nro 1-2013 - Viestimix

Yrittäjä
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N
MAGAZINE 1/2013
Kokkolan satama
Portti maailmalle
Kannuksen kaupunki
Kolmen vaiheen taktiikalla
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Rohkeutta ja riskinottokykyä
1 Yrittäjä MAGAZINE
Toteutamme
kappaletoiveesi.

Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa,
käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat,
yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä
asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä.
Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444
[email protected] • www.portofkokkola.fi
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän
tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä?
Ota yhteys omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika tapaamiseen. Lisätietoja myös op.fi/kumppaniyritys
Yhdessä hyvä tulee.
2 Yrittäjä MAGAZINE
Tunteeko yrittäjäjärjestö
jäsenistön tarpeet?
PÄÄKIRJOITUS
T
ämä kysymys nousee useasti esiin jäsenten välisissä keskusteluissa. On
pakko pysähtyä pohtimaan, tunteeko tai tunnistaako SY jäsenten arkipäivän ongelmat? Ajetaanko oikeasti niitä asioita joista perusjäsen tai pieniyrittäjä (joista jäsenkunta pääsääntöisesti koostuu) hyötyy ?
On ehkä vaikea ymmärtää miksi osinkovero on päällimmäisenä edunvalvonta-asiana. Jäsenet ovat suurimmalta osalta” mikroyrittäjä” luokkaan kuluvia yrittäjiä. Mielestäni edellinen kuulostaa lähes kirosanalta tai vähintäänkin vähättelevältä. Kyse on
useimmiten toiminimestä tai henkilöyhtiöstä, joille osinkoverotuksella ei ole suoraan
merkitystä.
Tai jos puhutaan siitä, että työntekijäkin ottaa vastuuta omasta sairastamisestaan
(kyse on yhden päivän karenssista), kun työnantaja kantaa nykyään työntekijän sairasloman omavastuusta 9 päivästä? On pakko kysyä, onko suhde hyväksyttävä?
Usein, kun repostellaan julkisuudessa yleisesti työlainsäädäntöä, on pakko miettiä
mikä on tarinan juoni? Onko se neuvottelutekninen asia vai onko asian taakse piilotettu jotakin muuta? Se harmittaa. Esim. yhden päivän karenssikeskustelu oli paljon
puhetta ja julkisuutta, kun samalla toisaalla annettiin lähes hiljaisuudessa mennä loma-aikana sairastamisen vaikutus loman siirtymiseen, joka on muuten rahassa ja vaikuttavuudessaan aivan eri sfääreissä. Samoin kolmen päivän koulutusvapaa? Mikä
on sen hyöty työntekijälle tai oikeasti työnantajalle? Seinäjoella Valtakunnallisten
Yrittäjäpäivien presidenttiehdokas paneelissa, ehdokas Väyrynen vastasi mielestäni
osuvasti kysymykseen koulutuspäivistä. Hän totesi, että koulutuspäivien sisältö on
ehkä enemmän kosmetiikkaa ja vertailevaa erotiikkaa kuin asiaa.
Viron yritysverotuksessa on noussut jokin hieno oivallus. Viron mallissa lähtöajatus on kaunis ja kannatettava. Yritystä verotetaan vasta sitten, kun se nostaa varoja
yrityksestä. On siis kyse verotuksen siirrosta, ei verovapaudesta. Entäs sitten, kun
verokonsultit lähtevät optimoimaan tilannetta. Synnytetään uusia tytäryhtiöitä, varoja siirrellään yrityksestä toiseen siihen tahtiin, ettei fläppitaulun sivut riitä karttojen
piirtelyyn. Samanlainen ”Viron veromalli” on käytössä kahdessa maassa ja se toinen
taitaa olla Moldovia. Siinäkö meillä on oivat mallimaat verotukseen?
Tupopöytään SY ei ole ollut halukas aiemmin. Nyt halu pöytään on kuitenkin
kasvanut. Vanha viisaus pelikentiltä lienee, että jos halutaan voittaa pelissä, peliä
pelataan kentällä eikä katsomossa. On hyvä tietenkin arvioida omat mahdollisuudet
menestyä pelissä. Meillä on monta syytä lähteä mukaan. Joustava sopimisenmalli,
työllistämisen esteiden poistaminen jne.
Yrittäjä toimii tänä päivänä edelleen verottajan/vakuutusyhtiöiden sihteerinä,
maksajana ja paperinpyörittäjänä, ja maksaa siitä vielä itse lisäksi paljon työaikaa ja
rahaa. Verotili oli yksi SYn ajamista asioista, jolla on voitu yksinkertaistaa asioiden
hoitoa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on omalta osaltaan nostanut esiin oman aluejärjestön alueella tapahtuvia yrityskenttään vaikuttavia asioita. Niitä ovat olleet niin Elykeskusten toiminta / toiminnan erilaisuus, oppilaitosten menestymisen turvaaminen
yritystoiminnan tukijana sekä tutkimuksen- ja ammattitaitoisen osaajajoukon kasvattajana.
Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön syventymiseen haluan antaa kiitokseni
kuntajohtajille. He ovat aidosti mieltäneet yrittäjien vaikutukset kunnan kehitykseen.
Vain työllä ja työpaikoilla luodaan tervettä kasvua kuntiin. Kun lukee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien viime vuoden toimintakertomusta, niin voi olla ylpeä siitä, että
on saanut olla tämän porukan vetäjänä. Toimintakenttämme on ollut varsin laaja ja
monivivahteinen, niin kansainvälistymisen kuin paikallisen toiminnankin puitteissa.
Ps. Osinkoverokeskustelu on SY:n osalta perusteltua, sillä ilman isojen yritysten
menestystä ei pienemmilläkään yrityksillä olisi niitä verkostoja joilla toimittaisiin.
On muistettava, että SY:ssä on 116.000 jäsentä, joten tällä sakilla on vaikuttavuutta ja
siihen kannattaa kuulua.
Aurinkoisia kevätpäiviä!
Tapio Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
3 Yrittäjä MAGAZINE
Käänne
parempaan
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT RAMI SALLE/JORMA UUSITALO
SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm
uskoo, että varovaisen
toiveikkaat odotukset
kohdistuvat lähinnä
loppuvuoteen.
T
uorein Pk-yritysbarometri osoittaa, että Keski-Pohjanmaalla
pk-yritysten suhdannenäkymät
ovat aikaisempaa valoisammat.
Maakunnassa suhdannenäkymiä kuvaava
saldoluku on noussut viime syksystä selvästi, ja paranevia suhdannenäkymiä ennustaa vajaa kolmasosa kaikista kyselyyn
vastanneista pk-yrityksistä.
Myönteisemmistä näkymistä KeskiPohjanmaalla kertovat myös arviot henkilökunnan määrän kehittymisestä. Tasan
viidesosa eli 20 prosenttia vastanneista
arvioi henkilökunnan määrän kasvavan
seuraavan vuoden aikana, ja 72 prosenttia
arvioi työntekijämäärän säilyvän nykyisellään. Henkilökunnan määrää kuvaava
valtakunnallinen saldoluku oli kahdeksan
prosenttia, kun se Keski-Pohjanmaalla
ylsi kolme prosenttia suuremmaksi. KeskiPohjanmaalla saldoluku kasvoi edellisestä
kyselystä peräti seitsemän prosenttia.
Myös valtakunnallisesti suhdanneodotukset ovat Pk-yritysbarometrin perusteella kokonaisuutena varovaisen myönteisiä.
Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on
nyt +5, kun se kahdessa edellisessä barometrissä oli tasan nolla. Joka neljäs pk-
yritys näkee suhdanteiden paranevan tänä
vuonna. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla.
- Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta yrityksille ei ole vielä kertynyt, joten
varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm
sanoo.
Rahoittajien
ratkaisut puhuttavat
Mielipiteet rahoittajien luottopolitiikan
muutoksista ovat pk-yritysten keskuudes-
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine
JULKAISIJA
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola
Puh. (06) 8315 292
Fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
KUSTANTAJA JA TOIMITUS
Viestimix Ky
Savisilta 1, 84100 Ylivieska
Puh. (08) 4118 500
Fax (08) 425 204
www.viestimix.fi
ILMOITUSMYYNTI
Viestimix Ky
Kari Kaartinen
Puh. 0400 400 143
[email protected]
PÄÄTOIMIT TAJA
Mervi Järkkälä. Puh. 0500 561 145
[email protected]
PAINOPAIKKA
Lönnberg Painot Oy
ILMOITUSVALMISTUS
Viestimix Ky
Puh. 045 6383 051
[email protected]
4 Yrittäjä MAGAZINE
Kannenkuva:
Keskipohjanmaa / Jukka Lehojärvi
sa valtakunnallisesti selvästi kaksijakoiset.
Runsas kolmannes rahoitusta viimeisen
vuoden aikana ottaneista koki luottopolitiikan kiristyneen erittäin paljon tai melko
paljon. Lähes yhtä suuri osuus totesi, että
politiikka on muuttunut vähän tai erittäin
vähän.
Keski-Pohjanmaalla vastaajista 74 prosenttia totesi, etteivät ne aio ottaa seuraavan
vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta. 22
prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Suurin osa keskipohjalaisvastaajista kertoi ottavansa ulkopuolista rahoitusta konei-
den ja laitteiden laajennusinvestointeihin.
Seuraavina kohteina tulivat käyttöpääoman
tarpeet, rakennusinvestoinnit ja yrityksen
kehittämishankkeet.
Keski-Pohjanmaalla 63 prosenttia vastanneista totesi, ettei yrityksellä ole sopeuttamistarpeita nykyisen suhdannetilanteen
takia. Koko maassa vastaava luku oli 57
prosenttia. Maakunnassa 28 prosenttia vastanneista kertoi jo sopeuttaneensa, ja yhdeksän prosenttia kertoi suunnittelevansa niitä.
Timo Lindholmin mukaan eniten sopeutuspaineita on ymmärrettävästi ollut teolli-
- Suhdannetilanne näkyy siinä, että asiakkaat tekevät tällä hetkellä
