Measure Vol.4
Vol. 4 Ajankohtaislehti Labkotec Oy:n asiakkaille Automaatio tuo varmuutta ympäristömittauksiin Turvallisuutta arktisten olojen tuulivoimaloihin Case Finavia s. 4-5 s. 10-11 Hulevesien hallinnassa ultraäänimittaus on korvaamaton apu s. 8-9 Kuntosaliharrastus vei Jukka Korhosen lopulta maratonille Hyvä kunto auttaa jaksamaan s. 12 P Ä Ä K I R J O I T U S Vol. 4 Sisällys Pääkirjoitus: Nopeammin, laadukkaammin, aktiivisemmin sivu 2 Labkotec-huolto esittäytyy: Ei kahta samanlaista päivää sivu 3 Case Finavia: Automaatio tuo varmuutta ympäristömittauksiin sivut 4-5 Raisiossa yritystoiminnan kehittyminen vaati myös turvallisuustason nostamisen sivut 6-7 Hulevesien käsittelyssä ja hallinnassa ultraäänimittaus on korvaamaton apu sivut 8-9 LID-3300IP -jääntunnistin: Käyttövarmuutta ja turvallisuutta arktisten olojen tuulivoimaloihin sivut 10-11 Kuntosali vei maratonille sivu 12 Nopeammin Laadukkaammin Aktiivisemmin Hyvä lukija, Labkotec uudistuu. Olemme kesän jälkeen tehostaneet toimintaamme monella tavalla. Yksi palveluumme voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä on tuotteidemme ja niihin liittyvien palveluiden uudenlainen jako Kenttälaitteisiin ja Järjestelmiin. Ensin mainittu kattaa nimensä mukaisesti kaikki mittalaitteemme. Järjestelmät puolestaan käsittää vesilaitosautomaation, LabkoNet®-liiketoiminnan ja tunnistintekniikan sekä virtausmittaukset. Tuotteiden ja palveluiden uudelleenjaon tavoitteena on asiakaspalvelumme parantaminen. Tässä ovat lupauksemme: Muutos on ainoa pysyvä olotila, uudistumisemme on jatkuvaa. Nopeammin Nopeus ei ole itseisarvo, mutta sen merkitys asiakkaillemme on suuri. Kun on kysymys tärkeästä mittalaitteesta, tiedonsiirrosta, tunnistintekniikasta tai toimintaa ohjaavasta automaatiosta, on odottaminen kallista. Ongelmaan on saatava nopeasti ratkaisu. Uudistuksemme merkitsee sitä, ettei Sinun asiakkaanamme tarvitse odottaa nimetyn yhteyshenkilösi tavoittamista. Vaikka henkilöstömme liikkuu paljon, on aina joku paikan päällä. Asiasi etenee sen henkilön kautta, joka on parhaiten tavoitettavissa. Palvelemme Sinua nopeammin. Laadukkaammin Tuoteuutuuksia ja tuotekehitystä sivu 13 Tuotteiden ja palveluiden laatu on meillä Labkotecissa aina ollut yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Laadukkaan palvelun merkitys korostuu toimialalla, jossa osaaminen on ratkaisujen ja sovellusten myymistä. Tavoitteenamme on aina pysyvä parannus, ei nopea ensiapu ongelmaan. NFP poisti jätevesimäärän mittausheitot sivu 14 Panostamme vahvasti koko henkilöstömme osaamiseen. Kehitämme jatkuvasti myös resurssejamme hyvään palveluun. Tätä kirjoitettaessa on Labkotecissa avoinna mm. kolme lisätointa myynnin ja markkinoinnin parissa. Yhteistyökumppani esittelyssä: PumTek Oy - Yhteistyöllä kiinni isompiin projekteihin sivut 15 Aktiivisemmin Measure your success with Labkotec sivu 16 Julkaisija Labkotec Oy Päätoimittaja Heikki Helminen, Labkotec Oy Toimitus Tina Finn, Pertti Hyyrynmäki, Lauri Lehtinen, Pasi Hautamäki Ulkoasu Hannu Viitanen, Pictorino Oy Painatus Kirjapaino Hermes Oy 2010 Kannen kuvassa Jukka Korhonen, Labkotec Oy Kuvaaja Henna Mitrunen Muutos on ainoa pysyvä olotila, uudistumisemme on jatkuvaa. Emme tyydy vain korjaamaan ilmenneitä puutteita, vaan haluamme olla osaltamme aktiivisesti edistämässä Sinun liiketoimiasi. Se on vahva lupaus, jonka olemme valmiita lunastamaan joka päivä. Uusia tuulia on toiminnallisten uudistustemme ohella löydettävissä myös tuotteissamme. Uudet Eutechanalysaattorit erilaisten veden laatuparametrien mittaukseen ja valvontaan ovat saaneet hienon vastaanoton. Kokonaan omista tuotteistamme, siis Labkotecissa alusta loppuun suunnitelluista, on mainittava ennen kaikkea uusi LevelSEThälytinperhe sekä täysin uusittu tuulivoimalan jääntunnistin LID-S. Kumpikin näistä on luonnollisesti Internetiin liitettävissä. Measure your success with Labkotec! Heikki Helminen toimitusjohtaja Labkotec-huolto esittäytyy Käyttöönotto- ja huoltotöitä tehdään mitä erilaisimmissa olosuhteissa, todistaa Erkki Kallio. Kuva: Janne Viinanen Ei kahta samanlaista päivää Labkotecin huoltoteknikot Erkki Kallio ja Tapio Kauppinen istuivat kertomaan työstään, jossa mikään päivä ei ole samanlainen. Huoltokeikat ja laitteiden käyttöönottoon liittyvät tehtävät kuljettavat miehiä pitkin asiakaskenttää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Huolto- ja käyttöönottokeikkojen lisäksi hoidettavana ovat Labkoteciin huollettavaksi toimitetut laitteet, varaosamyynti sekä huoltoneuvonta, jota annetaan tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Asiakaskoulutustakin järjestetään tarpeen ja kysynnän mukaan. - Normipäivää ei ole, sillä asiakkaiden tarpeiden mukaan mennään, kertoo Kauppinen Kallion nyökytellessä päätään hyväksyvästi vierellä. Kiire on ainainen seuralainen, mutta kaikkeen tottuu. Vai tottuuko? - Työt eivät tunnetusti tekemällä lopu, joten turha niistä on stressata. Kun hoitaa hommansa kunnolla niin voi päivittäin sulkea työpaikan oven tietäen, että parhaansa on tehnyt. Molemmat miehet harrastavat kuntoilua ja vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kauppista lenkille vie myös koira, Kallio kalastaa ja on aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä. Työkeikoista mieleenpainuvimpia ovat olleet Suomen ulkopuolelle suuntautuneet työmatkat. - Kävin käyttöönottamassa Labko 2000pinnanmittauslaitteet Ladan tehtailla Togliatissa Venäjällä, ja se matka jäi kyllä mieleen. Oli kylmää ja koleaa eikä kukaan puhunut englantia. Selvisin sieltä kuitenkin kotiin takaisin, joten sikäli kaikki meni ihan hyvin, virnistää Kallio. Kauppinen muistaa työmatkat, jotka kerryttivät kiitettävästi kilometrejä auton mittariin: - Kerran olen ajanut Ruotsin läpi Helsingborgiin saakka ja takaisin. Matkan varrella oli kolme eri huoltotyötä. Venäjälläkin olen käynyt – ensimmäisellä kerralla tulli tosin käännytti jo rajalta takaisin. Toisella yrittämällä pääsin sitten jo sisämaassa sijaitsevaan työkohteeseen. Niin, ja yöpyminen jäi myös mieleen, sillä nukkumapaikkana toimi huoltoaseman henkilökunnan pukuhuoneen kova lattia! Monipuoliset työtehtävät ja liikkuva työ on kuitenkin molempien miesten mieleen ja asiakkaita on mukava tavata kentällä. Labkotecin huoltoon voi aina tarvittaessa ottaa yhteyttä joko puhelimitse 040 197 6262 tai sähköpostitse [email protected] Normipäivää ei ole, sillä asiakkaiden tarpeiden ehdoilla mennään, kertoo Tapio Kauppinen ja ottaa seuraavan puhelun. 3 Case Finavia: Automaatio tuo varmuu ympäristömittauksi Monien teollisuuslaitosten on seurattava ja raportoitava ympäristön tilaa ja laitoksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia luontoon. Mitattavia asioita saattavat olla kaukokulkeutumat tai vesistöjen valumat. Tähän saakka mittaukset on tehty pääasiallisesti siten, että mittauspaikat on käyty läpi maastokierroksella. Samalla on otettu asianmukaiset näytteet, jotka puolestaan analysoidaan laboratoriossa. Mittaustapa on työläs ja sen tarkkuus on usein heikko, sillä näyteja mittausväli on harva. Langaton datasiirto parantaa mittauksia huomattavasti. Mittausväliä voidaan lyhentää ja koottu informaatio voidaan lähettää eteen- Finavian tarvitsemat mittaustulokset lähetetään kerran vuorokaudessa LabkoNetpalvelimelle, josta ne on mahdollista poimia tietokoneelle aina tarvittaessa. 4 päin esimerkiksi datapaketteina. Nykyään laitteiden energiantarvekin on niin pieni, että ne voivat toimia sähköverkon ulkopuolella esimerkiksi valokennon ja akun turvin. Helsinki-Vantaalla tarkkaillaan valumavesiä Helsinki-Vantaan lentoasema tarkkailee muiden muassa alueelta poistuvia valumavesiä. Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan käytetään muurahaishapon suoloja ja koneiden siipien jäätymistä estetään propyleeniglykolipohjaisilla nesteillä. Vaikka suurin osa näistä kemikaaleista johdetaan käsittelyyn, osa päätyy pintavesiin. Kylmäoja virtaa lentoaseman itäpuolella, kaukana kentän rakennuksista ja tekniikan keskittymistä. Veden laatua ja virtaamaa seu- rataan joka toinen viikko tapahtuvilla maastokäynneillä. Vesinäytteen ottamisen yhteydessä mitataan veden pinnankorkeus, ja tästä edelleen lasketaan virtaama. Miehittämättömän mittausaseman käyttöönotto osoitti, että Kylmäojan pinnanvaihtelut ovat hyvin nopeita. Tunnin välein tapahtuvan korkeusmittauksen mukaan sade heijastuu virtaamaan lähes välittömästi. Edes päivittäinen mittaus ei kertoisi ojan todellista virtaamaa. – Käytämme nyt paineanturia pinnankorkeuden mittaamiseen. Mittaus tehdään kerran tunnissa ja tulokset lähetetään kerran vuorokaudessa GPRS-yhteydellä. Virtausarvot lasketaan pinnankorkeudesta serverillä käyttäen standardin mukaista patoyhtälöä. LabkoNet tuottaa vuorokausi- ja kuukausivirtaamarapor- tta in Automaattinen mittaus ja langaton tiedonsiirto vähentävät ympäristöön vaikuttavien tekijöiden mittaamisen vaatimaa maastotyötä. Samalla mittaustulokset paranevat oleellisesti. Kuva: Finavia tit yhdellä hiiren klikkauksella, kertoo ympäristöasiantuntija Elina Kauppila lentoasemaa hallinnoivasta Finaviasta. Hän kertoo, että mittaus on antanut tilanteesta myös uutta tietoa Finavialle. Mittaustuloksista nähdään sateen nopea vaikutus virtaamaan. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi kuormituslaskennassa ja hulevesijärjestelmien suunnittelussa. Luotettava tieto edellyttää kyllin usein tapahtuvaa mittausta. Laitteisto toimii akulla, jota valokenno lataa. Tuotepäällikkö Petri Tonteri Labkoteciltä arvioi, että vuoden pimeänä aikana tarvitaan korkeintaan yksi akun lataus, mutta todennäköisesti valokenno kykenee lataamaan akkua riittävästi ympäri vuoden. Finavian hallinnoima Helsinki-Vantaan lentoasema tarkkailee muiden muassa alueelta poistuvia valumavesiä. Mittaukset ja tiedonsiirto tehdään Labkotecin laitteistolla. 5 TransCont Active -kulunvalvonta Raisiossa: Kuvassa tehdasalue ja pääkonttori Raisiossa. Raisiossa sijaitsevilla tehtailla valmistetaan mm. myllytuotteita, maltaita, kasviöljyjä, naudan-, sian-, siipikarjan- ja kalanrehuja sekä kasvisstanoliesteriä. 