Kuntamyrskyn
keskellä
Kehittäminen
nojaa verkostoihin
Talousasiantuntija Sixten Korkman
Tulevaisuus on omissa käsissämme
1 Yrittäjä MAGAZINE

Tarjoa vetovoimaisia etuja.
Sitouta avainhenkilösi ja houkuta parhaita rekrymarkkinoilla. Tutustu
yritysten eläkevakuutusratkaisuihin osoitteessa op.fi/elakeratkaisut.
Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän
kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa.
Pankki toimii OP-Henkivakuutus Oy:n asiamiehenä.
2 Yrittäjä MAGAZINE
Kuka vastaa nuorisotakuun
toteutumisesta?
S
uomessa on liian paljon syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ihmisiä. 40.000 alle
30-vuotiasta toimii tänään vain peruskoulun varassa. He ovat joko työttömiä tai
muuten järjestelmien ulkopuolella. Heistä pelkän peruskoulun varassa olevia 20-29
–vuotiaita on jo 110.000. Lisäksi on surullista, että joka vuosi 5.000 peruskoulun lopettavaa jää vaille tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, 4.700 nuorta keskeyttää lukion, 12.000
nuorta keskeyttää ammatillisen peruskoulutuksen. Kaikki 40.000 syrjäytynyttä nuorta kuluttaa n. 300 milj. euroa/vuosi pelkästään yhteiskunnan maksamina tukina. Näiden nuorten tulisi
olla korkeasti koulutettuja ja valmiina siirtymään työelämään, jotta yhteiskuntamme toimii.
Ongelma vaatii korjaamista ainakin kolmesta näkökulmasta: Syrjäytymisvaarassa olevan
yksilön oman elämän, yhteiskunnan kustannusten ja työvoiman riittävyyden kannalta, joka on
luonnollisesti myös yritysten intressissä. 40.000 syrjässä olevaa on suuri luku suhteutettuna
esim. 2020 mennessä tapahtuvaan työikäisen työvoiman supistumiseen 120.000 ihmisellä.
Me tiedämme, että tilannetta on yritetty korjata vuosia, yhteiskuntatakuu on ollut ohjelmissa vuosia, mutta se ei juurikaan ole tuottanut tuloksia vaikka on harjoitettu etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa yms. Pelkät viranomaisten toimenpiteet eivät ole riittäneet, eivätkä
riitä jatkossakaan tilanteen korjaamiseksi. Valitettavasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten
osuus ei ole vuosien mittaan merkittävästi muuttunut suuntaan eikä toiseen – eikä meillä ole
siihen enää varaa.
Meidän tulee ymmärtää mistä syrjäytyneiden nuorten liian suuri määrä on seurausta. Suomalainen opintojärjestelmä lähtee oletuksesta, että kaikki ihmiset ovat kyvyiltään samanlaisia.
Toisin sanoen, että kaikki on mahdollista kouluttaa osaaviksi jotakuinkin samanlaisen putken
kautta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tämä ei Suomessakaan päde. Teoriapainotteinen
opiskelu ei sovellu kaikille. Suomesta ovat kadonneet, viimeistään 90-luvuin laman seurauksena, matalan osaamistason työelämän sisääntulopaikat, avustavat tehtävät ns. ”lautapojan” työt,
joita kipeästi jo nyt tarvitsisimme.
SY on ehdottanut, että turvauduttaisiin oppisopimukseen, jolla nuoria palkkaavien yritysten määrää voitaisiin kasvattaa. Jotta saisimme yritykset oivaltamaan oppisopimuksen hyödyt,
tulisi oppisopimuspalkka sopia tasolle, jossa korvaus vastaa yrityksen saaman työsuoritteen
arvoa. Tämä tarkoittaisi alkupalkkana noin 30 %:n tasoa kunkin alan TES:n alimmasta taulukkopalkasta. Kuitenkin palkka nousisi osaamisen kehittymisen myötä sille kuuluvaan arvoonsa.
Toiseksi se palkkatuki (noin 900 €/kk), joka tällä hetkellä voidaan oppisopimussuhteissa
maksaa työnantajalle, olisi muutettava suoraan nuorelle maksettavaksi tueksi. Tällä vähennettäisiin työnantajan vastuulla olevaa byrokratiaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus palkkatuen
muuttamisesta työnhakijalle maksettavaksi tueksi. Tämä kirjaus olisi perusteltua toteuttaa jo
tässä oppisopimuksen kehittämisen yhteydessä.
Lisäksi työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta olisi nostettava (nyt keskimäärin 100
€/kk) ja kunnille tulisi antaa seurantavastuu peruskoulunsa päättävistä nuorista. Lisäksi irtautumismahdollisuus oppisopimussuhteesta olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi tilanteessa, jossa
havaitaan että oppisopimus ei johda tavoiteltuun tulokseen, esim. koeaikaa pidentämällä.
Juuri julkistettu TEM:n Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 –raportti 15.3.2012 on esittänyt
parikymmentä toimenpidettä edelliseen, jotka kuitenkin rajoittuvat pääasiassa siihen, mitä
asiassa voidaan tehdä valtion budjettirahoituksella ja viranomaistoimin. Raportin perustarkoitus onkin osoittaa käyttökohteet sille 60 miljoonan euron summalle, joka hallitusneuvotteluissa
päätettiin suunnata nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ehdotetuissa toimenpiteissä on valtaosaltaan kysymys jo nyt käytössä olevien toimien vahvistamisesta, kuten etsivä nuorisotyö
tai työpajatoiminta. Toimien vaikuttavuus rajoittuu yrittäjien näkemyksen mukaan kuitenkin
siihen, että nykyinen nuorten syrjäytymiskehitys voidaan pitää hallinnassa ja vain hieman tilannetta korjaavana.
Mukana ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa yhtään merkittävää uutta keinoa, jolla edes teoriassa voisi olla kunnollista vaikutusta nuorten syrjäytymiskehitykseen. Tällaiset uudet ja vaikuttavat keinot voivat olla lähinnä yllä mainitun kaltaisia yrittäjäjärjestön ehdottamia toimia,
joiden kautta saataisiin suuressa mitassa lisättyä yritysten halukkuutta tarjota työn kautta oppimisen paikkoja nuorille. Pieniä askeleita työn arvostuksen nostamiseen ovat esim. kesätyöpaikat nuorille, joita kunnatkin tukevat erilaisilla kesäduuniseteleillä. Käyttäkää niitä yhteiseksi
hyväksi. On totuus, että yritykset luovat pääosin tulevaisuuden työpaikat. Tiedämme, että tarvitsemme talkoita, mutta nekin voidaan tehdä järkevästi ja vaikuttavasti.
PÄÄKIRJOITUS
Tapio Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
3 Yrittäjä MAGAZINE
Hankintarenkaat
ovat tätä päivää
”Paikallisuuskin on mahdollista huomioida”
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN
K
unnat ja kuntataustaiset organisaatiot perustavat yhä laajempia
hankintarenkaita. Monet paikalliset ja alueelliset pk-yritykset
kokevat, että kehityssuunta aiheuttaa niille
enenevissä määrin vaikeuksia päästä kiinni julkisiin hankintoihin.
Muun muassa Kainuussa, missä hankintoja hoitaa keskitetysti Kainuun kuntien
hankintarengas, paikalliset yrittäjät tuntevat jäävänsä rannalle julkisissa hankinnoissa. Yrittäjien mielestä sitä varmemmin
hankinnat karkaavat maakunnan ulkopuolelle, mitä isompia kokonaisuuksia kilpailutetaan.
Erityisen hankalaksi on koettu nimenomaan kuntien ja maakunnan hankintoja
kootusti hoitava hankintarengas. Sitä pidetään vaikeana kokonaisuutena, jonka
hallitsemiseksi koulutusta tarvitsisivat niin
yritykset kuin hankintoja kilpailuttavat.
Kummankaan osapuolen näkökulmasta
kyseessä eivät ole pienet rahat. Esimerkiksi Kokkolassa julkisten hankintojen määrä
on vuositasolla 130 miljoonaa euroa, kun
mukaan lasketaan koko kaupunkikonserni,
eli myös liikelaitokset Kokkolan Energia,
Kokkolan Satama, Kokkolan Vesi ja Työplus.
Hankintapäällikkö
koordinoi ja kehittää
Kokkolan Yrittäjien puheenjohtajan Hannu
Göösin mukaan KL Kuntahankinnat Oy:n käyttö
vaikeuttaa merkittävästi paikallisten yritysten
mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.
Monet kunnat panostavat hankintoihin entistä enemmän, ja Kokkolan kaupunkikin
perusti uuden hankintapäällikön viran,
jossa aloitti viime elokuussa Antti Tieva.
Tievan mukaan hänen tehtävänään on erityisesti koordinoida ja kehittää hankintatoimintaa, sillä hankintojen toimivalta on
edelleen toimialoilla ja liikelaitoksilla.
