Riihiuutiset joulukuu.pub - Ilmajoen helluntaiseurakunta

Otsik
ko
Kirjoita viesti tähän. Viesti menee parhaiten perille, jos se on lyhyt ja ytimekäs.
Valoa pimeyteen
Elämme vuoden pimeintä aikaa ja tarvitsemme valoa
nähdäksemme pimeässä.
Raamatussa kerrotaan myös valosta: "Kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valkeuden" (Jes.9:1).
Evankeliumissa on kysymys valosta, joka tuli Jeesuksessa pimeään maailmaan.
Jumalan valkeus Kristuksessa on niin suuri, että se valaisee ihmiselle tien ikuisuuteen saakka.
"Kansa joka pimeydessä vaeltaa". Monet kansakunnat
ja yksilöihmiset vaeltavat pimeydessä myös meidän aikanamme.
Ulkonaisesti voi olla valojen loistetta ympärillä, mutta
sisin on mustan pimeyden ympäröimä ja ahdistama.
Jesaja kirjoittaa: "Jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus". Joulun ilosanoma on täynnä
toivoa ja elämää.
Kun täällä varjojen maassa ihmisen sisin avautuu vastaan ottamaan Joulun Herran Jeesuksen, silloin synnin
tuoma pimeys väistyy ja todellinen valkeus tulee tilalle.
Jeesus sanoo: "Joka minua seuraa, se ei pimeydessä
vaella". (Joh.8:12).
Jumala tahtoo, että me olemme Jeesuksen seuraajia. Ei
vain Joulun aikaan ja muina juhla-aikoina, vaan elämämme jokaisena päivänä.
Jeesus sanoi myös: "Joka ei ota joka päivä ristiä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni".
Vain seuraamalla Jeesusta me pysymme hänen valkeudessaan ja kerran saamme astua kirkkauden ja valon valtakuntaan taivaassa.
Siellä ei ole maan varjoja, ei kuolemaa, ei sairautta.
Siellä loistaa Jumalan ja Kristuksen valkeus iankaikkisesti.
Rauhallista Vapahtajan syntymäjuhlaa sinulle !
T. Esa Hietanen
MAAN PÄÄLLÄ
VALOT SYTTYVÄT
KAMPRAATTIKUORON
JOULUKONSERTTI
Ti 14.12.2010 klo 19 Ilmajoen helluntaiseurakunnan rukoushuoneella
Johtaa Arto Risku
Säestys Liisa Metsä-Ketelä
Juonto Olavi Raitila
TERVETULOA!
Ohjelman hinta 10 €.
Järj. Gideonit, Ilmajoen Helluntaiseurakunta ja Kampraattikuoro
Käsivarren erämaaretki 26.07…0.08.2010
Nostamme Rahkolan Heikin kanssa, puolet kulkijan painosta olevat rinkat autosta sylipainiotteella Skibottoniin menevän tienvieressä olevan levähdysalueen pöydälle.
Painava kantamus ja edessä on puolentoista sataa kilometriä erämaata.
Kuka sen kantaa?
Ensimmäisen nousun jälkeen toteamme että vaihtoehtoja ei ole.
Rinkassa on tarkkaan valitut varusteet ja eväät, mitään ei voinut jättää pois.
Säädämme rinkan kantohihnat ja lähdemme kulkemaan Didno- jokivarta ylöspäin. Muutaman
kilometrin jälkeen rinkka tuntuu kulkevan hyvin matkassa.
Jumalakin on antanut elämäämme tarvittavan kuorman ja sen kantamiseen sopivan ikeen.
Etenemme vasenta puolta jokivartta n. 1000m:n korkeudessa. Harvahko pilvi on laskeutunut maaston tasolle. Keskustelumme innokkaasti ja hetkenpäästä huomaamme että joki
katosi näkyvistä. Heikki arveli että joki virtaa allamme olevan louhikon sisällä jota epäilin.
Palaamme takaisin. Näemme tutun kosken mutta olemme, tulosuuntaamme nähden joen oikealla puolella. Ihmettelemme missä kohtaa olemme ylittäneet joen. Uuden täyskäännöksen
jälkeen kuljettuamme näemme joen katoaavan louhikon sisään.
Saatamme elon eri tilanteissa odottaa ,toivoa ” virtaa” huomaamatta että olemme virran
päällä.