6 Yritystoiminn vaati myös turvallis nan kehittyminen Kuva: Raisio suustason nostamisen Raisio Oyj:n tytäryhtiö Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy hallinnoi Raisio-konsernin teollisuusaluetta ja sen kiinteistöjä. Raisiossa sijaitsevan teollisuusalueen koko on noin 30 hehtaaria ja kiinteistöjä on useita kymmeniä. Kaikkea liikennettä alueella valvoo syksyllä 2009 hankittu TransCont Active -kulunvalvontajärjestelmä. Ei enää avoimia portteja – Toimimme aikaisemmin ”avoimin ovin”. Portit olivat auki, koska halusimme, että meille on helppo tulla. Alueella on useita merkittäviä tuotantolaitoksia, rehu- ja myllyteollisuuden lisäksi mallastamo, kasviöljypuristamo ja esteröintilaitos. Vilja-autoja käy sadonkorjuuaikaan parhaimmillaan jopa 70–80 päivässä, sanoo tekninen päällikkö Jari Sankari. – Yritys on kehittynyt ja niiden kautta toiminnot ovat myös muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Olemme myyneet mm. kemianteollisuutemme sekä margariiniteollisuutemme. Tällä hetkellä alueella toimii myös joukko pienempiä konserniin kuulumattomia yrityksiä. Kehityksen myötä turvallisuusasiat nousivat uudella tavalla mietintään. – Kulunvalvonnan tehtävää haluttiin kehittää ja roolia korostaa entisestään. Pääportti suljettiin ja alueella toimivat konsernin omat tuotantolaitokset saivat aidan ympärilleen. Hyvin suunniteltu, valvottu ja ohjattu turvallisuustoiminto sopi hyvin yhteen myös Raisiokonsernin liiketoiminnan kanssa, täsmentää Sankari. Vuonna 2009 Raisio ryhtyi selvittelemään alueelle parhaiten sopivaa kulunvalvontajärjestelmää. Sen piiriin tulisi vieraiden ohella myös konsernin oman henkilökunnan kulku alueella. Toimintavarmuus ratkaisi TransCont Activeen päätyminen oli Sankarin mielestä varsin looginen ratkaisu. Ylivoimaisesti tärkein ominaisuus ratkaisua haettaessa oli toimintavarmuus. Järjestelmän täytyi toimia niin sumussa, kirkkaassa auringon paisteessa kuin lumi- ja vesisateessakin ja sen piti soveltua hyvin erilaisiin ajoneuvoihin. – Juuri toimintavarmuus oli se ratkaiseva tekijä. Siitä saimme hyvän näytön heti ensimmäisenä talvena. Ne lumimyräkät ja pakkaset jäivät varmasti kaikille Etelä-Suomen asukkaille mieleen. Joka tapauksessa TransCont Active selvisi talvesta ilman ongelmia. Vain joidenkin automerkkien tuulilasit tuottivat alussa yllätyksen sekä yksittäinen jäätävä tihkusade teki tunnistimen lukemisen hankalaksi. Näihinkin asioihin löytyi nopeasti ratkaisu, kertoo Sankari. Tuulilasitunnistimelle löydettiin poikkeuksetta toinen hyvä sijoituspaikka. Ensivaiheessa otetaan käyttöön kulunvalvonta Ajoneuvoihin sijoitettavia tunnistimia on Raision Teollisuuspuisto välittänyt kaikkiaan viitisensataa kappaletta. Osalla autoilijoista oli tunnistimet jo paikallaan ajoneuvoissaan. Autoihin, jotka käyvät muissa samaa valvontajärjestelmää käyttävissä kohteissa, uutta ei tarvittu. Näitä ajoneuvoja Sankari arvioi olevan noin 25–30 prosenttia. Osa tunnistimista on myyty tavarantoimittajille sekä paikallisille viljelijöille ja autoilijoille, jotka tuovat satoa tuotantolaitoksille. Siirtyminen uuteen järjestelmään kävi Sankarin mielestä heidänkin osaltaan kivuttomasti eikä sen toimintaa ole moitittu. – Muutoksia tunnistinten tietoihin täytyy aina silloin tällöin tehdä, koska ajoneuvot vaihtuvat. Se kuuluu normaaliin ylläpitoon eikä aiheuta paljoa työtä. Toistaiseksi meille ovat riittäneet ajoneuvokohtaiset tiedot. Tiedot kuljettajista on kerätty, koska lastaus tai purkaus ei vielä käy automaattisesti päätettä käyttäen. Etenemme askeleen kerrallaan ja keräämme kokemuksia. Toistaiseksi TransCont Active on meillä puhtaasti kulunvalvontaa ja porttien ohjausta palveleva järjestelmä, sanoo Sankari. Erittäin luotettava järjestelmä Järjestelmä on Sankarin mielestä toiminut hyvin ja luotettavasti, vaikka liikenne pääportilla toisinaan onkin melkoinen. Myös oman henkilöstön autolla liikkuminen alueella tuotantolaitoksesta toiseen on liitetty saman kulunvalvonnan piiriin. Erillisenä ratkaisuna osalla henkilöstöstä on mahdollistettu porttien avaus omalla kännykällään. Aina on vaihtoehtona noutaa pääportilta kuittausta vastaan väliaikainen tunnistin, jolla pääsee tuotantolaitosten porteista sisään. – Raisio-konsernin muualla kuin Raisiossa toimivat tuotantolaitokset ovat sen verran pienempiä, etten usko niissä vielä olevan tarvetta vastaavanlaiselle kulunvalvonnalle. Kun järjestelmän hyödyntäminen tulevaisuudessa kasvaa, tulee sekin asia uudelleen mietintään. Tehdasalueemme kaikkialla ovat aidattuja ja kiinteistöihin kulkemista valvotaan kameroiden avulla. 7 Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. Kaupunkimaisessa asuinympäristössä elää jo neljä viidestä suomalaisesta. Lisääntynyt päällystetyn maanpinnan osuus yhdessä kasvaneiden päästöjen ja ilmastonmuutokseen liittyvien voimakkaiden vesija lumisateiden kanssa on herättänyt huomaamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat ympäristöongelmat. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa STORMWATERtutkimushankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan. Hulevesien käsittelyssä ja hallinnassa ultraäänimittaus on kor Kolmivuotista hanketta koordinoi Helsingin yliopisto. Mukana ovat myös Aalto-yliopisto (TKK) ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy sekä kolme kuntapartneria: Hollolan kunta, Kouvolan Vesi ja Lahti Aqua Oy. Hankkeessa yliopistotason tutkimus yhdistyy käytännön soveltamiseen kuntapartnerien projekteissa. Labkotec Oy on toimittanut hankkeeseen PCM 4 -virtausmittauslaitteita. Lähtökohtana todelliset ongelmat Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja mm. Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet sijaitsevat pohjavesialueilla. Ratkaisut ovat hyvin sovellettavissa muuallakin Suomessa. Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Vanhan viemäristön uusiminen tiiviillä alueella on lähes mahdotonta. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä. Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkoitus on käyttää raken- 8 teeseen varastoitua hulevettä puiston kastelussa. Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet on ympäristölupien mukaan johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Kun koko alueen kattavaa viemäriverkostoa ei ole, tulisi putkiviemärin rakentaminen kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet tulisi käsitellä niin, ettei pois johtaminen aiheuta haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Erityisen tärkeä projekti on siksi, että Hollola sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Ratkaisuna testataan vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja ja mahdollisuuksien mukaan myös suodattavia ja imeyttäviä rakenteita. Hulevedet hyötykäyttöön Osaprojekteissa pyritään ensisijaisesti löytämään uusia keinoja hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Yhtenä tavoitteena on myös niiden saaminen hyötykäyttöön. Viivytysrakenteet toimivat erinomaisina vesivarastoina, joita voitaisiin hyödyntää ainakin viheralueiden kasteluun. Monet osaprojektit tuottavat mitattua tietoa hulevesien laadusta, jotta voitaisiin arvioida niiden puhdistustarve ennen hyötykäyttöä. – Hulevesien hyötykäyttöä kannattaisi pohtia enemmänkin, koska suurten vesimäärien johtaminen pois päällystetyiltä alueilta vaikuttaa maaperän vesitaseeseen niiden syntypaikoilla. Pohjaveden aleneminen on jo aiheuttanut vakavia ongelmia monissa kaupunkikeskustoissa, kun maaperä on alkanut vajota. Samoja ongelmia on nähtävissä myös melko uusilla asuinalueilla, sanoo STORMWATER-hankkeen projektipäällikkö DI Nora Sillanpää Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta. Vuonna 2008 alkaneen hankkeen loppuraportti julkistetaan loppuvuodesta 2011. Sillanpää uskoo hankkeen toimivan lähtölaukauksena lisätutkimukselle. Erityisen merkittävää siinä on hänen mielestään ollut peruskuvioiden luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteistyölle. Kun eri osapuolten lähestymistavat ja toimintakulttuuri ovat erilaisia, vaatii yhteistyö totuttelua. Hulevesien mittaus haasteellista – Jätevedet, samoin kuin pelto- ja metsäalueiden vesivirtaukset, ovat mittauskohteena tutumpia kuin päällystettyjen alueiden hulevedet. Ne ovat virtaamatutkimuksen osalta keskenään varsin erilaisia. Jätevesien virtaus on hulevesiä säännöllisempää, ja niistä on totuttu tutkimaan erityisesti ravinnekuormaa, sanoo Sillanpää. – Hulevedet virtaavat epäsäännöllisesti ja niiden haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat kovasti; mukana on metalleja, kemiallisia yhdisteitä, bakteereja ym. Hulevesien osalta ei riitä näytteenotto määräajoin, vaan niitä on mitattava sateiden ja sulamisen aikaan jatkuvasti. Vaikka virtaus olisikin enimmäkseen pientä, voi jo Kuva: Dreamstime rvaamaton apu ns. pohjavalunta olla joissakin tilanteissa merkittävä tekijä. Siksi mittauslaitteiston pitää sopia kaikenlaisiin virtaamatilanteisiin. Myös pinnankorkeuden mittaaminen on tärkeä, se antaa virtausmittausta täydentävää tietoa. – Perustimme hankkeen osaprojekteihin neljä kokonaan uudenlaista mittausasemaa. Olemme keränneet mittaustietoa päällystetyiltä alueilta, mm. hyvin tiiviisti rakennetuilta keskusta-alueilta, joita Suomessa ei ole aiemmin vielä mitattu. Samalla olemme keränneet tietoa hulevesien sisältämistä haitta-aineista. Olemme myös ensimmäistä kertaa tieteellisesti testanneet hulevesien hallintaratkaisuja käytännössä, kertoo Sillanpää. Haasteelliseksi hulevesien mittauksen tekee Sillanpään mielestä myös se, että niin asiantuntemusta kuin sopivia laitteitakin löytyy vähän. – Ultraäänimittauksesta en enää luopuisi, se on ollut tässä tutkimuksessa korvaamaton apu. Anturit antavat oikean tiedon kaikissa olosuhteissa ja niin vajaan kuin täydenkin putken mittauksessa. Laitteiston valinta oli selkeä, kertoo Sillanpää. Käytössä oleva PCM 4 -mittauslaitteisto sopii Sillanpään mukaan hulevesien mittaukselle annettuihin tarkkuuskriteereihin. Virheet ovat olleet minimaalisia ja mittaustarkkuus kiitettävä. Vaikka hulevesiviemäreissä saattaa kulkea monenlaista roskaa, ei toimintahäiriöitä ole ollut. – Virtaaman vaihtelut on tiedetty koko ajan, ja tarvittaessa jopa minuutin havaintovälillä. STORMWATER-tutkimushankkeessa virtausmittaukset tehtiin PCM 4 -ultraäänimittauslaitteella. Ultraäänimittaus on ollut hankkeessa korvaamaton apu PCM 4:n ultraäänianturit mittaavat virtausnopeuden käyttäen ristikorrelaatiota. Laite laskee virtaaman kertomalla pinta-alan virtausnopeudella. Menetelmä ei vaadi putkien padottamista. Anturit mittaavat myös pinnankorkeutta. Liitäntä muihin mittaus- ja näytteenottojärjestelmiin sekä tiedonvälitykseen käy helposti. Maan tiivistäminen tai päällystäminen esim. asfaltilla kasvattaa virtaamaa sadevesiviemärissä. 