– Minulla on rooli myös hankintayhteistyön kehittäjänä, josta käytännön
esimerkkinä on Kokkolan kaupungin,
Kiuru-kuntayhtymän ja koulutusyhtymän
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine
JULK AISIJA
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r y
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola
Puh. (06) 8315 292
Fax (06) 8223 760
w w w.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
KUSTANTAJA JA TOIMITUS
Viestimix Ky
Savisilta 1, 84100 Ylivieska
Puh. (08) 4118 500
Fax (08) 425 204
w w w.viestimix.fi
ILMOITUSMY YNTI
Viestimix Ky
Kari Kaar tinen
Puh. 0400 400 143
kari.kaar [email protected]
PÄ ÄTOIMIT TAJA
Mervi Järkkälä. Puh. 0500 561 145
[email protected]
PAINOPAIKK A
Lönnberg Painot Oy
ILMOITUSVALMISTUS
Viestimix Ky
Puh. 045 6383 051
[email protected]
4 Yrittäjä MAGAZINE
Kannenkuva:
Keskipohjanmaa / Juha Sallinen
SY:n lainopillinen asiamies Anja Tuomola kannustaa pk-yrityksiä verkottumaan varsinkin isojen
hankintojen yhteydessä.
tukipalveluyhteistyöhanke. Se koskee
kahdeksaa tukipalvelua kuten ruokapalvelua, siivouspalvelua ja kiinteistöhuoltoa.
Olemme pohtineet muun muassa hankintarenkaan laajentamista, ja tarkoituksena on
saada aikaan päätöksiä uudistuksista vielä
tämän vuoden aikana, Tieva kertoo.
– Hankinnat koskisivat enimmäkseen
sarjatuotantotyyppisiä tavarahankintoja.
Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palvelusopimukset ovat niin kertaluonteisia ja spesifejä, että sinne hankintarenkaan toiminta ei välttämättä sovellu,
kuten ei myöskään muihin räätälöityihin
palveluihin kuten esimerkiksi konsultointiin.
Tieva tiedostaa yrittäjien huolen julkisista hankinnoista. Hänen mukaansa paikallinen ja alueellinen yritystoiminta on
kuitenkin mahdollista huomioida monin
tavoin julkisia hankintoja tehtäessä.
– Voidaan rakentaa puitejärjestely, johon otetaan kolmesta viiteen yritystä monivuotiselle sopimuskaudelle, ja tilaajat
tekevät tuona aikana tilauksia kyseisiltä
yrityksiltä. Sillä, kuinka monta yritystä
puitejärjestelyyn otetaan mukaan, voidaan
jonkin verran huomioida paikallista ja alueellista yritystoimintaa.
– Jos kilpailutettavana on laaja kokonaisuus, voidaan lisäksi etsiä mahdollisuuksia
osatarjouksille. Jos pk-yritys ei pysty tarjoamaan koko tarjousta, yrityksellä voi olla
mahdollisuus saada sopimus osatarjouksen
osalta, Tieva sanoo.
Hänen mukaansa suuntaus on myös entistä enemmän kohti elinkaaripalveluita.
- Hyvänä esimerkkinä ovat it-palvelut,
joissa samalla kilpailutetaan huolto ja tuotteen loppusijoittaminen, kuten kierrätys.
Jos huoltoon liittyy paikallinen kytkös,
silloin tietenkin paikallinen toimija hyötyy
palvelukyvyn kautta.
– Varsinkin sote-puolella ovat yleistyneet palvelusetelit. Siinä ei varsinaisesti
kilpailuteta, vaan siinä asetetaan palveluja
tuottaville yrityksille tietyt edellytykset,
jotka niiden on täytettävä. Palvelusetelien
osalta on hyvin yleistä, että sopimuskumppaneiksi tulee lopulta paikallisia yrityksiä,
joiden käytöstä päättää lopulta palveluseteliä käyttävä kuntalainen.
Ostohenkilökunnan
tunnettava alueen yritykset
Kokkolassa on parhaillaan valmisteilla
kaupungin ensimmäinen hankintastrate-
Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
gia, ja siinä on oma lukunsa elinkeinopoliittisille tavoitteille julkisissa hankinnoissa.
– Strategian myötä kaupunki pyrkii
olemaan houkutteleva sopimuskumppani,
joka pyrkii läheiseen yhteistyöhön paikallisten yrittäjien kanssa. Kaupunki aikoo
lisäksi seurata markkinoiden kehittymistä
ja tehdä huomioita esimerkiksi siitä, onko
eri aloille tullut uusia yrityksiä ja miten eri
aloilla menee, Tieva kertoo.
Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös pitää hankintastrategian laatimista hyvänä ja tarpeellisena. Hankintastrategiaa käsitellyt paikallisyhdistys ehdottaa
lisäksi yritysvaikutuksen arviointisuunnitelman laatimista, jolla ennakoitaisiin eri
päätösten vaikutuksia yritysten ja työllisyyden näkökulmasta.
– Strategiassa viitataan KL Kuntahankinnat Oy:n palveluiden hyödyntämiseen.
Mikäli kaupunki aikoo hyödyntää tätä tapaa, se vähentää merkittävästi paikallisten
yrittäjien mahdollisuuksia osallistua eri
tarjouskilpailuihin ja hankkeisiin, Göös
varoittaa.
Yrittäjäyhdistys esittää lisäksi, että
Kokkolan kaupunki kouluttaa ostohenkilökuntaansa sekä huolehtii siitä, että ostohenkilökunta tutustuu alueen yrityksiin ja
niiden tuottamiin palveluihin.
Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Anja Tuomola puolestaan kehottaa
yrittäjiä aktiivisuuteen ja tarkkuuteen.
– Varsinkin isojen hankintojen kohdalla
olisi erinomaista, jos yritykset pystyisivät
verkottumaan, kunhan eivät tee kartelleja.
– Myös oma aktiivisuus on tärkeää.
Yrittäjien kannattaa käydä hankintoja
koskevissa tilaisuuksissa, ja jos tarjouspyynnössä on epäselviä kohtia tai muuta
oudolta tuntuvaa, silloin kannattaa olla
yhteydessä suoraan hankintayksikköön,
Tuomola neuvoo. □
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola. Puh. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
w w w.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029 Yrittäjä MAGAZINE
[email protected]
5
Talousasiantuntija Sixten Korkman uskoo,
että eurooppalaiset poliitikot ovat myös
oppineet maanosan talouskriisistä jotain,
ja valvojat jatkossa tarkemmin toisiaan.
6 Yrittäjä MAGAZINE
Talousasiantuntija Sixten Korkman:
Työmarkkinajärjestöiltäkin tultava
ratkaisuja työurien pidentämiseen
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUHA SALLINEN
T
alousasiantuntijan, valtiotieteen
tohtori Sixten Korkmanin mukaan myös työmarkkinajärjestöiltä on vaadittava ratkaisuja
työurien pidentämineen ja sitä kautta työllisyysasteen ja veropohjan kasvattamiseen
tulevaisuudessa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa Korkman toteaa myös,
että elvytysvaraa ei hänen mukaansa juuri
ole. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin
siitä. kuinka paljon budjettipolitiikkaa pitää
kiristää menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla.
Millaiset ovat Suomen kasvunäkymät
lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Näkymät ovat lyhyellä tähtäimellä melko
vaisut lähinnä euroalueen velkakriisin ja
sitä koskevan epävarmuuden takia. Liian
monet kotitaloudet, kunnat ja valtiot ympäri
Eurooppaa ovat ylivelkaantuneita ja joutuvat supistamaan menojaan. Tämä hidastaa
talouselämän pyörien pyörimistä. Suomen
kannalta on silti myönteistä, että vientimme
painottuu melko hyvin pärjääviin maihin
ja alueisiin: Saksaan, Ruotsiin, Venäjään ja
Aasiaan.
Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia
nakertavat muun muassa väestön ikärakenteen muutos ja rapautunut hintakilpailukykymme.
tuksiin, jotka pienentävät julkisen talouden
kestävyysvajetta.
Miten kestävyysvaje saadaan kuriin?
Entä mitä tapahtuu, jos siinä ei onnistuta?
Suu on pantava säkkiä myöten menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Tämä tie on
kuitenkin vaikea, kun hyvinvointipalveluja
ei haluta karsia ja verotus on jo ennestään
kireää. Siksi on vaadittava työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja työurien pidentämiseen
ja sitä myötä työllisyysasteen ja veropohjan
kasvattamiseen tulevaisuudessa. Myös kuntien palvelutuotannossa on paljon tehostamisen varaa eri keinoin.
Epäonnistuminen velkakierteen taittamisessa tarkoittaisi pahimmillaan jatkuvaa
veronkiristysten, menoleikkausten ja surkastuvan talouskehityksen kierrettä, kriisiytymistä. Kreikan tie ei saa olla meidän
tiemme.
Mitkä ovat Teidän mielestänne
oikeat keinot työurien pidentämiseen?
Siihen tarvitaan paketti, joka sisältää toimia
työkyvyttömyyseläköitymisen
vähentämiseksi ja sieltä palaamisen edistämiseksi,
eläkejärjestelmän kaikkien ikärajojen nostaminen tulevina vuosina, ja toimia työssä
jaksamisen parantamiseksi.
Voidaanko Suomessa elvyttää?
Eipä juuri, koska valtion velkaantuminen
on jo ennestään liiallista. Enemmän nyt on
kyse siitä, kuinka paljon budjettipolitiikkaa
pitää kiristää menoja leikkaamalla ja veroja
nostamalla. Jotain täsmäelvytystä voi toki
tehdä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.
Miten käy euroalueen?
