Lue julkaisu - EMMA - Espoon modernin taiteen museo

1 / 2 0 11
Näyttelyohjelmisto
Joan Miró, Henkilö, lintu,tähti, 6/IX77.
Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert.
© Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011.
4.3. – 12.6.2011
Joan Miró + Miró ja suomalaista fantasiaa
Espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón (1893–1983) näyttely keskittyy veistoksiin, joiden
rinnalla nähdään maalauksia ja grafiikkaa. Näyttelyn tematiikka liikkuu veistosten ja
maalausten yhteisen muotokielen ja ideoiden ympärillä. Mukana seitsemän Mirósta
inspiroitunutta suomalaistaiteilijaa.
Tor Arne – Maalauksia viideltä vuosikymmeneltä
Tor Arnen (s. 1934) näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä taidemuseossa.
Vaikka Arnen maalaukset perustuvat havaintoihin, kokemuksiin ja muistoihin maisemista
sekä luonnosta, ne eivät esitä mitään muuta kuin itseään.
Tor Arne, Nimetön, 1984. Kuva Jussi Tiainen.
5.4. – 12.6.2011
Piipää Remix
Videoteos Piipää Remix perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssiin
Piipää ja siitä taltioituun videomateriaaliin. Se sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan
ohjaamaa videoteosta sekä aiemmin esittämätöntä materiaalia kuten Kaija Saariahon ja
Jean-Baptiste Barriérin säveltämän ja Jouni Tommolan sanoittaman neljän laulun sarjan
Tulkkien laulut.
28.9.11 – 8.1.2012
Marikki Hakola, Piipää Remix. © Kroma 2011.
Anitra Lucander – Värin runoilija
Anitra Lucanderin (1918–2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja, piirustuksia
ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen
modernismin suuria nimiä.
Yang Fudong
Yang Fudong (s.1971 Peking) on kiinalaisen nykytaiteen merkittäviä liikkuvaan kuvaan
erikoistuneita taiteilijoita. Fudongin useita teoskokonaisuuksia käsittävä näyttely täyttää
EMMAn mediatilat.
Yang Fudong, Seven Intellectuals
in Bamboo Forest, osa 5, 91’ 41”, 2007.
Pysyvästi
Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa
Anitra Lucander, Asetelma, 1954,
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Kuva Matti Ruotsalainen.
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät
puolet EMMAn näyttelytiloista.
Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen -näyttely, joka
herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää
video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat
lähes kaikki eri taiteilijoilta.
Saastamoisen säätiön taidekokoelman taiteilijoista esittelyssä Jaume Plensa, sivu 18.
Kannen teos: Joan Miró, Nainen ja linnut, 1972, pronssi, Courtesy Galerie Lelong.
Photo Fabrice Gibert. © Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011.
Hei
toi veistos on isompi kuin mä
M
EMMA – Espoon
modernin taiteen
museon lehti
Seuraava lehti ilmestyy
kesäkuussa 2011.
JULKAISIJA
EMMA – Espoon
modernin taiteen museo
PÄÄTOIMITTAJA
Leena Joutsenniemi
Toimitusneuvosto
Ari Karttunen
Päivi Karttunen
Nana Salin
Päivi Talasmaa
Taitto Station MIR Oy
Painopaikka
Art-Print Oy
painos: 25 000
useoista on viime aikoina keskusteltu poikkeuksellisen vilkkaasti. Keskustelun
virikkeenä ovat olleet määrälliset seikat, kävijäluvut suhteessa taloudellisiin panoksiin. Taustalla väijyvät tyypilliset lamakauden ajatukset säästämisen ja tehokkuuden
tarpeesta.
Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta sitä vaivaa yksi huomattava puute, kysymys
siitä, miksi esineitä ja taideteoksia ylipäänsä pannaan näytteille. Eikö riittäisi, että katselemme kuvakirjoja, ostamme postikortteja, kuukkeloimme nettiä tai sormeilemme ”sitämikäsenniminytmukaolikaan”.
Kun tutustumme johonkin henkilöön facebookin tai muun virtuaaliyhteyden kautta,
uskommeko saavamme oikean ja täydellisen käsityksen keskustelukumppanistamme
ilman livekontaktia?
Kokemus osoittaa, että voimme mennä raskaasti vikaan, vaikka meitä ei tietoisesti
edes yritettäisi höynäyttää valepersoonilla tai muulla vääristelyllä. Sama koskee esineitä
ja aivan erityisesti taideteoksia. Jopa maalaukset ja grafiikan lehdet ovat kolmiulotteisia
esineitä, joiden materiaalista, pintarakenteesta, koosta, väreistä ja tunnelmasta hyväkin
jäljenne antaa pelkän aavistuksen.
Taideteoksen kohtaaminen on vuoropuhelua. Ennen kuin tervehditään, tehdään perushavainnot: Hei, tää veistos on mua isompi, näyttää aika ärjyltä. Sitten mennään jo
pidemmälle: Mitä sä yrität sanoa, tarvitaaks tulkkia?
Teos puhuu muotonsa, kokonsa, materiaalinsa ja väriensä avulla. Tätä puhetta on
mahdoton jäljentää aidosti, olipa meillä laitteessa kolmedeetä tahi ei.
Museot kieltävät esineidensä koskettelun, mutta silmän välittämä mielikuva kosketusaistimuksista on välttämätön elämyksen rakennusaine. Toistaiseksi näiden aistimusten
simuloiminen virtuaalisesti ei luonnistu.
Taideteosten tiedolliset ainekset, esimerkiksi aihe ja rakenne, ovat vain osa taiteen
kokemusta. Syvempää ja kokonaisvaltaisempaa merkitystä ei tavoita muuten kuin vaivautumalla teoksen äärelle.
Kielen näennäisesti abstraktit ilmaisut paljastavat, että taidetta katsoessa saamme
yhteyden syvään mutta todelliseen sielunkerrokseen. Sanomme, että jokin koskettaa
tai liikuttaa meitä. Puhumme myös värien hehkusta tai lämmöstä ja voimme kokea ne
fyysisesti, vaikka kysymys ei ole samasta asiasta kuin lämpöpatterin hehkussa.
Monet taideteokset voivat jäädä meille etäisiksi, mutta niin jäävät monet ihmisetkin.
Joskus vuoropuheluun tulee takkua ja keskustelukumppani alkaa ärsyttää. Taide on yhtä
herkkä kokemuksen ja mielipiteiden jakaja. Taideteos on kuitenkin ihmistä sitkeämpi
dialogin ylläpitäjä. Siitä pitävät museot huolen.
Osoitteenmuutokset,
tilaukset (lehti on
maksuton) ja palaute:
[email protected]
Museon yhteystiedot
takakannessa.
Markku Valkonen
museonjohtaja
3
Mirón fantastiset henkilöt
Teksti Markku Valkonen
Kuvat Courtesy Galerie Lelong.
Photo Fabrice Gibert.
© Successió Miró,
ADAGP/KUVASTO 2011.
J
oku taiteen ystävä on tokaissut katalonialaisesta
taidemaalarista ja kuvaveistäjästä Joan Mirósta
(1893–1983):
”Jos minä poimin maasta kiven, se pysyy kivenä,
mutta jos Miró poimii kiven, siitä tulee Mirón taide­
teos.”
Taiteen tekeminen ei edes Joan Mirón kaltaiselle
mestarille ollut aivan näin helppoa magiaa, vaikka
hänen teoksensa luovat vaikutelman leikiten syn­ty­
neestä maailmasta. Taiteilijan varhaisista maalauk­­­sista
näkee kuinka rajusti ja kömpelösti hän koetti ilmaista
jotakin itselleen tärkeää tunnetta ja näkemystä.
Merkityksellinen käänne tapahtui 1920-luvulla.
Surrealistinen taidesuuntaus vapautti Mirón suoran
todellisuuden kuvaamisesta ja vei hänet lähelle
abstraktia taidetta. Mistään elämälle vieraasta
Toteemi, 1971, pronssi.
4
Pää, 1974, pronssi.
Miró EMMAssa 4.3.–12.6.
muutoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Mirón teosten
vapaassa kuvatilassa seikkailevat oikukkaat hahmot,
miehen ja naisen kuvamerkit samoin kuin aurinko, kuu
ja tähdet.
Mirón taiteen värikkyys ja hulvaton muotojen leikki
ovat vahvistaneet hieman erheellistä käsitystä ”hauskasta” taiteilijasta. Totta on, että Mirón teoksissa on
paljon komiikkaa ja groteskia huumoria, mutta samalla
kertaa ne voivat olla surumielisiä ja traagisia. Niiden
ilmaisuvoima on parhaimmillaan järisyttävä.
Maalaustaide ja grafiikka eivät tarjonneet Mirólle
riittävää ilmaisukanavaa, ja hän ryhtyikin vuoden 1930
tienoilla kokeilemaan kuvanveistoa. Taiteilija itse totesi,
että hän halusi ”tuhota” maalaustaiteen. Ilmaus oli
lähinnä vertauskuvallinen, mutta sillä oli merkittävät
seuraukset: 1940-luvulta lähtien Miró ajoittain keskittyi
pelkästään kuvanveistoon. Hänen tärkeimmät mate­
riaalinsa olivat keramiikka ja pronssi.
EMMAn näyttely painottuu Joan Mirón veistostuotantoon, vaikka mukana on reilu annos niin maalauksia, piirroksia kuin grafiikkaakin. Mestarin taidetta ei
ole aiemmin näin laajasti Suomessa esitelty, kaikkiaan
teoksia on noin sata.
Mirón veistosten nimet ovat tavallisesti yksinker­
taisia kuten ”Nainen ja lintu” tai ”Henkilö”. Nämä
persoonat ovat kuitenkin uskomattomia luomuksia.
