Sisällys 3 4 6 7 8 11 12 13 14 16 18 20 21 23 24 25 26 27 28 Pääkirjoitus Tornion kuumin kesätyö Kolumni Heli Laiho Löytöjä bittimaailmasta Kevääksi kotiin -novelli Testaa sukupuolesi! Yksi onnellisuus, kiitos! Tylliläinen goes global Tyllin kulttuurikatsaus Kirjoittaen New Yorkiin Lämmöllä muistaen Arvostelut Kello 08:57 -novelli Vapaus-gallup Suomalainen huumori Yleisönosastokirjoitukset Testin tulokset Suomen suloinen suvi -runo OSOITE: Tornion yhteislyseon lukio, Kauppakatu 29, 95400 Tornio PAINOPAIKKA: Tornion kirjapaino KANNEN KUVA: Lotta Seppälä KIITOS: Anna-Maija Niskavaara ja Jaana Stoor sekä tukijat Kuvat: Adapteri-hanke, nuorisotiedotuspiste Aaltonen, Jesse Juopperi --Pääkirjoitus-- Vapautta ilmassa P ääsiäisen aikaan koin positiivisen järkytyksen palatessani pohjoisen reissulta: lumikinokset olivat kadonneet ja portaille uskalsi istahtaa ilman takkia. Märän maan tuoksu tervehti minua ensimmäisenä saapuessani kotiin. Vaikkei kyseinen tuoksu ehkä hellinytkään sieraimiani, oloni oli mukava. Pitkään odotettu helpotuksen tunne valtasi minut tuolloin. Nyt oltiin jo voiton puolella. Kevään lehtemme aihe pakotti minut ajattelemaan, mitä vapaus minulle merkitsee. Joskus vapaus tarkoitti minulle juuri sitä hetkeä, jolloin olin saanut projektit hoidettua ja minulla oli vain aikaa. Kyseinen ajattelutapa oli virhe, sillä luonteestani johtuen tavoitin kyseisen tilan hyvin harvoin: kun minulla vihdoin oli aikaa, aloitin uuden projektin. Synnynnäisenä projektien haalijana olen rauhaton ilman tekemistä ja jollain kierolla tavalla jopa pidän asioiden suorittamisesta. Vapaus siis ei ehkä tarkoitakaan irtautumista kaikesta – ainakaan minun tapauksessani. Minulle vapautta on vain olla oman päiväni herra, ylin virkamies päättämässä aikatauluista. Kesälomalla koittaa siis minunkin vapauteni hetki luku-urakasta huolimatta, sillä deadlinet ja aamuherätykset päätän minä itse. Pohdintani seurauksena tahdon vielä muistuttaa, että vapaus on muutakin kuin itselle voitettua aikaa. Kuten kansien välistä voi lukeakin, aiheeseen ”vapaus” on onnistuttu yhdistämään monipuolisesti asioita jopa kuolemasta onnellisuuteen. Toimittajat ottivat myös vapauden kirjoittaa juttuja pieni pilke silmäkulmassaan, joten tämän lehden jotakin sisältöä ei suositella tosikoille. Koko lehteä ei (valitettavasti) voitu lyödä ihan leikiksi, joten sen sivuilla on myös painavaa ja vakavaa asiaa. Lehdestä löytyy jopa jotain hyödyllistä: olemme tehneet jutun kaupunkimme tarjoamista työpaikoista tulevan kesän uravalintaa pohtiville ja sukupuolitestin niille, joille se on yhä arvoitus. Aivan liian monen vapaus-sanan jälkeen tahdon vielä onnitella jokaista, joka on selvinnyt lukuvuoden mittaisesta urakasta, ja tuskin enää tarvitsee mainita, mikä olotila kyseisen urakan jälkeen koittaa. Nauttikaa lomastanne ja sen tuomasta vapaudesta ja aloittakaa arjesta vapautuminen lukemalla lehtemme. Hauskaa kesää! Ida Hookana 3 Tornion kuum Monttu auki Tämä on ainoa asiakaspalveluammatti, jossa asiakkaat eivät valita palvelun laadusta – kovin usein ainakaan. Löysin kutsumusammattini toimittuani muutaman vuoden kirjastonhoitajana, mutta ammatin sosiaalinen puoli ahdisti minua. Tämän myötä siirryin hieman hiljaisempaan työympäristöön, joka sopii minulle. Ulospäinsuuntautuneisuutta ei vaadita yhtään! Joka toiselle kuoppaa kaivaa, on ammatiltaan haudankaivaja. Heikki Haudankaivaja, 40, Alatornio Riemu on rajaton Työtehtäväni on katsoa lapsukaisten perään ja leikkiä heidän kanssaan (tai ilman heitä) täällä pienessä Tornion paratiisissa: Felixin leikkipuistossa. Työni on niin sanotusti ”ihkua” (<3). Ainoana negatiivisena puolena on itse lapset: he eivät koskaan saavu leikkikentälle, joten joudun pitämään hauskaa yksin. Lapset ovat kasvaneet niin isoiksi, että videopelit ovat saaneet heidät valtaansa. On minulla onneksi yksinkin kivaa (xD). Pirkko Puistotäti, 25, Pudas Kovaa kuin jää Kesä on ollut luminen, joten töitä riittää! Harva varmasti arvaa, että kaupunkimme rahat kuluvat meidän lumenkolaajien palkkoihin – jopa kesälläkin. Joskus on ollut plusasteita yölläkin, joten lumen puuttuessa keksin muita aktiviteetteja, kuten luudalla ratsastaminen ja lasten pelottelu. Kun kesän on ennustettu olevan vähäluminen, olen ajatellut lähteä vaihtoon johonkin Etelä-Euroopan maahan, kuten Maltalle tai Kongoon. Ilmaiset työvaatteet joka kymmenes vuosi, mukavan yksinäinen työympäristö – tähän ammattiin sinäkin tahdot tarttua! Lasse Lumenluoja, 92, Kemi 4 min kesätyö Ruohonjuuritasolla Olen pitänyt Tornion puiston viidakosta huolta nyt kolme vuotta ja olen työstäni ylpeä. Nuoret usein aliarvioivat kaupunkimme tarjoamia työpaikkoja, mutta tämä työ ylittää odotukset. Ainoa huono puoli työssäni on ehkä hieman epäkäytännölliset työvälineet, mutta tärkeintä on lähelle luontoa pääseminen. Todellinen työnantajani on oikeastaan itse luontoäiti, ja minulle riittää, että hän on työni tulokseen tyytyväinen. Riitta Rikkaruoho, 20, Metsä Elämä on laiffii Olen ollut nyt ammatissani eli työttömänä viisi vuotta. Työnsaanti on ollut helppoa, sillä työkokemusta on kertynyt joka kesä lisää ja kilpailu on vähäistä. Työajat ovat melko joustavat, ja lomat ovat koululaisen kesäloman mittaisia. Työn huonoina puolina pidän kylmiä aamuja ja öitä puistossa, kovaa puistonpenkkiä ja lapsia. Työnantajana Kela on ollut avokätinen. Suosittelen tätä ammattia kaikille! Pekka Pultsari, 57, Juhannussaari Puhelinlangat laulaa Olen toiminut koko kesän unelma-ammatissani: puhelinmyyjänä. Puhelinmyyjän ammatti voi aiheuttaa teissä suuriakin ennakkoluuloja, mutta työssäni on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Asiakkaat ovat lempeän ystävällisiä, halukkaita ostamaan ja työyhteisö on mukava. Joskus saatan flirttailla asiakkaiden kanssa, mikä tuo pienen lisäpotkun päivään ja murtaa jään myyjän ja asiakkaan väliltä. Tämän työn sinäkin haluat! Ritva Rimputtaja, 47, Arpela 5 --Kolumni-- Somen viemää T uttu näky kahvitauolla, välitunnilla, bussipysäkillä, kaverin luona illanistujaisissa tai oikeastaan aivan missä tahansa: ihmiset näpertävät älypuhelimiaan, tekstailevat, päivittävät Instagramia tai Twitteriä, selailevat Facebookia, ottavat kuvia, pelailevat. Tätä tapahtuu usein silloinkin, kun seurassa on omia kavereita tai ystäviä. Silloinkin, kun tapaamisesta on sovittu aikaisemmin. Vaikka ympärillä on ihmisiä, ruudun takana on joku kiinnostavampi - tai jotain kiinnostavampaa. Mikä on saanut meidät kuvittelemaan, että jossain on jatkuvasti jotakin käsillä olevaa hetkeä hauskempaa? Tuskin sitä on ehtinyt istahtaa kavereiden kanssa kahvipöytään, kun jo jonkun kännykkä ilmoittaa olemassaolostaan ärsyttävän piipityksen tai tärinän avulla. Ellei ilmoita, joku läsnäolijoista kaivaa kuitenkin puhelimensa esille hoitaakseen jonkin erittäin tärkeän ja ehdottoman akuutin asian. Pahimmillaan tästä seuraa tragikoominen näky: ihmiset viettämässä kahvihetkeä näennäisesti toistensa, todellisuudessa älypuhelimiensa seurassa. Vastarannan kiiskenä hankin ensimmäisen älypuhelimeni vasta muutama kuukausi sitten, kun uskollinen Nokiani otti ja kuoli vanhuuteen. Aluksi olin hämmentynyt joutuessani älylaitteiden tuntemattomaan maailmaan. Sitten olin mielissäni, sitten jäin koukkuun. Ihmettelin, miten olin pärjännyt kaikki ne vuodet ilman älypuhelinta. Sehän 6 kuului normaalin ihmisen perusvarustukseen! Heräsin harhastani vasta, kun huomasin olevani yksi niistä kahvipöydän pikku somettajista. En enää hallinnut kännykkää, vaan kännykkä hallitsi minua. Aloin ikävöidä rakasta vanhaa halkopuhelintani. Se oli ollut paikalla silloin, kun sitä tarvittiin, mutta ymmärtänyt muulloin pysyä poissa. Myönnän kuulostavani vähän tekopyhältä vaahdotessani asiasta, johon itsekin syyllistyn. En väheksy nettiä tai kännykkää yhteydenpidon välineenä. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että meidän pitäisi keskittyä ympärillä oleviin ihmisiin alituisen sosiaalisessa mediassa poukkoilun sijasta. Meidän on murrettava kuvitelma, jonka mukaan jää aina jostakin paitsi, ellei ole jatkuvasti älylaitteensa kimpussa. Sosiaalisen median tarkoituksenahan on palvella tosielämää eikä päinvastoin. Paitsi jostakin jää pikemminkin silloin, jos sulkee silmänsä juuri nyt tapahtuvilta, näkyviltä, kuuluvilta ja tuntuvilta asioilta. Teen älypuhelimeni kanssa sopimuksen. Vastedes tapaamme korkeintaan joitakin kertoja päivässä, emme enää minuutin, viiden tai kymmenen välein. Turha näpertäminen on kiellettyä. Tahdon keskittyä niihin asioihin, jotka toimivat ilman akkua ja nettiyhteyttä. Olen samaa mieltä kuin Johann Wolfgang von Goethe: mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä. Heta Kallioranta --Haastattelu-- Kultturellien eläkepäivien viettoon Englannin- ja ranskanopettajamme Heli Laiho istuu haastateltavaksemme iloisesti hymyillen. Hänellä on meneillään viimeinen vuosi opettajan työssä ennen eläkepäivien viettoon siirtymistä. Ensi syksynä koulussamme on siis yksi tyylikäs kieltenopettaja vähemmän. Kielet ovat kulttuuria harrastavan Helin intohimo. Läheisin kaikista on ranska, johon hän ihastui lukioaikoinaan. Murrosikäisenä Heli kertoo olleensa laiska oppilas, joka lintsasi tunneilta ja vähät välitti läksyjen teosta. Lukiossa asiat kuitenkin muuttuivat, kun Heli innostui koulunkäynnistä ja huomasi, että kielet olivat hänen juttunsa. Lähtiessään lukion jälkeen opiskelemaan ranskaa ja englantia Turun yliopistoon Heli ei vielä tiennyt, mikä tuleva työ olisi. Eri kouluilla tehtyjen sijaisuuksien kautta opettajan ammatti muotoutui sopivaksi vaihtoehdoksi. 36-vuotisen uransa aikana Heli on työskennellyt sekä yläkouluissa että lukioissa. Hän kertoo oppineensa työssään paljon kärsivällisyyttä ja itsehillintää. Nuorempana hän kuulemma “räjähti” helpommin, mitä on vaikea uskoa katsoessa tyynen rauhallista opettajaamme. Mielenkiinto ja kipinä työhön on pysynyt yllä, koska kielissä riittää päivittämistä ja opetusmenetelmät muuttuvat kovaa vauhtia. Parasta opettajuudessa kuitenkin hänen mielestään on se, että saa työskennellä nuorten kanssa, opettaa heitä ja oppia siinä samalla itsekin. Mieleenpainuvimpia hetkiä Helin uran aikana ovat olleet lukuisat oppilaiden kanssa tehdyt matkat Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan. Comenius-hankkeista on jäänyt hyviä muistoja, samoin ylioppilasjuhlien iloisesta mutta haikeasta tunnelmasta, kun vanhat oppilaat ovat lähteneet maailmalle. Helin hieno ura sai tänä ke- väänä arvoisensa päätöksen, kun Ranskan suurlähetystö löi hänet ritariksi kiittääkseen häntä ranskan kielen ja kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Eläkepäiville siirtymisen myötä Heli pääsee nauttimaan pitkistä, kiireettömistä aamuista. Helin harrastuksiin kuuluvat ystävien tapaaminen, lukeminen, valokuvaus, lenkkeily ja luonnossa liikkuminen. Television katsomisesta Heli ei juuri välitä, mutta elokuvat ovat lähellä sydäntä. Yksi hänen suosikeistaan on ohjaajalegenda Aki Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat. Eläkepäivinään Heli aikoo paitsi viettää aikaa harrastustensa parissa myös jatkaa kielten opiskelua. Kielitaiturin tavoitteena on muun muassa oppia puhumaan espanjaa aiempaa sujuvammin ja parantaa italian kielen taitoja. Matkahaaveitakin löytyy: eniten Heliä kiehtovat Ranska, Italia, Espanja sekä Latinalainen Amerikka. Koulumaailmasta Heli jää kaipaamaan ihmisiä, sekä oppilaita että kollegoja. Loputtomien koepinojen korjaamista ja siitä aiheutuvia niskakipuja ei sitä vastoin tule ikävä. Se tosin hieman harmittaa, että työskentelyaika uudessa, ilmavassa lukiorakennuksessa jää lyhyeksi. Jäähyväisiksi lukioväelle Heli jättää kehotuksen opiskella kieliä mahdollisimman paljon: “Jokaisen uuden kielen myötä elää uuden elämän. Jos puhuu vain yhtä kieltä, elää vain kerran.” (Raymond Gevaert) Ida Hookana ja Heta Kallioranta 7 Löytöjä bitti Jenna Marbles Tyler Oakley Jenna Marbles on yhdysvaltalainen YouTube-velho, ja hänen kanavaansa tilaa yli 13 miljoonaa ihmistä ympäri maailman, mikä tekeekin hänestä yhden YouTuben suosituimmista henkilöistä. Olemme seuranneet Jennan menoa jo lähes kolmen vuoden ajan ja voimme kertoa, että hauskempaa ihmistä saa etsiä! Jennan videoiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta hauskuus ja rehellisyys eivät mihinkään katoa. Erityisen hauskoja videoista tekee se, että hän uskaltaa nauraa itselleen ja käyttää omia kämmäilyjään esimerkkeinä. Ehkä juuri sen vuoksi Jennaan on niin helppo samaistua, sillä useat hänen kämmeistään ovat sattuneet myös meille muille, mutta niistä ei vain ole kerrottu kellekään! Tyler on ehdottomasti YouTuben kuplivin persoona, joka saa sinut hymyilemään surkeimpanakin päivänäsi. Voi tietysti olla, että Tylerin äärettömän iloinen ja positiivinen persoona ei kaikkiin vetoa tai saattaa jopa joitakuita ärsyttää, mutta meihin se ainakin vetoaa! Videoissaan hän muun muassa vastaa seuraajiensa kysymyksiin, tekee toinen toistaan kummallisempia haasteita muiden youtubettajien kans- Suosikkivideo: Drunk makeup tutorial sa tai pelkästään kertoo päivästään. Tylerin persoona on vain niin energinen ja mukaansatempaava, ettei videoita voi olla katsomatta! Ehkäpä juuri sen vuoksi hän sai kutsun Valkoiseen taloon päivälliselle itse Barack Obaman kanssa. Jos kesällä joudut sulkeutumaan sisälle rankkasateen vuoksi, klikkaa Tylerin kanavalle, niin hän varmasti piristää päivääsi. Suosikkivideo: HOW BIG?! (#AskTyler #16) 8 imaailmasta Vsauce2 Vsauce2 on Kevin Lieberin ylläpitämä kanava, joka on uusin YouTube-löytö. Kanavallaan Kevin esittelee mitä mielenkiintoisimpia uusia keksintöjä ja tutkimuksia, jotka todellakin ovat