Measure Vol.4

Vol. 4
Ajankohtaislehti Labkotec Oy:n asiakkaille
Automaatio tuo
varmuutta ympäristömittauksiin
Turvallisuutta
arktisten olojen
tuulivoimaloihin
Case Finavia s. 4-5
s. 10-11
Hulevesien
hallinnassa ultraäänimittaus on
korvaamaton apu s. 8-9
Kuntosaliharrastus vei
Jukka Korhosen lopulta
maratonille
Hyvä kunto
auttaa jaksamaan
s. 12
P Ä Ä K I R J O I T U S
Vol. 4
Sisällys
Pääkirjoitus:
Nopeammin, laadukkaammin,
aktiivisemmin
sivu 2
Labkotec-huolto esittäytyy:
Ei kahta samanlaista päivää
sivu 3
Case Finavia: Automaatio tuo
varmuutta ympäristömittauksiin
sivut 4-5
Raisiossa yritystoiminnan
kehittyminen vaati myös
turvallisuustason nostamisen
sivut 6-7
Hulevesien käsittelyssä ja
hallinnassa ultraäänimittaus
on korvaamaton apu
sivut 8-9
LID-3300IP -jääntunnistin:
Käyttövarmuutta ja turvallisuutta
arktisten olojen tuulivoimaloihin
sivut 10-11
Kuntosali vei maratonille
sivu 12
Nopeammin
Laadukkaammin
Aktiivisemmin
Hyvä lukija, Labkotec uudistuu. Olemme kesän jälkeen tehostaneet toimintaamme monella
tavalla. Yksi palveluumme voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä on tuotteidemme ja niihin
liittyvien palveluiden uudenlainen jako Kenttälaitteisiin ja Järjestelmiin. Ensin mainittu kattaa
nimensä mukaisesti kaikki mittalaitteemme. Järjestelmät puolestaan käsittää vesilaitosautomaation, LabkoNet®-liiketoiminnan ja tunnistintekniikan sekä virtausmittaukset.
Tuotteiden ja palveluiden uudelleenjaon tavoitteena on asiakaspalvelumme parantaminen.
Tässä ovat lupauksemme:
Muutos on
ainoa pysyvä
olotila,
uudistumisemme on
jatkuvaa.
Nopeammin
Nopeus ei ole itseisarvo, mutta sen merkitys asiakkaillemme
on suuri. Kun on kysymys tärkeästä mittalaitteesta, tiedonsiirrosta,
tunnistintekniikasta tai toimintaa ohjaavasta automaatiosta,
on odottaminen kallista. Ongelmaan on saatava nopeasti ratkaisu.
Uudistuksemme merkitsee sitä, ettei Sinun asiakkaanamme
tarvitse odottaa nimetyn yhteyshenkilösi tavoittamista. Vaikka
henkilöstömme liikkuu paljon, on aina joku paikan päällä. Asiasi
etenee sen henkilön kautta, joka on parhaiten tavoitettavissa.
Palvelemme Sinua nopeammin.
Laadukkaammin
Tuoteuutuuksia ja tuotekehitystä
sivu 13
Tuotteiden ja palveluiden laatu on meillä Labkotecissa aina ollut yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Laadukkaan palvelun merkitys korostuu toimialalla, jossa osaaminen on ratkaisujen ja sovellusten myymistä. Tavoitteenamme on aina pysyvä parannus, ei nopea ensiapu
ongelmaan.
NFP poisti jätevesimäärän
mittausheitot
sivu 14
Panostamme vahvasti koko henkilöstömme osaamiseen. Kehitämme jatkuvasti myös resurssejamme hyvään palveluun. Tätä kirjoitettaessa on Labkotecissa avoinna mm. kolme lisätointa
myynnin ja markkinoinnin parissa.
Yhteistyökumppani esittelyssä:
PumTek Oy - Yhteistyöllä kiinni
isompiin projekteihin
sivut 15
Aktiivisemmin
Measure your success
with Labkotec
sivu 16
Julkaisija
Labkotec Oy
Päätoimittaja
Heikki Helminen, Labkotec Oy
Toimitus
Tina Finn, Pertti Hyyrynmäki,
Lauri Lehtinen, Pasi Hautamäki
Ulkoasu
Hannu Viitanen, Pictorino Oy
Painatus
Kirjapaino Hermes Oy 2010
Kannen kuvassa
Jukka Korhonen, Labkotec Oy
Kuvaaja Henna Mitrunen
Muutos on ainoa pysyvä olotila, uudistumisemme on jatkuvaa. Emme tyydy vain korjaamaan
ilmenneitä puutteita, vaan haluamme olla osaltamme aktiivisesti edistämässä Sinun liiketoimiasi. Se on vahva lupaus, jonka olemme valmiita lunastamaan joka päivä.
Uusia tuulia on toiminnallisten uudistustemme ohella löydettävissä
myös tuotteissamme. Uudet Eutechanalysaattorit erilaisten veden laatuparametrien mittaukseen ja valvontaan ovat saaneet hienon vastaanoton. Kokonaan omista tuotteistamme, siis Labkotecissa alusta
loppuun suunnitelluista, on mainittava ennen kaikkea uusi LevelSEThälytinperhe sekä täysin uusittu
tuulivoimalan jääntunnistin LID-S.
Kumpikin näistä on luonnollisesti
Internetiin liitettävissä.
Measure your success with Labkotec!
Heikki Helminen
toimitusjohtaja
Labkotec-huolto esittäytyy
Käyttöönotto- ja huoltotöitä
tehdään mitä erilaisimmissa
olosuhteissa, todistaa
Erkki Kallio.
Kuva: Janne Viinanen
Ei kahta
samanlaista
päivää
Labkotecin huoltoteknikot Erkki Kallio ja Tapio Kauppinen
istuivat kertomaan työstään, jossa mikään päivä ei ole
samanlainen. Huoltokeikat ja laitteiden käyttöönottoon liittyvät
tehtävät kuljettavat miehiä pitkin asiakaskenttää niin
kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Huolto- ja käyttöönottokeikkojen lisäksi hoidettavana ovat Labkoteciin huollettavaksi toimitetut laitteet, varaosamyynti sekä huoltoneuvonta, jota annetaan tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Asiakaskoulutustakin järjestetään tarpeen ja kysynnän
mukaan.
- Normipäivää ei ole, sillä asiakkaiden tarpeiden mukaan mennään, kertoo Kauppinen
Kallion nyökytellessä päätään hyväksyvästi
vierellä. Kiire on ainainen seuralainen, mutta
kaikkeen tottuu. Vai tottuuko?
- Työt eivät tunnetusti tekemällä lopu, joten
turha niistä on stressata. Kun hoitaa hommansa
kunnolla niin voi päivittäin sulkea työpaikan
oven tietäen, että parhaansa on tehnyt.
