Etelä-Savon MAKLIn 40-v juhlajulkaisu
ESIPUHE Etelä-Savon MAKLI ry:n perustamisesta tulee 19.10.2011 kuluneeksi 40 vuotta. Yhdistyksen nimi alkuun oli Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry. Nimen muutos tuli harkittavaksi kun teknikko koulutus loppui ja muuttui insinööri koulutukseksi. Yhdistyksen vuosikokouksessa 2011 päätettiin järjestää 40-vuotisjuhla ja laatia juhlajulkaisu. Samalla nimettiin historiatoimikunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa juhla. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Taisto Honkanen. Edellinen juhlajulkaisu ”Mikkelin läänin maanmittausteknikot ja insinöörit 30 v.” on tehty vuonna 2002. Silloin juhlat pidettiin Tiittalan kartanossa Sulkavalla 15.2.2002. Juhlajulkaisun sisältö painottuu pääosilta kertomaan siitä mitä jäsenet tekevät työkseen tänä päivänä ja mitä harrastuksia heillä on. Historian osuudeksi jää kertoa yhdistyksen ensimmäisestä kokouksesta ja toimihenkilöistä eri vuosikymmenillä. Uskomme, että julkaisusta on hyötyä tuleville maanmittari sukupolville. Toimikunta valitsi juhlapaikaksi perinteikkään Mikkelin Klubin Mikkelin keskustassa. Klubi on toiminut nykyisessä paikassa vuodesta 1940 alkaen. Pyöreä pöytä, jossa Mannerheim lounasti vuosina 1941 – 1945 on edelleen paikallaan. Juhlatilaisuuden ajankohta on 29.3.2012. Historiatoimikunta Taisto Honkanen pj. Ville Häkkinen Jari Ahonen Esa Hannus Jyrki Toikka Timo Raninen Juha Uosukainen Juhlajulkaisun toimittanut: Taisto Honkanen 1 Juhlajulkaisun sisältö Esipuhe Historiatoimikunta Sisällysluettelo 1 2 Etelä-Savon Makli 40 vuotta Ville Häkkinen 4 Asmo Leskinen 6 Kim Lampinen 7 KMT ry:n puheenjohtajan tervehdys Jari Ahonen 9 VMT ry:n puheenjohtajan tervehdys Pekka Kärkkäinen 11 Kartastopäällikkönä Etelä-Savon maanmittaustoimistossa Mikko Väisänen 13 Destian mittaustyöt Pauli Korpelainen 15 Pasi Puttosen tervehdys Pasi Puttonen 17 Kokemuksia yksityistietoimitusten tekemisestä Juha Soljander 20 Kartastoteknikon työpäivä Harri Penttilä 22 MAKLI ry:n puheenjohtajan tervehdys MAKLI ry:n toiminnanjohtajan tervehdys Mittarin muuttuva maailma AMK:ssa Esa Hannus ja muuallakin 24 Maanmittarin opintiellä Sirpa Tuhkunen 30 Suomen tutkintojärjestelmä tällä hetkellä Opetushallitus 33 Harrastuksena kirkkovenesoutu Jyrki Toikka 34 2 Lintuharrastus ja maanmittaus Pekka Mättö 37 Maanmittaustoimistosta Mäntyharjun kuntaan ja eläkkeelle Onni Korppinen 42 Tauno Tuominen on poissa Taisto Honkanen 43 Talkoita eri vuosikymmeninä Taisto Honkanen 46 Maanmittauspäivät Mikkelissä Taisto Honkanen 48 In Memorian Lauri Viitanen Heikki Einämö 49 Lisää tehtäväoikeuksia ammattikunnalle Taisto Honkanen 52 Etelä-Savon MAKLIN toimihenkilöt Taisto Honkanen 56 Kokouskutsu Mikkelin läänin maanmittausteknikot perustamiskokoukseen Osanottajaluettelo perustamiskokouksessa 19.10.1971 Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry:n perustamissopimus 19.10.1971 3 59 60 61 tai jollakin tapaa ammattikunnan tehtäviä sivuavaan toimintaan. Parina syksynä Etelä-Savon, KeskiSuomen ja Kymen maklit ovat järjestäneet yhteisen tapaamisen. Tällainen toiminta on hyvä osoitus aktiivisuudestamme ja pienen ammattikunnan yhteen hiileen puhaltamisesta. Etelä-Savon MAKLI 40 vuotta Paljon on maanmittarin tehtäväkuva monipuolistunut yhdistyksen perustamispäivistä. Tuolloin maanmittausteknikon koulutuksella tehtiin lähinnä perinteiseen maanmittaukseen kuuluvia tehtäviä mittanauhan ja kulmaprisman avulla maastossa kulkien. Nyt samalla koulutuksella mitä moninaisempia tehtäviä valtiolla, kunnilla kuin yksityisellä sektorilla. 40 vuotta on aikalailla ihmisen työuran pituus. Yhtä lailla nyt nelikymppisen yhdistyksemme useat jäsenetkin ovat palvelleet työnantajiaan täysimääräisesti ja siirtyneet jo eläkkeelle tai ainakin ovat aivan eläkeiän kynnyksellä. Se ei tarkoita sitä, että yhdistyksen toiminnasta pitäisi jäädä eläkkeelle - päinvastoin. Jäsenistömme on keskeisessä roolissa yhteiskunnan perusrekistereiden pitäjänä, maankäytön suunnittelijoina piirtäen suuria suuntalinjoja tulevaisuuteen, vieden koordinaatit millimetrien tarkkuudella maastoon, mallintaen suunnitelmat konkreettisiksi esimerkeiksi halliten paikkaan sidotun tiedon. Yhdistyksen rooli on muuttunut perustamisajoista paljon. Aiemmin yhdistyksen nimissä on vaikutettu jäsenistön palkka- ja työsuhdeasioihin, nyt yhdistyksen rooli on ammatillisaatteellinen, joka kokoaa maakunnan maanmittarit kerran pari vuodessa yhteen . Sukupolvien vaihtuessa on hyvä muistaa aina siirtää vanhoilta konkareilta tietoa nuoremmille polville. Tämä historiikki olkoon yhtenä muistojen siirtäjänä nuoremmille polville. Vuosikokouksen yhteydessä on tutustuttu jäsenistön työpaikkoihin 4 Juhlaa vietetään Mikkelin Klubilla juhlavassa ympäristössä lounaan ja juhlakokouksen merkeissä. Onnea Etelä-Savon MAKLI ja pitkää ikää! Ville Häkkinen Etelä-Savon MAKLI ry:n puheenjohtaja Yhdistys muuttukoon maailman ja jäsenistönsä mukaan. Tässä kuunnellaan tervetuliaispuhetta yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Tiittalan kartanossa Sulkavalla vuonna 2002 5 MAKLI ry:n puheenjohtajan tervehdys! hittyminen osaksi maanmittausta. Ollaan siirtymässä pikkuhiljaa kokonaan 3D-maailmaan laserkeilauksen vetämänä. 40 vuotta järjestöelämää on pitkä aika! Tämä juhlajulkaisu kokoaa yksien kansien väliin unohtumattomia hetkiä ihmisten mielestä muisteltavaksi tai nuoremmille tiedoksi ja opiksi otettavaksi. Paljon on kerinnyt 40 vuodessa tapahtua ja sattua koko maanmittausalalla. On lähdetty mittaamaan metallisella mittanauhalla monikulmiojonoja. On nähty takymetrien kehitys robottitakymetreiksi asti. On nähty tietokoneiden tulo maanmittaukseen. On nähty paikkatiedon ke- Kehityksen mukana on täytynyt pysyä mukana ja oppia koko ajan uutta. Silti aikaa on jäänyt myös ammattikuntamme asioiden ajamiseen. Se on vaatinut paljon työtä, josta ei aina ole välttämättä korvausta kuulunut, vaan ihmisten pyyteettömyys ja ammattiylpeys on ajanut asioita eteenpäin. Tämä juhlajulkaisu on taas yksi osoitus tuosta ammattiylpeydestä. Suuri kiitos kuuluu tämän julkaisun tekijöille sekä ihmisille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän juhlajulkaisun syntyyn. Olkaamme me muut nöyriä ja kiitollisia, mutta samalla ylpeitä, kun saamme tämän juhlajulkaisun luettavaksemme. Paljon onnea myös 40 -vuotiaalle Etelä-Savon MAKLI:lle. Asmo Leskinen, Puheenjohtaja MAKLIN toiminnanjohtajan Kim Lampisen tervehdys mukaan. Maanmittariyhteisöä uhkaa näivettyminen ja hiljainen kuolema. Meillä ihmisillä on luontainen tarve hakea yhteisöllisyyttä samankaltaisista ihmisistä tai ajatusmaailmoista. Ammatisaatteellinen yhteisöllisyys on maanmittarikentässä on herännyt yllättävän myöhään. Ihmisten muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin ja lähiöihin on ollut alkusysäys lukuisten yhdistysten perustamiselle, kun on ollut tarvetta hakea yhteisöllisyyttä. On syytä ilolla tervehtiä yhdistyksiä, joiden toiminta on jatkunut jo useamman vuosikymmenen. Syitä kehitykseen lienee useita. Yleisellä tasolla perusongelma liittyy yksilöiden ajankäyttöön. Yksilöiden ajankäyttö on muuttunut merkittävästi vuosikymmenten aikana. Samalla on muuttunut suhde työhön, perheeseen, vanhemmuuteen, harrastuksiin jne. Onko maanmittariyhteisömme jäänyt toimintansa kanssa jumiin väärälle vuosisadalle ? Kykenemmekö tarjoamaan ”elämyksiä ja seikkailuja”, jotta saamme yhdistystoiminnan jatkajat. Kokouksista, pöytäkirjoista ja suunnitelmista saamme jo kylliksemme työelämässä. Harrastuksesta tulee saada irti jotakin muutakin. Neljä vuosikymmentä sitten oli ihminen ehtinyt käymään jo kuussa. Tätä uskomatonta saavutusta ja sen ajankohtaa on syytä muistella, kun emme nykyisin kykene ratkomaan yksinkertaiseltakaan tuntuvia asioita. Toisinaan mieleeni hiipii ajatus, että nykyihminen ja yhteiskunta onnistuu sotkemaan yksinkertaisetkin asiat sellaiseen solmuun, että niiden aukomiseen ei meinaa riittää avaruus tiedekkään. Maanmittariyhteisössä pitää tapahtua jotain sellaista, että toimintaan osallistuminen on jatkossakin vaivan arvoista. Kun toimintaan sijoittaa aikaa, rahaa tai muuta pääomaa, niin vastineeksi pitää saada mielihyvää, turvallisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä jne. Maanmittariyhteisössä koen edustavani nuorempaa sukupolvea vaikka työelämässäkin olen kerennyt olemaan yli 20 vuotta. Jotain on maanmittariyhteisössämme vialla, kun emme saa toimintaamme nuoria 7 Omasta puolestani onnittelen EteläSavon Maklia 40 vuodesta. Eihän tämä nyt niin vaikeaa voi olla, kävihän ihminenkin kuussa jo vuonna 1969 ! Maanmittariyhteisön toiminnan tulee kehittyä vastaamaan nykyisten nuorten tarpeita ja odotuksia. Kehittämistä varten tulee nykyisen jäsenistön kyetä rakentamaan toimintatapa, jolla yhteisö voi jatkaa eteenpäin. Jokaisen tulee tajuta, että omista tai edustamansa ryhmän intressien jääräpäinen ajaminen ei edistä maanmittariyhteisöä. Kim Lampinen MAKLI ry toiminnan johtaja Toimihenkilöt Jyrki Toikka, Juha Uosukainen ja Pekka Kärkkäinen 30vuotis juhlakokouksessa Sulkavalla Tiittalan kartanossa. 