kuukauden keskiarvo
huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014
tulleekin nousemaan yli kuuden asteen,
mikä muodostaa uuden ennätyslukeman.
•
VUOSI 2013 VERRATTUNA NORMAALIIN
norm.
tammi
-5,3
-6,3
helmi
-3,3
-6,6
maalis
-7,3
-2,9
huhti
+2,7
+2,5
touko+12,8 +8,2
kesä+16,1 +13,6
heinä+16,3 +16,4
elo +16,1
+14,5
syys+11,8 +9,7
loka +6,0
+4,7
marras
+2,1
-0,8
joulu
+0,5
-4,3
vuoden
keskiarvo
+5,7
+4,1
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
13
Sähköasiakkaat seuraavat hintoja tarkasti.
Myyntipäällikkö Antti Rytioja puolestaan räätälöi
asiakkailleen parhaita mahdollisia ratkaisuja.
SÄHKÖNMYYJÄ
TARJOAA
RÄÄTÄLÖITYJÄ
RATKAISUJA
Antti Rytioja saa energiaa
monipuolisesta liikunnasta
14
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
Sähkönmyynti on
oma mielenkiintoinen
maailmansa, jossa
markkinatilannetta
arvioidaan herkeämättä ja jossa hyvä
lopputulos syntyy silloin, kun sähkönmyyjä
on onnistunut räätälöimään asiakkaalleen
parhaan mahdollisen
ratkaisun.
- Tänä päivänä sähkönmyynnille on tyypillistä, että asiakkaat seuraavat hintoja tarkasti ja että he reagoivat hintatilanteeseen varsin herkästi vaihtamalla
sähkönmyyjää. Kokkolan Energia menestyy koventuneessa kilpailussa tutkitusti
hyvän asiakaspalvelun lisäksi kohdallaan
olevilla hinnoilla ja monipuolisella energialähdejakaumalla, sanoo myyntipäällikkö Antti Rytioja.
Kokkolan Energian palveluksessa Rytioja on ollut jo lähes kolme vuosikymmentä, tarkkaan laskettuna 28 vuotta.
Aluksi työnjohtajana verkonrakennuspuolella, sitten asennustarkastajana ja
myöhemmin sähkön käyttöön liittyvässä
asiakasneuvonnassa, kunnes 1990-luvun
puolivälissä hänet nimitettiin nykyiseen
myyntipäällikön tehtävään.
- Myyn sähköä pk-yrityksille, seuraan
esimerkiksi spot-hintojen ja johdannaistuotteiden hintakehitystä sekä tuotan
aineistoa sähkön hinnan määrittelemiseksi. Vertaan kilpailijoiden vastaavia
hintoja ja sitä, kuinka me sijoitumme
markkinassa mitattaessa hintojen edullisuutta, Rytioja kuvaa työtehtäviään.
Hänen mukaansa sähkökaupassa
asiak­kaat seuraavat korostetusti hintaa
eli sitä, paljonko kilowattitunti maksaa.
Sähkön merkitys yrityksen liiketoiminnalle riippuu toimialasta. Joillekin yrityksille sähkön hinnalla on tuloksen tekemisessä erittäin keskeinen merkitys, toiset taas tarvitsevat sähköä ainoastaan va-
- Säännöllisen liikunnan ansiosta
selkäkin kestää paremmin istumatyön
rasitukset, Antti Rytioja sanoo.
laistukseen ja varmistamaan, että kiertovesipumput pyörivät ja kiinteistössä
riittää lämpöä.
- Kilowattitunnin hinnan lisäksi olisi
hyvä huomioida, mitä saadaan aikaiseksi
kilowattitunnin energiamäärällä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä todennäköisesti verrataan nykyistä useammin
sitä, montako kilometriä autolla pääsee
tietyllä kilowattitunnin määrällä verrattuna siihen, paljonko saman matkan taittamiseen vaaditaan polttoainetta. Silloin
huomataan, että sähkö on edullista energiaa liikenteessä käytettäväksi.
Rytiojan mukaan nyky-yhteiskunnassa
sähköä pidetään usein itsestään selvänä hyödykkeenä, jonka merkitys valkenee
vasta sitten, kun sitä ei syystä tai toisesta
ole saatavilla.
- Kun akku tyhjenee kännykästä, se
vaikuttaa aika pian bisnekseenkin.