lyhyitä sopimuksia, sanoo Livionin liiketoimintayksikön johtaja Jani
Ylikangas.
suudessa ja rakennusalalla. Sopeutustarve
nousee hänen mukaansa yrityksen koon
myötä.
Sopeutustoimia tehneistä tai niitä suunnittelevista keskipohjalaisyrityksistä suurin
osa ilmoitti keinoksi työaikajärjestelyt ja
sen jälkeen lomautukset ja liiketoiminnan
laajentamisen uusiin tuotteisiin tai palveluihin.
”Tilanne stabiili,
mutta sopimukset lyhyitä”
Kokkolalainen Livion Oy on vuonna 2011
perustettu ICT-alan yritys, joka kertoo toteuttavansa selkeitä käyttöliittymiä sekä
innovatiivisia ohjelmistotuotteita. Vauhdilla liikkeelle lähtenyt yritys työllisti viime
vuonna jo 12 henkilöä, ja liikevaihto oli
noin 600 000 euroa.
Vaikka teknologiateollisuuden käyrät
ovat osoittaneet pitkään alaspäin, juuri ohjelmistoalalla liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet yleisestä suhdannetilanteesta poiketen.
Liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas kertoo, että viime syksynä oli nähtävissä, että osalla asiakkaista maksukyky
heikkeni. Epävarmuus tulevasta näkyy
tällä hetkellä erityisesti siten, että yritykset
tekevät lyhyitä sopimuksia ja pienimuotoisempia toimeksiantoja. Kasvuhakuiselle
yritykselle kuten Livion nykyvaihe on luonnollisesti haastava.
- Tällä hetkellä tilanne on onneksi stabiili, vaikkakin näkyvyys on lyhyt, Ylikangas
sanoo.
Livionilla on kuitenkin edelleen selkeät
tavoitteet tuleville vuosille.
- Jos asiat etenevät kuten olemme suunnitelleet, kasvamme pääosin Kokkolassa,
ja kasvu tapahtuu myös alihankintaa ostamalla. Kolmen vuoden kuluttua pyrimme
olemaan enemmän tuote- kuin palvelutalo.
Etenemme askel kerrallaan ja rahoituksenkin ehdoilla, Ylikangas linjaa. □
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola. Puh. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
Yrittäjä MAGAZINE
[email protected]
5
Rohkeutta ja
riskinottokykyä
”Laadukas ammatillinen koulutus
turvaa osaavan työvoiman”
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI
6 Yrittäjä MAGAZINE
Kokkolalainen valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen on noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon
ytimeen.
7 Yrittäjä MAGAZINE
V
altiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kannustaa keskipohjalaisia yrittäjiä rohkeuteen ja
valmiuteen ottaa myös riskejä,
koska sitä kautta syntyy hänen mukaansa
uusia maakunnallisia menestystarinoita.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan
haastattelussa valtiovarainministeri otti
kantaa myös alueen koulutuskysymyksiin.
- Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on
huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta
koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä
turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille, Urpilainen sanoo.
Hallitus piti äskettäin puoliväli-istuntonsa.
Kun puhutaan talouskasvusta, työllisyydestä ja julkisen talouden kestävyydestä,
yrittäjiä kiinnostaa, millaiset mahdollisuudet tässä tilanteessa Suomella on pitkäjänteiseen veropolitiikkaan, joka on lisäksi
linjassa naapurimaiden Ruotsin ja Viron
kanssa?
Hallitus on tehnyt vaalikauden aikana
päätöksiä, joilla luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Muun muassa yhteisöveroa
on laskettu ja luotu verokannustin niin
tutkimus- ja kehitystoimintaan kuin kasvuyrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin.
Suomen on seurattava kilpailijamaiden
veroratkaisuja ja pidettävä verotus kilpailukykyisellä tasolla, vaikka aggressiiviseen
verokilpailuun ei Suomen pidä lähteä.
ELY-keskukset toimivat kehittäjänä mutta
Keski-Pohjanmaalla yrittäjät kokevat, että
ELY-keskusten geopoliittinen sijainti voi
vaikuttaa liikaa keskusten painopisteisiin.
Millaisena näette ELY-keskusten toimivuuden alueiden kehittäjänä ja rahoituskanavien luojana?
ELY-keskuksilla on merkittävä rooli alueiden kehittäjinä ja EU-rahoituksen kanavoijana. On selvää, että ELY-keskusten tulee
toimia koko toimialueensa, mukaan lukien,
Keski-Pohjanmaan kehittäjänä ja rahoituskanavien mahdollistajana.
Millainen on mielestänne maakunnallisten
liittojen rooli jatkossa alueiden kehittäjänä?
Maakuntien liitoilla on lakisääteinen tehtävä alueiden kehittäjänä. Muun muassa
maakuntakaavalla on suuri merkitys alueiden elinvoiman luomisessa. Lisäksi maakunnat alueidensa edunvalvojina luovat
edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle.
8 Yrittäjä MAGAZINE
Pk-yrityksillä on tärkeä merkitys työllistäjinä. Miten edistäisitte joustavaa, paikallista sopimista työehdoista?
Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja
suuri osa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin. Pidän selvänä, että yritysten
edellytyksiä työllistää tulee edelleen vahvistaa. Tärkeää on myös edistää joustavan
työelämän kehittämistä, huolehtien myös
työehtojen yleissitovuuden ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta.
Keskipohjalaiset yrittäjät ovat huolissaan
ammattikorkeakoulutuksesta alueella. Millaisena näette Centria ammattikorkeakoulun tulevaisuuden?
Näen, että Centria ammattikorkeakoululla
on hyvin keskeinen merkitys koko alueelle. Ammattikorkeakoulu toimii hyvässä ja
tiiviissä yhteydessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja monipuolinen koulutustarjonta on painottunut alueen kannalta
tärkeille aloille.
Ammattikorkeakouluilta odotetaan tiukassa taloustilanteessa aiempaa parempaa
keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa,
mutta näen, että tässäkin tilanteessa Centria on hyvin valmistautunut ja voi vahvasti
palvella alueen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.
Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on
huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta
koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä
turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille.
Miten turvaisitte oppilaitosten ja yritysten
yhteisen t&k -toiminnan, jos ammattikorkeakoulutusta karsitaan Keski-Pohjanmaalla?
Korkeakoulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi Yliopistokeskus
Chydeniassa on kemian professuuri, jonka
piirissä on tehty erittäin hyvää perus- ja soveltavaa tutkimustyötä. Nyt muun muassa
litium-klusterin merkityksen korostuessa
elinkeinoelämässä tulee huolehtia siitä, että
erityisesti kemianteollisuuden tarvitsema
tutkimustoiminta pysyy vahvana alueella.
Tähän tarvitaan huomiota myös ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Alueen koko
tutkimustarve tulee hahmottaa kokonaisuutena, johon kuuluu tiede- ja ammattikorkeapuolet. Kokonaisuuden tulee tukea
alueen elinkeinotoimintaa ja sen tarpeita.
Teollisuus tekee tällä hetkellä lyhyitä kuljetussopimuksia rikkidirektiivin aiheuttaman
epävarmuuden vuoksi. Kuinka voidaan
turvata täkäläisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky jatkossakin?
Hallitus päätti juuri puoliväliriihessä, että
viime vaalikaudella päätetystä rikkidirektiivistä teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan työllisyyden ja
kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi päätettiin, ettei teollisuudelle kohdisteta uusia
kustannuksia ja rasitteita tällä hallituskaudella. Kokkolan suurteollisuusalueella on
useita investointeja käynnissä, ja tulevaisuuden usko on vahva. Samoin Kokkolan
sataman kehitys on ollut myönteistä, ja siitä
on huolehdittava myös tulevaisuudessa.
Mitkä ovat mielestänne Keski-Pohjanmaan
tärkeimmät menestystekijät?
Keski-Pohjanmaalla on vahva yritysperinne; yritteliäällä ja toimeentarttuvalla pohjalaisella mielenluonteella on suuri merkitys alueen menestymiselle. Alueen vahva
teollisuus luo pohjaa alueen kehittymiselle
ja työllisyydelle. Keski-Pohjanmaalla on
monipuolinen elinkeinorakenne, josta on
syytä olla ylpeä. Myös alueen oppilaitoksilla on tärkeä merkitys alueen osaamistason nostamisessa ja uusien innovaatioiden
synnyttämisessä. Uskon myös, että pienen
maakunnan kyky puhaltaa yhteen hiileen
luo menestyksen eväitä.
Miten Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r.y. voi
mielestänne kehittää aluettaan entistä
enemmän yrittäjyysmaakunnaksi?
Keski-Pohjanmaan yrittäjyyden edellytyksiä voidaan entisestään parantaa vahvalla
eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Yrittäjän arjessa tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä, joista kasvaa maakunnallisia
menestystarinoita. Ehkä näitä tarinoita
olisi myös syytä nostaa paremmin julkisuuteen ja ihmisten tietoisuuteen. Arvostan
sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja KeskiPohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät
maakunnan kehittämisen puolesta.
Olette noussut suomalaisen politiikan ja
