ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Syksy 2012 2 EMMA Näyttelyt + Sisältö 3 PÄÄKIRJOITUS Miltä museo näyttää? JAUME PLENSA La Llarga Nit, 2010. Jonty Wilde © Yorkshire Sculpture Park, UK. BRITTILÄINEN JULISTE © The State Pushkin Museum of Fine Arts, Moscow. PER MANING Oscar, 1988. VÄISKI VEMMELSÄÄRI Copyright © Warner Bros., Inc. 4 JAUME PLENSA Valon ja kuvan veistäjä Jaume Plensa / In the Midst of Dreams / Unelmien ympäröimänä / 14.11.2012–27.1.2013 No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiajulisteita Britanniasta 1890-1940 / 14.11.2012–27.1.2013 8 UUSIA TEOKSIA SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMASTA 10 VIISI VIISASTA VALMISTUU 12 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA! 14 NO SMOKE, NO DIRT, NO WORK Litografiajulisteita Britanniasta 1890–1940 Maailma matkalaukussa / Saastamoisen säätiön Juhani Harrin esinekoosteita / taidekokoelma / 11.11.2011-17.3.2013 Pysyvästi 17 NÄE, KOE JA KUULE 18 GALLUP 19 TAIDETEOS TYÖPAIKALLANI 21 PÅ SVENSKA 2 2 NÄYTTELYT 2 3 TULEVAA OHJELMISTOA Per Maning / 6.3.-9.6.2013 Väiski Vemmelsääri ja kumppanit / Warner Bros. -studion animaatiopiirustuksia vuosilta 1930-60 / 6.3.–5.5.2013 Julkaisija EMMA – Espoon modernin taiteen museo / Päätoimittaja Pilvi Kalhama / Toimitussihteeri Inari Ranta / Toimitusneuvosto Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Hannele Savelainen, Liisa Smeds, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY MAALISKUUSSA 2013 / OSOITTEENM UUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE [email protected] / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN KUVA JAUME PLENSA SITTING TATTOO XI, 2008. © JAUME PLENSA EMMA Pääkirjoitus Miltä museo näyttää? E MMAssa on viime keväästä lähtien pohdittu paljon sitä, miltä museo ulospäin näyttää. On tehty uusi graafinen ilme sekä uutta ilmettä toteuttavat, aiempaa ilmavammat, raikkaammat ja kuvantäyteisemmät www-sivut. Ne lanseerattiin kesällä. Samalla on muuttunut myös EMMA-lehden ilme. Työn taustalla on halu viestiä EMMAn taidesisällöistä entistä vaikuttavammin. Ulkonäkö, jonka EMMAn kävijäasiakas kohtaa useimmiten jo ennen museoon tuloaan, on äärimmäisen tärkeä. Sen kautta muodostuu ensivaikutelma. Ja ensivaikutelmahan on subjektiivinen tunnetila, ei vain visuaalisen informaation varassa vastaanotettu, yleispätevä fakta. Visuaalisuutta rakennettaessa kysymys ei siksi ole vain päälle liimatusta ilmeestä vaan EMMAn todellisesta hengestä – siitä kokemuksesta, joka saa jatkoa kävijän astuessa sisään aulan kautta näyttelyyn. Visuaaliset lupaukset eivät saa myöskään pettää. Toivon, että museo koetaan ajankohtaiseksi, omaleimaiseksi tai paikoin jopa uskaliaaksi. Toivon, että kokemus EMMAsta muodostuu kävijälle kokonaisvaltaisesti vaikuttavaksi, mutta samaan aikaan tuoreeksi ja rouheaksi – joksikin sellaiseksi, että museo koetaan ajankohtaiseksi, omaleimaiseksi tai paikoin jopa uskaliaaksi. EMMAn arkkitehtoniset tilat jo itsessään viestivät tätä lasin, betonin ja arkkitehtonisten mittasuhteidensa kautta: niin modernit klassikot kuin nykytaide pääsevät puitteissamme omaleimaisella tavalla oikeuksiinsa. Näyttelyt eivät hengi yksin museaalista monumentaalisuutta vaan johdattelevat myös löytämiseen, tutkimiseen ja yllättymiseen. Taide itsessään on vahvasti visuaalista. Tässäkään suhteessa ei voida puhua vain näköhavaintoon pysähtyvästä kokemuksesta. Se, mitä koemme visuaalisesti, vaikuttaa meihin paitsi fyysisesti, myös tunne- ja kokemustasolla. Koke mukset, joita taiteesta saamme, muokkaavat ajatteluamme, käsityksiämme ja arvojamme. Se, miltä museo kokonaisvaltaisesti näyttää, tarkoittaa kokemuksia koko toiminnan kaaressa aina facebook-sivuista näyttelyteosten sisäiseen dialogiin tilassa. Jokaista osa-aluetta varten museol la on oman ammattialueensa taitajat työssään. Näiden elementtien kautta muodostuu viime kädessä museon vetovoima – sana, joka mainitaan EMMAn tuoreessa strategiassakin. Kun sisäisesti täällä EMMAssa pohdimme eri yksityiskohtien kautta sitä, miltä museo asiakkaidemme näkökulmasta näyttää, tarkoitammekin oikeastaan kysyä ”miltä EMMA tuntuu?” • Pilvi Kalhama Museonjohtaja 3 4 TEKSTI / TIINA PENTTILÄ JAUME PLENSA T änä syksynä EMMAn vaihtuvien näyttelyiden avaran tilan valloittaa 1980-luvulla uransa aloittaneen kansainvälisesti tunnetun ja palkitun taiteilijan, Jaume Plensan (s. 1955, Barcelona) toteuttama näyttely In the Midst of Dreams / Unelmien ympäröimänä. Useista veistoksista kootut installaatiot vuosilta 2004–2012 muodostavat kokonaisuuden, jonka kantavana teemana ovat valo ja energia vuoden pimeimpänä aikana. Nykykuvanveistoa? Plensan tuotantoa voisi kuvailla sanalla ”hämmästyttävä” sekä laajuudeltaan, laadultaan että erottuvuudeltaan. Hänen teräksestä, raudasta, pronssista, messingistä, alabasterista, lasista, muovista, hartsista, lasikuidusta, paperista, vedestä, tulesta, valosta, pimeydestä, äänestä, musiikista, sanoista ja teksteistä luotuja teoksiaan on esitelty museoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Hänet tunnetaan myös kansainvälisistä julkisista