Liikunta tärkeää
työhyvinvoinnille
Rytioja lataa omat energiavarastonsa aktiivisella kuntoliikunnalla, joka on ollut
hänelle elämäntapa nuoresta pitäen. Työkaverit tietävät myyntipäällikön pitävä
huolen siitä, että jos paikallisesti tai valtakunnallisesti on menossa jonkinlainen
liikuntakampanja, henkilökunta kyllä saa
siitä tiedon.
- Kieltämättä olen innokas osallis-
tumaan kaikenlaisiin kampanjoihin, ja
pyrin houkuttelemaan kaikki muutkin
niihin mukaan, hän nauraa.
Työmatkat Rytioja luonnollisesti kulkee pääsääntöisesti polkupyörällä. Työmatkojen lisäksi viikkoon mahtuu kolmesta neljään muuta liikuntakertaa. Lajikirjo on laaja: pyöräilyn ohella kävelyä,
sauvakävelyä, suunnistusta, hiihtoa, retkiluistelua, avantouintia ja nojapyöräilyä.
- Avantouinti parantaa kylmänsietoa ja rentouttaa. Flunssatkin ovat vähentyneet selvästi. Aluksi harrastin avantouintia Trullevissa, ja nyt kuljen Palmassa.
Pisimmät nojapyörälenkit ovat noin sata
kilometriä mutta yleensä niille kertyy mittaa 30-50 kilometriä.
Rytiojan perheessä isä on totuttanut
lapset liikuntaan pienestä pitäen. Perheen nuorimmainen pulahti avantoon
ensimmäisen kerran kolmevuotiaana.
Monet kerrat lapset ovat myös kulkeneet
selässä isän suunnistaessa tai patikoidessa
vaelluksilla.
- Työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle liikunta on elinehto. Mitä enemmän
liikun, sitä paremmin selkäkin kestää istumatyön. Kokkolalaisia kannustan pyöräilemään työmatkat vielä useammin. Mitä enemmän pyöräilijöitä on liikkeellä, sitä
paremmin saamme kiinnitettyä huomion
siihen, että pyöräilyväylät pidettäisiin hyvässä kunnossa. •
SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014
15
Energiavisan voittajat 3/2013
Energiavisaan saapui jälleen runsaasti vastauksia, sillä joulukuun lehdessä olleisiin kysymyksiin vastasi yhteensä 756
lukijaa. Tavarapalkinnot menivät seuraaville vastanneille:
Högnabba Kim, Kokkola, Kalliokoski Harri, Kokkola, Karhulahti Soile, Kokkola, Karppi Sari, Kokkola, Kaustinen Risto, Kokkola, Konttila Pirkko, Kokkola, Kotkamaa Liisa, Kokkola Kurten Göran, Kokkola, Kvikant Stig-Gustav, Kokkola, Kähkönen
Eila, Kokkola, Lahti Anne-Mari, Kokkola, Luokkala J-P, Kokkola, Luoma Seppo, Sonkajärvi, Nikkilä Erja, Kokkola, Olkinuora
Kirsti, Riihimäki, Potinoja Reino, Kokkola, Tiitinen Risto, Kokkola, Tukala Kaarina, Kokkola, Vallila Sakari, Kokkola, Vertanen
Heidi, Evijärvi.
Kiitos kaikille osallistujille. Palkinnot on toimitettu voittajille.
Energiavisa
Kokkolan Energia
maksaa
postimaksun
Vastaajan nimi ja yhteystiedot:
1) Minkä toimialan ykkönen Kokkolan Energia oli valtakunnallisessa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa?
a) kaukolämmön
b) sähkön siirron
c) sähkön myynnin
3) Mikä taho koordinoi paljon kiitosta
saaneen koululaisten yrityskyläkonseptin?
a) Suomen tietotoimisto
b) Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
c) Suomen Yrittäjät
2) Kokkolan Energian kotisivuilta
kuluttaja pääsee kirjautumaan
raportointipalveluun, joka
on nimeltään
a) Kerttu
b) Rapsa
c) Venla
Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla
oheisen kupongin ja postittamalla sen
meille vastauslähetyksenä. Vastaukset
kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta.
Oikein vastanneiden kesken arvomme 20
kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset
2.5.2014 mennessä.
KOKKOLAN ENERGIA
TUNNUS 5010255
00003 VASTAUSLÄHETYS