Molemmat miehet harrastavat kuntoilua ja
vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kauppista lenkille vie myös koira, Kallio kalastaa ja
on aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä.
Työkeikoista mieleenpainuvimpia ovat olleet
Suomen ulkopuolelle suuntautuneet työmatkat.
- Kävin käyttöönottamassa Labko 2000pinnanmittauslaitteet Ladan tehtailla Togliatissa Venäjällä, ja se matka jäi kyllä mieleen. Oli
kylmää ja koleaa eikä kukaan puhunut englantia.
Selvisin sieltä kuitenkin kotiin takaisin, joten
sikäli kaikki meni ihan hyvin, virnistää Kallio.
Kauppinen muistaa työmatkat, jotka kerryttivät kiitettävästi kilometrejä auton mittariin:
- Kerran olen ajanut Ruotsin läpi Helsingborgiin saakka ja takaisin. Matkan varrella oli
kolme eri huoltotyötä. Venäjälläkin olen käynyt
– ensimmäisellä kerralla tulli tosin käännytti
jo rajalta takaisin. Toisella yrittämällä pääsin
sitten jo sisämaassa sijaitsevaan työkohteeseen.
Niin, ja yöpyminen jäi myös mieleen, sillä nukkumapaikkana toimi huoltoaseman henkilökunnan pukuhuoneen kova lattia!
Monipuoliset työtehtävät ja liikkuva työ on
kuitenkin molempien miesten mieleen ja asiakkaita on mukava tavata kentällä. Labkotecin
huoltoon voi aina tarvittaessa ottaa yhteyttä
joko puhelimitse 040 197 6262 tai
sähköpostitse [email protected]
Normipäivää ei ole, sillä
asiakkaiden tarpeiden
ehdoilla mennään, kertoo
Tapio Kauppinen ja ottaa
seuraavan puhelun.
3
Case Finavia:
Automaatio tuo varmuu
ympäristömittauksi
Monien teollisuuslaitosten on seurattava ja raportoitava ympäristön tilaa
ja laitoksen mahdollisesti
aiheuttamia muutoksia luontoon. Mitattavia asioita saattavat
olla kaukokulkeutumat tai vesistöjen valumat.
Tähän saakka mittaukset on tehty pääasiallisesti siten, että mittauspaikat on käyty
läpi maastokierroksella. Samalla on otettu
asianmukaiset näytteet, jotka puolestaan analysoidaan laboratoriossa. Mittaustapa on työläs
ja sen tarkkuus on usein heikko, sillä näyteja mittausväli on harva.
Langaton datasiirto parantaa mittauksia
huomattavasti. Mittausväliä voidaan lyhentää
ja koottu informaatio voidaan lähettää eteen-
Finavian tarvitsemat
mittaustulokset lähetetään kerran vuorokaudessa LabkoNetpalvelimelle, josta ne
on mahdollista poimia tietokoneelle
aina tarvittaessa.
4
päin esimerkiksi datapaketteina. Nykyään laitteiden energiantarvekin on niin pieni, että ne
voivat toimia sähköverkon ulkopuolella esimerkiksi valokennon ja akun turvin.
Helsinki-Vantaalla tarkkaillaan
valumavesiä
Helsinki-Vantaan lentoasema tarkkailee
muiden muassa alueelta poistuvia valumavesiä.
Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan käytetään
muurahaishapon suoloja ja koneiden siipien
jäätymistä estetään propyleeniglykolipohjaisilla
nesteillä. Vaikka suurin osa näistä kemikaaleista
johdetaan käsittelyyn, osa päätyy pintavesiin.
Kylmäoja virtaa lentoaseman itäpuolella,
kaukana kentän rakennuksista ja tekniikan
keskittymistä. Veden laatua ja virtaamaa seu-
rataan joka toinen viikko tapahtuvilla maastokäynneillä. Vesinäytteen ottamisen yhteydessä
mitataan veden pinnankorkeus, ja tästä edelleen
lasketaan virtaama.
Miehittämättömän mittausaseman käyttöönotto osoitti, että Kylmäojan pinnanvaihtelut
ovat hyvin nopeita. Tunnin välein tapahtuvan
korkeusmittauksen mukaan sade heijastuu virtaamaan lähes välittömästi. Edes päivittäinen
mittaus ei kertoisi ojan todellista virtaamaa.
– Käytämme nyt paineanturia pinnankorkeuden mittaamiseen. Mittaus tehdään kerran
tunnissa ja tulokset lähetetään kerran vuorokaudessa GPRS-yhteydellä. Virtausarvot lasketaan pinnankorkeudesta serverillä käyttäen
standardin mukaista patoyhtälöä. LabkoNet
tuottaa vuorokausi- ja kuukausivirtaamarapor-
tta
in
Automaattinen mittaus ja langaton tiedonsiirto vähentävät ympäristöön
vaikuttavien tekijöiden mittaamisen vaatimaa maastotyötä. Samalla
mittaustulokset paranevat oleellisesti.
Kuva: Finavia
tit yhdellä hiiren klikkauksella, kertoo ympäristöasiantuntija Elina Kauppila lentoasemaa
hallinnoivasta Finaviasta.
Hän kertoo, että mittaus on antanut tilanteesta myös uutta tietoa Finavialle. Mittaustuloksista nähdään sateen nopea vaikutus
virtaamaan. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi
kuormituslaskennassa ja hulevesijärjestelmien
suunnittelussa. Luotettava tieto edellyttää
kyllin usein tapahtuvaa mittausta.
Laitteisto toimii akulla, jota valokenno
lataa. Tuotepäällikkö Petri Tonteri Labkoteciltä
arvioi, että vuoden pimeänä aikana tarvitaan
korkeintaan yksi akun lataus, mutta todennäköisesti valokenno kykenee lataamaan
akkua riittävästi ympäri vuoden.
Finavian hallinnoima Helsinki-Vantaan
lentoasema tarkkailee muiden muassa
alueelta poistuvia valumavesiä.
Mittaukset ja tiedonsiirto tehdään
Labkotecin laitteistolla.
5
TransCont Active
-kulunvalvonta
Raisiossa:
Kuvassa tehdasalue ja pääkonttori Raisiossa. Raisiossa
sijaitsevilla tehtailla valmistetaan mm. myllytuotteita, maltaita,
kasviöljyjä, naudan-, sian-, siipikarjan- ja kalanrehuja sekä
kasvisstanoliesteriä.
6
Yritystoiminn
vaati myös turvallis
nan kehittyminen
Kuva: Raisio
suustason nostamisen
Raisio Oyj:n tytäryhtiö Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy hallinnoi
Raisio-konsernin teollisuusaluetta ja sen kiinteistöjä. Raisiossa
sijaitsevan teollisuusalueen koko on noin 30 hehtaaria ja kiinteistöjä
on useita kymmeniä. Kaikkea liikennettä alueella valvoo syksyllä
2009 hankittu TransCont Active -kulunvalvontajärjestelmä.