Silmät löytyvät helposti, mutta sitten rinnan tai
käden, linnun tai kuun ja tähden etsiminen voi
viedä hetken. Kun juonen päästä on saanut kiinni,
Mirón teokset alkavat elää kuin fantastisen
näytelmän henkilöt.
Tanssija, 1981, pronssi.
<–
Henkilö, 1978, pronssi.
–>
5
Mirón
jäljillä
New York
981)
ainen (1
s,
eistos N
a, Teksa
v
ll
e
n
e
ó
ir
lu
Joan M
eumin a Saks.
s
u
M
rt
A
hen
Kimbell
va: Step
rth. Ku
Fort Wo
967)
eistos (1
aping -v
useon
-m
ó
Girl Esc
ir
M
ió Joan
Fundac
.
la
il
s
s
tera
Pariisi
Barcelona
Mont-roig
Palma
de Mallorca
an.
kusta
nan kes
Näkymä
ESPANJA
Normandia
Mirón
ió Joan
Fundac
arcelo
autuu B
eelta av
piha-alu
Kuvat ja teksti Tiina Penttilä
Barcelona
Joan Miró syntyi 20.4.1893 Barcelonassa.
Mirón vahva yhteys Kataloniaan, sen maaperään ja kulttuuriin on nähtävissä läpi hänen
yli 60 vuotta kestäneen uransa, joka sai sysäyksensä taideopinnoista Barcelonassa ja
kaupungin innostavasta, uutta kansainvälistä
Kataloniaa etsivästä ilmapiiristä. Miró kuuluu
1900-luvun vaihteen mielikuvitusta ja omaperäistä ilmaisua luoneiden katalaanien Antoni
Gaudín ja Salvador Dalín aikalaisiin.
Gaudín tavoin Mirón tuotannosta löytyy Barcelonasta useita julkisia maamerkkejä. Paitsi
että ”aurinko, tuuli, sade ja pöly vain paransivat veistoksia” piti taide Mirósta tuoda ihmisten
ulottuville. Mirón keraaminen seinämaalaus
toivottaa matkailijan tervetulleeksi Barcelonan
lentokentällä, palan Mirón maailmaa jalkojensa
alla voi tuntea La Ramblan keraamisella Pla de
Os -katukiveyksellä ja monumentaalista Miróa
voi aistia 22 m korkean Nainen ja lintu -veistoksen juurella Parc de l’Escorxadorilla.
6
Useiden julkisten veistosten lisäksi Barcelonasta löytyy myös suurin Miró -taidekokoelma
ja arkisto Fundació Joan Miró (avattu 1976).
Museo sijaitsee Montjüicin kukkulalla, jonka suureen hautausmaahan Miró haudattiin
29.12.1983.
an punainen maaperä, vuoristoilman raikkaus.
Maalta löydetyt luontokappaleet ja esineet puolestaan jatkavat ”elämäänsä” monissa Mirón
veistoksista.
Mont-roig
”Unelmoin isosta ateljeesta”. Miró, 1938
Miró sai pitkään haaveilemansa suuren työtilan
vuonna 1956, kun Son Abrinesiin Palma de
Mallorcalla valmistui hänen arkkitehtiystävänsä Josep Lluis Sertin suunnittelema ateljee.
Miró työskenteli Studio Sertissä kuolemaansa
25.12.1983 asti. Mirólla oli Palmassa myös
Son Boter -ateljeet, joissa hän teki mm. grafiikkaa. Vuonna 1979 Miró ja hänen vaimonsa
Pilar Juncosa perustivat Fundació Pilar i Joan
Miró -säätiön, jonka ideana on taata yleisölle
mahdollisuus tutustua taiteilijan ateljeetiloihin
ja Palmassa syntyneeseen tuotantoon. Ateljeetilojen lisäksi museokävijät pääsevät pe-
”Kun olen täällä, tunnen suurta rakkautta
kaikkiin asioihin. Rakastan jokaista pientä
olentoa, jokaista ruohonkortta.” Miró, 1919
- Mirón perheen maatilasta Tarragonassa,
Etelä-Kataloniassa, tuli hänen maalauspaikkansa kesäisin. Juuri Tarragonan maalaismaisemasta löytyivät monet Mirón kuva-aiheista:
myyttiset johanneksenleipäpuut, hyönteiset,
etanat, käärmeet, vuoret, kasvit. Mirón paletin
sinisissä, keltaisissa, punaisissa ja vihreissä sävyissä suodattuvat välimerellinen milloin raaka,
milloin läpikuultava, runollinen valo, kataloni-
Palma de Mallorca
POEM, 1976
Mirón S
tud
Sert -ate io
ljee,
Fundac
ió
Pilar i J
oan Mir
ó
á Mallo
rca.
Kuva A
ntoni R
einés,
2006.
A scent of jasmine
Music of hair
Japan
Calligraphy of insect wings
Circles of a river going round
stem bamboo body
of women.
Sash of joy
Tokio
Miró 15/I/76
Joan Miró: Selected Writings and
Interviewes. Edited by Margit Rowell,
Cambridge, MA, da Capo Press 1996, 288.
YHDYSVALLAT
New York
Joan M
iró:
Kuulintu
, 1966
.
Paris-A
telier -a
teljee
rehtymään Mirón myöhäistuotantoon Rafael
Moneon säätiölle suunnittelemassa museossa
(1992). Säätiöstä on tullut Mirón toivoma dynaaminen taiteen keskus, jossa kannustetaan
uusia sukupolvia taiteen tekoon ja tehdään
Miró-tutkimusta.
RANSKA
Pariisi
”Siellä löysin kaiken sen mitä olen, kaiken
miksi tulen…” Miró, 1924
Ratkaisevan suunnan Mirón taiteilijuuteen
näytti dadan ja surrealismin valtaama 1920-luvun Pariisi. Mirón useista ateljeista Pariisissa
yksi tärkeimmistä oli 45 rue Blomet’n ateljee,
jossa Miró maalasi vuodet 1920–1924. Osoitteessa oli useiden taiteilijoiden, kuten Alfred
Boucherin, Pablo Gargallon, André Massonin
ja Robert Desnos’n ateljeet. 1920-luvulla osoit-
.
teessa vierailivat niin Pablo Picasso, André
Breton kuin Paul Eluard.
Vuodesta 1969 paikka on ollut Square de
l’Oiseau lunaire (Kuulinnun aukio) Mirón sinne luovuttaman veistoksen nimen mukaisesti.
Aukion yhdeltä laidalta löytyy nykyään myös
yksi Pariisin kaupungin ylläpitämistä lukuisista
amatööritaiteilijoille tarkoitetuista Paris-Ateliers
-ateljeista, joissa järjestetään taide- ja taidekäsityökursseja aikuisille ja lapsille.
Tasavaltalaisena Pariisi merkitsi Mirólle myös
turvapaikkaa hänen ollessaan siellä maan­paos­
sa Espanjan sisällissodan aikana 1936–1939.
Normandia
Toisen maailmansodan alettua Mirón perhe,
vaimo ja tytär, muuttivat Normandiaan Varengeville-sur-Meriin. Täällä Miró aloitti yhden
tunnetuimmista maalaussarjoistaan: Konstellaatioita -sarjan.
”Pidän tehtaista, yövaloista, lentokoneesta
nähdystä maailmasta.” Miró, 1959
Mirón ensimmäiset näyttelyt New Yorkissa olivat jo 1930-luvun alussa, mutta taiteilija matkusti ensimmäisen kerran New Yorkiin
vasta 1947. Miró viipyi tuolloin 9 kuukautta Yhdysvalloissa ja tapasi muuan muassa Jackson
Pollockin. Mirón kansainvälinen läpimurto alkoi Yhdysvalloista 1940-luvulla. Pierre Matisse
Galleryn liki vuosittaiset näyttelyt 1930-luvulta
lähtien olivat pohjustaneet Mirón mainetta,
joka kasvoi etenkin MOMAn Miró-retrospektiivin jälkeen 1940–1941.
Taiteilijan teoksia on kiertänyt näyttelyissä
ympäri Yhdysvaltoja ja julkisia veistoksia löytyy
niin Chicagosta kuin Kansasista.
JAPANI
Tokio
”Hokusai sanoi haluavansa tehdä viivan ja
pisteen havaittaviksi, siinä kaikki”.
Miró, 1924
Miró matkusti Japaniin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvulla, vaikka oli aina ihaillut
japanilaisen taiteen yksinkertaisuutta. Ensimmäisellä matkallaan hän tapasi japanilaisen runoilijan Shujo Takiguchin, joka oli kirjoittanut
ensimmäisen Miró-monografian. Osakan Expo
-maailmannäyttelyyn 1970 Miró suunnitteli
veistoksia Gas-paviljonkiin. Uran viime vuosina
japanilaisen kalligrafian vaikutus näkyy Mirón
tuotannossa selkeästi.
7
Rolf Sandqvist, Huvipuisto, 1955, litografia, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen.
Miró ja suomalaista
fantasiaa
EMMAssa 4.3.–12.6.
Mirón kuvamaailma oli ehtymätön. Aikalaisilleen ja uusille suku­polville
hän oli innoittaja ja tiennäyttäjä, niin kuin aina suuret taiteilijat.
Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely antaa seitsemän suomalaisen
taiteilijan näkökulman Mirón taiteeseen. Ole Kandelin, Ernst
Mether-Borgström, Rolf Sandqvist, Max Salmi, Kauko Lehtinen,
Antti Vuori ja Kari Huhtamo ovat jokainen luoneet oman
persoonallisen k­ uvamaailmansa, mutta samalla heidän
taiteestaan löytyy hengen­heimolaisuutta Mirón
kiehtovaan ja mielikuvitukselliseen taiteeseen.