8 KMT:n (Kuntien maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset) tervehdys Etelä-Savon MAKLILLE tisivuille, koska kokouspöydällä on näkynyt sekä tyhjiä että täysiä virvokejuomapulloja. Paikallisyhdistyksen nimissä olemme tutustuneet maakunnallisiin suuriin rakennuskohteisiin mm. Puumalan ja Savonlinnan siltatyömaihin, lisäksi jäsenistömme on osallistunut lukuisiin talkoihin joista mainittakoon Mikkelin ravit ja Jukolan viesti. Rinta rinnan olemme yhteenkuuluvaisesti vaalineet eteläsavolaista maanmittausaatetta työnantajatahosta riippumatta, mikä on varmasti myös edesauttanut päivittäisten työasioiden hoitamista. Onhan meillä, maanmittareilla, tiivis yhteistyö kunnan, valtion ja yksityisen välillä. Yksityiset mittaajat tarvitsevat kunnilta mm suunnitteluun pohjakarttoja, valtion ja kunnan kesken tehdään yhteistyötä mm. kiinteistönmuodostusasioissa. Etelä-Savon Maklin 40 vuoteen mahtuu suuri joukko maanmittausalan toimijoita ja talkooväkeä. Maanmittausalan paikallisyhdistyksien vahvuutena on seudullisuus kun taas valtakunnan Maklin toiminnassa korostuvat koko Suomen käsittävän jäsenistön edunvalvonta. Vuosien varrella on ollut mukavaa tavata eteläsavolaisia maklilaisia vähintään kerran vuodessa paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa, jossa on vaihdettu kuulumisia ja muisteltu menneitä sekä maalailtu myös tulevaisuutta. Kokouksen yhteydessä on useasti myös saunottu ja syöty virvokkeiden kera. Onpa käynyt niinkin että vuosikokouskuvia ei ole kelpuutettu Maklin internetko- 40 vuoteen maanmittausalalla mahtuu paljon. Kehitys on ollut huimaa niin karttojen kuin rekisterien osalta. Kartat ovat numeeristaneet ja rekisterit sähköistyneet, on syntynyt paikkatieto, joka on meidän, maanmittareiden, aikaansaannosta, näistä mainittako navigaattorit ja googlemapit, joita ilman ei nykypäivänä enää tulla toimeen. 9 kaan rekisteröity ja maan luovuttaminen/ostaminen on tarkkaan säännelty maakaaressa. Myös maan käytön osalta on olemassa lakeja ja säädöksiä, joilla ohjataan / rajoitetaan mm. taajamissa olevien maaalueiden käyttöä. Huonolla maankäytönsuunnittelulla tehdään kauaskantoisia virheitä, joiden korjaaminen on hidasta ja kallista.. EteläSavossa voimme olla ylpeitä kotiseudustamme, sillä alueellamme on hyvä elää niin töissä kuin vapaalla. Kaupungeillamme on sielut, joista voi tunnistaa paikkakunnan ominaispiirteet sekä ympäristön että asukkaiden osalta. Arvostan kovasti pitkään alalla olleita maanmittareita, jotka ovat nähneet maanmittausalan kehityskaaren prismamittauksesta gpsmittaukseen. Pelkillä laitteilla ei mittauksia tehdä, täytyy tietää myös mitä ja miksi mitataan. Tämä onkin mielestäni ammattikuntamme osaamisvahvuus. Käytännössä uudet, nuoret maanmittarit on opastettu ammatin saloihin vanhemman maanmittarin työparina. Näin on käytännön ammattitaito pikkuhiljaa siirtynyt myös nuorelle maanmittarille. Maanmittausammattikunnastamme olen pannut merkille, että alallemme hakeutuvat opiskelemaan jämptit ja tarkan työn tekijät. Työntekijöinä tiedostamme ne seuraukset, mitkä seuraavat vääristä mittaustuloksista ja rekisteritiedoista. Ammattikuntamme kannalta pidän hyvänä asiana sitä, että Suomessa kiinteän omaisuuden omistaminen on tark- Kuntien maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten puolesta toivotan 40 vuotiaalle Etelä-Savon Maklille sydämelliset onnittelut. Jari Ahonen, KMT:n puheenjohtaja 10 Paikallisyhdistystoiminta Valtion Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset VMT ry:n näkökulmasta VMT:n jäsenten työ on aina näihin päiviin asti ollut pääsääntöisesti työskentelyä Maanmittauslaitoksen palveluksessa eri tehtävissä. Moni on todennut, ettei maanmittausta voi ulkoistaa tehtäväksi halpatuotantomaissa eikä alaa siten romuttaa tai hävittää Suomesta. Mikä merkitys paikallisyhdistystoiminnalla on VMT:n suunnasta katsoen? Mitä aktiivisempi yhdistys alueella toimii niin sen paremmin verkostoja saa luotua ja kentältä poikisi tekijöitä myös meille valtakunnan tasolle toimimaan. Kuluneiden vuosikymmenten aikana VMT on saanut nauttia monen eteläsavolaisen maanmittarin aktiivisuudesta omassa toiminnassaan. Tulevaisuudessa järjestörakenteet kaikkien muiden mukana tulevat varmasti olemaan suurissakin muutoksissa. Riittääkö aktiivisia tekijöitä puurtamaan vapaaehtoisesti oman alan näkyvyyden lisäämiseksi? Maanmittaus on kuitenkin koko valtakunnankin mittakaavassa kovin pieni ala. Yhteen ”maanmittauksen” hiileen puhaltaminen on voimaa! Lämpimät onnittelut juhlivalle yhdistykselle ja menestystä tuleviin vuosiin! Pekka Kärkkäinen, VMT ry puheenjohtaja 11 Yläkuvassa palkitsemisia vuoden 2008 vuosikokouksen yhteydessä ja alakuvassa jämäkkä puheenjohtaja Pekka Kärkkäinen. 12 Mikko Väisänen, kartastopäällikkö takaisin opintojen pariin. Helmikuussa 2001 päätin hakea töitä Keski-Suomen maanmittaustoimistosta ja marssin Juha Tuomisen (tuotantopäällikkö, Etelä-Savon maanmittaustoimisto) juttusille työtodistusta pyytämään. Juha ei kuitenkaan suostunut todistusta kirjoittamaan, vaan ehdottikin että jäisin Mikkeliin töihin siltä istumalta. Heitin takin naulaan, ja aloitin työt maastotietotuotannon kartasto-tiimissä. Vuonna 2004 silloinen esimieheni Reima Ronkainen siirtyi Uudenmaan maanmittaustoimiston palvelukseen ja kartastopäällikön virka Mikkelissä avautui kuin tilauksesta. Punnersin tutkinnon loppuun, valmistuin tammikuussa 2004 maanmittausinsinööriksi ammattikorkeasta ja sain kartastopäällikön viran. Olette ehkä kuulleet sloganin ”tee työtä, jolla on tarkoitus”. Koska itselleni tuon lauseen sisältö ei peruskoulun jälkeen ollut vielä kirkastunut, päätin jatkaa lukioon. Maanmittausalalle ajauduin puolivahingossa ystäväni suosittelemana. Aloitin opinnot Mikkelin ammattiopistossa -95 ja siirryin Mikkelin ammattikorkeakouluun syksyllä -97. Ura Maanmittauslaitoksen palveluksessa alkoi vuosituhannen vaihteessa kesätöiden merkeissä. Kartastopäällikkönä tehtäviini kuuluu vastuu maastotietotuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta EteläSavon alueella. Suunnittelu pitää sisällään kaiken ilmakuvauksesta aina karttojen painamiseen. Suunnittelun ja seurannan lisäksi osallistun myös tuotannollisiin tehtäviin, toimitan paikkatietoaineistoja asiakkaille ja sidosryhmille, vastaan asiakaspalautteisiin, olen yhteydessä sidosryhmiin, teen hallinnollisia tehtäviä jne. Kaksi ensimmäistä kesää työskentelin toimitustuotannossa, kolmantena kesänä aloitin maastotietotuotannon puolella maastotarkastuksia tehden. Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja syksyllä 2000 pääsin sisätöihin opetellen samalla työskentelyn digitaalisella stereotyöasemalla, Espalla. Työsopimus kuitenkin loppui vuoden vaihteeseen ja siirryin 13 kittävästi. Aineistojen laatuun ja ajantasaisuuteen panostetaan yhä enemmän, ja aineistojen käyttö, käytettävyys sekä saatavuus on parantunut erilaisten verkko- ja rajapintasovellusten myötä. Laserkeilaus on tuonut uusia mahdollisuuksia ilmakuvatulkinnan rinnalle ja avannut mahdollisuuden yhä laadukkaamman paikkatiedon tuottamiseen. Tässä vain muutamia esimerkkejä muutoksista, joilla on ollut vaikutusta työskentelyymme paikkatietojen parissa. Alueen maastotietoja pidetään ajan tasalla noin kymmenen hengen voimin. Maastotietoja ajantasaistetaan 5-10 vuoden välein alueesta riippuen. Tiestöä, osoitteita, hallintorajoja ja suojelukohteita päivitetään jatkuvasti. Työ tehdään suurelta osin ilmakuvatulkintana digitaalisilla stereotyöasemilla, mutta tarvittaessa käydään myös maastossa. Osa maastossa tapahtuvista muutoksista saadaan vihjetietona talon sisältä, muilta paikkatiedonkerääjiltä tai yksittäisiltä kansalaisilta. Maastotietojen ajantasaistuksen lisäksi tiimin tehtäviin kuuluu karttajulkaisujen valmistelu ja laserkeilausaineistojen jatkokäsittely. Paikkatietoja käyttää päivittäin lähes jokainen meistä. Maanmittauslaitoksen aineistoja tai niiden jatkojalosteita käyttäviin Internet palveluihin tehdään vuositasolla yli puoli miljardia hakua. On vaikea löytää alaa, jossa ei käytettäisi Maanmittauslaitoksen tuottamia tai niistä jalostettuja karttatuotteita. Mikähän mahtaa olla tilanne viidentai kymmenen vuoden päästä? Palatakseni kuitenkin siihen mistä kirjoitukseni alkoi; Nyt kuitenkin tiedän tekeväni työtä jolla on tarkoitus. Muutoksiakin vuosikymmenen saatossa on tapahtunut, vaikka maastotietoja ajantasaistetaan pääsääntöisesti samoin metodein kuin vuosituhannen alussa. Sovellusten ja laitteiston jatkuva kehitys on tuonut tehoa ja laatua työskentelyyn. Koordinaatisto, korkeusjärjestelmä ja karttalehtijako on uudistettu. Tuoretta digitaalista Ilmakuvamateriaalia on viranomaisyhteistyön kautta nykyisin saatavilla huomattavasti aikaisempaa enemmän. Yhteistyön merkitys aineistojen tuottajien ja käyttäjien kesken on kasvanut mer- Mikko Väisänen Kartastopäällikkö Etelä-Savon maanmittaustoimisto 14 Destian mittaustyöt sesti toimivan organisaation työt eivät jakaudu alueittain tasaisesti. Nyt ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan, tämän syksyn aikana on käynnistetty uusien henkilöiden rekrytointi. Destian tekemät mittaukset ovat pääasiassatesuunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä. Lisäksi tehdään myös katujen ja ratojen sekä teollisuusrakentamisen mittauksia. Teknikoiden ja AMK-insinöörien vastuulla on varsinaisen mittauksen lisäksi myös kaikki tarvittavat aineistojen käsittelyt ja raportoinnit, osalla myös mittausten tarjous- ja sopimustoiminta. Viime vuosien yksi muutos on ollut työkoneautomaation lisääntyminen rakentamishankkeissa. Se vähentää huomattavasti merkintämittaustarvetta, kun koneen kuljettajan toimintaa ohjaa ohjaamossa oleva tietokone. Työkoneisiin on asennettu GPS-paikannin ja koneen ”niveliin” antureita, joiden avulla koneen kauhan tai terän sijainti saadaan määritettyä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman mittausalan osaajia. He vastaavat siitä, että koneella on käytössä oikea suunnitelma ja työmaan tukiaseman sijainti on määritetty sekä tiedonsiirto tukiaseman ja koneen välillä toimii moitteettomasti. Edellä oleva teksti on vain lyhyt katsaus Destian mittauksista. Me toiminnassa mukana olleet olemme joutuneet useasti Kymmenen