päätöksenteon ytimeen. Mitä viimeiset
vuodet ovat Teille antaneet tai mitä ne ovat
opettaneet?
Olen saanut toimia valtiovarainministerinä
hyvin haastavana ajanjaksona. Kotimaan
taloushaasteiden lisäksi työmaana on Euroopan talouskriisin ratkaiseminen, millä
on vaikutuksensa myös Suomen talouteen.
Olen kuitenkin oppinut, että yksi Suomen
vahvuuksista on yhteistyön ja sopimisen
taito. Sen lisäksi tarvitaan sisua ja uskoa
omaan tekemiseensä. □
- Arvostan sitä työtä, mitä alueen
yrittäjät ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta, valtiovarainministeri Jutta
Urpilainen sanoo.
9 Yrittäjä MAGAZINE
EU-direktiivi ajaa
kuljettajat koulutukseen
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite
koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan
kuljetusalan yrityksiä. EU-direktiivi
korostaa työnantajan vastuuta seurata
henkilökunnan ammattipätevyyksien
voimassaoloa.
K
uljettajien pakollinen koulutusvelvoite ja sitä ohjaava direktiivi
on yksi uusimmista uutuuksista,
joita EU jäsenmailleen tarjoaa.
Yrittäjien on syytä perehtyä kyseisen direktiivin käytännön vaikutuksiin hyvin
tarkasti, sillä koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalaa.
Toistaiseksi liian harva yrittäjä ja yrityksen työntekijä tietää tarvitsevansa kuljettajien pakollisen viiden päivän ammattipätevyyskoulutuksen. Vain yksityisautoilu
ja pelastustoimen ajot ovat koulutusdirektiivin ulkopuolella.
Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa
rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle ja ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle.
Lisäkulu muiden
koulutuskulujen päälle
- Lähtökohtaisesti koulutus on tietenkin
hyvä asia. Tässä tapauksessa kuitenkin
määritellään vain koulutuksen määrä, eli
kurssi kuin kurssi kelpaa. Jokaisen työnantajan intresseissä on luonnollisesti osata
valita työntekijöilleen oikeanlainen koulutus. Periaatteessa säiliöautonkuljettaja voi
kuitenkin käydä vaikkapa lastaukseen liittyvän koulutuksen, vaikka se ei liity mitenkään hänen varsinaiseen työhönsä, kertoo
esimerkin Ab Tallqvist Oy:n kuljetuspäällikkö Risto Lauri.
Muun muassa ensiapukoulutus on hänen mukaansa erittäin hyödyllinen. Siinä
ongelmana kuitenkin on erilainen voimassaoloaika toisiin koulutuksiin verrattuna.
Ensiapukoulutus on voimassa vain kolme
vuotta, kun muun koulutuksen voimassaoloaika on viisi vuotta.
- Direktiivin turvallisuuslähtökohta on
täysin oikea, mutta jossain vaiheessa tämä
karkasi liian laajaksi. Vakiokuljettajien
kohdalla koulutukset voi järjestää helpom-
10 Yrittäjä MAGAZINE
min, mutta toisin on vaikkapa kaivinkoneen kuljettajilla, joilla on kuorma-autokortti. He tarvitsevat sitä vain
satunnaisesti, jolloin direktiivin vaatiman uuden kortin
ylläpito tulee tosi hintavaksi.
Esimerkiksi 30-40 työntekijän yrityksille direktiivin aiheuttamat koulutuskustannukset ovat kallis lisä,
joka lankeaa kaikkien muiden koulutuskustannusten
päälle.
- Yrityksissä on paljon muutakin tarpeellista koulutusta. Tämän uuden koulutuksen aiheuttamat kulut
ovat 300-350 euroa päivältä per työntekijä, Lauri jatkaa.
Yrittäjien vastuu kasvaa
Henkilöliikenteen osalta uudistus tulee voimaan 10.
syyskuuta 2013 ja tavaraliikenteen osalta 10. syyskuuta 2014. Muutos lisää yrittäjien vastuuta, koska jatkossa
työnantajan on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä.
Ajoneuvon kuljettaminen henkilölle, jolla ei ole
voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty.
Työnantajien on syytä olla tarkkana lisäksi koulutuksia
suunnitellessaan, koska markkinoilla on paljon koulutustarjontaa, mistä ei saa ammattipätevyystodistusta.
Lisätietoa asiasta saa muun muassa Liikenteen turvallisuusviraston TraFin nettisivuilta, os. www.trafi.fi
Kuljettajan toimenkuva
ei ratkaise koulutustarvetta
Kuljettajan pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia
toimialoja vaateliikkeistä rauta- ja kukkakauppoihin
sekä teollisuuslaitoksiin. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Esimerkiksi
kuljettajan toimenkuvalla ei ole merkitystä.
TraFin nettisivuilta löytyy kysymys-vastausosio,
joka osaltaan selvittää EU-direktiivin seurauksia.
Ohessa muutama poiminta:
Tarvitseeko työkoneen tai metsäkoneen kuljetusajoneuvon kuljettajalla olla ammattipätevyys?
Kuljettaja ei tarvitse ammattipätevyyttä, mikäli hän
konetta kuljettaessaan tekee myös työvuoron koneella
kohteessa. Jos suorittaa muita kuljetuksia työn yhteydessä, tulee kuljettajalla olla voimassa oleva pätevyys.
Mikäli kuljettaja pelkästään vie tai hakee koneen
työmaalle, hänellä tulee olla voimassa oleva pätevyys.
Tuleeko putki- tai sähköasentajilla tai vastaavilla
olla ammattipätevyys, kun he vievät työvälineensä ja
tarvikkeet työmaalle kuorma-autolla?
Ei tarvitse, kun henkilö kuljettaa materiaalia ja
laitteita, joita hän ammattiaan harjoittaessaan käyttää,
eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa.
Tällöin kyydissä voi kulkea myös muita samalla työmaalle kulkevia.
Kuljetusyrityksen varikolla toimivat siivoushenkilöt, tarvitsevatko he ammattipätevyyden?
Henkilöt voivat siirtää autoja C-luokan ajo-oikeudella yrityksen varikkoalueella, mutta heillä tulee olla
voimassa oleva ammattipätevyys. Henkilöt eivät kuitenkaan saa esimerkiksi ylittää yleistä tietä, mikäli
yrityksen varikkoalue jatkuu tämän toisella puolella □.
Paikallinen
asiantuntijasi
- Olemme askeleen edellä •
•
•
•
Tilintarkastus
Veropalvelut
Yrityskaupat
Sukupolvenvaihdokset
Ota yhteyttä:
Minna Herlevi
KHT
Pitkänsillankatu 1-3 E
67100 Kokkola
[email protected]
P. 020 760 3317
www.kpmg.fi
11 Yrittäjä MAGAZINE
Portti maailmalle
Kokkolan Satama kasvanut jo maan
kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
12 Yrittäjä MAGAZINE
Etualalla näkyvä AWT-terminaali lisää
tehokasta tavarankäsittelyä.
13 Yrittäjä MAGAZINE
- Kokkolan Satamalla on erinomaiset
valmiudet reagoida uusien asiakkaiden
tarpeisiin hyvin nopealla aikataululla,
satamajohtaja Torbjörn Witting sanoo.
V
uosisatojen ajan Kokkolaan
on tultu ja sieltä on lähdetty
eri puolille maailmaa sataman
kautta. Jo 1600- ja 1700-luvuilla
kaupungin satama oli keskiössä tervanpolton ja laivanrakennuksen ansiosta. Sittemmin varsinkin maanpinnan kohoaminen
on pakottanut satamatoiminnot siirtymään
uusille alueille, kunnes vuonna 1825 ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä laituria
nykyisen satamakokonaisuuden paikalle
14 Yrittäjä MAGAZINE
Ykspihlajan kaupunginosaan.
Tärkeä askel matkalla suursatamaksi
ajoittuu vuoteen 1885. Silloin otettiin käyttöön Pohjanmaan radan Kokkolaan ulottuva osuus, ja samalla oli rakennettu Ykspihlajaan johtanut sivuraide.
”Pyrimme olemaan
täyden palvelun satama”
Tänä päivänä Kokkolan Satama on moderni, voimakkaasti kasvava ja kehitty-
vä logistinen palvelukokonaisuus. Viime
vuonna Kokkolan Satama kasvoi jo maan
kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi
7,418 miljoonan tonnin kokonaisliikennemäärällään. Edellä ovat enää yhdistynyt
HaminaKotka-satama sekä Helsingin satama.
Satamajohtaja Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolan Satamassa yhdistyvät sekä
paikallisuus ja alueellisuus että kansainvälisten asiakkaiden palvelutarpeet.
- Historia osoittaa, että tänne on syntynyt jo oma tietty traditionsa. Meillä on
tänä päivänä vahvoja kaupan toimijoita, ja
sataman läheisyyteen on sijoittunut menestyvää suurteollisuutta. Sataman kautta lähtee täällä tehtyjä tuotteita, ja tänne tuodaan
muualla tuotettuja tavaroita.
Kokkolan Sataman asiakaskunnasta
kolmasosa koostuu kokkolalaisesta teollisuudesta ja kaupasta, kolmasosa keskisen Suomen kaivannaisteollisuudesta ja
kolmasosa Venäjän transitoliikenteestä eli
käytännössä Venäjän kaivannaisteollisuudesta.
Satamajohtajan mukaan huomionarvoista on nimenomaan se, että sataman kokonaisliikenteestä ja tuloista kaksi kolmasosaa kertyy Kokkolan-seudun ulkopuolelta,
ja siitä kolmasosa Venäjältä. Käytännössä
se tarkoittaa, että satamaa on voitu kehittää
alueen ulkopuolisilta asiakkailta saadulla
tulorahoituksella samalla kun sataman investoinneista on päässyt hyötymään myös
paikallinen kauppa ja teollisuus.
- Pyrimme olemaan täyden palvelun
satama, vaikka meillä onkin painopistealueina bulk eli kuiva irtotavara ja raaka-aineliikenne, Witting sanoo ja korostaa sataman
olevan valmis reagoimaan nopeallakin aikataululla asiakkaiden uusiin tarpeisiin.
- Lähellämme on muun muassa orastavia kaivoshankkeita. Kokkolan Satamalla
on valmiudet aloittaa lähiseudun raakaainekuljetukset vaikka huomenna aamulla
kello seitsemän.
Kokkola on viime vuosina vahvistanut
asemaansa myös kansainvälisesti noteerattavana konttisatamana. Kokkolasta on