”Muddling through” sanoisi englantilainen,
suossa rämpiminen jatkuu. Ongelmavaltioilla on edessään pitkä ja kivulias taival, Saksa
ja Suomi voivat selvitä paremmin. Kriisi on
hoidettavissa ja hoidetaan, koska vaihtoehto
olisi kaikkien kannalta liian iso taloudellinen
ja poliittinen katastrofi. Tarvittavan tekevät
niin valtiot kuin etenkin Euroopan keskuspankki.
Millainen vaihtoehto ovat
menoleikkaukset ja veronkorotukset?
Ikävä vaihtoehto muttei vältettävissä. Paineet ovat kuitenkin pienempiä, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät rakenteellisiin uudis-
Euromaat ovat jo kulttuurisesti lähtökohdiltaan erilaisia. Miten tulevaisuudessa taataan
se, että EU-maat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä?
Ei mikään voi sitä taata. Mutta rahoitus-
markkinat ovat oppineet läksynsä: ne rankaisevat kovakouraisesti asioitaan huonosti
hoitavia maita. Myös poliitikot ovat virheistä
ehkä jotain oppineet, valvovat toisiaan toivon mukaan vastedes paremmin.
Miten Euroopan rahakriisi konkretisoituu
keskipohjalaiselle pk-yrittäjälle?
Huonoa on se, että muualla ja meillä lykätään investointeja epävarmuuden takia. Lieventävä seikka on, että korot pysyvät vielä
pitkään matalina. Myös euron ulkoinen arvo
jää heikommaksi kuin mitä se muuten olisi.
Mitkä ovat pk-yritysten keinot minimoida
talouskriisin aiheuttamia vahinkoja?
Minusta ei oikein ole yrittäjiä neuvomaan.
Kustannukset on pidettävä kurissa. Mutta
toki on niin, että myös huonoina aikoina on
aina mahdollisuuksia olla luova ja kehittää
uusia liiketoimintoja. Pohjanmaa on tämän
maan parasta aluetta mitä tulee yrittäjyyteen
ja kekseliäisyyteen.
Suomen Yrittäjien mukaan Suomea uhkaa
yrittäjyysvaje. Miten se voidaan ehkäistä ja
miten houkutella nuoria yrittäjiksi?
Totta on, että tarvitsisimme enemmän vireää
yritystoimintaa. Kyse ei ehkä niinkään ole
yrittäjien lukumäärästä kuin aidosti kasvuhakuisista ja -kykyisistä yrityksistä. Mitään
patenttikeinoa ei ole. Osin on kyse kulttuurista, Suomessa halukkuus alkaa yrittäjäksi
on vähäisempää kuin useimmissa maissa,
tosin tilanne Pohjanmaalla ei ole yhtä huono
kuin maassa keskimäärin. Yksi tärkeä tekijä
lienee verotus, niin yrityksen ja omistajan
kuin palkkojen osalta.
Korkman korostaa lopuksi, että tulevaisuus on joka tapauksessa suomalaisten omissa käsissä.
- Huonoja aikoja seuraa yleensä paremmat. Ja tulevaisuus on joka tapauksessa
omissa käsissämme. Olisi tärkeää löytää
uskoa tulevaisuuteen ja innostusta panostaa
siihen. Toki auttaisi jos hallitus pystyisi selkeisiin ja järkeviin linjanvetoihin. □
7 Yrittäjä MAGAZINE
Ylijohtaja Päivi Laajala toivoo saavansa KeskiPohjanmaalta vaihtoehtoisia aloitteita siitä, miten
peruspalvelut voidaan tulevaisuudessa turvata
väestökehityksen samaan aikaan heikentyessä.
8 Yrittäjä MAGAZINE
Kuntamyrskyn
keskellä
”Virkamies vie eteenpäin hallituksen tahtoa”
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI
Kannuksen entinen kaupunginjohtaja, nykyinen valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala on ollut viime viikot myrskyn silmässä. Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän puheenjohtajana toiminut Laajala on kiertänyt
maata hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kanssa esittelemässä
kuntatyöryhmän selvitystä kunta- ja palvelurakenteesta.
9 Yrittäjä MAGAZINE
”Tavoitteet nostavat
peruskunnan suuruutta
sekä kokoa, ja se on
voinut olla joillekin
yllätys nyt kun esitys on
konkretisoitu”
K
yyti on ollut kylmää ja lunta tullut tupaan roppakaupalla. Vaikka Laajalan työryhmällä on omat
kannattajansakin, enemmistö on
tuominnut työryhmän näkemykset kuntaremontista suorasanaisesti. Varsinkin esitys kuntien määrän vähentämisestä noin
70:een on herättänyt rajua arvostelua.
– Työmäärä on ollut iso ja lyhyessä aikataulussa käyty läpi 320 kuntaa. Toimeksianto oli vaativa ja tiesin kyseessä olevan
työn, jossa päätä ei silitellä, mutta tämä
kuuluu hallituksen alaisen virkamiehen
tehtäviin, Laajala sanoo.
Hän sanoo, ettei palautetta pidä ottaa
henkilökohtaiseksi, varsinkin kun eteenpäin viedään hallituksen tahtoa.
– Tehtävä ei ole helppo mutta mielenkiintoinen se on. Sähköpostia tulee runsaasti ympäri Suomea. Keskustelu on säilynyt asiallisena eikä se ole henkilöitynyt,
Laajala sanoo ja kannustaa myös keskipohjalaisia osallistumaan kuntauudistusta koskevaan keskusteluun otakantaa.fisivustolla.
Peruskunnan koko saattoi yllättää
Laajala kertaa vielä lyhyesti, mistä kuntaihmisiä ravistelevassa esityksessä on kysymys.
Taustalla on hallitusohjelman kuntapolitiikkaosan tavoite kuntauudistuksesta.
Uudistuksen tavoitteena on hänen mukaansa vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
elinvoimainen kuntarakenne.
Selvityksen mukaan vahva peruskunta
muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on riittävän suuri pystyäkseen
itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat
sosiaalihuollon palvelut.
Kuntakoon mediaani kasvaisi noin 43
500 asukkaaseen, kun se vuonna 2010 oli 6
145. Määrällisesti suurin osa kunnista kuu-
10 Yrittäjä MAGAZINE
- Tiesin etukäteen, että tämä on toimeksianto, jonka yhteydessä päätä ei juuri
silitellä, Päivi Laajala myöntää.
luisi kooltaan 40 000-100 000 asukkaan
kuntaryhmiin. Kaksi vuotta sitten noin
puolet manner-Suomen kunnista oli alle
6000 asukkaan kuntia.
– Ymmärrän, että kyseessä on iso ja vakava asia. Tavoitteet nostavat peruskunnan
suuruutta sekä kokoa, ja se on voinut olla
joillekin yllätys nyt kun esitys on konkretisoitu, Laajala sanoo.
Hänen mukaansa keskustelu aluetilaisuuksissa oli vilkasta, palaute samankaltaista ja esiin nousi samoja asioita.
– Kunnista noin kolmasosa on kannattanut selvityksen loppuesitystä. Kaksi kolmasosaa vastustaa mutta niidenkin kuntien
joukossa on sellaisia, jotka pitävät johtopäätöksiä sinänsä oikeina.
Ylijohtaja korostaa, että kyseessä on
virkamiestyöryhmän esitys ja hallitus linjaa, miten asiassa edetään kevään aikana.
Sen lisäksi toukokuussa valmistuu selvitys
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.
Jokilaaksojen asema haasteellinen
Päivi Laajala myöntää, ettei Keski-Pohjanmaalla ajatus yhdestä suuresta selvitysalueesta ole juuri kerännyt kiitosta. Hän kuitenkin puolustaa edelleen tehtyä esitystä.
- Kokkola on varsin vahva mutta Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa väestökehitys
näyttää heikolta aika monessa kunnassa,
ja toisaalta peruskuntien tehtävät ovat niin
korkeat, Laajala sanoo ja toivoo jokilaaksojen kunnilta vaihtoehtoisia aloitteita.
Kuntatyöryhmän esitystä kritisoineet
eivät ole allekirjoittaneet suuruuden ekonomian autuutta, ja he ovat viitanneet esimerkiksi Ranskaan, missä on yli 30 000
kuntaa.
– Ranskassa kuntien tehtävät ovat aivan
erilaiset kuin Suomessa, missä kunnilla on
paljon velvollisuuksia ja tehtäviä, Laajala
vastaa.
Entä näkyykö loppua kehitykselle, jonka jatkuessa kunnille sysätään yhä uusia
tehtäviä?
– Hallitus on ollut yleensä sillä linjalla, ettei kunnille pitäisi antaa lisätehtäviä,
ja kunta-valtio-suhdetta arvioidaan myös
siinä vaiheessa kun nähdään, millaiseksi
kuntarakenne selkiytyy.
– Jotkut suuremmat kunnat ovat nostaneet esille sen, voisiko kunnilla olla
esimerkiksi työvoimatoimiston tehtäviä.
On myös sanottu, että erikoissairaanhoito
siirtyisi valtiolle, mutta sitä en pidä todennäköisenä, Laajala sanoo. □
Autamme asiakkaitamme menestymään
monimutkaistuvassa maailmassa.
Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään,
osaavan asiantuntijan kanssa.
Ota yhteyttä:
KPMG Oy Ab
Minna Herlevi, KHT
p. 020 760 3317
Pitkänsillankatu 1-3 E,
67100, Kokkola
[email protected]
kpmg.fi
© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG
International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and”cutting through complexity” are
registered trademarks or trademarks of KPMG International.