9 LID-3300IP jääntunnistin Käyttövarmuutta ja turvallisuutta arktisten olojen tuulivoimaloihin Kuva: Dreamstime Tuulivoimalan roottorien lapoihin muodostuva jää on vakava turvallisuusongelma. Jää saattaa irrotessaan aiheuttaa vahinkoja voimaloiden lähiympäristön rakennuksille ja alueella liikkuville ihmisille sekä ajoneuvoille. Tehokas jääntunnistin vähentää tuulivoimalan turvallisuusriskejä. 10 Tuulivoimalan ympärille tulisi jo kaavoitusvaiheessa varata riittävä turva-alue. Sen koon laskemiseen voidaan käyttää suuntaa-antavaa yleisohjetta: turva-alueen koko on voimalan korkeuden ja roottorin halkaisijan summa kerrottuna 1,5:llä. Suuren tuulivoimalan ympärille tarvitaan siis lähes puolen kilometrin turva-alue. Tähän ei tiheästi asutuilla alueilla useinkaan päästä. Tehokas jääntunnistin vähentää tuulivoimalan turvallisuusriskejä. Jäätävä sade ja nopeat lämpötilan muutokset haittaavat tuulivoimaloiden käyttövarmuutta. Roottorien lapoihin muodostuva jää on tuttu ilmiö erityisesti pohjoisilla rannikkoalueilla toimivissa tuulivoimaloissa. Jäänmuodostus rasittaa niiden rakenteita ja aiheuttaa toimintahäiriöitä. Jokainen ylimääräinen huoltokatko vähentää voimaloiden tuottavuutta. Myös jäänmuodostuksen aiheuttamia rasituksia voidaan merkittävästi vähentää asentamalla tuulivoimaloihin tehokas jääntunnistin. Uuden sukupolven tekniikkaa myös vanhoihin tuulivoimaloihin Labkotec Oy:n uusi jääntunnistin on kehitetty erityisesti arktisten olojen tuulivoimaloihin. Laite on kompakti kooltaan ja muutamassa tunnissa paikalleen asennettavissa. Se on heti käyttövalmis ilman kalibrointia ja sopii kaikkien valmistajien tuulivoimaloihin. LID-3300IP tuo uuden sukupolven tekniikan myös vanhoihin tuulivoimaloihin. Enemmän turvallisuutta, vähemmän huoltoa Laite pysäyttää tuulivoimalan, kun jäätä alkaa muodostua roottorin lapoihin. Näin jää ei pääse vaurioittamaan tuulivoimalan rakenteita eikä aiheuttamaan ihmisille tai omaisuudelle vahinkoja. LID-3300IP jääntunnistin lisää merkittävästi turvallisuutta ja vähentää tuulivoimalan huollontarvetta. LID- 3300IP täyttää kaikki viranomaisten asettamat ja rakennuslupien edellyttämät vaatimukset. Energiansäästöä LID-3300IP varoittaa jäätä muodostavista olosuhteista ja havaitsee muodostuvan jään jo varhaisessa vaiheessa, joten roottorin lapojen lämmitys voidaan aloittaa ennen kuin ongelmia on ilmaantunut. Energiaa ei tarvitse tuhlata jo muodostuneen jään sulattamiseen. Käyttäjäystävällisiä ratkaisuja Laitteen anturit ovat keskenään vaihdettavissa. Niitä ei tarvitse kalibroida keskusyksikön kanssa. Tiedonsiirto anturien ja keskusyksikön välillä tapahtuu RS-485 väylällä, joka ei rajoita käytettävää kaapelityyppiä tai kaapelin pituutta. Valvontaa varten laitteessa on sisäänrakennetut Internet-käyttöliittymät. Kahta analogista ulostuloa voidaan käyttää esim. jäätymisen ja ympäristön lämpötilan seurantaan. LID 3300IP jääntunnistin voidaan asentaa sekä uusin että vanhoihin tuulivoimaloihin. Käyttö internetin kautta LID-3300IP jääntunnistin toimii paikallisverkossa. Se liitetään tuulivoimaloiden valvontajärjestelmiin rele-, virtaviesti-, sarjaliikennetai TCP/IP-liitynnän avulla. Voit seurata jäätymistilannetta, hälytyksiä ja parametreja sekä muokata niitä laitteeseen sisäänrakennetun Internet-käyttöliittymän avulla kaikkialla, missä on pääsy Internetiin. taamiseen. Jäätävissä olosuhteissa anturien lähettämät signaalit heikkenevät ja kun saavutetaan asetettu hälytystaso, tunnistin varoittaa jäätymisvaarasta. Tällöin jääntunnistin käynnistää automaattisesti roottorin lapojen lämmityksen tai pysäyttää voimalan turbiinin. Asetetun viiveen ja jäähdytysjakson jälkeen varoitus jäätymisestä poistuu ja tuulivoimala käynnistyy uudelleen. LID on markkinoiden johtava jääntunnistin Labkotecin LID on markkinoiden johtava jääntunnistin. Se on Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) testaama ja käytössä luotettavaksi havaittu laite. LID-jääntunnistimia on toimitettu suurimmille tuulivoimaloiden valmistajille Euroopassa jo yli 2.000 kpl. Tuulivoimaloiden lisäksi LID-jääntunnistimia käyttävät myös lentokentät ja sääasemat. Suomessa lentoasemia hoitava ja lentoliikennettä valvova Finavia käyttää LID-jääntunnistimia turvallisen lentosään varmistamiseen. LID-3300IP edustaa alan viimeisintä teknologiaa. LID-3300 IP -jääntunnistin on kompakti kooltaan ja asennuksen jälkeen heti käyttövalmis ilman kalibrointia. Näin LID-3300IP toimii Jääntunnistus perustuu ultraäänisignaalin mit- 11 maratonille New Yorkin maraton on tapahtumana mieleenpainuva, sillä osallistujia on pitkälti yli 40.000. Joskus pieni asia voi aktivoida tapahtumaketjun, joka johtaa lapsuuden haaveen toteutumiseen. Niinpä työnantajan tuki liikuntaan voi lopulta johdattaa New Yorkin maratonille. Jukka Korhonen on harrastanut liikuntaa koko ikänsä, ja ajatus maratonin juoksemisesta oli ollut mielessä jo pikkupojasta. Hän on liikkunut koko ikänsä, mutta maratonille tähtäävä harjoittelu aktivoitui muutamia vuosia sitten, vuonna 2007. Nyt maratoneja on takana jo puolenkymmentä, ja seuraava on Tukholmassa keväällä. – New Yorkin maraton oli tapahtumana todella mieleenpainuva, sillä maaliin asti päässeitä osallistujia oli 43.000. Lähdössä kuuluttaja kertoo, että tapahtumaa seuraa suorana kolmesataa miljoonaa katselijaa ja radan varresta noin kaksi ja puoli