tajunnanräjäyttäviä. Jos itse olet kiinnostunut tämän kaltaisesta sisällöstä, suosittelen klikkaamaan Kevinin sivulle, sillä kanavalta löytyy tällä hetkellä yli 200 videota, joten uutta ainesta kyllä riittää! Vsauce-nimen alla on myös kaksi muuta kanavaa: Vsauce ja Vsauce3, joista ensimmäisellä Michael Stevens pyrkii ratkomaan filosofisia kysymyksiä ja Vsauce3:lla Jake Roper keskittyy muun muassa videopelien maailmaan. Suosikkivideo: THIS IS NOT AN ALIEN – Mind Blow #64 Elämää Venlan silmin Monelle varmasti Salatuista elämistä tuttu Heidiä näyttelevä Venla Savikuja kirjoittaa niin sanottua fitfashion-blogia. Blogissa on ammattilaisen luotettavia ohjeita ja vinkkejä terveellisestä liikkumisesta muodilla maustettuna. Itsekin 90-luvulla syntynyt Venla kannustaa ja ohjaa lukijoita liikkumaan ja näkemään asioiden positiiviset puolet. Hän pitää myös huolen omista faneistaan ja lukijoistaan ja kirjoittaa hyödyllisiä postauksia esimerkiksi liiallisen liikunnan riskeistä ja vähäisestä ravinnon saannista. Venla kertoo, miten tulee toimia ja mitä kannattaa välttää. Näitä vinkkejä liikkujat eivät halua missata! Papananaama http://venlasavikuja.fitfashion.fi/ Henkilökohtaisesti emme paljoakaan suomalaisia youtubettajien kanavia tilaa, mutta Oona Instagram: @venlasavikuja ”papananaama” Laitisen kanava kyllä osui ja upposi! Hän tuli tunnetuksi ensimmäisellä videollaan ”Suomen kielen junttius”, ja meno on jatkunut yhtä hyvänä siitä saakka. Oona käsittelee videoissa aiheitaan hyvin kriittiseen mutta myös humoristiseen tyyliin ja pyrkii myös rikkomaan stereotypioita. Hän muun muassa kertoo omasta peruukkikokoelmastaan kuin se olisi jokaisen naisen perustarve. Suosikkivideo: Suomen kielen junttius 9 Matildanna’s Stripes and Sequins Matilda on 18-vuotias, pirteä ja monipuolinen bloggaaja. Hänen intohimoihinsa kuuluvat erityisesti muoti ja ruuanlaitto. Ruuanlaittoreseptejä löytyy maukkaasta Oreo-juustokakusta browniepohjalla kotitekoiseen ’’roskaruokaan’’ ja raikkaisiin hedelmäsmoothieihin. Muotia Matilda seuraa aktiivisesti ja etsii myös edullisia ratkaisuja asuihin sekä asusteisiin, vaatteiden tuunaamista unohtamatta. Kaiken tämän kruunaa kekseliäs sommittelutaito ja valokuvaus, minkä huomaa heti jokaisesta postatusta kuvasta. Amerikkalaista suosiota saavuttanutta muotiblogia ylläpitää kolmekymppinen Grace Atwood. Blogista on helppo löytää etsimäänsä, ja eritoten lukijaan puree vakuuttava DIY-puoli. Ideoita on kymmeniä jokaisesta eri asusteesta: korvakoruista, käsikoruista, pienistä arkivinkeistä... Blogi ei todellakaan ole tylsä tai mitenkään vanhanaikainen, päinvastoin kirjoittajan kypsä ikä tuo ammattimaisuutta ja luotettavuutta toteutuksiin. Eikä haittaa, vaikka laajentuneena ja suosittuna blogin ulkoasu on enemmänkin kotisivu-meininkiä kuin perinteistä bloggaamista. http://matildannas.blogspot.fi/ Instagram: @matiildanna http://www.stripesandsequins.com/ Instagram: @graceatwood Milka Rämö ja Lotta Seppälä 10 10 10 --Novelli-- Kevääksi kotiin ”Tuuli se kulkee ja lentävi lehti Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.” (Eino Leino) Olin kevään lapsi. Keväällä synnyin, keväällä iloitsin ja keväällä tahdoin lähteä. Mutta tänään auenneet pajunkissat ja pitkään piilossa ollut aurinko eivät olleetkaan tulleet hakemaan minua. Paikkani paratiisissa oli annettu naapurisängyn Mairelle. Olin vihainen Jumalalle. Hän oli sallinut talven lapsen etuilla jonossa. Minäkin tahdoin jo pois. En minä näin olisi tahtonut viettää vanhuuttani: valkoisissa lakanoissa, valkoisessa huoneessa juoden laimeaa kahvia ja katsellen muiden lähtöä. Olin jo luovuttanut tänne tullessani. Silti kukaan ei tuntunut kuulevan pyyntöäni. Olin kateellinen niille, jotka olivat jo saaneet kutsun viimeisiin juhliin. Pettymys täytti minut jokainen aamu, kun avasin silmäni. Missä minun kutsuni viipyi? Olin tehtäväni maan päällä jo suorittanut. Vuosien ajan olin hoitanut miestäni, tiputellut lantteja pääsiäisnoitien koreihin ja pitänyt talon lämpimänä. Olin rakastanut, ollut onnellinen ja nähnyt lapsenlapseni syntymän. Olin haudannut omat lapseni ja vienyt kukkia heidän haudoilleen joka sunnuntai. Viime vuosien ajan jouduin päivittäin kertomaan elämäni rakkaudelle, kuka olin ja miksi hän oli luonani. Syötin hänet, puin ja hoidin. Taistelin, ettei hänkin joutuisi tähän vankilaan. Niin paljon minä häntä rakastin! Mutta taisteluni hävisin. Talo on kylmä, sydän on kylmä. Riisipuurossa ei ole tarpeeksi voita, ja leipä on vaaleaa. Taakse jäivät kävelyretket, rauhalliset lauantaiaamut ja yhteiset joulut, tilalle tulivat aamulääkkeet ja hautajaiset. Minä muistan kaiken sen onnen ja ilon, muttei kukaan muista minua. Ei edes mieheni, ainoa voimavarani. Kaiken sen työn jälkeen. On taas aika taistella. Aurinko on sammunut. En syntynyt luovuttajaksi, mutta minun tulee taistella voidakseni antaa periksi. Istahdan pyörätuoliin, omaan maanpäälliseen helvettiini. Liikkumisesta en koskaan olisi tahtonut luopua. Sydämeni on murskana, muttei se pysähdy. Hoitajien keskuudessa olen se hullu mummo, joka höpöttää viikatemiehestä ja karkailee huoneestaan. En voi tuottaa pettymystä tälläkään kertaa, joten liukenen huoneestani ja vinssaan pitkin käytävää kuin paraolympialaisten pikaviestissä. Tällä kertaa ehdin hissiin asti. Koko käytävä nukkuu ja kuorsaa. Hoitajat ovat kai puhdistamassa märkiä lakanoita ja oksennuksen täyteisiä lattioita. Vanhuus on iskenyt minuunkin, mutten koskaan unohda määränpäätäni: kolmas kerros, toinen ovi vasemmalta. Tasoittelen hengitystäni. Enää ei ole pitkä matka. Ja minä selviän. Huoneessa haisee puolikuollut. Silti minä jatkan huoneen perälle asti. Tämä voi olla viimeinen tilaisuuteni. Ja siellä hän makaa: letkuissa, laitteissa ja niin levollisena. Hänen sielunsa on jo mennyt, mutta ruumis kamppailee vastaan. Minä tulin viemään sen, mitä omistin. Mitä olin omistanut jo kahdeksantoistavuotiaasta ja minkä puolesta olin taistellut. Painanut sormuksen nimettömääni ja ottanut pois vasta sormen kuihtuessa liian pieneksi. Tämä on meidän hetkemme. Tartun hänen käteensä ja puristan sitä. Hän vielä tuntee sen. Varmasti tuntee. Kömmin ulos helvetistä ja istahdan hänen sängylleen. Silitän hänen poskeaan aivan kuin olisimme yhä nuoria. Irrotan happinaamarin. Hän ansaitsee hengittää itse. Käytävältä alkaa kuulua ääniä, mutta oloni on yhä levollinen. Minähän olen kotona! Suukotan rakkaani poskea ja painan itseni sitä vasten. Hyräilen laulua, joka soi hääpäivänämme. Toinen käteni kurottaa kohti hengityskoneen töpseliä. Aurinko alkaa nousta. Se on tullut hakemaan. Ovi avautuu. Kulta, meidän on mentävä. ”Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti. (Eino Leino) Nuku tähti helmassa päivän.” Ida Hookana 11 Testaa sukupuolesi! 