Teksti Hannele Savelainen
Ole Kandelin 1920–1947
Ernst Mether-Borgström 1917–1966
Rolf Sandqvist 1919–1994
Max Salmi 1931–1995
Kauko Lehtinen s. 1925
Antti Vuori s. 1935
Kari Huhtamo s. 1943
8
V
anhemman sukupolven taiteilijoiden Ole
Kandelinin, Ernst Mether-Borgströmin ja
Rolf Sandqvistin taide liittyy sodanjälkeisiin
modernistisiin pyrkimyksiin, jolloin taiteeseen
haettiin uutta abstraktia ilmaisua. Mirón taiteeseen heidät yhdistää mm. abstraktisten,
pehmeiden ja orgaanisten muotojen leikittely,
puhtaat värit ja moniselitteisiä kuvioita yhdistävät ohuet, mustat ääriviivat.
Mirón hienostunut surrealismi, salaperäiset
merkit ja symbolit vetosivat myös Turun koulun
surrealistisen perinteen kasvatteihin Max Salmeen ja Kauko Lehtiseen. Salmella Mirón vaikutus näkyy lapsenomaista ilmaisua tavoittavissa ihmishahmoissa, kuvapinnan jaottelussa
ja lintu- ja kuu-aiheissa, Lehtisellä puolestaan
erityisesti hienossa viivankäytössä ja kekseliäissä tarinoissa. Mirón tavoin sekä Ole Kandelin
että Max Salmi halusivat hyödyntää taiteessaan
myös surrealistien korostamaa alitajuista, ”automaattista” työskentelytapaa.
Mirón veistotaiteessa on mielikuvituksen
lentoa, ja samaa leikin ja oivaltamisen iloa on
myös Antti Vuoren värikkäissä veistoksissa.
Kuin muistumina Mirón bio­morfisista kuvioista Kari Huhtamon käsissä kovakin materiaali, teräs, muuntuu orgaanisiksi, sen­suelleiksi
muodoiksi.
Taiteen maailma on rajaton, eivätkä vaikutteet ole koskaan yksiselitteisiä tai ehdottomia.
Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely avaa
­yhden erilaisen polun Mirón maailmaan.
Tor Arne EMMAssa 4.3.–12.6.
Maalaus, 2004–07, öljy kankaalle, yksityiskokoelma. Kuva Jussi Tiainen
Haluaisin osata tuottaa iloa
Tor Arne (s. 1934) on suku­polvensa merkittävimpiä maala­reita.
Hän on ”taiteilijoiden taiteilija”, kollegojen ja asian­tuntijoiden
suuresti arvostama, mutta yleisön keskuudessa vähemmän tunnettu.
Yksi syy saattaa olla taiteilijassa itsessään. Hän ei ole välittänyt
taide­maailman peleistä eikä parras­valoista. Hän on viih­tynyt
ateljeessaan ja keskittynyt syventämään teoksiaan, joita hän
on tähän saakka esittänyt lähinnä gallerianäyttelyissä.
T
or Arne voisi hyvin olla yleisön rakastama
taiteilija. Sen lisäksi, että hänen öljymaalauksensa, akvarellinsa ja öljypastellinsa ovat
vastustamattoman kauniita, ne pohjautuvat
meille kaikille yhteisiin havaintoihin, kesäöiden
hiljaisuuteen ja aamun ajattomiin hetkiin ennen auringon ensimmäisiä säteitä.
Tyypillinen Arnen öljymaalaus on matala, leveä ja korostetun horisontaalinen. Usein symmetrinen kuvarakenne myötäilee pehmeästi
kankaan reunojen suuntia ja antaa paljon tilaa
valolle ja värille.
Kysymykset maalaustensa väistämättä sisältämistä mielleyhtymistä, vaikkapa merellisistä
auringonlaskuista, Arne kuittaa lyhyesti. ”Itse
asiassa koko tuota assosiaatioproblematiikkaa
on mahdoton välttää, kaikessa voi nähdä jotakin jos niin tahtoo”. Samalla hän lainaa amerikkalaista kuvanveistäjää Isamu Noguchia: ”Me
olemme kaikki ne maisemat, jotka me olemme
nähneet”.
Teksti Timo Valjakka
Tor Arne opiskeli Vapaassa taidekoulussa
1950-luvulla opettajinaan Sam Vanni ja Unto
Pusa. Vuosina 1962–1988 hän toimi Vapaan
taidekoulun opettajana ja vuodesta 1966 rehtorina, johtaen myös koulun ansiokasta julkaisutoimintaa.
Arne kertoo saaneensa varhaisimmat vaikutteensa eurooppalaisesta modernismista.
Myöhemmin niiden rinnalle ja jopa edelle nousi amerikkalainen maalaustaide, etenkin abstrakti ekspressionismi.
1960-luvulta Arne muistetaan etevänä
som­mittelijana ja konkretismiin keskittyneen
­Ryhmä 4:n jäsenenä. 1970-luvun kuluessa
hän vähitellen hylkäsi konkretismin tarkasti
piirretyt muodot ja tasaiset väripinnat ja siirtyi
vahvasti maalaukselliseen ilmaisuun, jossa
murretuilla väreillä on keskeinen rooli. Hän uskoo, että murretut värit aktivoivat emotionaalisen kokemuksen syntyä, kun taas kirkkaat
ja voimakkaat värit vain ”pistelevät silmiin”,
9
”Jos maalaus herättää
sinussa jotain, iloitse siitä.
Maalauksessa on jotain
elävää, niin sinussakin.”
Tor Arne 1998
10
Nimetön, 1982, öljy kankaalle, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen
kuten amerikkalainen maalari Ad Reinhardt
tapasi sanoa.
Arne työstää maalauksiaan pitkään, joskus
vuosia, kunnes satunnainen karsiutuu pois ja
ollaan oleellisen äärellä. Maalausprosessi on
hänelle ensiarvoisen tärkeä. ”Se on ainoa mahdollisuus mennä johonkin tuntemattomaan. Se
on minulle ainoa mahdollisuus olla luova.”
Työprosessiin kuuluu hyvin nopeita ja hyvin
hitaita työvaiheita ja väistämättä myös epäonnistumisia. ”Useimmiten aloitan maalauksen
väärällä tavalla: eilispäivä sitoo kunnes huo-
maan, että se sitoo, ja silloin on paras aloittaa
taas alusta”. Arne lainaa Ellen Thesleffin sanoja: ”I konsten skall man överrumpla sig själv”.
Kysymys maalauksen valmistumisesta askarruttaa häntä. ”En tiedä koskaan, milloin
maalaus on valmis. Maalarille pitäisi riittää,
että hän on löytänyt jotain. Maalaushan on joko
jotain tai ei yhtään mitään”, hän sanoo. ”Kaikenlaisilla käsityksillä ’valmiista maalauksesta’
olen ainakin minä pilannut monta maalausta.”
Arnen teokset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vailla nimeä, paikkaa ja päivä-
määrää, ja niiden vahva visuaalisuus saa niitä
kuvailevat sanat tuntumaan raskailta ja kömpelöiltä. Taiteilija itse kokee sanat ”esteiksi” ja
”rasittaviksi” ja suhtautuu niihin epäluuloisesti.
Toisaalta hän ei myöskään halua ohjata katsojan kokemusta.
”Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse
siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin”, Arne kirjoitti 1998. ”Haluaisin osata tuottaa iloa”, hän sanoo joulukuussa 2010,
retrospektiivisen näyttelynsä alla.
11
EMMA on liikkumisesteetön.
Palvelumme soveltuvat myös
liikkumis­esteisille ja kehitys­vammaisille.
Opastukselle on mahdollisuus varata
käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.
Enemmän irti taiteesta!
OHEISOHJELMISTO kevät 2011
= lapsille suunnatun ohjelman merkki
Varaukset ja ilmoittautumiset: ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493
Varaustiedustelun voi tehdä myös netissä: www.emma.museum
TAPAHTUMAT
Tarinoita punaisesta -esitykset
la 5.3. ja su 6.3. kts. s. 14
OPASTUKSET
YLEISÖOPASTUKSET
TYÖPAJAT
Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit?
Tutustu näyttelyyn tekemällä itse!
Sisältyvät museolipun hintaan.
S-asiakasomistajapäivä su 6.3.
HOK-Elanto tarjoaa 50 ensimmäiselle opas­
kirjasen Miró-näyttelyyn. Ohjelmassa opastuksia, työpaja ja Metropolian opiskelijoiden
tarinateatteria.
klo 11 Tarinoita punaisesta -esitys
lapsille alk. 7 v.
klo 12–14 Tarratyöpaja
klo 13 Taidetunti Joan Miró -näyttelyyn
klo 14 Taidehaltijan tunnilla Satuja Mirósta, lapsille alk. 4 v.
klo 14 Tarinoita punaisesta -esitys
kaiken ikäisille
klo 15 Taidevartti Joan Miró -näyttelyssä
klo 15–16 Tarratyöpaja
klo 16 Tarinoita punaisesta -esitys
kaiken ikäisille
Lasten tapahtuma:
Taidehaltijoiden sirkus
la 26. – su 27.3. klo 11–15
Taikaa ja temppuja perheille
Circus Helsinki opettaa jongleerausta ja
ilahduttaa fantasiaesityksillä, Teatteri Ilmi Ö
kut­suu Elämysautomaattiin. Pihalla pääsee
ponin kyytiin, työpajassa Tarrataikuri.
Viikonlopun huipentaa räppäri Puhuva Kone
Elastisen kanssa. Nenä päähän ja koko
perheen voimin sirkus­tunnelmaan!
Ohjelma-ajat kotisivuiltamme.
S-asiakasomistajapäivinä 6.3., 26.3. ja 27.3.
pääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €).
Alle 18-v. ilmaiseksi.
TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 16
Teosvalinnat 6.3. alkaen Joan Miró
-näyttelystä. Kesto 15 min.
Poikkeukset:
Su 6.3. Taidevartti klo 15 ( ei klo 16).