Löydämme
selkeän ratkaisun

11 Yrittäjä MAGAZINE
Kehittäminen
nojaa verkostoihin
”Tärkeää ymmärtää liiketoimintalähtöinen ajattelu”
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjulan mukaan Keski-Pohjanmaan liitolla on laajat verkostot pohjoiseen ja etelään. Liiton toiminnalle on tärkeää myös jäsenkuntien ja alueen kehittämisorganisaatioiden tarjoama kumppanuusapu.
K
eski-Pohjanmaan uusi maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula pitää
tärkeänä, että alueella tehtävä
kehitystyö saisi jatkua hyväksi
havaitulla reseptillä.
– Täkäläiset ihmiset ovat oppineet asioimaan kumppanuusverkostoissa yli rajojen,
ja nyt on huolehdittava siitä, ettei sitä rajoiteta uudestaan. Paras vaihtoehto on antaa meidän viedä maakunnassa eteenpäin
nykyistä toimintatapaa ilman, että kehittämistä vaikeutetaan keinotekoisilla rajanve-
12 Yrittäjä MAGAZINE
doilla, hän korostaa.
– Keski-Pohjanmaan maakunta on ohut
ja kapea, ja yritykset toimivat luonnollisesti yli aluerajojen. Vahva pendelöinti niin
Kalajokilaakson kuin Pietarsaaren seutujen suuntiin osoittaa, että ihmisten asiointi
ja yritystoiminta tapahtuvat laajemmalla
kehysalueella.
Vaikka rajat muuttuisivat,
kehittäminen ei katoa
Ylikarjulan mukaan tavoitteena on oltava
rajoista riippumattomat, asiakas- ja liiketoimintalähtöiset yhteistyöverkostot. Vaikka kuntarajat muuttuisivat, kehittäminen ei
katoa minnekään.
Maakuntajohtaja sanoo, ettei alueiden
erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä
voida toteuttaa osa-alueiden kehittämisenä
toisistaan irrallisena.
– Vuorovaikutukseen perustuvassa
yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja
erityyppiset maaseutualueet muodostavat
”Keskipohjalaiset
yrittäjät ovat realisteja
mutta samanaikaisesti
he hakevat uusia
liiketoimintamalleja”
verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri
aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan.
Yksi keskeinen alusta verkostoitumiselle ja yhteistyölle on Meripohjola-kasvuvyöhyke.
– Meripohjola-yhteistyö on äärettömän
tärkeää, ja siihen on voitavat kytkeä myös
Botnia-yhteistyöverkostot. Samalla kun
Meripohjola pidetään avoimena, mukaan
olisi integroitava seuraavaksi seudulliset
kehittäjäorganisaatiot sekä TKI-toimijat.
– Liiton yhteistyöalueen säde on noin
150 kilometriä, ja siellä meidän on oltava
hereillä. Keihäänkärkinä tulevat lisäksi
Oulu, Jyväskylä, Seinäjoki ja Tampere.
Mahdollistamista
rajoittamisen sijaan
Maakuntajohtaja pitää periaatteena, että
julkishallinnonkin koordinoimassa kehittämisessä lähdetään liikkeelle liiketoimintalähtöisen ajattelun ymmärtämisestä ja
tukemisesta.
– Keski-Pohjanmaan liiton on oltava
enemmän kehittäjä- kuin hallinto-organisaatio. Aivan samalla tavalla esimerkiksi
maakuntakaavoituksen täytyy olla mahdollistaja eikä rajoittaja. Kun kehitämme
ja tuotamme palveluita, sen pitää tapahtua
kaksikielisesti ja kansainvälisesti. Meillä
on laajat verkostot sekä etelään että pohjoiseen ja työmäärästä selviämiseksi liiton
15-hengen organisaatio tarvitsee kumppanuusapua jäsenkunnista ja alueen kehittämisorganisaatioista.
– Liittoon ollaan luomassa entistä
enemmän yhdessä tekemisen otetta, ja tarkoituksena on lisäksi avata liittoa virastona
ulospäin. Ihmiset pitää saada keskustelemaan keskenään alueelle tärkeistä asioista
ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Ylikarjula
linjaa.
Hän on tyytyväinen siihen, että KeskiPohjanmaalla vaikuttaa Keski-Pohjanmaan
yrittäjäyhdistyksen kaltaisia elinkeinolähtöisiä organisaatioita, jotka toimivat laajalla alueella. Maakunnan liitto ja yrittäjäyhdistys voivat Ylikarjulan mukaan tehdä
yhteistyötä monissa asioissa.
– Tärkeintä on yhteinen edunvalvonta.
Satama ja lentokenttä ovat esimerkkejä
alueen kehittämishankkeista, joita voimme
jatkossakin yhdessä edistää. Molemmat
voivat vaikuttaa myös siihen, että saamme
maakuntaan esimerkiksi innovaatiotoiminnan tukirahoitusta.
Yhtenä isona kysymyksenä Ylikarjula
mainitsee Viexpon toiminnan tulevaisuuden.
– On hyvin tärkeää löytää ratkaisu,
joka turvaa Viexpon toiminnalle resurssit
jatkossakin. Varsinkin pienille yrityksille
Viexpo on merkittävä viennin asiantuntijaorganisaatio.
Keskipohjalaisen yrityskentän tulevaisuuden maakuntajohtaja näkee hyvänä.
– Keski-Pohjanmaalla yritykset osaavat
sopeuttaa toimintaansa suhdanteiden mukaan. Yrittäjät ovat realisteja ja yrityksillä
on jalat maassa, mutta samanaikaisesti ne
osaavat etsiä uusia liiketoimintamalleja,
Ylikarjula kehuu. □
13 Yrittäjä MAGAZINE
- On tärkeää, että Suomessa kehittyy
yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri, SY:n
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
14 Yrittäjä MAGAZINE
Nuoria kannustetaan
yrittäjyyteen
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN
Suomen Yrittäjät kampanjoi parhaillaan näkyvästi yrittäjyyden
puolesta nuorten ja nuorten yrittäjien keskuudessa.
S
uomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan
kampanjointiin liittyy useita syitä, joista yksi on kuitenkin muita
huomattavampi.
– Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin
mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnastaan. Suomeen on syntymässä
yrittäjyysvajetta samaan aikaan, kun työllistämisen vastuu siirtyy yhä enemmän pkyrityksille, Kujala sanoo.
Näkymä on hänen mukaansa huolestuttava, mutta samalla käynnissä oleva murros tarjoaa mahdollisuuden menestykseen.
Edellyttäen, että yrityksille löytyy kehittämishaluisia ostajia ja yhteiskunta kannustaa
kasvuun.
– Omistajanvaihdos ei kuitenkaan aina
johdu ikääntymisestä. Yrittäjä saattaa haluta realisoida työnsä jo ennen ikääntymistään tai kokiessaan, että yritystä tai tuotetta
pitää jalostaa laajemmalla pohjalla. Uusi
yrittäjä usein kehittääkin hankkimaansa
liiketoimintaa pyrkiessään tunnistamaan
markkinoilla olevan kasvupotentiaalin.
Siksi tarvitsemme nuoria yrittäjiä, ja siksi
myös yrittäjäjärjestön pitää panostaa nimenomaan nuorille suunnattuun toimintaan, Kujala jatkaa.
Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään
yrittäjäsukupolven vaihtumisesta. Kyse
on lisäksi toimintaympäristön ja mahdollisuuksien muutoksesta, joka kiihtyy koko
ajan.
– Suomen Yrittäjien tehtävä on kirkkaampi kuin koskaan. Meidän pitää tukea,
auttaa ja palvella suomalaista yrittäjää siinä
koko kansakunnan kannalta tärkeässä työssä, jota sadat tuhannet yrittäjät päivittäin
tekevät.
Kun puhutaan nuorille suunnatusta yrittäjyyskasvatuksesta, Kujala näkee teemassa yhteisen tehtävän sekä yrittäjäjärjestölle
että oppilaitoksille. Varatoimitusjohtaja
kuitenkin toivoo, että oppilaitosmaailmassa
huolehdittaisiin siitä, että yrittäjyydestä puhuttaisiin tasalaatuisesti eri puolilla maata.
Nousu-kiertue rohkaisee nuoria
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.)
ja Suomen Yrittäjät osallistuvat yhteiselle
Nousu-kiertueelle, joka kiertää kevään aikana neljällä paikkakunnalla rohkaisemassa nuoria yrittäjiä.
– Ministeri Häkämieheltä oli iso panostus, että hän osoitti
omista aikatauluistaan
neljä päivää kiertuetta
varten, Kujala kiittää.
– Nousu-kiertueen
johtolauseena on ollut,
että yrittäjyyden ihme
ei ole ylivertainen liiketoimintasuunnitelma vaan se, että joku
uskaltaa sen toteuttaa.
Juuri tätä rohkaisua
Suomen Yrittäjät haluaa järjestönä olla tekemässä ja juuri siinä
kohderyhmässä, jonka merkitys on meille
kovin selvä: nuorten yrittäjien keskuudessa.
Tämän vuoksi Helsingin Nousu-tilaisuuden teemaksi valittiin Kujalan mukaan
kasvu ja kasvuyrittäjyys.
– Maa tarvitsee uusia vetureita, ja me
haluamme olla järjestönä tukemassa sitä
työtä, jota kasvu vaatii.
Yrittäjyys koetaan vaihtoehdoksi
Tutkimukset osoittavat, että monet nuoret
suhtautuvat yrittäjyyteen nykyään positiivisesti. Esimerkiksi Suomalaisen Työn
Liiton ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n
teettämässä tutkimuksessa 60 prosenttia
15-24-vuotiaista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana. Erään toisen tutkimuksen mukaan
ammatillisista opiskelijoista 50 prosenttia
haluaisi toimia tulevaisuudessa yrittäjänä,
pojista jopa 57 prosenttia.
– Nyt pitää löytää keinoja, joiden avulla
uusi yrittäjäsukupolvi
innostuu joko perustamaan uuden yrityksen
tai jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä,
Kujala sanoo.
Hänen mielestään
nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen
esimerkiksi
yrittäjyysmyönteisemmällä
ilmapiirillä, esikuvilla
ja esimerkeillä, yrittäjämäisemmällä koululla, mentoroinnilla
ja yhdessä yrittämisellä sekä taloudellisilla
kannusteilla yrittäjyyden alkutaipaleella.
– Suomen Yrittäjät haluaa olla myös
nuorten järjestö, johon liittyen meillä otetaan käyttöön muun muassa opiskelijajäsenyysmalli. Emme kuitenkaan halua turvautua vain yksittäisiin toimiin vaan monin eri
tavoin tukea nuorten yrittäjyyttä. Uskon,
että nuorempi polvi myös haluaa enemmän
juuri heille kohdistettua toimintaa, Kujala
sanoo. □
”Tutkimukset
osoittavat, että
monet nuoret
suhtautuvat
yrittäjyyteen
nykyään
positiivisesti”
15 Yrittäjä MAGAZINE
On lukuisia syitä valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö.
* kaukolämpö on edullinen
* kaukolämpö on huoleton ja luotettava
* kaukolämpö on luontoystävällinen
* kaukolämpö on energiatehokas
Lue lisää www. kokkolanenergia.fi ja ota yhteyttä!

16 Yrittäjä MAGAZINE
VaraaPakki-esittelynetistä
www.ppopakki.fi
PPO Pakki on kustannustehokas ja erittäin helppo tapa
hoitaa yrityksesi ICT-ratkaisut. Saat kaikki palvelut yhdestä paikasta ja maksat vain palveluiden käytöstä, yhdellä
kiinteällä kuukausimaksulla. Olipa yrityksesi suuri tai pieni,
voit keskittyä olennaiseen ja me PPO:lla huolehdimme siitä, että viestintäratkaisut ovat aina ajan tasalla ja toimivat
moitteettomasti.
PPO Pakki
• muuntuusopimusaikana,josyrityksen
ICT-tarpeetmuuttuvat
• huolehtiiylläpidostajahuollosta
• kaikkipalvelutyhdestäpaikasta
• maksuvainpalveluidenkäytöstä
• yksikiinteähintainenkuukausilasku
• vapauttaayrityksenresursseja
www.ppo.fi
Ratakatu 1
84100 Ylivieska
Puh. 08 429 1403
Fax 08 429 1320
[email protected]
17 Yrittäjä MAGAZINE
statiivi.fi
Ongelmat meille.
Tuotot Teille.
Kruunupyystä
avautuu kaikkien
aikojen reittitarjonta
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä
myhäilee tyytyväisenä esitellessään voimakkaasti lisääntyneitä reittivaihtoehtoja, joista
hyötyvät niin liikematkustajat
kuin vapaa-ajallaan matkustavat. Maaliskuun loppupuolelta alkaen Kokkola-Pietarsaaren kentältä avautuu asiakkaille hänen mukaansa kaikkien
aikojen reittitarjonta.
S
uoria reittilentoja Helsinkiin Kruunupyystä lennetään viidesti päivässä.
Pohjois-Ruotsiin Skellefteåhon on
yksi suora reittilento päivässä ja eteläRuotsiin Tukholmaan kaksi lentoa päivässä.
Helsingistä ja Tukholmasta puolestaan on
hyvät jatkoyhteydet eri puolille maailmaa. Helsingistä Euroopan kohteiden lisäksi erityisesti
Aasiaan ja Tukholmasta Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin.
– Tukholman ympäristössä asuu noin 10000
Pohjanmaalta muuttanutta, mikä näkyy vilkkaana sukulaismatkailuna. Aikataulut mahdollistavat myös viikonloppuihin ajoittuvat kaupunkilomat Tukholmassa. Sen lisäksi alueen
matkailuelinkeinolle lisääntyneet reitit tarjoavat runsaasti uusia mahdollisuuksia, Nääppä
luettelee esimerkkejä reittitarjonnan positiivisista vaikutuksista.
18 Yrittäjä MAGAZINE
Viime elokuussa avattu Skellefteånreitti on hänen mukaansa käynnistynyt vähintään odotetusti.
– Skellefteå on tosi kiva paikka lyhyelle
piipahdukselle. Sieltä löytyvät myös lähin
halpalentokenttä ja huippujääkiekkoseura
(Skellefteå AIK), ainoastaan puolen tunnin
lentomatkan päästä. Yksi kaveri laski, että
lyhyen matka-ajan lisäksi lentäminen oli
halvempaa kuin ostaa bensat, jos olisi ajanut omalla autolla pohjoisen kautta.
Nääppä toteaa lentomatkustamisen tulleen lähemmäksi ihmisten arkea ja kehitty-
neen niin paljon, että lentämisen tarjoaman
elämyksen saa jo junalipun hinnalla. Sen
lisäksi turvallisuus on yksi lentämisen etuja.
– Olen sanonut, että turvatarkastuksen
jälkeinen lähtöporttialue on Pohjanmaan
turvallisin julkinen paikka, koska siellä jokainen henkilö matkatavaroineen on juuri
käynyt läpi turvatarkastuksen.
Vahva yrittäjyys ja
kehittämistyö tuoneet tulosta
Entä mistä löytyvät syyt Kokkola-Pietar-
saaren lentokentän lentoliikenteen kehittymiseen? Nääppä nostaa esiin kaksi keskeistä tekijää.
– Jaska Pensaaren projektipäällikkönä
vetämän kehityshankkeen puitteissa on
tehty lujasti töitä ja saatu paljon hyvää aikaan.
– Toinen selitys on alueen vahva yrittäjyys ja elinkeinorakenne. Keski-Pohjanmaalla on sen tyyppistä yrittäjyyttä, joka
on nähnyt lentokentän tuomat mahdollisuudet ja myös hyödyntänyt niitä. On esiintynyt tervettä kysyntää, joka puolestaan on
- Skellefteån-reitti on käynnistynyt vähintään odotetusti, Ari Nääppä sanoo.
19 Yrittäjä MAGAZINE
luonut lisää tarjontaa. Liikkeelle on lähtenyt myönteinen lumipalloefekti, jonka seurauksena saatetaan päästä vaikka mihin.
Hänen mukaansa pienellä lentoasemalla on omat
vahvuutensa.
– Pienen kentän ketteryys näkyy vahvuutena esimerkiksi siinä, että palvelut hoituvat nopeasti ja joustavasti. Alkaen siitä, että autolla pääsee käytännössä oven
pieleen.
– Hyvien reittien lisäksi lentoasema tarjoaa toimivat puitteet taksilennoille, joita niitäkin lennetään
enenevissä määrin. Esimerkiksi ruotsalaiset taksilentoyhteydet ovat taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Taksilentoasiakkaita varten meillä on oma pieni liikelentoterminaali.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialuetta KokkolaPietarsaaren lentokenttä palvelee lentoaseman päällikön mielestä optimaalisesti.
– Mitä pohjoisemmaksi alueella mennään, sitä järkevämmäksi tämä vaihtoehto tulee, ellei halua viettää
koko päivää matkustamiseen.
Kiitotie saa kesällä uuden päällysteen
Kasvumahdollisuuksia Nääppä näkee ainakin charterlennoissa.
– Charteritkin ovat yrittäjille erinomainen vaihtoehto, koska niillä asiakas pääsee vaivattomasti ja nopeasti suoraan kohteeseen. Varsinkin palatessa etu on
merkittävä, koska kentältä pääsee suoraan kotiin ilman
viimeistä pitkää taivalta autolla tai junalla.
Lentokentän kehittämiseen investoidaan huomattavasti ensi kesänä, jolloin kiitotie saa uuden päällysteen.
– Koska kyseessä on iso hanke ja jotta työt saadaan
tehtyä mahdollisimman nopeasti, kenttä suljetaan juhannukselta viideksi viikoksi. Töiden mittasuhteista
kertoo jotain se, että kyseessä on yhtä iso urakka kuin
jos 8-tie päällystetään Pietarsaaren Edsevöstä Kokkolan ja Kälviän vanhalle rajalle, Nääppä vertaa ja arvioi
päällystetyn kiitotien palvelevan kasvavaa liikennettä
seuraavat 15 vuotta.
– On jännittävää nähdä, mitä kaikkea tämä kasvu
poikii. Harvalla maakuntakentällä tulevaisuus näyttää
yhtä valoisalta kuin meillä. □
Lentoasemalta löytyvät kompaktit tilat myös esimerkiksi taksilentoasiakkaiden tarpeisiin.
20 Yrittäjä MAGAZINE
Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman
päällikkö Ari Nääppä odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea lentoliikenteen
voimakas kasvu poikii tulevaisuudessa.
Finavia luo
yhteyksiä maailmalle
Finavia Oyj on palveluyritys, joka luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Yhtiö ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkkonsa lisäksi koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää.
Finavia ylläpitää lentoasemia, tarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja
laskeutumiset sekä kouluttaa.
Yhtiön asiakkaita ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, kotimainen ja
globaalisti toimiva elinkeinoelämä sekä sotilasilmailu. Finavia Oyj on
valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on käyttäjiensä rahoittama ja joka päättää itsenäisesti toiminnastaan, taloudestaan ja investoinneistaan. Lähde: Finavia

21 Yrittäjä MAGAZINE
Kotimainen ja
vahvasti paikallinen
KPMG toiminut Kokkolassa 15 vuotta
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
K
PMG on Suomen vanhin ja yksi
maamme johtavia asiantuntijaorganisaatioita, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. KPMG Oy Ab on perustettu 85
vuotta siten.
– Olemme vahvasti paikallisia, mutta
meillä on KPMG-verkoston kautta hyvät kansainväliset kontaktit. Palvelumme
mitoitetaan asiakaskuntamme mukaan,
Keski-Pohjanmaalla toimimme pääosin
omistajavetoisten pk-yritysten yhteistyö-
kumppanina, sanoo KHT, Partner Minna
Herlevi, joka toimii myös Kokkolan toimiston johtajana.
Suomessa KPMG Oy Ab:lla on 17 toimistoa, joista Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan toimistot muodostavat Pohjanmaan
osaamiskeskuksen.
– Oman yhteyshenkilön kautta asiakas
saa meiltä kokonaisvaltaisen palvelun kaikissa tilanteissa. KPMG:n palveluksessa on
lähes 700 asiantuntijaa, joiden osaaminen ja
palvelut ovat hyödynnettävissä oman yhte-
KPMG:n Kokkolan toimiston työntekijöistä olivat kuvaushetkellä paikalla tilintarkastuksen asiantuntija Eva Lerbacka
(vas.), KHT, Partner Minna Herlevi, HTM-tilintarkastaja
Heidi Hukka ja toimistoassistentti Virpi Törmälehto.
22 Yrittäjä MAGAZINE
yshenkilön kautta. Ison organisaation yksi
merkittävä etu asiakkaalle ja myös työntekijöille, on varmuus siitä, että käytettävissä on
aina ajantasainen tieto.
– Asiakas pääsee helpolla, koska hänen
tarvitsee käydä asiat läpi vain kerran yhteyshenkilönsä kanssa, vaikka toimeksiantoa
olisi hoitamassa useita eri alan asiantuntijoita. Tämä säästää huomattavasti myös
asiakkaan aikaa verrattuna siihen, että joutuisi itse etsimään sopivan asiantuntijat eri
yrityksistä, Herlevi sanoo.
Tilintarkastuksen lisäksi hän on itse
erikoistunut yrityskauppojen, sukupolvenvaihdosten sekä muiden omistus- ja yritysjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen
sekä niihin liittyviin rahoitusjärjestelyihin.
Herlevi toimii lisäksi ELY-keskuksen sertifioimana Viestinvaihto-konsulttina.
Kokkolassa KPMG on toiminut 15 vuotta, ja juhlallisuuksien aika on Herlevin mukaan ensi syksynä. Kokkolan toimistossa
työskentelee kahdeksan työntekijää, joista
kaksi julkishallinnon puolella ja loput yrityspalveluissa.
– Tilintarkastuksen ja taseen tarkastelun lisäksi palvelukokonaisuutemme sisältää paljon muutakin. Autamme asiakasta
esimerkiksi kirjanpitoon ja tilinpäätöksen
laatimiseen liittyvissä erityiskysymyksissä ja konsernitilinpäätösten
ja rahoituslaskelmien laatimisessa.
Lisäksi ratkomme
päivittäin
verotukseen liittyviä
kysymyksiä sekä
yhtiö- ja sopimusoikeuteen liittyviä ongelmia ja hoidamme
yrityskauppoihin liittyviä toimeksiantoja.
– Itse olen yrittäjäperheen lapsi, ja kokemukset yrittäjyydestä tulevat sieltä asti. Sen
takia yrittäjien kanssa on helppo keskustella
vaikeistakin asioista, koska olen kokenut itsekin yrittäjien arjen, Herlevi sanoo.
Keskustelut yrittäjien kanssa liittyvät
hänen mukaansa usein liiketoiminnan kehittämiseen, ja samalla yrittäjille tarjoutuu
mahdollisuus testata omia ajatuksiaan.
– Me voimme tarkastella asioita hieman
etäämpää ja omilla kysymyksillämme auttaa yrittäjää näkemään asioita uudella tavalla.
Sekin on syytä muistaa, että tilintarkastajan
valitsee yrittäjä itse osakkeenomistajanroolissa, Herlevi sanoo.
Maallikkojen väistyessä sivuun tilintarkastuskäytännössä voi ilmetä muutoksia
totuttuihin tapoihin, sillä auktorisoidun tilintarkastajan työskentely perustuu kansainvälisiin tilintarkastuksen standardeihin.
– Tilinpäätös tarkastetaan keskittyen
asiakkaan niihin toiminnan alueisiin, joihin
Sukupolvenvaihdos
ei tapahdu hetkessä
Omistajanvaihdokset ovat ajankohtaisia
Keski-Pohjanmaalla, sillä maakunnassa
toimii runsaasti eläkeikää lähestyviä yrittäjiä. Minna Herlevi korostaa, että omistajavaihdoksen suunnittelu on syytä aloittaa
riittävän aikaisin, ja apuna on hyvä käyttää
asiantuntijaa.
– Yritysten konseptit ovat keskenään
”Yritykselle hyvin
hoidetusta
tilintarkastuksesta
koituu monia etuja”
Maallikoiden aika ohi
Yritysten tilintarkastuksessa on meneillään
merkittävä muutos, sillä maallikkotilintarkastajien aika on käytännössä ohi. Yrityksen
on käytettävä auktorisoitua tilintarkastajaa,
jos seuraavista kolmesta tunnusluvusta vähintään kaksi toteutuu: liikevaihto 200 000
euroa, tase 100 000 euroa ja työntekijämäärä kolme tai enemmän. Maallikot eivät voi
suorittaa enää vuonna 2012 päättyvän tilikauden tilintarkastusta.
– Yritysten on hyvä miettiä tilintarkastajan roolia ja sitä, kuka on sopiva yhtiön
tilintarkastajaksi. Tilintarkastajalla on hyvä
olla laaja osaaminen, jota yritys voi hyödyntää lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi.
- Tilintarkastusta sääntelevät monet eri lait, Minna Herlevi sanoo.
voi sisältyä sellainen riski, joka voi aiheuttaa
olennaisen virheen tilinpäätöksessä, Herlevi selvittää ja jatkaa, että yritykselle hyvin
hoidetusta tilintarkastuksesta koituu monia
etuja. Esimerkiksi yrityksen ja omistajan
verotuksellisten asioiden läpikäynnillä ja
suunnittelulla saadaan yritykselle monesti
verosäästöjä.
– Lakisääteisellä tilintarkastuksella varmistutaan siitä, että tilinpäätös antaa oikeat
ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Asianmukainen tilintarkastus vahvistaa sidosryhmien
luottamusta yhtiötä kohtaan ja auttaa yritystä kehittämään toimintaansa.
erilaisia, ja sen takia ei ole välttämättä järkevää tehdä asioita samalla tavalla kuin
naapuriyrityksessä. Ennen kuin sukupolvenvaihdosta ryhdytään toteuttamaan, asiaa
tarkastellaan aina luopujan, jatkajan ja yrityksen näkökulmista. Prosessin ennakointi
on avain onnistuneeseen lopputulokseen.
– Yrittäjän kannattaa miettiä omaa tahtotilaansa jo vuosia etukäteen ja selvittää,
löytyykö omasta perheestä oikeasti yritykselle jatkajaa, ja sen jälkeen katsoa tarvittaessa muita vaihtoehtoja. Kun ajatus ja tahtotila ovat selvillä, käytännön asiat sujuvat
sen jälkeen nopeasti, Herlevi sanoo. □
23 Yrittäjä MAGAZINE

24 Yrittäjä MAGAZINE

Toteutamme
kappaletoiveesi.
Jakobstad - Pietarsaari Karleby - Kokkola
Itäinen rengastie
Tehtaankatu 43
Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa,
käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat,
yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä
asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä.
Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444
[email protected] • www.portofkokkola.fi
24h
vrk
harjattomat pesulinjamme tekevät
autonpesusta nopeaa ja helppoa.
Ryhtymällä kanta-asiakkaaksi saat alennusta! Täytä
25 Yrittäjä MAGAZINE
kanta-asiakas hakemus osoitteessa www.citycarwash.fi
Maakunnassa sopeutetaan
laajentamalla uusiin tuotteisiin
Keski-Pohjanmaalla suhdannekuopat tuntuvat lievemmin
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
S
uhdannenäkymät olivat vielä
vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta tehdyissä kyselyissä koko
maassa mollivoittoiset, mutta tälläkin kertaa Keski-Pohjanmaalla pk-yritysten suhdannenäkymät ovat paremmat kuin
koko maassa keskimäärin.
Keskipohjalainen omaleimaisuus näkyy
siinäkin, millaisiin sopeuttamiskeinoihin
pk-yritykset turvautuvat suhdannetilanteen
liiketoiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin.
Alueen yritykset ovat viestittäneet
myös yhteistyön merkityksestä yhtenä selviytymisstrategiana. Esimerkiksi 90-luvun
vaikeina vuosina metallialalla opittiin tekemään yhteistyötä yli seutukuntarajojen.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo painottaa lisäksi
kansainvälistymisen tärkeyttä.
Maakuntajohtaja Pauli Harju
toivoi, että myös yrittäjäjärjestöt selvittäisivät, kuinka
nuorten polkua työmarkkinoille voitaisiin tasoittaa.
vuoksi.
Valtakunnallisesti pk-yritykset ovat
jo sopeuttaneet tai aikovat sopeuttaa toimintaansa lomautuksilla tai työaikajärjestelyillä. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla
työaikajärjestelyjen rinnalla keinona on
26 Yrittäjä MAGAZINE
– Maakunnassa kansainvälinen kauppa
ja kansainvälistyminen ovat arkipäivää lähes kaikilla toimialoilla. Pienten yritysten
ohella kansainvälistä kauppaa harjoittaneet pärjäsivät viime vuonna paremmin,
Uusitalo sanoo ja kertoo myös palvelualan
kasvaneen selvästi kansainvälistymisen
rinnalla.
Haasteita nuorten työllistymisessä
Kevään pk-yritysbarometriä kommentoineen Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Mervi Järkkälän mukaan tulevaisuuteen liittyvä yksi suuri haaste on se,
kuinka selätetään nuorten työllistämiseen
liittyviä esteitä.
– Kysely kertoo esimerkiksi sen, että
nuorten ammatillinen perusosaaminen ja
nuorten yleiset työelämävalmiudet koetaan
alueella nuorten työllistymiseen suurimmiksi esteiksi. Tähän liittyy sekin, miksi
yrittäjäjärjestö puhuu niin voimakkaasti
Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun
puolesta, Järkkälä korostaa.
Esimerkiksi 90-luvun
vaikeina vuosina
metallialalla opittiin
tekemään yhteistyötä yli seutukuntarajojen.
Nuorten työllistymisen esteisiin kiinnitti huomiota myös pk-barometrin julkistamistilaisuudessa Ylivieskassa puhunut
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
– Mistään muusta maakunnasta ei löy-
dy suhteutettuna niin paljon hyvin koulutettuja nuoria.
Mistä siis johtuu, etteivät he vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestö voisi selvittää, kuinka
nuorten polkua työmarkkinoille olisi mahdollista tasoittaa.
– Usein sanotaan, että riittää, kun valmiudet ovat 30
prosenttia, koska yrityksissä uusi työntekijä joka tapauksessa koulutetaan. Olisi hyvä tietää sekin, mitä on tuon
luvun takana, Harju sanoi.
Neljännes uskoi suhdanteiden paranevan
Pk-yritysbarometrin tulokset ovat heijastelleet perinteisesti varsin hyvin alueen talouden näkymiä.
Keski-Pohjanmaalla kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan.
Lähes 25 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 18
prosenttia huononevan.
Keskipohjalaisista pk-yrityksistä 40 prosenttia totesi, ettei niillä ole tarvetta työllistää tällä hetkellä. Koko
maan pk-yrityksistä vastaava tilanne oli 30 prosentilla
vastanneista. Keski-Pohjanmaalla työllistämiseen liittyviä suurimpia esteitä olivat kysynnän riittämättömyys tai
epävakaisuus, työvoiman saatavuus sekä työn sivukulut.
Keski-Pohjanmaalla 19 prosenttia vastanneista oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana,
kun valtakunnallisesti vastaava luku oli 28 prosenttia.
Alueella rahoitusta oli otettu pääsääntöisesti pankista (79
prosenttia), rahoituslaitoksista (12 prosenttia) sekä Finnverasta (15 prosenttia). Keski-Pohjanmaalla 84 prosenttia
ei aio ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden kuluessa ja koko maassa ulkopuolisesta rahoituksesta pidättäytyy 78 prosenttia vastanneista.
Kysyttäessä maksuvaikeuksista viimeisten kolmen
kuukauden kuluessa yhdeksällä prosentilla alueen yrityksistä oli ollut maksuvaikeuksia ja koko maassa 14
prosentilla.
Kyselystä kävi ilmi lisäksi se, että valtaosa rakennusalalla käännetyn arvonlisäverotuksen piiriin kuuluneista
vastaajista suhtautui epäilevästi siihen, että järjestelmällä
voitaisiin torjua tehokkaasti harmaata taloutta. □
stutkinto,
» Liiketalouden peru
merkonomi
Haku syksyllä 2012 alkavaan ryhmään
Pohjakoulutus pk tai yo. Koulutus alkaa 20.8.12, kestää
2,5-3 v. ja on monimuoto-opiskelua. Oppitunnit klo 8-16
keskiviikkoisin. Tarjolla osaamisalat: asiakaspalvelu ja myynti
tai talous- ja toimistopalvelut.
Hakuaika päättyy 30.4.2012. Hakulomake on wwwsivuilla osoitteessa www.kokkolankauppaopisto.fi >
aikuiskoulutus.
Laajenna osaamistasi! Hae opiskelemaan ja suorittamaan tutkinnon osia tarjolla olevista osaamisaloista, jos olet
jo merkonomi tai muutoin haluat lisätä ammattitaitoasi.
Lisätiedot ja hakulomakkeet:
Kaija Pikkarainen, koulutussihteeri, kaija.pikkarainen@
kpedu.fi, p. 044 7250 441 • Pirjo Koski, koulutuspäällikkö,
p. 040 808 5081, [email protected].
Pk-yritysbarometrin tulokset kiinnostivat kuulijoita Ylivieskassa.
www.kpedu.fi
www.kokkolankauppaopisto.fi
27 Yrittäjä MAGAZINE
Centro Finlandia
on ovi isommille
markkinoille
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
Heikki Tuiskun mukaan
Espanja tarjoaa potentiaaliset markkinat suomalaisille
tuotteille.
K
eski-Pohjanmaan
Yrittäjien
Kannuksessa järjestämässä iltatilaisuudessa yleisölle tarjottiin
roppakaupalla mielenkiintoista,
käytännön kokemuksiin perustuvaa tietoa,
Espanjan tarjoamista mahdollisuuksista
kansainvälistymiseen. Päähuomio kohdistui luonnollisesti Fuengirolaan keskipohjalaisille yrityksille rakennettuun ilmasiltaan.
- Suomalainen yrityskulttuuri ja tapa
toimia ovat sellaisia, joista Espanjassa pidetään. Suomalainen tapa on paljon joustavampi eikä lainkaan niin hiearkinen kuin
espanjalainen, ja se miellyttää myös työntekijöitä, kertoi Espanjassa jo pitkään asunut Heikki Tuisku. Hän edustaa Malagassa
pääpaikkaansa pitävää Asianajotoimisto
Cantarero, Tuisku & Asociadosta.
Hänen mukaansa suomalaiset ja skandinaaviset yritykset ovat tuoneet mukanaan
tehokkaan tavan toimia. Silloin työpäiviäkään ei venytetä varta vasten 12-tuntisiksi.
Vältä itsesi korostamista
Järjestelmien lisäksi on tärkeää tuntea
espanjalainen ihminen.
– Ihmistuntemuksen merkitystä ei sovi
unohtaa. Espanjalainen ei esimerkiksi avaudu kovin helposti, ja ainakin sisäisillä mark-
28 Yrittäjä MAGAZINE
kinoilla he ovat varovaisia, elleivät tunne
kumppania. Espanjalaiset harrastavat small
talkia mutta heitä ärsyttää isottelu ja se, jos
kerrot huimia tarinoita itsestäsi.
- Perheen kuulumiset ja lasten vointi täytyy muistaa kysyä. Siitäkin voi olla
varma, että espanjalaiset kyllä tarkistavat
kumppaninsa taustat omien kanaviensa
kautta, Tuisku opasti.
Espanjassa kaksi yleisintä puheenaihetta
ovat korruptio ja jalkapallo.
– Korruptiosta ei pidetä mutta se ei
myöskään nouse listalla kovin korkealle,
kun sikäläisiltä ihmisiltä kysytään heidän
suurimpia huolenaiheitaan.
Suomalaisten tuotteiden pääsyä Espanjan markkinoille helpottaa se, että espanjalaiset arvostavat niitä erittäin kehittyneinä,
imagoltaan hyvinä ja korkeatasoisesti muotoiltuna. Tuiskun mukaan kysymys kuuluukin, kuinka saada kohtaamaan suomalainen
tuote ja sikäläinen jälleenmyyjä tai agentti.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämän ilmasillan ansiosta keskipohjalaisia
tuotteita on esillä Fuengirolassa Centro
Finlandia-yritystalossa. Tuisku sanoo, että
se on hyvä ovi lähteä liikkeelle kohti isompia markkinoita.
– Espanjassa asuu noin 45 miljoonaa
ihmistä, joista pelkästään etelä-Espanjassa
kahdeksan miljoonaa. Ulkomaisia tuotteita
on sikäläisten kauppaketjujen hyllyillä runsaasti. Espanja on potentiaalinen markkina
suomalaisille tuotteille, ja täältä on vain
lähdettävä rohkeasti myymään omia tuotteitaan.
