rv40_kristitty_5_2013_www-1

kristitty
Kristitty
Kristillinen
K
r i s t i l l i n aikakauslehti
en julkaisu
Näkinkuja
Helsinki
Hämeentie3,500530
a 00530
Helsinki
Kuva Sakari Röyskö
Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 5 /2013 loka-marraSkuu
Jorma Lahikainen:
”Rukous on seurakunnan
tärkein tehtävä!”
2
2. lokakuuta 2013
pääkirjoitus
kristitty
Jumala ei tee mitään yksin
Mika Yrjölä [email protected]
Kuva Sakari Röyskö
Kolmekymmentä esirukoilijaa. Esirukoilija oli se
sana, yksi avaimista, jonka koin, että Herra antoi
minulle Saalemia varten. Esirukoilijoita kuukauden
jokaiselle päivälle, jotka kantavat seurakuntaa ja sen
tehtävää Jumalan eteen. Rukous tuo läpimurron.
Rukous antaa voiton – ennen kuin näemme sen hedelmän edessämme.
Mihin Jumala tarvitsee rukousta? Jos Jumala on
suvereeni, kaikkivaltias, kaikkitietävä - ja jos hänellä
Laurilat rukoilevat käsillä
Laurilan pariskunta löysi Saalemin kodikseen viime
kesänä. Siirto edellisestä seurakunnasta sujui vauhdikkaasti, sillä he olivat saaneet eräässä kokouksessa saman illan aikana useammasta suusta profetian,
jossa sanottiin, että Näkinkujalla uskovien sydämet
on suunnitelma, niin eikö se tule toteutumaan joka
tapauksessa? Minkä ihmeen takia hän siinä tarvitsee jonkun nuoren opiskelijan, kotiäidin, kiireisen
liikemiehen tai liikuntakyvyttömän vanhuksen mutinoita? Kyllä se toteutuu joka tapauksessa - eikö?
Jos Jumala haluaa pelastaa Helsingin, Hän pystyy sen tekemään ilman minua!
Ehkä pystyisi, mutta ei vain tee. Jerusalemia oli
uhkaamassa tuho. Kansan synti oli kasvanut suureksi: ihmisten kovuus, välinpitämättömyys köyhistä, papiston ja kansan johtajien korruptoituneisuus
vaati rangaistusta. Ei Jumalan sydän halunnut tuoda
Israelille vaikeuksia ja tuhoa - siksi hän sanoi: ”Minä
etsin heidän joukostaan miestä, joka vahvistaisi muurin,
seisoisi lujana sen aukossa ja torjuisi maataan uhkaavan tuhon...” (Hes 22:30)
Yksi ihminen olisi voinut torjua sen tuhoa, jonka
synti sai aikaan! Yksi! Mutta jakeen loppu on ehkä
yksi surullisimpia lauseita Raamatussa: ”...mutta sitä
miestä en löytänyt.”
Jumala on sitonut hänen suunnitelmansa toteuttamisen meihin - ja meidän rukouksiimme. Daniel
oli tutkimassa sanaa, kun hän huomasi, että Israelin
pakkosiirtolaisuudesta on luvattu, että 70 vuoden
jälkeen he pääsisivät kotiin. Pikaisen päässälaskutoimituksen jälkeen hän tajusi, että laskettu aika oli
nyt - 70 vuotta oli kulunut!
Epäilen, että jos kyseessä olisi ollut joku mikayrjölä, hän olisi saattanut joko istahtaa alas, pyöritellä
peukaloita ja sanoa hieman kyynisesti: ”noh, katsotaan nyt...” tai sitten ruveta pakkaamaan. Mutta ei
Daniel. Ei, hän alkoi pyytää armoa, tunnustaa syntejä - ja alkoi entistä intensiivisemmin rukoilla! Hän ei
halunnut, että olisi mitään estettä Jumalan tahdon
toteutumiselle. Hän tiesi Jumalan tahdon - ja alkoi
rukouksella liikuttaa Jumalan kättä!
Jumala ei tee mitään yksin.
palavat. Siitä ei mennyt kuin puoli vuotta kun Laurilatkin uskaltautuivat kuluttamaan Saalemin puisia penkkejä. Nyt he kertovat jo löytäneensä hyvin
paikkansa seurakunnan Raamattu- ja rukouspiireistä
sekä muusta toiminnasta.
he tarvitsevat sitäkin enemmän rukoustukea. Myös
Suomen kuurot tarvitsevat Jumalaa ja siksi onkin
hienoa, että seurakunnat järjestävät esimerkiksi
Käsi kädessä -tapahtumia, joihin myös kuurot, sokeat ja eri tavoin kehitysvammaiset ihmiset voivat
osallistua omalla tavallaan.