säännöllinen konttiliikenne Antwerpeniin,
jota sitäkin Kokkolan ulkopuolelta tulevat
raaka-ainekuljetukset tukevat merkittävästi, koska osa raaka-aineista kulkee konteissa.
- Olemme paikallinen toimija, mutta ilman muualta tulevaa kahden kolmasosan
liikennemäärää ja tulovirtaa meillä ei olisi näin merkittävää infraa, Witting kuvaa
muun muassa Venäjän transitoliikenteen
merkitystä satamassa tapahtuneelle kehitykselle.
Kolmen satamanosan kokonaisuus
Satamajohtaja antaa paikallisille päättäjille tunnustuksen siitä, että satamakokonaisuutta on voitu kehittää pitkäjänteisesti
käyttämällä investointeihin asiakkailta saatuja tuloja.
Kokkolan Satama on kolmen satamanosan kokonaisuus. Kantasatamaan on
keskittynyt pääasiassa konttien ja kappaletavaran käsittely. Kontteja saapuu säännöllisesti joka viikko muun muassa Euroopan
kahdesta suurimmasta satamakaupungista
Antwerpenistä ja Rotterdamista. Tärkeä
osa Kantasataman toimintaa on katettu
AWT-terminaali, joka lisää merkittävästi
tehokasta tavarankäsittelyä.
Volyymiltaan ylivoimaisesti suurin satamanosa on tumman bulkin käsittelyyn
erikoistunut Syväsatama, jonka osuus kokonaisliikenteestä on yli 70 prosenttia. Hopeakiven satamaa puolestaan räätälöidään
yhä enemmän vaalean bulkin, kuten kalkkikiven, käsittelyyn. Hopeakiven satama
sijaitsee saman syväväylän päässä kuin Syväsatama, eli sillä on hyvät mahdollisuudet
kehittyä Kokkolan toiseksi syväsatamaksi.
- Sataman monipuolinen palveluvarustus mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeisiinsa
sopiva palvelu, Witting korostaa.
Liikelaitos Kokkolan Satama työllistää
yli 60 henkilöä. Yhteensä satamatoiminnoissa, kuten ahtausliikkeiden palveluksessa, työskentelee noin 300 henkilöä. Sataman ulkopuolellakin on monia tärkeitä
kumppaneita, kuten VR Transpoint. Sen
koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia
menee Kokkolan satamaan. □
15 Yrittäjä MAGAZINE
YTY-nuoresta kasvoi
koko kansan suosikki
Minttu Mustakallio tekee työtä, jota hän rakastaa
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JOHANNA VUOKSENMAA
N
äyttelijä Minttu Mustakallio
muistaa hyvin Ylivieskassa
viettämänsä lapsuus- ja nuoruusvuodet. Aikakausi YTY-teatterissa vahvisti hänen päätöstään ryhtyä
näyttelijäksi.
1) Olet syntynyt ja elänyt lapsuuden ja osan
nuoruuttasi Ylivieskassa. Mitä noilta ajoilta on jäänyt erityisesti mieleesi?
Olen usein sanonut haastatteluissa, että
minulla on lapsuuteni Ylivieskasta hyvin
lämpimät muistot (olen itse asiassa syntynyt Raahessa, mutta muutimme Ykaan
jo, kun olin vauva). Ylivieska oli minulle turvallinen paikka, sopivan kokoinen,
rauhallinen. Harrastin kovasti kaikkea ja
olin aktiivinen nuori. Muskarit, kerhot,
yleisurheilu, näytelmäkerho, koripallotreenit, kaikki koettu. Luulen, että ”liian pieni paikka-angstia” en ehtinyt kokea enkä
kehittääkään, koska muutimme pois kun
olin angsti-iän kynnyksellä. Oli yhteisöllisyyttä, osaksi varmasti siksi, että elimme
taiteilijoiden keskellä. Oli paljon yhdessä
tekemistä, tempauksia, talkoita ja muiden
huomioonottamista. Olen hyvin onnekas,
kun sain kasvaa Ylivieskassa.
2) Tapahtuiko Ylivieskan-vuosinasi asioita,
jotka jo veivät Sinua kohti näyttelijän uraa,
vai löytyikö tuo polku myöhemmin?
Pääsin mukaan YTY-teatteriin jo aika
pienenä, olisinko ollut noin yhdeksän.
Tottakai se vei minua lisää taiteen pariin
ja auttoi, mutta olin kyllä jo aikaisemmin
päättänyt ruveta näyttelijäksi. Ala-asteelta
asti muistan kiinnostavat äidinkielentunnit ja näytelmäkerhon. Kohdalleni on
myös osunut hyviä, innostavia opettajia,
jotka antoivat tilaa lasten omille tekemisille. Saimme näytellä, lausua runoja, tehdä
taidetta jo kouluaikana - meidät otettiin
tosissaan. Saan myös kiittää kummisetää-
16 Yrittäjä MAGAZINE
ni Lauri Koskea paljosta, hän veti YTYnuoria omalla ajallaan (olimme kauhean
villejä, Lauri-parka!) kerran viikossa, kannusti ja innosti. Saimme tehdä omat näytelmämme, toimia niin ammattimaisesti kuin
mahdollista oli, esityksiin myytiin lippuja
ja väliaikakin muistaakseni oli. Kävin aina
myös katsomassa kaikki YTY:n esitykset,
ne vaikuttivat pieneen tyttöön paljon. Ylivieskan teatteriyhdistys oli ja on arvokas
paikka, minun aikanani se toimi Rahkolan
kouln jumppasalissa, mutta sai myöhemmin onneksi omat tilat!
3) Kun joku kysyy, millainen paikka Ylivieska on ja millaisia ihmisiä seudulla
asuu, mitä vastaat?
Sanon, että Ylivieska on pieni ja mukava
paikka, aika aktiivinen ja hyvin turvallinen. Ikävä kyllä myös päivittelen, että keskusta on autioitumassa - en ymmärrä miksi
kaikki kaupankäynti keskitetään jättimarketteihin kauas keskustasta, ja keskustan
kivat pikkukaupat saavat kuihtua pois.
4) Onko Sinulla vielä siteitä synnyinseudullesi, mitä Ylivieska tänään merkitsee?
Kaupungissa asuu edelleen perhettä ja ystäviä sekä paljon tuttuja, käyn siis kylillä
useinkin, ainakin kerran kesässä ja talvessa. Joka kulmassa joku tervehtii.
5) Olet tehnyt paljon erilaisia rooleja. Mikä
on mieluisin osa-alue, miksi?
Erityistä kiinnostuksen alaa minulla ei
töissäni ole. Pidän teatterin tekemisestä,
mutta myös elokuvatyöt ovat mieluisia.
Komediaa on kiva tehdä, mutta mitenkään
erityisesti helpompaa kuin draama se ei
ole. Kun tekee teatteria, kaipaa elokuvaa ja
toisin päin.
6) Miten kehität itseäsi näyttelijänä, ja voiko luovuutta harjoitella?
Näyttelijän pitää olla sivistynyt, tietää kulloisestakin työaiheesta niin paljon kuin
mahdollista. Lukeminen on tärkeätä - tavallaan sitä opiskelee koko ajan lisää. Joka
roolin mukana tulee jotain uutta. Minusta
ihminen on tai ei ole luova, mutta kiinnostustaanhan voi paljonkin kehittää, ja joitakin ihan konkreettisia taitoja (jos johonkin
rooliin pitää vaikkapa osata miekkailla, se
täytyy opetella niin hyvin, että se näyttää
katsojalle uskottavalta). Yritän olla avoin
uusille haasteille ja kehittyä niiden mukana. Kokemus myös opettaa hyvin paljon näen monet ammattini asiat aika eri tavalla
”Kokemus myös
opettaa hyvin
paljon - näen
monet ammattini
asiat aika eri tavalla
kuin juuri Teatterikorkeasta
valmistuttuani”
kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani. Katson hyvin paljon elokuvia, suomalaisia ja kansainvälisiä, ja käyn teatterissa
jos vain töiltäni ehdin, seuraan siis mitä
alalla tapahtuu ja sillä tavalla kehitän itseäni.
7) Mitä produktioita Sinulla on juuri nyt
työn alla tai tulossa?
Aloin juuri kuvata Klikkaa mua-draamasarjan toista tuotantokautta, ja kuvaan
koko kevään ja kesästäkin puolet. Olen
siinä pääosassa, se vie nyt kaiken ajan, kaiken muun olen putsannut pois. Tekstiä on
aika paljon, ja päivässä kuvataan iso määrä
matskua, kotityötäkin on rutkasti repliikkien opettelussa.
8) Kerro jotain perheestäsi.
Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta.
9) Kuinka onnistuu työn ja perhe-elämän
yhteensovittaminen?
Näyttelijyys ja perhe-elämä ovat sovitettavissa, mutta se vaatii paljon ja on vä-
lillä vaikeaa. Näyttelijöiden työajat eivät
ole erityisen perheystävällisiä; teatterissa
näytökset ovat arki-iltaisin tai vaikkapa
-aamuisin, jos kyseessä on lastennäytelmä.
Lauantaisin voi olla sekä päivä- että iltanäytös. Näytösten lisäksi harjoitellaan, ja
työpäivät ovat kaksiosaiset, aamua ja iltaa.
Teemme siis vuorotyötä. Elokuva-alalla
työajat ovat mitä sattuu. Yötä, aikaisia aamuja, iltoja. Nyt kun kuvaamme Klikkaa
mua, teen yleensä noin kymmentuntisen
kuvauspäivän, sen lisäksi matkat eri kuvauspaikoille ja repliikkien opetteleminen.
Välillä ollaan hyvinkin väsyneitä töissä,
mutta taiteilijuus on taiteilijan valinta, ja
teen työtäni, koska rakastan sitä. Muuten
en jaksaisikaan!
10) Mistä haaveilet?
Kun on paljon töitä, haaveilen vapaa-ajasta, ja jos töitä ei ole, toivon, että niitä tulisi.
En haaveile mistään erityisestä roolista,
olen saanut tehdä kirjon monenlaisia, mutta hyviä käsikirjoituksia toivon aina! Ilman
niitä ei tule hyviä esityksiä tai elokuvia! □
Minttu Mustakallio päätti jo nuorena, että hänestä tulee näyttelijä.
17 Yrittäjä MAGAZINE
Aku Syrjä Tehtaanjohtaja
Eppu Normaalin rumpali paketoi luovalle alalle menestyvän bisneksen
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
V
aikka verottaja osoittaa jatkuvasti mitä suurinta luovuutta pyrkiessään laajentamaan veropohjaa,
80-luvulla suomalainen verottaja
oli vielä sokea sille tosiasialle, että luova ala,
kuten musiikki, voisi olla ihan oikeaa bisnestä ja että joku voisi jopa elää musiikin tekemisellä ja esittämisellä.
- Eppu Normaalin vauhti kiihtyi 80-luvulla. Levytysten lisäksi teimme vuosittain
100-150 keikkaa. Vuosikymmenen puolivälissä aloin kehitellä mielessäni myös yhtiömuotoista toimintaa. Verottaja kuitenkin
torppasi aluksi osakeyhtiön perustamisen,