Toisena päivänä asetuimme kangaslaavuun varusteet märkinä.
Seuraavana päivänä aurinko alkoi paistaa. Levitimme varusteemme kivien päälle kuivamaan.
Ruokailutauon aikana ne kuivuivat vaatteemme ja kastunut karttammekin.
Ruokatarvikkeet meillä oli pääosin, kuivamuonaa johon sekoitimme purosta vettä ja keitimme kaasukeittimellä.
Elämämme erämaataipaleellakin ”kuivamuonamme ” on Raamatun sana jonka Pyhän Hengen
raikas, kirkas vesi elävöittää.
Meekonjärvelle tultuamme päätimme kiivetä Saivaaralle. Sumuisessa säässä löysimme vaaran länsirinteestä poluntapaisen ja aloitimme kiipeämisen, Rinne jyrkkeni jatkuvasti ja jouduimme luopumaan kävelysauvoista koska käsillä piti saada kiinni kalliokielekkeistä. UKK:n
muistolaatan vieressä istuessamme näimme että länsipuolen rinteessä oli varsinainen, helppokulkuinen polku vaaralle.
Kekkosen kämpän kohdalla Heikki alkoi virvelillä testata Porojärven kalakantaa. Hän sai
sieltä kuivalle maalle yli 40 senttiä pitkän taimenen.
Kalaonnen jälkeen oli Poroenon ylitys kahlaamalla. Joki oli leveä , vettä paikoittain yli puolimetriä ja kahtalainen virtaama.
Valtijoen rantaan pystyttämässämme leirissä Heikki teki taimenkeiton ja lopun kalan fileoi,
suolasi ja laittoi paketin kahden laakakiven väliin. Seuraavana aamuna söimmekin sitten
graavi taimenta.
Matkallamme saavuimme Poroharjun pohjoispäähän. Saavuimme uudestaan Poroenolle joka
katkaisi Poroharjun. Yövyimme ja aikomuksemme oli ylittää joki kahlaamalla. Koekahlaus
ositti että suuri vesisyvyys estää sen. Ajattelimme tehdä varusteista lautan ja mennä uimalla yli. Harkitsimme kuitenkin kahlausta. Ylävirran puolella näkyi koskia ja löysimme kahlauskohdan josta pääsimme yli.
Rannalle saavuttuamme suuntasimme kulkumme Poroharja kohti. Eteemme tuli niin syvä
puro että lähdimme kiertämään sitä. Vastan tuli vie lisäksi järvi ja Poroharjun saavuttaak-
semme jouduimme tekemään n, 5km:n lenkin vaivaiskoivu rämeikössä ja suomaastossa.
Tältä olisimme säästyneet jos olisimme rohjenneet tulla veden kannattamana uimalla yli.
Uskon taipaleellakin tulee eteemme asioita joiden ylittäminen on mahdollista Hengen kannattamana. Joskus valitsemme maanpinnalla kävelemisen ja joudumme pitkälle taipaleelle,
Poroharju on pitkä, 15..20 m:n korkeuteen muuta maastoa korkeammalle nouseva harjumuodostuma.
Loppupäästä harjun laki on vain 1,5 … 3 m leveä jonka jälkeen on molemmin puolin on jyrkkä
rinne.
Ajassakin kohtamme kapean taipaleen jyrkkine rotkoineen jonne taakkoinemme voimme horjahtaa ilman Jumalan varjelusta.
Poroharjun jälkeen päädyimme Raittijärven kylään. Kylä on ainut Suomessa jonne ei johda
maantietä. Kesäisin kulku tapahtuu vesitasolla tai mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Vakituisia asukkaita on 7..10 perhettä.
Raittijärveltä suuntasimme Saanaa kohti. Reittimme kulki laaksoalueella jota reunustivat jyrkät tunturin rinteet.
Paitsivaaran, Rommavaaran ja Ternisjärven yöpymispaikkkojen jälkeen istuimme Saanajärven
päivätuvassa. Olimme väsyneitä ja mietimme menemmekö Saanan päälle tänään vain seuraavana päivänä. Lähdimme matkaan ajatuksella yöpyä kun väsymme.
Tultuamme Saanan jyrkimmin nousevalle osuudelle jatkoimme nousua. Rinnettä kavutessa päämäärän saavuttamisen into syrjäytti väsymyksen. Usean jyrkänteen jälkeen Heikki huutaa
että anteeni näkyy. Tästä tiesimme että päämäärä on lähellä.