veistoksistaan ja taideprojekteistaan, joista merkittävimpiä esimerkkejä ovat muun muassa Crown Fountain (2000–2004) Chigagon Millenium Parkissa, Breathing (2005) BBC-rakennuksessa Lontoossa, Ogijima’s Soul (2009) Ogijimassa Japanissa, Dream (2009) St. Helenissä Liverpoolissa ja Echo (2011) New Yorkissa. Plensa on tehnyt myös lavastuksia ja puvustuksia oopperoihin ja teatterituotantoihin. Omakohtaisesti näin Plensan taidetta ensimmäisen kerran hänen työhuoneellaan Sant Feliu Llobregasissa lähellä Barcelonaa kesällä 2010. Taiteilijalla oli työn alla yli parimetriä korkeita teräs-, alabasteri- ja hartsiveistoksia. Kaksi Plensan assistenttia oli työstämässä näitä uusimpia teoksia. Suurten veistosten rinnalla oli nähtävillä myös pienoismalleja tulevista julkisista veistoksista, jotka tähän päivään mennessä ovat jo saaneet toteutuksensa täysissä mitoissaan. Plensan monipuolisuus kuvanveistäjänä selittyy osittain sillä, että hän lapsuudessaan ja nuoruudessaan toivoi tulevansa milloin muusikoksi, milloin lääkäriksi tai kirjailijaksi. Kun hän koki, ettei pystynyt olemaan vain yhtä näistä, kuvanveisto tuntui mahdollistavan nämä kaikki. Kotoa saadut elämykset ja lähtökohdat liittyivät kuitenkin enemmän kirjoihin ja musiikkiin kuin kuvataiteeseen: hänen isänsä soitti pianoa ja äiti lauloi. Äänien ja musiikin maailma avautui Plensalle erityisesti hänen piiloutuessaan isän pianon sisälle, missä lapsi koki musiikin tilallisesti värähtelynä kehossaan. Kehon muistista tuli tärkeä elementti myös hänen taiteessaan. Plensalle kuvanveisto merkitsee aineen henkisyyttä, mielen ja aineen vuorovaikutusta. Se on energian siirtämistä objektiin. Hänelle aika on käsitteenä tärkeämpi kuin tila. Aika on Jaume Plensa: La Llarga Nit, 2010 © Jonty Wilde. 5 Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja sielun dualismista, käsittelen sitä paljon työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin sisältä. Plensa, 2011 MICHAEL BODYCOMB © GALERIE LELONG NEW YORK 6 Jaume Plensa: In the Midst of Dreams. Galerie Lelong New York esitteli taiteilijan teoksia vuonna 2009. enkilökohtaista ja kollektiivista muistia, joka h peilaa meistä jokaista ja näin ollen koko ihmiskunnan tilaa. Tässä mielessä Plensa on klassinen kuvanveistäjä. Näyttely on saanut nimensä Plensan installaatiosta In the Midst of Dreams (Unelmien ympäröimänä, 2009), josta ilmentyvät monet hänen taiteensa keskeiset piirteet. Mittakaavaltaan suuret päät, sanat, kirjaimet ja valo antavat Veistos on paras tapa kysyä kysymyksiä. Plensa, 2005 muodon teoksen aineettomalle idealle. Esittävillä, tunnistettavilla muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla, Plensa tutkii ihmisenä olemisen universaaleja teemoja: rakkautta, epätoivoa, muistia ja kieltä. Nämä kolme unelmien ympäröimää naispäätä ovat silmät suljettuina ja antavat sisäisen valonsa loistaa läpikuultavasta hartsista tehdyn ”ihonsa” läpi pysäyttäen katsojan. Heidän otsansa ja poskipäänsä kantavat pinnassaan vahvoja sanakolmikoita: Unettomuus, Sairaus, Nälkä; Viha, Intohimo, Välinpitämättömyys ja Paniikki, Ahdistus, Hysteria. Valkoisen ”kivimeren” keskeltä naisten seesteiset kasvot yhdistettyinä näihin voimakkaisiin sanoihin luovat Plensan teoksille ominaisen kontrastin, jossa on kiehtovaa outoutta. Veistosten ja installaatioiden 7 LAURA MEDINA © PLENSA STUDIO BARCELONA ideoiden taustalla on usein Plensan rakastama runous (William Blake, Elias Canetti, William Shakespeare) tai muut kirjalliset lähteet. Tästä teoksesta löytyy sanoja, jotka on poimittu Oscar Wilden vankilassa kirjoittamista kirjeistä. Valon ja varjon vuoropuhelua Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten myös näyttelyn erilaiset teoskokonaisuudet Toteemimainen ulkoveistos Day.Night (Päivä. Yö, 2012) johdattaa näyttelykävijän arkiympäristöstä Plensan maailmaan. Sisällä näyttelytilassa voi myös kokea erilaisia siirtymiä uuteen, ennen näkemättömään. Miltä tuntuu kulkea Glückauf?teoksen, rautakirjaimista tehdyn verhon lävitse? Verhon kirjaimet on poimittu Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjasta (1945). Ajatus kulkea verhon tai oven kautta johonkin uuteen on kiehtonut Plensaa läpi hänen uransa. Vastaavasti kirjainten – olivat ne sitten kanjeja, latinalaisia tai kyrillisiä aakkosia – merkitys Plensan taiteessa on suuri. Kirjain on Plensalle kuin solu, jolla on oma ”solumuistinsa”. Yksin ne ovat elottomia, yhdistettynä muihin kirjaimiin elossa. Näyttelyssä voi tavata myös valkoista valoaan hohtavat gargoilimaiset hahmot, rautaisen Tel Aviv Man XX ja hartsipintaisen istuvan tatuoidun. The Three Graces -kolmikko (2010) ja Tel Aviv Man XX -teoksen muodot on tehty erilaisista kirjoitusjärjestelmistä poimituilla rauta- ja teräskirjaimilla, jotka luovat veistosten ääriviivat ja muodot. Veistosten läpi kulkeva valo luo niiden ontoista sisuksista pitsimäisesti kirjainten varjoja ympärilleen – tuntuu kuin veistokset hengittäisivät. Sielu, keho ja varjo ovat erottamattomat. Ei ole sielua ilman kehoa, ei kehoa ilman varjoa. Sitting Tattoo XI -veistoksessa kirjaimet ja sanat on muotoiltu veistoksen