Oil-in-Water öljypitoisuusmittaukset

bulletin
Nopea uutislehti Labkotec Oy:n asiakkaille
Maaliskuu 2013
Oil-in-Water
öljypitoisuuden mittaus
käy kaikissa oloissa
Saksalaisyhtiö Deckma Hamburg kehitti ensimmäisten joukossa öljypitoisuuden sähköisiä
mittausmenetelmiä jo 1970-luvulla. Aluksi
menetelmän selvästi tärkein käyttö kohdistui
pilssivesimittauksiin. Vähitellen käyttöalue on
laajentunut useimpiin teollisuudenaloihin.
Nykyään kehittyneiden öljypitoisuusmittausten
tarve on tähdellisimmillään metsä- ja muussa
prosessiteollisuudessa. Myös Suomessa ensimmäiset, tuoreet sovellukset ovat näiltä aloilta.
”Riippuu ’vesityypistä’, millainen mittari on
sopivin. Eri mittarityypit eroavat toisistaan
mittausalueeltaan, siis siitä, kuinka suuria öljypitoisuuksia voidaan mitata. Jonkin verran on
eroja myös eri mallien lämpötilankestossa”,
kertoo öljypitoisuusmittareita Suomen markkinoille toimittavan Labkotec Oy:n tuotepäällikkö Tommi Pasonen.
Oil-in-Water
-mittalaite.
Vesien öljypitoisuuden mittaus on
teollisuuden keskeinen tarve. Tarkka
pitoisuusarvo on oltava selvillä, oli kyse
teollisuuden jäte-, lauhde- tai raakavedestä. Optiseen sirontaan perustuva
menettely sopii öljypitoisuuden mittaamiseen myös luonnonvesissä ilman,
että kiintoaineksen määrä tai laatu
vaikuttaa mittaustulokseen.
Sovelluskohteita:
• Teollisuuden valumavedet
• Teollisuuden jätevedet
• Lauhdevedet
• Jäähdytysvedet
Measure your success
Tavallisin mittausalue on 0-200 ppm eli miljoonasosaa. Kiintoaineen mittausalue ulottuu
600 ppm asti. Pasosen mukaan mittausalue
0-200 ppm on normaalisti riittävä myös silloin,
kun vedessä on öljyn lisäksi vettä sameuttavaa kiintoainesta.
Teknisen kehityksen ansiosta sameus ei enää
vääristä mittaustuloksia, kuten aiemmissa tämän
tekniikan kehitysvaiheissa. Tästä ominaisuudesta on hyötyä erityisesti mittauksista luonnon
vesissä, mutta myös teollisuuden vesipäästöjä analysoitaessa.
Mittauksia eri kulmissa
Deckma Hamburgin valmistamien ja Labkotecin
Suomessa toimittamien öljypitoisuusmittarien
toiminta perustuu valon sirontakuvioiden
vaihteluun erilaisissa öljy- ja kiintoaines-
Labkotec Oy
Myllyhaantie 6
33960 Pirkkala
Puhelin 029 006 260
Faksi
029 006 1260
E-mail [email protected]
Labkotec Oy
Haaransuontie 9
90240 Oulu
Puhelin 029 006 6037
Labkotec Oy
Äyritie 8 D
01510 Vantaa
Puhelin 029 006 260
pitoisuuksissa. Jos vesinäyte on samea, valo
siroaa 90 asteen kulmassa. Yhtä useampi
mittaus eri sirontakulmissa ’paljastaa’ laitteelle öljypitoisuuden.
”Keveimmän mittarimallin mittausalue
0-10 ppm. Se yleensä riittää silloin, kun öljypitoisuutta mitataan esimerkiksi voimalaitosten
lauhdevedestä. Mittausalue 0-30 ppm puolestaan
on riittävä teollisuuden rutiinimittaustarpeisiin. Jos taas on syytä epäillä, että veteen on
päässyt öljyä tavallista enemmän, vähintään
0-100 ppm:n mittausalue on perusteltu”,
Pasonen kertoo.
Nämä kolme mallia täydentävät toisiaan myös
käyttöolosuhteiden näkökulmasta. Mittausalueita
0-10 ppm ja 0-100 ppm vastaavat mittarit kestävät enimmillään +90 °C lämpötilan. Mittausalueelle 0-30 ppm tarkoitetun mittarin maksimikäyttölämpötila on +70 °C. Erilainen lämpökesto perustuu siihen, miten tehokkaasti mittariin
koteloitu elektroniikka on eristetty käyttöympäristöstä ja miten lähellä kotelon sisäpintaa
komponentit sijaitsevat.
Mittarit painavat noin kymmenen kiloa, ja koteloiden ulkomitat ovat 30x40x40 cm. Laite on
siis yhden henkilön kuljetettavissa ja
kannateltavissa. Yhden mittarin myyntihinta
on mallista riippuen suuruusluokaltaan välillä
10 000–25 000 euroa.
”Keihäänkärkituote Suomessa on malli, jolla
voi mitata aluetta 0-200 ppm. Sitä on hiljattain
toimitettu metsäteollisuuskäyttöön varmistamaan, ettei puhdistamolle päädy prosessista
tulevien puhtaiden vesien ja pihojen valumavesien mukana liian öljypitoista vettä”,
Pasonen kertoo.
Labkotec Oy
Tiedepuisto 4
28600 Pori
Puhelin 029 006 6009
www.labkotec.fi
www.labkonet.com