6. Paljon penkki? ai squatseja? Teen vain niitä 1. Olen… a) a) mies b) juuri tilasin Kartellilta yhden b) nainen c) c) d) en tee, mutta Instagramissa 70 kg. en ole varma ai newtoneina? d) Olli Herman. 7. Minusta tulee isona 2. Ensimmäisenä kiinnitän huomion vastakkaisessa sukupuolessa a) Michael Jackson a) silmiin b) köntti c) Cheek b) ääneen d) missi. c) matemaattisten ongelmien ratkaisutaitoihin 8. Lempipelini a) silmäpeli ;);););) d) olen Cheek ja luukutan vain itseäni. 3. Lempimusiikkiani on… a) klassinen b) vältän elektroniikkaa, joten vastaan Kimble c) b) ooppera c) ei ole pelit aiheuttavat koukuttumista, joten vältän pelaamista d) The Sims 3. d) minä itse. 9. Olen myös 4. Vapaa-ajallani mieluiten… a) Olli Herman edelleen a) suojelen luontoa valistamalla ihmisiä supermarketeissa muovipussien vaaroista b) hipster enkä vastaa näihin mainstreamkysymyksiin b) olen Wilmassa c) #selfie d) harjoittelen twerkkausta. 5. Laittautumiseen minulla kuluu aikaa… a) en tiedä, mutta Justin Bieber on ihana b) ai tunteina? c) c) ai sekunteina? d) olen hipster. jättänyt jalkapäivän väliin, kun Instagram ei toiminut enkä voinut ilmoittaa siitä kenellekään d) salibandyn pelaaja, sillä en koskaan oppinut luistelemaan. 10. Uskon tulokseksi tulevan… a) salil eka salil vika b) Olli Herman c) mieluiten joku Harry Potterin henkilöistä d) en tiedä, mutta timantit ovat ikuisia. Nyt laske, mitä vaihtoehtoja olet valinnut eniten, ja katso tuloksesi sivulta 27! 12 --Artikkeli-- Yksi onnellisuus, kiitos! Kesällä onnellisuutta on auringonpaiste, talvella lämpimät vaatteet, koeviikolla hyvät numerot ja torstaina se, että huomenna on perjantai. Mutta onko onnellisuudelle olemassa yleispätevää määritelmää? Voiko sen määrittää siten, että se koskee jokaista ihmistä, koska kuitenkin jokainen meistä kokee onnellisuuden täysin eri tavoin, kuin naapurin setä Jarmo sen kokee. Tuskin olen ensimmäinen, joka asiaa on pohtinut, sillä onnellisuus on kuitenkin yksi niistä asioista, mitä kaikki haluavat, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, miten se saavutetaan. Yksilön elämänkatsomuksen lisäksi onnellisuuteen vaikuttavat tietysti olosuhteet. Afrikkalaiselle 18-vuotiaalle nuorelle onnellisuus on varmasti eri asia kuin suomalaiselle nuorelle. Sota-aikana onnellisuutta oli se, kun mies palasi rintamalta yhtenä kappaleena, kun taas nykyään onnellisuutta on saada uusin FIFA-peli joululahjaksi. Nykyään juuri tavaroiden sanotaan tuovan onnen, mutta onko asia ihan näinkään vai onko maailma todella muuttumassa niin turhamaiseksi kuin vaikuttaa? Voiko onnellisuutta olla ilman nykyaikaisia härpäkkeitä? Seuraavaksi kuvioihin astuu tietysti iki-ihana rakkaus. Mikä tekisikään minut onnellisemmaksi kuin löytää se oikea? Rakkaushan ei ainakaan ole nykyaikainen härpäke, vai kuinka? Kaupungilla, kun vastaan tulee selvästi vastarakastunut pariskunta, voi nähdä, kuinka onnellisuus säteilee heidän ympärillään. Pitkä siirappivana vain seuraa heitä, kun he kävelevät pitkin kävelykatua sydämen kuvat silmissään. Sitä tuntee itsensä niin pieneksi ja onnettomaksi sellaisen onnen rinnalla. Mutta entä jos asiaa tutkitaan vieläkin syvemmältä? Voiko ihminen olla onnellinen pelkästään itsensä kanssa ilman suurta rakkautta tai uutta FIFAa? Vähän aikaa sitten koin käsittämättömän onnen tunteen, joka tuli kuin tyhjästä. En ollut rakastunut enkä ainakaan saanut sitä kuuluisaa peliä. Olin vain kävelemässä kaupasta kotiin enkä voinut olla hymyilemättä itsekseni. Silloin aloin miettiä onnellisuuden käsitettä. Ilmeisesti onnellisuuden ei tarvitsekaan johtua mistään. Ihminen voi olla onnellinen yksinäänkin, ja jos minulta kysytään, ihmisen täytyisi osata olla onnellinen ilman ulkoista apua. Entä jos kaikki ulkoiset onnellisuuden apuvälineet vietäisiinkin pois? Ihminenhän olisi silloin periaatteessa täysin onneton. Avain onnellisuuteen ei mielestäni ole jokin konkreettinen asia, vaan pikemminkin onnellisuus on asenne. Samalla tavalla kuin positiivinen asenne koulua kohtaan tuottaa positiivisia tuloksia, niin onnellinen asenne elämää kohtaan tuottaa onnellisia tuloksia. En tietystikään väitä, että uudet ja hienot tavarat ja asiat eivät saisi tuottaa minkäänlaisia onnellisuuden tunteita. Paremminkin nämä konkreettiset asiat vahvistavat jo ennestään olemassa olevaa onnellisuutta, jolloin elämän takaiskut eivät täysin uuvuta ihmistä, sillä se perimmäinen onnellisuus on edelleen tallessa. Totta kai esimerkiksi eroa saa surra, mutta ei sen vuoksi saisi täysin elämäniloaan menettää. Uskallan väittää, että onnellisuus on meidän kaikkien saavutettavissa, jos vain päätämme. Se ei vaadi maata ja mammonaa vaan pelkästään asennemuutoksen. En väitä, että se olisi helppoa, mutta eihän Roomaakaan päivässä rakennettu. ”Folks are usually about as happy as they make up their minds to be.” (Abraham Lincoln) Milka Rämö 13 Tylliläinen ALANYA, TURKKI duille yrittäessäni itsepintaisesti löytää perille. Mainitsemisen arvoinen on tietysti Väkiluku: 104 573 myös Alanyan yöelämä, joka jatkuu aina aaAlanya on juuri niin täydellinen paikka, miltä mun pikkutunneille saakka. Baareja, yökerse kuvissa näyttää. Meri jatkuu silmänkanta- hoja ja ravintoloita on tarjolla enemmän kuin jaksaa edes laskea, ja jos komattomiin, palmupuut koti-ikävä pääsee yllättämään, ristavat tienlaitoja, aurinko löytyy Kleopatran rannan paistaa täydeltä taivaalta ja läheisyydestä myös Suoruoka on parempaa kuin mi-baari! hyvää! Jos haluat lomallaViikko Alanyan lämsi vain maata reporankana mössä ei ainakaan minulle paahtavan auringon alla ja ollut riittävän pitkä aika, ehkä käydä pienellä huvisillä tekemistä ja nähtävää pursiajelulla, Alanya on siolisi riittänyt vielä seuraanun matkakohteesi. vankin viikon ajaksi. ViiJos auringon otkossa ehtii kuitenkin kätaminen alkaa jossakin räyttää itsensä paloauton vaiheessa nyppiä, on Alaväriseksi, joten suosittelen nyassa myös muutamia lämpimästi aurinkorasvan nähtävyyksiä. Lähes joka käyttöä! päivä on mahdollisuus lähMilka Rämö teä veneajelulle tutkiskelemaan lukuisia luonnon muovaamia luolia tai käydä vierailemassa Alanyan linnoituksella, joka rakennettiin 1200-luvulla. Myös shoppailumahdollisuudet ovat valtavat, ja hinnatkin ovat melko edulliset. Suosittelen kuitenkin kysymään reittiä näille mahtaville ostosapajille, sillä itse eksyin Alanyan pikkuka14 goes global LONTOO, ISO-BRITANNIA Väkiluku: 7,8 miljoonaa (Suur-Lontoo 12-14 miljoonaa) Lontoo on juuri niin suuri ja ruuhkaisa pääkaupunki kuin moni kuvittelee. Nähtävyyksiä ja tekemistä löytyy jokaisen mieleen: Big Ben, London Eye, huvipuistoja, taide- ja tieteismuseoita, valtavia virkistysalueita sekä huikeita shoppailumahdollisuuksia! Katukuvaa somistavat tutut punaiset kaksikerroksiset bussit sekä Underground-asemien opaskyltit. Ei pidä myöskään unohtaa vasemmanpuoleista liikennettä, jossa saakin sitten aikansa toilailla ja tottua. Oxford Street on shoppailun keskus, josta löytyy monikerroksisia kauppoja hurjine tarjontoineen. Lontoon väkiluku on suuri, eikä sitä unohda missään. Kaupassa et voi odottaa kassa- tai sovituskoppijonon haihtumista, vaan on heti varauduttava odottamaan omaa vuoroaan ja usein myös pitkään. Kaupoin ja kioskein ympäröity katu jatkuu aina vain suoraan (muistakaa, että Victoria’s Secret löytyykin poikkeavalta sivukadulta), eikä siitä yhdessä päivässä noin vain selviäkään. Säät eivät yleensä vastaa sateisella saarella rantaloman vaatimuksia, vaan harmaa pilvisyys on yleistä. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä löytyyhän ilmaisella Wifillä varustettu Starbucks-kahvila joka kulman takaa! Rahayksikkönä toimii punta, joten kannattaa muistaa korttia vilautellessaan, että hinnat ovat normaalia korkeampia. Viikko vierähtää helposti, vaikka miksei Lontoo olisi toimiva lomakohde vain viikonlopuksikin (vaarana on tosin haluttomuus palata kotiin). Tuleville turisteille vinkiksi: englannin puhuminen sallittua, älkääkä unohtako sitä please-sanaa, please! Lotta Seppälä 15 Tyllin kulttu 16 uurikatsaus 17 Kirjoittaen Ystävyyssuhde – merkittävä asia H eräsin aamukuudelta ihmetellen vieressäni olevaa tyhjää vuodetta, kunnes muistin nähneeni unta. Unessa Arvo oli nukkunut vieressäni ja minä olin koskettanut häntä varovasti olkapäähän ja kuiskannut hänen korvaansa aamun koittaneen. Arvo kuoli toissa keväänä sydänkohtaukseen. Se oli aurinkoinen päivä, ihan niin kuin tänäänkin. Asettelin tekohampaat suuhuni ja irvistin vanhalle ämmälle lasin toisella puolella. Minkälaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla Sekin irvisti. Ennen lasin takaa oli hymyillyt nuori, kaunis nainen, mutta nykyisin tuo naion? - Tulevaisuus on vielä vähän auki, mutta äi- nen muuttui yhä kurttuisemmaksi. Sekoitin dinkieli kiinnostaa. Haluaisin ehkä yliopistoon lääkkeet puuron sekaan. Söin ja aloin lukea päivän lehteä. Kolmannella aukeamalla kerrotopiskelemaan suomen kieltä. tiin, että sosiaalisella medialla oli ollut passiivinen vaikutus nuorten ystävyyssuhteisiin. Olin Miltä voitto tuntuu? - Hienolta! Olen tosi yllättynyt. Odotan innol- järkyttynyt lukiessani, että joillakin oli tapana la, että pääsen näkemään Amerikkaa ja tutus- viestitellä puhelimillaan, vaikka he olisivat satumaan uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. massa tilassa. Minun nuoruudessani ”sosiaaHeta Kallioranta linen media” tarkoitti käytännössä sitä, että juostiin heinätöiden jälkeen kaverin kotiin kysymään, olisiko kyseinen kaveri kotona. Vastaan saattoi tulla äkäinen talon emäntä käskien lähtemään takaisin kotiin, toisinaan kukaan ei vastannut ovenkolkutuksiin. Koskaan ei voinut tietää etukäteen. Havahduin tuttuun pirinään. Hulda soitti ja kysyi, lähtisinkö huomenna mukaan korttirinkiin. ”Kyllä mie tulen, jos mie en siihen mennessä kuole”, vastasin. Hulda naurahti ja pyysi tuomaan pelikortit mukanani. Minä Onneksi olkoon, Julia Pääkkölä! Voitit tammikuussa järjestetyn kirjoituskilpailun ja sait palkinnoksi kahden viikon matkan New Yorkiin. Miten innostuit kirjoittamisesta? - Olen aina pitänyt äidinkielestä, ja yläasteelta lähtien se on ollut lempiaineeni. Äidinkielenopettajani ovat olleet hyviä ja kannustavia. Lapsuudesta on myös jäänyt hyviä muistoja, kun minulle luettiin runoja. Kirjoitin niitä myös itse. 18 New Yorkiin lupasin. Jätin potkurini Huldan keittiön ikkunan alle. Nanni oli parkkeeranut Taunuksensa varastorakennuksen eteen. Naisen hahmo vilkutti keittiön ikkunan takana. Pyyhin silmälasini nähdäkseni. Se oli Nanni punaisessa tikkurissaan. Hulda tuli hymysuin minua ovelle vastaan ja ripusti tikkitakkini henkariin. Istuimme keittiönpöydän ääreen syömään Huldan tekemää poronkäristystä. Nanni lisäsi suolaa, hänellä kun oli makuaisti vuosien sauhuttelun myötä heikentynyt. Syödessämme juttelimme samoista asioista kuin aina ennenkin: miehistä, tuttavista, sukulaisista ja leivontaohjeista. 70 vuotta sitten minä, Hulda ja Nanni olimme olleet leikkimässä ladossa piilosta. Oli ollut minun vuoroni etsiä. Olin nojannut ladon seinää vasten laskiessani viiteenkymmeneen. Silmät avattuani olin nähnyt vain savua ja liekkejä; saksalaiset olivat sytyttäneet ladon palamaan vetäytyessään Lapista. Sen jälkeen kaikki oli ollut pimeää. Kaiketi olin pyörtynyt hään vaikutuksesta. Muutaman tunnin jälkeen olin herännyt läheisessä pirtissä Nannin ja Huldan ollessa vierelläni. Siitä hetkestä lähtien tiesin, että tulisimme pitämään yhtä aina. Kun olimme syöneet, kaivoin korttipakan esille. Hulda sekoitti kortit näppärillä sormillaan ja jakoi kaikille viisi korttia. Pelasimme katkoa. Sain huonot kortit, ei yhtään kuvakorttia. Mutta tiesin, että huonoilla korteillakin saattoi pärjätä, jos osasi pelata, ihan niin kuin oikeassa elämässäkin. ”Ruudut suuret, sanoi lasimestari”, totesi Nanni lyötyään pöytään ruutuässän. Nanni tuuletti käsillään ja huudahteli riemukkaasti voittonsa merkiksi. Meitä nauratti. Kello oli jo sen verran, että Kauniit ja rohkeat alkaisi pian, joten lähdimme koteihimme. Oli kulunut kaksi viikkoa peli-illasta. Kävelin kirkon portaita mustassa leningissäni. Hulda käveli vierelläni. Kun astuimme kirkkoon, Hulda katsoi minua kyynel silmäkulmassaan. Puristimme käsiämme vastatusten. Se antoi voimaa, voimaa kestää tulevat haikeat tunnit, jotka tuntuivat ikuisuudelta. Arkku oli pieni ja siro. Se oli puhtaan valkoinen. Asetin ruutuässän kukkalaitteen viereen. Nannin viimeinen kortti oli pelattu. Julia Pääkkölä 19 Lämmöllä muistaen Muistan olleeni ala-asteella, kun ensimmäisen kerran kuulin nimen Jari Rytilahti. ”Se Jari on niin cool tyyppi! Puhuu stadin slangia ja kaikkea!” kertoi yläastetta käyvä ystäväni. Hänen tarinansa Jarista saivat minut aina nauramaan ja odottamaan yläasteelle pääsyä, sillä silloin saisin vihdoin tavata tämän miehen, josta olin niin paljon jo kuullut. Harmikseni en yläasteella saanutkaan Jaria opokseni ja vain vähän myöhemmin Jari siirtyikin lukiolle. Yläasteella ollessani puolestaan velipuoleni puhui paljon Jarista ja siitä, miten mahtava ihminen hän onkaan, ja taas kerran minä sain tyytyä odottelemaan seuraavaa etappia: lukiota. Lukiossa sain vihdoin ja viimein tutustua Jariin. Hän oli juuri sellainen kuin olin kuvitellutkin. Hän oli hauska, ymmärtäväinen, nokkela, jalo ja paljon muutakin. Muistan, kun eräänkin kerran juutuin Jarin työhuoneeseen keskustelemaan maailman menosta 45 minuutiksi. Lopulta hänen täytyi lähes hätistää minut pois, koska olisin voinut kuunnella häntä loputtomiin! Luultavasti siksi olin niin järkyttynyt kuullessani Jarille sattuneesta onnettomuudesta. En vain voinut ymmärtää, miksi jotain niin kamalaa voisi tapahtua niin hyvälle ihmiselle. Se ei vain ollut reilua. Kun Jari ei enää ilmestynytkään koulun käytäville, alkoi