hartsipintaan, ihoon. Myös lääkärin uraa aikoinaan suunnitelleelle Plensalle lääketiede, ihmiskehon anatomia ja sisimpämme peittävä iho ovat tärkeitä innoittajia monessa teoksessa. Plensasta kaikki kokemamme on kaiverrettu kehoihimme läpinäkyvällä musteella. Näitä kokemuksiamme iholtamme pääsevät lukemaan vain harvat ihmiset – ystävät tai rakkaamme. Liki parimetrisiä unelmointia ja ylimaallisuutta ilmentäviä alabasteripäitä voi EMMAssa kohdata kaksi. Nämä mittasuhteiltaan pidennetyt tyttöjen kasvot pysäyttävät katsojan järkähtämättömyydellään ja koollaan. Kokemus voi Jaume Plensa, Uumaja 2012. olla pyörryttävä. Pienemmän mittakaavan veistoksia ovat uusi Brobdingnag (2012), jonka nimi yhdistää teoksen Jonathan Swiftin Gulliverin retket -teoksen jättiläisten maahan sekä teräksestä ja pronssista tehdyt veistoskokonaisuudet Silhouettes (Siluetit, 2011/2012) ja Lilliput (Lilliputti, 2011), jotka vievät katsojan jälleen uudenlaiseen tilan ja ajan tuntuun. Universaali kauneus Plensa eroaa monista nykytaiteilijoista siinä, että hän paljastaa väkivallan ja kauhun sijaan ihmisten kauneuden. Taiteilijan yksi keskeisistä ajatuksista on kutsua ihmisiä kuuntelemaan omaa itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin. Hänestä yritämme liikaa kasvaa ulkopuolisen kuvan, unelman, mukaisiksi ymmärtämättä omaa varjoamme. Vaarallisinta elämässämme on kadottaa läheinen kontakti omaan varjoomme. Näitä hetkiä valossa ja varjossa on luvassa EMMAssa. • Jaume Plensa / In the Midst of Dreams / Unelmien ympäröimänä / 14.11.2012-27.1.2013 EMMAan varta vasten suunnitellusta näyttelystä on saatavilla upeasti kuvitettu, laaja julkaisu. Näyttelyn keskeiset teemat valo ja energia pääsevät oikeuksiinsa EMMAn ainutlaatuisissa tiloissa otetuissa valokuvissa. Plensan haastattelu valottaa taiteilijan ajatuksia EMMAN näyttelystä ja sen synnystä. Näyttelyjulkaisun voit tilata jo ennakkoon EMMAn nettikaupasta. Julkaisun kielet suomi, englanti, ruotsi. Valokuvat Ari Karttunen / EMMA 8 EMMA Uusia teoksia Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta TEKSTI / PÄIVI KARTTUNEN KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA Viidakossa, katolla ja maan päällä, idässä ja lännessä NANNA HÄNNINEN Sunset on Skyscraper in New York. 2010. Kromogeeninen valokuvatuloste. 80 x 100 cm ed. 1/5 Nanna Hännisen päällekkäisvalotus New Yorkin pilvenpiirtäjistä toimii abstraktina kuvana. Taustaksi hän mainitsee aikansa Mazzanon taiteilijaresidenssissä 2001 ja tuolloisen kokemuksensa WTC-tornien romahtamisesta, jota hän seurasi Rooman viereisessä pikku kaupungissa. Valokuvataiteilija Hännisen teos sekä avartuu taivaan sineen että imee sisäänsä äärettömään tummaan aukkoon. Kuvassa voi nähdä eräänlaisen viitteen islamilaisen taiteen ornamentiikkaan. Hänninen tulee antaneeksi New York -sarjallaan raikkaan kommentin arkkitehtuurivalokuvan perinteeseen, vaikka se ei ole hänen ensisijainen tavoitteensa. EMMA LEENA NIO Viidakkokirja 1. 2011. Öljy kankaalle. 220 x 260 cm Kaksoiskuvaan pohjaa myös Leena Nion maalaus Viidakkokirja. Mitä katsot? Mihin keskityt? Missä olet, tuolla vai täällä? Maalaus ärsyttää ja palkitsee havainnoijan silmää vuorotellen ja samanaikaisesti. Tausta vai pinta? – Ei, vaan tila. Vapaalla kädellä maalatun säleikön välistä hahmotat pikku hiljaa isokokoisen eläimen, ja korvan, palmupuut ja oudon naamion. Olet joutunut vaellukselle unenomaiseen transparenttiin Viidakko kirjaan. Jännittävästi tilallisuutta tutkiskeleva maalaus: In the Jungle! LEENA LUOSTARINEN Kultainen luuttu. 2012. Öljy kankaalle. 100 x 80 cm Leena Luostarisen maalaus Kultainen luuttu ammentaa taiteilijan matkakokemuksista Itään. Kiinalaisen kuvaperinteen omaksuminen USAn stipendiaattiaikana 80-luvulla on läsnä Luostarisen tuotannossa. Luutunsoittaja naisen kuvasta löydämme keskittyneen rauhalliset kasvot, Luostarisen joutsenia muistuttavat käsien liikkeet, maalauksellisen salaperäisen, jopa Edvard Munchin Huutoon assosioituvan hameen. Maalauksen naisen vaaleat kädet ja kasvot tuovat kuvaan itämaista valoa. Kultaisessa luutussa on värintäyteinen, haikean huikea elämän maku. Tämä maalaus soi! 9 10 EMMA TEKSTI / TARJA TALVITIE KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA Viisi viisasta valmistuu V uosien työrupeama alkaa olla voiton puolella, kun espoolainen kuvanveistäjä Pekka Kauhanen (s. 1954) esittelee viimeistelyä vaille valmista ”mekkoa”, josta tulee osa Ilmestys-teosta. Loppu rutistus 2008 alkaneelle taideprojektille on käsillä. Tuolloin Espoon keskuksen Kirkkosillanpuiston siimekseen, korkeisiin valopylväisiin ilmaantuivat ympäristötaidekilpailun voittoisat ”mekot”, kolme viidestä suunnitellusta. Aiheena taiteilijalla on viisi viisasta neitsyttä. Viimeiset kaksi lehahtavat paikoilleen virastotalon edustan lyhtypylväisiin marraskuussa 2012 viitoittamaan tietä kaupungin hallinnollisesta keskuksesta kirkolliselle pääpaikalle. Ollaan Hyvinkäällä, Arto Hyyryläisen valimon pihassa ihmettelemässä metallivalun saloja. Valuri Arto Hyyryläinen on Kauhasen pitkäaikainen työkumppani, joka ymmärtää taiteilijan tarkoitusperät puolesta sanasta. Itsekin taidekoulutuksen käyneenä Hyyryläinen on usean tunnetun kuvanveistäjän luottomies. Suomessa toimii vain kourallinen taidevaluun erikoistuneita valimoita, ja kuvanveistäjän on helppo toimia tutun ammattilaisen kanssa. Mallista valokseksi Julkista taidetta Taideteokset tekevät ympäristön visuaalisesti paremmaksi paikaksi olla, asua ja työskennellä, totesi Suomen Kaupunkiliitto 1980-luvun alussa. Hyvä periaate hautautui vuosituhannen lopulla ankeiden talousnäkymien alle, mutta on taas tunnustettu laajasti oman aikamme ympäristö valveutuneessa keskustelussa. Espoon julkisen taiteen hankkeissa on 2000-luvulla käytetty EMMAn asiantuntija-apua. Valmistuneet teokset tulevat osaksi EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelmaa. Taidemuseo dokumentoi teokset ja huolehtii jatkossa niiden huollosta ja ylläpidosta. Viime vuosien tuoreimpia teoksia ovat mm. Jaakko Niemelän Animo Omnian pihassa Espoon keskuksessa ja Espoonlahden Mårtensbron koulun pihalle pystytetty Antti Maasalon Tutkimusmatkailija 2. EMMA on mukana myös Länsimetron taidehankkeissa. Matka taiteilijan ideasta valmiiksi teokseksi on pitkä ja vaiherikas. Ideasta syntyy luonnos ja siitä konkreettinen styrox-kipsimalli. Mallista tehdään muotteja, joihin metalliseos valetaan. Jokainen pieninkin osa valetaan ja jäähdytetään erikseen. Lopuksi suoritetaan viimeistely, hionta ja patinointi. Metalliseos määrittyy taiteilijan ja valurin yhteistyössä monen tekijän summana; Ilmestys on alumiinin ja alumiinipronssin yhdistelmä, kevyt ja kestävä, ja osat toisiinsa hitsattavissa. Aikataulutus on taiteilijan vastuulla, mutta työn jaksottamisessa tarvitaan molempien ammattitaitoa. Loppuvaiheessa valuri tekee suuren osan käytännön toteutuksesta taiteilijan ”kaukoohjauksessa”. Viimeinen yksityiskohtien hienosäätö sekä tekniset ratkaisut paikoilleen asentamista varten sujuvat konkareilta leppoisissa tunnelmissa. ”Tällä tavoin valmistettu taideteos saa ensi hätään 500 vuoden takuun,” kehaisee Pekka Kauhanen. • EMMA Pekka Kauhanen ja viimeinen ”mekko”. ”Tällä tavoin valmistettu taideteos saa ensi hätään 500 vuoden takuun,” kehaisee Pekka Kauhanen. Ilmestys Espoon keskuksen Kirkkosillan puistossa. 11 12 EMMA Enemmän irti taiteesta! KUVAT / ARI KARTTUNEN JA MILJA LAURILA, EMMA Yleisöopastukset Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDESILTA la klo 14 Kesto 45 min. TAIDEVARTTI su klo 13 ja 16 LASTEN VARTTI su klo 14 Kesto 15 min. OMIN PÄIN TAPAHTUMAT www.emma.museum/ tapahtumat EMMA SOI! la 5.1.2013 Espanjan rytmejä ja valoa keskelle talvea! Tule nauttimaan tunteikkaasta musiikista Jaume Plensan vaikuttavien veistosten ympäröimänä. Tarkempi ohjelma: www.emma. museum/emmasoi Tapahtuma sisältyy museolipun hintaan. PUHEENVUORO ke 21.11.2012 klo 18 Taidehistorioitsija, journalisti Jonni Roos keskustelee Jaume Plensan taiteesta näyttelytilassa S-ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄ su 2.12.2012 sisäänpääsy S-Etukortilla 8 € (norm. 10 €). PAJAT Varattavat pajat www.emma.museum/ tyopajat AIKUIS- JA YRITYSRYHMILLE TAIDEKUOHUT www.emma.museum/ taidekuohut Pirskahtelevan hauskaa tekemistä, kuohuvaa juomaa ja herkkupaloja, yhteishenkeä. Kesto 1,5 h. Hinta: 22 € / hlö, ryhmän minimihinta 240 € + tarjoilut SIS.Delistä LAPSILLE ALK. 4 V. LASTEN PAJAKUTSUT www.emma.museum/ pajakutsut Seikkaillaan näyttelyssä ja tehdään omin käsin pajassa. Lopuksi juhlaateria SIS. Delissä. Kesto: EMMAssa 1,5 h. + ruokailu Hinta: 80 € / ryhmä + valinnainen menu 8-10 € / lapsi Pajoissa valittavana kaksi teemaa: Kirjainkuvioita Jaume Plensan hengessä (14.11.2012-27.1.2013) TAI Sulasta sivellin, napista nauru Maailma matkalaukussa -näyttelyn innoittamana (17.3.2013 asti) OPASTUKSET OIKOTIE-ESITTEET esittelevät reittejä kokoelmaripustukseen. ÄÄNIOPAS luo tunnelmia Punainenteemanäyttelyyn. KOSKETELTAVAT TAIDE TEOKSET Sadutustuoli ja Taidekäsi löytyvät EMMA-Shopin vierestä. REPPUREISSUT lapsille voi pyytää käyttöönsä veloituksetta lipun myynnistä. Sen avulla tulee hauskasti kierrettyä koko näyttelykeskus. KOULUILLE www.emma. museum/kouluille VARAUKSET ma-pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493 www.emma.museum/ opastusvaraus Varattavat opastukset SAAVUTETTAVUUS www.emma.museum/ opastukset TAIDEVARTTI, WIRKKALA–TAIDEVARTTI, TAIDETUNTI, TAIDESILTA Opastukset lapsille EMMA on liikkumis esteetön. Opastukselle on mahdollisuus varata oppaan ääntä vahvistava laite. Lisätietoa: www.emma.museum/ info/saavutettavuus LASTEN VARTTI ja LASTEN TUNTI Muutokset mahdollisia. EMMA EMMA SOI! la 5.1.2013 www.emma.museum/emmasoi 13 14 EMMA TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN KUVAT / © THE STATE PUSHKIN MUSEUM OF FINE ARTS, MOSCOW NO SMOKE NO DIRT NO WORK Litografiajulisteita Britanniasta 1890–1940 N äyttely esittelee 100 kiehtovaa brittijulistetta ajalta, jolloin moderni juliste syntyi ja tuli näkyväksi osaksi julkista tilaa. Näyttely kertoo monipuolisesti julistetaiteesta modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena, ilmiönä, jossa taide ja design, yhteiskunnan sosiaaliset