vuotta sitten, kun kirjoitin kuulumisia 30-vuotishistoriikkiin elettiin suurten muutosten aikaa. Tieliikelaitos oli juuri perustettu ja sitä organisoitiin vastaamaan vapaan kilpailun tuomiin haasteisiin. Tieliikelaitos muutettiin valtion omistamaksi yhtiöksi ja nimeksi tuli Destia Oy. Tähän päivään mennessä Destian organisaatiotakin on ehditty muuttaa jo useampaan kertaan, osittain ylimmän johdon henkilövaihdoksista ja osittain Destian strategiamuutoksista johtuen. Mittaustoimintakin on ollut jatkuvassa muutoksessa. Viime vuosina käytyjen yt-neuvottelujen lopputuloksena osa mittausalan henkilöistäkin irtisanottiin. Destian mittaustyöt edellyttävät käytännössä aina matkustamista. Edellä mainitut irtisanomiset ovat johtaneet siihen, että nykyisen henkilöstön työmatkat ovat entisestään pidentyneet, kun valtakunnalli- 15 Olin melko pitkään mukana myös VMT:n järjestötyössä luottamusmiehenä ja VMT:n hallituksessa sekä henkilöstön edustajana yhteistyötoimikunnissa ja useissa organisaation kehittämisen työryhmissä. Siinä työssä oli mahdollista edistää pienen henkilöstöryhmän edunvalvontaa Destiassa ja sitä edeltävissä organisaatioissa. Järjestötyö antoi myös itselle valmiuksia hoitaa tulevia esimiestehtäviä, kun olin saanut järjestötoiminnassa kokemusta mm. TES- ja lakiasioista. venymään ja sopeutumaan mittaustoiminnan hoitamiseksi organisaation muutoksissa ja esimiesten vaihtuessa. Oma työurani teknikkona alkoi vuonna 1975 Mikkelin tiepiirin suunnittelumittaustehtävissä. Organisaatioiden muuttuessa työni muuttui myös pikku hiljaa varsinaisista mittaustehtävistä esimiestehtäviin. Tällä hetkellä toimin Destian Mittauspalvelujen palvelupäällikkönä ja toimipaikkani on Mikkelissä. Vastaan mittaustoiminnasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Tehtäviini sisältyy mm. töiden hankintaa, sopimusten tekoa sekä mittausprojektien laskutus ja raportointi kuukausittain. Lisäksi lähes päivittäin on hoidettavana myös yksikön esimiestehtäviä ja hallintoasioita. Kun otetaan vielä huomioon mittausalan kehitys sekä työelämässä yleensäkin tapahtuneet muutokset ja että toimintamme on muuttunut virastosta liiketoiminnaksi, niin nykytilanteessa ei ole paljon yhteneväisyyttä työurani aloittamisen aikoihin. Toivottavasti järjestötyön jatkajia löytyy jatkossakin. Vastuuhenkilöinä toimineet tietävät, että uhrauksia se vaatii ainakin oman ajan käytön suhteen. Itselläni on järjestötyöstä myönteiset kokemukset, ajankäytön uhraus kannatti. Onnittelut 40-vuotiaalle Savon Maklille! Pauli Korpelainen Palvelupäällikkö 16 Etelä- Vaikka kartoittajat koulusta valmistuessaan eivät olekaan vielä ammattilaisia vaan jalostuvat työpaikan perehdyttämisen kautta, niin silti ei voi laskea sen varaan, että työpaikalla olisi mittaryhmä, jossa ehtisi vuosien saatossa kasvaa tehtäviin, ryhmän kolmantena tai neljäntenä jäsenenä. Pasi Puttosen tervehdys juhlivalle yhdistykselle. Kovenevat työelämän vaatimukset ovat lisänneet kartoittajien opiskelussa työssä oppimisen määrää. Tässä meillä jo ammatissa olevilla maanmittareilla on iso rooli, että pystyisimme tarjoamaan opiskelijoille työssä oppimisen mahdollisuuksia ja ehtisimme kertoa heille oikeita ja vaihtoehtoisia työtapoja ja kertoa myös niistä aikaisemmista menetelmistä. Ei se kulmaprisman ja mittanauhan käyttö ole koulussa eikä työpaikoillakaan jäänyt unholaan eli sekin pitää käydä läpi. Lyhyen maanmittariurani - yhdentoista vuoden - aikana maanmittausala on mielestäni kehittynyt huimasti. Urani alkuaikoina GPS oli vielä kummajainen; saihan sillä pellolle jotain mitattua tai sitten parin metrin tarkkuudella kartoitusta tehtyä. Silloin toimittiin vielä mittaryhmissä. Yrittäjänäkökulmasta yksintyöskentely on tätä päivää ja GPS on vakiovaruste mittaajalla. Jos kehitys on ollut tätä yhdentoista vuoden aikana, niin mitä se on ollut sitten yhdistyksemme iän aikana? Opiskelijoissa näkyy myös kaupungistuminen. Vesurin käyttö ja kangen heilutus ei ole jokaiselle päivänselvää vaan ihan perustyökalujen käyttöä joudutaan opiskelemaan yhä enemmän. Ja tulee ne ensiaputaidotkin siinä samalla tutuiksi, joka syksy. Vesurin käyttö ja rautakangen käyttö on niitä pysyviä asioita, jotka eivät hirveästi ole muuttuneet viime vuosikymmeninä. Toisaalta nykyopiskelija on entistä enemmän sinut tietotekniikan kanssa ja tietotekniikka on myös olennainen osa maanmittarin arkea. Opettajan näkökulmasta, päivätyössäni Etelä-Savon ammattiopistolla, opetusmenetelmien ja lähestymistapojen on pitänyt myös muuttua. Oppilas pitää saattaa kohtaamaan itsenäisyys, tekniikka, päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu päivittäin. 17 Etelä-Savon ammattiopistossa on työelämän tarpeista lähtöisin, että jatkossa koulutamme vain yo- tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneita eli 18 vuotta täyttäneitä, joilla on monella tavalla paremmat työelämävalmiudet ja myös työharjoitteluvalmiudet ovat paremmalla tasolla. Valtakunnallisesti kartoittajien ja maanmittausinsinöörien tutkintojen väliin on tulossa ammattitutkinto, joka osittain korvannee teknikkokoulutuksen loppumisen aiheuttamaa aukkoa koulutusjärjestelmässä. kuitenkin tehty päätös, osittain rajusti. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee sadoilla vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Tämä tulee vähentämään koulutuspaikkoja ammattikoulutuksen puolella ja on todennäköistä, että lähivuosina Mikkelistä loppuu myös kartoittajakoulutus, mutta Joensuun ammattioppilaitos jatkaa kartoittajien koulutusta ja mahdollisesti ammattitutkinnon kouluttamista ItäSuomen tarpeisiin. Etelä-Savon ammattiopisto ja Maanmittauspalvelu Puttonen Oy onnittelee yhdistystä! Lähivuosina oppilasmäärät tulevat maakunnassamme vähenemään Juhlakokouksen osanottajia 18 19 Kokemuksia yksityistietoimitusten tekemisestä Talvella 2002 nyt eläkkeellä oleva DI Jouko ”Joppe” Hietalahti piti toimiston teknikkokunnalle ansiokkaita koulutustilaisuuksia tietoimitusten teosta, jotka ovat osoittautuneet todella hyödyllisiksi. Tietoimitusten tekemisestä kiinnostuneet ilmoittautuivat sitten prosessivastaavalle ja ovat tekijät sitten tämän vajaan kymmenen vuoden aikana hieman vaihtuneet muodostaen tänä päivänä oman tiiminsä, Peto Tie- tiimin. Tiimi tekee tänä päivänä kaikki Etelä-Savon maanmittaustoimiston alueen yksityistietoimitukset. Tiimin jäsenet tekevät toki muitakin prosessille kuuluvia kiinteistötoimituksia ja tehtäviä. Edellisessä 30v- juhlajulkaisussa Taisto Honkanen toteaa, että 1.1.1997 kiinteistömuodostumislain myötä ammattikuntamme sai merkittävän lisän tehtäväoikeuksiin eli yksityistietoimitusten tekooikeuden. Lähes jokaisessa lohkomisessakin perustetaan uuden kiinteistön tieoikeus yksityistielain mukaan, mutta omana toimituksenaan tietoimitus on, ei aina välttämättä vaikea, mutta lähtökohdiltaan täysin erilainen toimitus kun mitä lohkominen on. Vuoden 2002 alusta maanmittauslaitos sitten siirsi yksityistietoimitusten teon Arto- prosessilta Peto- prosessin tehtäväksi, kuten Taistokin kirjoituksessaan toteaa. Työsarkaa tietoimitusten parissa on sitten riittänytkin ihan kiitettävästi. Tietoimitukset eroavat muista perustoimituksista ensinnäkin siksi, että niitä säätelee oma lakinsa, yksityistielaki. Uusien tieoikeuksien perustamisen lisäksi tietoimituksissa selvitellään epäselvyyksiä tilojen vanhoissa kulkuoikeuksissa, jotten sanoisi ihan lihaviakin riitoja. Onko tie tai jokin muu oikeus kiinteistön käytölle tarpeellinen ja aiheuttaako Jorma ”Jomma” Niskanen aloitti jo vuonna 2001 tietoimitusten teon Arto- prosessissa palattuaan kiinteistövälittäjän toimesta takaisin juurilleen maanmittauslaitokseen. Sittemmin Jommakin siirtyi petoprosessiin tietoimitusten tekemisetkin sinne siirryttyä. 20 etteivät ne ainakaan ole lisääntyneet, pikemminkin päinvastoin. se jollekin haittaa ja jos aiheuttaa niin minkä verran. Maksetaanko korvauksia ja jos maksetaan, niin kuinka paljon. Kerran ( ei ainut kerta ) maaoikeudessa asianosaiset olivat täysin eri mieltä toimituksen lopputuloksesta. Maaoikeustuomari kysyi yllättäen minulta, että mikä se toimitusinsinööri Soljander on toimitusmenettely tällaisessa tapauksessa. Ensin löi vähän tyhjää ja aioin viitata toimitusasiakirjoihin mutta päätin kuitenkin selvittää yksityistien siirtämiseen liittyvät seikat, joka tässä oli kysymyksessä. Rautateiden tasoristeysten poistamisen yhteydessä tulee sitten kohteen ja haitan korvausten lisäksi joukko muita korvattavia asioita, pidentyneitten matkojen aiheuttamat kasvaneet kunnossapitokustannukset, erilaiset kiertohaitat ym. Korvausten määräämisperusteisiin on pitänyt perehtyä tutustumalla aiemmin tehtyihin toimituksin ja oikeustapauksiin, mutta myös Artoprosessitiimin laatima korva- ohjeisto on ollut apuna. Aivan viime vuosina on järjestetty myös laitostasoisia koulutustilaisuuksia mm. arviointimenetelmistä. Liekö toimituksen kulku jäänyt itse toimituksessa asianosaisille epäselväksi vai mistä sitten johtuikin, mutta selvitykseni jälkeen maaoikeuden istunto meni juohevasti loppuun ja toimitus vahvistettiin. Maanmittauslaitos on asettanut työryhmän, jonka tarkoituksena on kuvata ja yhtenäistää tasoristeysten poistamisiin liittyvät kiinteistötoimitukset mukaan lukien yksityistietoimitukset. Mm. meillä EteläSavon peto- prosessissa yksityistietoimituksissa on poistettu useita kymmeniä tasoristeyksiä, toivottavasti ohjeistuksessa ei päädytä kovin erilaiseen malliin, kuin mitä me olemme toteuttaneet. Uskottujen miesten käyttö on huomattavasti yleisempää tietoimituksissa, kuin mitä se on muissa perustoimituksissa. Kokeneista uskotuista miehistä on suuri apu harkintaa vaativia päätöksiä