miljoonaa. Melkein koko matkan riitti hurraajia molemmille puolille reittiä. Korhonen juoksi oman ennätyksensä, 3.22 ja sekunteja päälle Hampurissa. Hän piti enemmän New Yorkin maratonista, vaikka sille oli lähdettävä jo ennen aamuviittä hotellilta. Kahden asteen lämpötila hytisytti, odotusta oli kolme tuntia kunnes päästiin liikkeelle. Juokseminen on Korhosen mieleisin vaan ei ainoa laji. Hiihto maittaa sään salliessa, ja viime vuosina pitkät hiihdot ovat olleet ohjelmassa, muiden muassa Pirkan hiihto kolme kertaa. – Maantiepyöräilyn aloitin pari vuotta 12 sitten, ja toisaalta maastopyöräilykin olisi mukavaa, mutta ihan kaikkeen ei aika riitä. Esimerkiksi golf on jäänyt siksi pois harrastusten listalta, Korhonen sanoo. Ajan loppuminen onkin ymmärrettävää, sillä kuusivuotiaat kaksostytöt vievät oman osansa vapaa-ajasta. Kun vaimokin on liikunnallinen ihminen, lapsia on joskus vaihdettu kuntosalin pukuhuoneessa. Yhteisen liikunnan mahdollisuudet ovat valitettavan rajalliset. – Toimistotyössä ei liiku juuri muuta kuin silmät. Siksi vastapainoksi tarvitaan kropan fyysistä huoltoa. On hieno tunne, kun päivittäinen viidentoista kilometrin juoksu ei suihkun jälkeen tunnu missään, on mahtavaa kun tuntee jaksavansa, Korhonen sanoo. Hän kertoo, että omalla tavallaan työnantajan kannustus laukaisi hänen liikuntaharrastuksensa niin, että lapsuuden maratonhaave sitten toteutui. Vajaa vuosikymmen sitten mahdollisuus käydä kuntosalilla, ja sen aktiivinen käyttö antoi sysäyksen laajemmalle liikunnalle. Korhosen arvion mukaan Labkotec ei työyhteisönä poikkea liikunnallisuuden puolesta muista tyypillisistä suomalaisyrityksistä. Yksittäislajien harrastajia on melko mukavasti, ihmiset käyvät salilla, laduilla, suunnistamassa, kiekkokaukalossa ja salsatanssissa. Omaa lentopallo- tai salibandyjoukkuetta ei ole, eivätkä huhut ole kertoneet edes hevospoolojoukkueen perustamisesta, vaikka siinä lajissa mestaruuksia saattaisi olla helppo saavuttaa. Maantiepyöräilyn aloitin pari vuotta sitten, kertoo Jukka Korhonen – ja maastopyöräilykin maistuisi. Kuva: Dreamstime Kuntosali vei Tuoteuutuuksia ja tuotekehitystä 3S Codmeter mittauksessa käytettävän virtauskennon likaantumisen. Analysaattori kykenee toimimaan itsenäisesti, ilman huoltoa ja manuaalista puhdistusta useita viikkoja. Puhdistusliuos tulee vaihtaa kerran kuukaudessa. Online-COD-analyysi eli kemiallinen hapenkulutus on yksi tärkeistä mittauksista vesien tarkkailussa. Luotettavuus ja vakaus ovat onlineanalyysijärjestelmien tärkeimmät vaatimukset, joihin päästään ainoastaan UV-spektroskopian avulla. Ksenonlamppu kestää – uutuus kemiallisen hapenkulutuksen mittaukseen Erittäin pienet käyttökustannukset UV-spektroskopian mittausperiaate ei vaadi kemiallisia reagensseja tai kalibrointiliuoksia, joten käyttö- ja kunnossapitokustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sameassakin vedessä 3S Codmeter Tärkeimmät sovellukset • Teollisuuden jätevesien tarkkailu • Hulevesien tarkkailu • Jätevedenpuhdistamot Avaran putkiston ansiosta partikkeleja sisältävää vettä voidaan mitata ilman tukoksia. Optisen sameuden kompensoinnin avulla mittaustarkkuus pysyy hyvänä vaikka sameus vaihtelisi. Ksenonlampun käyttöikä on 10 käyttövuotta, kun tehdään yksi mittaus minuutissa. Akulla tai verkkovirralla Kiinteästi asennetuissa sovelluksissa akku tarjoaa hyvän suojan verkkovirran häiriöiltä tai sähkökatkoksilta pitkäksi ajaksi. Siirrettävissä sovelluksissa analysaattorista saadaan sisäänrakennetun 12 V:n akun avulla verkkovirrasta riippumaton n. 100 mittauksen ajaksi. Näytteenottopumppu käyttöön Kun näyte otetaan paineettomasta virtauksesta (joet, altaat, viemärit), analysaattoriin voidaan liittää mittauksen kanssa synkronoitu näytteenottopumppu. Automaattinen puhdistus Täysin automaattinen puhdistusjärjestelmä estää Nivus Clamp On – virtausmittauslaite täydelle putkelle Uutuus, joka soveltuu puhtaille ja vähän kiintoainetta sisältäville vesille Tekniset tiedot Keskusosa Käyttöjännite Käyttölämpötila Maksimi ilmankosteus Näyttö Sisääntulot Ulostulot Tiedonsiirto 100-240 V AC tai 24 V DC -20° C ... +50° C 80% taustavalaistu, 128 x 128 pixeliä 2 anturiparia 4 x 0/4 – 20 mA; 5 kpl relettä, RJ45 muistikortti, Modbus, TCP, integroitu web-selain, Ethernet, GPRS Anturit Mittausperiaate kulkuaikamenetelmä Suojausluokka IP68 Käyttölämpötila -30° C ... +80° C Kaapelin pituus vakio 10 m Virtausnopeuden mittaus - mittausalue +/- 20 m/s - putken sisähalkaisija 0,08 m – 1,4 m (DN 80 – DN1400) - mittausepävarmuus +/-0,1% mitatusta virtausnopeudesta, min. 5 mm/s +/- 1-5% mitatusta virtausmäärästä Lämpötilanmittaus 0°C ... +80°C - mittausepävarmuus +/-1 K Clamp-on -virtausmittaria käytetään useimmiten sellaisten homogeenisten nesteiden virtausmittaukseen, joissa on erittäin vähän suspendoitunutta kiintoainesta, esimerkiksi puhtaan tai vähän likaantuneen veden virtauksen mittaukseen. Laitteen asennustavan ansiosta se on erittäin sopiva ratkaisu myös silloin, kun mitataan aggressiivisia nesteitä, kuten happoja, emäksiä ja liuottimia. Pienikokoiset anturit asennetaan putken ulkopinnalle, joten virtausta ei tarvitse pysäyttää asennuksen ajaksi. Nivus Clamp On Tyypillisiä käyttökohteita: • • • • • • jäähdytysvedet