Löysimme laavunkokoisen tasaisen alueen pienen lammen vierestä, Yövyimme ja nousimme seuraavana päivänä lyhyen loppumatkan huipulle.
Jumalan palveluksessakin voimme saavutamme väsyneenäkin mahdottomalta tuntuvan kun asetamme selkeän tavoitteen.
Saanalta laskeudumme luontopolkua pitkin Kilpisjärvelle päin. Polku johti retkeilykeskusalueelle. Kohtaamme yllättäen sivilisaation. Olimme hämmennyksissä kuin kaupunkiin eksynyt hirvi. Meillä oli vaikeuksia löytää luontopolun jatke joka ,ilman viitoitusta oli piilotettu retkeilykeskuskentän toiseen laitaan.
Kilpisjärven keskustasta löysimme automme samalta paikalta johon olimme sen jättäneet,
Veikko ja Heikki Saanatunturin maisemissa
Kuukausiohjelma joulukuu 2010
Vko
Pv
49
klo
Vastuu:
Mixaus:
Siivous:
Eteisvm:
Ti 7.12
18:00
Joululaulujen ilta Aarreaitassa
To 9.12.
19:00
Sanan ja rukouksen ilta
La 11.12.
19:00
Nuorten pikkujoulut
Su 12.12.
17:00
Seurakunnan joulujuhla. Paljon musiikkia, näytelmä, tarjoilua ym.
Vko
Pv
50
klo
Vastuu:
Mixaus:
Siivous:
Eteisvm:
Ti 14.12.
19:00
Kamraatti kuoron konsertti
To 16.12.
19:00
Sanan ja rukouksen ilta
La 18.12.
19:00
Nuortenilta
Su 19.12.
11:00
Jumalanpalvelus Jaakko Romu
Vko
Pv
51
klo
Vastuu:
Mixaus:
Siivous:
Eteisvm:
To 23.12.
19:00
Sanan ja rukouksen ilta
Su 26.12. 11:00
Jouni Toivonen
Raine Sirén
Pakkala Kyllikki ja Juhani
Timo Halkosaari
Sami Ruutiainen
Sebastian Hietanen
Kujanpää Sirpa ja Voitto
Joni Mäkelä
Hannu Erkkilä
Keijo Lindberg
Siltaloppi Terttu ja Hannu
Joseph Huri
Jumalanpalvelus Gideon Waljus
Aamurukoushetket arkisin klo 8-9
Rukousillat kodeissa maanantaisin klo 19
Kuukausiohjelma joulukuu 2010
Vko
Pv
52
klo
Vastuu: Veikko Köykkä
Mixaus: Ari Soini
Siivous: Rintamäki Maire ja Lassi
Eteisvm: Mikko Vuorinen
Eht.vient: Juhani Pakkala / Hilkka Mikkola
Ti 28.12.
18:00
Vanhimmiston kokous
To 30.12. 19:00
Sanan ja rukouksen ilta
Pe 31.12. 20:00
Nuorten uudenvuoden valvojaiset
Su 2.1.
Ehtoolliskokous Gideon Waljus
11:00
Vapaapäivät
Gideon
Maria
- Maanantait. Lisäksi 16.-19.12.
- Viikko 51
Syksyn aikana tapahtuneet muutokset jäsenistössä:
Seurakuntaan liitetty:
Antero Hoisko, seinäjoelta.
Ari Lehtimäki, Kurikasta
Poismuuttaneet:
Teuvo Mänty, Seinäjoelle
Eeva-Liisa Välimäki toimii seurakunnassamme ystäväpalvelun yhdyshenkilönä. Ystäväpalvelu tiimi auttaa ikääntyneitä, sairaita ja
muita apua tarvitsevia. Mahdollisia avustustöitä olisi esim. siivous, kylvetys, asiointi (kauppa ym.), pieniä korjaustöitä, puitten
pilkkomista, kokoukseen kyyditys ym.
Jos olet kiinnostunut auttamaan Eeva-Liisaa tässä palvelussa, ota
yhteyttä häneen.
Puh. 045-6347656
Etsin häntä
Lähdin etsimään häntä ,
jota sieluni janoaa.
Etsimään ,kunnes löydän.
Näin hänen jälkensä eilen,
mutta kadotin hänet.