tehdessä ja käytäntö on osoittanut, että kolmen toimitusmiehen yhdessä tekemä päätös herättää luottamusta enemmän, kun jos päätöksen tekee toimitusinsinööri yksin. Onnea 40-vuotis taipaletta juhlivalle yhdistykselle. Tietoimitusten teon siirryttyä petoprosessin tehtäväksi tuumattiin, josko tietoimitusten valitukset maaoikeuteen tulevat lisääntymään. Sittemmin on kuitenkin todettu, Juha Soljander Toimitusinsinööri Etelä-Savon maanmittaustoimisto 21 toiminnon, jonka avulla karttaa tarvitseva voi määrittää kohteensa, joko osoitteen tai kiinteistötunnuksen avulla ja tehtyyn tilaukseen vastaamme toimittamalla tarvittavat kartat sähköpostin liitetiedostoina. Toimittamamme aineisto on maksullista ja pääasiallisina asiakkaina ovat rakennussuunnittelua konsultoivat arkkitehtitoimistot ja rakennussuunnittelijat. Päivittäinen työrutiini, Harri Penttilä, kartastoteknikko Sähköposti palvelee yksiköiden keskinäistä asiakaspalvelua ja yhteydenpitoa sekä toimittaa myös osittain yksikön sisäistä tiedonkulkua. Olemme järjestäneet kaupungin sisäiseen verkkoon StellaWebb karttapalvelun, minkä avulla tuottamamme kartta-aineistot ja niihin liittyvät hakupalvelut ovat selaimen avulla koko organisaatiomme käytössä. Sähköverkko sekä toimivat ATK yhteydet ovat kaikki kaikessa, ja jos nämä eivät toimi, tuotannon ja ylläpitotyön tekeminen lakkaa välittömästi. Huomaan, että ATK-työaseman ääressä istuminen on nykyään virastotyöni keskeinen sisältö. Kaikki työasioiden käsittelyt hoituvat tavalla tai toisella sähköisesti ja aamun avauksena toimii rutiiniksi muodostunut sähköpostin selaaminen, mikä toistuu sitten päivän mittaan aina työaseman ääreen palattaessa. Sähköinen tiedonvälitys on korvannut asiakaspalvelussa henkilökohtaiset yhteydenotot ja työskentelystä on tullut aika tavalla internetin varaista yksinäistä puurtamista. Kaupunki tuottaa ja ylläpitää omaa pohjakartastoa asutuskeskuksista sekä tekee uudiskarttaa tarvittaessa asemakaavoituksen laajentamistarpeiden mukaan. Tähän liittyy myös kiinteistörekisterin ylläpitäminen asemakaavoitettujen alueiden osalta. Kiinteistötietojen päivittäminen koko käytössä olevaan karttaaineistoon vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja toimivaa KTJ yhteistoimintaa. Haja-asutusalueella kiinteistörajatie- Sähköpostilla asiakkaat tilaavat rakentamisen suunnitteluun tarvittavaa pohjakartta-aineistoa, johtokarttaa sekä asemakaavatietoja. Olemme järjestäneet kaupungin kotisivuille Karttapalvelu nimisen 22 en sovellutusten asennuksesta huolehtii Etelä-Savon Tietohallinto. tojen ja pohjakartaston osalta olemme maanmittauslaitoksen toimittaman aineiston varassa ja uudistuneen käytännön mukaisesti aineiston vaihto kaupungin ja maanmittauslaitoksen kesken kulkee myös työasemani kautta. Seuraava suuri huolenaihe on keskeisten sovellutusten päivittäminen uudempiin versioihin ja siirtyminen samalla kuvatiedostoista tietokantavaraisuuteen. Taaja-asutusalueen osalta numeerinen kartastomme on kuntaliitosten alueiden osalta KKJ / N60 arvoissa ja vanhan Mikkelin osalta HKJ /korkeustaso erillisenä 14 cm alle N60:n. Asemakaavoitetun alueen kiinteistönmuodostuslaskenta, erilaisten karttaotteiden sekä teemakarttojen tuottaminen sekä internetissä ja intranetissä olevien karttapalvelujemme aineistojen ylläpitäminen, muodostavat keskeiseltä osin päivittäisen työrutiinin, sen minkä sähköpostin selaamiselta ehtii. Runkoverkostomme muunnostyö on meneillään ETRS-GK27:aan ja sen valmistuttua ryhdymme valmistumaan oman kartta-aineistomme muuntamiseen samaan koordinaatistoon. Kartta- ja laskentatyövälineenä on MicroStation / Stella käyttöympäristö yhdessä rekisteri- ja tulostusohjelmien kanssa ja kaikki- Harri Penttilä Kartastoteknikko, Mikkelin kaupunki, Mittaus ja kiinteistöt yksikkö Puukaupan ja metsäomaisuuden asiantuntija www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki puh. 020 413 4170, fax 020 413 4199 23 MITTARIN MUUTTUVA MAAILMA – AMK:SSA JA MUUALLAKIN kuin koko AMK-kentässäkin, ja myös henkilötasoilla. Alaamme liittyvä tekninen kehitys sekä yleinen kaikkien asioiden muuttuminen itseisarvona näyttävät olevan ennallaan. Laajemmassa kuvassa esimerkiksi kaikenlaisten paikkaperusteisten palvelujen (LBS, location based services) yleistyminen ja arkipäiväistyminen heijastuu myös ammattikuntamme toimenkuviin. Ammattikorkeakoulujen valtionohjausta on tiukennettu ja rahoitusperusteita on rukattu jo kertaalleen. Se ei ole riittänyt. Parhaillaan on menossa uusi rahoitusperusteiden muutos, jossa rahoitus on siirtymässä kokonaan valtiolle. Tätä kirjoittaessa AMK-kenttää ravistelee uuden hallitusohjelman mukainen Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) päätös leikata ammattikorkeakoulujen rahoitusta 2000 työpaikan verran. Samaan aikaan Mikkelin AMK:sta on tullut osakeyhtiö, ja se on aloittanut Kymen AMK:n kanssa kenties yhdistymiseen johtavan yhteistyön. Organisaatiomuutoksia on pari takana ja yksi meneillään. Ajan hengen mukaiset YT-neuvottelut irtisanomisineen ovat tulleet ammattikorkeakoulun henkilöstölle tutuiksi. Paikkatietoasiantuntija Esa Hannus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Informaatio- ja mediatekniikan laitos Maanmittausalan koulutussektorilta kumpusi edelliseen Etelä-Savon "mittariyhdistyksen” juhlajulkaisuun 10 vuotta sitten kaksi kirjoitusta. Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) maanmittaustekniikan koulutusohjelman yliopettaja, DI Eero Puranen, pohti silloin esillä ollutta MAMK:n maanmittarikoulutuksen lopettamista sekä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin epäkohtia. Itse kirjoitin laboratorioteknikon roolissa MAMK:n Maanmittaustekniikan laboratorion toiminnasta ja tavoitteista sekä silloisesta laite- ja ohjelmistotilanteesta. Kuluneen 10 vuoden jakson jäljiltä moni asia on toisin – niin MAMK:ssa Maanmittausalan koulutus Mikkelin AMK:ssa säästyi 10 vuotta sitten lopettamiselta. Koulutusohjelmassa 24 maaomaisuutta, tekemässä bisnestä kiinteistöillä, laatimassa karttoja ja tuottamassa ilmakuvia sekä paikantamassa paikkatietoja niin valtion, kuntien kuin yritystenkin eri toimintojen palkkalistoilla. Joskus olemme kuulleet omalla alalla käytyä keskustelua siitä, mikä oikeastaan on maanmittari - kuuluvatko kaikki rönsyt maanmittariuteen? Joka tapauksessa maanmittariosaaminen on siis kelvannut moneen. Viime aikojen karttojen ja paikkatietojen käytön arkipäiväistyminen ja popularisoituminen on lisännyt tuntemamme toimintakentän merkitystä yhä useammille ihmisille ja uusille sovellusaloille. Se on tuonut mukanaan ilmiön, jossa maanmittareille tuttuja asioita on livennyt kokonaan eri alan ihmisten töihin, mutta toisaalta maanmittarit voivat joutua (päästä) soveltamaan osaamistaan aivan uusissa ympyröissä. "Koordinaattiosaamisella" voi olla tilausta. Voisi myös ajatella, että sana ”monialaisuus” ei enää aina riitä kuvaamaan kokonaisuutta. ja laboratoriossa jatkettiin kehitystyötä innokkaasti. Tilanne oli kuitenkin tilapäinen, ja mittarikoulutuksen lopetuspäätös tuli vuonna 2006. Opetusministeriö halusi muuan muassa kilpailukyvyn turvaamiseksi ja pienentyvien nuorten ikäluokkien takia koota koulutuksia suurempiin kokonaisuuksiin, ja MAMK halusi omistajaohjauksensa mukaisesti panostaa maakunnan kärkialoihin. Kuten on tunnettua, maanmittausalan AMK-koulutus keskitettiin Rovaniemelle ja pääkaupunkiseudulle sekä Vaasaan (ruotsinkielinen). Eteläsavolaista mittarikoulutuksen perinnettä jatkaa vielä Esedu keskiasteella. Tätä kirjoitettaessa ovat valmistumassa viimeiset neljä Mikkelin AMK:n maanmittaustekniikan opiskelijaa. Joskus niin modernit laitteet ja ohjelmistot odottavat kaiketi erilaisia poistoratkaisuja. Koulutusohjelman henkilöstöä on jäänyt eläkkeelle, siirtynyt muualle ja osa toimii – ainakin toistaiseksi – muissa tehtävissä MAMK:ssa. Ehkä jonkinlaiseksi esimerkiksi koordinaattiosaamisen sovelluksista sopii oma nykytyöni Mikkelin AMK:n Informaatio- ja mediatekniikan laitoksella nimikkeellä ”paikkatietoasiantuntija”. Tarkoituksena on tuoda IT-alan opiskelijoille ja hankkeisiin tarvittavat tiedot paikkatietoalalta. Lisäksi kon- Kuten tiedämme, maanmittausalaa on usein luonnehdittu monialaiseksi, ja maanmittarin koulutuksella on menty monenlaisiin työtehtäviin eri sektoreille. Maanmittareita on mm. teknisten mittaustehtävien parissa, kaavoittamassa yhdyskuntia, luomassa kiinteistöjä, hallitsemassa 25 ohjelmointi edellyttää vähintään perustietoja paikkatietotekniikasta ja -aineistoista. sultoin tarvittaessa samoja asioita ympäristöteknologian koulutuksen puolelle. Mutta miten IT-ala ammattikorkeakoulussa ja paikkatiedot liittyvät yhteen? Yksinkertaistettuna asiaa voi miettiä vaikkapa seuraavien yhdyssanojen kautta: (paikka)tietotekniikka, (paikka)tietojärjestelmä. ATK-tukitehtäviin työllistyvät ITosaajat puolestaan törmäävät yhä useammin tietojärjestelmiin, joissa on paikkatietokomponentti, tai koko järjestelmä rakentuu paikkatietojärjestelmän ympärille. Tuo törmääminen ei tapahdu enää ainoastaan kuntien tai Maanmittauslaitoksen ITtöissä, vaan myös esimerkiksi kauppa- ja vakuutusaloilla. Jälleen jonkinlainen tietämys koordinaattikummajaisista on IT-osaajille vähintään hyödyllinen. Yksi IT-osaajien toimenkuva ja MAMK:n IT-opetuksen painopiste on verkkopalvelujen rakentaminen ja sähköinen asiointi. Hyvin usein moderneissa verkkopalveluissa tarvitaan karttakomponentti ja karttapohjaisia toiminnallisuuksia. Karttaja paikkatietotoimintoja tarvitaan ns. vakavissa peleissä (esim. kaavoituspelit, maantiedon opetuspelit), viihdepeleissä (esim. Shadow Cities, lentosimulaattorit), markkinointi- ja