Su 27.3. Taidevarttien sijasta
lasten tapahtuma.
Taidetunti lauantaisin klo 14 ja
sunnuntaisin klo 13. Kesto 45 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
sunnuntaisin klo 14
Lasten opastus alk. 4-v.
Kesto 30-45 min.
VARATTAVAT OPASTUKSET
Ryhmä max. 25 henkilöä
Hinta 45 € / la-su 70 €
Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää
ennen opastusta.
TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,
joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.
Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen
keskustelua varten. Kesto 15 min.
TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn.
Kesto 45 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
on päiväkoti-ikäisille (alk. 4-v.)
ja 1–2 -luokkalaisille suunnattu
lasten opastus. Kesto 30–45 min.
Ajalla 11.1.– 3.3.
Näkövammaisille: TAIDETUNTI
Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa
Kesto 45 min. Ryhmä 3-5 hlöä.
12
Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä,
aikuiset 100 / 120 € / ryhmä tai
juhlavat Taidekuohut 200 € / ryhmä.
Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä ja
ohjatun työskentelyn materiaaleineen.
Taidekuohuille, Taidehaltijan pajakutsuille ja
Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen pajaa,
muut varaukset viim. 3 arkipäivää ennen.
Aikuis- ja yritysryhmille:
TAIDEKUOHUT
Miró-jumppa
Tee arjesta juhla tai vietä merkkipäivääsi
EMMAssa! Tekniikkana rentouttava piirros­
jumppa. Ateljeetilassa valmistetaan oma
taide-etiketti viinipullolle.
EMMA-lahjakassi jokaiselle.
Kesto 1,5 h. Ryhmä max. 20 hlöä.
Hinta: 200 € / ryhmä + menun hinta
Menu sisältää EMMA Cava -tervetulomaljat sekä
cocktailpaloja ja virvokkeita valinnan mukaan.
Taidekuohut voi tilata myös ilman koristelua,
tarjoilua ja lahjoja, jolloin hinta ryhmälle
on 100 / 120 €.
UUTTA!
Perheille: WEEGEEN REPPUREISSUT
Reppureissut tutustuttavat lapset
Näyttelykeskus WeeGeen museoihin.
Suositusikä: 4–12 v.
Lainaa reppu tehtävineen lipunmyynnistä!
Lapsille alk. 4-v:
TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT
Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h,
jonka jälkeen omatoiminen juhla-ateria
Cafe WeeGeellä.
Ryhmä: max. 15 lasta + 5 aikuista.
Hinta: 80 € / ryhmä ja valinnainen
menu 6,70 € / lapsi
Miró-näyttelyn ajan 4.3.–12.6.
teemana Yhtä pelleilyä
Taitoratsastaja, leijonankesyttäjä vai klovni?
Kutsut pohjautuvat sirkuksen sosiaalisuuteen
sekä Mirón käyttämiin perusväreihin ja
-muotoihin.
Ikäihmisille: TAIDEKAFFET
Mosaiikkisirkus to 10.3., 7.4., 5.5. ja 26.5.
klo 14–16
Värikkäitä mosaiikkitöitä Joan Mirón ja
Antoni Gaudin hengessä. Osallistu kerran
tai useammin!
Kesto 2 h. Materiaalimaksu 5 € / kerta
käteisellä.
Järjestämme myös avoimia työpajoja
tapahtumien yhteydessä.
OMIN PÄIN
PIENI MATKAOPAS MIRÓ-NÄYTTELYYN
Opaskirjanen esittelee monenmoisia
houkutuksia ja näyttelyn must see -kohteet.
Myynti: EMMA Shop, hinta 3 €
OIKOTIET
Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista
reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen
henkilöiden johdolla! Esitteet ovat
maksuttomia.
ÄÄNIOPASTUS
Koiran ja suden välissä -näyttely kuvataiteilija,
kirjailija Hannu Väisäsen opastamana. Kielet:
suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto 15 min.
Lainattavat iPod-laitteet EMMA infosta, 1. krs.
TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT
Museolipun hinnalla
ke 9.3. klo 17 Kuvataiteilija Elina Merenmies
ja taidegraafikko Outi Heiskanen:
Surrealistiset hahmot taiteessani ja suhteeni
Joan Mirón teoksiin
ke 23.3. klo 18 Aiheena taidemaalari Tor Arne
ke 6.4. klo 18 FT Timo Kaitaro: Miró
ja materiaalien mielikuvitus
ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija
Anna Tuori kertoo taiteestaan.
PÄIVÄKODIT, ALAKOULUT 1.–6. lk:
Yhtä pelleilyä -työpaja
Kesto 1,5 h. Max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät
voidaan puolittaa ja varata kaksi rinnakkaista
työpajaopastusta.
YLÄKOULUT 7.–9. lk, LUKIOT
Tervetuloa Joan Miró -teemaopastuksille
ja taiteilijatapaamiseen!
ke 13.4. klo 13.00 Taiteilijatapaamisessa
Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori
Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien
kesto kevään ajan 45 min. aiemman
vartin sijaan.
to 12.5. klo 18–20 Avoimet ovet Tapiolan
vierasateljeessa, Nallenpolku 1 B
Sveitsiläinen kuvataiteilija Oliver Minder
Yhteistyössä: Suomen Taiteilijaseuran
ateljeesäätiö ja EMMA. Vapaa pääsy.
KOULUILLE
EMMAn opeinfossa ke 9.3. klo 15–18
kuulet kevään näyttelyistä sekä oheis­
ohjelmistosta. Tutustu Joan Mirón maailmaan
opastuksella. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä
varaus­numeroon.
Kampanja kouluille 4.3. alkaen:
Tarjoamme 5 opastusta ja 5 työpajaopastusta
maksutta – ilmaisopastukset jaetaan varaus­
järjestyksessä. Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee kaikkia peruskouluja sijainnista
riippumatta.
Kevään 2011 ajan alennetut hinnat:
opastukset ja työpajat 20 € / kouluryhmä
Espoolaisille kouluille kokoelmaopastus ja
Kulps! maksutta. Oppituntia valmistelevat
opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi.
EGEEN
skus WE
e
k
ly
e
tt
y
Nä
-vuotiaille
IT 7–10
IR
E
L
Ä
ikutaan
S
KE
taan ja li
a
h
u
u
p
Leireillä
viidessä
eskuksen
k
­
ly
e
tt
y
ä
N
ossa.
eri muse
illä
kesäleire
WeeGeen
en
id
o
n
an tari
sukelleta
en kautta
is
m
e
an tek
a
en
m
il
a
a
m
1.3. alka
tuminen
u
ta
it
o
m
:
Il
tta
mme kau
irit
kotisivuje
m/kesale
u
e
s
u
.m
a
m
www.em
MUUTOKSET MAHDOLLISIA
13
Matkan päätteeksi
teksti Katja Tukiainen
M
EMMA:n
Matkalla
-taideprojekti kasvoi
nuorten kanssa aikuisuuteen
teksti Nana Salin
V
uonna 2010 EMMA toteutti vuoden
mittaisen taideprojektin Tapiolan
SOS-lapsikylän nuorille. Matkalla
-nimiseen yhteisötaiteelliseen projektiin osallistui noin kaksikymmentä yli
12-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Projekti
käsitti taiteilijatapaamisia ja työpajoja,
joissa toteutettiin yksi mittava yhteisteos
sekä henkilökohtaisia teoksia.
Kevään teemana oli eri-ikäisten
ihmisten kohtaaminen. Nuoret toteuttivat seniori­ryhmän kanssa kookkaan
seinämaalauksen Tapiolaan, Länsimetron
työmaa-aitaan EMMAn oppaan HansPeter Schüttin ja museolehtorin Veera
Jalavan avulla. Syksyllä nuorten kanssa
pohdittiin aikuiseksi kasvamista kuva­
taiteilija Katja Tukiaisen kanssa.
Matkalla-projektin tavoitteena oli
tarjota nuorille uusia elämyksiä ja tapoja
kokea lähiympäristönsä ja sen ihmiset
merkitykselliseksi itselleen. Nuorille
avautui mahdollisuus myös ymmärtää
itseään paremmin kuvan keinoin ja oppia
kulttuuripalveluiden luontevaa käyttöä.
Projekti toteutettiin Koneen Säätiön
myöntämällä apurahalla. Länsimetro Oy
tarjosi tilan ja välineet ulkoseinämaalaukseen.
14
atkalla -projektin Alter Ego/Toinen minä
-työpaja antoi nuorille syksyn osiossa
mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa oma
”toinen minä” -hahmo suurikokoisena maa­
lauksena.
Omakuvahahmot sahattiin muotoonsa jykevästä mdf-puupuristelevystä, jolloin teoksiin
saatiin kolmiulotteisuuden tuntu. Ryhmän
toimiminen museoympäristössä antoi ammattimaisten teosmateriaalien käytön lisäksi myös
erikoislaatuisen tilaisuuden ripustaa nuorten
teokset esille museon tiloihin. Nuoret työskentelivät rohkeasti itselleen uusien materiaalien
kanssa ja sisällöllisesti uskallustakin vaativaan
tehtävään ryhtyminen oli nuorten mielestä
jännittävää ja palkitsevaa.
Ohjaajana en välttämättä kuullut kaikkien
henkilökohtaisimpia tarinoita, joita nuorten
hahmoihin liittyy, koska jotkut asiat ovat nuorille hyvin intiimejä. Siitä huolimatta jokainen
työskentelyn kautta koettu asia on nuorelle
merkittävä, ja nuoret keskustelivat aiheesta
myös keskenään ja kylän aikuisten kanssa, ja
dialogi jatkuu yhä. Pienet tarinat, joita nuoret
hahmojensa valmistamisen yhteydessä kertoivat ansaitsivat tulla kerrotuksi.