koska sen mielestä bändin toimintaan ei
sisältynyt liiketaloudellista riskiä. Ajatus
jäi sillä kertaa siihen, koska tuolloin luovaa
alaa ei mielletty yritystoiminnaksi, Yrittäjien Iltakoulussa Kokkolassa puhunut, Eppu
Normaali-yhtyeen rumpalina suomalaisille
tutuksi tullut Aku Syrjä muisteli.
Tänä päivänä Eppu Normaalilla on noin
1,7 miljoonaa myytyä levyä, mikä on luonut
hyvän pohjan liiketoiminnan kehittämiselle.
Varsinkin kun yhtyeen jäsenillä on alkuaikojen ”kottivihosta” huolimatta pää pysynyt
riittävän kylmänä, ja Aku Syrjä siirtyi ajoissa huolehtimaan yhtyeen raha-asioista.
Hän toimii Eppu Normaali Oy:n sekä sen
tytäryhtiön Aku´s Factory Ltd:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Sen
lisäksi hänet tunnetaan Tehtaanjohtaja-tittelistään, joka liittyy Ylöjärvellä toimivaan
Akun Tehdas-nimiseen, 15:n luovan alan
yrityksen muodostamaan palvelukokonaisuuteen.
Aku Syrjä on paitsi
tunnettu rumpali myös
mahdollisuudet haistanut
menestyvä yrittäjä.
18 Yrittäjä MAGAZINE
”Koulunkäynti ei ole meidän laji”
Eppu Normaali on kulkenut pitkän ja värikkään tien suomalaisen musiikkibisneksen huipulle. Sen jäsenistä veljekset Martti
ja Pantse Syrjä sekä heidän serkkunsa Aku
Syrjä ovat olleet paljon yhdessä vauvaiästä
ytr
saakka.
Yhdessäolo tiivistyi 70-luvulla, jolloin Akun isä
päätti perustaa Ylöjärvelle kanalan, ja Eppu Normaalin
tuleva rumpali muutti 15-vuotiaana serkkupoikiensa
lähelle.
- Rumpaliksi päädyin sattumalta. Koulubändin rumpali ei tullut kerran harjoituksiin, jolloin Pantse sanoin
minulle, että yritä sinä.
- Olin kuunnellut jo pikkupoikana paljon musiikkia
ja jostain syystä mieltänyt itseni aina rumpaliksi. Siitä
ehkä johtui, että soittaminen alkoi sujua heti.
Aku Syrjän perheessä yrittäjyys korostui entisestään
sen jälkeen, kun isä päätti kanalan lisäksi ostaa paikallisen kyläkaupan.
- Olin kaupassa töissä ja sain nähdä 18-vuotiaana,
mitä yrittäminen ja kaupanteko ovat. Hoidin muun muassa kaupan panimojuttuja, mikä tietenkin tarjosi nuorelle miehellä sopivia luontaisetuja, Syrjä myhäilee.
Hieman 70-luvun puolivälin jälkeen Eppu Normaali
tempaistiin oikeasti musiikkibisnekseen yhtyeen saatua
levytyssopimuksen.
- Siitä alkoi varsinainen yrittäjyys kalustohankintoineen ja kassan hallintoineen. Siihen aikaan keikkapalkkiot maksettiin tanssipaikalla, ja rahoja kuljetettiin
keikkabussiin säilöön muovipusseissa. Koska olin ollut
kaupassa töissä, raha-asioiden hoito lankesi minulle tavallaan luonnostaan.
Centria ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitys
tarjoaa osaamisen kehittämiseksi
Asiakaskohtainen koulutus
Järjestämme tilauskoulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja
toteutetaan tilaajan toivomusten mukaisesti. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
Täydennyskoulutus
Koulutukset on tarkoitettu kaikille, joille opiskelu sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää.
Avoin ammattikorkeakoulu
Avoin ammattikorkeakoulu on kaikille avoin mahdollisuus opiskella ammattikorkeakoulun opintoja. Opintojaksoille voi osallistua pohjakoulutuksesta ja iästä
riippumatta.
Averkon verkko-opinnot
Averko tarjoaa kaikille avoimia ammattikorkeakoulun opintoja joustavasti verkon
välityksellä.
Lisätietoja koulutuksista: www.centria.fi/koulutuskalenteri
Averko
Kokkola
Pietarsaari
Tuula Hohenthal
Marja Haulos
Jennie Elfving
040 8086636
044 7250402
040 0903929
Sähköpostimme: [email protected]
Ylivieska
Kirsi Vuotila
044 4492721
Liiketoiminnan laajentaminen kannatti
Vaikka verottaja kertaalleen tylysti tyrmäsi Aku Syrjän
ajatuksen osakeyhtiön perustamisesta, 80-luvun lamavuosina idea putkahti uudestaan mieleen.
- Haistelin ilmapiiriä ja totesin, että nyt voisi yrittää
uudestaan. Vuonna 1990 perustettiinkin Eppu Normaali
Oy, ja jouduin opettelemaan nopeasti paljon uusia asioita yritystoiminnasta. Rahaa työntekijän palkkaamisen
ei ollut. Opettelin esimerkiksi kirjanpidon ja totesin
pojille, että nyt loppui kotin maksaminen. Jatkossa raha
tulee kaikille palkkana.
- 90-luvun lopulla aloin kyllästyä siihen, että autotallini oli koko ajan täynnä yhtyeen tavaroita. Päätimme
yksimielisesti, että teemme liiketoiminnasta isompaa.
Otin yhteyttä alueen moniin pieniin audiovisuaalisen
alan yrittäjiin ajatuksella, että yhdessä voisimme tarjota
paljon laajempia av-alan palveluita.
Ylöjärven kunta osoitti innokkaille yrittäjille tontin,
jonne rakennettiin 2003 käyttöön vihitty 2 500 neliön
suuruinen päärakennus. Kuusi vuotta myöhemmin viereen valmistui lisäksi 800 neliön lisärakennus. Tällä
hetkellä Akun Tehtaan tiloissa toimii 15 muun muassa
tapahtumatekniikkaan sekä kulttuuri- ja tv-tuotantoon
erikoistunutta yritystä.
Vuonna 2008 perustettiin Eppu Normaali-konserni.
Emoyhtiö Eppu Normaali Oy pyörittää sisältöä eli bänditoimintaa ja tytäryhtiö Aku´s Factory Ltd vastaa avpalveluista.
- Myymme esimerkiksi Porin Jazzille lavan ja siihen
valot, äänet sekä screenit. Kuvaamme myös sen mitä
screeneiltä näkyy, ja halutessaan asiakas saa lopputuotteena lisäksi vaikkapa dvd:n, Syrjä kertoo esimerkin
yhdestä palvelutuotteesta. □
19 Yrittäjä MAGAZINE
Ulos
mukavuusalueelta
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
- Tavoitteeni on tulla joka päivä vähän
viisaammaksi, Matti Mehtälä sanoo.
T
yytyväisyys tappaa luovuuden.
Siinä se on, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Konstailematon
ja pelkistetty prinsiippi, johon
yrityksen menestys tai menestymättömyys
usein kulminoituu.
Nuori ylivieskalaisyrittäjä Matti Mehtälä lausuu luovuuden elintärkeyttä korostavat sanansa sellaisella näkemyksellisyydellä, että äänessä voisi kuvitella olevan
pitkällä yrittäjäkokemuksella puhuvan
kauppaneuvoksen.
Neuvoksen titteliin on kuitenkin vielä matkaa, sillä Mehtälä astui perheyritys
Palvelu Makasiinin veturiksi vasta kaksi
vuotta sitten. Eikä kenenkään pidä luulla,
että nuori yrittäjä jotenkin pullistelisi mielipiteillään. Päinvastoin. Puheista paistaa
nöyryys ja avoimuus uuden oppimisille.
Sanoohan Mehtälä olevansa yrittäjänä matkalla, jonka lopputulosta ei voi etukäteen
tietää.
”Yrittäjyys on mahdollisuus”
- Miksi lähdin yrittäjäksi? Henkilökohtaisesti katsottuna siksi, että sen ansiosta
minulla on poikkeuksellinen tilanne oppia
uutta elämässä. Yrittäjäperheessä kasvaneena uskon, että minulla on realistinen
20 Yrittäjä MAGAZINE
kuva siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy.
En varmasti masteroi tätä hommaa mutta
minua kiehtoo ajatus siitä, että jos haluan
menestyä, minun pitää joka päivä raahata
itseni epämukavuusalueelle. Se jos mikä
opettaa.
- Yrittäjyys ei kuitenkaan ole minulle mikään elämän ja kuoleman kysymys,
vaan hieno mahdollisuus. On helpottava
ja vapauttava tunne tajuta, ettei meikäläisen tekemisillä ole maailmankaikkeudessa
suurtakaan merkitystä. Maailmansodat eivät tuplaannu minun huonoista päätöksistä.
- Toisaalta aistien on oltava terävinä,
koska tietoa liikkuu paljon, ja sitä on osattava käyttää mahdollisimman taitavasti
hyväksi päätöksenteossa. Pitää uskaltaa ottaa osumia silläkin riskillä, etteivät kaikki
päätökset ole onnistuneita. Olennaista on
oppia epäonnistumisista, ja sitä kautta olen
kyllä paljon oppinutkin, Mehtälä nauraa.
Samaa periaatetta hän sanoo noudattavansa henkilöstöjohtamisessa.
Työntekijätkään eivät saa jämähtää mukavuusalueelle. Vanha totuus on, ettei virheitä tule ellei tee mitään, mutta Mehtälä
kannustaa ihmisiä tekemään omia ratkaisuja epäonnistumistenkin uhalla. Jos menee pieleen, seuraavalla kerralla yritetään
paremmalla menestyksellä.
Rautakauppaa villinä ja vapaana
Palvelu Makasiini on siitä poikkeuksellinen rautakauppa tänä päivänä, ettei se kuulu mihinkään ketjuun.
- Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että
on oma vapaus päättää itse asioista. Seurattuani pitkään isäni tekemisiä yrittäjänä,
minunkin oli helppo omaksua tuo ajatusmalli. En laittaisi omia rahojani likoon,
ellen saisi olla itse myös tekemässä päätöksiä, Mehtälä sanoo.
Hänen mukaansa ketjujen ulkopuoliselle yritykselle ehkä suurin haaste on näkyvyyden hankkiminen, koska taustalla ei ole
ketjumarkkinoinnin kaltaisia resursseja.
Sen sijaan Palvelu Makasiinin vahvuutena
on pitkä historia paikkakunnalla ja vakiintunut asiakaskunta.
- Yritykselle on syntynyt vuosikymmenien kuluessa hyvät asiakassuhteet paikallisiin rakennusliikkeisiin, jotka pitkälle
myös vastaavat Ylivieskan ja lähialueen
rakennusurakoista. Asiakkaat tietävät, että
meillä perusasiat, eli tuotteet ja palvelu,
ovat kunnossa.
Palvelu Makasiinin perusti vuonna
1985 kolme miestä, joista yksi oli Matin
”Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että on oma vapaus
päättää itse asioista”