Ei enää avoimia portteja
– Toimimme aikaisemmin ”avoimin ovin”. Portit
olivat auki, koska halusimme, että meille on
helppo tulla. Alueella on useita merkittäviä
tuotantolaitoksia, rehu- ja myllyteollisuuden
lisäksi mallastamo, kasviöljypuristamo ja esteröintilaitos. Vilja-autoja käy sadonkorjuuaikaan
parhaimmillaan jopa 70–80 päivässä, sanoo
tekninen päällikkö Jari Sankari.
– Yritys on kehittynyt ja niiden kautta toiminnot ovat myös muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Olemme
myyneet mm. kemianteollisuutemme sekä margariiniteollisuutemme. Tällä hetkellä alueella
toimii myös joukko pienempiä konserniin kuulumattomia yrityksiä. Kehityksen myötä turvallisuusasiat nousivat uudella tavalla mietintään.
– Kulunvalvonnan tehtävää haluttiin kehittää ja roolia korostaa entisestään. Pääportti
suljettiin ja alueella toimivat konsernin omat
tuotantolaitokset saivat aidan ympärilleen. Hyvin suunniteltu, valvottu ja ohjattu turvallisuustoiminto sopi hyvin yhteen myös Raisiokonsernin liiketoiminnan kanssa, täsmentää
Sankari.
Vuonna 2009 Raisio ryhtyi selvittelemään
alueelle parhaiten sopivaa kulunvalvontajärjestelmää. Sen piiriin tulisi vieraiden ohella
myös konsernin oman henkilökunnan kulku
alueella.
Toimintavarmuus ratkaisi
TransCont Activeen päätyminen oli Sankarin
mielestä varsin looginen ratkaisu. Ylivoimaisesti
tärkein ominaisuus ratkaisua haettaessa oli toimintavarmuus. Järjestelmän täytyi toimia niin
sumussa, kirkkaassa auringon paisteessa kuin
lumi- ja vesisateessakin ja sen piti soveltua
hyvin erilaisiin ajoneuvoihin.
– Juuri toimintavarmuus oli se ratkaiseva
tekijä. Siitä saimme hyvän näytön heti ensimmäisenä talvena. Ne lumimyräkät ja pakkaset
jäivät varmasti kaikille Etelä-Suomen asukkaille
mieleen. Joka tapauksessa TransCont Active
selvisi talvesta ilman ongelmia. Vain joidenkin
automerkkien tuulilasit tuottivat alussa yllätyksen sekä yksittäinen jäätävä tihkusade teki
tunnistimen lukemisen hankalaksi. Näihinkin
asioihin löytyi nopeasti ratkaisu, kertoo Sankari.
Tuulilasitunnistimelle löydettiin poikkeuksetta
toinen hyvä sijoituspaikka.
Ensivaiheessa otetaan käyttöön
kulunvalvonta
Ajoneuvoihin sijoitettavia tunnistimia on Raision Teollisuuspuisto välittänyt kaikkiaan viitisensataa kappaletta. Osalla autoilijoista oli tunnistimet jo paikallaan ajoneuvoissaan. Autoihin,
jotka käyvät muissa samaa valvontajärjestelmää
käyttävissä kohteissa, uutta ei tarvittu. Näitä
ajoneuvoja Sankari arvioi olevan noin 25–30
prosenttia. Osa tunnistimista on myyty tavarantoimittajille sekä paikallisille viljelijöille ja autoilijoille, jotka tuovat satoa tuotantolaitoksille.
Siirtyminen uuteen järjestelmään kävi Sankarin mielestä heidänkin osaltaan kivuttomasti
eikä sen toimintaa ole moitittu.
– Muutoksia tunnistinten tietoihin täytyy
aina silloin tällöin tehdä, koska ajoneuvot vaihtuvat. Se kuuluu normaaliin ylläpitoon eikä aiheuta paljoa työtä. Toistaiseksi meille ovat riittäneet ajoneuvokohtaiset tiedot. Tiedot kuljettajista on kerätty, koska lastaus tai purkaus ei
vielä käy automaattisesti päätettä käyttäen.
Etenemme askeleen kerrallaan ja keräämme
kokemuksia. Toistaiseksi TransCont Active on
meillä puhtaasti kulunvalvontaa ja porttien
ohjausta palveleva järjestelmä, sanoo Sankari.
Erittäin luotettava järjestelmä
Järjestelmä on Sankarin mielestä toiminut hyvin ja luotettavasti, vaikka liikenne pääportilla
toisinaan onkin melkoinen. Myös oman henkilöstön autolla liikkuminen alueella tuotantolaitoksesta toiseen on liitetty saman kulunvalvonnan piiriin. Erillisenä ratkaisuna osalla
henkilöstöstä on mahdollistettu porttien avaus
omalla kännykällään. Aina on vaihtoehtona
noutaa pääportilta kuittausta vastaan väliaikainen tunnistin, jolla pääsee tuotantolaitosten porteista sisään.
– Raisio-konsernin muualla kuin Raisiossa
toimivat tuotantolaitokset ovat sen verran pienempiä, etten usko niissä vielä olevan tarvetta vastaavanlaiselle kulunvalvonnalle. Kun järjestelmän hyödyntäminen tulevaisuudessa kasvaa, tulee sekin asia uudelleen mietintään.
Tehdasalueemme kaikkialla ovat aidattuja ja
kiinteistöihin kulkemista valvotaan kameroiden avulla.
7
Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. Kaupunkimaisessa
asuinympäristössä elää jo neljä viidestä suomalaisesta. Lisääntynyt päällystetyn maanpinnan
osuus yhdessä kasvaneiden päästöjen ja ilmastonmuutokseen liittyvien voimakkaiden vesija lumisateiden kanssa on herättänyt huomaamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat
ympäristöongelmat. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa STORMWATERtutkimushankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman
ympäristökuormituksen hallintaan.
Hulevesien käsittelyssä ja hallinnassa
ultraäänimittaus on kor
Kolmivuotista hanketta koordinoi Helsingin yliopisto. Mukana ovat myös Aalto-yliopisto (TKK)
ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy sekä kolme
kuntapartneria: Hollolan kunta, Kouvolan Vesi
ja Lahti Aqua Oy. Hankkeessa yliopistotason
tutkimus yhdistyy käytännön soveltamiseen
kuntapartnerien projekteissa. Labkotec Oy on
toimittanut hankkeeseen PCM 4 -virtausmittauslaitteita.
Lähtökohtana todelliset ongelmat
Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja
mm. Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden
sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet
sijaitsevat pohjavesialueilla. Ratkaisut ovat
hyvin sovellettavissa muuallakin Suomessa.
Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on
hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Vanhan viemäristön uusiminen tiiviillä
alueella on lähes mahdotonta. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä.
Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat
aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta
viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkoitus on käyttää raken-
8
teeseen varastoitua hulevettä puiston kastelussa.
Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet
on ympäristölupien mukaan johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Kun koko alueen kattavaa viemäriverkostoa ei ole, tulisi putkiviemärin
rakentaminen kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet
tulisi käsitellä niin, ettei pois johtaminen aiheuta haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Erityisen tärkeä projekti on siksi, että Hollola sijaitsee
I-luokan pohjavesialueella. Ratkaisuna testataan
vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja ja mahdollisuuksien mukaan myös suodattavia ja imeyttäviä rakenteita.
Hulevedet hyötykäyttöön
Osaprojekteissa pyritään ensisijaisesti löytämään uusia keinoja hulevesien hallintaan ja
käsittelyyn. Yhtenä tavoitteena on myös niiden
saaminen hyötykäyttöön. Viivytysrakenteet toimivat erinomaisina vesivarastoina, joita voitaisiin
hyödyntää ainakin viheralueiden kasteluun. Monet osaprojektit tuottavat mitattua tietoa hulevesien laadusta, jotta voitaisiin arvioida niiden
puhdistustarve ennen hyötykäyttöä.
– Hulevesien hyötykäyttöä kannattaisi pohtia
enemmänkin, koska suurten vesimäärien johtaminen pois päällystetyiltä alueilta vaikuttaa
maaperän vesitaseeseen niiden syntypaikoilla.
Pohjaveden aleneminen on jo aiheuttanut vakavia ongelmia monissa kaupunkikeskustoissa, kun
maaperä on alkanut vajota. Samoja ongelmia
on nähtävissä myös melko uusilla asuinalueilla,
sanoo STORMWATER-hankkeen projektipäällikkö
DI Nora Sillanpää Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.
Vuonna 2008 alkaneen hankkeen loppuraportti julkistetaan loppuvuodesta 2011. Sillanpää uskoo hankkeen toimivan lähtölaukauksena lisätutkimukselle. Erityisen merkittävää
siinä on hänen mielestään ollut peruskuvioiden
luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden yhteistyölle. Kun eri osapuolten lähestymistavat ja toimintakulttuuri
ovat erilaisia, vaatii yhteistyö totuttelua.
Hulevesien mittaus haasteellista
– Jätevedet, samoin kuin pelto- ja metsäalueiden vesivirtaukset, ovat mittauskohteena tutumpia kuin päällystettyjen alueiden hulevedet. Ne
ovat virtaamatutkimuksen osalta keskenään
varsin erilaisia. Jätevesien virtaus on hulevesiä
säännöllisempää, ja niistä on totuttu tutkimaan
erityisesti ravinnekuormaa, sanoo Sillanpää.
– Hulevedet virtaavat epäsäännöllisesti ja
niiden haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat kovasti;
mukana on metalleja, kemiallisia yhdisteitä,
bakteereja ym. Hulevesien osalta ei riitä näytteenotto määräajoin, vaan niitä on mitattava
sateiden ja sulamisen aikaan jatkuvasti. Vaikka virtaus olisikin enimmäkseen pientä, voi jo
Kuva: Dreamstime
rvaamaton apu
ns. pohjavalunta olla joissakin tilanteissa merkittävä tekijä. Siksi mittauslaitteiston pitää
sopia kaikenlaisiin virtaamatilanteisiin. Myös
pinnankorkeuden mittaaminen on tärkeä, se
antaa virtausmittausta täydentävää tietoa.
– Perustimme hankkeen osaprojekteihin
neljä kokonaan uudenlaista mittausasemaa.
Olemme keränneet mittaustietoa päällystetyiltä alueilta, mm. hyvin tiiviisti rakennetuilta
keskusta-alueilta, joita Suomessa ei ole aiemmin vielä mitattu. Samalla olemme keränneet
tietoa hulevesien sisältämistä haitta-aineista.
Olemme myös ensimmäistä kertaa tieteellisesti
testanneet hulevesien hallintaratkaisuja käytännössä, kertoo Sillanpää.
Haasteelliseksi hulevesien mittauksen tekee
Sillanpään mielestä myös se, että niin asiantuntemusta kuin sopivia laitteitakin löytyy
vähän.
– Ultraäänimittauksesta en enää luopuisi, se
on ollut tässä tutkimuksessa korvaamaton apu.
Anturit antavat oikean tiedon kaikissa olosuhteissa ja niin vajaan kuin täydenkin putken mittauksessa. Laitteiston valinta oli selkeä, kertoo
Sillanpää.
Käytössä oleva PCM 4 -mittauslaitteisto sopii
Sillanpään mukaan hulevesien mittaukselle annettuihin tarkkuuskriteereihin. Virheet ovat olleet minimaalisia ja mittaustarkkuus kiitettävä.
Vaikka hulevesiviemäreissä saattaa kulkea monenlaista roskaa, ei toimintahäiriöitä ole ollut.
– Virtaaman vaihtelut on tiedetty koko ajan, ja
tarvittaessa jopa minuutin havaintovälillä.
STORMWATER-tutkimushankkeessa virtausmittaukset tehtiin PCM 4 -ultraäänimittauslaitteella.
Ultraäänimittaus on ollut
hankkeessa korvaamaton apu
PCM 4:n ultraäänianturit mittaavat virtausnopeuden käyttäen ristikorrelaatiota. Laite
laskee virtaaman kertomalla pinta-alan virtausnopeudella. Menetelmä ei vaadi putkien
padottamista. Anturit mittaavat myös pinnankorkeutta. Liitäntä muihin mittaus- ja näytteenottojärjestelmiin sekä tiedonvälitykseen käy
helposti.
Maan tiivistäminen tai
päällystäminen esim.
asfaltilla kasvattaa
virtaamaa sadevesiviemärissä.
9
LID-3300IP
jääntunnistin
Käyttövarmuutta ja
turvallisuutta
arktisten olojen
tuulivoimaloihin
Kuva: Dreamstime
Tuulivoimalan roottorien lapoihin muodostuva jää on
vakava turvallisuusongelma. Jää saattaa irrotessaan
aiheuttaa vahinkoja voimaloiden lähiympäristön
rakennuksille ja alueella liikkuville ihmisille sekä
ajoneuvoille. Tehokas jääntunnistin vähentää
tuulivoimalan turvallisuusriskejä.
10
Tuulivoimalan ympärille tulisi jo kaavoitusvaiheessa varata riittävä turva-alue. Sen koon
laskemiseen voidaan käyttää suuntaa-antavaa
yleisohjetta: turva-alueen koko on voimalan
korkeuden ja roottorin halkaisijan summa
kerrottuna 1,5:llä.
Suuren tuulivoimalan ympärille tarvitaan
siis lähes puolen kilometrin turva-alue. Tähän
ei tiheästi asutuilla alueilla useinkaan päästä.
Tehokas jääntunnistin vähentää tuulivoimalan
turvallisuusriskejä.
Jäätävä sade ja nopeat lämpötilan muutokset haittaavat tuulivoimaloiden käyttövarmuutta. Roottorien lapoihin muodostuva jää
on tuttu ilmiö erityisesti pohjoisilla rannikkoalueilla toimivissa tuulivoimaloissa. Jäänmuodostus rasittaa niiden rakenteita ja aiheuttaa toimintahäiriöitä. Jokainen ylimääräinen
huoltokatko vähentää voimaloiden tuottavuutta. Myös jäänmuodostuksen aiheuttamia
rasituksia voidaan merkittävästi vähentää
asentamalla tuulivoimaloihin tehokas jääntunnistin.
Uuden sukupolven tekniikkaa myös
vanhoihin tuulivoimaloihin
Labkotec Oy:n uusi jääntunnistin on kehitetty
erityisesti arktisten olojen tuulivoimaloihin.
Laite on kompakti kooltaan ja muutamassa
tunnissa paikalleen asennettavissa. Se on heti
käyttövalmis ilman kalibrointia ja sopii kaikkien valmistajien tuulivoimaloihin. LID-3300IP
tuo uuden sukupolven tekniikan myös vanhoihin tuulivoimaloihin.
Enemmän turvallisuutta,
vähemmän huoltoa
Laite pysäyttää tuulivoimalan, kun jäätä alkaa
muodostua roottorin lapoihin. Näin jää ei pääse vaurioittamaan tuulivoimalan rakenteita
eikä aiheuttamaan ihmisille tai omaisuudelle
vahinkoja. LID-3300IP jääntunnistin lisää merkittävästi turvallisuutta ja vähentää tuulivoimalan huollontarvetta. LID- 3300IP täyttää
kaikki viranomaisten asettamat ja rakennuslupien edellyttämät vaatimukset.
Energiansäästöä
LID-3300IP varoittaa jäätä muodostavista olosuhteista ja havaitsee muodostuvan jään jo
varhaisessa vaiheessa, joten roottorin lapojen
lämmitys voidaan aloittaa ennen kuin ongelmia
on ilmaantunut. Energiaa ei tarvitse tuhlata jo
muodostuneen jään sulattamiseen.
Käyttäjäystävällisiä ratkaisuja
Laitteen anturit ovat keskenään vaihdettavissa. Niitä ei tarvitse kalibroida keskusyksikön
kanssa. Tiedonsiirto anturien ja keskusyksikön
välillä tapahtuu RS-485 väylällä, joka ei rajoita
käytettävää kaapelityyppiä tai kaapelin pituutta. Valvontaa varten laitteessa on sisäänrakennetut Internet-käyttöliittymät. Kahta analogista
ulostuloa voidaan käyttää esim. jäätymisen ja
ympäristön lämpötilan seurantaan. LID 3300IP
jääntunnistin voidaan asentaa sekä uusin että
vanhoihin tuulivoimaloihin.
Käyttö internetin kautta
LID-3300IP jääntunnistin toimii paikallisverkossa. Se liitetään tuulivoimaloiden valvontajärjestelmiin rele-, virtaviesti-, sarjaliikennetai TCP/IP-liitynnän avulla. Voit seurata jäätymistilannetta, hälytyksiä ja parametreja sekä
muokata niitä laitteeseen sisäänrakennetun
Internet-käyttöliittymän avulla kaikkialla, missä
on pääsy Internetiin.
taamiseen. Jäätävissä olosuhteissa anturien
lähettämät signaalit heikkenevät ja kun saavutetaan asetettu hälytystaso, tunnistin varoittaa jäätymisvaarasta. Tällöin jääntunnistin
käynnistää automaattisesti roottorin lapojen
lämmityksen tai pysäyttää voimalan turbiinin.
Asetetun viiveen ja jäähdytysjakson jälkeen
varoitus jäätymisestä poistuu ja tuulivoimala
käynnistyy uudelleen.
LID on markkinoiden johtava
jääntunnistin
Labkotecin LID on markkinoiden johtava jääntunnistin. Se on Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) testaama ja käytössä luotettavaksi havaittu laite. LID-jääntunnistimia on
toimitettu suurimmille tuulivoimaloiden valmistajille Euroopassa jo yli 2.000 kpl.
Tuulivoimaloiden lisäksi LID-jääntunnistimia
käyttävät myös lentokentät ja sääasemat.
Suomessa lentoasemia hoitava ja lentoliikennettä valvova Finavia käyttää LID-jääntunnistimia turvallisen lentosään varmistamiseen.
LID-3300IP edustaa alan viimeisintä teknologiaa.
LID-3300 IP -jääntunnistin on
kompakti kooltaan ja asennuksen
jälkeen heti käyttövalmis ilman
kalibrointia.
Näin LID-3300IP toimii
Jääntunnistus perustuu ultraäänisignaalin mit-
11
maratonille
New Yorkin maraton on tapahtumana mieleenpainuva,
sillä osallistujia on pitkälti yli 40.000.
Joskus pieni asia voi aktivoida tapahtumaketjun, joka johtaa lapsuuden
haaveen toteutumiseen. Niinpä työnantajan tuki liikuntaan voi lopulta johdattaa New Yorkin maratonille.
Jukka Korhonen on harrastanut liikuntaa koko
ikänsä, ja ajatus maratonin juoksemisesta oli
ollut mielessä jo pikkupojasta. Hän on liikkunut
koko ikänsä, mutta maratonille tähtäävä harjoittelu aktivoitui muutamia vuosia sitten,
vuonna 2007. Nyt maratoneja on takana jo
puolenkymmentä, ja seuraava on Tukholmassa
keväällä.
– New Yorkin maraton oli tapahtumana
todella mieleenpainuva, sillä maaliin asti päässeitä osallistujia oli 43.000. Lähdössä kuuluttaja kertoo, että tapahtumaa seuraa suorana
kolmesataa miljoonaa katselijaa ja radan varresta noin kaksi ja puoli miljoonaa. Melkein
koko matkan riitti hurraajia molemmille puolille
reittiä.
Korhonen juoksi oman ennätyksensä, 3.22
ja sekunteja päälle Hampurissa. Hän piti enemmän New Yorkin maratonista, vaikka sille oli
lähdettävä jo ennen aamuviittä hotellilta.
Kahden asteen lämpötila hytisytti, odotusta
oli kolme tuntia kunnes päästiin liikkeelle.
Juokseminen on Korhosen mieleisin vaan
ei ainoa laji. Hiihto maittaa sään salliessa, ja
viime vuosina pitkät hiihdot ovat olleet ohjelmassa, muiden muassa Pirkan hiihto kolme
kertaa.
– Maantiepyöräilyn aloitin pari vuotta
12
sitten, ja toisaalta maastopyöräilykin olisi mukavaa, mutta ihan kaikkeen ei aika riitä. Esimerkiksi golf on jäänyt siksi pois harrastusten listalta, Korhonen sanoo.
Ajan loppuminen onkin ymmärrettävää, sillä
kuusivuotiaat kaksostytöt vievät oman osansa
vapaa-ajasta. Kun vaimokin on liikunnallinen
ihminen, lapsia on joskus vaihdettu kuntosalin
pukuhuoneessa. Yhteisen liikunnan mahdollisuudet ovat valitettavan rajalliset.
– Toimistotyössä ei liiku juuri muuta kuin
silmät. Siksi vastapainoksi tarvitaan kropan
fyysistä huoltoa. On hieno tunne, kun päivittäinen viidentoista kilometrin juoksu ei suihkun jälkeen tunnu missään, on mahtavaa kun
tuntee jaksavansa, Korhonen sanoo.
Hän kertoo, että omalla tavallaan työnantajan kannustus laukaisi hänen liikuntaharrastuksensa niin, että lapsuuden maratonhaave sitten toteutui. Vajaa vuosikymmen
sitten mahdollisuus käydä kuntosalilla, ja sen
aktiivinen käyttö antoi sysäyksen laajemmalle
liikunnalle.
Korhosen arvion mukaan Labkotec ei työyhteisönä poikkea liikunnallisuuden puolesta
muista tyypillisistä suomalaisyrityksistä. Yksittäislajien harrastajia on melko mukavasti,
ihmiset käyvät salilla, laduilla, suunnistamassa,
kiekkokaukalossa ja salsatanssissa. Omaa lentopallo- tai salibandyjoukkuetta ei ole, eivätkä huhut ole kertoneet edes hevospoolojoukkueen perustamisesta, vaikka siinä lajissa mestaruuksia saattaisi olla helppo saavuttaa.
Maantiepyöräilyn aloitin
pari vuotta sitten,
kertoo Jukka Korhonen
– ja maastopyöräilykin
maistuisi.
Kuva: Dreamstime
Kuntosali vei
Tuoteuutuuksia
ja tuotekehitystä
3S Codmeter
mittauksessa käytettävän virtauskennon
likaantumisen. Analysaattori kykenee toimimaan itsenäisesti, ilman huoltoa ja manuaalista
puhdistusta useita viikkoja. Puhdistusliuos
tulee vaihtaa kerran kuukaudessa.
Online-COD-analyysi eli kemiallinen hapenkulutus on yksi tärkeistä mittauksista vesien tarkkailussa. Luotettavuus ja vakaus ovat onlineanalyysijärjestelmien tärkeimmät vaatimukset,
joihin päästään ainoastaan UV-spektroskopian
avulla.
Ksenonlamppu kestää
– uutuus kemiallisen hapenkulutuksen mittaukseen
Erittäin pienet käyttökustannukset
UV-spektroskopian mittausperiaate ei vaadi
kemiallisia reagensseja tai kalibrointiliuoksia,
joten käyttö- ja kunnossapitokustannukset
jäävät hyvin pieniksi.
Sameassakin vedessä
3S Codmeter
Tärkeimmät sovellukset
• Teollisuuden jätevesien tarkkailu
• Hulevesien tarkkailu
• Jätevedenpuhdistamot
Avaran putkiston ansiosta partikkeleja sisältävää
vettä voidaan mitata ilman tukoksia. Optisen
sameuden kompensoinnin avulla mittaustarkkuus pysyy hyvänä vaikka sameus vaihtelisi.
Ksenonlampun käyttöikä on 10 käyttövuotta,
kun tehdään yksi mittaus minuutissa.
Akulla tai verkkovirralla
Kiinteästi asennetuissa sovelluksissa akku tarjoaa hyvän suojan verkkovirran häiriöiltä tai
sähkökatkoksilta pitkäksi ajaksi. Siirrettävissä
sovelluksissa analysaattorista saadaan sisäänrakennetun 12 V:n akun avulla verkkovirrasta
riippumaton n. 100 mittauksen ajaksi.
Näytteenottopumppu käyttöön
Kun näyte otetaan paineettomasta virtauksesta (joet, altaat, viemärit), analysaattoriin voidaan liittää mittauksen kanssa synkronoitu
näytteenottopumppu.
Automaattinen puhdistus
Täysin automaattinen puhdistusjärjestelmä estää
Nivus Clamp On – virtausmittauslaite täydelle putkelle
Uutuus, joka soveltuu puhtaille ja vähän kiintoainetta sisältäville vesille
Tekniset tiedot
Keskusosa
Käyttöjännite
Käyttölämpötila
Maksimi ilmankosteus
Näyttö
Sisääntulot
Ulostulot
Tiedonsiirto
100-240 V AC tai 24 V DC
-20° C ... +50° C
80%
taustavalaistu, 128 x 128 pixeliä
2 anturiparia
4 x 0/4 – 20 mA; 5 kpl relettä, RJ45
muistikortti, Modbus, TCP,
integroitu web-selain, Ethernet, GPRS
Anturit
Mittausperiaate
kulkuaikamenetelmä
Suojausluokka
IP68
Käyttölämpötila
-30° C ... +80° C
Kaapelin pituus
vakio 10 m
Virtausnopeuden mittaus - mittausalue
+/- 20 m/s
- putken sisähalkaisija
0,08 m – 1,4 m (DN 80 – DN1400)
- mittausepävarmuus
+/-0,1% mitatusta virtausnopeudesta, min. 5 mm/s
+/- 1-5% mitatusta virtausmäärästä
Lämpötilanmittaus
0°C ... +80°C
- mittausepävarmuus
+/-1 K
Clamp-on -virtausmittaria käytetään useimmiten sellaisten homogeenisten nesteiden
virtausmittaukseen, joissa on erittäin vähän
suspendoitunutta kiintoainesta, esimerkiksi
puhtaan tai vähän likaantuneen veden virtauksen mittaukseen.
Laitteen asennustavan ansiosta se on erittäin
sopiva ratkaisu myös silloin, kun mitataan
aggressiivisia nesteitä, kuten happoja, emäksiä
ja liuottimia. Pienikokoiset anturit asennetaan
putken ulkopinnalle, joten virtausta ei tarvitse pysäyttää asennuksen ajaksi.
Nivus Clamp On
Tyypillisiä käyttökohteita:
•
•
•
•
•
•
jäähdytysvedet
vesivoima
kaukolämpö
virtaustaseet
öljy- ja kemianteollisuus
kaivosteollisuus
13
NFP:n mittausanturi liitettiin
suoraan purkupään
magneettiputkiin.
NFP
poisti jätevesimäärän
mittausheitot
Moni kunta siirtää jätevetensä isomman naapurinsa puhdistettavaksi.
Siirtomatka ei yleensä ole pitkä ja jäteveden määrä mitataan normaalisti
kummassakin päässä. Laskutusperusteena käytetään yleisesti purkupään
mittausta, joskus myös näiden kahden
mittauksen keskiarvoa. Ihan ok – paitsi
jos mittaukset jostakin syystä tuottavat
kovin erilaisen tuloksen. Avuksi tarvitaan uutta mittaustekniikkaa.
ei vaatinut erityistä sisäänajoa. Vanhoja magneettiputkia purkupäässä ei tarvinnut poistaa,
vaan NFP-mittalaite asennettiin niiden rinnalle.
Lähtöpään tarkistusmittaus suoritetaan edelleen
magneettiputkimenetelmällä. Mitään muita
muutoksia ei tarvinnut tehdä.
Magneettiputkimittaus toimii Kauppisen
kokemuksen mukaan huonosti jätevesissä. NFP
mittaa putkessa eri tasoilla liikkuvien hiukkasten
nopeutta ja vertaa mittaustuloksia toisiinsa.
Näin saadaan virtausnopeus ristikorrelaationa
koko putken poikkileikkausalalta ja siten myös
tarkka jäteveden virtausmäärä.
Näin kävi Muuramessa, joka siirtää jätevetensä
puhdistettavaksi noin kymmenen kilometrin
päähän Jyväskylään. Laskutusperusteeksi oli
sovittu lähtö- ja purkupäissä tehtyjen mittausten keskiarvo. Kummassakin päässä oli käytössä
samanlainen virtausmittausmenetelmä, magneettiputki, mutta mittaustulokset saattoivat
heittää jopa 50 prosenttia. Vuositasolla lisäkustannuksia kertyi viisinumeroinen euromäärä. Se oli iso summa alle 10.000 asukkaan kunnalle.
… ja maksoi itsensä takaisin
muutamassa kuukaudessa
NFP ratkaisi mittausongelman…
Muuramesta lähtee Jyväskylään keskimäärin
20.000 - 40.000 kuutiometriä jätevettä kuukaudessa. Purkupäässä mittausmäärät ovat
olleet 10.000 - 20.000 kuutiometriä suurempia kuin lähtöpäässä mitatut. Matkalta siirtoviemäriin ei vettä pääse.
– Koska mittauksessa oli kohtuuttoman
suuria heittoja, päätimme hankkia purkupäähän
tarkemman mittausmenetelmän. Valinta oli
Nivus Full Pipe eli NFP. Se asennettiin paikalleen
toukokuun alussa 2009. Sen jälkeen heitot
loppuivat, kertoo Muuramen kunnan maanrakennusmestari Jouko Kauppinen.
– Käyttöönotto oli yksinkertainen juttu. Se
14
Kokemukset ovat Kauppisen mielestä olleet
todella hyviä kuluneen puolen vuoden ajalta.
Mittaus on osoittautunut luotettavaksi ja
laitteisto on huoltovapaa.
– NFP on maksanut itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Investointi ei ollut suuri,
mutta sen tuottama hyöty kunnalle on ollut
merkittävä. Huoltotarvetta ei ole ollut. Anturin
kuntotarkastuskin on ajoitettu vuosihuollon
yhteyteen ensi keväälle. En usko laitteen olevan
myöskään alttiina kylmälle, koska se on asennettu mittauskaivoon routarajan alapuolelle,
sanoo Kauppinen.
NFP on liitetty Muuramen kunnan LabkoNetpalveluun, joten virtausmäärästä saadaan tarvittaessa myös reaaliaikaista tietoa. Toistaiseksi
on riittänyt luotettava tieto virtausmäärästä.
Sopisi myös vesiosuuskunnille
Muuramessakin on runsaasti paikallisia vesiosuuskuntia, ja niiden määrä näyttää olevan
kasvussa koko maassa. Kauppinen pitää NFPvirtausmittausta sopivana myös isommille vesiosuuskunnille. Näin voitaisiin tarkasti seurata
niiltä kunnan viemäriin tulevaa jätevesimäärää.
NFP:n toiminta
perustuu tarkkaan
hiukkasten nopeuden
mittaamiseen putkessa
ja ristikorrelaatioon.
– Luotettava ja tarkka mittaus on pitkässä
juoksussa kaikkien osapuolten etu, sanoo
Kauppinen. Hän kiittelee Labkotecin hyvää
paneutumista asiakkaan ongelmanratkaisuun
sekä selkeää näkemystä asiakkaan tarpeeseen
sopivasta ratkaisusta. Myös asiakkaan jälkihoito
on hänen mielestään hyvällä tolalla.
NFP on ihanteellinen vaihtoehto
vanhentuneille mittauslaitteille.
Katso tarkempi esittely: www.labkotec.fi
NFP® – tarkka täyden putken
virtausmittaus
• Edullinen hinta, erinomainen
mittaustarkkuus
• Pienikokoinen, nopeasti ja helposti
asennettava laite
• Sama laite ja anturi putkikoosta
riippumatta (DN100…DN800)
• Sopii raakaveden, jäteveden,
palautuslietteen ym. mittauksiin
• Mittaa todellisen virtausnopeusprofiilin
Yhteistyökumppani esittelyssä:
Kuva: Pasi Hautamäki
PumTek Oy
PumTek Oy:n
huoltoautolla
on kohteeseen
saapunut Harri
Kangas.
Yhteistyöllä kiinni isompiin projekteihin
PumTek Oy on yksityinen perheyritys, jonka toiminnasta kolme neljäsosaa koostuu
pumppaamoiden ja pumppujen huoltopalvelusta. Yrityksellä on toimipisteet
Seinäjoella ja Tampereella. Sen asiakaskuntaa ovat pääosin teollisuus, kunnat,
vesilaitokset, kiinteistöyhtiöt ja LVI-liikkeet.
PumTek Oy tahkoaa yhdeksän henkilön voimin
liikevaihtoa vähän toista miljoonaa euroa.
Toiminta-alue ulottuu Seinäjoelta Ouluun,
Pirkanmaalle ja Jyväskylän seudulle. Labkotecin
ja PumTekin yhteistyö on tuonut kummallekin
osapuolelle paitsi uutta osaamista, myös uusia
mahdollisuuksia.
Yhteistyö on syventynyt ja
laajentunut
Yhteistyö PumTekin kanssa alkoi kymmenisen
vuotta sitten, kun Labkotec tarvitsi osaavaa
kumppania Tiehallinnolle myytyjen pumppaamoiden ja niiden valvontakeskusten asennusja huoltotehtäviin. Alue kattoi Pirkanmaan
lisäksi Lounais-Hämeen ja vähän muutakin
Suomea. Sen jälkeen Labkotec ja PumTek ovat
nivoutuneet yhteen monissa isoissa projekteissa.