palvelusovelluksissa, kuntarekistereissä, kaupunkioppaissa ja navigaattoreissa jne. Moderniin Internetiin liittyy ns. semanttinen web, jossa tietoverkkojen tiedot linkittyvät toisiinsa älykkäästi ja myös automaattisesti, ja johon myös paikkatiedot liittyvät (vrt. esim. Paikkatietomarkkinat 2010). Alati kasvavan mobiililaitteiden sovelluskehityksen puolella voi lainata Nokia Oyj:n toimitusjohtajan, Stephen Elopin, lausahdusta kolmesta tärkeimmästä asiasta älypuhelimien sovelluskehityksessä: "location, location and location". Edellä mainittujen tyyppisten sovellusten menestyksekäs Toinen keskeinen asia MAMK:n Informaatio- ja mediatekniikan laitoksella on ns. dataintensitiivisten aineistojen eli sähköisen tiedon suurten tietomassojen hallinta, arkistointi ja digitointi sekä tämän tyyppiseen toimintaan liittyvät metatiedot. Esimerkiksi kuntarekisterit, laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistot, 3D kaupunkimallit sekä rakennusten tietomallit ovat tällaisia aineistoja, ja niihin liittyvien erityispiirteiden tuntemuksesta on hyötyä, vaikka itse tietosisällöillä ei operoidakaan. Tällä sektorilla on yksi ylemmän AMK:n koulutusohjelma ja hanketoimintaa sekä kaupallista palvelutoimintaa. Oma esimerkkinsä paikkatieto- ja mittaustekniikan sovelluksista oli MAMK:n Informaatio- ja mediatek- 26 kaikki esillä ollut paikkatietoinformaatio oli 3D. Tämä luonnollisesti heijastui suoraan myös ohjelmisto-, laite-, ym. ratkaisuissa. Esimerkiksi pienimpienkin paikallisten mittausja insinööritoimistojen osastoilla oli esimerkkinä 3D kaupunkimalleja ja/tai niiden tekemiseen liittyvää tekniikkaa ja/tai ohjelmistoja. Erilaisia autoon rakennettuja liikkuvia 3D mobiilikartoitusyksiköitä oli esillä parikymmentä – osa jopa Suomen rekisterikilvillä. Hyvin näkyvästi esillä olivat myös erilaiset miehittämättömät, kauko-ohjatut laitteet (lennokit, veneet), joihin oli asennettu mittaus- ja tiedonkeruutarkoituksissa kameroita, laserlaitteita, yms. sekä erilaiset niihin liittyvät sovellukset. Toiminta oli selkeästi jo arkipäiväistymässä, ja toimintaa ja kokeiluja on tehty ja on meneillään myös Suomessa. Yksi konkreettinen esimerkki löytyi Terrasolid Oy:n osastolta, jossa oli esillä koko Helsingin raitiovaunukiskoverkon kattava 3Dpistepilvidata, joka oli tuotettu asentamalla mobiilikartoitusyksikkö raitiovaunuun. 3D tiedonkäsittelyllä oli keskeisin rooli myös paikkatietoohjelmistotalo ESRIn osastolla, jossa yhtenä pääasiana oli proseduraalisen 3D kaupunkimalliohjelmiston, CityEnginen, esittely. Järjestäjän virallisen messuraportin yhteenvetolause kuvastaa messujen kokonaisuutta erinomaisesti: ”In 2011, niikan laitoksen Viva3 -hanke, jossa oli kysymys kulttuuriperintökohteiden 3D digitoinnista oheistoiminteineen. Hankkeessa muun muassa tehtiin 3D kaupunkimalli ja metsäisen alueen 3D malli perustuen kartta-, ilmakuva- ja korkeusmalliaineistoihin, kerättiin 3D mallinnusaineistoja Olavinlinnan sisätiloista maalaserkeilauksella ja modernilla fotogrammetrialla, tehtiin Astuvansalmen kalliomaalauskalliosta georeferensoitu 3D malli maalaserkeilauksella ja GNSS-mittauksilla sekä kehitettiin 3D paikkatietojärjestelmään perustuvaa linnatietojärjestelmää. Lisäksi rakennettiin Suomen kalliotaidekohteista verkkopalvelu, jossa kohteet voidaan esittää neljän eri pohjakartta-aineiston päällä sekä muuntaa kohteiden koordinaattien koordinaattijärjestelmä. Museoesineitä 3D digitoitiin lähilaserkeilauksen, optisen keilauksen ja modernin fotogrammetrian keinoin. Tässäkin tekniikka ja menetelmät, datan luonne ja osin jopa ohjelmistot ovat samoja kuin maanmittareilla, kohteen skaala ja mittauksen tarkoitus ovat vieraampia. Lopuksi vielä havaintoja ja kuulumisia InterGEO 2011 -messuilta Saksasta. Noilla maailman suurimmilla paikkatieto- ja mittausalan messuilla (jälkitieto: 16000 vierailijaa 80 eri maasta, 527 näytteilleasettajaa) kävi ilmi hyvin voimakkaasti kasvava 3D tiedon merkitys: lähes 27 kunnilla jo normaaleja keskustelunaiheita. Esimerkiksi kuntien kuntalaisilleen tarjoamissa sähköisissä palveluissa suunnitellaan käytettäväksi 3D ratkaisuja. Kun tähän lisätään ainakin joitakin kaupunkiseutuja koskeva tarve hallita myös kiinteistötietoja kolmessa ulottuvuudessa mm. maanalaisen rakentamisen takia, voitaneen sanoa, etteivät edes kiinteistöpuolen maanmittarit taida tulevaisuudessa välttyä 3D:n rynnistykseltä. the focus at INTERGEO was very much on the geodata infrastructure, sensors and 3D mapping”. Tässä vaiheessa moni lukija voi kyseenalaistaa, että mihin noita oikein tarvitaan? Suoraa vastausta tuskin onkaan, mutta markkinataloushenkisesti voi todeta, että tuotteita tuskin olisi tuossa mittakaavassa tarjolla, jos tarvetta ja kysyntää ei olisi. Perinteisesti InterGEO:ssa nähdyt trendit ovat rantautuneet Suomen maanmittareiden arkipäivään noin 4 - 6 vuoden kuluttua. Suomalaisten matkakumppanien kanssa käydyistä keskusteluista kävi hyvin ilmi tilanne Suomessa erikokoisissa ja erityylisissä organisaatioissa. 3D suuntausta on lähdetty jo seuraamaan sekä mittaus- että kaupunkimallien osalta kaikilla niiden osa-alueilla. Arkipäiväistymistä Suomessa ei vielä näiden suhteen voi nähdä, mutta kyseessä on kaikkea välillä ”ensimmäisiä kokeiluja” ja ”tuotantokäytössä olevia pilotteja”. 3D tiedonhallinnan ja 3D:n hyödyntämisen eri näkökulmat ovat esimerkiksi matkalla edustettuina olleilla kaupunki- Näin tänään, miten lie huomenna? Mittarin maailma on muuttunut. Ja se muuttuu edelleen. Onnea oivalliselle yhdistyksellemme! Esa Hannus Paikkatietoasiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu, Informaatio- ja mediatekniikan laitos 28 Linssi laivan komentosillalla Juha Temisevä esittelee luotausta Tutustumassa v. 1996 Linssi laivan piirtämöön 29 Esimerkkinä maanmittarin opintiestä, Sirpa Tuhkunen Linjaksi oli valikoitunut maanmittaustekniikan peruslinja. Silloin ensimmäistä kertaa kokeilussa ajatuksella, että sen jälkeen jakaudutaan kartanpiirtäjiin ja kartoittajiin. Ensimmäiset jatkoivat opiskelujaan vuoden ja kartoittajat kaksi vuotta perusjakson jälkeen. Minulle riitti yksi vuosi eli pelkkä perusjakso ja sen jälkeen vaihdoin Mikkelin teknilliseen oppilaitokseen, maanmittaustekniikan pariin sinnekin. Näin kului Mikkelissä neljä lukuvuotta ja kolmen teku vuoden jälkeen sain todistuksen maanmittausteknikon tutkinnosta keväällä 1990. Työelämä antoi ja otti, vuodet kuluivat ja perhekin kasvoi. Tutkinnot uudistuivat ja uudet tuulet puhaltelivat myös työelämässä ja uudistumisen tarve alkoi tuntua myös omassa osaamisessa. Keväällä 1986 Tsernobylin ydinvoimala Ukrainassa, silloisessa Neuvostoliitossa, räjähtää ja vaikutukset ulottuvat meille Suomeen saakka. Minäkin, joka olen juuri oman alani löytänyt ja saanut unelmatyöpaikan, jossa saa olla ulkona ja tehdä jotain mielenkiintoista, saan kehotuksen YLEN:n radioimana pysytellä mahdollisimman paljon sisätiloissa. Kehotukset ovat kehotuksia ja työt on hoidettava niistä huolimatta, mittausapuhenkilönä Pohjois-Savolaisessa ökypitäjässä. Kesä on kiehtova ja uuden oppiminen innostavaa. Syksyllä 2003 aloitin muuntokoulutuksena teknikosta insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa eli ihan samassa oppilaitoksessa kuin aikaisemminkin, mutta tuulet olivat puhaltaneet täälläkin muutoksia. Kolme lukuvuotta työn ohessa opiskeluja ja paljon, paljon etätehtäviä, toivat lopputuloksena AMK- tutkinnon maanmittaustekniikasta keväällä 2006. Ja tässä vaiheessa, kun ’takki oli tyhjä’, annoin ympäristöni ymmärtää, että nyt tämä opiskelu on Syksyllä 1986 Mikkelin torilla räjähtää ja taivaalta sataa Jakomäen KOP:sta anastettuja markkavaluutalla merkittyjä seteleitä. Viikkoa myöhemmin saavuin ensimmäisen kerran Mikkeliin suuntana silloin ammattikouluksi kutsuttu opinahjo. 30 tässä. Ei enää lisäopiskeluja, eikä stressiä ajankäytön kanssa, vain normaalia työ- ja perhe-elämää. vuotta eli jos kaikki ’menee putkeen’, niin uusi tutkinto pitäisi olla CV:ssa keväällä 2012. Alkuvuodesta 2010 kantautuu tieto ihan uuden YAMK- koulutuksen aloittamisesta ammattikorkeakoulu Metropoliassa, Espoossa. Näin on aikaa kulunut riittävästi kevään 2006 stressistä ja huonot muistot painuneet unholaan. Keväällä palautellaan hakutehtävät ja täytellään hakupaperit ja niin se sitten taas alkaa syyskuussa 10. päivänä. Uutta ja kiehtovaa, jännittävää ja uutta opittavaa ja tuoreita ajatuksia… sitä kaikkea sen ajankäytön ongelmien ja stressin ja kiireen lisäksi. Mutta niitä ei vielä tässä vaiheessa muistanutkaan. Mihin se sitten johtaa ja mitä hyötyä siitä sitten on? Siinä on kaksi peruskysymystä, joihin en oikeastaan ole löytänyt kuin henkilökohtaisia vastauksia. Kyllä tämä aikuisopiskelu aina johtaa uuden oppimiseen ja ajatusten avartumiseen ja verkoston kasvamiseen. Ja hyötynä on ainakin dementian siirtyminen, vähän samalla ajatuksella kuin, että syöminen siirtää nälkää… Jos dementoituminen on tuleva kansan tauti tässä alati kiihtyvässä maailmassa ja ajatustyöllä on mahdollisuus ehkäistä / hidastaa sen puhkeamista, niin siihen tarkoitukseen mikä tahansa opiskelu sopii erinomaisesti. Rakentamisen koulutusohjelma ylempi AMK, maanmittaustekniikka; se on se virallinen linja ja suuntautuminen. Opinnoista puolet koostuu lähes kokonaan syventävistä ammattiopinnoista aihealueina: Johdatus tutkimukseen, Kehittyvä maanmittaustekniikka, Business GIS, Uudet paikkatietoratkaisut ja Erityinen kiinteistöoikeus. Lisäksi on yksi vapaasti valittava kolmen opintopisteen Projektijohtaminen. Tämä kokonaisuus vastaa 30 opintopisteen paketista ja se toinen puolisko 60 opintopisteen kokonaisopintomäärään tuleekin sitten opinnäytetyöstä, jonka tulisi olla luonteeltaan työelämän