muutokset, propaganda, kaupallisuus ja huumori, sulautuvat saumattomasti yhteen. Brittijulisteet tulevat Pushkinin museosta Moskovasta samoin kuin näyttelyn kuraattori Irina Nikiforova. Näyttelyssä on kolme teemaa: Britannian julistetaiteen synty ja nousu 1890-luvulta 1930- luvulle, Lontoon julkisen liikenteen julisteet ja 1930-luvun Shell-julisteet. Modernin elämän ilmiöitä ja uutuuksia - propagandaa ja sähköpattereita 1890-1930–luvut Britanniasta tuli 1900-luvun alussa julistetaiteen johtava maa. Nousuun vaikuttivat painotekniikan korkea taso, kaupallisen mainonnan kehitys, valmiit markkinat ja mainostoimistot. Samaan aikaan uusista taidelaitoksista valmistui monipuolisia taiteilijoita, joiden käsistä syntyi moderni juliste: kuvan ja tekstin, selkeiden pintojen ja ääriviivojen eheä kokonaisuus. Mainontaa alettiin pitää taidemuotona ja käyttö grafiikan tekijöitä taiteilijoina. EMMA Charles Crombie: Electric heating. No Smoke, No Dirt, No Work. 1913. Litografia. Wack Walker: Look out John! Radical land campaign. 1909-1910. Litografia. Tristram Paul Hillier: Tourists prefer Shell. You can be sure of Shell. 1936. Litografia. John Banting: Oceanic angler fish. 1936. Litografia. 15 16 EMMA Miksi brittijulisteita Moskovassa Vallankumousvuosien innoittamana länsimaisia julisteita alettiin aktiivisesti kerätä Venäjällä 1920-luvulla. Ensimmäiset litografiajulisteet hankittiin uuteen länsimaisen taiteen museoon vuonna 1926 länsimaista vallankumoustaidetta käsitelleestä näyttelystä Moskovassa. Keräämistä jatkettiin ulkomailta 1930-luvulla. Stalin kuitenkin lakkautti museon 1948, ja tuolloin yli 2000 länsimaista litografiajulistetta siirrettiin kiireessä ja salaa Pushkinin museoon. Britannian kuninkaallisen postilaitoksen tiedotteesta posterista moderniksi julisteeksi Englanninkielessä sana poster, juliste, tarkoitti alun perin lyhyttä, tiivistä kirjallista tiedotusta – postia – jonka kuninkaallinen postilaitos kuljetti perille. Tämä vuosisatojen kuluessa syntynyt lyhyt ja usein ytimekäs tiedotustapa loi pohjaa modernin britti julisteen selkeälle, iskulauseen omaiselle ja usein humoristiselle ilmaisulle. Uuden kivipainomenetelmän, litografian, kehittyminen 1800-luvun puolivälissä mahdollisti suuret ja halvat vedosmäärät. 1800-luvun loppuun mennessä helposti monistettavista värillisistä julisteista oli tullut oma taiteen lajinsa ja tärkeä osa katukuvaa. Tutustu modernin julisteen historiaan ja ilmaisukeinoihin EMMAn julkaisussa! 100 julistetta – modernin elämän uutuuksia ja metroasemien katseenvangitsijoita: mainontaa, huumoria ja propagandaa viidenkymmenen vuoden ajalta. Julkaisu esittelee yksittäisten julisteiden lisäksi brittiläistä julistetaidetta modernin kulutusyhteiskunnan ilmiönä. Julkaisun kielet suomi ja ruotsi Julisteissa mainostettiin teatteriesityksiä, kirjoja, lehtiä ja mitä erilaisimpia modernin elämän uutuuksia sähköpattereista savukkeisiin. Maan vuosisatainen kuvitus- ja pilapiirrosperinne näkyy julisteissa oivallisesti. Metroasemien katseenvangitsijat - Lontoon julkinen liikenne 1900–luvun alusta 1930–luvulle Lontoon julkisen liikenteen, erityisesti metron, suosiota haluttiin kasvattaa 1900-luvun alusta lähtien julistekampanjoilla. Eri yhtiöiden omistamien liikennevälineiden yhdistyessä 1933 kampanjan suunnittelijoiksi palkattiin eturivin taiteilijoita sekä Britanniasta että muualta. Muun muassa Edward McKnight Kauffer, John Frederick Banting, Austin Cooper ja Edward Wadsworth tekivät rohkeita ja kokeilevia julisteita. He olivat ajan avantgardisteja, kubismin, futurismin ja surrealismin hengessä kasvaneita. Monista heidän töistään on tullut niin brittiläisen taiteen kuin mainossuunnittelun klassikoita. Julisteet sijoitettiin metroasemille. Niissä mainostettiin Lontoon nähtävyyksiä, museoita ja historiallisia kohteita, tapahtumia ja luonnollisesti itse metroa, jonka avulla näihin kohteisiin päästiin. Julisteille oli luotu jo 1910-luvulla uusi yhtenäinen typografinen tyyli ja metrosymboli. ”Kaikki valitsevat Shellin - turistit, kauppiaat, tuomarit, taiteilijat, merimiehet…” 1930–luku Loistavien taiteilijoiden ansiosta 1930-luvun Shell-kampanja jäi historiaan yhtenä mainostaiteen ehdottomana huippuna. Brittiläis-hollantilaisen Shell-öljy-yhtiön mainoskampanja aloitettiin 1920-luvulla. Uusi vaihe mainonnassa alkoi 1930-luvulla, kun Shellin julistekampanjan suunnittelijoiksi kutsuttiin muun muassa surrealistit Paul Nash, Graham Sutherland ja Tristam Hillier sekä ”mainossuunnittelun Picassona” tunnettu Edward McKnight Kauffer. Julistekampanjassa kehitettiin kaksi erilaista mainosteemaa. Ensimmäisessä Shelliä mainostettiin ”hienovaraisesti” yhdistämällä englantilainen luonto ja nähtävyydet Shellin luotettavuuteen. Toisessa teemassa luotiin luoda kuva Shellistä eri ammattikuntien haluamana kohteena: kaikki – näyttelijöistä merimiehiin – valitsevat Shellin. • No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiajulisteita Britanniasta 1890-1940 / 14.11.2012-27.1.2013 EMMA TEKSTI / JOHANNA WAHLBECK, VAKITUINEN OPAS KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA Näe, koe