Lauriloiden mielestä rukous on tärkeää yhdessäoloa Jumalan kanssa. Laurilat ovat kuuroja ja rukoilevat siksi joko viittoen, ääneen puhuen tai ihan vain
ollen hiljaa Jumalan edessä.
- Joissakin tilanteissa on tullut vastaan koomisia
juttuja. Jos rukoilee silmät kiinni, kuurona ei voi tietää milloin on aika istua takaisin ja saattaa jäädä seisomaan tietämättä mitä ympärillä tapahtuu.
Joskus on siitäkin huolimatta kuitenkin hyvä saada ympäristön ”hälyt” pois ja vain keskittyä Jumalaan silmät kiinni, Laurilat kertovat.
Laurilat rukoilevat omien henkilökohtaisten asioiden lisäksi myös sen puolesta, että evankeliumi
leviäisi kuurojen keskuuteen maailmalla. Lähetystyöntekijöitä ei ole kuurojen parissa paljon ja siksi
kristitty 5 /13
Kristillinen aikakauslehti
Sähköposti: [email protected]
Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla)
TOIMITUS
Mika Yrjölä, päätoimittaja
Tiipi Jokinen, toimitussihteeri
TOIMITUSNEUVOSTO
Niilo Mähönen
Sakari Röyskö
Elina Rautio
Jari Aho
Remo Ronkainen
Saalem-seurakunnan työntekijät
T eksti : E lina S alminen
K uvitus : T iipi J okinen
Lisätietoja Käsi kädessä –toiminnasta löydät netistä
www.kasikadessa-kehitysvammaistyo.com – osoitteesta.
sisältö
2 Pääkirjoitus
2-3 Oma Saalem
4-5 Haastattelu: Jorma Lahikainen
6-7 Teologia: Polvillaan päivittäin
8 Henkilöstöuutisia
9 Terveisiä Seniorileiriltä
10-11 Lähetyssivut
12 Tikka taloudesta
13 Nuortensivu
14 Lastensivu
ULKOASU JA TAITTO
Antti Kamppinen/Aikamedia Oy
15 Kolumni
15 Penkistä bongattu
JULKAISIJA
Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry
16 Tilaisuudet Saalemissa
16 Yhteystiedot
PAINO
Art-Print Oy, Kokkola
ISSN 1457-898x
Laurilat tahtovat jättää seurakuntalaisille luettavaksi Raamatunpaikan, Roomalaiskirje 12:4-8 sekä
kehottaa ihmisiä tulemaan juttelemaan heidänkin
kanssaan:
- Kuuleva voi rohkeasti tulla tutustumaan! Puhua
voi joko tulkin avulla tai paperilla ja kynällä. Kuurotkin tarvitsevat toisia yhtä lailla kuin valtaväestö tarvitsee.
Seuraava Kristitty nro 6/13 ilmestyy 4.12.2013
kristitty
3
2. lokakuuta 2013
ILMOITUSTAULU
Kuva Sakari Röyskö
Jäsentapahtumia
Kairos-kurssi 4.-6.10 & 17.-20.10.
Onko lähetys olennainen osa Raamatun sanomaa? Mikä on minun paikkani Jumalan suunnitelmassa?
- Kairos-kurssi on yhteiskristillinen lähetysaiheinen kurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa
kristittyjä aktiiviseen osallistumiseen etenkin
saavuttamattomien kansojen saavuttamiseksi.
Ilmoittautumiset: Muayad Namrood, [email protected]
ei julkaista
Helsingin Kristillisen musiikkikoulun 30-vuotisjuhla sunnuntaina 8.12. kello 18.
Kaikki saa Herralle laulaa –tapahtuma sunnuntaina 1.12. kello 18
- Jo konferenssista tuttu yhteislaulutilaisuus.
Täytetään Saalem lauluin ja sävelin korkeaa kattoa myöten!
nettilehdessä
Kuva: Tiipi Jokinen
Miestenaamu lauantaina 12.10. kello 9–11
- Katso erillinen mainos.
Musiikillinen Ystäväilta 24.10., 21.11. ja 12.12. kello 18.30.
- Tule mukaan ja tuo ystäväsikin tähän lämminhenkiseen musiikki-iltaan. Mukana Saalem-kuoro ja Timo Tikka.
Global Leadership Summit 8.-9.11. Ilmoittautuminen www.glssuomi.fi
Käsi Kädessä -iltapäivä lauantaina 26.10 ja 16.11.
kehitysvammaisille ja heidän perheilleen .