kehittämistehtävä. Aikaa toimintaan kaksi luku- Varsinaisesti siitä ei tässä vaiheessa ole omassa työpaikassani mitään hyötyä, eikä se vaikuta palkkaukseenkaan, mutta ehkä tulevaisuudessa. Suurin osa samoja opintoja suorittavista on kuntien palveluksessa ja siellä siitä tuntuu olevan apua, koska monet tehtävät on sillä saralla määritelty koulutustason mukaan. Useisiin kuntien tehtäviin on merkittävä ero siinä onko koulutus ammattikorkeakoulu tasoinen vai onko kyseessä ylempi korkeakoulututkinto. Nähtäväksi jää jatkuuko CV keväällä 2012 ja jatkuuko elinikäinen op- 31 siä omenoita niistä puista eli oppilaitoksista kuin haluaa ja tehdä niistä sitten sopivan sekoituksen omiin tarkoituksiin. Kun pitää huolen valittujen oppilaitosten tasosta, että pysyy oikealla opintoasteella ja kaikki on mahdollista. Avoimissa korkeakoulu- ja yliopistojärjestelmissä kuka tahansa voi hankkia tutkintoja lähes rajattomasti ja aikataulut on aina sovitettavissa omaan elämäntilanteeseen. Suosittelen lämpimästi, suhtaudutaan opiskeluihin ennakkoluulottomasta ja ajatuksella, että opiskelija itse on siinä jaossa aina suurin voittaja. pimispolku tämän jälkeen. Vielä ei stressi paina liikaa… Mutta sen haluan, Teille hyvät lukijat, kertoa että opiskelu kannattaa aina. Ei sen tarvitse olla sitä mitä tekee työkseen, eikä sen tarvitse aina johtaa johonkin, vaan se pitää virkeänä ja siitä saa itselleen aina jotain uutta; ajatuksia, elämyksiä, ystäviä, virikkeitä. Suomalainen koulutusjärjestelmä on vertaansa vailla. Joustava tuntuu ilmaisuna liian jäykältä kuvailemaan sen hienoutta. Elastinen voisi olla se sopivampi adjektiivi. Opintoja ja opintopisteitä voi poimia kuin kyp- 32 33 innostusta asiaan. Kynnys aloittamiseen on melkoisen matala. Tietenkin edellytyksenä on jonkinlaisen vesistön läheisyys ja toimiva soutuporukka. Soutuseurat suorastaan houkuttelevat kuntoilijoita jäsenikseen. Itse sain soutukipinän vuonna 1990, kun pääsin Sulkavan Soutuihin asiantuntevaan Sulkavan kunnan kirkkovenetiimiin. Samalla vuosikymmenellä Mikkelin maanmittausväen urheilukerho omisti veneen ja tulin valituksi kiertämään muutaman kerran Partalansaarta heidän maineikkaassa joukkueessaan. Jokin aika sitten kuuntelin erään jääkiekkoilijan tarinaa omasta soudustaan, tai oikeastaan kahdesta soudusta ensimmäisestä ja viimeisestä. Hän oli kavereidensa kanssa osallistunut soutukisaan. Ruuhi oli puolillaan vettä. Eväänä tietysti kopallinen mellannööliä. Kuntoa piti olla, mutta ei juurikaan soututaitoa. Aikansa räpiköityään joukkueen mielenkiinto kohdistui aivan muihin asioihin kuin tahdissa vetelyyn… siis vetoo... vetoo… vetoon. HARRASTUKSENA KIRKKOVENESOUTU Yleistä soudusta Kaikille lukijoillemme lienee kirkkovene jossakin määrin tuttu menopeli. Nykyisessä kilpailukäyttöön tarkoitetussa kirkkoveneessä on 14 soutajaa ja perämies. Soutu tapahtuu perämiehen edessä olevan tahtiairoissa istuvan parin osoittaman tahdin mukaan. Perämies toimii veneen ohjaajana ja soutajien kirittäjänä. Penkkirakenteita ovat kiinteäpenkkinen, kiinteä päällystetyllä liukkaalla materiaalilla varustettu penkki sekä rullapenkki. Viimeksi mainittu rullapenkki on matkittu olympiaveneistä ja on sallittu nykyään suurimassa osassa kirkkovenekisoja. Noinhan asioiden ei tarvitse edetä. Soutuharrastuksen tarkoitus on tuottaa mukavaa mieltä ja siinä sivussa ylläpitää fyysistä kuntoa. Suomen Soutuliitto ry tiedottaa retkisoudun erinomaisuudesta seuraavasti: " Retkisoutu on erinomainen ja monipuolinen liikuntamuoto fyysisen, Soutamisen aloittaminen harrastuksena vaati vain hieman rohkeutta ja 34 Useana kesänä Savonlinnan toimiston vieraina opiskelleet venäläiset joutuivat myös soutamaan. Kokemus ei heille ollut ollenkaan vastenmielinen. psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Vuosittain järjestetään noin 30 retkisoututapahtumaa, joihin osallistuu lähes 20000 soutajaa. Soutuliitto on mukana myös Suomi Vesille- kampanjan koordinoinnissa, jonka tavoitteena on vesiluontoa hyödyntävien tahojen toiminnan esittely." Maanmittauslaitoksen vuoden 2010 kesäkisojen retkisuunnistuksen oheistuotteena soudettiin kirkkoveneellä. Hyvin maanmittarit soututahdin löysivät ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Hyvänä esimerkkinä toimii Norppasoutu, kotisatamanaan Savonlinna ja järjestäjänä Nojanmaan Nopsa ry. Norppasoutu soudetaan retkisoutuna kirkkoveneillä n. 35 km päivämatkoina kolmena päivänä peräkkäin. Tapahtuma toteutuu Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Sulkavan Suursoudut soudetaan siitä seuraavana viikonloppuna, Norppasoutu käy hyvästä harjoittelusta Sulkavan suurtapahtumaan. Uskoisin useiden maanmittareiden kuuluvan joihinkin seuraavassa luettelemiini seuroihin: Mikkelin Soutajat ry, Airoteam ry, Savonlinnan Soutajat ry, Nojanmaan Nopsa ry ja Pieksämäen Piristys. Valikoimaa siis löytyy. Harrastuksen aloittaminen on vain itsestä kiinni. Toivotan onnea juhlivan yhdistyksen toiminnalle. Voisimme vaikkapa samassa 40 vuoden juhlahumussa järjestää tulevana kesänä retkisoudun yhdistyksen hallituksen määräämänä aikana ja paikkana. Maanmittarit soutajina Lähes jokainen Etelä-Savon maanmittaustoimistossa työskentelevä on päässyt kokeilemaan kirkkovenesoutua. Mikkelin- ja Savonlinnan maanmittaustoimistojen urheilukerhot ovat pitäneet siitä huolta. Nimiluettelo on niin pitkä, etten tässä rupea ketään erikseen mainitsemaan. Totean vain, että joukkoon mahtuu lukuisia Suursoutujen soutuneuvoksia ( 10 kierrosta Partalansaaren ympäri), jopa muutamia tuplaneuvoksia. Jyrki Toikka soutuneuvos vm. 2000 35 Katso lisää: www.norppasoutu.fi Olimme Keski-Suomen Maklin vieraana vuonna 2009. Paikalla oli myös valtakunnallisen Maklin puheenjohtaja Carola Tiihonen. 36 LINTUHARRASTUS JA MAANMITTAUS Eri harrastustapojen tarkka tunteminen alkaakin olla vaikeaa, mutta selvää on että muutos on ollut huikea lähivuosikymmeninä. Tässä jutussa keskityn lähinnä yhden lajin kautta tarkastelemaan lintuharrastuksen lähihistoriaa ja erityisesti rengastusta. Koska kirjoituksen julkaisupaikka on juhlivan yhdistyksen juhlajulkaisu, paikallaan on ottaa rungoksi yhdistyksen toimintaaika ja samalla silmäillä lintuharrastuksen yhteneväisyyksiä maanmittaukseen. Suhde voi olla tavallaan löyhä, mutta kyllä sellaisenkin löytää jotakin kautta. Ainakin lintuharrastajat ovat kautta aikojen tarvinneet maanmittareilta lähtöisin olevia karttoja ja tietenkin luonnossa liikkuminen kuuluu molempien ”toimenkuvaan”. Lisäksi kiihkein maastokausi ajoittuu molemmilla lähes samaan aikaan. Olen aikaisemminkin saanut kirjoittaa lintuharrastuksesta yhdistyksemme julkaisussa, silloin vielä Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry:n lehdessä 1980-luvulla. Tuolloin aloitin kirjoituksen toteamalla, että kiinnostus lintuihin, samoin kuin luontoon ympärillämme yleensäkin, on lisääntynyt tuntuvasti. Aivan samoin voisin aloittaa tämänkin kirjoituksen. Tänä päivänä innostus ympäristön seurantaan on harrastajamäärien kasvaessa johtanut siihen, että lintuharrastuksenkin muotoja on tarjolla harrastajan mieltymyksen mukaan entistä useampia. Perheille on suunnattu piha- ja mökkibongaustapahtumat, lintukuvaus on yleistynyt digi järjestelmäkameroiden hintojen tultua lähes inhimilliselle tasolle, heti vapun jälkeen kisataan Tornien -taisto- tapahtumassa muuttavien lajien määrästä jne. Sääksiseuranta Kun Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry:n perustava kokous pidettiin syksyllä 1971, oli saman vuoden kesällä aloitettu kartoitus Suomen kalasääksikannan selvittämiseksi. Tuo seuranta jatkuu yhä ja sen alkamisesta tuli siis tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta kuten yhdis- 37 tehty niin, että käkikin pystyy niihin helposti munimaan. Vielä sääksiseurannan alkaessa 1970- luvulla ja jopa 1980-luvulla oli maakunnassamme runsaasti kolmiomittaustorneja. Metsätalouden voimakkaan tehostumisen takia kalasääksien pesäpuut vähenivät tuntuvasti ja sääksi siirtyikin useissa tapauksissa läheiseen kolmiomittaustorniin. On sääksi kyllä hyödyntänyt muitakin ihmisen tekemiä rakenteita, kuten suurjännitelinjan pylväitä ja merenkulun väylämerkkejä. Tornien lahotessa pesäpaikat vähenivät entisestään ja usein pesät tuhoutuvat kehnon pesäpuun takia pesimäkautena. Suur-Savon luonnonsuojelupiiri rakennutti 1980-luvun lopulla ja 1990- luvulla Etelä-Savoon useita kymmeniä sääksen tekopesiä, usein saman puun latvaan mistä pesää kannatteleva oksa oli katkennut sääksen itsensä rakentaman pesän alta. Sääksen pesä puun latvassa voi olla reilusti metrin halkaisijaltaan ja suunnilleen samankorkuinen. Se on kasattu kelo-oksista, sammalesta ja jäkälistä ja sateisina kesinä painoa kertyy runsaasti varsinkin, kun pesä voi olla käytössä parhaimmillaan vuosikymmeniä ja vanhimmat pesäainekset maatuvat tiiviiksi mullaksi. tyksen perustamisestakin. Tuohon aikaan oli vielä voimassa vanha läänijako ja jotta vuosittaisten sääksen pesien tarkastusten tulokset olisivat vertailukelpoisia, on seurannan aluejakona Etelä-Savossa säilynyt tuo vanha, vuoden 1960 rajojen mukainen Mikkelin lääni. Tällä alueella onkin aina ollut vahva sääksikanta, enimmillään 138 asuttua reviiriä. Vuosittaisilla maksimimäärillä mitattuna enemmän sääksiä entisistä lääneistä on vain vanhan Hämeen läänin alueella. Sääksi onkin Kanta-Hämeen maakuntalintu. Pesäalusta Ihmisen toiminta on heikentänyt monien lintulajien elinolosuhteita, mutta jotkut lajit ovat hyötyneetkin siitä joko sopeutumalla uudenlaiseen ympäristöön tai sitten luontoharrastajien tarkoituksellisen toiminnan avulla. Perinteisen telkän ja kottaraisen pönttöjen rakentamisen lisäksi on metsissä nykyisin runsaasti