Opetushallitus Dno 35/041/2012 Helsinki 9.10.2014 Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksista Alakoulun historia 4-6lk Yleistä: Historian opetuksen tavoitteet sekä arviointi on esitelty selkeästi. Oppiaineen sisällöt voisivat olla yksityiskohtaisemin määritellyt. Tavoitteet: Historian opetuksen tavoitteet ovat hyvät ja yleisesti ottaen selkeästi määritellyt. Uuden opetussuunnitelman pyrkimys painottaa taitoja tietojen sijaan on keskeinen ja kannatettava asia. Tärkeää on myös korostaa motivaation ja oppilaan mielenkiinnon herättämisen merkitystä. Perusteluonnoksen työtavoissa mainitaan tietojen hankkiminen myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen. Vaikka nykyhetki suosii sähköisiä oppimisympäristöjä, olisi opetussuunnitelman perusteissa syytä mainita, että tietoa hankitaan myös perinteisillä historiantutkimuksen keinoilla eli painettuja lähteitä käyttäen. OPS:n perusteita laadittaessa on huomioitava, että tietoteknisten välineiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja ja että myös niiden hyödyntämisessä saattaa olla isoja eroja kunnan sisälläkin. Sisällöt: Alakoulussa opetussuunnitelman perusteiden sisältöjen tulisi olla erityisen selkeät, sillä historiaa opettavat enimmäkseen sellaiset opettajat, joiden pääaine yliopistossa ei ole ollut historia. Tästä syystä alakoulun OPS:n perusteiden on hyvä olla selkeästi ohjaavat. Selkeä ohjaavuus antaa apua käytännön työhön eli oppituntien pitämiseen. Uuden OPS:n perusteluonnos on osittain liian väljä sisältöjen suhteen. Esimerkiksi sisältöalue S4 kaipaisi käytännön esimerkkejä, kuten renessanssi ja humanismi. S5:ssä tulisi käsitellä 1600- ja 1700 –lukujen kulttuurisen kehityksen lisäksi myös mm. taloudellista kehitystä. Alakoulun historian sisältöjen tulee olla niin monipuoliset ja runsaat, että kaikki historian opetukseen varatut oppitunnit myös käytetään aineen opettamiseen. Yläkoulun historia 7-9lk Yleistä: Kokonaisuus on hyvä. Tavoitteet: Tavoitteet ovat selkeät. Tavoitteet ovat hyvin linjassa yläasteen oppilaiden ikä- ja taitotaso huomioiden. Tavoitteet eivät ole uuden OPS:n perusteluonnoksessa liian akateemiset. Sisällöt: Myös sisältöjen osalta OPS:n perusteluonnosta voidaan pitää erittäin onnistuneena. Väljyys mahdollistaa sisältöjen karsimisen verrattuna nyt käytössä olevaan opetussuunnitelmaan, mutta tarjoaa kuitenkin hyvän jatkumon ja kattavan laajuuden, jotta historiaan ei jää tiedollisia aukkoja tai sarakkeita. Arviointi: Uuden opetussuunnitelman perusteluonnoksessa todetaan: ”Päättöarvonsanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.” HYOL ry tulkitsee tämän siten, että arvioinnissa huomioidaan kaikkien vuosiluokkien oppimistulokset. HYOL ry pitää tätä hyvänä, sillä tavoitteet jakaantuvat käytännössä seitsemännen ja kahdeksannen luokan opintojen kesken. Aiemmassa opetussuunnitelmassa osa opettajista on tulkinnut kumulatiivisuuden niin, että vain kahdeksannen luokan osaamisella on merkitystä historian päättöarvonsanaa annettaessa. Alakoulun yhteiskuntaoppi 4-6 lk Yleistä: Alakoulun yhteiskuntaopin OPS:n perusteluonnoksessa erityisen positiivista on, että tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan hyvin oppilaiden ikä sekä osaamistaso. Alakoulun yhteiskuntaopin OPS-perusteet ovat onnistuneet, mutta hyvän opetuksen ja oppimisen edellytyksenä ovat myös hyvät oppimateriaalit ja opettajien hyvät valmiudet opettaa uutta oppiainetta. Tässä on luultavasti alakoulun yhteiskuntaopin suurin haaste. Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine, jonka opettamisen aloittaminen jo alakoulussa on helposti perusteltavissa. HYOL ry pohtii kuitenkin pysytäänkö aineopettajia hyödyntämään opetuksessa riittävästi ja saavatko luokanopettajat riittävästi koulutusta uuden oppiaineen opettamiseksi. HYOL ry pohtii myös, tuleeko alakoulun yhteiskuntaoppiin tarjottavista oppimateriaaleista riittävän hyviä. Sisältö: Erityisen positiivista on, että tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan hyvin oppilaiden ikä- ja osaamistaso. Arviointi: Alakoulussa uuden oppiaineen arviointiin tarvitaan runsaasti ohjaavaa tukimateriaalia, joka auttaa opettajaa suuntaamaan opetusta ja kehittämään pedagogiikkaa. Yläkoulun yhteiskuntaoppi 7-9 lk Yleistä: Yläkoulun yhteiskuntaopin opetussuunnitelman perusteluonnos antaa lukijalle hyvän kuvan siitä, miksi yhteiskuntaoppia opiskellaan ja miten sitä tulisi opettaa. Sisältö: Sisältöalueet S1-S4 ovat riittävän kattavat. Samalla sisältöalueet ovat aiempaa väljemmät, mistä johtuen opetukseen saattaa tulla vaihtelevuutta riippuen opettajan sisältöpainotuksista, hänen pedagogisista taidoistaan ja valituista oppikirjoista. Oppikirjakustantajilla on suuri valta vaikuttaa siihen, mitä lopulta opiskellaan, sillä valtaosalle opettajista oppikirja on tärkein opetuksen apuväline. Se, että opettajien mahdollisuudet valita käytettävät työskentelymenetelmät ja oppisisällöt lisääntyvät, on hyvä asia, mutta saattaa johtaa siihen, että oppilaiden tieto- ja taitotasossa on suuria eroja peruskoulun jälkeen. Arviointi: Uusien opetussuunnitelmien keskeisimpänä haasteena HYOL ry pitää arvioinnin yhdenvertaisuutta ja vertailukelpoisuuden takaamista päättöarvioinnissa. Uuden opetussuunnitelman perusteluonnoksen mukaan yhteiskuntaopin päättöarvosanan 8 kriteerit täyttyvät, jos oppilas osaa keskeiset periaatteet oikeusvaltiosta ja omaa riittävää tietämystä talouden toiminnasta. HYOL ry pitää tätä liian epämääräisenä - eri opettajilla on erilainen näkemykset siitä, mikä on riittävä tietämys. Opettajat kaipaavat päättöarvioinnin tueksi selkeämpää ohjeistusta. Selkeä ohjeistus arvioinnille on hyvin tärkeää myös oppilaiden oikeusturvan kannalta. Lausunnon keskeinen sisältö: Historian ja yhteiskuntaopin osalta opetussuunnitelman perusteluonnos on kokonaisuudessaan hyvä. HYOL ry pitää erityisen positiivisena sitä, että niin alakoulun kuin yläkoulunkin historian ja yhteiskuntaopin tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan hyvin oppilaiden ikä sekä osaamistaso. Keskeisin haaste uudessa, syksystä 2016 alkaen asteittain voimaan astuvassa opetussuunnitelmassa on saada opettajat uudistamaan, terävöittämään ja kehittämään niin opetustaan kuin pedagogisia taitojaankin. Opetussuunnitelman perusteet luovat tähän hyvän pohjan, mutta ilman hyviä tukimateriaaleja ja koulutusta muutosta ei välttämättä tapahdu. Pahin skenaario on se, että historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa mikään ei muutu uuden opetussuunnitelman myötä, vaikka parhaimmillaan se mahdollistaisi opettamisen nostamisen tietojen muistamisen tasolta tietoja ja taitoja soveltavalle tasolle. HYOL ry pitää erinomaisena sitä, että yhteiskuntaoppia aletaan opettaa uuden opetussuunnitelman myötä jo alakoulussa. Liitto toivoo, että aineenopettajia voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon jo alakoulun yhteiskuntaopin opettamisessa. Niissä tapauksissa, joissa tämä ei ole mahdollista, luokanopettajille tulee tarjota riittävästi jatkokoulutusta uuden oppiaineen haltuun ottamiseksi. Kolmas uuden opetussuunnitelman haaste on historian ja yhteiskuntaopin arvioinnin yhdenvertaisuus. HYOL ry haluaa, että päättöarviointi on valtakunnallisesti vertailukelpoinen. Julkaistuissa opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa opettajilla on arvioinnin osalta liian suuri toimintavapaus. Jos arviointiperusteita ei oheisteta tarkemmin, tulevaisuudessa saman arvosanan todistukseensa saaneiden oppilaiden tieto- ja taitotaso voi olla peruskoulun jälkeen vielä nykyistäkin vaihtelevampi. Helsingissä 9.10.2014 Jari Aalto HYOL ry:n puheenjohtaja Jari Pönni HYOL ry:n peruskoulutyöryhmän puheenjohtaja