tilanteen vakavuus todella iskeä vasten kasvoja. Seuraavaksi meille kerrottiin uutinen, joka pysäytti koko koulun. Vaikka Jari ei enää kävelekään iloisesti vastaan koulun käytävillä aamukahdeksan aikaan, tulee hän pysymään muistoissamme. Hänen neuvonsa tulevat seuraamaan meitä elämämme varrella ja opastamaan meitä ehkä vielä vuosienkin päästä. Toistaiseksi emme voi 20 muuta tehdä kuin toivottaa Jarille hyvää matkaa sinne, missä hän ikinä kulkeekin. ”Jari oli tosi reilu, rehti ja jämpti mies. Hän oli myös äärettömän mukava. Hienoa Jarissa oli myös se, että hän osasi arvostaa kädentaitoja pänttäämisen lisäksi. Kaikki ihmiset olivat hänelle samanarvoisia, eikä hän koskaan luokitellut ketään huonommaksi kuin muut. Kaipaan häntä lämmöllä ja en voi muuta kuin ihmetellä, miksi niin hieno ihminen joutui lähtemään täältä niin varhain.” (Ray Ohtonen, entinen Tyllin opiskelija) ”Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. On hiljaisuus ja suru sanaton mut’ tiedämme, sun hyvä olla on.” Milka Rämö --Arvostelut-Raavittua rakkautta Abigail Gibbs: Illallinen vampyyrin kanssa (2013) Englannista kotoisin oleva Abigail Gibbs (s.1994) on nuori, mutta lupaava kirjailijan alku. Jo 15-vuotiaana hän alkoi julkaista kehittelemäänsä vampyyritarinaa osioina internetissä. Huikean suosion saavutettuaan allekirjoitettiinkin jo kustannussopimus Abigailin ollessa vasta 18-vuotias. Tarinassa lontoolainen, valmissanainen teinityttö Violet Lee on päätynyt väärään paikkaan väärään aikaan. Jouduttuaan kuninkaallisen vampyyrisuvun sieppaamaksi hän viettää monta yötä peläten vampyyriprinssi Kaspar Varnin verenhimoa ja hetkellisiä mielijohteita. Violetin odotellessa apua ja arvaillessa kohtaloaan Varnien kartanossa on kaikki jo ennalta määrättyä, mutta miten. Abigail ei ole jättänyt kohtauksia kylmiksi, vaan kuvailee niitä verta ja suolenpätkiä säästelemättä. Kirjaa lukiessa huomaa tekijän nuoren iän, ja aluksi se tuntuikin pitkästyttävältä. Juoni kuitenkin vie mukanaan, kunnes se lopulta paljastaa, miten ovelasti kaikki kietoutuukin yhteen, ja kumoaa ennakkoluulot nuoresta kirjailijasta. Jatko-osaa lupaillaankin suomennettuna jo tälle kesälle. Suosittelen kirjaa mielelläni niille, jotka Abigailin tavoin kaipaavat Twilightin luettuaan enemmän verta ja seksiä. Lotta Seppälä Rakkautta yli rajojen Leijonasydän (2013), ohjaaja: Dome Karukoski Dome Karukoskelta on totuttu näkemään mielenkiintoisia elokuvia persoonallisista aiheista. Myöskään viime vuonna ilmestynyt draama Leijonasydän ei tuota pettymystä. Elokuva kertoo itäsuomalaisesta uusnatsista Teposta (Peter Franzén), joka yhdessä samanhenkisen porukkansa kanssa kantaa suomileijonakorua kaulassaan sekä vaanii ja ahdistelee maahanmuuttajia. Kaikki muuttuu, kun Teppo kohtaa kauniin ja temperamenttisen Sarin (Laura Birn) ja rakastuu. Pian käy kuitenkin ilmi, että Sarin poika Rhamadhani (Yusufa Sidibeh) edellisestä liitosta on tummaihoinen. Tämä ajaa Tepon kriisin partaalle: voiko hän samanaikaisesti olla osa monikulttuurista uusperhettä ja kulkea joukossa, joka haluaa tappaa tai ainakin pahoinpidellä kaikki maahanmuuttajat? Sarin tullessa raskaaksi ja joutuessa sairaalaan Teppo alkaa tutustua Rhamadhaniin. Heidän välilleen muodostuu yhteys, ja uusnatsiporukan jyrkät mielipiteet alkavat tuntua ahdistavilta. Entiset aateveljet eivät kuitenkaan päästä uutta perhettään salailevaa Teppoa helpolla. Välit kiristyvät etenkin pikkuveljeen Harriin (Jasper Pääkkönen), joka on kaikkein palavin uusnatsismin kannattaja. Leijonasydän ottaa kantaa sellaisiin painaviin teemoihin kuin rasismi, rakkaus, ystävyys, uskollisuus. Päähenkilö Teppo on ristiriitainen hahmo, jonka on vaikea luopua ennakkoluuloistaan ja tiiviistä uusnatsiyhteisöstään. Toisaalta aatteen järjettömyys ja pahuus ahdistavat, ja rakkaus Sariin ja Rhamadhaniin merkitsevät lopulta enemmän. Teppo huomaa uusnatsien ystävyyden kestävän vain sen aikaa, kun hän jakaa heidän mielipiteensä. Elokuvan parasta antia ovat vakuuttavat ja monipuoliset näyttelijäsuoritukset. Franzénin lisäksi erityismaininnan ansaitsevat ihastuttavan luonteva Yusufa Sidibeh sekä Jasper Pääkkönen, joka on loistava äkkipikaisena ja kiivaana Harrina. Vaikka aihe on synkkä ja tarina dramaattinen sekä koskettava, huumoria ei kuitenkaan ole unohdettu. Leijonasydän on ehdottomasti yksi parhaita näkemiäni suomalaisia elokuvia. Suosittelen sitä kaikille. Heta Kallioranta 21 --Arvostelut-- Pyramidi kertauskirja – kirjojen kirja Pekka Kontkanen et al.: Pyramidi kertauskirja (2007) Raavittuani kirjakaupan ovea useita tunteja maanantaisena aamuna sain vihdoin käsiini kaikkien kirjojen äidin, upean bestsellerin ja uskomattoman mestariteoksen, Pyramidi kertauskirjan. Tämä kirja on yhteenkokoava päätösosa 14-osaiselle Pyramidi-sarjalle. Tämä kirja pitää huolen siitä, että sinulla ei ole tylsää lukulomalla abivuotenasi. Kirja myös takaa menestyksen pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Kirjan lukeminen on herkkua alusta loppuun, kunhan vain osaa latinaa ja kreikkaa sekä ymmärtää muinaisia hieroglyfejä. Kirjan juoni sisältää useita mielenkiintoisia käännekohtia. Juonesta voin paljastaa sen verran, että sini ja kosini saavat lapsen ja nimeävät sen tangentiksi. Tangentti puuttuu peliin myös kirjan muissa osioissa, muun muassa derivaattaan liittyen. Tangenttia voidaankin pitää teoksen päähenkilönä. Kirjan tapahtumien kannalta tärkein kohta on differentiaalilaskennasta siirtyminen integraalilaskentaan. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat taipuvaisia autismiin ja rakastavat haasteita (ja matematiikkaa). Väinö Juntura Vapaus juhlia Project X (2012), Ohjaaja: Nima Nourizadeh Project X on Nima Nourizadehin ohjaama ja Matt Draken sekä Michael Bacallin kirjoittama elokuva parin vuoden takaa. Tarinan päähenkilö on Thomas, joka on juuri täyttänyt kahdeksantoista vuotta. Hänen ystävänsä päättävät järjestää hänelle vuosisadan parhaat synttäribileet ja onnistuvatkin siinä – ehkä liiankin hyvin. Lopulta paikalla on tuhansia ihmisiä ja lopputuloksen voikin jo arvata. Elokuva on erittäin mukaansatempaava ja todentuntuinen, sillä se on kuvattu Rec-elokuvien tapaan tavallisella kotoa löytyvällä kameralla. Myös näyttelijät ovat onnistuneet rooleissaan erittäin hyvin, mikä vain vahvistaa kotivideo-mielikuvaa. Pisteenä i:n päälle ovat elokuvan musiikit, jotka saavat kanki kaikkosenkin tanssijalan vipattamaan! Suosittelen elokuvaa lämpimästi aivan kaikille. Ainakin minuun Project X osui ja upposi! Milka Rämö Pakkopullaa vai intohimoa? Skrillex: Recess (2014) Yhdysvaltalainen Sonny Moore eli Skrillex on varsin tunnettu elektronisen musiikin tuottaja ja DJ. Miehen uusi levy Recess on jakanut mielipiteitä ympäri maailmaa. 