vesivoima kaukolämpö virtaustaseet öljy- ja kemianteollisuus kaivosteollisuus 13 NFP:n mittausanturi liitettiin suoraan purkupään magneettiputkiin. NFP poisti jätevesimäärän mittausheitot Moni kunta siirtää jätevetensä isomman naapurinsa puhdistettavaksi. Siirtomatka ei yleensä ole pitkä ja jäteveden määrä mitataan normaalisti kummassakin päässä. Laskutusperusteena käytetään yleisesti purkupään mittausta, joskus myös näiden kahden mittauksen keskiarvoa. Ihan ok – paitsi jos mittaukset jostakin syystä tuottavat kovin erilaisen tuloksen. Avuksi tarvitaan uutta mittaustekniikkaa. ei vaatinut erityistä sisäänajoa. Vanhoja magneettiputkia purkupäässä ei tarvinnut poistaa, vaan NFP-mittalaite asennettiin niiden rinnalle. Lähtöpään tarkistusmittaus suoritetaan edelleen magneettiputkimenetelmällä. Mitään muita muutoksia ei tarvinnut tehdä. Magneettiputkimittaus toimii Kauppisen kokemuksen mukaan huonosti jätevesissä. NFP mittaa putkessa eri tasoilla liikkuvien hiukkasten nopeutta ja vertaa mittaustuloksia toisiinsa. Näin saadaan virtausnopeus ristikorrelaationa koko putken poikkileikkausalalta ja siten myös tarkka jäteveden virtausmäärä. Näin kävi Muuramessa, joka siirtää jätevetensä puhdistettavaksi noin kymmenen kilometrin päähän Jyväskylään. Laskutusperusteeksi oli sovittu lähtö- ja purkupäissä tehtyjen mittausten keskiarvo. Kummassakin päässä oli käytössä samanlainen virtausmittausmenetelmä, magneettiputki, mutta mittaustulokset saattoivat heittää jopa 50 prosenttia. Vuositasolla lisäkustannuksia kertyi viisinumeroinen euromäärä. Se oli iso summa alle 10.000 asukkaan kunnalle. … ja maksoi itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa NFP ratkaisi mittausongelman… Muuramesta lähtee Jyväskylään keskimäärin 20.000 - 40.000 kuutiometriä jätevettä kuukaudessa. Purkupäässä mittausmäärät ovat olleet 10.000 - 20.000 kuutiometriä suurempia kuin lähtöpäässä mitatut. Matkalta siirtoviemäriin ei vettä pääse. – Koska mittauksessa oli kohtuuttoman suuria heittoja, päätimme hankkia purkupäähän tarkemman mittausmenetelmän. Valinta oli Nivus Full Pipe eli NFP. Se asennettiin paikalleen toukokuun alussa 2009. Sen jälkeen heitot loppuivat, kertoo Muuramen kunnan maanrakennusmestari Jouko Kauppinen. – Käyttöönotto oli yksinkertainen juttu. Se 14 Kokemukset ovat Kauppisen mielestä olleet todella hyviä kuluneen puolen vuoden ajalta. Mittaus on osoittautunut luotettavaksi ja laitteisto on huoltovapaa. – NFP on maksanut itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Investointi ei ollut suuri, mutta sen tuottama hyöty kunnalle on ollut merkittävä. Huoltotarvetta ei ole ollut. Anturin kuntotarkastuskin on ajoitettu vuosihuollon yhteyteen ensi keväälle. En usko laitteen olevan myöskään alttiina kylmälle, koska se on asennettu mittauskaivoon routarajan alapuolelle, sanoo Kauppinen. NFP on liitetty Muuramen kunnan LabkoNetpalveluun, joten virtausmäärästä saadaan tarvittaessa myös reaaliaikaista tietoa. Toistaiseksi on riittänyt luotettava tieto virtausmäärästä. Sopisi myös vesiosuuskunnille Muuramessakin on runsaasti paikallisia vesiosuuskuntia, ja niiden määrä näyttää olevan kasvussa koko maassa. Kauppinen pitää NFPvirtausmittausta sopivana myös isommille vesiosuuskunnille. Näin voitaisiin tarkasti seurata niiltä kunnan viemäriin tulevaa jätevesimäärää. NFP:n toiminta perustuu tarkkaan hiukkasten nopeuden mittaamiseen putkessa ja ristikorrelaatioon. – Luotettava ja tarkka mittaus on pitkässä juoksussa kaikkien osapuolten etu, sanoo Kauppinen. Hän kiittelee Labkotecin hyvää paneutumista asiakkaan ongelmanratkaisuun sekä selkeää näkemystä asiakkaan tarpeeseen sopivasta ratkaisusta. Myös asiakkaan jälkihoito on hänen mielestään hyvällä tolalla. NFP on ihanteellinen vaihtoehto vanhentuneille mittauslaitteille. Katso tarkempi esittely: www.labkotec.fi NFP® – tarkka täyden putken virtausmittaus • Edullinen hinta, erinomainen mittaustarkkuus • Pienikokoinen, nopeasti ja helposti asennettava laite • Sama laite ja anturi putkikoosta riippumatta (DN100…DN800) • Sopii raakaveden, jäteveden, palautuslietteen ym. mittauksiin • Mittaa todellisen virtausnopeusprofiilin Yhteistyökumppani esittelyssä: Kuva: Pasi Hautamäki PumTek Oy PumTek Oy:n huoltoautolla on kohteeseen saapunut Harri Kangas. Yhteistyöllä kiinni isompiin projekteihin PumTek Oy on yksityinen perheyritys, jonka toiminnasta kolme neljäsosaa koostuu pumppaamoiden ja pumppujen huoltopalvelusta. Yrityksellä on toimipisteet Seinäjoella ja Tampereella. Sen asiakaskuntaa ovat pääosin teollisuus, kunnat, vesilaitokset, kiinteistöyhtiöt ja LVI-liikkeet. PumTek Oy tahkoaa yhdeksän henkilön voimin liikevaihtoa vähän toista miljoonaa euroa. Toiminta-alue ulottuu Seinäjoelta Ouluun, Pirkanmaalle ja Jyväskylän seudulle. Labkotecin ja PumTekin yhteistyö on tuonut kummallekin osapuolelle paitsi uutta osaamista, myös uusia mahdollisuuksia. Yhteistyö on syventynyt ja laajentunut Yhteistyö PumTekin kanssa alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun Labkotec tarvitsi osaavaa kumppania Tiehallinnolle myytyjen pumppaamoiden ja niiden valvontakeskusten asennusja huoltotehtäviin. Alue kattoi Pirkanmaan lisäksi Lounais-Hämeen ja vähän muutakin Suomea. Sen jälkeen Labkotec