Myrsky oli huuhtonut jäljet.
Löysin hänen kirjeensä.
Siinä kerrottiin tie.
Sanottiin ,että hän on itse tie.
Mutta kuinka löydän tuon tien?
Kyselin ,kohta jo huusin,
missä olet?
Yhtäkkiä kuulin hänen äänensä.
Tunnistin ,Hän se on.
Mutta vieläkään en nähnyt.
Janoni vain kasvoi.
Kuinka ihmeellinen ja suloinen
tuo ääni olikaan.
Päätin kuljen niin kauan ,
että tapaan
hänet kasvoista kasvoihin.
Kuljin ohi kauniiden talojen,
hienojen puutarhojen,
Kuljin ohi pienten niittyjen
ja laaksojen.
Ohi pienten mökkien.
Mistä löydän sinut, huusin.
Jälleen hänen äänensä kuulin.
Katso vuorta kohti,
siellä valon näet, se tähti.
Isompi muita ,se ,joka tuikkii.
Juoksuun ampaisin, vauhtiin,
sinne kohti tähteä suuntasin.
Missä on rakkaani kuiskasin,
jo aivan vauhdista hengästyin.
Näin Hänet...
Äänestä tunnistin.
Katsoin ja ihmettelin.
Ihmisten ,särkyneiden,
haavoitettujen,
heikkojen ,sairaiden keskellä .
Siellä Hän oli.
Siellä Hän oli.
Helliä sanoja kuiskaili
Haavoihin öljyä vuodatti,
Sylissään orpoja hoivaili.
Kysyin, miksi täällä olet?
Rakkautta täynnä Hän vastasi
He pyysivät.
Olen siellä mihin minut kutsutaan.
Siellä missä minulle tilaa annetaan.
Polvistuin ,pääni painoin hänen
jalkoihinsa.
Lapseksi seimen sinua luulin,
vielä vauvaksi.
Tähdestä päättelin.
Annan sinulle kaiken,koko elämäni.
Saat minussa tilaa.
Nyt olen nähnyt Herrani.
Seimi kuuluu muistoihin.
Särjettyjen ja rikkirevittjen ,sairaiden
ja syntisten Vapahtaja,Messias
Jeesus Kristus!
Mustat kuin kaarneen kylki olivat
hiuksesi.
Rakkautta ja lämpöä hohtivat silmäsi
Pyhyys ja onnellisuus olivat
ympärilläsi.
Rauha peitti sinut,
Totuus oli ryhtinäsi,
Ylläsi oli kirkkaus,
Armo ympäröi kaikkialta.
Ihmeellinen Jeesus!
-maria
Hallitus tiedottaa
Oleg Tsavilinin kannatus päätettiin 31.12.2010 lukien.
Seurakunnan taloustilanne :
Marraskuussa tulot ovat olleet 500 € pienemmät kuin menot.
Rauhallista Vapahtajamme Syntymäjuhlaa
ja Siunausta Uudelle Vuodelle!
Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä.
T. Gideon ja Tiina Waljus perh.
Esa ja Maria Hietanen perh.
Hope is Alive kansainvälinen iltapäivä.
Kuvia marraskuulta
Nuoret tukivat lähetystyötä taiteilemalla piparkakkutaloja kunnantalon myyjäisiin.
ILMAJOEN HELLUNTAISEURAKUNTA
Ilmajoen helluntaiseurakunnan yhdistys ry
PL51 (Riihitie 1) 60800 Ilmajoki
puh. 4246 770
Sähköposti:
Kotisivut:
Pankki:
[email protected]
www.ilmajoenhelluntaiseurakunta.fi
Nordea Ilmajoki 114130-6103693
Seurakunnan työntekijät:
Gideon Waljus
Kartanontie 9, 60800 Ilmajoki
puh. 040 5129258
sähköposti: [email protected]
Maria Hietanen
Antinkuja 5G, 60800 Ilmajoki
puh. 0409656159
sähköposti: [email protected]
Ilmajoen helluntaiseurakunnan tiedotuslehti Riihiuutiset ilmestyy joka
kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.
Toimitus
Raine Sirén, Maria Hietanen, Mika Niemi, Pirjo Mäkynen & co
Kansikuva
Sari Sirén
Seuraavaan numeroon tarkoitettu materiaali tulee olla vähintään viikko
ennen ilmestymispäivää toimituksessa.