Taidepedagogina arvelen että lähes jokaisella hahmolla oli voimaannuttava vaikutus
tekijälleen. Hahmoissa nuoret ovat tehneet
näkyväksi unelmiaan, haaveitaan ja mielikuvia
itsestään. Nuoret saivat EMMAssa näytteilläolon jälkeen hahmot mukaansa lapsikylään.
Kylä järjesti hahmoista myös oman näytte­lynsä joulukuussa.
Kokonaisuutena työpajan ohjaaminen ja
nuorten kanssa työskentely oli haasteellinen
ja palkitseva kokemus. Nuoret kertoivat oppineensa värien sekoittamista, maalaamista ja
eräs oppilas kertoi oppineensa mm. pyytämään
anteeksi. Vaikkei viimeksi mainittu kuulunutkaan varsinaiseen opetussuunnitelmaani,
kertoo se ryhmän työskentelyn rehellisyydestä
ja projektiin sitoutumisesta myös tunnetasolla.
Anna Tuori, Melankolia, 2006. Saastamoisen
säätiön kokoelma. Kuva: Matti Ruotsalainen.
Tule kokemaan Punainen
tarinateatterin välityksellä!
S
aastamoisen säätiön taidekokoelman teemanäyttely Punainen herkuttelee punaisen
lukuisilla eri sävyillä. Näyttelyyn poimitut 40
teosta edustavat eri aikakausia ja kuvataiteen
koko kenttää.
Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän
taiteen opiskelijat herättävät Punaisen eloon
kokemuksina, muistoina ja tarinoina. Katsojien
ilmaisemat ajatukset ja tunteet punaisesta esitetään improvisoituina draamoina ja tarinateatteriksi kutsutun menetelmän muotoina.
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna
Punainen elää niin katsottuna kuin kerrottuna
kokemuksena. Visuaalinen muuttuu liikkeeksi
ja ääneksi, yksilöllinen kokemus yhteisölliseksi. Taidemuseosta tulee osallistavan teatterin
näyttämö.
Tarinoita Punaisesta -esitykset:
Lauantaina 5.3. klo 14 ja 16
Sunnuntaina 6.3. klo 11 (esitys omis­tettu lasten tarinoille, alk. 7 v.), 14 ja 16 kaikille
Kesto: 45 min
Taidehaltijoiden sirkus
Lastentapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus, houkuttaa lapsiperheet
hulluttelemaan taidemuseoon 26.3. ja 27.3. klo 11–15.
Viikonloppu on pullollaan sirkusaiheista ohjelmaa ja kiinnostavia esiintyjiä.
Yhteistyössä Fruity Junior ja Hartwall.
LA 26.3.
11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset
11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti
11.00–13.00 Poniratsastusta pihalla
11.00–14.00 Tarra­taikuri
12.00 Satuja Miróssa
12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
13.00 Satuja Punaisesta
13.00 Circus Helsingin Juggling corner
13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
14.00 Satuja Mirossa,
14.00–15.00 ELÄMYS­AUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö
14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
Näyttelykeskus
WeeGeen
leirit
saivat innostuneen vastaanoton
Teksti Katja Koskela
Kuva Ari Karttunen
SU 27.3.
11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset
11.00–13.00 Poniratsastusta
11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti
11.00–14.00 Tarrataikuri
12.00 Satuja Miróssa
12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
13.00 Satuja Punaisessa
13.00–14.00 ELÄMYSAUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö
13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
14.00 PUHUVA KONE
14.00 Circus Helsingin Juggling corner
14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
Reppureissuja koko tapahtuman ajan.
Me kaikki sanottiin WAU! - Riikka, 8 v. WeeGeen leiritoiminta 7–10 -vuotiaille lapsille
starttasi viime kesänä. Leireillä puuhattiin
kaikissa näyttelykeskuksen museoissa sekä
Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa. Reilut 100 reipasta leiriläistä pääsi muun
muassa tutustumaan arkeologin työhön, tekemään aurinkokelloja ja maalaamaan helteisellä
piha-alueella.
Palaute lämmitti niin suunnittelijoiden kuin
ohjaajienkin mieliä: lapset tykkäsivät monipuolisesta ohjelmasta ja vanhemmat kiittelivät
järjestelyjä onnistuneiksi. Vanhemmat antoivat
leirin kokonaisarvosanaksi peräti 4,7
asteikoilla 1–5.
Lapsi on ollut 2009–2010 neljällä eri
leirillä ja tämä oli hänestä paras, koska
sai tehdä itse niin paljon. - leiriläisen äiti -
Tästä on ilo jatkaa – ilmoittautuminen ensi
kesän leireille alkaa EMMAn kotisivuilla 1.3.
Viisipäiväiset leirit pidetään arkisin klo 9–16
kesäkuun viikoilla 23, 24, 25 ja 26 sekä
Pääsenhän ensi kesänäkin
samalle leirille? -Ida, 7 v.-
elokuun viikoilla 31 ja 32. Osallistuminen
edellyttää, että lapsella on ensimmäinen
kouluvuosi takanaan.
Ohjelmasta vastaavat EMMA, KAMU Espoon
kaupunginmuseo, Suomen kellomuseo, Helinä
Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo
Hevosenkenkä. Lähde seikkailuun!
Lisätietoja, varauslomake ja hinnat:
www.emma.museum/kesaleirit
Aika kului niin nopeasti. Mä haluaisin,
että olis vielä viikko lisää. - Rasmus, 7 v. 15
V
ideoteos PIIPÄÄ REMIX perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssi PIIPÄÄ ja siitä taltioituun
­videomateriaaliin. EMMA tuo taidehistorial­
lisesti merkittävän PIIPÄÄ performanssin
uudessa restauroidussa, audiovisuaalisessa
muodossaan jälleen yleisön ulottuville kaksi­
kymmentäneljä vuotta alkuperäisen ensi­
esityksen jälkeen.
PIIPÄÄ REMIX sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan vuosina 1988–1990
­ohjaamaa performanssiin pohjautuvaa video­
teosta Telephone (8’30’’), Cricket (7’) ja
Gyrus (14’30’’). Teos sisältää myös muuta
aiemmin esittämätöntä performanssista tallennettua materiaalia.
16
Aukeaman kuvat © Kroma 2011
Audiovisuaalinen performanssi PIIPÄÄ oli
80-luvun lopun suomalaisessa kulttuurissa
poikkeuksellinen esittävää taidetta, elektronista
taidetta ja audiovisuaalista projisointiteknolo­
giaa yhdistelevä näyttämöteos. Sen ensi-ilta
oli 29.5.1987 Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingissä. Ensi-iltaa seurasi kolmetoista esitystä
täysille katsomoille sekä samana syksynä kaksi
esitystä Tukholmassa.
PIIPÄÄn aihe on dystopia tulevaisuuden tietoyhteiskunnasta. Teoksessa teknologia toimii
valvonnan ja vallankäytön välineenä tuhoten
asteittain ihmisten ominaispiirteet, sosiaalisen elämän ja psyyken. Lopulta jäljellä on vain
­totalitaarinen yhteiskunta, simuloitu, manipuloitu maailmankuva, pirstomielisten samuus.
PIIPÄÄn sisältöä ja toteutusta suunniteltiin kollektiivisesti yli kahden vuoden ajan.
Työryhmä kehitteli materiaalia eri kokoonpanoissa ja työskenteli improvisoiden ja
work­shopien avulla. Esityksen dramaturgiset
päälinjat ovat Marikki Hakolan ja Jouni Tommolan käsialaa. Tommola kirjoitti lyriikan ja
Hakola ohjasi video-osuudet ja vastasi taiteellisesta koordinoinnista ja tuotannosta. Kaija
Saariahon ja Jean-Baptiste Barriéren säveltämästä elektroakustisesta musiikista PIIPÄÄ
­REMIXissä kuullaan mm. laulusarja Tulkkien
laulut.
PIIPÄÄ performanssissa esiintyivät Tomi Salmela, Riikka Hakola, Juha Haanperä, Sanna
Kekäläinen, Kirsi Monni, Ari Tenhula ja Tiina
Helisten. Taiteelliseen toteutukseen osallistuivat mm. Veli Granö, Marja Kanervo, Kimmo
Koskela ja Taina Relander.
PIIPÄÄ REMIX videoteoksen on suunnitellut ja ohjannut Marikki Hakola. Äänen remasterointi Epa Tamminen. Kuvan remasterointi
Talvi Digital ja Post Control. Tuotantoa ovat
tukeneet ESEK/LUSES AV-jaosto, Taiteen
keskustoimikunta, AVEK ja EMMA. Tuotanto
Kroma Productions Oy 2011.
PIIPÄÄ REMIX
videoteos ensiesitetään
EMMAssa 5.4. – 12.6.2011.