ja PumTek ovat nivoutuneet yhteen monissa isoissa projekteissa. – Yhteistyö on laajentunut pumpuista ja kaukovalvonnasta öljyn- ja rasvanerotuskaivojen huoltoon sekä täyttymishälyttimien korjaamiseen ja uusimiseen. Näiden anturien kuntotestaus tuppaa jäämään unohduksiin liian usein. Tässä sivutaan taloteknistä huoltoa sikäli, että kiinteistöissä, joissa toimii ravintola, on tärkeätä pitää huolta, etteivät rasva ja öljy pääse viemäriin tuhojaan tekemään. Niillä on taipumuksena muun muassa turvottaa ja vahingoittaa jätevedenpumppaamojen sähkökaapeleita, puhumattakaan muista vahingoista, joita ne aiheuttavat esimerkiksi putkistolle, kertoo PumTekin toimitusjohtaja Pekka Mäkynen. Isoissa urakoissa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta PumTekin korjaus- ja huoltotyöt painottuvat pumppaamojen vuosihuoltoihin. Niissä mennään koko pumppaamon toiminta läpi pum- puista ja putkistovarusteista sähkökeskukseen ja automatiikkaan. Toiminta on jaettu kolmeen sektoriin: jätevesi- ja puhdasvesipuoleen sekä taloteknisiin pumppaamoihin. Pumput ovat näissä kussakin erityyppisiä. – Korjaus- ja huoltotöiden ohella pumppaamopuolella ovat isona tekijänä saneeraukset, joissa vaihdetaan laajimmillaan kaikki vanhat pumput. Samalla uusitaan usein myös putkistoja, sähkökeskus ja automatiikka. Tässä yhteydessä mukaan tulee yleensä myös Labkotec. Suurimmat yhteiset projektit liittyvät juuri pumppaamoiden saneerauksiin ja kaukovalvonnan käyttöönottoon teollisuuden ja kuntasektorin kohteissa, sanoo Mäkynen. Yhdessä olemme vahvoilla kilpailussa Mäkynen näkee PumTekin saaneen merkittävää uutta osaamista sekä lisäarvoa toiminnalleen yhteistyöstä Labkotecin kaltaisen asiantuntijayrityksen kanssa, joka pystyy tarjoamaan valmiiksi testatut ja käytössä luotettavasti toimivat ratkaisut. Hänen kokemuksensa mukaan uusia tuotteita tuodaan liian helposti markkinoille keskeneräisinä ja jätetään lopullinen tuotekehitystyö asiakkaiden niskoille. Labkotecin osalta näin ei ole. – Jos ajatellaan, missä meillä yhdessä on parhaat mahdollisuudet, niin kyllä kuntapuoli on rahallisesti suurin asiakassektori. Jätevedenpuhdistamot ovat isoja kohteita. Kilpailuttaminen on kuntapuolella kyllä tavattoman kovaa. Kiinteistöyhtiöissä taas on asiakaskuntaa lukumäärällisesti selvästi eniten, mutta investoinnit per kohde ovat pienempiä. Toisaalta tekijöitä ei sen puolen urakoihin ole tarjolla yhtä paljon kuin kuntakohteisiin. Uskon meidän olevan yhdessä aika vahvoilla molemmissa, arvioi Mäkynen. – Labkotecilla on todella hyvä osaaminen ja yhteistyö sujuu. Yhdessä olemme voineet tarjota suuriakin saneerausprojekteja. Aluemyyntipäällikkö Jukka Kortesniemi kertoo yhteistyön tuovan lisäarvoa myös Labkotecille. Tästä on jo hyviä esimerkkejä muun muassa pumppaamoiden kaukovalvonnan kehittämisessä. – Yhteistyön tuloksena loppuasiakas saa monialaista osaamista niin pumppujen ja pumppaamoiden huollon ja käytön kuin kaukovalvonnankin suhteen. Yhteistyö on jo tuottanut meille monia hyviä tuotekehitysideoita, joita olemme vieneet eteenpäin, hän sanoo. Lisäarvoa hyvistä tuotteista Pinnanohjausjärjestelmä POP22 on ollut PumTekin asiakkaiden kannalta Labkotecin ehdoton ykköstuote, toisena kaukovalvontajärjestelmät, joiden osalta LabkoNetille ei monesti edes ole kilpailijaa näköpiirissä. Muita tärkeitä tuotteita ovat paineanturit, Labcom-tiedonsiirtoyksiköt sekä rasvan- ja öljynerotuskaivojen ja lokasäiliöiden täyttymishälyttimet. – POP22 on tuote, josta ei reklamaatioita tule. Se on toimiva ja loppuun asti ajateltu. Voi melkein sanoa, että jos jokin rikkoutuu, se on jonkin ulkopuolisen tekijän aiheuttamaa, vakuuttaa Mäkynen. – Labkotecin tuotteet ovat laadukkaita kautta linjan. Olemme saaneet myös niiden kautta lisäarvoa asiakkaittemme piirissä. 15 15 Measure your success with Labkotec Labkotec Oy on johtava sähköisiin pinnankorkeuden- ja virtausmittauslaitteisiin ja hälyttimiin sekä automaatio- ja tunnistintekniikkaan ja tiedonsiirron internetpohjaisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen teollisuusyritys. Olemme toimineet alalla jo yli 40 vuotta ja olleet pioneereja monien uusien ratkaisujen kehittämisessä. Organisaatiomme koostuu 36 vankasta ammattilaisesta. Monipuolinen ja kattava asiantuntemuksemme näkyy kullekin asiakkaalle parhaiten soveltuvien ratkaisujen toimittamisessa. Yli 50 % tuotannostamme menee vientiin. Laatu- ja ympäristöjärjestelmämme täyttää standardien ISO 9001:2008 sekä ISO 14001:2004 vaatimukset ja Lloyd´s Register Quality Assurance´n sertifioima. Kaikkiin räjähdysvaarallisiin tiloihin suunnittelemamme laitteet täyttävät ATEXdirektiivin (94/9/EY) vaatimukset. Osa vientituotteista on sertifioitu myös IECExjärjestelmän mukaisesti. Tunnistintekniikan tuotteet täyttävät ISPS:n vaatimukset. Pidetään yhteyttä Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Puhelin 029 006 260 Fax 029 006 1260 Labkotec Oy (Pohjois-Suomi) Haarasuontie 9 90240 OULU Puhelin 029 006 603 Email [email protected] Labkotec Oy (Etelä-Suomi) Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA puh. 029 006 6034 www.labkotec.fi www.labkonet.com Pictorino./Kirjapaino Hermes 12/2010 Labkotec Oy kuuluu osana kansainväliseen Indutrade-konserniin.
© Copyright 2024