Leo-isä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Leo Mehtälä jatkaa
yhtenä omistajana ja hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön
muut omistajat ovat Paavo Saviluoto, yksi perustajajäsenistä sekä Matti Mehtälä ja hänen siskonsa Mari Vahlström.
- Rakennusliikkeiden ja ammattirakentajien lisäksi kohderyhmäämme ovat yksityiset kuluttajat. Olemme profiloituneet rakennus- ja kalustelevyjen sahauspalveluun, eli asiakkaan tarvitsee ostaa vain tarvitsemansa eikä koko levyä.
Toinen erikoistumisalueemme on tulisijat. Meillä jatkuu jo
pitkään kestänyt yhteistyö Nunnauunin kanssa, minkä lisäksi toimimme Uuniseppien edustajana.
Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa,
ja henkilökunnan määrä on yhteensä kymmenen henkilöä.
Palvelu Makasiinissa on meneillään kehitysvaihe, jonka
tavoitteena on varmistaa yrityksen asema tiukasti kilpailluilla markkinoilla.
- Tämä vuosi on hirmu tärkeä vuotta 2014 ajatellen. Siitä
lähtien tarkoituksena on päästä eteenpäin täydellä höyryllä.
Varsinkaan talotehtaille emme ole osanneet tähän mennessä
markkinoida riittävästi sitä, että me olemme heille kilpailukykyinen ja joustava toimija, Mehtälä korostaa Palvelu
Makasiinin mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen palveluun.
Uutena yrittäjänä Mehtälä sanoo huomanneensa ylivieskalaisessa yrittäjyydessä erityispiirteen, jonka hän nostaa
lopuksi erikseen esille.
- Ylivieskassa on yrittäjien keskuudessa hyvä yhteishenki, ja se pätee myös kilpailijoihin meidän omalla toimialalla.
On hienoa, kun asioista voi keskustella avoimesti muiden
kohtalotovereiden kanssa. Täällä on ymmärretty, että jokainen menestyvä yritys tekee meistä kokonaisuutena entistä
houkuttelevampia asiakkaiden suuntaan. □
tutkintona
tö
» Aikuiskoulutusta nätkiytnto
, merkonomi
Liiketalouden perustu
Haku syksyllä 2013 alkavaan ryhmään
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
1) Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala
2) Talous- ja toimistopalvelun osaamisala
Koulutus alkaa 19.8.2013 ja kestää 2 – 3 vuotta henkilökohtaisesti laaditun suunnitelman mukaisesti. Opiskelu on monimuotoista;
torstaipäivisin lähiopetusta ja muina aikoina työssä oppimista ja
etätehtäviä. Tutkinto suoritetaan alan työtehtävissä; tavallinen työsuhde, oppisopimustyöpaikka, työharjoittelu tai harrastustoiminta.
Hakeminen koulutukseen 30.4.2013 mennessä.
Hakulomake:
www.kokkolankauppaopisto.fi ->koulutustarjonta, aikuiset
tai kauppaopiston toimistosta.
Koulutussihteeri Kaija Pikkarainen, p. 044 7250 441,
[email protected]
Koulutuspäällikkö Pirjo Koski, p. 040 808 5081,
[email protected]
Postiosoite: Vingenkatu 18, 67100 Kokkola
Lisätietoja oppisopimuksen mahdollisuudesta:
Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, puh. 044-7250 033
[email protected]
www.kpedu.fi
www.kokkolankauppaopisto.fi
Toiminnanohjauksella säästöjä ja enemmän aikaa asiakkaille.
Kalenterit, sähköpostit ja jaetut tiedostot aina käytettävissä ja ajan
tasalla kaikilla päätelaitteilla. Luotettavat yhteydet toimistossa ja
kentällä. Kriittinen tieto varmassa tallessa. Apu aina lähellä.
PPO tarjoaa juuri yrityksesi tarpeisiin mitoitetun palvelukokonaisuuden.
• Visma Nova –toiminnanohjaus
• viestintä- ja työryhmäpalvelut
• pilvipalvelut ja palvelinratkaisut
• tietoturva ja varmistus
• tietoliikenneyhteydet – kuitu, laajakaista, langaton
• päätelaitteet ja tuki.
Palvelu Makasiini on profiloitunut rakennus- ja kalustelevyjen sahauspalveluun. Kuvassa Topi Palo.
PPO Yritysmyynti
p. 08 429 1403
[email protected]
www.ppo.fi
21 Yrittäjä MAGAZINE
Paikalliset yritykset
tuovat sote-palveluihin
vaihtoehtoja Alan yritykset saivat Keski-Pohjanmaalle oman fooruminsa
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
P
aikallisesti ja alueellisesti toimivilla yrityksillä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli sosiaalija terveyspalveluiden tuottajina.
Näin ennustaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo, jolla on
kehityssuunnasta esitettävänään monia hyviä esimerkkejä.
- Oulun seudulla toimii paikallinen
yritys, joka pyörittää jo nyt 14:ää päiväkotia, ja yritys rakentaa vuosittain neljästä kuuteen päiväkotia eri puolille Suomea.
Toinen hyvä esimerkki yritysvetoisen palvelutuotannon kasvavasta kysynnästä on
peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintasuunnitelma. Sen mukaan 12 prosenttia
palvelutuotannosta erityisryhmien asumispalveluissa ja hoivassa tuotetaan palvelusetelillä, Uusitalo kertoo konkretian tasolle
viedystä linjauksesta.
Hänen mukaansa odotettavissa on, että
yksityisen palvelutuotannon kysyntä kasvaa muun muassa juuri palveluseteleiden
ansiosta. Siinä vaihtoehdossa asiakas saa
ostaa palvelun haluamaltaan taholta, joiden
palvelutason kunta on sitä ennen määritellyt.
Kilpailuttamisella
on myös rajansa
Entä mitä hyötyä on siitä, että julkisen
palvelutuotannon rinnalle tulee lisäksi yksityisiä toimijoita?
- Asiakas on tässäkin tapauksessa ykkönen. Hän hyötyy siitä, että tarjolla on
todellisia vaihtoehtoja, joista valita se mieluisin. Samalla kun yritysten välille syntyy
kilpailua, yritysten intresseissä on kehittää omaa toimintaansa mahdollisimman
laadukkaaksi. Monelle yrittäjälle kyse on
elämäntavasta, mikä edesauttaa kodinomaisen tunnelman luomista vaikkapa palveluasumiseen. Kun yritykset kehittävät ja
laajentavat toimintaansa, paikkakunnalle
syntyy uusia työpaikkoja ja sitä kautta lisää
verotuloja, Uusitalo luettelee.
Pitkäjänteisyys
turvaa kehittämisen
Tapio Uusitalo johtaa Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien perustamaa sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmää. Hänen lisäkseen
siihen kuuluvat yrittäjät Terttu Niemelä ja
Birgitta Kangas sekä asiantuntijajäsenenä
Kaj-Erik Känsälä.
- Ihmisiä kiinnostaa tässä tilanteessa,
millaista laatua yksityiset tuottavat. Yrityksiltä on tullut lisäksi viestiä tällaisen
foorumin tarpeellisuudesta, jossa voi käydä porukalla läpi sote-palveluiden tuotta-
miseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, puheenjohtaja kertoo syitä työryhmän
perustamiseen.
Terttu Niemelä ja Birgitta Kangas näkevät, että mahdollisuuksien ohella on vielä
paljon kehitettävääkin.
- Kaupunkien ja kuntien suuntaan keskeisiä tekijöitä ovat luotettavuus, avoimuus
ja pitkäjänteisyys. Ellei toiminta ole palveluiden järjestäjän taholta pitkäjänteisestä,
yritykset eivät voi kehittää omaa toimintaansa.
- Ei ole olemassa myöskään syitä, miksi
kaupunkien ja kuntien julkista toimintaa ei
pitäisi arvottaa esimerkiksi laatutekijöiden
osalta yhtä tarkasti kuin yksityisten. On
asiakkaan etu, että julkisesti ja yksityisesti
tuotettavat sote-palvelut tuodaan vertailtaviksi rinnakkain, yrittäjät korostavat.
Niemelän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on haasteellinen
toimiala, joka hakee vielä paikkaansa julkisen sektorin hallitsemassa toimintakentässä.
- Missään ei ole sanottu, että niin tärkeässä asiassa kuin ihmisten hoitaminen,
ei yksityinen toimija voisi olla sitä toteuttamassa samanlaisin taloudellisin, laillisin
ja moraalisin perustein kuin mitä julkinen
sektori tekee.
- Omat kaksi vuosikymmentä alalla
ovat olleet kovaa raatamista, rinnalle pyrkimistä ja rajojen etsimistä, ehkä hieman
niiden ravisteluakin. Kaiken tämän kokeneena ja jotakin myös oppineena näen ja
koen, että yksityisiä toimijoita tarvitaan
julkisen toimijan rinnalle ja yhteistyöhön,
Niemelä jatkaa.
Hänen mukaansa syitä yksityisen palvelutuotannon tarpeellisuuteen löytyy useita.
- Avun tarvitsijoita on niin paljon, että
heitä riittää sekä julkisen että yksityisten
toimijoiden piiriin. Sen lisäksi paikallinen
yritys tuntee asiakkaidensa tarpeet, eivätkä
veroeurot riitä siihen, että kaikki palvelut
tuotetaan julkisen tahon toimesta. □
Puheenjohtaja sanoo, että palveluiden
hankkimiseen yksityisiltä toimijoilta liittyy myös haasteita.
- Tärkeä lähtökohta on se, että kunnat ovat laatineet palvelustrategian, jossa
määritellään, mitä palveluita kunta tuottaa
itse, mitä se ostaa ulkoa ja mitä se tuottaa
yhdessä muiden kanssa. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, etteivät kunnat kilpailuta
yksityisiä palveluntuottajia niin tiukalle,
ettei yrityksille jää enää varaa kehittää
omaa toimintaansa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa markkinoille pyrkii
isoja ylikansallisia kilpailijoita.
22 Yrittäjä MAGAZINE
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n hoito-osasto
Kotipolulla kuulumisia vaihtamassa yrittäjä Terttu
Niemelä (oik.) sekä Lea Sundfors ja Reini Korkeasaari.
Yritysturvallisuusseminaari
Torstaina 18.4.2013 klo 15.00
Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5



