Tonttukivi vartioi peltoa

05
Maanantaina 23. heinäkuuta 2012
Tonttukivi vartioi peltoa
Kumpulan tilan isäntä elvytti vanhaa kansanperinnettä
Jari Vierula
Seinäjoen ja Peräseinäjoen
puolivälissä, Lehtimäenkylässä, asuva Jorma Mäki-Jussila raivasi muutama
vuosi sitten pellon kuivatuksen yhteydessä laskuojaa uuteen paikkaan. Uuden ojan linjalla oli kivimuodostelma, joita hallitsi kaksi suurta kiveä, joiden ympärillä oli hiotuneita leipäkiviä, limppuja, lukematon määrä.
Kivet nosteltiin kaivinkoneella uuteen paikkaan. Siinä vaiheessa Mäki-Jussila ei
ajatellut asiaa sen enempää,
mutta myöhemmin pisti
silmään sanomalehtiartikkeli tonttukivistä.
– Luin artikkelin tarkkaan ja tulin siihen tulokseen, että pellossamme on
täytynyt olla tällainen tonttukivialue, Mäki-Jussila
tuumi.
Tonttukiviä on esiintynyt
pohjoismaisissa kulttuurimaisemissa. Tunnettu nähtävyys on Merikarvialla,
jossa niitä on useita kylän
peltojen laitamilla. Uskomuksien mukaan tonttukivet ovat parantaneet maan
hedelmällisyyttä ja vartioineet peltoja.
Mäki-Jussila kertoo olevansa seitsemäs asukas Jussilan numerolla, eli peltosaralla, jossa kivet sijaitsevat. Ensimmäinen torppari aloitti silloisella Ilmajoen Ämmälän metsämaalla
vuoden 1850 seutuvilla. Silloin syntyi luultavasti myös
leipäkivimuodostelma, joka koottiin ison kiven päälle tonttukiveksi.
– Silloisella torpparilla on
täytynyt olla tietoa tonttukivistä. Ei näitä kiviä ole vahingossa tänne peltokivelle
ladottu, Mäki-Jussila pohtii.
Hyvin on hoitanut
hommansa
Mäki-Jussila kiistää pilke
silmässään olevansa pakana, mutta haluaa pitää yllä
ikivanhaa kansanperinnettä. Hän on väsännyt muutaman tonttukiven peltojensa
laidalle.
– Ei siitä varmaan mitään haittaakaan ole, vaikka tonttukivi peltoa vartioi. Aika hyvin ne ovat jo
hommansa hoitaneet, sillä
olen saanut näistä pelloista aivan eurooppalaista tasoa olevan sokerijuurikassadon, hän naurahtaa.
Tonttukivi
Tonttukivi, eli napakivi, on perinteinen suomalainen nimitys keskeisellä tai näkyvällä paikalla
olevalla pystykivelle. Ne ovat ihmisen pystyttämiä ja pystykiven päälle on yleensä nostettu
pyöreähkö kivi.
Uskomuksen mukaan kivet on koettu hedelmällisyyden lisääjiksi.
Niiden on myös ajateltu olevan alueen haltijan
valtapiirin keskuksia, josta nimitys tonttukivi.
Lähde: Wikipedia
Jorma Mäki-Jussila siirsi pellostaan löytyneet sileät leipäkivet ja isommat kivet uuteen paikkaan tonttukiveksi.
Järvi kimmelsi ja haitari soi
Jari Vierula
Suomen Siirtolaisuusmuseon Hakalan talolla Kalajärven rannalla on kesäkuusta
lähtien vietetty joka keskiviikkoilta mukavaa musiikkitapahtumaa Maailman
Raitilla Rattoosasti. Tapahtuma oli myös viime kerralla nimensä veroinen, sillä upea auringonpaiste loi
rattoosan tunnelman.
Yleisö nautti kesäsäästä, vieressä kimmelsi Kalajärvi ja pelimannit soittivat
kauniita säveliä. Yleisö pää-
si laulamaan myös yhdessä
ja pian kiirivät tutut sävelet
Kultainen nuoruus, Kullan
ylistys, Inarin järvi...
Väki tykkää laulaa
Toiminnajohtaja Tellervo
Lahti oli iloissaan upeasta
säästä, sillä sade oli ajanut
yleisön edellisillä kerroilla
sisätiloihin. Väkeä on osallistunut yhteislauluiltoihin
mukavasti.
– Halusimme järjestää
Hakalan talolle tällaisen tapahtumasarjan, sillä ihmiset tykkäävät laulaa. Mikäs
täällä on ollessa järven rannalla ja kuunnella haitarin
soittoa.
Ohjelmaan oli merkitty
soittoa Peräseinäjoen Pelimannien tahdissa, mutta
tällä kertaa ryhmä oli kutistunut kahteen mieheen.
Se ei tahtia haitannut, sillä
Asseri Saranpää viulussa
ja Markus Kanto haitarissa pistivät parastaan.
Edellistä lauluiltaa teemoitti Tangomarkkinoiden kunniaksi kauneimmat tangot. Aikaisemmin
on laulettu myös karjalai-
Asseri Saranpään viulu ja Markus Kannon haitari tahdittivat mukavaa yhteislauluiltaa.
sia lauluja. Seuraavan kerran Hakalan talolla lauletaan yhdessä ensi keski-
viikkoiltana, jolloin mukana on mestaripelimanni Airi Hautamäen kaksiriviset,
Peräseinäjoen pelimannit
sekä Seinäjoen Eläkkeensaajien tanhuryhmä.