17
HIUKSET JA JÄÄ
VEISTOKSEN METAFORA
Kerroit, että kirjoitat runoja silloin kun se
Meillä kotona isä luki aina, kirjoja ja lisää
tuntuu tarpeelliselta. Sinulla on teoksessasi
kirjoja. Hän soitti myös vähän pianoa.
nuo kaksi sanaa ”ice” ja ”hair” ”jää” ja
Ajatus värähtelystä on peräisin sieltä. KUN
”hiukset”. Tuon kauden teoksesi pohjaavat
OLIN LAPSI, MENIN PIANON SISÄÄN
usein ristiriitaan. Hiukset ja jää, kaaos ja
PIILOON. Siinä oli liukuovet, ja kun kotona
sylki esiintyvät tuonaikaisissa teoksissasi.
oli ongelmia… En soita itse mitään instru-
- Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja
menttia, mutta EN IKINÄ UNOHDA NIITÄ
sielun dualismista, käsittelen sitä paljon
VÄRÄHTELYJÄ PIANON SISÄLLÄ, pölyn
työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on
tuoksua pianon sisällä, siinä oli jotain
sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi
erityistä. Ja sitten tekstit, se että meillä
olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin
oli kotona tekstejä. Eräänä päivänä kaikki
sisältä. Kyse on siis tästä tärkeästä kysymyk-
palautui mieleeni, ja päätin käyttää tekstiä
- Näin näyttelysi CHAOS - SALIVA kymme-
sestä: MISSÄ SIELU ASUU? Aina kun tarvit-
välineenä. Löysin William Blaken hyvin
nen vuotta sitten Palacio de Velázquezissa
semme sitä, emme löydä sitä. Missä osassa
varhain ja myös Shakespearen. Molem-
Madridissa, muistan kaikki ne gongit…
ruumista se on? Käsitys ruumiista tilana
mat olivat minulle avaimia. Shakesperen
oliko niitä yhdeksän paria? Plensa vastaa
ja sielusta ajatuksena on keskeinen piirre
Macbeth oli tavattoman tärkeä ja Blaken
huvittuneena: Kaksi paria! Aina kun muis-
työssäni. Hiukset puolestaan ovat jotain,
Helvetin sananlaskut. Molemmat auttoivat
telen tuota näyttelyä, minusta tuntuu myös,
johon pukeudutaan, jota pidetään päällä.
minua kasvamaan ihmisenä. Luultavasti
että niitä oli paljon enemmän. Jostain
Hiukset liittyvät suojaamiseen, HIUKSET
siksi, että jos heidän ajatuksiaan seuraa
syystä tila voimisti jollain tavalla kuvaa, ei
TOIMIVAT SUOJAUTUMISEN VERTAUS-
vähän syvemmälle, he puhuvat molemmat
pelkästään ääntä. Se oli hyvin outoa, koska
KUVANA. Jää puolestaan edustaa ongelmia
kuvanveistosta niin kuin minä ymmärsin,
niitä oli vain kaksi paria, symmetrisesti
ja meidän on vastustettava sitä. HIUKSET
että kuvanveistäjän pitää olla. Minusta
aseteltuna, palatsin molemmin puolin.
EDUSTAVAT MYÖS PIMEYTTÄ, JOTAIN
siinä on kyse kuvanveistosta, koska me
Keskilattialla olivat kaikki symbalit--- ja
HÄMÄRÄÄ, INTIIMIÄ. Siinä mielessä ne
työskentelemme hyvin materiaalisten
niihin putoilivat vesipisarat, jotka synnyt-
liittyvät sylkeen. ME SYNNYMME ÄIDIN
elementtien kanssa mutta emme pysty
tivät äänen. Molemmat /gongit ja symbalit/
SISÄLLÄ OLEVASTA PIMEYDESTÄ. Sylki
kuvailemaan… Se mitä minä teen tänään
olivat sukua toisilleen sikäli, että sym-
on neste, jonka avulla asiat tulevat ulos, ja
on vaikea toteuttaa teoksessa huomenna.
balit kuiskailevat. Siinä on kyse luonnon
me voimme kommunikoida. Vastakohdat
Voisin ehkä tehdä siitä tekstin, mutta en
metronomista, siitä miten pisarat putoilevat
liittyvät siis toisiinsa. Jää taas – luultavasti
voi puhua teoksessa itsessään. Teokset pu-
katsojan lainkaan puuttumatta asiaan. Ne
siksi, että olen kotoisin Välimeren maasta
huvat aina jostain abstraktista. Macbeth ei
vain mittaavat aikaa. Joka 8–10 sekunti tip-
– on minulle eksoottista, JÄÄ MERKITSEE
siis surmannut ihmistä, hän murhasi unen.
puu yksi pisara ja osuu symbaaliin, samalla
VAARAA. Mutta se voi myös merkitä ON-
KUN SOTILAAT PIIRITTÄVÄT MACBETHIN
kun muut odottavat vuoroaan. Lopulta ne
NEA, koska minun kulttuurissani lumentulo
LINNAA, HE KIINNITTÄVÄT KYPÄRIINSÄ
hiljenevät ja odottavat, että katsoja ottaa
tarkoittaa, että vuodesta tulee runsas ja
PUUN OKSIA. MACBETHISTÄ TUNTUU
Vapaasti assosioiva
juttutuokio kuva­taiteilija
Jaume Plensan kanssa
lokakuun lopussa 2010
alkaa ja päättyy EMMAn
pysyvän kokoelman teokseen
HAIR – ICE vuodelta1999.
nuijan käteen ja iskee gongia. Kyseessä on
onnekas. Kun Barcelonassa sataa lunta, se
KUIN KOKO METSÄ LIIKKUISI, MUTTA EI
siis täysin erilainen lähestymistapa, vaikka
on kuin valon juhla. Välimeren kulttuurissa
SE OLE METSÄ, VAAN NAAMIOITUNEET
teokset kuuluvatkin samaan perheeseen.
rakastan nimenomaan sitä, että siinä on
SOTILAAT, JOTKA LIIKKUVAT. SIINÄ ON
Kun katsoja lyö gongia, tapahtuu jotain,
ristiriita. Sitä tuntee olevansa kotona missä
KYSE KUVANVEISTOSTA. Macbethissä on
jokin saa katsojan hymyilemään tai tuottaa
tahansa Välimeren alueella. Mutta siihen
runsaasti noita vertauskuvia. Blakelta löytyy
onnellisuuden tunteen. Gongin värähtelyt
liittyy myös sama ristiriita. En esimerkiksi
runsaasti ideoita, joista voi löytää voimaa
kulkevat kehon läpi ja gongista ja katsojas-
osaa uida. Äitini oli aivan epätoivoinen,
tehdä veistoksia. Hänen teoksensa ovat
ta tulee yksi. Koska en työstä aineellisia
koska Välimeren alueella on häpeä, jos ei
omituinen sekoitus hyvin matalaa ja korke-
elementtejä vaan materiaalien värähtelyjä
osaa uida. Mutta minä en osaa edes kellua
aa kulttuuria. Hän kirjoitti: ”Kylvöaikaan
jotka laajenevat ja täyttävät tilan, AJA-
ja ihmiset katsovat minua kieroon. Muistan,
opi, satoa korjatessa opi, talvella nauti.”
TUS SIITÄ, ETTÄ YKSI AJATUS TÄYTTÄÄ
miten eräänä päivänä ystäväni Israelissa
Voi viettää kokonaisen vuoden miettimällä
ÄÄRETTÖMYYDEN, ON TÄRKEÄ TYÖL-
veivät minut Kuolleelle merelle – ja minä
tuota yhtä ja hämmästyttävää lausetta. Ja
LENI. Jos lyö gongia, ääni syntyy metallin
kelluin! Olin niin onnellinen, minä uin, sinä
”Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin.”
värähtelystä. Se ei ole musiikkia, se on
päivänä tunsin itseni maailmankaikkeuden
Tai ”Kaikki, mihin on mahdollista uskoa,
vain materiaalin värähtelyä. Samoin kuin
kuninkaaksi! Se merkitsi, ettei vika ollut mi-
on totuuden kuva.” Näitä sitaatteja riittää,
me värähtelemme, jos joku koskee meitä.
nussa, olin vain yrittänyt vuosikaudet uida
jotka olivat teini-ikäiselle niin jännittäviä.
Mutta koska meidät on tehty eri materiaa-
väärässä meressä. ”Löysit oikean paikan!”
Minä olen 55-vuotias, mutta ne ovat mi-
lista, ääni on hyvin matala. Mutta ihmiset
JOKAISEN PITÄISI LÖYTÄÄ ITSELLEEN
nusta edelleen jännittäviä, olen siis ikuinen
siis värähtelevät. Ja tuo kaunis ajatus, että
OIKEA MERI. Se oli valtava vertauskuva.
teini. William Blake eli samanlaista elämää
EHKÄ AJATTELU ON YKSI TAPA, JOLLA
Luulen, että se saattoi tapahtua vain tässä
kuin me nyt, koska hän eli kahden vuosi-
KEHOMME VÄRÄHTELEE, LAAJENEE JA
pienessä paikassa, jota kutsutaan Välimeren
sadan risteyskohdassa. Hänen piti kehittää
TÄYTTÄÄ TILAN.
kulttuuriksi. Siinä on aina jokin ristiriita.
itselleen täysin yksin tietty eettinen ja
18
IHMINEN ON KAIKKEA TAI EI MITÄÄN.
moraalinen asenne. Blake kuitenkin jostain
Pidän siitä valtavasti, tiedäthän?
syystä kosketti asioita, jotka ovat myös
osa minun luonnettani,
vaikka hän ei olekaan
samasta kulttuurista kuin
minä. Minusta tuntuu kuin
hän olisi… ikään kuin veli.
Hair-Ice on teos, jonka
kanssa pitää olla vuorovaikutuksessa. Teoksen äärellä voi myös
ymmärtää, millainen katsoja on.
Jotkut ihmiset ovat suorasukaisia,
toiset ovat hienovaraisempia. Jotkut
panevat värähtelyt merkille paremmin, toisten mielestä se on taas vain
typerä. Joskus veistos ei ole esine itsessään, vaan se on veruke ihmisille katsoa
omaa itseään. Se on kuin peili. SIINÄ ON
VEISTOKSEN KAUNEUS: TEOS EI LIIKU
VAAN KATSOJA LIIKKUU. Siinä mielessä
se on hyvin ´taolainen´. Parvi ei liiku vaan
katsojan sydän liikkuu.
Paluumatkalla kokoelmanäyttelystä
­Plensa pysähtyy EMMAn museoassistentti
Eeva Tuomen silppurin kohdalla ja kysyy,
mihin tekstit joutuvat, niitä voi joskus vielä
tarvita tai joitain sanoja voi hävitä!
Teosturvallisuuden vuoksi
kongin ääntä voit kuulla
ainoastaan opastetuilla
kierroksilla.
PLENSA
Jaume Plensaa
haastatteli Päivi Karttunen
Kuva Ari Karttunen
S
aastamoisen säätiön
kokoelmataiteilijoita
19
Eugène Ionesco:
KALJU LAULAJATAR
Suomennos Otso Kautto • Ohjaus Koen De Sutter, Belgia
Esitykset Revontulihallissa 16. 2. – 29. 4. 2011
VIERAILUESITYKSIÄ
Espoon Kaupunginteatterissa
7. 3. – 2. 4.
Eeva Litmanen:
ENTÄS NYT EEVA?
8. – 12. 3.
Familie Flöz, Saksa:
INFINITA
22. – 26. 3.
Kouvolan Teatteri:
ENTÄS NYT VIRTANEN?
31. 3. – 2. 4.
Riksteatern, Ruotsi:
BERGSPRÄNGARDÖTTRAR
4. – 13. 4.
KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä
7. – 9. 4.
Kassandrateatteri:
Sofokles: ANTIGONE
15. – 16. 4.
Vapaa teatteri:
VINCENT RIVER
4. – 7. 5.
Teater Rio Rose, Tanska:
BATTLEFIELD
21. 3., 18. 4.
ja 2. 5.
Elävien ajattelijoiden klubi
______________________________________________
Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät
www.espoonteatteri.fi
Bongaa Miró maailmalla!
Oletko lähdössä reissuun? Mahdatkohan
­törmätä tavalla tai toisella Joan Miróon?
Taiteilija eli ja vaikutti ympäri maailmaa
(ks. sivu 6 ) ja toteutti useita julkisia
veistoksia. Bongaa Miró ja julkaise kuva
EMMAn Facebook-sivulla, palkitsemme
sinut lahjakassilla.
www.facebook.com/emmamuseum
Osallistu lehden
lukijatutkimukseen
Heikki Nieminen, Aurinkotuuli, 1980, tinapronssi­
levy, EMMAn kokoelma. Kuva Mikko Mälkki.
Nettisarja
julkisista veistoksista
Espoolaiset saivat ensimmäisen julkisen veistoksensa 1960-luvulla, mutta vasta 1980luvun alussa niiden määrä alkoi merkittävästi
kasvaa kulttuurilautakunnan tilausten ja taidekilpailujen kautta. Tänään EMMAn kokoelmassa, entisessä Espoon kaupungin kokoelmassa
on lähes 40 veistosta, jotka sijaitsevat eri
puolella Espoota.
Vuoden 2011 nettisarja esittelee kuukausittain yhden espoolaisen julkisen veistoksen,
joka kuuluu EMMAn kokoelmaan.
www.emma.museum/kokoelmat
20
Keräämme palautetta käsissäsi olevasta
EMMA-lehdestä sekä nettisivuistamme.
Oli­simme iloisia, jos sinäkin antaisit
kommenttisi lehden kehittämiseksi.
Kysely löytyy osoitteesta.
www.emma.museum/lukijatutkimus.
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme
EMMA Shopin tuotteita ja pääsylippuja.
Miró-tuotteilla
arki on yhtä taidetta.
Vauvalle Miró-nokkamuki, isälle Miró-essu,
äidille Miró-viuhka ja mummolle Miró taikakuutio. Itselle tai lahjaksi, tule tutustumaan
monipuoliseen Miró-tuotevalikoimaan 4.3.
alkaen.
EMMA Shop
WeeGee, 2.kerros
Avoinna ti, to, pe 11-18,
ke 11-20, la-su 11-17
www.emmashop.fi
Kuka olet?
Tuija Karjalainen,
Talous- ja hallintopäällikkö
Kuppisi?
Kahvikuppinani minulla on kummitytöltäni
Maijalta lahjaksi saamani Muumimuki, jossa
Vilijonkka laittaa asioita järjestykseen, vähän
niin kuin minäkin….Lempisanontani kuuluukin
kotimurteella: ”Järjestys se olla pittää, vaikka
huonompikkii.”
Mitä teet EMMAssa?
Hallintotyötä voisi kuvata organisaation seiniksi, jotka muodostavat tukirangan ja raamit
sille, mitä seinien sisällä tehdään. Työni on
aikamoista palapelin kasaamista, kerään
informaatiota museon sisältä ja ulkoa nähdäkseni millainen kokonaisuus palasista syntyy,
vastaako se annettua tavoitetta. Toisinaan tarvitaan myös ennustajan lahjoja: mihin suuntaan
ollaan menossa. Taidankin olla byrokratian
”ilosanoman” levittäjä, joka on kyselemässä
milloin mitäkin faktaa ja suunnitelmaa raportteihin, tilastoihin ja hakemuksiin, joita lukuisat
eri yhteistyötahot tarvitsevat.
Osallistun myös toimiston arjen pyörittämiseen, niin maksuliikenteen hoitoon kuin
asiakaspalveluun puhelimessa.
Miten sinusta tuli
talous- ja hallintopäällikkö
Ei millään perinteisellä tavalla: kaikki sai
alkunsa rakkaudesta kieliin (varsinkin
englantiin), joka johdatti kääntäjän ja tulkin
opintoihin. Opintojen lomassa reissasin ja
työskentelin lähinnä kesälomilla ulkomailla.
Opintojen loppusuoralla päätin jäädä yhdeksi
kesäksi Suomeen ja sainkin kesätyötä taidekeskus Retretin oppaana ja valvojana. Tuosta
kesästä alkoi 15 vuoden mittainen suhteeni
itä-suomalaiseen kesä- ja kulttuurimatkailuun.
Työn lomassa suoritin kaupallisten opintojen
KEVÄT 2011:
Pekka Kuusisto
Christian Zacharias
Pierre-Alain Volondat
Anna-Maria Helsing
Camilla Nylund
Mario Venzago
ohella matkailuun liittyviä opintoja ja kursseja.
Punkaharjulla (sekä Savonlinnassa) oli tuolloin
varsin vireää matkailun kehittämis- ja projektitoimintaa, jossa olin työni puolesta ja osin omasta harrastuksesta mukana – usein sihteerinä.
Näissä pienissä organisaatioissa sai loistavan
kokonaiskuvan siitä, mitä asioiden takana on
– mikään ei ole itsestään selvää. Espooseen
tulin maaliskuussa 2003 EMMAa perustamaan.
UUTTA Tapiola Gardenissa!
Miró-menu
Tapaslajitelma
Serrano-lohta tai Chèvre-härkää
Crema Catalana
Kahvi tai tee
Miró-menu 43€ (S-Etukortilla 41€)
Sisältää menun ja pääsylipun katalonialaisen
Joan Mirón näyttelyyn EMMAan.
Lisätiedot konserttien ohjelmista:
www.tapiolasinfonietta.fi
www.sevilla.fi
Sokos Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3, Espoo
Pöytävaraukset: 020 1234 800* (ma–pe 8–18),
muina aikoina 09 4375 2830 tai [email protected]
* Puhelut:
Lankapuh. 0,0828€/puhelu+0,07€/min. Matkapuh. 0,0828€/puhelu+0,17€/min
21
kysy!
Askarruttaako Sinua jokin taidetermi?
Lähetä kysymyksesi: [email protected]
PROGRAM Våren 2011
4.3–12.6.
Joan Miró
Miró och finsk fantasi
JOAN MIRO utställningen av den katalanska
konstnären Joan Mirós (1893-1983) verk
fokuserar på skulpturer. Dessutom visas
målningar, teckningar och grafik med an­
knytning till det skulpturala formspråket.
Vid sidan av landsmannen Picasso var Miró
en av 1900-talets mest lyskraftiga och
produktiva konstnärer. Han var en multibegåvning, konstmålare, grafiker, skulptör, keramiker och textilkonstnär, som under sin långa
karriär smidigt förflyttade sig från den ena
konstarten till den andra. Utställningen Miró
och finsk fantasi presenterar sju finländska
konst­närers syn på Mirós konst.
teksti Nana Salin
kuvat Ari Karttunen
Veistos
Tor Arne – Målningar
från fem årtionden
– hän joka säilyttää elämän
Egyptiläisille kuvanveisto oli tapa säilyttää ikuinen elämä
omissa patsaissaan ja reliefin kaltaisissa kuvakertomuksissa.
V
arhaisimmat tunnetut veistokset ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta. Kuuluisin
lienee Itävallasta 1900-luvun alussa löydetty
uhkea naisveistos Willendorfin Venus 23 000
eaa, joka ajalle tyypillisesti esitti ihmisfiguuria.
Tuolloin ei ollut tärkeää antaa tekijälle siten arvoa kuin nyt, tärkeämpää oli veistosten merkitys uskontojen ja vallanpitäjien palvelijana sekä
muistin säilyttäjänä. Kuvanveiston tarkoitus on
sittemmin laajentunut, mutta toki yhä edelleen
maineikkaille henkilöille tehdään patsaita ja
vaalitaan heidän aikakautensa muistoa.
Erilaisia veistostyyppejä ovat reliefit eli
korkokuvat, kolmiulotteiset patsaat, mobilet
eli eri voimalähteillä liikkuvat veistokset tai
vähemmän veistoksina mielletyt assemblaasit
eli valmiista esineistä tehdyt koosteet. Veistosten tekotekniikkoina tunnetaan puolestaan
muovailu, valaminen, veistäminen, hitsaaminen, rakentelu, jopa ompelu. Tilallisuutta ja
tilankäyttöä osana veistosta ei voi unohtaa. Tila
on merkittävä osa veistosta ja sen katsomis­
kokemusta.
Nykyinen materiaalikirjo ja menetelmät antavat nykykuvanveistolle liki rajattomat mahdollisuudet. Materiaaleista edelleen perinteisimpiä
ovat savi, kipsi, puu, eri kivilajit ja metallit,
kuten pronssi. Myös kankaasta, lasikuidusta,
paperista, muovista ja erilaisista orgaanisista
materiaaleista tehdään veistoksia. Materiaalilla
22
Pirkko Nukari,
Pakkaslintu, 2006.
on merkittävä osuus veistoksen sisältöön ja
sen lukemiseen, joskus se saattaa olla jopa
teoksen tärkein elementti.
Kuvanveistäjän teosprosessi käynnistyy
usein luonnospiirroksilla. Tässä artikkelissa
esimerkkinä on pronssiveistoksen syntyminen, josta havainnekuvina Pirkko Nukarin
Pakkaslintu (2006) teos. Veistäjän luonnoksista edetään tavallisesti rautalankamalliin eli
tukirakenteen suunnitteluun. Mallin päälle
muovaillaan savi, joskus vaha. Savimallista
taas otetaan kipsimuotti. Kovettuneesta
kipsimuotista kaiverretaan puolestaan savi
ja mahdollinen tukirunko ulos. Tyhjennettyyn kipsimuottiin valetaan lopuksi pronssi.
Pronssiveistosta tehtäessä riittää harvoin yksi
muotti, isot työt kootaan lähes poikkeuksetta
eri osista. Vaativa pronssivalu tehdään yleensä
työhön erikoistuneissa valimoissa.
Mirón veistosten materiaalit vaihtelivat
keramiikasta, puuhun, kiveen, mosaiikki­
töihin ja pronssiin, joka materiaalina EMMAn
näyttelyssä korostuu eniten. Mirólle veistokset
olivat matka fantasiamaailmaan, jossa lopputulos oli materiaalin ja veistäjän vuoropuhelun päätös.(1 Joskus materiaalin yllättävyys
saattoi jopa voittaa, siitä Mirò vain hullaantui
entisestään.
Tor Arne (f. 1934). var en av de elever i
Fria konstskolan, vilka förde fram färgmåleriet i Finland. Hans abstrakta verk grundar
sig på naturstudier. Enligt Arne utgör färgens
övergång i ljus en viktig komponent i hans
verk, i enlighet med strävandena inom
impressionismen. Arne höll ett stort antal
visningar i gallerier, och nu presenteras
hans verk för första gången på en separat
ut­ställning i ett konstmuseum.
5.4.–12.6.
PIIPÄÄ REMIX
Piipää Remix är ett videoverk som grundar
sig på en audiovisuell performance, Piipää,
från år 1987 och arkiverat videomaterial från
performancen. Det omfattar tre videoverk
regisserade av mediekonstnär Marikki Hakola
samt tidigare ouppfört material såsom Tulkkien laulut, en serie på fyra sånger med ord
av Jouni Tommola och komponerade av Kaija
Saariaho och Jean-Baptiste Barriér.
Kirjallisuutta: 1) Kuvanveisto ajassa ja tilassa
2010, toim. Hanna Mamia
© Kroma 2011
Få ut mer av konsten!
Guidningar och förfrågningar: må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493
Förfrågningar om reservationer kan också göras på nätet: www.emma.museum
MED FÖRHANDSBOKNING
NYTT!
För familjer:
Ryggsäcksresor i WeeGee
Genom ryggsäcksresorna får barnen bekanta
sig med museerna vid utställningscentret WeeGee. Rekommenderas för barn i åldern 4-12 år.
Låna en ryggsäck med uppgifter i biljettför­
säljningen!
EVENEMANG
S-kundförmånsdagen sö 6.3.
HOK-Elanto bjuder ut guidehäften till Miróutställningen till 50 besökare. Guidningar,
klistermärkesverkstad och improvisationsteater
av studerande vid yrkeshögskolan Metropolia.
LITEN RESEGUIDE TILL
MIRÒ-UTSTÄLLNINGEN
Säljes i EMMA-shopen, pris 3 €
KONSTKVARTEN är en kort presentation
av ett konstverk. Längd 15 min.
GENVÄGAR
Rundvandringar på samlingsutställningen
under ledning av kända personer! Broschyren
är avgiftsfri.
KONSTTIMMEN är en guidning av en
utställning efter eget val. Längd 45 min.
KONSTFÉENS TIMME
är en guidning för
barn i åldern 4-8 år.
Längd 30-45 min.
VERKSTÄDER
Rekreationsdag? Vårutflykt? Födelsedag?
Bekanta dig med utställningarna genom
eget skapande.
Konstféns verkstadskalas 80 €/grupp,
en festlig Konstcocktail 200 €/grupp.
Konstcocktail utan dekorationer,
servering och gåvor 100/120 €.
Reservering 1 vecka före verkstaden.
Konstféernas cirkus
lö 26.3. och sö 27.3. kl 11–15
Trick och trollerier för barnfamiljer.
En helg späckad med program på cirkustemat,
bl.a. föreställningar av Circus Helsinki, Ilmi
Ö-teatern och rapparen Puhuva Kone
tillsammans med Elastinen.
Under S-kundförmånsdagarna 6.3, 26.3
och 27.3. är inträdet med S-förmånskort 5 €
(normalt 10 €). Under 18 år fritt inträde.
GUIDNINGAR
ALLMÄNNA GUIDNINGAR
Ingår i inträdespriset
KONSTKVARTEN på svenska på utställningen
Joan Miró söndagarna 20.3, 10.4, 15.5 och
12.6 kl 15.
PÅ EGEN HAND
Maximal gruppstorlek 25 personer
Pris 45 € / lö-sö 70 €
Bokning senast 3 vardagar före guidningen
Vuxen- och
företagsgrupper:
KONSTCOCKTAIL
Miró-gympa
Gör vardagen till en fest eller fira din bemärkelsedag på EMMA! Tekniken är avslappnande
teckningsgymnastik. I ateljéutrymmena förfärdigar vi en egen konstetikett för en vinflaska.
Alla deltagare får en EMMA-presentpåse.
Verkstadens längd 1,5 h.
Max. gruppstorlek 20 pers.
För barn över 4 år:
KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS
Handledd andel i EMMA, 1.5 h, varefter
mot särskild ersättning en festmåltid i Café
WeeGee.
Max. gruppstorlek 15 barn + 5 vuxna.
Under Miró-utställningen 4.3.–12.6.
på temat Pajaskonster!
Seniorer: KONSTKAFFE
Mosaikcirkus to 10.3., 7.4., 5.5.
och 26.5. kl 14–16
Färgstarka mosaikarbeten i Mirós
och Gaudis anda. Längd 2 h.
Materialavgift 5 € kontant/gång.
AUDIOGUIDE
Utställningen Mellan hund och varg, guidad
av bildkonstnären och författaren Hannu
Väisänen. Längd 15 min. iPod till utlåning
finns i EMMAs info, 1 vån.
FÖR SKOLOR
Lärarinfo on 9.3 kl 15-18
Under informationstillfället får du höra om
vårens utställningar och övriga program och
under en guidning bekanta dig med Joan Mirós
värld. Anmälning senast 2.3. till reservationsnumret.
Kampanj för skolor från och med 4.3:
Vi bjuder på 5 avgiftsfria guidningar och 5
handledda verkstäder. Dessa delas ut i den
ordning anmälningarna görs. En guidning
per skola. Kampanjen gäller alla grundskolor
oberoende av ort.
Nedsatta priser under våren 2011: guidningar
och verkstäder 20 € / grupp.
För skolor i Esbo guidning av samlingsutställningen och Kulps! avgiftsfritt. Fritt inträde till
EMMA för lärare som förbereder en lektion.
DAGHEM, LÅGSTADIER årskurserna 1-6:
Verkstaden Pajaskonster!
Längd 1,5 h. Max. deltagarantal 20. Större
grupper kan delas i två och reservera parallella
handledda verkstäder.
HÖGSTADIET årskurserna 7-9, GYMNASIER
Välkommen på temaguidningar av Joan Miróutställningen och på konstnärsträff!
Under våren är Kulps!-guidningens längd för
Esboskolor 45 minuter istället för som tidigare
15 minuter.
MER OM PROGRAMMET på finska på
s. 12–15 och på svenska på
www.emma.museum
ÄNDRINGAR I PROGRAMMET ÄR MÖJLIGA.
23
WeeGee-talo, 2. kerros
c
v
e
r
a
n
t
a
TOR aRnE
TOR aRnE
OURSLER
jOan MiRÓ
jOan MiRÓ
agora
sali
galleria
porras
kOiRan ja SUdEn väLiSSä
Miró ja suomalaista fantasiaa
video
MaRikki HakOLa
piipää REMiX 5.4.–
raitti
S a a S T a M O i S E n
k O k O E L M a
v a i H T U v a T
n ä y T T E L y T
salonki
pUnainEn
pUnainEn
pUnainEn
hissi
EMMA Espoon modernin taiteen museo
Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola
+ 358 (0)9 8165 7512
www.emma.museum
Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12
Guidebokningar må–fre kl. 9–12
+ 358 (0)9 8163 0493
EMMA
shop
iLME-paja
Miró-olotila
Liput | Biljetter | Tickets
WeeGee-lippu 10€ / 8€
(koko talo = 5 museota)
S-etukortilla 9 / 7 €
Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi
WeeGee-biljett 10€ / 8€
(hela huset = 5 museer)
Med S-Förmånskort 9 / 7 €.
Under 18 och över 70 år gratis
MaRikki HakOLa
piipää REMiX 5.4.–
Bussit Helsingin Kampista: 106, 110
Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110
Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z
ks. www.hsl.fi
Ryhdy EMMAn faniksi
Avoinna
ti, to, pe 11–18
ke 11–20, Ilmaisilta 18–20
la, su 11–17
Näyttelykeskus WeeGee
Utställningscentret WeeGee
(09) 8163 1818
The Museum’s magazine
EMMA is also published
in English.
Order a free copy from:
[email protected]
or read it on the net:
www.emma.museum/en
EMMAn tukijat