„
„„
‰‰

 ­€‚

 ƒ
…€†
‡
ˆ
‡
­ƒŠ‚
 ‹

‰





‹
ŒŽ‘


’’€
‡“
‹



 ­€‚

 ƒ
­

23 Yrittäjä MAGAZINE
Pouttu siirtyi maaliskuussa julkistetulla kaupalla virolaisen liha- ja meijerituotteiden valmistajan AS Maag
Gruppin omistukseen.
24 Yrittäjä MAGAZINE
Kolmen vaiheen
taktiikalla
Atria Liha-Poutun alasajo loi Kannuksessa pohjan
pitkäjänteiselle elinkeinojen kehittämiselle
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
25 Yrittäjä MAGAZINE
K
ilpailuvirasto hyväksyi elokuussa
2007 yrityskaupan, jossa Atria
Suomi Oy hankki määräysvallan
Liha-Pouttu Oy:ssä. Käytännössä
Atria osti Poutulta Liha-Pouttu Oy:n lihanhankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot. Elettiin vaihetta, jolloin maailmantalouden taivaanrantaan oli kasaantumassa
synkkiä pilviä.
Vain noin puoli vuotta Kilpailuviraston
päätöksestä Kannuksesta levisi uutinen,
jota kaupungissa oli ainakin joissain paikoin osattu aavistaa: maaliskuun viimeisenä päivänä 2008 Atria ilmoitti aloittavansa
mittavat yt-neuvottelut, jotka tarkoittivat
teurastuksen ja lihanleikkauksen loppumista paikkakunnalla. Asia uutisoitiin laajasti
aprillipäivän lehdissä, mutta Kannuksessa
tiedettiin, että nyt oli tosi kyseessä. Irtisanominen odotti jokaista Atria Liha-Poutun
114:ää Kannuksen-tehtaan työntekijää.
Näin myös tapahtui. Muun muassa Elintarviketyöläisten liitto tiedotti toukokuussa
2008, että yt-neuvottelujen päätyttyä Atria
piti kiinni joukkoirtisanomisista. Sen seurauksena Kannuksen kaupunki ajautui hetkessä rakennemuutosalueeksi.
Teollisista työpaikoista
katosi joka neljäs
- Kyllä tilanne oli noihin aikoihin tosi vakava. Pouttu oli silloin ja on edelleen yksi suurimpia Kannuksen työllistäjiä. Monet ovat
sanoneet, ettei kaupunkia ole ilman Pouttua.
Ihmiset miettivät, mitä henkisiä paineita
irtisanomiset pahimmassa tapauksessa aiheuttavat, ja mitä kaikkea se voi merkitä
muun muassa kaupungin sosiaalitoimelle,
muistelee Kannuksen kaupunginjohtaja
Terttu Korte ja esittelee tilannetta numeroiden valossa.
- Liha-Poutulla käytiin töissä 12 kunnan alueelta. Irtisanomiset tarkoittivat, että
Kannuksen teollisuustyöpaikoista väheni
peräti neljännes eli 25 prosenttia, ja kaikista työpaikoista noin viisi prosenttia. Työttömyysprosenttiin irtisanomisten vaikutus
oli Kannuksessa 4,8 prosenttia ja Kokkolan
seutukunnassa 1,3 prosenttia.
- Luvut olivat hyvin merkittäviä, kun
niitä verrataan paljon julkisuutta saaneisiin
Kemijärven lukuihin Stora Enson lakkautettua Kemijärven sellutehtaansa samana
vuonna, kaupunginjohtaja kertoo.
Irtisanomiset järkyttivät kannuslaisia.
Jälkeenpäin tilannetta arvioitaessa on olennaista kiinnittää huomio siihen, miten paikkakunnalla reagoitiin tilanteeseen: ripeiden
toimenpiteiden ansiosta irtisanomisten vaikutukset onnistuttiin minimoimaan, ja sa-
26 Yrittäjä MAGAZINE
malla kyettiin luomaan perusta elinkeinojen
kehittämiselle niin, että tuolloin käynnistynyt positiivinen jatkumo vaikuttaa kaupungissa edelleen.
Kannuksen-malli
käytössä muuallakin
Entä mihin toimenpiteisiin kaupungissa
ryhdyttiin? Kannuksen kaupunki perusti,
kaupunginjohtajan johdolla, paikallisen toimintaryhmän. Siihen kuuluivat kaupungin,
Työvoimatoimiston, TE-keskuksen, KOSEKin, uusyrityskeskus Firmaxin, Keski-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän sekä Atrian ja sen henkilöstön
edustajat.
Huhtikuussa 2008 työnsä aloittanut
ryhmä etsi aktiivisesti ratkaisuja Atria
Liha-Poutulta irtisanottujen ihmisten työllistämiseksi. Liha-Poutun toimitiloissa
aloitti vastaanoton Työvoimatoimiston
palveluyksikkö, joka opasti ja neuvoi irtisanottuja. Palveluyksikkö järjesti myös
koulutusinfoja sekä tutustumiskäyntejä alueen yrityksiin. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston organisoimissa syvähaastatteluissa
puolestaan jaettiin tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä rohkaistiin
irtisanottuja tekemään urasuunnitelmia uudessa elämäntilanteessa.
Toimenpiteistä kehittyi niin sanottu
Kannuksen kaupungin toimintamalli, jota
on hyödynnetty muuallakin Pohjanmaalla.
Tuloksiakin syntyi. Edellä kuvatussa akuuttivaiheessa toimenpiteet kohdistettiin irtisanottuihin ja heidän työllistämiseen. Reilun
puolen vuoden kuluttua toimintaryhmän
työn aloittamisesta enää 20 prosenttia irtisanotuista oli vailla työtä.
Uudet hankkeet
tärkeinä työkaluina
Akuuttivaihetta seurasi aktivointivaihe.
Maaliskuussa 2009 käynnistyi KannusKehittyvä kaupunki-hanke, jonka avulla
toimenpiteitä kohdistettiin uusien työpaikkojen luomiseen olemassa oleviin yrityksiin
sekä uuden yritystoiminnan aktivointiin.
- Tuolloin elettiin laman sävyttämää
aikaa, ja liikkeelle täytyi lähteä aika perusasioista. Tehtiin paljon sparrausta ja
kuunneltiin yritysten tarpeita. Halusimme
luoda positiivista ilmapiiriä, koska ilmassa
oli paljon varovaisuutta ja yrityksiä huolestutti, mikä edessäpäin odotti, Terttu Korte
ja hankkeen projektipäällikkönä aloittanut
Mirja Arkimaa muistelevat.
Kolmas eli yritysten kasvun toteuttamisvaihe käynnistyi keväällä 2011 Vahva
Kannus-projektin myötä. Monivuotinen
vaihe lähti liikkeelle limittäin aktivointivaiheen kanssa, ja sen toimenpiteet ovat koh-
- Kannuksessa on huomattu, kuinka tärkeää on hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, jota on tarjolla esimerkiksi kaupungin strategian toteuttamiseen, kaupunginjohtaja Terttu Korte (oik.) ja projektipäällikkö Mirja Arkimaa sanovat.
Mirja Arkimaa laskee,
että kolmannessa vaiheessa on ollut eri tavoin osallisena
60 yritystä
distuneet kasvuhakuisiin yrityksiin muun muassa
asiantuntijapalveluina. Mirja Arkimaa laskee, että
kolmannessa vaiheessa on ollut eri tavoin osallisena
60 yritystä. Niistä yli puolessa on käynnistynyt merkittävä kehittämisprosessi, kuten investointihanke,
laadun kehittäminen tai liiketoiminnan laajennus- tai
kehittämissuunnitelma.
Hanke-sanaan liittyy monien mielestä negatiivinen lataus. Kaupunginjohtajan mukaan Kannuksessa saadut tulokset Atria Liha-Poutun irtisanomisten
seurauksena alkaneesta elinkeinojen kehittämistyöstä osoittavat, ettei semantiikan pidä antaa hämätä: oikein toteutettuina hankkeet ovat kunnille äärimmäisen tärkeitä työvälineitä elinkeinojen kehittämisessä.
- Kannuksen kaupunki ei ollut aikaisemmin kovin aktiivinen erilaisissa kehittämishankkeissa, mutta tämä prosessi on vienyt eteenpäin myös meidän
omaa toimintaamme. On huomattu, kuinka tärkeää
on olla itse aktiivinen ja hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, jota on tarjolla esimerkiksi valmiuksien kehittämiseen ja ennen kaikkea kaupungin strategian
toteuttamiseen. Meillä on nyt saatu käyntiin kehittämisprosessi, joka jatkuu edelleen, Korte korostaa.
Mirja Arkimaan mukaan kannuslaisista yrityksistä tunnistaa tänä päivänä positiivisen perusvireen,
ja yhä useammat yritykset tiedustelevat esimerkiksi
erilaisia kehittämispalveluita.
Numerot tukevat tässäkin tapauksessa projektipäällikön tuntemuksia: Pohjanmaan ely-keskuksen
tilastot rahoitetuista yritys- ja hanketuista osoittavat,
että kahtena viime vuonna investointien määrä on
kasvanut merkittävästi neljään edeltävään vuoteen
verrattuna. Kun huomioidaan myös lakkautetut yritykset, Kannukseen on perustettu vuosina 2008-2012
nettomäärältään 73 yritystä.
- Tulevaisuus näyttää hyvin positiiviselta. Esillä
olevista suurhankkeista kaksoisraiteen rakentaminen
näkyy Kannuksessa jo konkreettisesti. Ainoa haaste
on kuntatalous. Jo valtionosuusleikkaukset pakottavat tekemään rakenteellisia muutoksia kuntatalouteen.
- Erityisen tärkeää on ymmärtää, ettei eteenpäin voi mennä ainoastaan säästölinjalla. Edelleen
on panostettava elinkeinojen kehittämiseen, uusien
työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen
lisäämiseen. Kannus on hyvä esimerkki siitä, että
pitkäjänteinen elinkeinojen kehittäminen tuo myös
tuloksia, Korte sanoo. □
Puutavara kaikkeen rakentamiseen!
Muis
ta
tiukkpyytää
a ta
rake rjou
s
keis nnustar
ta!
vik-
Kimmo p. 0400 841 720
Teemu p. 050 5257 311
Janne p. 044 4496 154
Kalajoen Puutuote Oy, Meinalantie 60, 85100 Kalajoki
Avoinna ma-pe klo 7-17, la 9-13 www.kalajoenpuutuote.fi
27 Yrittäjä MAGAZINE
Kun lyijykynän grafiitti eli lyijy teipataan ja
teippi irrotetaan, teippiin tarttuu lyijystä lastuja.
Kun lastut teipataan tarpeeksi useasti ja teippi
irrotetaan aina uudestaan, jäljelle jää lopulta vain
atominpaksuinen lyijykalvo, grafeeni.
Yksinkertaista.
Grafeeni
- ihmeaine
TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO
G
rafeenista tuntuvat puhuvan nyt
kaikki. Sitä on kuvattu milloin
ihmeaineeksi, milloin taikaaineeksi. On ennustettu, että
maailman vahvin aine tuotteistetaan kuluttajamarkkinoille ensimmäisenä luultavasti
urheiluvälineinä kuten golf- tai tennismailoina.
Keskipohjalaisittain
grafeeniaiheen
tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että
yhdeksi Euroopan unionin lippulaivahankkeeksi valittua grafeenitutkimusta johtaa
Kokkolassa syntynyt ja nykyään Ruotsissa
asuva fyysikko, professori Jari Kinaret.
Entä mitä grafeeni oikein on, ja miksi se
on ajankohtainen puheenaihe juuri nyt?
- Grafeeni on hiilen yksi olomuoto,
liuskeisen grafiitin yksittäinen atomitaso.
Se eristettiin 2004 repimällä grafiittia yhä
ohuemmaksi ja ohuemmaksi, kunnes jäljellä oli vain se yksi atomitaso. Tästä uroteosta annettiin Nobelin fysiikan palkinto 2010.
”Kuluttajatuotteeksi
akkujen kautta?”
- Tällainen tutkimus vaatii vahvaa uskoa
mahdottomaan. Tai varaa kokeilla hauskoja asioita, esimerkkinä samojen tutkijoiden
aiempi varjo-Nobelin arvoinen sammakon
levitointi (leijutus magneettikentässä). Kiteisen hiilen toinen olomuoto on timantti,
joka on selkeästi kolmiulotteinen. Sitten on
näiden sekoituksia, kuten DLC eli timantin
kaltainen hiili, joka on hyvin kova ja kestävä pinnoite. Hiilinanoputket (CNT) puoles-
28 Yrittäjä MAGAZINE
taan ovet periaatteessa rullattua grafeenia,
ja niitä on jo kymmenisen vuotta käytetty
vahvistamaan muun muassa jääkiekkomailoja. Grafeeni soveltuu tähänkin, mutta sen
tärkeimmät sovellukset ovat ihan muualla,
selvittää VTT:n erikoistutkija Sanna Arpiainen.
Hänen mukaansa grafeeni keksittiin
Euroopassa, ja eurooppalaisen grafeeniteollisuuden vauhdittamiseksi EU valitsi äskettäin grafeenin tutkimuksen lippulaivaksi
aivotutkimuksen rinnalle.
Lippulaivatutkimukseen on luvassa miljardin euron rahoitus seuraavan kymmenen
vuoden ajalle, jos syksyllä alkava pilottihanke täyttää odotukset.
Arpiainen kertoo, että grafeenitutkimus
on siirtymässä perustutkimuksesta soveltavaan vaiheeseen, jossa tutkitaan kriittisesti grafeenikomponenttien paremmuutta
todellisissa sovelluksissa sekä kehitetään
kokonaan uutta grafeeniin perustuvaa teknologiaa.
Grafeenin hyödyntäminen kuluttajatuotteissa ei tapahdu nappia painamalla.
- Grafeeniin perustuva kosketusnäyttö demonstroitiin jo muutama vuosi sitten
Koreassa, mutta grafeenin kulku todellisiin
kuluttajatuotteisiin on hidasta muun muassa valmistusteknologian ja massatuotannon
kehittymättömyyden takia. Ensimmäiset
sovellukset lienevät lasereissa jo muutaman
vuoden aikajänteellä, ja nopeassa fotoniikassa pian sen jälkeen. Tai mahdollisesti akkuteknologiassa; itse asiassa akkujen kautta
voisi odottaa suhteellisen nopeaakin invaasiota kuluttajatuotteisiin.
Osa teollisuuden
markkinointistrategiaa
Sanna Arpiainen kertoo, että grafeeni on jo
nyt osa kotimaisen teollisuuden markkinointistrategiaa. Suomessa kehitetty ALD-prosessi (atomitasokasvatus) on hyvin tärkeässä
roolissa grafeenikomponenttien valmistuksessa. Suomessa on muutama vahva ALDlaitevalmistaja, ja heille tietotaito grafeeniin
liittyvistä erityisprosesseista on tärkeä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.
- Grafeenitutkimuksen aiheuttama laitemyynnin lisäys ei todellakaan ole pelkkää
kohinaa. Pidemmällä tähtäyksellä on tärkeää
olla mukana uuden grafeeniin perustuvan
fotoniikan ja elektroniikan kehityksessä,
sillä relevanttia IPR:ää luodaan juuri nyt, ja
sen haltijat ovat vahvoilla tulevaisuudessa,
Arpiainen korostaa.
Entä millaisissa kuluttajatuotteissa grafeenia voi tulevaisuudessa esiintyä?
- Grafeenin vahvuuksia ovat esimerkiksi
läpinäkyvyys ja joustavuus, jotka saattavat
olla avain vaikkapa taipuisiin läpikuultaviin
älypuhelimiin tai tietokoneisiin. Jo aiemmin
mainitsemani grafeeniakut ovat huomattavasti lyhyemmän tähtäyksen sovellus. Grafeenilla vahvistetut tennismailat on usein
mainittu ensimmäisenä kuluttajasovelluksena. En kuitenkaan usko grafeenin tässä
erityisesti eroavan hiilinanoputkista muuten
kuin uutuusarvoltaan. □