18. maaliskuuta julkaistua levyä ei osattu edes odottaa, vaan se ilmestyi kuin salama kirkkalta taivaalta. Recess koostuu 11:stä keskenään varsin erilaisesta kappaleesta, joista osa on erittäin tarttuvia ja osa taas tylsiä ja todella itseään toistavia. Levyn ehkä paras kappale on levyn nimikkosingle Recess. Skrillexin olemuksesta ja lyhyen uransa alussa julkaistusta materiaalista uhkuu intohimo musiikin tekemiseen. Tämä levy taas osoittaa jotain aivan muuta: levyllä on useita täytebiisejä, jotka vaikuttavat väkisin tehdyiltä. Pakkopullana tehdyn levyn julkaisu vaikuttaa turhalta, sillä hänen ei olisi vielä tarvinnut edes julkaista uutta levyä. Artistin tulee toisaalta muuttua pysyäkseen pinnalla, ja tällä levyllä Skrillexin tyyli onkin muuttunut. Biisit eivät ole ollenkaan yhtä aggressiivisia ja adrenaliinia pumppaavia kuin esimerkiksi Scary Monsters and Nice Sprites –levyllä, mikä antaakin helposti kuvan intohimon laskusta. Recess on jonkinlainen välivaihe räjähdysmäisen suosion ja artistin tulevaisuuden välissä. Onneksi Skrillexin suosio kuitenkin perustuu enemmän livespektaakkeleihin kuin albumimaterialiin, joten en usko miehen suosion lopahtavan yhtään. Joni Palviainen 22 --Novelli-- Kello 08:57 P omppaan ylös sängystä sydän kurkussa. Mitä kello on? Mikä päivä tänään on? Iphonen haljennut näyttö vilkutti 08:57. Olin siis myöhässä, pahasti myöhässä. Jatkoin heräämistä rauhallisemmin, en mitenkään voisi enää keretä ensimmäiselle oppitunnille. Kuudes vai seitsemäs poissaoloni? Bilsan opettajani ei enää välitä sen enempää kuin minäkään. Mikä ikinä minut loikaan, se ei siunannut minua kiinnostuksella sieniä tai leppäkerttuja kohtaan, minkä minä sille voin. Parin tanssiaskeleen saattelemana istahdan pöydän ääreen meikkaamaan. Tummat muotoon nypityt kulmakarvat eivät tarvitse ehostusta, lyhyisiin ripsiini hieron reilun kerroksen ripsiväriä. Pitkät platinablondit hiukset letitän kahdelle letille. Uninen tuhina kuuluu yhä seinän takaa. Vetaisen jotain puettavaa kaapista, eteisessä käännän galaxi-kuviolliset leggingsit oikein päin jalkaani. Air maxit jalkaan ja vihreä snapback päähän, autonavaimet löytyvät isän takin taskusta. Juoksen uuteen maasturi-Volvoomme, pakki päälle ja kaasua, käsijarru pois päältä, kaasua uudelleen. Poistun pihasta juuri, kun isä juoksee ikkunaan, perhanan koululaukkukin jäi keittiöön. Onneksi puhelin on toppaliivini taskussa. Napsautan radion päälle, Suomipopilla soi PMMP: ’’--hei vatipää sul on sisäinen trauma, märiset enemmän kuin kakaralauma--.’’ Huhtikuinen keskipäivä ei lämmitä sormiani niin kuin olin toivonut. Istun autossa ikkunat auki kirpputorin parkkipaikalla, kouluun asti en ehkä vaivautuisikaan, jotain perunoita ja uunimakkaraakin ruokana. En innostu. Viivi soittaa, ei aikomustakaan vastata, joten painan punaista luuria häpeilemättä. Klikkaan Volvon ovet lukkoon ja talsin kauppaan ostamaan kivennäisvettä, onneksi taskuihin on tapana kerääntyä kolikoita. Pyydän kassalta lisäksi tupakkiaskin, Marlboron punaista, 5.60 €. Saamarin henkkarit on koululaukussa, poistun kaupasta pelkän kuplivan veden kanssa. Vaihde päälle ja kaasua, tällä käsijarrulla tosissaan on jokin ongelma kanssani. Kaasutan jälleen. Palaan kotiin vasta illalla, kello 19:34. Seitsemän vastaamatonta puhelua, yksi Viiviltä, loput isältä. Hiippailen portaita pitkin omaan huoneeseeni, isä ja äiti jäävät alakertaan nalkuttamaan touhuistani. Isä kiroaa minua yhdestäkin naarmusta Volvossa, ihan turhaan. Äiti uhkailee arestilla, uhkailee vain, kuten aina. Ihan sama, en välitä. Lotta Seppälä 23 Vapaus-gallup 1. Mitä vapaus sinulle merkitsee? 2. Mikä saa olosi vapautuneeksi? 3. Milloin viimeksi tunsit olosi vapaaksi? Miksi? Konsta Lepistö, 13C Seppo Gullsten, filosofian maisteri 1. Vapaus on tärkeä asia. Se merkitsee vapautta olla oma itsensä ottaen huomioon myös toiset ja vapautta valita vaihtoehdoista. 2. Kun saa asiat hoidettua, unohdettua kiireet ja sitä kautta poistettua stressitekijät. 3. Tulevaisuudessa ainakin tämän lukuvuoden saatuani pakettiin. Yleensä myös oppitunneilla, joissa on tekemisen meininki, on minulla vapautunut olo. Vapaus meinaa sitä, että saa tehdä mitä lystää ja milloin lystää. Kuitenkin noudattaen lakeja! 2. Kotipuolessa luonnon läheisyydessä eläminen saa oloni vapautuneeksi. Myös harrastukset eli valokuvaaminen, videokuvaaminen ja urheilu, suosikkina jääkiekko, saavat oloni vapautuneeksi. 3. Eilen iltapäivällä saatuani ruotsin kotitehtävät tehtyä. Matias Zolotarev, 12E Melissa Pirttimaa, 13A 1. Vapaus merkitsee sitä, että on vapaa tekemään mitä lystää ja kukaan ei voi rajoittaa tekemisiä. Vapaus merkitsee myös vapautta puhua, sananvapautta. 1. 2. Erityisesti musiikin kuuntelu saa minut rentoutumaan ja vapautumaan. Myös urheilu saa olon vapautuneeksi. Vapaus merkitsee sitä, että saa tehdä mitä haluaa ilman, että kukaan määräilee. Vapaus on tärkeä osa ihmisen elämää. Jos ihmisellä ei ole vapautta – ei ole elämää. 2. Ystävien seurassa oleminen saa minut tuntemaan oloni vapautuneeksi. 3. Kun pääsi puhumaan asiasta, joka oli ollut mielen päällä kauan, ja sai sen selvitettyä. 3. 24 1. Eilen illalla kuunnellessani musiikkia ja yleensä punttisalilla. Väinö Juntura ja Joni Palviainen --Artikkeli-- Suomalainen huumori ”Onpa komia keli!” kuuluu tavallinen suomalainen lausahdus elohopean ollessa reilusti nollan painovoiman pakottamalla puolella ja lumen pyryttäessä. Tämä on hyvä esimerkki suomalaisten usein käyttämästä surkuhupaisasta huumorista. Suomalaisten toinen yleinen huumorimuoto on niin sanotut puujalkavitsit, joista ei varsinaisesti aina huomaa niiden edes olevan vitsejä, ja siinähän niiden hauskuus piileekin. Myös tilannekomiikka on olennainen osa suomalaista huumoria. Surkuhupaisuutta ja tilannekomiikkaa tekemisiään tai sanomisiaan hyvin negatiivissävytteisesti. Meemit voivat siis toimia kiusaamisen välineenä. Sketsiohjelmat ovat vallanneet ihmisten sydämet television aikakaudella. Tarjolla on monenlaista rallatusta vanhasta kunnon Kummelista supersuosion saavuttaneeseen Putoukseen. Vaikka television aikakausi onkin jo menossa ohi, Putous saavuttaa silti miljoonaluokan katsojaluvut. Televisiossa esitettävä huumori on joskus jopa niin vaikeaa ymmärtää, että se menee ihmisille täydestä todesta. Esimerkiksi tämän vuoden Emma-gaalassa esitetyt pilke silmäkulmassa tehdyt tietoiskut ovat osoitus suomalaisen huumorin vaikeasta ymmärrettävyydestä. Jopa Tylliläisen toimitukselle nämä vitsit eivät oikein auenneet. Nyt Nykyhuumori kuitenkin tiedämme muun muassa, ettei Jouni Tämän päivän globalisoituneessa maailmassa Hynynen oikeasti ole suomalaisen pop-musiikaikki on maailmanlaajuista – myös huumori. kin käytetyin demolaulaja. Huumoria haluaville on tarjolla erilaisia palveVäinö Juntura ja Joni Palviainen luita, joista on tehty myös sovelluksia mobiililaitteille. Näin huumori on aina kätten ulottuvilla hetkellä millä hyvänsä. Nuoret tekevät erilaisia ”meemejä”, eli kuvia hupaisalla tekstillä väritettynä, sekä jakavat niitä sosiaalisessa mediassa. Meemit ovat lontoonkielisiä, joten ne voivat kiertää parhaassa tapauksessa ympäri 9gagin uskomatonta maailmaa. Meemeillä on myös haittapuolia: ne usein käsittelevät tiettyä henkilöä ja hänen Suomalainen huumori syntyy usein surkuhupaisuudesta. Huonosti olevia asioita ei haluta aina sanoa suoraan, vaan niistä väännetään puolipakolla sarkastisia. Lopulta tästä sarkastisesta voivottelusta muodostuu vitsejä, joita käytetään kulumiseen saakka. Tämän surkuhupaisuuden takia esimerkiksi ulkomaalaisen voi olla vaikeaa ymmärtää suomalaista huumoria. Suomalaiset ovat myös tilannekomiikan eksperttejä. On suuri häpeä mennä hiljaiseksi tukalassa tilanteessa. Moni suomalainen onkin hyvin sanavalmis ja jäätyy harvoin. Tilannekomiikka on parhaimmillaan tilanteessa, jossa vähiten sitä osaa odottaa. 