ja kuule M oniaistisuus on yksi modernin taiteen ilmiöistä, jota Wassily Kandinskyn synestesia-kiinnostus alleviivasi. Synestesia tarkoittaa moniaistista kokemista; sitä kuinka voi esimerkiksi kuulla värejä, vaikkei ääni olisikaan osa taideteosta. Marraskuussa näyttelynsä EMMAssa avaavan katalonialaisen Jaume Plensan Hair-Ice -teoksessa (1999) se on. Pronssisiin gongeihin on kaiverrettu englanniksi ”hair” ja ”ice”: ”hiukset” ja ”jää”. Gongien sointi ja taajuus eivät ole täysin samat, koska ne on tehty käsin, ja niihin kaiverretut sanat ovat erikokoisia. Sekin vaikuttaa, mihin kohtaan gongia lyö. Varsinkin matalilla taajuuksilla on fysiologisia, mutta myös psykologisia vaikutuksia; ne voivat herätellä mielikuvitusta tai rauhoittaa. Joskus EMMAssa voi kuulla Plensan gongiteoksen kajahtavan. Aivan kuka tahansa ei kuitenkaan teosta voi soittaa, sillä sormissamme on aina teoksia kuluttavaa likaa ja rasvaa. Siihen koskeminen ei ole mahdollista. Lisäksi gongipari on niin painava, että se voisi heiluessaan osua ohikulkijoihin. Koulutettu opas voi kuitenkin soittaa teosta konservointihansikkaat käsissään. Muina aikoina teos on hiljaa, ja sen äänen voi itse kuvitella. EMMAn erityisen Taidepakkikokoelman teoksiin ja esineisiin sen sijaan saa koskea. Koko kokoelma on rakentunut moniaistisen taidekokemuksen ajatukselle. Taidepakkiesineistöä voidaan kuljettaa mukana esimerkiksi ikäihmisille suunnatuissa erityisprojekteissa ja näkövammaisten Taidetunnilla, mutta myös ihan tavallisilla opastuksilla. Silmilläkin voi koskettaa, eli moniaistisuus ei liity pelkästään konkreettisiin aistikokemuksiin. Kaikki Plensankaan teokset eivät ole soivia, mutta silti ne on mahdollista kokea monin aistein ja tavoin. Tule van näyttelymme teokset ovat jo kokonsa puolesta pysäyttäviä. Kaikki taidekokemukset ovat moniaistisia ja aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä. Itse odotan, että tulevassa EMMAn Plensa-näyttelyssä voin saada valohoitoa vuoden pimeimpänä aikana, valaistujen veistosten äärellä. Yleisin synestesia-kokemus on värin kuuleminen. Plensan gongi teoksen köydet ovat punaiset. Kandinskyn mielestä punainen kuulosti trumpetilta. Miltä punainen sinusta kuulostaa? Gongiteos on esillä Saastamoisen säätiön Punainen -teemanäyttelyssä 31.12.2013 saakka. • 17 18 EMMA Gallup TEKSTI / REETTA KALAJO KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA Minkälainen olisi unelmiesi EMMA? Mikko Wahlman, 33, myyntipäällikkö Arja Forss, 70, eläkeläinen EMMA on toiminut minusta monipuolisesti sekoittaen sopivasti nykytaidetta ja vanhempaa. Toivoisin näyttelyitä, joissa on jotain uutta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi videotaidetta esittelevät näyttelyt, jotka eivät yleensä ole ennalta vaikuttaneet kiinnostavilta, ovat tehneet vaikutuksen minuun. Toivoisin jatkossakin samanlaista linjaa. En ole käynyt ennen EMMAssa, mutta haluaisin sen olevan ilmainen. Museon pitäisi järjestää toimintaa ja tutustumiskäyntejä ihmisille, joilla asiat eivät ole hyvin. Esimerkiksi syrjäytyneet nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin ja ehkä kysellä, mitä kulttuuri oikeasti onkaan. Sillä lailla he saat taisivat saada ajatuksia siitä, miten he itse ovat osa tätä maailmaa. Mika Käyhty, 26, myyntiedustaja Asun tässä aika lähellä, mutta tämä on ensimmäinen kertani EMMAssa. Tänne pitäisi olla päivittäinen, ilmainen kuljetus Helsingin keskustasta. Kaipaan museoihin myös toiminnallisuutta. Tänne pitäisi voida tulla tekemään monenlaisia asioita itse, ei vain katselemaan. Kun tulee museoon, voisi lähteä jotenkin muuttuneena. Dina Hasan, 23, opiskelija Toivoisin jotain yllättäviä näyttelyitä nuorille. Niin että, kun tulee museoon, niin saisi elämyksen ja voisi lähteä jotenkin muuttuneena. Näyttelyiden lisäksi haluaisin tapahtumia, jotka toisivat ihmisiä yhteen. Olen tykännyt todella paljon Saastamoisen säätiön taide kokoelmasta. Se on hieno ja siksi nautin aina palaamisesta tänne. EMMA Taideteos työpaikallani TEKSTI / LIISA SMEDS KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA Inari Krohnin teos Suuri karhu lähtee pois, 1990 Auroran vastaanottokodissa S e on kiva, kun siinä on karhu”, toteaa 8-vuotias tyttö, kun istumme osasto Metsolan olohuoneen sohvalla tarkastelemassa taidegraafikko Inari Krohnin (s. 1945) teosta Suuri karhu lähtee pois (1990). Tytön koulupäivä on ehtinyt päättyä tullessani haastattelemaan vastaavaa ohjaajaa, Anna Lena Karlsson-Finneä. Siirrymme tekemään haastattelua keittiön pöydän ääreen. Karlsson-Finne on työskennellyt 23 vuotta Auroran vastaanottokodissa, toisessa Espoon kahdesta vastaanottokodista. Suurin osa täällä olevista lapsista tulee lyhyeksi ajaksi nopealla varoitusajalla keskeltä kodin kriisitilannetta. Suuri karhu lähtee pois -teos on ollut vastaanottokodissa melkein yhtä kauan kuin KarlssonFinne. Melko suurikokoisessa, 100 x 100 cm, teoksessaan taiteilija on käyttänyt grafiikan menetelmän, viivasyövytyksen, lisäksi tussia ja vesiväriä. Sini- ja punertavan sävyisessä maisemassa karhu vaeltaa syksyisessä metsässä. Lehdet ovat tippuneet puista ja karhukin on taka- alalla, lähdössä pois autioituvasta metsästä. Inari Krohn on kuvannut teoksessa ystävänsä kuoleman herättämiä tuntemuksia. Surumielisestä tunnelmastaan huolimatta teos on ollut Karlsson-Finnen mielestä sopiva vastaanottokodin seinälle, koska se on rauhallinen, väriltään harmoninen ja lempeä. Se ei herätä kiukkua eikä muita negatiivisia tunteita. Elämä vastaanottokodissa on räiskyvää, sillä nämä lapset tulevat usein kaoottisista tilanteista, ovat kipeitä ja kaltoin kohdeltuja. Toisin kuin muu ympäristö, teos ei ole joutunut koskaan lasten väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi. Vastaanottokodissa pyritään elämään lasten kanssa mahdollisimman normaalia kodin arkea, ja seinällä olevat taide teokset lisäävät kodinomaista tuntua. Karlsson-Finne kertoo, että monet heidän lapsistaan ovat taiteellisesti lahjakkaita. Suurin osa lapsista on innokkaita piirtämään ja maalaamaan. Taiteilija Inari Krohnin tavoin hekin voivat taiteen avulla purkaa mielessä pyöriviä kipeitä asioita. • EMMA-lehden sarja esittelee EMMAn kokoelmateoksien elämää sijoituspaikoissa. Inari Krohnin teos ilahduttaa Anna Lena Karlsson-Finneä ja lapsia Metsolan olohuoneessa. 19 20 EMMA IRTIOTTOJA ARJESTA MUSIIKKIA TEATTERIA ELOKUVIA TANSSIA NÄYTTELYITÄ Kulttuuriaukio 2, Tapiola, Espoo | www.espoo.fi/kulttuurikeskus EMMA Program vintern 2012–2013 EVENEMANG Guidningar för barn www.emma.museum/ sv/evenemang BARNENS TIMME och BARNENS KVART MUSIK I EMMA! lö 5.1.2013 Spanska rytmer och ljus i mitten av vintern! Kom och njuta av musik och Jaume Plensas imponerande skulpturer. www.emma.museum/ sv/emmasoi Ingår i inträdesavgiften. Guidningar för publiken På S-KUNDÄGARDAGEN sö 2.12.2012 inträde med S-förmånskortet 8 € (norm. 10 €). GENVÄGAR-BROSCHYRERNA leder besökaren i konstsamlingen. EN AUDIOGUIDE skapar atmosfär på temautställningen Rött. KONSTVERK SOM MAN FÅR BERÖRA Sagoberättar stolen och Konsthand hittades vid EMMA-Shop. RYGGSÄCKRESOR för barn lånas ut i biljettkassan. Ingår i inträdesavgiften. VERKSTÄDER Verkstäder med förhandsbokning Bekanta dig med utställningen genom att göra själv! www.emma. museum/sv/tyopajat FÖR VUXNA ELLER FÖRETAG KONSTCOCKTAIL Sprittande sysselsättning till skummande dryck och godbitar. FÖR BARN ÖVER 4 ÅR BARNENS VERKSTADSKALAS Födelsedagsfirning eller konstupplevelser tillsammans med kamraterna. GUIDNINGAR Guidningar med förhandsbokning KONSTKVARTEN, WIRKKALA–KONST KVARTEN, KONSTTIMMEN, KONSTBRON KONSTKVART PÅ SVENSKA söndagar 2.12.2012 och 6.1.2013 kl. 15 till Jaume Plensa-utställning www.emma.museum/ sv/opastukset PÅ EGEN HAND FÖR SKOLOR www.emma.museum/ sv/kouluille BOKNINGAR OCH ANMÄLNINGAR må-fr kl. 9-12, tel. (09) 8163 0493 www.emma.museum/ sv/bokaguidning TILLGÄNGLIGHET I EMMA kan man röra sig obehindrat. Tilläggsinfo: www.emma.museum/ info/saavutettavuus Ändringar i programmet är möjliga. 14.11.2012–27.1.2013 Jaume Plensa / Omgiven av drömmar En utställning skapad av skulptören Jaume Plensa (f. 1955, Barcelona) för EMMA. Jaume Plensa är en internationellt känd och erkänd konstnär som inledde sin karriär på 1980-talet. Under vår mörkaste årstid skapar han en utställning kring temat ljus på EMMA. Sammanlagt fyrtio enskilda skulpturer och installationer av flera skulpturer från 2004–2012 fyller största delen av salen för tillfälliga utställningar. Plensas skulpturer formar det immateriella. Med sina människofigurer utforskar konstnären mänsklighetens universella teman: kärlek, misströstan, minne och språk. No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiska affischer från Storbritannien 1890–1940 Utställningen Litografiska affischer från Storbritannien 1890-1940 presenterar 100 fascinerande brittiska affischer från tiden för den moderna reklamaffischens uppkomst, då den blev till en synlig del av stadens offentliga rum. Utställningen ger en mångsidig bild av affischkonsten som en produkt av det moderna konsumtionssamhället, ett fenomen där konst och design, sociala förändringar i samhället, propaganda, kommersialism – och humor – sammansmälter till en enhet. De brittiska affischerna kommer från Pusjkinmuseets samling i Moskva. 11.11.2011.-17.3.2013 Världen i en kappsäck / assemblage av Juhani Harri I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling visas en utställning med bildkonstnär Juhani Harri (1939-2003). Kring den livfulla och sociala konstnären berättas en mängd historier och han berättade dem själv, också med sina verk. Harris ofta jordnära färgade assemblage, hopsätta av gamla bortkastade ting, är berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av väder och vind och tidens tand, inköpta på lopptorg eller funna i naturen, utgjorde för Harri ”konstnärens palett”. 21 22 EMMA Näyttelyt 14.11.2012–27.1.2013 11.11.2011-17.3.2013 Jaume Plensa / In the Midst of Dreams / Unelmien ympäröimänä Maailma matkalaukussa / Juhani Harrin esinekoosteita Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu kuvanveistäjä Jaume Plensa toteuttaa EMMAn näyttelyn, jonka kantavana teemana on valo vuoden pimeimpänä aikana. Useista veistoksista kootut installaatiot vuosilta 2004-2012 muodostavat kokonaisuuden, joka valtaa suuren osan EMMAn vaihtuvien näyttelyiden tilasta. Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten myös näyttelyn erilaiset teoskokonaisuudet. Esittävillä, tunnistettavilla muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla, Plensa tutkii ihmisenä olemisen universaaleja teemoja: rakkautta, epätoivoa, muistia ja kieltä. Plensa eroaa monista nykytaiteilijoista siinä, että hän paljastaa väkivallan ja kauhun sijaan ihmisten kauneuden. Taiteilijan yksi keskeisistä ajatuksista on kutsua ihmisiä kuuntelemaan omaa itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin. Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita. Sään tai ajan kuluttamat käytetyt, kirpputoreilta ja luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille ”taiteilijan paletti”, joista hän rakensi nostalgisia tarinoita. No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiajulisteita Britanniasta 1890–1940 Näyttely esittelee 100 kiehtovaa brittijulistetta ajalta, jolloin moderni juliste syntyi ja tuli näkyväksi osaksi julkista tilaa. Näyttely kertoo monipuolisesti juliste taiteesta modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena ja ilmiönä jossa taide ja design, yhteiskunnan sosiaaliset muutokset, propaganda, kaupallisuus ja huumori, sulautuvat saumattomasti yhteen. Brittijulisteet tulevat Pushkinin museon kokoelmasta Moskovasta. Nykytaidetta Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn Galleria-kujalla. Saastamoisen säätiön taidekokoelma Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen-näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. ARI KARTTUNEN, EMMA 14.11.2012–27.1.2013 Pysyvästi EMMA Tulevaa ohjelmistoa 6.3.–5.5.2013 6.3.–9.6.2013 Väiski Vemmelsääri ja kumppanit / Warner Bros. –studion animaatiopiirustuksia vuosilta 1930-60 Per Maning Koko perheelle suunnatussa näyttelyssä esiintyvät niin lapsille kuin vanhemmillekin tutut hahmot: Väiski Vemmelsääri, Tipi ja Sylvesteri, Nakke Nakuttaja, Repe Sorsa, Elmeri, Viiksi-Vallu, Kelju K. Kojootti, Maantiekiitäjät ja monet muut. Amerikkalaisen keräilijän aarteista koottu näyttely on aiemmin ollut esillä mm. MoMassa New Yorkissa. Euroopassa se on ennen EMMAa nähty ainoastaan Torinon elokuvamuseossa. Näyttely havainnollistaa hyvin sen, kuinka vaativaa ja aikaa vievää käsityötä animaatioiden teko ennen digiaikaa oli. Väiski Vemmelsääri kumppaneineen saapuu EMMAan keväällä 2013. Copyright © Warner Bros., Inc. Per Maningin taiteen keskeiset kysymykset liittyvät ihmi syyteen, identiteettiin ja toiseuteen. Hänen teoksensa osallistuvat nykytaiteessa ajankohtaiseen keskusteluun ihmisen suhteesta muihin lajeihin. Per Maning: Cow, 1989-93. Ensi keväänä EMMA esittelee tunnetun norjalais taiteilijan Per Maningin (s. 1943) valokuvia ja videoita. Hänet tunnetaan ennen kaikkea mustavalkoisista eläinaiheisista valokuvistaan; koirista, lehmistä, hevosista, sioista ja apinoista. Maningin kansain välinen läpimurto tapahtui Venetsian biennaalissa 1995. Silloin kameran kohteena olivat hylkeet. Maningille eläimet ja ihmiset ovat tasavertaisia, kukin oman lajinsa edustajia. Tämä mahdollistaa sanattoman kommunikaation kuvaajan, kohteen ja katsojan välillä. Maning on tutkiskellut myös itseään. Omakuva-sarjassa (1997–98) ei tosin esiinny Maning vaan näyttelijä Nils Sletta. Per Maningin teoksia on aiemmin nähty Suomessa vain kahteen otteeseen: yksityisnäyttelyssä valokuva galleria Hippolytessä 1999 ja yhteisnäyttelyssä Animal, Anima, Animus Porin taidemuseossa 1998. 23 Veranta video JAUME PLENSA 14.11.2012-27.1.2013 Galleria portaat JUHANI HARRI 11.11.2011-17.3.2013 Raitti PUNAINEN Salonki hissi EMMA Shop Saastamoisen säätiön kokoelmat Agora Ilme-paja EMMA LIPUT / BILJETTER PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA (09) 8165 7512 WWW.EMMA.MUSEUM WEEGEE-LIPPU 10/8 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) / WEEGEE-BILJETT 10/8 € (HELA HUSET = 5 MUSEER) S-ETUKORTILLA 9 € / MED S-FÖRMÅNSKORT 9 € ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA / UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS AVOINNA / ÖPPET TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18 KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20 LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17 OPASTUSVARAUKSET / GUIDEBOKNINGAR MA-PE KLO 9-12 / MÅ-FRE KL. 9-12 (09) 8163 0493 WWW.EMMA.MUSEUM/ OPASTUSVARAUS WWW.EMMA.MUSEUM/SV/ BOKAGUIDNING BUSSIT / BUSSAR HELSINGIN KAMPISTA / FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110 ESPOON SISÄISET BUSSIT / BUSSAR INOM ESBO 15, 18, 18Z WWW.HSL.FI NÄYTTELYKESKUS WEEGEE / UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE VIISI MUSEOTA, GALLERIA, MUSEOKAUPPOJA, SIS.DELI + CAFÉ, KOKOUSTILOJA / FEM MUSEER, GALLERI, MUSEIBUTIKER, SIS.DELI + CAFÉ / (09) 8163 1818 NO SMOKE, NO DIRT, NO WORK 14.11.2012-27.1.2013 THE MUSEUM’S MAGAZINE EMMA IS ALSO PUBLISHED IN ENGLISH / ORDER A FREE COPY IN ENGLISH / [email protected] OR READ IT ON THE NET IN ENGLISH / WWW.EMMA.MUSEUM/EN RYHDY EMMAN FANIKSI