Thomas Schmiedeke työskentelee DGM Finland Oy:ssä
asiantuntijana ja kouluttajana
lentorahdin turvallisuuteen,
yritysturvallisuuteen sekä
vaarallisiin aineisiin liittyvissä
asioissa. Viimeisen 10 vuoden
aikana hän on työskennellyt
mm Hollannissa, joka vei
hänet lukuisien projektien
pariin eripuolille Eurooppaa
sekä Lähi-itää.
-FOUPSBIEJO
UVSWBNjjSjZLTFU
°UVSWBBLPLPZSJUZLTFMMF
S
iirtymäaika Lentorahdin uusille turvamääräyksille päättyi 29.4.2013.
Ennen ja jälkeen on riittänyt paljon
puhetta Lentorahdin Tunnetun lähettäjän ja Valvotun edustajan statuksesta ja mitä sen saaminen edellyttää, mutta
vähemmän siitä, mikä on sen hyöty koko
organisaatiolle.
Käytyäni useissa asiaan liittyvissä tiedotustilaisuuksissa ennen siirtymäajan
umpeutumista, sekä tavattuani asiakkaita
asian tiimoilta, oli selkeästi havaittavissa
uusien määräysten kyseenalaistaminen
hyvin voimakkaasti. Kommentit ”tehdään
kun on pakko” ja ”EU määrää” tulivat varsin tutuiksi.
Sävel ja asenne huokuivat jotain tuttua
mitä olen kuullut viimeisen 10 vuoden aikana, työskennellessäni turvallisuusasioiden parissa. Asenteet huokuvat edelleen
sitä, että turvallisuusasioihin ei vieläkään
kiinnitetä huomiota tavalla, jota muuttunut nykymaailma edellyttää. Monessa yrityksessä tehdään asioita vain sen vuoksi,
että saavutetaan toivottu status tai täyte-
tään viranomaismääräykset. Sanoisin tätä
yrityksen resurssien väärin käyttämiseksi
– ja yleensä johdon hyväksymänä.
Henkilökohtaisesti koen Lentorahdin
turvamääräykset hyvänä alkuna turvallisuusasioihin mille tahansa yritykselle joka toimii lentorahdin parissa. Isommilla
organisaatioilla on yleensä jo jonkinlainen
turvallisuuskulttuuri kehittynyt, mahdollisesti ISO/OHSAS/AEO/TAPA standardien
myötä mutta, en pidä sitä missään nimessä
itsestään selvänä – iso organisaatio – isot
kulissit, kuten kokemukseni kertoo.
Lentorahdin turvamääräyksissä keskitytään lentorahdin kuljetusketjun kokonaisvaltaiseen turvaamiseen ja jokaisella
lentorahdin parissa työskentelevällä on
siinä tärkeä ja vastuullinen rooli. Kun yrityksessä aletaan perehtymään asiaan ja
laatimaan vaatimusten mukaista turvaohjelmaa, huomataan helposti, kuinka laajalti asia koskettaa koko yritystä, aluevalvonnasta rekrytointiprosessiin. Vaikutukset
alkavat jo yrityksen ulkoportilta ja kattavat
koko alueen ja kiinteistön sekä henkilös-
tön, trukkikuskista yrityksen ylimpään
johtoon asti, kesä,- ja vuokratyöntekijöitä
unohtamatta.
Statuksen saaminen ei välttämättä edellytä suurta rahallista investointia, vaan
pitkälle pääsee hyvällä suunnittelulla, organisoinnilla ja dokumentoinnilla. Suurin,
mutta ehdottomasti paras investointi on
henkilöstön kouluttaminen. Koulutuksen
myötä henkilöstö ymmärtää asian tärkeyden ja sen vaikutuksen henkilön omaan
toimenkuvaan yrityksessä. Kun tietoisuus
turvallisuusasioista yrityksessä lisääntyy,
tuottaa se ikään kuin ”automaattista” valvontaa, oman henkilökunnan toimesta.
Lentorahdin turvallisen kuljetusketjun
lisäksi, oikein implementoituna, Tunnetun
Lähettäjän tai Valvotun Edustajan status
mm. kohottaa yritysturvallisuutta, pienentää toimintaan liittyviä riskejä, vähentää
hävikkiä sekä parantaa palvelun laatua ja
toimitusvarmuutta (kilpailuetu!) kun yritys
voi välttää turvatarkastusruuhkat Euroopan ruuhkaisissa rahtikeskuksissa.
Kuljetus & Logistiikka
7