– Yhteistyö on laajentunut pumpuista ja
kaukovalvonnasta öljyn- ja rasvanerotuskaivojen huoltoon sekä täyttymishälyttimien
korjaamiseen ja uusimiseen. Näiden anturien
kuntotestaus tuppaa jäämään unohduksiin
liian usein. Tässä sivutaan taloteknistä huoltoa
sikäli, että kiinteistöissä, joissa toimii ravintola,
on tärkeätä pitää huolta, etteivät rasva ja öljy
pääse viemäriin tuhojaan tekemään. Niillä on
taipumuksena muun muassa turvottaa ja vahingoittaa jätevedenpumppaamojen sähkökaapeleita, puhumattakaan muista vahingoista,
joita ne aiheuttavat esimerkiksi putkistolle,
kertoo PumTekin toimitusjohtaja Pekka
Mäkynen.
Isoissa urakoissa tarvitaan
monipuolista asiantuntemusta
PumTekin korjaus- ja huoltotyöt painottuvat
pumppaamojen vuosihuoltoihin. Niissä mennään koko pumppaamon toiminta läpi pum-
puista ja putkistovarusteista sähkökeskukseen
ja automatiikkaan. Toiminta on jaettu kolmeen
sektoriin: jätevesi- ja puhdasvesipuoleen sekä
taloteknisiin pumppaamoihin. Pumput ovat
näissä kussakin erityyppisiä.
– Korjaus- ja huoltotöiden ohella pumppaamopuolella ovat isona tekijänä saneeraukset,
joissa vaihdetaan laajimmillaan kaikki vanhat
pumput. Samalla uusitaan usein myös putkistoja, sähkökeskus ja automatiikka. Tässä yhteydessä mukaan tulee yleensä myös Labkotec.
Suurimmat yhteiset projektit liittyvät juuri
pumppaamoiden saneerauksiin ja kaukovalvonnan käyttöönottoon teollisuuden ja kuntasektorin kohteissa, sanoo Mäkynen.
Yhdessä olemme vahvoilla
kilpailussa
Mäkynen näkee PumTekin saaneen merkittävää
uutta osaamista sekä lisäarvoa toiminnalleen
yhteistyöstä Labkotecin kaltaisen asiantuntijayrityksen kanssa, joka pystyy tarjoamaan valmiiksi testatut ja käytössä luotettavasti toimivat
ratkaisut. Hänen kokemuksensa mukaan uusia
tuotteita tuodaan liian helposti markkinoille
keskeneräisinä ja jätetään lopullinen tuotekehitystyö asiakkaiden niskoille. Labkotecin
osalta näin ei ole.
– Jos ajatellaan, missä meillä yhdessä on
parhaat mahdollisuudet, niin kyllä kuntapuoli
on rahallisesti suurin asiakassektori. Jätevedenpuhdistamot ovat isoja kohteita. Kilpailuttaminen on kuntapuolella kyllä tavattoman kovaa.
Kiinteistöyhtiöissä taas on asiakaskuntaa lukumäärällisesti selvästi eniten, mutta investoinnit per kohde ovat pienempiä. Toisaalta tekijöitä
ei sen puolen urakoihin ole tarjolla yhtä paljon
kuin kuntakohteisiin. Uskon meidän olevan
yhdessä aika vahvoilla molemmissa, arvioi
Mäkynen.
– Labkotecilla on todella hyvä osaaminen
ja yhteistyö sujuu. Yhdessä olemme voineet
tarjota suuriakin saneerausprojekteja.
Aluemyyntipäällikkö Jukka Kortesniemi
kertoo yhteistyön tuovan lisäarvoa myös
Labkotecille. Tästä on jo hyviä esimerkkejä
muun muassa pumppaamoiden kaukovalvonnan kehittämisessä.
– Yhteistyön tuloksena loppuasiakas saa
monialaista osaamista niin pumppujen ja
pumppaamoiden huollon ja käytön kuin kaukovalvonnankin suhteen. Yhteistyö on jo tuottanut meille monia hyviä tuotekehitysideoita,
joita olemme vieneet eteenpäin, hän sanoo.
Lisäarvoa hyvistä tuotteista
Pinnanohjausjärjestelmä POP22 on ollut
PumTekin asiakkaiden kannalta Labkotecin
ehdoton ykköstuote, toisena kaukovalvontajärjestelmät, joiden osalta LabkoNetille ei
monesti edes ole kilpailijaa näköpiirissä.
Muita tärkeitä tuotteita ovat paineanturit,
Labcom-tiedonsiirtoyksiköt sekä rasvan- ja
öljynerotuskaivojen ja lokasäiliöiden täyttymishälyttimet.
– POP22 on tuote, josta ei reklamaatioita
tule. Se on toimiva ja loppuun asti ajateltu.
Voi melkein sanoa, että jos jokin rikkoutuu, se
on jonkin ulkopuolisen tekijän aiheuttamaa,
vakuuttaa Mäkynen.
– Labkotecin tuotteet ovat laadukkaita
kautta linjan. Olemme saaneet myös niiden
kautta lisäarvoa asiakkaittemme piirissä.
15
15
Measure your success with Labkotec
Labkotec Oy on johtava sähköisiin pinnankorkeuden- ja virtausmittauslaitteisiin
ja hälyttimiin sekä automaatio- ja tunnistintekniikkaan ja tiedonsiirron internetpohjaisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen teollisuusyritys.
Olemme toimineet alalla jo yli 40 vuotta ja olleet pioneereja monien uusien
ratkaisujen kehittämisessä. Organisaatiomme koostuu 36 vankasta ammattilaisesta.
Monipuolinen ja kattava asiantuntemuksemme näkyy kullekin asiakkaalle parhaiten
soveltuvien ratkaisujen toimittamisessa. Yli 50 % tuotannostamme menee vientiin.
Laatu- ja ympäristöjärjestelmämme täyttää standardien ISO 9001:2008 sekä ISO
14001:2004 vaatimukset ja Lloyd´s Register Quality Assurance´n sertifioima.
Kaikkiin räjähdysvaarallisiin tiloihin suunnittelemamme laitteet täyttävät ATEXdirektiivin (94/9/EY) vaatimukset. Osa vientituotteista on sertifioitu myös IECExjärjestelmän mukaisesti. Tunnistintekniikan tuotteet täyttävät ISPS:n vaatimukset.
Pidetään yhteyttä
Labkotec Oy
Myllyhaantie 6
33960 PIRKKALA
Puhelin 029 006 260
Fax
029 006 1260
Labkotec Oy (Pohjois-Suomi)
Haarasuontie 9
90240 OULU
Puhelin 029 006 603
Email [email protected]
Labkotec Oy (Etelä-Suomi)
Teknobulevardi 3-5
01530 VANTAA
puh. 029 006 6034
www.labkotec.fi
www.labkonet.com
Pictorino./Kirjapaino Hermes 12/2010
Labkotec Oy kuuluu osana kansainväliseen Indutrade-konserniin.