25 Yleisönosastokirjoitukset Elokuvateatteri Tornioon Pari vuotta sitten Tornion ainoa elokuvateatteri lopetti toimintansa, ja nyt ovat Tornion nuoret jääneet ulkopuolelle vanhasta kunnon elokuvateatterikulttuurista. Jos täällä haluaa lähteä elokuviin, reissu venähtää pitkäksi, sillä on ajettava aina Kemiin asti. Tämäkin on vain niiden etuoikeus, joilla on ajokortti tai avuliaat vanhemmat. Kasvavassa kaupungissa kohtuuhintaiselle elokuvateatterille olisi taatusti kysyntää. Vaikka online-vuokrapalvelut lisääntyvät, ei mikään voita elokuvateatterin tunnelmaa. Siinä sivussa järjestyisi nuorille sekä kaikille muillekin ikäluokille ajanvietettä, josta varmasti valtaosa pitää. Teatterityttö Englanti Suomen viralliseksi kieleksi Suomi on saanut hyvää mainetta kansainvälisillä markkinoilla muun muassa erinomaisen koulutusjärjestelmänsä ansiosta. On kuitenkin myös estäviä tekijöitä siihen, miksi kansainväliset suuryhtiöt eivät investoi Suomeen. Näitä ovat esimerkiksi syrjäinen sijainti sekä kummallinen ja vaikea suomen kieli. Sijaintiin emme voi vaikuttaa, mutta kieliasiaan voimme. Muuttamalla englannin Suomen viralliseksi kieleksi lisäämme helposti Suomen vetovoimaa kansainvälisillä markkinoilla. Tämä muutos ei lisäisi koulutuksesta aiheutuvia kuluja, koska englantia opetetaan jo pakollisena aineena kaikille. En näe mitään järkeä siinä, että Suomessa on virallisena kielenä ruotsi, jota ei puhu lähes kukaan, ja ei-virallisena kieli, jota puhuu lähes koko kansa. Käytännössä tällä muutoksella vain ilmoitettaisiin muille maille, että me osaamme englantia ja että tänne kannattaa tulla. Englantilainen Roskat roskiin! Kun keväinen aurinko sulattaa lumen, ensimmäinen asia, joka silmiini osuu, on kirjava kokoelma erilaisia roskia. Siellä täällä lojuu karkkipapereita, juomatölkkejä sekä rikottuja lasipulloja. Jonkun suussa muhineet purkat ja nuuskat taas ovat löytäneet paikkansa esimerkiksi pulpetin tai tuolin alta. On todella ärsyttävää, että roskat vain heitetään huolettomasti luontoon. Se on paitsi ruman näköistä, myös epäympäristöystävällistä. Luonto on kaikkien yhteinen, ja me kaikki olemme siitä vastuussa. Ei ole kova vaiva laittaa jätteitä roskiin. Kaiken lisäksi juomapulloista ja -tölkeistä saa rahaakin! Ärtynyt luonnonystävä 26 t Etuilu pois ruokajonoista! Koulumme ruokala on niin pieni, että jonot ulottuvat käytävälle asti. Ruokavälitunti on lyhyt, jono liikkuu hitaasti ja kaiken lisäksi on vielä nälkä. Mikään ei ole kaiken tämän päälle ärsyttävämpää kuin se, että jotkut oppilaat etuilevat ruokajonossa. Mikä oikeus kenelläkään on etuilla jonoissa? Luulisi, että lukiolainen osaisi jo odottaa vuoroaan ja jonottaa kiltisti. En usko, että kenenkään mielestä on mukavaa tulla ohitetuksi. Epäetuilija Tulokset: Eniten a-vaihtoehtoja Olet Olli Herman. Sukupuolesi on sekä sinulle että ympäröivälle yhteiskunnalle täysi arvoitus, aivan kuten ajatuksesikin. Rakastat vaaleiden hiustesi suoristamista ja olet omien sanojesikin mukaan ”hotter than hell”. Ajan kanssa kaikki selviää, joten älä hätäile, vaikka sukupuolesi ei ratkennut vieläkään. Ellet ole tyytyväinen tulokseen, mieti, mitä äitisi vastaisi, ja tee testi uudelleen. Eniten b-vaihtoehtoja Olet salil eka salil vika. Tämäkään ei selvittänyt sukupuoltasi, mutta ei hätää: voit käydä salilla sukupuolestasi huolimatta, kunhan sinulla on Instagram, jonka välityksellä voit ilmoittaa kuntoilustasi. Jos olet mies, suosittelemme välttämään pitkiä trikoita. Jos olet nainen, suosittelemme tekemään kyykkyjä (#shesquats). Eniten c-vaihtoehtoja Olet hipster. Nyt voit rauhassa hengähtää, sillä sukupuoltasi ei voitu vastaustesi perusteella määrittää, mikä sopii sinulle erittäin mainiosti, ovathan sukupuolet nykyään niin kovin #mainstream. Sovit mainiosti omaan maailmaasi, jossa mikään ei ole määritelty. Jos nyt välttämättä joku tahdot olla, ole nyt vaikka Michael Jackson. Eniten d-vaihtoehtoja Olet matemaatikko. Uusimman tutkimuksen mukaan nykymaailmassa myös naiset kykenevät hurjimpiinkin laskusuorituksiin, joten sukupuolesi on tuntematon (merkitään sitä nyt vaikka kirjaimella x). Jos tieto sukupuolestasi on sinulle välttämätön, käänny Seppo Gullstenin puoleen. Hän kyllä löytää sinulle kaavan, joka sopii tarkoitukseesi. Ehkä. Kuvien tekijänoikeudet: Gage Skidmore: Jenna Marbles (s. 8) Peltimikko: Venla Savikuja (s. 9) Bernd Untiedt: New York (s. 18-19) Benjamin Gimmel: Blühender Löwenzahn (s. 28) Kuntosali ft balance 27 Suomen suloinen suvi Kun pihalla virtsa tuoksahtaa tiedän: kevät tekee tuloaan Taakse (ehkä) jää ruskea lumi niin lämmin on tää Suomen suvi Lumen alta tupakantumpit paljastuu niin kaunis ja saasteinen on toukokuu Pojat virittelevät mopojaan ja ryntäävät pihalle keulimaan ..........mutta Suomen kevät on petollinen Kun lumesta aurinkotuolit täyttyvät ja hauet varpaita näykkivät Juhannus on siis koittanut ja mummi äidille soittanut Syksy alkaa heinäkuussa lehdet ruskistuu jo puussa Tupakantumpit kastuvat ja koululaiset kouluun astuvat Kesä tuli. Kesä meni. 28 ✃ ✃ 2KK KESÄTARJOUS opiskelijoille vain 59,- sis. kuntosali, ohjelmat + opastus, sekä ohjatut tunnit (voimassa 20.6.14 asti) ✃ Liikuntakeskus HyväFiilis Varikonkatu 3 • www.hyvaﬁilis.ﬁ • p. 040-5483522 ✃ Jääkärinkatu 10 95400 Tornio Puhelin 0400 690307 LAPIN ALUEEN TORNION KATTAVIN AUTOKOULU PIKASUUTARI palvelee ma-pe 9-17 AVAIMET• SAKSET • VEITSET Hallituskatu 5, 95400 TORNIO Puh. 040 7740 530 www.lakkapaa.com Torikatu 9, Tornio p. 0400 326519, 044 774 0789 www.pohjolanliikennekoulu.ﬁ Länsiranta 9, 95400 TORNIO Puh. (016) 481 658, 0400 718 127 www.autokoulu-myllylahti.Ä The New Generation Spraying Equipment Maailma tarvitsee edelläkävijöitä Oletko sinä pohjoista tekoa? Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Siinä on sama henki kuin sinussa. www.lapinamk.ﬁ Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio