1. No category

3 / 2 0 11
Näyttelyohjelmisto
28.9.11–8.1.12
Anitra Lucander – Värin runoilija
Anitra Lucander, Kompositio II, 1953, öljy.
Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taide­
museo, Kuvataiteen keskusarkisto, Jukka Romu.
Anitra Lucanderin (1918–2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja,
kangasaplikaatioita, piirustuksia ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan,
jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä.
Yang Fudong – Utopia ja todellisuus
Yang Fudongin (s.1971 Peking) neljä teoskokonaisuutta käsittävä näyttely
täyttää EMMAn mediatilat.
11.11.11.–
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge.
Juhani Harri
Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita. Sään tai ajan kuluttamat käytetyt,
kirpputoreilta, roskakoreista ja luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille ”taiteilijan paletti”,
joista hän rakensi nostalgisia tarinoita.
2.3.–10.6.12
Italialainen futurismi
Futurismi oli merkittävä Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuunta, joka sai alkunsa
runoilija Filippo Tommasso Marinettin (1876–1944) julkaisemasta futurismin manifestista.
Futurismin pyrkimyksenä oli tuoda esille uusi urbaani maailma ja ihmiskäsitys. Se halveksi
kaikkea vanhaa ja perinteistä ja ihannoi koneita, tekniikkaa, vauhtia, hälyä ja liikettä.
Näyttely esittelee Italian futurismia laajalla kaarella 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.
Se pitää sisällään maalauksia, akvarelleja ja pastelleja sekä design-esineitä, pöytiä,
huone- ja säilytyskalusteita sekä puku- ja lavasteluonnoksia.
Juhani Harri, Vaeltava juutalainen,
2000, esinekooste.
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
2.3.–10.6.11
Sophie Calle – Take Care of Yourself
Sophie Calle (s. 1953) on ranskalainen taiteilija, jonka englanninkielinen versio teoksesta
Prenez soin de vous (Take Care of Yourself, 2007) nähdään EMMAssa laajana valokuvien
ja videoiden koosteena. Teos on saanut nimensä Callen ex-miesystävän lähettämän
sähköpostin viimeisten sanojen mukaan, joilla tämä lopettaa heidän suhteensa.
Callen teoksille on ominaista sekoittaa yksityinen elämä julkiseen elämään.
Pysyvästi
Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes
500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista.
Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen
-näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti
kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin.
Rougena Zatkova: Marinetti Soleil, 1920.
Luce Marinetti Collection
2
Kansikuvassa Anitra Lucander. Kuva yksityiskokoelma.
Mitä te siellä metsässä oikein puuhaatte?
EMMA
avasi ovensa yleisölle viisi vuotta sitten. Huh, eikö siitä ole sen kauempaa! Tätä on yksi ja toinen kummastellut EMMAn kahvipöydässä.
Aika tuntuu pidemmältä, sillä museon kiireiset valmisteluvuodet ovat mukana olleiden
hyvässä muistissa. Suunniteltiin, istuttiin lukemattomissa kokouksissa arkkitehtien, insinöörien, virkamiesten ja kollegoiden kanssa, selitettiin päättäjille mihin tähdätään, kaavailtiin markkinointistrategiaa, pohdittiin konservoinnin tarpeita, rakennettiin toiminnan
verkkoja täällä ja muualla maailmassa.
Puhuttiinko rahasta? Arvatkaa.
Kiisteltiinkö tilaratkaisuista? Arvatkaa.
Riideltiinkö myös turhasta? Oi voi.
EMMA – Espoon
modernin taiteen
museon lehti
Seuraava lehti ilmestyy
helmikuussa 2012.
JULKAISIJA
EMMA – Espoon
modernin taiteen museo
PÄÄTOIMITTAJA
Leena Joutsenniemi
Toimitusneuvosto
Ari Karttunen
Päivi Karttunen
Nana Salin
Päivi Talasmaa
Taitto Station MIR Oy
Painopaikka
Art-Print Oy
painos: 25 000
Osoitteenmuutokset,
tilaukset (lehti on
maksuton) ja palaute:
[email protected]
Museon yhteystiedot
takakannessa.
Siinä tuoksinassa järjestettiin vielä viimeiset näyttelyt kunniakkaassa Otso Galleriassa,
kokeiltiin uudenlaista kouluyhteistyötä ja luotiin tulevan konseptin ääriviivat.
EMMAn ensimmäisille vieraille taisivat suurimman yllätyksen tuottaa museon koko
sekä Saastamoisen kokoelman laajuus ja taiteellinen merkitys. Vastaavaa läpileikkausta
viime vuosikymmenten kotimaisesta taiteesta ei ollut aiemmin nähty.
Espoon kaupunki toivoi EMMAsta kansainvälistä taidemuseota. Kurkistus tilastoihin
kertoo, että viidessä vuodessa museo on järjestänyt 38 näyttelyä. Niistä puolet on ollut
kotimaisia ja toinen puoli kansainvälisiä näyttelyitä.
Tilastoista näkyy myös, että museo-oppaat ovat vieneet kävijäryhmiä taidekierrokselle
melkein 5000 kertaa ja taidepajassa on tehty itse yli 500 kertaa.
Jos museon kokonaiskävijämäärästä laskee vuotuisen keskiarvon, niin saadaan yli
110 000 kävijää/ vuosi. Sitä voinee pitää tyydyttävänä etenkin, jos muistelee erään helsinkiläisen kulttuurivaikuttajan tokaisua vuotta ennen museon avaamista: ”Mitä te siellä
metsässä oikein puuhaatte?”
En tiedä onko asiaomainen vaikuttaja käynyt tarkistamassa, mitä ”metsässä” puuhataan. Helsinkiläisiä kyllä vierailee EMMAssa kiitettävästi.
Meille emmalaisille on ollut erityisen palkitsevaa se, että espoolaiset ovat ottaneet
museon omakseen. Se ei näy tilastoissa, mutta me saamme siitä usein palautetta. Se
on tiikeriä tankkiin.
Viisivuotias on levoton, eikä pysy paikallaan. Siitä pitävät huolen taide itse, museoalan
kehitys, yleisön tarpeet, uusi teknologia, ympäristön muuttuminen (metro ym.) ja tietenkin rahoitushaasteet. Kun tähän lisätään kristallipallossa häälyvä museon laajennus,
kymmenvuotias EMMA on arvatenkin toisenlainen kuin se, jonka synttärikakkua tänä
syksynä syömme.
Markku Valkonen
3
Anitra Lucander, Sommitelma, 1957, öljy. C.–J. af Forselles-kokoelma / Joensuun taidemuseo.
Anitra Lucander, Ruukku Fezistä, 1954, öljy. Yksityiskokoelma. Kuva EMMA / Ari Karttunen.
”Maalauksillani haluan välittää katsojalle vaikutelman
harmonisesta rauhasta, jostakin arkisen olemassaolon
ulkopuolella olevasta.”
4
Anitra Lucander, Kollaasi a-o, 1957, kollaasi, vesiväri.
Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taide­museo,
Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen.
Alkuperäinen teksti:
”Genom mitt måleri vill jag till betraktaren förmedla
ett intryck av harmoniskt lugn, av någonting bortom
vardagstillvaron” Andrenius Isa, 1957.
Tre finlandssvenska målare. Ord och Bild, 8/1957.
Kulturtidskrift för de nordiska länderna. Stockholm.
EMMAssa 28.9.11–8.1.2012
Teksti Sanna Teittinen
A
nitra Lucanderia (1918–2000) kiehtoneet vanhat korkeakulttuurit ja uskonnot
vaikuttivat hänen taiteeseensa ja taidekäsitykseensä: hän pyrki taiteessaan pois arkipäiväisyydestä, tämänpäiväisestä ja pinnallisuudesta
ajattomaan ja pysyvään ilmaisuun. Varsinkin
Intialla ja sen uskonnoilla oli vaikutusta Lucanderin näkemykseen maalaamisesta: se oli
hänelle myös meditointia. Läpi koko tuotannon
Lucanderin teoksissa on havaittavissa hienostunut henkisyys ja ajattomuus.
1950-luvun tuotannollaan Anitra Lucander
tuli tunnetuksi abstraktin taiteen yhtenä varhaisena uranuurtajana ja sotien jälkeisen kuvataiteemme uudistajana. Lucander oli kuitenkin
hyvin monipuolinen ja innovatiivinen taiteilija,
ja hänen kiinnostuksensa ja kokeilunhalunsa
suuntautuivat kolme vuosikymmentä kestäneen uran ajan hyvin moninaisille kuvataiteen
alueille. Hän työskenteli mm. taidemaalarina,
värisuunnittelijana, piirtäjänä ja graafikkona.
Lucanderia innostivat myös erilaiset materiaalit, ja hän teki 1950-luvulta lähtien runsaasti
paperikollaaseja sekä 1960-luvulta alkaen kangasapplikaatioita ja erilaisia materiaalikokeiluja.
Lucander toimi herkän ja varman väriaistinsa
ansiosta 1960- ja 1970-luvuilla myös asiantuntijana rakennusten värisuunnittelussa yhteistyössä arkkitehtien kuten mm. WeeGee-talon
suunnittelijan Aarno Ruusuvuoren kanssa.
Arkkitehtuurin ja kuvataiteen välinen yhteistyö
kiinnosti Anitra Lucanderia laajemminkin, ja
hän teki 1950-luvulla useita suunnitelmia seinämaalauksiksi ja toteutti 1960-luvulla joitakin
Anitra Lucander
monumentaalikokoisia teoksia julkisiin rakennuksiin.
Lucanderin pitkän uran ajan hänen tuotannossaan on yhdistävinä piirteinä henkisyyden
ja ajattomuuden lisäksi nähtävissä myös innostus matkustamiseen, vieraisiin kulttuureihin,
arkkitehtuuriin sekä kiinnostus väriin. Lucanderin puhtaasti abstraktien sekä myös figuratiivisempien teosten värit olivat usein peräisin
hänen matkoillaan kokemista värielämyksistä,
jotka rikastuttivat hänen väriasteikkoaan. Väri
oli Lucanderille aina olennainen: muotokieli,
materiaalit ja tekniikat ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana, mutta väri pysyi aina pääosassa hänen taiteessaan.
Kirjoittaja on näyttelyn kuraattori
– Värin Runoilija
Anitra Lucander,
Moskeija II,
1968, öljy,
Yksityiskokoelma.
Kuva Matti
Ruotsalainen.
5
”Jokaisella paikalla
on oma väriskaalansa...
Ateenasta muistan okran,
Istanbulista siniharmaan.
Myös Pariisi on siniharmaa.”
HBL 24.2.1969
Anitra Lucander kesäpaikassaan Siuntion Kivisillassa 1996.
Hopeapeili 20.10.1966. Kuva © Maire Aho / SKOY.
Anitra Lucander
Tapiolassa ja maailmalla
Teksti Hannele Savelainen
A
nitra Lucanderilla (1918–2000) oli rikas
monikulttuurinen, venäläinen, virolainen ja
suomenruotsalainen tausta. Hänen elämänsä
näytti alussa tyypilliseltä perhetytön ja kotiäidin
tarinalta: nuorena naimisiin ja kaksi lasta. Avioeron myötä kaikki kuitenkin muuttui. Lucanderista tuli kahden pienen pojan yksinhuoltaja,
ja samaan aikaan hän aloitti iltaopiskelun Vapaassa taidekoulussa Helsingissä 1940-luvun
jälkipuoliskolla.
Tapiolan Nallenpolun ateljeeseen
Sodan jälkeen taiteilijoiden ateljeetilat olivat
erittäin puutteelliset, ja Lucander oli joutunut
vaihtamaan asuntoa ja työskentelypaikkoja
useaan otteeseen. Ensimmäisen varsinaisen
ateljeetilan hän sai 1955 Espoosta Tapiolasta,
6
minne Suomen Taiteilijaseura oli rakennuttanut Nallenpolun ateljeetalon. Lucander asui
poikiensa kanssa – tuolloin ensimmäisenä ja
ainoana naistaiteilijana – kuvanveistäjille tarkoitetussa korkeassa ateljeetilassa viisi vuotta
1955–1960. Kunnon työskentelytilan ansiosta
Lucander saattoi vihdoin keskittyä täysipainoisesti taiteen tekemiseen.
Matkustaminen elämäntapana
Ruotsi, Ranska, Italia, Espanja, Kreikka, Marokko, Egypti, Jordania, Turkki, Israel, Iran,
Intia, Nepal.
Matkoilla ja matkojen tuomilla elämyksillä
oli erittäin suuri merkitys Lucanderin taiteelle.
Matkustamisen hän aloitti 1948, ensin Ruotsiin, ja sen jälkeen lähes vuosittain kauemmas.
Rohkealle ja ennakkoluulottomalle Lucanderille matkustamisesta tulikin elämäntapa.
Lucander matkusti usein yksin. Joskus
mukana oli ystävä, lapsi tai taiteilijatovereita.
Matkoillaan hän ei maalannut vaan liikkui niin
vähäisin matkatavaroin kuin mahdollista – ja
hyvin pienellä matkabudjetilla. Lucanderia
kiinnostivat paikalliset ihmiset, kulttuuri, arkkitehtuuri, temppelit ja moskeijat. Kaikkein
arvokkaimpana matkamuistonaan hän piti kuitenkin vaikutelmiaan ja muistojaan väreistä.
Erityisesti islamilaisten moskeijoiden voimakas
turkoosi väri lumosi taiteilijan.
Sairastuttuaan vakavasti 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Lucander joutui jättämään matkustamisen.
Anitra Lucander Intiassa Chandigarhissa 1960-luvun puolivälissä. Taustalla Le Corbusierin
suunnittelema Chandigarhin korkeimman oikeuden rakennus. Kuva yksityiskokoelma.
Anitra Lucander
ja Marianne Maury
Pariisissa vuonna 1955.
Kuva yksityiskokoelma.
Anitra Lucander
Tapiolan Nallenpolun ateljeessa
1956. Kuva
HBL:n arkisto.
1961 Anitra
Lucander hankki
ullakkoateljeetilan
Vironkadulta
Helsingistä.
Kuva yksityiskokoelma.
Miksi juuri EMMAssa?
Anitra Lucander – Värin runoilija -näyttely kuuluu
EMMAn klassikko-sarjaan, jossa esitellään suomalaisen
modernismin merkittäviä tekijöitä. Näyttely sopii erityi­
sen hyvin juuri EMMAan, sillä monet siteet yhdistävät
Lucanderin Tapiolaan ja WeeGee-taloon. Tapiolan Nallen­
polun ateljee oli Lucanderin ensimmäinen varsinainen
ateljee 1950-luvulla. Lisäksi taiteilijalla oli myös läheiset
siteet Hagalundin kartanoon, missä hän 1960-luvun
alussa työskenteli kesäisin tilan sivurakennuksessa.
Värisuunnittelun kautta Anitra Lucander liittyy arkki­
tehti Aarno Ruusuvuoreen, WeeGee-talon suunnittelijaan.
Lucander toimi Ruusuvuoren väriasiantuntijana muun
muassa Helsingin empirekeskustan (Helsingin Kauppa­
torin ympäristö) värisuunnittelussa 1960-luvun lopulla.
7
Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5. 35mm elokuva siirretty DVD:lle, 91 min, 2007.
EMMAssa
28.9.11–8.1.2012
8
EMMAn videotaiteen tilat on tänä syksynä omistettu
kiinalaiselle nykytaiteilijalle Yang Fudongille.
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Fudongin videoteoksiin
Seven Intellectuals in Bamboo Forest (osat 3-5),
East of Que Village sekä still-valokuviin videoteoksesta
No Snow on the Broken Bridge. Yang Fudongia pidetään
yhtenä tämän päivän lahjakkaimpana kiinalaisen video- ja
elokuvataiteen edustajana. Hän on mestarillinen tulkitsija,
jonka kamerankäyttö on lähes maagisen kaunista.
Teksti Päivi Talasmaa
Henkilökuva Aleksi Kinnunen
Yang Fudongin
videotaidetta
EMMAssa
K
okeellinen kiinalainen kuvataide on elänyt
murroskautta viimeiset vuosikymmenet.
Maan talous on kasvanut rajusti ja samaan
aikaan Kiina on kokenut valtavan nykytaiteen
nousukauden. Yang Fudongin teokset antavat
hyvän kuvan siitä mitä Kiinan historiassa ja
nyky­taiteessa tapahtuu.
Kiinan nykytaiteessa nousivat 1990-luvulla
esiin taiteilijat, jotka olivat syntyneet 1970- ja
80-luvuilla ja joilla oli vapaus matkustaa ulko­
maille. Tämä teki mahdolliseksi solmia yhteyksiä kansainvälisiin taidepiireihin ja luoda tarpeellisia suhteita. Mutta toisin kuin edeltänyt
sukupolvi, joka lähti maanpakoon Kiinasta,
tämä sukupolvi on pysynyt Kiinassa. Näillä
nuorilla taiteilijoilla on edeltäjiään paremmat
työskentelymahdollisuudet ja mahdollisuus
myös ansaita hyvin taiteellaan.
Yang Fudong (s. 1971 Peking, asuu Shanghaissa) opiskeli alun alkaen maalaustaidetta
Hangzhoussa, Shanghain lähellä sijaitsevassa
Zhejiangin taideakatemiassa (China Academy
of Arts). Koulu oli edistyksellinen ja yksi niitä
paikkoja, joissa oli mahdollisuus tutustua kansainväliseen nykytaiteeseen ja videotaiteeseen.
Yang Fudongin ensimmäinen oma videoteos oli
I Love my Motherland, joka ajan tavan mukaan
esitettiin alun perin shanghailaisessa ostoskeskuksessa.
”Ensimmäinen intellektuelli”
Fudongin maine kasvoi nopeasti. Vuonna
2000 Ai Wei Wei, Kiinan tämän hetken ehkä
tunnetuin taiteilija, kutsui Fudongin Shanghain
Biennaaliin, johon Fudong osallistui kolmen
valokuvan sarjalla The First Intellectual. Teokset esittivät pukuun pukeutunutta nuorukaista,
joka on loukannut itsensä ja joka seisoo kaupunkimaisemassa tiiliskivi kädessä. Hahmoa
on verrattu ihanteitaan julistaneeseen Kiinan
kansantasavallan aikaiseen nuorisoon. Myös
Fudongin ensimmäinen elokuva An Estranged
Yang Fudong
Paradise (1997–2002) kuvaa nuoren intellektuellin levottomuutta ja epätietoisuutta.
Seven Intellectuals
in Bamboo Forest
Viisiosaista Seven Intellectuals in Bamboo Forest -elokuvaa Fudong alkoi valmistella vuonna
2002. Sarjassa seurataan seitsemän nuoren
– kahden naisen ja viiden miehen – elämää.
Esiintyjät ovat nuoria amatöörinäyttelijöitä. Fudong halusi käyttää elokuvassa itseään nuorempia henkilöitä tulevaisuuden vertauskuvana. Sarja valmistui vuonna 2007, jolloin se
esitettiin kokonaisuudessaan yhdessä nykytaiteen merkittävimmässä taiteen suurkatselmuksessa Venetsian Biennaalissa.
Teos pohjaa kiinalaiseen Wei- ja Jin-dynastioiden (220–420 jaa.) aikaiseen kertomukseen
seitsemästä taolaisesta taiteilijasta ja runoilijasta. Tarinan mukaan ryhmällä oli tapana
kokoontua bambulehtoon keskustelemaan,
juomaan, laulamaan ja soittamaan. Ryhmä
tavoitteli pakoa maallisen elämän velvollisuuksista hakien yksilöllisyyttä ja vapautta.
Yang Fudongin teoksessa intellektuellit ovat
Nyky-Kiinassa asuvia ajattelevia nuoria, jotka
kaipaavat henkilökohtaista vapautta Kiinan
kasvavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa.
Näyttelijät on puettu tyylikkäisiin, nostalgisiin
1920- ja 30-lukujen asuihin. Esikuvana on ollut ranskalaista kirjailijaa ja filosofia Jean-Paul
Sartrea esittävät valokuvat, joita Fudong oli aikoinaan nähnyt.
Sarjan käsikirjoitus, osat 1–5
Sarjan kaikki osat ovat mustavalkoista DVD:lle
siirrettyä elokuvaa. Fudongilla ei ollut varsinaista käsikirjoitusta, elokuvan tapahtumat perustuvat ohjaajan spontaanille kuvaukselle. Dialogia on vähän. Teos koostuu viidestä episodista,
joissa ei ole varsinaista juonta.
9
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge
Sarjan ensimmäinen osa (2003), joka nähtiin
EMMAssa vuonna 2008, esittää matkailijoita
kulkemassa Huangshanilla, Anshuin provinssissa sijaitsevalla Keltaisella vuorella. Paikalla
on tärkeä asema traditionaalisen kiinalaisen
maalaustaiteen historiassa.
Toinen osa (2004) kuvaa nuoria rakennuksessa, jonka luonnetta ei selitetä tarkemmin.
Näyttelijät keskustelevat rakkaudesta ja seksistä, jota elokuvassa ei fyysisesti kuitenkaan
harjoiteta.
Kolmannessa osassa (2005) nuoret suuntaavat maaseudulle opettelemaan maataloustöitä. Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana
älymystö lähetettiin maaseudulle raskaaseen
maatyöhön. Fudongin teoksessa nuorten tulee
10
kokemustensa kautta oppia tekemään erilaisia töitä. Ryhmä työskentelee päivät ja lepää
­iltaisin.
Ryhmän matka jatkuu neljännessä osassa
(2006) pienelle saarelle. Nuoret pitävät merestä ja haluaisivat elää saarellaan häiriintymättä
ja eristyneinä. Tämäntyylinen elämä on kuitenkin utopiaa.
Viidennessä osassa nuoret (2007) palaavat
kaupunkiin ja todellisuuteen uusin kokemuksin. He ovat edelleenkin nuorten kollektiivi,
mutta heidän ajatuksensa suuntautuvat tulevaisuuteen.
Yang Fudong tuo sarjassa esille nuorten
kokemukset maailmasta, jota menneisyys
ja nykyisyys repivät eri suuntiin ja jota häm-
Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5.
mentää epävarmuus tulevasta. Fudong leikkii
aika-käsitteellä, mustavalkoista elokuvaa voi
verrata vanhoihin valokuviin. Sarjan teoksille
on luonteenomaista päättymätön kerronta, ne
ovat kuin abstrakteja taideteoksia esittäviä kuvaelmia.
East of Que Village
East of Que Village -video (2007) kuvaa Kiinan
maaseutua, sen päivittäistä eloonjäämistaistelua laajenevan kaupungistumisen keskellä.
Teos fokusoituu eristyneisyyden ja menetyksen tuntoihin, joita tämän päivän Kiinassa
koetaan eri puolilla maaseutua: perinteiset
yhteisöt hajoavat, maaseutukylät sulautuvat
ympäröiviin kaupunkikeskittymiin, ja kamppailu elinmahdollisuuksista on jokapäiväistä. Videon kuvamaailma on kylmä Pohjoiskiinalainen
maisema, jossa kyläläisten vahtikoirien joukko
taistelee henkiinjäämisestään. Runollinen teos
on metafora eristyneisyyden ja autioitumisen
tunteesta, jonka Fudong tunnistaa nyky-yhteiskunnassa.
No Snow on the Broken Bridge
ge: the memory of translucent, languid snow.”
(Yang Fudong)
EMMAssa nähtävissä teoksissaan Yuang
Fudong vie katsojan matkalle kulttuurisesti ja
maantieteellisesti vaihtelevaan Kiinaan. Näyttelyn valokuvasarja videoteoksesta No Snow
on the Broken Bridge (2006) on kuvattu Länsi­
järvellä Hangzhoussa, jota pidetään Kiinan
Venetsiana. Teossarja tuo hienosti esille sen
mystisen ja unenomaisen estetiikan, joka on
ominaista Yang Fudongin teoksille.
”Four robed guests, four ladies in qi pao (mandarin dress), four young people in suits, and
four girls dressed as boys gather at West Lake
in early spring. As winter fades for them, they
yearn to catch one last vestige of Broken Brid11
Varaukset ja ilmoittautumiset:
ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493
Varaustiedustelun voi tehdä myös
www.emma.museum/opastusvaraus
EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme
soveltuvat myös liikkumis­esteisille ja kehitys­
vammaisille. Opastukselle on mahdollisuus
varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.
Lisätietoa: www.emma.museum/info/saavutettavuus
Enemmän irti taiteesta!
= lapsille suunnatun ohjelman merkki
OHEISOHJELMISTO syksy 2011
OPASTUKSET
VARATTAVAT OPASTUKSET
Ryhmäkoko max. 25 henkilöä.
Hinta 45 € / la–su 70 €
Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää
ennen opastusta.
TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,
joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.
Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen
keskustelua ja neuvontaa varten.
Kesto 15 min.
WIRKKALA–TAIDEVARTTI on tietoiskumainen
opastus, joka tutustuttaa taiteilijapariskunta
Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin teoksiin. Opas
on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskus­
telua ja neuvontaa varten. Kesto 15 min.
Wirkkala-taidevarttien Varaukset voidaan
vahvistaa vasta 3 pvää ennen opastusta.
TAPAHTUMAT
Taidemaraton, WeeGeen 5 v. synttärijuhlat
13.10.–16.10. Kts. ohjelmatiedot s. 18
EMMA soi täysikuun alla -tapahtuma
12.11. klo 14–17
klo 14–15 Taidevartteja Anitra Lucanderin
näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa
klo 14–16 Avoimet Taidekaffet: Tuhat
ja yksi matkaa, mahdollisuus kollaasityöskentelyyn, tarjolla kahvia, Paletti
klo 14–15 Näyttelyn kuraattori
Sanna Teittinen: Anitra Lucander
– hienostunut modernisti
klo 15–17 Tanssiorkesteri Dallapè esiintyy,
solistinaan Sami Saari. Tanssija
Marko Keränen kutsumassa tanssiin.
klo 15–15.30. WeeGeen ala-aula.
12
Mustasulka ja merimies -draama­­esi­tykset Juhani Harrin teemanäyttelyyn
12.11. alkaen
Mustasulka ja merimies -draamaesitys kertoo
tarinan lokista ja kotia etsivästä merimiehestä.
Yhdessä he kokevat matkan maahan, jossa
merimies kauan sitten kävi…
Käsikirjoitus I P Tiitinen, ohjaus
Markku Arokanto, musiikki Ilmari Tiitinen,
nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen, lavastus
Teatteri Hevosenkenkä, näyttelijät
Outi Haaranen ja Eero Ahre.
Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista:
www.emma.museum/oheisohjelmisto
S-asiakasomistajapäivinä 14.10. ja 12.11.
sisäänpääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €).
TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn.
Kesto 45 min.
TAIDETUNTI näkövammaisille
Tutustutaan oppaan johdolla Saastamoisen
säätiön taidekokoelmaan. Kierroksen aikana
mahdollisuus tunnustella teoksia. Havainto­
materiaalina toimivat myös EMMAn opetusko­
koelma Taidepakin teokset, joita saa koskettaa
ja pitää kädessään. Kesto 45 min. Ryhmäkoko
3–5 hlöä. Hinta 45 €. Varaus on tehtävä kolme
arkipäivää ennen opastusta.
TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-­
ikäisille (alk. 4-v.) ja 1-2 -luokkaisille
suunnattu lasten opastus. Kesto 30–45 min.
YLEISÖOPASTUKSET
Sisältyvät museolipun hintaan.
TAIDESILTA lauantaisin klo 14. Opastuksella
yhteinen teema yhdistää EMMAn eri näyttelyi­
den teokset toisiinsa. Kesto 45 min.
Joulutapahtumaviikonloppu 26.–27.11.
Näyttelykeskus WeeGeen joulutapahtumassa
ohjelmaa kaikilta WeeGeen museoilta.
Löydä lahjat joulumyyjäisistä ja museokaupoista! Katso koko ohjelma:
www.weegee.fi.
TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16.
Teosvalinnat syksyn näyttelyistä. Kesto 15 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
sunnuntaisin klo 14. Kesto 30–45 min.
TYÖPAJAT
VARATTAVAT TYÖPAJAT
Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit?
Tutustu näyttelyyn tekemällä itse!
Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä.
Koulut 20 € / ryhmä.
Aikuiset 200 € / ryhmä + sisäänpääsyliput.
Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä
ja ohjatun työskentelyn materiaaleineen.
Taidehaltijan pajakutsut, Taidekuohut ja
Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen
pajaa, muut varaukset viimeistään
kolme arkipäivää ennen.
Aikuis- ja yritysryhmille:
TAIDEKUOHUT
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra
Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa
rakennettavan jättikollaasin tekemiseen.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin
käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja tai
postikortteja matkoilta!
Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä.
Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja
varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta.
Hinta: 200 € + sisäänpääsyliput
+ valinnainen menu.
Lapsille alk. 4 v.:
TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT
Tuhat ja yksi matkaa
Pienille maailmanmatkaajille soveltuva retki
Anitra Lucanderin maailmaan! Pajakutsuilla
vierailemme näyttelyssä Taidehaltijan seurassa,
valmistamme oman sinisen satumme ja
teemme viirit muistoksi satumatkalta
kollaasitekniikalla.
Lopuksi nautitaan juhla-ateria
SIS. Deli + Caféessa.
Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h.
Ryhmä: max. 20 lasta ja 5 aikuista.
Hinta: 80 € / ryhmä ja
valinnainen menu 10 € / lapsi.
Senioreille:
TAIDEKAFFET
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Osallistu
työpajassa rakennettavan, Anitra Lucanderin
näyttelyn innoittaman, yhteisen jättikollaasin
tekemiseen. Keskustelua omista matka­ko­kemuksista kahvikupposen ääressä.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin
käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja
tai postikortteja matkoiltasi.
Yli 70 v. maksutta näyttelyyn!
Torstaipäivinä: 6.10./3.11./12.11.*/1.12.
*tapahtuman oheisohjelmistoa, avoin kaikille
Ryhmäkoko max. 20 hlöä/kerta. Voit osallistua
kerran tai useammin. Osallistumismaksu
5 euroa/kerta + alle 70 v. sisäänpääsymaksu.
Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa
aikaisemmin: ma–pe klo 9–12,
p. (09) 8163 0493.
AVOIMET TYÖPAJAT
Avoimet nonstop-työpajat ovat maksuttomia
ja soveltuvat kaiken ikäisille.
Alle kouluikäiset vanhempien seurassa.
Paletti, 1.krs.
13.–16.10. Taidemaraton-tapahtumassa
avoimia työpajoja koko perheelle. kts. s. 18
12.11. EMMA soi täysikuun alla -tapahtumassa avoimet Taidekaffet vintagehengessä
TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT
Museolipun hinnalla
29.9. klo 18–19
Tutustuminen Anitra Lucanderin
entiseen ateljeetilaan Nallenpolulla
Paikka: Nallenpolku 1 B, Tapiola, Espoo
19.10. klo 19–20
Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen:
Maailma avautuu – 1950-luvun uudet aatteet
Paikka: Paletti, 1. krs.
12.11. klo 14–15
Näyttelyn kuraattori Sanna Teittinen:
Anitra Lucander – hienostunut modernisti
Paikka: Wirkkala-tila, 1. krs.
(EMMA soi -tapahtuma)
30.11. klo 18–19
Taidemaalari Carolus Enckell:
Väri ja valo
Paikka Paletti, 1. krs.
OMIN PÄIN
OIKOTIET KOKOELMANÄYTTELYSSÄ
Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista
reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen
henkilöiden johdolla! Esitteet ovat
maksuttomia.
Koiran ja suden välissä 2.10. asti. Vie kuuli­
jan mustan, valkoisen ja harmaan maailmaan
kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla.
Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska.
Kesto: 15 min.
SADUTUSTUOLI Kuvataiteilija Anu Tuomisen
osallistava teos Kirjan kannet koivupuuta
– ajatukset Australiassa asti
esillä näyttelytilassa.
KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE
EMMA osallistuu WeeGeen museoiden
yhteiseen opeinfoon ke 28.9. klo 15–18
Kerrotaan syksyn näyttelyistä ja pedagogisesta
ohjelmasta yhdessä muiden WeeGeen museoi­
den kanssa. Tarkista ilmoittautumisohjeet
EMMAn nettisivuilta. Tilaisuus on opettajille
ilmainen ja espoolaisille opettajille
pedagoginen iltapäivä.
Syksyn kampanja kouluille 28.9. alkaen:
Tarjoamme 5 opastusta maksutta – ilmais­
opastukset jaetaan varausjärjestyksessä.
Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee
kaikkia perus­kouluja sijainnista riippumatta.
Syksyn 2011 ajan alennetut hinnat: opastukset
ja työpajat 20 € / kouluryhmä. Espoolaisille
kouluille kokoelmaopastus ja Kulps! maksutta.
Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät
EMMAan ilmaiseksi esim. näyttämällä OAJ:n
korttia lippukassalla.
Tuhat ja yksi matkaa
Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra
Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa
rakennettavan jättikollaasin tekemiseen.
Voit tuoda mukanasi kollaasiin käytettyjä
bussi- ja elokuvalippuja tai muita tikettejä!
Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä.
Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja
varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta.
(Myös lukioille ja ammattioppilaitoksille).
Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien
kesto 45 min. aiemman vartin sijaan.
ÄÄNIOPASTUKSET
Kysy ääniopastuksia/iPod-laitteita lainaksi
EMMA infosta, 1. krs.
Auringon nuolaisu -ääniopastus johdattaa
kuulijan kirjailija Ilpo Tiihosen ajatuksien ja
lyriikan avulla tutkimaan ja katsomaan vapaasti
Saastamoisen säätiön Punainen-teemanäytte­
lyn teoksia. Kuulija valitsee itse tällä opastuk­
sella teokset. Kielet: suomi, ruotsi ja englanti.
Kesto: 20 min.
Muutokset mahdollisia
13
Teksti Päivi Karttunen
Teoskuvat Ari Karttunen
ja Matti Ruotsalainen
Juhani Harri, Lintujen palanut kaupunki 1960.
Kollaasi. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Juhani Harri, Juhannusyö 1967. Esinekooste.
Porin taidemuseon talletuskokoelma.
Kokoelmien Juhani Harri EMMAssa 11.11.2011 alkaen
ajallista , ajatonta
Pohjanmaalta Helsinkiin – 1950-luvulta 1960-luvulle
Loppusyksystä 2011
avautuu SALISSA kuvataiteilija
Juhani Harrin (1939–2003) näyttely.
Se koostuu pääosin EMMAan
talletetun Saastamoisen säätiön
taidekokoelman sekä Porin
taidemuseon talletuskokoelman
Harreista. Mukana on noin
70 teosta viideltä vuosikymmeneltä
1960-luvulta 2000-luvulle.
14
H
arri syntyy talvisodan vuonna 1939 Vaasassa. Hänen isänsä työskentelee rintamalla sotilaspappina sekä talvi- että jatkosodan
aikana, pois kotoa Palosaaresta Helsinkiin vie
myös kansanedustajan tehtävä sotien jälkeen.
Paitsi isä Johannes Wirtanen (1889–1959),
joka julkaisee säännöllistä kolumnia paikallislehdessä nimimerkkinään Pater Johannes,
myös äiti Verna Hellevi o.s. Vainio (1914–
1969) on kirjallisesti suuntautunut ja hänen
runojaan julkaistaan muun muassa Suomen
Kuvalehdessä. Harri käy viisi luokkaa Vaasan
lyseota. Kesällä 1957 isä ottaa hänet mukaansa työmatkalleen Ruotsiin. Harri tutustuu siellä
Halmstadin surrealistien näyttelyyn sekä kuvataiteilija Max Walter Svanbergiin (1912–1994),
josta tulee hänelle nuoruuden innoittaja. Svanbergin kuvastossa esiintyvät Harrille jo tuolloin
läheiset linnut ja perhoset.
Isän kuoleman jälkeen 1959 Harri muuttaa
Helsinkiin ja tutustuu Eino Ruutsaloon, Olavi
Martikaiseen ja muihin niin kutsutun Brondan
vintin taiteilijoihin. Häntä ryhdytään pian kutsumaan ”Suomen Daliksi” ulkoisen olemuksensa
vuoksi. Harri osallistuu Pohjalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn vuonna 1961, ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän pitää seuraavana
vuonna Taidesalonki Pinxissä. EMMAn näyttely-
Juhani Harri, Ballerina 1965, Esinekooste. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
teoksiin kuuluu Lintujen palanut kaupunki, joka
on esillä Pinxissä vuonna 1962. Se on vielä reliefimäinen teos, joka koostuu lintuhäkin osista.
Varsinaisia kaappeja Harri alkaa tehdä 1963.
Juhani Harri tuntuu olevan omillaan ja suorassa yhteydessä aikansa kansainväliseen taiteeseen.
Hän matkustaa 1960-luvun alussa ystäviensä, useimmiten runoilija Kalevi Seilosen
(1937–2011) kanssa Tukholmaan ja Pariisiin.
Pontus Hulténin johtaman Moderna Museetin
näyttelypolitiikka on ajan hermolla ja profiloituu
taiteidenvälisesti myös performanssi- ja tanssiesityksineen.
Suomen ulkopuolella Harri pitää vuosien varrella yksityisnäyttelyt Bochumissa, Kööpenhaminassa, Lundissa, Tukholmassa, Pariisissa,
Tallinnassa ja New Yorkissa, mutta varsinaiseen kansainväliseen uraan hän ei lähde. Jälkiviisaasti voi aavistella, että Harri tietää kokonsa
ja ymmärtää, että kaapintekijöitä on muitakin.
Hänellä on kuitenkin uniikki oma kielensä, joka
kumpuaa lapsuuden pappilasta, Pohjanmaasta, luonnosta, eläimistä, merestä, taiteesta ja
mielikuvituksesta.
15
Juhani Harri, Leskien portti 1994. Esinekooste. 134,5 x 124 x 8. Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
”Pyrin, etten sensuroisi kovin paljon
materiaalin varsinaista luonnetta.” JH v. 1966
Harri aloittaa maalauksilla, mutta ryhtyy pian
tekemään esinekoosteita, ”kaappeja”, jotka
voivat aluksi olla tavallisia hedelmälaatikoita,
puisia vetolaatikoita tai pienen matkalaukun
pohjia. Harri käyttää taiteensa materiaalina
melkein mitä vaan; arvottomia, löydettyjä, jo
elämänsä eläneitä hylättyjä esineitä. Hän löytää
materiaalinsa vanhojen rakennusten ullakoilta,
kaduilta, työmailta. Teoksissa voi olla vaikkapa
vanhaa tapettia, kirjoja, nahkaa, paljettikangas16
ta, rautalankaa, mehiläiskennoja, pitsiä, täytettyjä lintuja, vanhoja valokuvia, linnunmunia ja
hiekkaa. Pian hän ryhtyy suojaamaan rakentamiaan maailmoja lasin alle.
Kaappi pysyy taiteilijan tuotannon tunnusmerkkinä aina varhaisista 1960-luvun teoksista
alkaen. Harrin teokset ovat aluksi melko pienikokoisia ja dekoratiivisia, myöhemmin ilmaisu
pelkistyy, teoskoko suurenee ja materiaalinkäyttö yksinkertaistuu.
Kokonaistaideteos nimeltä Juhani Harri
Juhani Wirtanen 1959. Kuva yksityiskokoelma.
Juhani Harri oli syntyjään Juhani Wirtanen.
Isän isän nimi oli Harri talon mukaan. Oli myös
Ylä-Harri, Ala-Harri ja lukuisia muita Harreja.
Kerrotaan, että Harrin isoisä kyllästyi näihin
etuliitteisiin ja kävellessään kotitalonsa pihalla
olevan puron kohdalla päätti muuttaa nimensä Virtaseksi. Harrin isä puolestaan huomasi
opiskeluaikanaan Yhdysvalloissa, että Wirtanen
kaksoisveellä on käyttökelpoisempi Amerikan
maalla kuin Virtanen. Juhani Wirtanen otti sitten taiteilijanimekseen luontevasti ”Harrin” ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään 1962. Vasta
vähän ennen kuolemaansa 2003, hän muutti
myös virallisesti nimensä ”Juhani Harriksi”.
Harri loi omanlaisensa tyylin niin henkilössään kuin taiteessaan. Hän teki brändinsä itse,
sittemmin toki 60- ja 70-lukujen aikakauslehdistön suosiollisella avustuksella. Harri ei koskaan
välittänyt vastata sellaiseen kysymykseen, miten
hänestä tuli hän. Miksi olisi vastannutkaan?
Myytit ovat verhonneet häntä aina ja edelleenkin. Oliko hän romani vai ei? Tiedossa on
toki, että isän äiti kuului Salojensaaren romani­
klaaniin, joka oli pitkälti sulautunut valkolaisiin.
Tiedossa on myös se, että Harri kiersi 50- ja
60-luvuilla ajoittain ”mustalaisten” kanssa ja
imi vaikutteita heidän värikkäästä kulttuuristaan
osallistuen erilaisiin tapahtumiin. Kiertävä mustalaiselämä oli hänen romanttinen vapaudenhaaveensa ja alkukauden taiteensa käyttövoima.
Kävikö hän lainkaan kouluja? Koulua hän kävi
mutta lopetti sen kesken. Taidetta hän opiskeli paitsi Vaasan Taideyhdistyksen piirus­
tuskoulussa, myös hetken aikaa Vapaassa
Taidekoulussa Unto Pusan oppilaana. Mikä
oli hänen seksuaalinen suuntautumisensa? Ei
kai se meille kuulu. Pahennusta hän herätti
1950-luvun Vaasassa, koska hän meikkasi.
Esteettinen elämänasenne oli ominaista hänelle jo varhain. Taiteilijan leski Ingrid Blomerus
kertoo tavanneensa hänet ensimmäistä kertaa
vuonna 1968 ja silloin hän oli jo hahmoltaan
se tuntemamme Janne tummine viiksineen.
Poninhäntä oli erottamaton osa häntä vuoden
1990 avioliiton solmimisesta ja häistä alkaen.
Vaaleaan pellavaan pukeutunut kuvauk­sellinen
pariskunta herätti aina ansaitsemaansa huomiota vaikkapa Venetsian biennaalissa.
Myöhemmin harmaa parta ja tyylikäs hattu
kuuluivat taiteilijan habitukseen.
Juhani Harri oli sosiaalinen ihminen, joka
tosin saattoi olla isossa seurassa hiljaakin. Hänellä oli persoonallinen karisma, ehkä hiukan
papillinenkin, kukaan ei tullut hänelle ”soittelemaan” kovin helposti. Kuvataiteilija Pauli
Wuorisalon muistelo Harrin entrésta ravintola
Kosmokseen: ”aivan kuin hirvi, joka poikkeaa
tutuille poluille” kuvaa taiteilijan luontaista arvokkuutta, hiukan janoisenakin.
Juhani Harri 1971. Kuva yksityiskokoelma.
Juhani Harri työhuoneellaan taiteilijakoti
Lallukassa, tammikuussa 2001.
Kuva Pirje Mykkänen.
Juhani Harri romanilasten kesäleirillä Keski-Suomessa 1964. Kuva Sirkka Sammas.
17
Poimintoja WeeGeen ohjelmasta:
Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka
kertoo pyöräreissuistaan Skandinaviassa,
Keski-Euroopassa ja Venäjällä valokuvin
ja sarjiksin.
Tanssityöpajat ja -esitykset
Tanssikoulu DCA tuo WeeGeen taidemaratonille
raikkaan tuulahduksen tanssin maailmasta.
Esiintymässä nähdään Tanssikoulu DCA:n
SM-kilpailuissa hienosti menestyneitä nuoria
lahjakkuuksia sekä tanssin puoliammattilaisia,
DCA Dancereita.
Tuunaa maratonkartta kisakassiisi
yhteistyössä HOK-Elanto.
Satumaraton lähdöt
Tanssikoulu DCA:n kanssa. Matkassa mukana
Maija Poppanen, Vedenneito, Punahilkka ja Susi.
Keräilijän aarrekartta
tehtäväsuunnistus koko perheelle
Kierrätyspaja
eGeelle 13.
e
W
ja
n
a
a
lk
rit ja
Tenna
– 16.10.
Tällaista maratonia
et vielä ole juossut!
WeeGee ja EMMA juhlivat
5-vuotissynttäreitään maratonilla
Tapahtuma haastaa kävijät nauttimaan talon kulttuuritarjonnasta, liikunnallisessa
hengessä. Näyttelykeskukseen rakennetun reitin taidetankkauspisteissä maratoo­
narit pääsevät itse valmistamaan soittimia ja mitaleja kierrätysmateriaaleista,
testaamaan tanssitaitojaan ja rakentamaan satulinnoja.
Tule tuunaamaan kierrätysmateriaaleista erilaisia
mitaleita ja rintamerkkejä Yle Olotilan toimituksen
ja risaineri Aija Rouhiaisen kanssa. Olotila inspiroi
arkeen, jossa voi välillä heittää kuperkeikkaa,
kokeilla rajoja ja onnistua, iloita ja oivaltaa.
EMMAn johtaja Markku Valkonen
kertoo Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa
taiteen ja urheilun merkityksestä sekä omista
kokemuksistaan niiden kohtaamispisteissä.
Soitinpaja
Valmista oma soitin kierrätysmateriaaleista.
Sählypallosta okariino!
Tuhat ja yksi matkaa
Osallistu työpajassa koko perheen voimin
rakennettavan, Anitra Lucanderin näyttelyn
innoittaman, yhteisen jättikollaasin tekemiseen.
Satulinnojen rakentelu
yhteistyössä Legon ja Palikkatakomon kanssa.
To 13.10. klo 11–18
synttäripäivä, maksuton sisäänpääsy.
Sadalle ensimmäiselle kisakassi.
Pe 14.10. klo 11–24
S-Asiakasomistajapäivä,
S-Etukortilla aikuisten lippu 5,La 15.10. klo 11–24
Su 16.10. klo 11–17
10€ aikuiset, alle 18-vuotiaat
ja yli 70-vuotiaat veloituksetta.
Lippuhinta sisältää kisakassin
ja maratonrannekkeen.
18
Maksuttomat bussit
Kiasman pysäkiltä WeeGeelle
To klo 10.40, 14.00, 16.00
Pe klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00
La klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00
Su klo 10.40, 13.00, 15.00
Afrikan tähti 60 vuotta!
Afrikan tähden MM-kisojen
osakilpailun alkuerät.
Katso kunkin päivän ohjelma:
Lauantain
maakaasubussikuljetukset
tarjoaa Gasum Oy.
www.emma.museum/maraton
Muutokset mahdollisia.
teksti Nana Salin
henkilökuva Esa Kivivuori
Teoskuva ari karttunen
Tuhansia kertoja on ihmisen käsi
tarttunut kahvipannuun, tuhansia
askeleita on hevonen kengällään
astunut, tuhannet kerrat pöytäliina
on peittänyt pöydän… he ovat vielä
olemassa, vaikkakin raihnaisina.
Mustasulka
ja merimies
Juhani Harri,
Nizzasta Bombayhin,
Taj Mahalilsta Negrescoon, 2001.
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Musta sulka ja merimies
kertoo tarinan lokista ja kotia
etsivästä merimiehestä.
Yhdessä he kokevat
matkan maahan, jossa
merimies kauan sitten kävi…
Kirsi Siren
Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista:
www.emma.museum/oheisohjelmisto
J
uhani Harri (Harri Juhani Wirtanen, 1939–
2003) oli mystikko ja surrealisti, joka parhaiten tunnetaan kollaaseista ja esinesommitelmista. Teosten materiaalit löytyivät luonnosta, kaatopaikoilta tai kirpputoreilta, toisen roju
oli Harrin aarre, taiteilijan paletti.
Harrin töissä on paljon yhtymäkohtia näyttämötaiteeseen ja tarinoihin, hiljaiset sommitelmat kätkevät sisäänsä salaperäistä surumielisyyttä. Samoin kuin teatteri vangitsee
näyttämölle ohikiitäviä hetkiä, niin teki Harrikin
esineidensä avulla töissään. Monen taiteilijan
tavoin hän omasi kyvyn katsoa maailmaa lapsen silmin ja lumoutua löytämästään.
EMMA tarjoaa lapsiyleisölleen mahdollisuuden ymmärtää ja oivaltaa Harrin taidetta tarinoineen draaman tuella. Yhteistyökumppanina
on Teatteri Hevosenkenkä, joka nyt ensimmäistä kertaa käsikirjoittaa ja ohjaa Mustasulka ja merimies draamajohdatuksen vain tätä
näyttelyä varten. Keskustelin teatterinjohtaja
Kirsi Sirenin kanssa yhteistyömme perusteista
ja mahdollisuuksista yleisöllemme:
Sirenin sanoo eri taidemuotojen yhdistämisen ja vuoropuhelun lastenteatterin ja näytte-
lyn välillä olevan kiinnostavaa, mutta korostaa,
että Harrin teoksia ei ryhdytä draaman keinoin
keino­tekoisesti tekemään uusiksi. Draaman
avulla voidaan kuitenkin luoda inspiraation lähteitä lapsille ja koskettaa heidän kanssaan mielikuvituksessa alueita, jotka eivät ehkä muulla
tavoin olisi tavoitettavissa.
Siren ei halua luoda Harrin näyttelyn draamajohdatuksiin keinotekoista maailmaa taiteilijan töiden viereen. Sen sijaan esitykset tarjoavat
elementtejä, joissa lapsi havaitsee eri taidemuotojen yhtymäkohtia, mahdollisuuksia sekä
niiden rikkauden. Näin lapsi myös ehkä kokee
syvempää mukanaoloa teosten katsojana.
Harrin taide kiinnostaa Sireniä juuri sen harvinaisen draamallisuuden vuoksi. Erityisesti kollaasit, jotka ovat kuin pieniä näyttämöitä, ovat
Sirenin mieleen.
käsikirjoitus I P Tiitinen,
ohjaus Markku Arokanto,
musiikki Ilmari Tiitinen,
nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen,
lavastus Teatteri Hevosenkenkä,
näyttelijät Outi Haaranen ja Eero Ahre.
19
Kuka olet?
Mirva Eloranta,
henkilöstövastaava
Kuppisi?
Kupissani on aika provosoiva teksti… Ironisen
tekstin vuoksi sen aikanaan ostinkin herättä­
mään pientä hämmennystä. Kun mukini oli
ensimmäistä päivää kahvikuppihyllyssä, niin
johan siihen heti ilmestyi lappu, ”Kenen
tämä on?”
Mitä teet EMMAssa?
Hoidan kaikki henkilöstöön liittyvät asiat koko
työsuhteen ajan, rekrytoinnista eläkkeelle
tai poislähtöön saakka. Työsuhde- ja työhy­
vinvointiasiat, osaamisen kehittäminen ja
yhteistoiminta ovat isoja kokonaisuuksia, joita
käsittelen yhdessä esimiesten kanssa. Palkan­
maksu, vakuutukset, päivärahat, ylityökorvaus­
ten laskeminen ja sairauspoissaolojen seuranta
saattavat kuulostaa paperinmakuisilta, mutta
koska työ liittyy ihmisiin, välillä tuntuu ettei
”This, quiTe simply, is arT
wiTh a capiTal a.”
(Opus Haute Définition)
TAPIOLA
SINFONIETTA
MUSIIKKITALOSSA 2011 2012
La 1.10. KLo 17
Jean-Jacques Kantorow, kapellimestari
Nancy Zhou, viulu
Harri Mäki, klarinetti
asko Heiskanen, basettitorvi
Mendelssohn n Wieniawski
La 26.11. KLo 17
Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja
Mark Padmore, tenori
© Felix Broede
Reich n Muhly n Copland n Adams
KoNSERTIT KEVÄÄLLÄ:
SU 19.2. & LA 14.4.2012 KLO 17
www.tapiolasinfonietta.fi
Kertaliput 8–25 €
Sarjaliput 26–80 €
+ Lippupisteen palvelumaksu
20
psykologinkaan koulutuksesta olisi haittaa.
Työhyvinvointi ja sen parantaminen on minulle
ehkä se omin juttu. Myös itsensä kehittä­
miseen ja kouluttautumiseen panostetaan
EMMAssa varsin paljon unohtamatta aktiivista
tyky-toimintaamme: liikuntaa, kulttuuria ja
tietenkin hauskanpitoa.
Miten sinusta tuli henkilöstövastaava?
Koulutukseltani olen kasvatustieteiden
kandidaatti ja elintarviketieteiden maisteri.
Henkilöstöalan ammattilaiselle ehkä hieman
erikoinen yhdistelmä. Opiskeluja oli helppo
rahoittaa ravintola-alalla, mikä vei lopulta ko­
konaan mennessään. Kymmenen ravintola- ja
yökerhovuoden jälkeen kaipasin kuitenkin uu­
sia haasteita. Ravintolapäällikkönä vastuulleni
kuuluivat myös henkilöstöasiat, ne tuntuivat
heti mielekkäiltä. Yötyöläiselle oli aikamoinen
muutos vaihtaa säännölliseen toimistotyöhön.
Työyhteisön kulttuurikin on hyvin erilaista, työ
EMMAssa on paljon omaehtoisempaa ja tilaa
on myös pohdinnoille. EMMA on myös antanut
minulle erittäin hyvät mahdollisuudet oman
ammatillisen osaamiseni kehittämiselle.
Shop
Virginie Loÿ:n eksklusiiviset
EMMA-mosaiikkitaidepaketit myynnissä
alkaen 28.9. Mainio askartelupaketti ja lahjaidea.
Esittely EMMA Shopissa.
su 2.10.11 klo 13-16.
EMMAn näyttelytilat 2.kerros. Voit asioida myös ilman pääsylippua.
Verkkokauppa 24/7 www.emmashop.fi
SIS.
deli + café /
weegee
—
tervetuloa
LUOMUBRUNSSI
TARJOLLA
LA JA SU KLO 10-14
—
AIKUISET 16,50 €
0-12V. 1€ / IK ÄVUOSI
—
Avoinna:
ma 10-15
ti, to-pe 10-18
ke 10-20
la-su 10-17
www.sisdeli.fi
klo 14–15 Taidevartteja Anitra Lucanderin
näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa
klo 14–16 Avoimet Taidekaffet:
Tuhat ja yksi matkaa, mahdollisuus
kollaasityöskentelyyn, tarjolla kahvia,
Paletti-tila
klo 14–15 Näyttelyn kuraattori
Sanna Teittinen kertoo tutkimuksestaan
Anitra Lucanderista Wirkkala-tilassa
klo 15–17 Tanssiorkesteri Dallapè
esiintyy, solistinaan Sami Saari.
Tanssija Marko Keränen
kutsuu tanssiin konsertin alussa
WeeGeen ala-aulassa.
21
kysy!
Askarruttaako Sinua jokin taidetermi?
Lähetä kysymyksesi: [email protected]
EMMA on tänä syksynä täynnä kollaaseja.
Mitä kollaasit ja
esinekoosteet ovat?
teksti Inka Laine
kuva Matti Ruotsalainen
Ismo Kajander, La femme aux papillons, 1997
N
Kuva: Omnian kuva-arkisto.
imitys kollaasi tulee ranskankielen sa­
nasta collage < coller = liimata. Tällä tar­
koitetaan menetelmää, jossa teos muodostuu
taustalle liimatuista erimuotoisista kappaleista,
esim. valokuvista, lehtileikkeistä, kangaspalois­
ta, tapeteista, etiketeistä, matkalipuista jne.
Näitä kappaleita voidaan myös käsitellä mm.
leikkelemällä, repimällä tai rypistämällä, ja
kollaasia voidaan työstää edelleen maalaamal­
la, piirtämällä ja painamalla.
Usein kollaaseissa käytetyt palaset liittyvät
jollain tavalla teoksen aiheeseen, esimerkik­
si musiikkiaiheisessa teoksessa saattaa olla
vaikkapa nuottivihon palasia, konserttilippuja
ja katkelma sanomalehden musiikkiarvostelus­
ta. Toisaalta palaset saatetaan valita puhtaasti
sommittelullisin perustein. Tällöin kriteerinä
toimivat kappaleiden muoto, väri ja tekstuuri.
Kollaasin pintarakenne onkin usein ainakin
jonkin verran kolmiulotteinen tai reliefimäinen.
Kollaasitekniikan katsotaan syntyneen
noin vuoden 1912 paikkeilla, ja sen kehit­
täjinä pidetään Georges Braqueta ja Pablo
Picassoa. Kollaasitekniikkaa käyttivät niin
kubistit, ­futuristit, dadaistit kuin surrealis­
titkin. Suomessa kollaasitekniikka oli suo­
sittua 1950–60 -luvuilla. Anitra Lucanderin
(1918–2000) kollaaseja on esillä EMMAssa
näyttelyssä ”Anitra Lucander – Värin runoilija”
28.9.2011–8.1.2012. Hänen hienovaraisista
kollaaseistaan voi erottaa palasia luonnoksista,
värisuunnitelmista, kirjeistä, kutsukorteista,
lehtileikkeistä, kuiteista – toisin sanoen eletys­
tä elämästä. Lucander toteutti myös maalauk­
sia kollaasiensa pohjalta.
Esinekooste eli assemblaasi (ranskankielen
sanasta assemblage = kooste) puolestaan on
esineiden ryhmästä koottu taideteos. Esine­
koosteissa löydetyistä tai käytöstä poistetuis­
ta valmisesineistä muodostuu oivalluksen
kautta jotakin enemmän kuin osiensa summa.
Yksinkertaisimmillaan taideteos syntyy parista
esineestä, kuten Picasson tunnettu Härän pää
vuodelta 1942. Siinä polkupyörän satulaan yh­
distetty ohjaustanko riittää halutun mielikuvan
tuottamiseen.
Esinekoosteissa samalle alustalle tai sa­
moihin kehyksiin kootut esineet muodostavat
rajatun, yksittäisen taideteoksen. Installaatio (englanninkielen sanasta installation <
myöhäislatinan installare = asettaa paikoilleen)
puolestaan on eri esineistä ja materiaaleista
tilaan koottu asetelma.
Suomalaisista taiteilijoista mm. Kari Cavén,
Juhani Harri, Reijo Hukkanen, Kaarina Kaikkonen, Ismo Kajander ja Tarja Pitkänen-Walter
ovat tehneet esinekoosteita. Heistä Juhani
Harrin (1939–2003) tuotantoa ja esinekoos­
teita esitellään EMMAssa laajalti 11.11.2011
avautuvassa kokoelmanäyttelyssä.
Sekä kollaasit että esinekoosteet ovat taide­
museoiden kannalta haastavia teoksia. Samaan
teokseen yhdistetyt eri materiaalit ikääntyvät
eri tavalla ja sietävät olosuhteita, mm. lämpöä,
valoa ja kosteutta hyvin eri lailla. Tämä asettaa
teosten esillepanolle omat vaatimuksensa,
samoin niiden konservointi on hankalaa.
Lähde:
Taiteen sanakirja. Riitta Konttinen ja Liisa
Laajoki. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2005.
Animosta Espoon uusin julkinen veistos
Espoon keskuksessa Omnian uuden lisäraken­
nuksen pihalla julkistettiin syyskuussa Espoon
uusin julkinen taideteos, kuvataiteilija Jaakko
Niemelän Animo. Omnia lahjoitti työn EMMAn
kokoelmaan.
Peilinkirkkaasta neliön muotoisesta te­
räsputkesta valmistetun Animon rytmikkään
ruudullinen, viiden metrin levyinen ja syvyinen
hahmo kohoaa huikeaan 10 metrin korkeuteen
saakka.
- Työn tilausvaiheessa puhuttiin monumen­
tista, mikä johdatti ajatukseni välittömästi
22
isoon teokseen. Päädyin peruskuutiorakentee­
seen, joka viittaa koordinaatistoon, matematiik­
kaan ja ruutuvihkoon eli Omnian opetusmaail­
maan, Jaakko Niemelä kertoo.
Paitsi että nimi Animo viittaa animaatioon, se
on anagrammi Omniasta. Olennainen osa teosta
on valo. Luonnonvalossa teräsputket peilaavat
toinen toisiaan ja ympäristöään, auringossa
muoto toistuu myös varjona. Pimeään aikaan
päärooliin nousee ledivaloverkosto. Teos on myös
interaktiivinen, ledivalot toistavat kirjain kerral­
laan tekstiviestejä, joita Animolle voi lähettää.
28.9.11–1.8.12
Anitra Lucander
– En färgens poet
Utställningen ingår i EMMAs klassikerserie
som presenterar framstående konstnärer
inom den finländska modernismen. Anitra
Lucander (1918–2000) har blivit känd som
en av förnyarna av den efterkrigstida bildkon­
sten i vårt land. På 1950-talet utvecklade
hon via kubismen och färgcollagetekniken ett
personligt, lyriskt abstrakt uttryck baserat på
rika färgnyanser. Under Lucanders över 30
år långa karriär riktades hennes intresse mot
olika områden inom bildkonsten: hon verkade
bl.a. som färgexpert för arkitekt Aarno
Ruusuvuori som planerade WeeGee-huset. EMMAs omfattande retrospektiva utställ­
ning med över hundra verk presenterar
Lucanders målningar, collage, teckningar
och grafik. På utställningen presenteras
också hennes långa resor till Mellanöstern
och Indien, vilka inleddes under 1950-talet
och gjorde ett starkt inflytande på Lucanders
konst.
Under åren 1955–1960 bodde Anitra Lu­
cander som den första – och under den tiden
enda kvinnliga konstnären i Konstnärsgillets
Nallentalo-ateljé i Hagalund.
Nutidskonst från Kina: Yang
Fudong – Utopi och verklighet
Yang Fudong är en av de framstående konstnä­
rer inom kinesisk nutidskonst som specialiserat
sig på rörliga bilder. Hösten 2011 presenterar
EMMA fyra av Fudongs videoverk, East of Que
Village (2007) och tre delar ur serien Seven
Intellectuals in Bamboo Forest (2005–2007).
Yang Fudong anses vara en av de mest
talangfulla företrädarna för kinesisk video- och
filmkonst. Han är en mästerlig tolkare, vars
kamera arbete kännetecknas av en näst intill
magisk skönhet. Det representerar en speciell
kinesisk estetik, som också har anknytning till
västerländsk modernism. Fudong är känd för
tidlösa och nästan drömlika tolkningar, i vilka
han studerar relationer mellan människor och
deras historier. Flera av Fudongs verk fokuserar
på den nya generationens problem och på den
insikt som den kinesiska samhällsutvecklingen
och materialismen har väckt i landet. Numera
lever och arbetar Yang Fudong i Shanghai.
Juhani Harri 11.11.11.–
I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling
visas en ny utställning med bildkonstnär Juhani
Harris (1939–2003) föremålscollage ur stiftel­
sens egen samling, Björneborgs konstmuseums
depositionssamling och några privata samlingar.
Kring den livfulla och sociala Juhani Harri
berättas en mängd historier och han berättade
dem själv, också med sina verk. Harris ofta
jordnära färgade, nostalgiska och melankoliska
assemblage, hopsatta av gamla bortkastade ting,
är berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av
väder och vind och tidens tand, inköpta på lopp­
torg eller funna i avfallstunnor eller i naturen,
utgjorde för Harri ”konstnärens palett”.
PROGRAM hösten 2011
Få ut mer av konsten!
Guidningar och förfrågningar må-fr kl. 9-12, tfn (09) 8163 0493
eller på nätet www.emma.museum/sv/bokaguidning
Evenemang
Konstmaraton, WeeGees 5-års
födelsedagskalas 13.10.–16.10.
Evenemanget Toner Under fullmånen
12.11. kl. 14–17
Veckoslut med julprogram 26.–27.11.
GUIDNINGAR MED
FÖRHANDSBOKNING
Maximal gruppstorlek 25 personer
Pris 45 € / lö-sö 70 €
Bokning senast 3 vardagar före guidningen
KONSTKVARTEN är en kort presentation av
ett konstverk. Längd 15 min.
KONSTTIMMEN är en guidning av en
utställning efter eget val. Längd 45 min.
KONSTFÉENS TIMME är en guidning för
barn i åldern 4-8 år. Längd 30-45 min.
VERKSTÄDER
VERKSTÄDER MED FÖRHANDSBOKNING
Rekreationsdag? Höstutflykt? Födelsedag?
Bekanta dig med utställningarna genom
eget skapande!
KONSTCOCKTAIL
Tusen och en resa
Pris: 200 € + inträdesbiljett + valbar meny
KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS
Tusen och en resa
Pris: 80 € / grupp + valbar meny 10 € / barn
Ryggsäcksresor
På Ryggsäcksresor kan 4–12-åringar
bekanta sig med museerna i
Utställningscentret WeeGee.
AUDIOGUIDE
iPod till utlåning finns i EMMAs info.
Slicka på solen Audioguiden låter åhöraren
med hjälp av författaren Ilpo Tiihonens tankar
och lyrik fritt betrakta och utforska verk i
Saastamoinenstiftelsens temautställning Rött.
Reservering 1 vecka före verkstaden.
PÅ EGEN HAND
Genvägar i samlingen
Broschyrerna Genvägar erbjuder ett alternativt
sätt att bekanta sig med Saastamoinenstiftel­
sens konstsamling.Brochyrerna är avgiftsfria,
från EMMAs info.
Ändringar i Programmet är möjliga
MER OM PROGRAMMET
på finska på s.11–12 och
på svenska på www.emma.museum/sv
23
WeeGee-talo, 2. kerros
c
v
e
r
a
n
t
a
ANITRA LUCANDER
OURSLER
video
ANITRA LUCANDER
sali
galleria
alkaen 11.11.
agora
ANITRA LUCANDER
porras
JUHANI HARRI
ANITRA LUCANDER
YANG FUDONG
YANG FUDONG
raitti
S A A S T A M O I S E N
K O K O E L M A
V A I H T U V A T
N Ä Y T T E L Y T
salonki
PUNAINEN
PUNAINEN
PUNAINEN
hissi
EMMA Espoon modernin taiteen museo
Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola
+ 358 (0)9 8165 7512
www.emma.museum
Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12
Guidebokningar må–fre kl. 9–12
+ 358 (0)9 8163 0493
EMMA
shop
ILME-paja
Liput | Biljetter
WeeGee-lippu 10€ / 8€
(koko talo = 5 museota)
S-etukortilla 9 / 7 €
Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi
WeeGee-biljett 10€ / 8€
(hela huset = 5 museer)
Med S-Förmånskort 9 / 7 €.
Under 18 och över 70 år gratis
YANG
FUDONG
YANG FUDONG
Bussit Helsingin Kampista: 106, 110
Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110
Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z
ks. www.hsl.fi
Ryhdy EMMAn faniksi
Avoinna
ti, to, pe 11–18
ke 11–20, ilmaisilta 18–20
la, su 11–17
Näyttelykeskus WeeGee
Utställningscentret WeeGee
(09) 8163 1818
The Museum’s magazine
EMMA is also published
in English.
Order a free copy from:
[email protected]
or read it on the net:
www.emma.museum/en
EMMAn tukijat