Lahjat likoon –tapahtuma su 17.11. klo 13
XXL Fuel-nuortenilta lauantaina 30.11. kello 19
- Come on, be there!
Joulujuhla
Koko seurakunnan joulujuhla sunnuntaina 15.12.
klo 15 (kahvitus klo 14).
Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan
nettisivuille tai viikkomonisteeseen.
Yllatys
tallissa!
T
ervetuloa mukaan toteuttamaan seurakunnan joulujuhlaa!
Juhlaa varten kokoamme kuoron lapsista, nuorista ja aikuisista. Lapset harjoittelevat erikseen
ja mukaan voivat tulla kaikki 5-13-vuotiaat. Harjoitusajat ovat samat kuin aikuisilla. Tämä mahdollistaa koko perheen mukanaolon!
Harjoitusaikataulu:
La 26.10. klo 10-13
La 16.11. klo 10-13
La 23.11. klo 10-13
Ma 2.12. klo 18-20
La 14.12. kenraaliharjoitus
Su 15.12. joulujuhla
Ilmoittautuminen ja lisätietoa
Hanna Vuorinen [email protected]
Miesten aamut
eivät ole turhaa jaarittelua, menneiden muistelua
taikka alas painamista. Syömme, jaamme ja
rohkaistumme olemaan Jumalan Miehiä.
Miesten aamut järjestetään tänä syksynä
lauantaisin Saalemin alasalissa:
14.9.2013 ja 12.10.2013 klo 9.00-11.00
Tilaisuus aloitetaan aamupalalla (vapaaehtoinen
maksu) pekonin, makkaroiden, puuron… äärellä,
joten ilmoittautuminen joko aamukokousten
yhteydessä aulan Tervetuloa-tiskille tai
osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja:
Mika Yrjölä
GSM: 050 5029001
Sähköposti: [email protected]
4
2. lokakuuta 2013
kristitty
Herätys alkaa rukouksesta,
- Esirukoilija ei ole mikään superihminen, vaan jokaisen rukouksia tarvitaan, Jorma Lahikainen rohkaisee.
J
orma Lahikainen on ollut uskossa 23 vuotta,
mutta kolme vuotta sitten Jorma elämässä
tapahtui käänne. Sitä ennenkin hän oli ollut
aina aktiivisesti mukana seurakunnan eri
tehtävissä, pitkään mm. ulkomaalaistyössä.
Tavatessaan Suomeen ensimmäistä kertaa puhujamatkalle tulleen ugandalaisen Michael Kimulin,
Jorma tiesi heti kohdanneensa Jumalan miehen.
- Erikoista oli se, että lyhyessä tapaamisessa
emme puhuneet mitään hengellistä. Kysyin, oliko
hän ollut ennen Suomessa ja kuinka lento oli sujunut, mutta tapaaminen teki silti minuun suuren
vaikutuksen, Jorma kertoo. Ugandalainen pastori
oli jo vuosia rukoillut Suomen puolesta ja uskoi rukousherätyksen olevan tulossa. Myöhemmin miehet ystävystyivät ja seuraavaa Suomen vierailua
varten Jormaa pyydettiin organisoimaan Kimulin
ohjelmaa.
Jumala pyytää lähetystyöhön Suomeen
- Samoihin aikoihin koin, että Jumala kutsui minua
rukouslähetystyöhön Suomeen eikä siitä mennyt
paljoakaan aikaa, kun minua pyydettiin Mahdollisuus muutokseen -kampanjan rukouskoordinaattoriksi, Jorma kertoo. Koordinaattorina Jorma järjesti
rukoustapahtumia eri seurakunnissa pääkaupunkiseudulla. Mahdollisuus muutokseen kampanjan
jälkeen syntyi halu jatkaa rukoustapahtumia. Vuotta aiemmin perustettu Rukous- ja paasto palvelee
-yhdistys alkoi järjestää eri seurakunnissa Helsinki
rukoilee –rukouspäiviä, joka kuukauden toinen lauantai. Tilaisuuksia on helluntaiseurakuntien lisäksi
myös luterilaisissa kirkoissa ja muissa vapaaseurakunnissa. Helsinki rukoilee -tapahtumissa rukoillaan erityisesti Suomen esivallan puolesta. Illan
aikana rukoillaan yleensä kolmen ajankohtaisen tai
muuten tärkeän teeman puolesta.
- Esivallalla ei tarkoiteta vain presidenttiä ja
eduskuntaa. Rukoilemme eri laitosten; poliisilaitoksen, koululaitoksen, terveydenhuollon yms. päättäjien puolesta, jotta he osaisivat tehdä oikeanlaisia
ratkaisuja Suomen puolesta.