mm. eri pöllölajeille tarkoitettuja pönttöjä, joiden ansiosta erityisesti viirupöllö on selvästi runsastunut. Myös mm. käkipönttöjä on tehty, vaikka tunnetusti käki ei pesää teekään. Pöntöt ovatkin tarkoitettu käen isäntälinnuille ja ne on 38 Sääksen pesällä maanmittari ja rengastaja Sulkavan Liistonsaaressa. jen merkitys on ollut huomattava. Pesistä pyritään rengastamaan poikaset vuosittain. Koska pesä poikkeuksetta sijaitsee puun latvassa ja jos kyse ei ole tekopesästä tai muusta rakenteesta, monesti keskellä ohutta latvaa ja jopa yli 20 metrin korkeudessa, osasta pesiä poikaset jäävät jo turvallisuussyistä rengas- Rengastus Kalasääksen (virallisesti kalasääsken tai sääksen) pesät ovat siis melko kattavasti Helsingin yliopiston eläinmuseon rengastustoimiston rekisterissä. Kalasääskiseuranta on toteutettu linturengastajavetoisesti, mutta myös muiden harrastajien ja maallikoidenkin tekemien havainto- 39 kauan hyvänä apuna. Viime vuosina on yleistynyt ja rengastustoimistokin suosittelee pesäpaikkojen sijaintitietojen mittaamista GPS - laitteella. Satelliittipaikannusta käytetään myös esim. kalasääksien muuttoreittien tutkimiseen. Satelliittilähetin onkin kiinnitetty runsaalle kymmenelle sääkselle vuodesta 2001 alkaen ja niiden seuranta on antanut nopeasti rengastushavainnoista saatua kuvaa täydentävää tietoa lintujen muuttoreiteistä, talvehtimisesta ja muusta käyttäytymisestä. tamatta. Viimeisimmälle tietooni tulleelle tornipesälle Puumalassa 2010 kiipeäminen olisi sekin osoittanut itsesuojeluvaiston puutetta. Suomessa rengastetaan nykyisin vuosittain noin 1300-1400 sääksen poikasta ja nykyisen Etelä-Savon alueella tarkistamattoman tiedon mukaan vajaat sata poikasta. Sijaintitieto Paikkatiedon ja automaattisen tietojenkäsittelyn kehittyessä sillä on ollut vaikutuksensa myös lintuhavaintojen käsittelyyn. Jo vuonna 1973 rengastustietoja käsiteltiin ATK:lla ja rengastajat täyttivät rengastustoimiston suorittamaa tallentamista helpottavia lomakkeita. 1980 –luvun lopulla tiedot rengastuksista ryhdyttiin ilmoittamaan sähköisesti tiedostoina rengastushavaintoja varten kehitetyn ohjelman avulla. Sääksiseurannan alkuvuosina 1970–luvun alussa pesän sijainti ilmoitettiin pesäpaikan karttanimellä ja maantieteellisillä astekoordinaateilla. Saman vuosikymmenen lopulla rinnalle tulivat kuitenkin KKJ -yhtenäiskoordinaatit ja joista ei vieläkään ole luovuttu. Perinteinen menetelmä niin rengastushavaintojen kuin muidenkin lintuihin liittyvien havaintojen paikannuksessa on ollut kartoilta mitattavien koordinaattien käyttö. Tässä on Maanmittauslaitoksen Karttapaikka ollut jo Rengaslöydöt Suomessa lintujen rengastushistorian eli lähes sadan vuoden aikana 1913-2010 on rengastettu melkein 46’000 kalasääkseä. Lisäksi kulunut kesä 2011 näytti olleen suosiollinen sääkselle niin, että lukuun on lisättävä vielä noin 1400 rengastusta. Kaikkiaan Suomessa on rengastettu yli 10 miljoonaa lintua. Kalasääksien rengaslöytöprosentti on 7, mikä on keskimääräistä (5 %) suurempi. Lähes sääntönä onkin, että mitä suurempi lintu, sitä todennäköisimmin siitä tulee löytö. Oikeastaan ainut ”palaute”, jonka rengastaja saa ”työstään”, on tieto rengastamansa linnun myöhemmistä vaiheista. Usein se tietysti on tavallaan surullinen tieto, koska suurin osa löydetyistä renkaista on kuolleen linnun jalassa. Jo pitkään enimmäkseen 40 eli rengastusten perusteella vanhimmaksi eläneiden lintujen ja niiden rengastajien listaa. Taulukosta löytyy etelä-savolaisittain mielenkiintoinen tieto. Tähän asti vanhin suomalainen kalasääksi on rengastettu Rantasalmella ja lisäksi se on maanmittarin ( Jouko I. Mättö) rengastama. lintuasemilla on suoritettu pääasiassa muuttavien lintujen verkkopyyntiä, jolloin pyydyksiin jää myös rengastettuja yksilöitä ja rengastaja saa kontrollista tiedon. Nykyään on lisäksi yleistynyt eri lajien, mm. pöllöjen ja tuulihaukkojen emopyynti pesältä rengastusta ja aiempien rengastusten kontrollointia varten. Pesivästä, rengastetusta linnusta saatu tieto on tietysti se paras palaute merkitsijälle. Perinteikästä yhdistystä ja kaikkia jäseniä onnitellen! Pekka Mättö Myyntipäällikkö Etelä-Savon maanmittaustoimisto Rengastustoimisto pitää yllä sivuillaan (http://www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/) ikäennätysluetteloa Heikki Einämö johtaa puhetta vuosikokouksessa vuonna 1996 Savonlinnassa 41 nestään ollut. Mittaus- ja muiden atk-ohjelmien hankinta oli vähän helpompaa. Onni Korppinen vei virkansa mukanaan eläkkeelle. Mittaustehtävissä oli kesäisin apuna harjoittelijoita. Johtokartoitusta ja kaavan paalutusta oli vaikka millä mitalla. Ensimmäiset kymmenen vuotta oli mittausosaston kehittämistä. Onni kiittelee, että kultaisella 80-luvulla kunnalla riitti resursseja ja työtä oli varaa kehittää. Mutta viimeiset 15 vuotta on niin sanotusti jaettu vaan kurjuutta. Onni Korppinen tuli kuntaan töihin heinäkuussa 1979, juuri perustettuun maanmittausteknikon virkaan. Koska virka oli ensimmäinen, ei varsinaista toimenkuvaa vielä ollut. Niskaan kaatui paljon sellaista, mitä ei olisi ikinä uskonut maanmittausteknikolle kuuluvan, mutta oppihan siinä yhtä ja toista. Onni Korppisesta tuli myös maanmittausteknikon viran ainoa haltija Mäntyharjulla, sillä uutta tekijää ei kuntaan näillä näkymin palkata ja virka jää 31 vuoden jälkeen historiaan. Tielautakunnan tehtävät siirtyvät kaavoitusinsinööri Hanna Alaselle ja muut työt paikkatietokäsittelijä Markku Lamposelle. Maastomittaukset hoidetaan pääasiassa ostopalveluina. Työtehtäviin kuuluivat myös jo kumotun Katumaksulain mukaiset tehtävät ja osoitejärjestelmän rakentaminen kuntaan sekä kuntakartastojen ajantasalla pito. Resurssien ollessa vielä kohtuulliset suoritettiin kaavan pohjakartan ajantasalla pitoa omin voimin. Myöhemmin maanmittarin tehtäviin liitettiin myös tielautakunnan sihteerin/esittelijän tehtävät. Kun kuntien ja koko maan talouden alamäki alkoi, ei joka kesä saanut enää harjoittelijoitakaan. Viimeiset viisi vuotta Onni oli osaaikaeläkkeellä. Eläkepäiville Onnilla on selkeä suunnitelma. Hän kertoo siirtyvänsä mökille rakentelemaan ja harrastamaan. Ensimmäisinä tehtävinä oli runkoverkon täydentäminen, kaavan paaluttamista ja uuden pohjakartan laatiminen. Välineiden hankinnassa oli taisteltava ensin määrärahat talousarvioon. Mitään välineitä ei en- Taisto Honkanen haastatteli maanmittausteknikko Onni Korppista 42 Tauno Tuominen 1928 - 2007 Rakas opettajamme Tauno Tuominen nukkui pois 19.4.2007. Hänen muistolleen muutama artikkeli ja kuva. Alla mm. Länsi-Savon kirjoitus 43 Tane harrasti kirjeenvaihtoa entisten oppilaittensa kanssa varsin aktiivisesti. Minulla oli ilo myös saada hänen kirjeitään. Moni varmaan tietääkin kuinka hän piti luetteloa entisten oppilaiden työpaikoista. Seuraavana esimerkki siitä: Tauno Tuomisen muistokirjoitus löytyy osoitteesta: www.maankaytto.fi/arkisto/mk307/mk307_1068_kuparinen.pdf 44 45 Talkoita on tehty ahkerasti: Savo -88 maatalousnäyttely 2931.7.1988, 3 päivää, pe-su. Järjestysmiestehtäviin osallistui osallistui 17 henkilöä ja korvaus henkilöä kohti oli 125 mk päivältä. Maaseutumessut Mikkelissä 3.7.1994, 3 päivää, pe - su Järjestysmies tehtäviin osallistui 16 henkilöä ja korvaus henkilöä kohti oli 33 euroa päivältä. Jukolan viesti 13-14.6.2009. Tulospalvelu tehtäviin osallistui 8 talkoolaista 1- Järjestysmies tehtäviin osallistui 18 henkilöä ja korvaus henkilöä kohti oli 160 mk päivältä. Farmari Suomen maatalousnäyttely Mikkelissä 29.7-1.8.2010, neljä päivää, to – su. Järjestysmies tehtäviin osallistui 8 henkilöä ja korvaus henkilöä kohti oli 34 euroa päivältä. Järvi-Suomen maaseutunäyttely Mikkelissä 3-5.7.1998, 3 päivää, pe - su Järjestysmies tehtäviin osallistui 12 henkilöä ja korvaus henkilöä kohti oli 170 mk päivältä Suuret kiitokset vielä kerran talkoisiin osallistuneille Taisto Honkanen Farmari Suomen maatalousnäyttely Mikkelissä 29.7-1.8.2004, neljä päivää, to – su. 46 Maanmittauspäivät Mikkelissä vuonna 2002 Juha Uosukainen vastasi maanmittauspäivien julkaisusta ja Taisto Honkanen maanmittauspäivien julkaisusta, päivien logosta ja opasteista. Maanmittauspäivien järjestäminen ei ole ihan pieni ponnistus sille paikkakunnalla, joka haluaa ottaa ne järjestettäväkseen. Mikkelissä vuonna 2002 pidettyjen päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtajan tehtävään lupautui Lea Vikman. Vastuun päivien järjestelystä kantoivat Etelä-Savon maanmittaustoimiston (7 kpl) , Mikkelin kaupungin (2 kpl), Mikkelin ammattikorkeakoulun (2 kpl) ja TE-keskuksen (1 kpl) työntekijät. Varsinainen ohjelma oli sijoitettu konserttitalo Mikaeliin. Illanvietto jalkautui kahteen kohteeseen. Osa porukoista pani jalalla koreasti Sotilaskodissa ja osa oli Upseerikerholla. Illan kuluessa kaikki siirtyivät Sotilaskotiin. Järjestöjen kokoukset olivat eri hotellien tiloissa. Maklin jäseniä oli runsaasti talkoolaisina ja myös varsin merkittävissä rooleissa päivien järjestelyissä. Mätön Pekka vastasi maanmittauspäivien hienoista nettisivuista. Saadun palautteen perusteella päivät onnistuivat hyvin, yleisarvosana 8,43. Erityiskiitoksen sai netti ilmoittautuminen. 