 


­€ 
‚ƒ
€„ …†‡ ˆ
††† †­†‰ Š‰‹
Š‡…‡Œ‡Œ€‡‰€
La 25.5.2013 Viihdekeskus Merisärkkä, Pakkainpolku 20, Kalajoki
 



€
ƒ„


 ­
‚
‚
…†‡…ˆ‰Š‹Œ
­‚­ Ž‰  Ž
  ­€‚ƒ‚„
‚‘
’“”•••”ƒ
29 Yrittäjä MAGAZINE
Förtagarorganisationen –
företagarens intressebevakare
S
må och medelstora företag har i princip un-
någonsin behövs vårt förbunds hela kraft att göra påver-
der de senaste tio åren skapat nästan alla nya
kningsarbete. Vår starkhet är en organisationsmodell som
arbetsplatser på den privata sektorn, 110 000
har tre nivåer, lokalförening – regionalorganisation – cen-
nya heltidsjobb i hela
tralförbundet. Det är det viktigt att vi
Finland. Ansvaret att anställa har
kör hårt med påverkningsarbete och in-
flyttats till ännu mindre företag.
tressebevakning både på nationell och
på kommunal nivå.
Regeringen presenterade anpassningsåtgärder för 600 miljoner euro.
Mellersta Österbottens Företagare har
Rambudjetens företagsbeskattning
i dagsläge över 2600 medlemmar och
förstärker tillväxt och företagsam-
vi har 22st lokalföreningar bl.a. i Ja-
het i Finland. Genom att sänka
kobstad, Karleby, Kronoby och Peder-
samfundsskatten från 24,5 % till 20
söre. Vi bevakar jämlikt och oberoende
% uppmuntrar man företagen till
på språkbakgrund alla företagens och
nya investeringar och att skapa nya
företagarnas intressen. Med att vara
arbetsplatser. Med att sänka sam-
ett enat och starkt förbund har vi bästa
fundsskatten kommer man också att
förutsättningarna att sköta intressebe-
hjälpa stora företag att stanna i Fin-
vakningen för våra medlemmar och
land och därmed att indirekt skapa
producera service åt dem.
arbetsplatser.
Kom med på våra kommande evenemang och bekanta dig
Elräkningen blir större i början av nästa år, när regeringens
samtidigt med andra företagare - kanske ni hittar samarbet-
beslut att höja elskatten träder i kraft. Med höjningen räknar
smöjligheter!
regeringen att få intäkter på 80 miljoner euro. Också alkoholdrycker, sötsaker och tobak beskattas hårdare fr.o.m.
nästa år. Hushållsavdraget höjs från 2000e till 2400euro.
Med soliga vårhälsningar,
Företagarna i Finlands viktigaste uppgift är att påverka för
att förbättra företagarens verksamhetsmöjligheter. Nu om
30 Yrittäjä MAGAZINE
Nina Niemi, organisationschef
ˆˆˆ

‰
€‚ƒ„…€†€„……

‡







­



­
 

­

€‚
ƒ„…†‡†‡†…‡…
„

ˆ
 
‚‡‰†
ˆŠ‹
„…



„…
†
‡…„
ˆ„‡‰Š
‹Œ…
ˆ„‡‰
Š€ŽŒ
‘‡‰Š€ŽŒ
ˆ„„
‘„
’


 ­€€€€€
‚
ƒ
31 Yrittäjä MAGAZINE
32 Yrittäjä MAGAZINE