Agenttia ja maahantuojaa etsittäessä on
tärkeää, että kontakti tietää, miten Espanjan
markkinat toimivat sisäisesti. Sen takia on
Tuiskun mukaan suositeltavaa käyttää sikäläisiä tahoja.
Leimaa ei saa unohtaa
Nykyisin Sampo Pankissa varanhoitajana
työskentelevä Pasi Rönty korosti omien
Espanjan-vuosiensa perusteella kielitaidon
merkitystä.
– Kielen opiskelu on helppoa, kun asenne on oikea. Opiskeluun on paljon mahdollisuuksia ja espanjan kielen ansiosta
käytännön elämä helpottuu huomattavasti.
Espanjalaiset arvostavat jo sitä, että yrität
puhua espanjaa, Rönty kertoi.
Perusasioihin kuuluvat lisäksi lasten
koulunkäynti, harrastukset ja yleinen elämänmeno espanjalaisittain.
– Liiketoiminnan aloittaminen kannattaa valmistella perusteellisesti ja ratkaista
esimerkiksi se, perustaako yrityksen Espanjaan vai
sivuliikkeen. Sivuliike on edullisempi vaihtoehto,
vaikka siihenkin liittyy tietty määrä byrokratiaa.
Rekrytointi ja työehdoista sopiminen ovat nekin
oma osaamisalansa.
– Espanjassa on tarjolla työvoimaa, jolla on hyvä
asenne työntekoon. Työsopimusten tekeminen on
tarkkaa puuhaa ja työsopimus on voimassa vain siinä
tapauksessa, että sopimuksessa on työvoimatoimiston leima. Työnantajan maineella on myös suuri merkitys ja siksi on tärkeää, että palkat maksetaan oikein
ja ajallaan.
Espanjassa asioimisessa auttavat hänen mukaansa
kärsivällisyys, pitkä pinna ja ongelmille hymyileminen. Yllättäviin kuluihin kannattaa varautua riittävällä käteiskassalla.
– Yrityksen ensimmäinen ja tärkein hankinta on
leimasin. Ilman sitä yritystä ei ole olemassa. Leimasimia täytyy olla kaksi, toinen itselle ja toinen tilitoimistolle, Rönty muistutti pilke silmäkulmassaan.
”Suomalainen yrityskulttuuri ja tapa toimia
ovat sellaisia, joista
Espanjassa pidetään”
Millainen rooli Viexpolle?
Kansainvälistymisen palveluja tarjoavan Cannus
Oy:n toimitusjohtajan Mari Huukin mielestä Centro
Finlandia luo yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille.
– Monet haluavat Saksaan, joka on kuitenkin erittäin kilpailtu alue. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Kazakstan, missä kilpailutilanne on paljon helpompi ja
maassa on kuitenkin paljon rahaa, Huuki sanoi.
Kosekin toimitusjohtaja Jonne Sandberg toivoi
näkevänsä enemmän toimia, joilla panostetaan kunnolla kansainvälistymiseen.
– Kosek tekee kansainvälistä toimintaa mutta
Viexpo on virallinen kansainvälistymisyksikkö. Olisi hyvä, että yritykset ryhtyisivät keskustelemaan,
miten valtionhallinnon uudistusten yhteydessä hoidetaan Viexpon rooli, Sandberg sanoi.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan
Mervi Järkkälän mukaan Centro Finlandiasta on jo
saatu positiivisia kokemuksia.
– Monen yrityksen tuotteita on esimerkiksi löydetty Centrosta ja sen jälkeen tiedusteltu, mistä kyseisiä tuotteita saa Suomessa. On mielenkiintoista
nähdä, millaista palautetta yritykset saavat sen jälkeen, kun sesonki alkaa taas vilkastua maaliskuussa,
Järkkälä sanoi. □
MALER
SISUSTUSTUOTTEET
n
y
y
l
e
t
s
i
e
m
i
i
Laatua V
MYYNTI: HYVIN VARUSTETUT PUU-, RAKENNUSTARVIKEJA SISUSTUSLIIKKEET
MALER OY
JOUTSENTIE 2, 84100 YLIVIESKA
PUH: (08) 4118 800, FAX: (08) 426 150
29 Yrittäjä MAGAZINE
[email protected] www.maler.fi
Vilpitön yhteistyön voima on
tuloksellista ja siirtää vaikka vuoria
M
iksi kirjoitan yhteistyöstä? - Siksi, että il-
teollisuus, vähittäiskauppa, palvelut, elintarviketeollisuus,
man ihmisten tai yritysten välistä yhteis-
ja puusepänteollisuus tuottavat alueellemme uusia työpaik-
työtä asiat eivät edisty ja hyvätkin asiat
koja.
surkastuvat. Yhteistyön voima näkyy eri-
Koemme niin alueen, kuin yritystemme esille tulemisen,
tyisesti Keski-Pohjanmaalla. On selvää että pienikin Suomi
ja jopa maakunnan markkinoinnin olevan tärkeä osa alueen
on jaettu maakuntiin, joilla jokai-
tunnettuna pysymistä. Mutta tässäkin
sella on omat vahvuudet, meillä se
tarvitsemme yhteistyötä - maakunta
on yrittäjyys. Keski-Pohjanmaa on
saa voimaa yhteisestä visiosta ja yh-
maakuntana kooltaan pieni ja toi-
dessä tekemisestä.
minnaltaan aktiivinen. Historialli-
janmaan lounaiset osat aina Pyhä-
S
jokea myöten. 1600-luvulta lähtien
kommer man inte framåt och alla goda
Keski-Pohjanmaa koostui kuudesta
saker vissnar. Vårt landskap Mellersta
suurpitäjästä, jotka olivat Pietar-
Österbotten, har inte alltid sett ut som
saari, Kruunupyy, Kokkola, Kälviä,
det ser ut i dagens läge. Den har bes-
Lohtaja ja Kalajoki. 1910-luvulla
tått av olika sammanslagningar t.o.m.
jopa Paavolasta asti kotoisin oleva
Pyhäjoki i norr. På 1600-talet bestod
ihminen saattoi mieltää olevansa
landskapet av sex storkommuner, Ja-
Keski-Pohjanmaalta.
1950-luvul-
kobstad, Kronoby, Karleby, Kelviå,
la Keski-Pohjanmaan maakuntaan
Lochteå och Kalajoki. På 1950-talet
kuului peräti 31 kuntaa. Keski-Poh-
bestod landskapet av totalt 31 kommu-
sen Keski-Pohjanmaan rajaaminen
ei ole aivan helppoa. Aikaisemmin
Keski-Pohjanmaahan
on
luettu
kuuluvaksi nykyisen Pohjois-Poh-
amarbete – ett viktigt verktyg för oss i Mellersta Österbotten, som är litet men
desto aktivare. Utan samar-
bete mellan människor eller företag
janmaa onkin niitä harvoja alueita, joissa hallinnolliset rajat
ner. Vi har alltid haft samarbete över kommungränserna och
eivät vastaa kulttuuri-identiteetin piiriä. 1990-luvun lopul-
bör fortsätta med det, för att behålla de företag, arbetsplatser,
la tapahtuneessa valtakunnallisessa hallintomuutoksessa
utbildningsmöjligheter och tjänster vi har idag.
Keski-Pohjanmaan pohjoisosan kunnat liitettiin Pohjois-
Vår mångsidiga infrastruktur, gör dessutom landskapet
Pohjanmaahan ja eteläiset ruotsinkieliset kunnat puolestaan
livskraftig. Vi har växande ﬂygtrafik och hamn-, järnväg-
Pohjanmaan maakuntaan, joka aiemmin tunnettiin nimellä
samt vägtrafik fungerar bra. Våra starka branscher såsom
Vaasan rannikkoseutu.
kemi, båt, metall, tjänster, livsmedel och träförädling kom-
Tänään näemme alueen vahvuutena verkottumisen alu-
mer hela tiden ut med nya arbetsplatser.
een yritysten ja erityisesti oppilaitosten, niin yliopistokes-
Marknadsföring av det egna landskapet går lättare när
kuksen, ammattikorkeakoulun kuin muiden oppilaitosten
man har en stark gemensam vision och alla arbetar tillsam-
kautta niin Oulun, Jyväskylän kuin Vaasankin suuntaan.
mans.
Maakuntamme keskus on Kokkola, jonka infrastruktuuri on toimivaa. Lentokenttäliikenne on edelleen kasvussa,
Nina Niemi,
sekä meri-, rauta- ja maantieyhteydet toimivat hyvin. Vahvat
järjestöpäällikkö / organisationschef
ja osaavat toimialamme kuten kemian teollisuus, veneteol-
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät /
lisuus, perusmetallien valmistus sekä metalli- ja konepaja-
Mellersta Österbottens Företagare
30 Yrittäjä MAGAZINE

31 Yrittäjä MAGAZINE
Moni kuvittelee,
että palvelua
saa enää
verkossa.
DNA Kaupassa
sinua palvelee ihminen.
32
Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää
ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja
palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin
päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut
ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole
kaukana,
katso vaikka osoitteesta www.dna.fi.
Yrittäjä
MAGAZINE
Edullisempi asiantuntijaliike.