47 ______________________________________________ Metsäsairila Oy on Etelä-Savossa toimiva Mikkelin seudun kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön osakaskuntia ovat Mikkeli, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. Hallinto ja asiakaspalvelu: Porrassalmenkatu 1 A, Mikkeli, Puh. 0207756100 Toimiston sähköpostiosoite: [email protected] Jätekeskus Metsä-Sairilantie 18, Mikkeli, Puh. 0403518333 48 IN MEMORIAM jääneitä nahkapalasia puupalikkaan ja näin oli syntynyt perinteisestä kärpäslätkästä kehittyneempi malli. Lassesta kehittyi edelleen etevä pyssymies ja hän oli Kankaanpään metsästysseuran nuorin perustajajäsen 15 vuotiaana. Hän jäi samasta perustajaporukasta myös viimeiseksi. Jo kouluikäisenä Lasse otti osaa lähes kaikkiin tuolloisiin urheilulajeihin. Maastojuoksun nuorten SMkilpailussa hän oli johdossa loppusuoralle tultaessa. Kuitenkin nyttemmin myös arkkiatrina tunnettu Risto Pelkonen pääsi kalkkiviivoilla pyyhältämään ohi. Lauri Viitanen 4.6.1927 – 28.5.2011 Etelä-Savon MAKLI/ Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry:n perustajajäsenistöön kuulunut Myös painissa alkoi tulla menestystä mutta se homma sai kuitenkin jäädä, kun solisluukin katkesi. Ajan hengen mukaisesti hiihtoa harrastettiin ja menestystäkin tuli. Lauri (Lasse) Gunnar Viitanen syntyi Kankaanpäässä 4.6.1927 paikkakunnalle ominaiseen kenkätehdasympäristöön ja kengäntuottajaperheeseen. Sotatoimiin Lasse pääsi osallistumaan 16-vuotiaasta alkaen lähinnä rintamalle junalla tapahtuvissa hevostenkuljetuksissa. Varsinaiseen rintamamiespalvelukseen hän ei ehtinyt sodan päättyessä vuotta liian aikaisin. Päivää on vuodesta 1942 asti pidetty Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Perheessä ja suvussa oli ennestään mm. taitavia metsästyksenharrastajia. Lasse näiden juttuja kuunneltuaan 5 vuotiaana päätti osallistua osaltaan asiaan ja rakensi itikantappokoneen naulaamalla tuotannosta Sota-aika oli katkaissut myös oppikoulunkäynnin keskikouluasteelle. Paikkakunnan maanmittari suostui ottamaan laskukykyisen ja hyväkuntoisen miehen apulaisekseen. Se oli 49 nus- ja rantakaavojen laadinta ja maastotyöt. alku pitkälle maanmittaajan uralle ja asemakaavamittaustoimiston leipiin 50-luvun alussa. Kuitenkin ehkä huomattavimpana teknisenä saavutuksena piti Lasse osuutta aikanaan radiolähetyksen vastaanottamiseen. Oli nimittäin eräällä paikkakunnalla levinnyt tieto, että Helsingistä asti on tullut työkomennukselle niin etevää porukkaa, että pelkän kuulon varassa pystyvät sanomaan pitkien välimatkojen etäisyyksiä. Kuulumattomaksi käynyt radiovastaanotin tuotiin tällöin miehissä tutkittavaksi toiveella, että siitä vielä ääni lähtisi. Asiaa aikansa mukamas tuumattuaan löi Lasse vastaanotinta nyrkillä, jolloin kaikkien kuullen Tarva ja Tiilikainen pääsivät ääneen. Edellytykset myöhemmin yliteknikoksi nimittämiseksi ensimmäisten joukossa olivat syntyneet. Työt olivat ympäri Suomen. Maanmittausteknikoksi valmistumisen vuoro Helsingin teknillisestä koulusta oli v. 1965. Mikkelin läänin maanmittauskonttorin yhteyteen oli 1.1.1966 alkaen päätetty perustaa kaavoitusasioista vastaava toimisto osasta Helsingin toimistoa. Toimiston johtoon oli nimitetty DI Tuomo Silvennoinen. Lasse Viitaselle Helsinki oli käynyt riittävän tutuksi ja ahtaaksi, eikä häntä tarvinnut kahta kertaa pyytää apulaiseksi ja Mikkeliin mänijäksi. Muuttajiin kuului lisäksi kartanpiirtäjä Kaarina Porma. Toimiston nimi oli Mikkelin maanmittauskonttorin asemakaavatoimisto. Lääninmaanmittausinsinööri Yrjö Kaarre suhtautui suotuisasti uuteen toimistoon ja tulokkaisiin. Tuolloin elettiin vielä varsin syvällä ns. taksa-ajassa, jossa läänin pitäjät töineen oli jaettu konttorin alaisuudessa olevien toimitusinsinöörien kesken. Em. kaavatoimiston hajasijoittuessa Mikkeliin saatiin paikkakunnalle ennestään tutusta jääpallosta kehittyneempi laji Kaukalopallo, josta kehittyi kaupunkiin suosittu puulaakiharrastuspeli. Lasse oli tässäkin innolla mukana ja nopealiikkeisenä maalivahti vailla vertaa ja lähes paljain käsin. Ainoastaan maalinedustalle pääsy saattoi alkuaikoina tuottaa pieniä ongelmia, kun luistimetkin piti olla jalassa ja ensikertaa elämässä. Onneksi laatikossa oli kuitenkin laidat, joista kiinnipitäen asia onnistui. Myös Toukokuun 1972 alusta voimaantulleessa maanmittauslaitoksen organisaatiomuutoksessa teknikoiden oikeuksia laajennettiin mm. lohkomisten suorittajina toimitusinsinöörin valtuuksin. Lasse osallistui myös näiden toimitusten suorittamiseen. Päätyönä olivat edelleen kuitenkin pohjakarttatyöt sekä asema-, raken- 50 pelikavereiden kahta puolta tapahtuva taluttaminen oli sentään sallittua. tekosyitä olla lähtemättä verkolle. Hienointa oli päästä naruista kokemaan, ovatko ne kireällä ja tuntuuko elämää. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Mikkelin maanmittausväen urheilukerho MUK ry hallitsi noista ajoista alkaen myös koko maanmittauslaitoksen kaukalopallomestaruutta, kuten tahtoi. Kiivaimmin ja lähes keinoja kaihtamatta kampitukseen pyrki naapurikerho Savonlinnasta, johon pelissä suhtauduttiin kuten rakkaaseen viholliseen kuuluukin. Pelin jälkeen kaveruus ja elämä olivat taas mallillaan. Myöskin MUK:n jokakeväiseen pilkkikilpailuun osallistumista eivät kulkutaudit estäneet. Hiihtokilpailuaiheiset urheilulähetykset piti kuitenkin aina ehtiä seuraamaan. Kaikkien asioiden seuraaminen ja lukeminen oli verissä ja välttämätöntä. Mm. Helsingin Sanomat tuli sotavuosista alkaen ja se oli aamulla luettu kannesta kanteen melkein ennen ylösnousua. Eri paikkakuntien asiat kiinnostivat, kun työmaita oli ollut joka puolella ja tuttuja oli tullut. MUK:n saavuttaessa kaupungin puulaakimestaruuden maalivahti Lasse oli virastaan jo eläkkeellä ja koko joukkueenkin keski-ikä muihin verrattuna selvästi korkein. Tapaus tuotti vastustajille arvaamatonta tuskaa. Ainakin jostain kuului mielipiteitä, että eläkeläisiltä pitäisi kieltää koko osallistuminen. Lasse muistetaan erityisen seurallisena, avuliaana ja hyväntuulisena sekä kaverina kaikkien kanssa. Tästä on osoituksena mm., että häntä pyydeltiin vielä Pääskynniemen yksityistiekunnan toimintaan, vaikka ei enää 10 vuoteen ollut tiekunnassa osakkaanakaan. Metsästys ja kalastus olivat työtehtävien ja urheiluharrastuksen ohessa luoneet oivan kuntopohjan mökkeillä ensin Puulan Pääskynniemen maisemissa ja sitten Saimaalla Anttolan Vitjasenlahden vesillä. Verkkokalastus talvisin oli aloitettava välittömästi jäiden kestäessä kelkalla kulkijaa. Uupumusta oli kuitenkin ollut jo havaittavissa ja se voitti 28.5.2011 omalla mökkipihalla. Verkot olivat järvessä. Perunanteko jäi kesken. Kirjoitti Heikki Einämö yksi kala- ja ym. kavereista. Viimeisien kahden ankaran talven lähes -30 asteen pakkaset olivat 51 52 mitusinsinöörinä yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan osakasluettelon vahvistamisessa ja alueen liittämisessä yhteismetsäosuutta vastaan, uudessa 131 a §:n mukaisessa yhteisen alueen kiinteistöön liittämistä koskevassa toimituksessa, 277 §:n 1 momentissa tarkoitetussa virheen oikaisutoimituksessa sekä maastoliikennelain (1710/1995) mukaisissa reittitoimituksissa. Ammattikunnalle lisää tehtäväoikeuksia - - - Pykälän 2 momentissa on säännös maanmittauslaitoksen palveluksessa olevan insinöörin tai teknikon kelpoisuudesta olla toimitusinsinöörinä kiinteistötoimituksissa. Toimitustuotannon tehokkuuden lisäämiseksi ja toimituksiin käytettävissä olevien resurssien kohdentamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti on tarpeen laajentaa insinöörien ja teknikoiden toimivaltuuksia suorittaa erilaisia toimituksia. Voimassa olevassa säännöksessä mainittujen toimitusten lisäksi ehdotetaan, että insinööri tai teknikko voisi olla toi- Lainmuutos tuli voimaan 1.10.2011. Maanmittauslaitoksessa on vielä paljon vahvistamattomia osakasluetteloita, joita ammattikuntamme alkaa nyt vahvistamaan varsinkin talviaikaan. www.kerimaki TONTTITOHINAT KERIMÄELLÄ Yhteistyöllä tontit maastoon myös haja-asutusalueella 53 Heikki Einämö 50 v. Onnittelijoina MAKLIN edustajia. 54 55 TOIMIHENKILÖT 1971-2011 PUHEENJOHTAJAT Alpo Leinonen Mauno Nurmi Heikki Einämö Leo Ripatti Aulis Nokelainen Matti Saukkonen Martti Lehkonen Ossi Kasurinen Heikki Einämö Jyrki Toikka Pekka Kärkkäinen Ville Häkkinen 1971-1974 1975-1978 1979-1981 1982-1983 1984-1985 1986-1987 1988-1989 1990-1992 1993-1996 1997-2001 2002-2007 2008- SIHTEERIT Usko Paananen Matti Ukkonen Mauno Nurmi ----------------Onni Korppinen Tuomas Korjus Harri Penttilä Pekka Kärkkäinen Timo Rissanen Ari Paavilainen Minna Myllymäki Sirpa Tuhkunen Ville Häkkinen Esa Hannus 1971-1972 1973 1974 -1985 1986-1987, 1990 1988-1989 1991-1992 1993-1994 1995-1998 1999-2001 2002-2003 2004-2007 2008- 56 HALLITUKSEN JÄSENET 1971-2011: Alpo Leinonen Tauno Leskinen, Usko Paananen, Mikko Pynnönen, Esko Yliollitervo, Seppo Halonen, Matti Ukkonen, Matti Saukkonen, Ismo Vilèn, Reijo Manninen, Mauno Nurmi, Martti Partanen, 1971-1974 1971 1971-1972 1971-1972 1971 1972-1973 1972-1973 1973-1974 1973 1974 1974 1974 1975 – 1985 tiedot puutteellisia Alpo Leinonen, Veli Luostarinen, Mauno Seppänen, Juha Soljander, Tuomas Korjus, Onni Korppinen, Harri Penttilä, Martti Partanen, Ismo Vilèn Harri Penttilä Martti Partanen Martti Lehkonen Ismo Vilen Seppo Lemettinen Heikki Einämö Pekka Kärkkäinen Timo Rissanen Ossi Kasurinen 1986-1989 1987-1992 1988-1989 1985-1986 1990-1995 1990-1996 1991-1992, 2002-2007 1993-2002 1990-1993 57 Jyrki Toikka Ari Paavilainen Minna Myllymäki Jukka Ukkonen Juha Uosukainen Sirpa Tuhkunen Ville Häkkinen Timo Raninen Jari Ahonen Esa Hannus 1994-2001 1995-1999 1997-2001 2000-2005 19962002-2003 2004200620072008- TILINTARKASTAJAT : 1970 –luku Aulis Nokelainen, Leo Ripatti, Mikko Lehtinen,Mauno Nurmi, Esko Yliollitervo, Jorma Hietalahti, Tauno Leskinen, Matti Saukkonen, Matti Ukkonen 1980 –luku Matti Saukkonen, Matti Ukkonen, Leo Ripatti, Ossi Kasurinen, Veli Luostarinen, Mauno Nurmi, Juha Soljander, Jorma Niskanen 1990 -luku Mauno Nurmi ja Jorma Niskanen 2000 –luku Jorma Niskanen ja Juha Soljander Pirjo Alkiomaa ja Mikko Väisänen 58 59 60 61
© Copyright 2024