Voiko ravintolassakin rukoilla?
Kyllä voi. Rukoilijat ovat jalkautuneet torstaisin malmilaiseen ravintolaan.
- Aloitimme kaksi ja puoli vuotta sitten uutena
työmuotona rukousillalliset, joissa ensin syödään ja
kristitty
5
2. lokakuuta 2013
mutta mihin se päättyy?
Kohtaaminen syyskuussa Saalemissa
järjestetyssä Läpimurtava rukous
–rukoustapahtumassa puhuneen
ugandalaisen Michael Kimulin kanssa
innoitti Jorma Lahikaista .
tehdään myös yhteistyötä Haapsalun paikallisseurakuntien kanssa ja tuetaan näin Viron kristittyjä.
Suomea ei pitäisi johtaa presidentti
Seurakunnissa kuulee joskus sanottavan, että jos ihminen ei keksi itselleen parempaa tehtävää Jumalan
valtakunnassa, ”hän voi aina sentään rukoilla”. Tällaista kommenttia Jorma pitää turhan kevyenä heittona,
sillä rukous on hänen mielestään yksi keskeisimmistä asioista Raamatussa, vetäytyihän Jeesuskin aina
yksinäisyyteen etsimään Jumalan tahtoa.
- Rukous on seurakunnan tärkein tehtävä! On
sanottu, että herätys alkaa rukouksesta ja päättyy
rukoilemattomuuteen. Michael Kimuli tapaa sanoa,
että Suomea ei pitäisi johtaa presidentti, vaan seurakunta. Vastuu Suomen tilanteesta tulisi olla enemmän seurakunnan rukouksessa kuin presidentin harteilla, Jorma sanoo.
Jumalaa ei oteta meiltä pois, jos kristityt
eivät sitä salli
sitten jatketaan rukousta ravintolan pöydissä. Pyysimme siihen omistajalta luvan eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan. Emme pidä meteliä, mutta emme
myöskään piilottele sitä, että rukoilemme.
Jorma kertoo Jumalan antaneen heidän rukouksiinsa myös konkreettisia vastauksia:
- Viime eduskuntavaalien alla rukoilimme, että
Jumala siirtäisi sivuun epärehelliset ja väärät kansanedustajat ja toisi tilalle hänen mielensä mukaisia
edustajia. Pyysimme myös, että uskovien edustajien
määrä voisi tuplaantua. Tuloksena saimme maahamme runsaasti aivan uusia edustajia ja uskovien
edustajien määrä kasvoi yhdestätoista kahteenkym-
meneenkolmeen. Jumala oli siis vastannut rukouksiin yli odotusten!
- Viime kesänä järjestimme ensimmäisen rukousleirin Viron Haapsalussa. Siellä oli osallistujia Suomesta 14 eri seurakunnasta ja koimme leirillä suurta
kristittyjen yhteyttä. Kirkkokunnista ei ollut edes
puhetta, kun kuuntelimme opetusta rukouksesta ja
opettelimme yhdessä rukoilemaan.
- Uskon, että Jumalan toive olisikin edelleen, että
olisimme kaikki yhtä, Jorma toteaa.
Suosittu rukousleiri saa jatkoa ensi kesänä kahdella uudella leirillä Virossa. Kesäkuun leiri on jo
täynnä, mutta elokuun leirille on vielä tilaa. Leirillä
- Esirukoilija ei ole mikään superihminen, vaan jokaisen rukouksia tarvitaan. Kahden lauseen rukous ei
ole yhtään vähäpätöisempi kuin pitkä rukous, Jorma
sanoo ja katsoo mustasankaisten lasien takaa suoraa
silmiin. Jorman mielestä jokainen seurakuntalainen
on rukoilija ja rukoilemaan oppii vain rukoilemalla.
- Toki aiheesta löytyy myös paljon hyvää kirjallisuutta, jota kannattaa lukea, hän jatkaa.
Lopuksi pyydän Jormaa jättämään seurakuntalaisille jonkin tärkeän aiheen, jonka voimme heti ottaa
mukaan omiin rukouksiimme. Sitä hänen ei tarvitse
miettiä pitkään:
- Rukoilkaa esivallan puolesta, jotta rauha saisi
säilyä yhteiskunnassamme (1.Tim.2:1-4) ja erityisesti koululaitoksen puolesta, että kristilliset arvot
saisivat yhä pysyä opetussuunnitelmissa. Kouluista
ei oteta Jumalaa pois, jos kristityt eivät häntä vapaaehtoisesti anna pois!
Kristittyjen rukousyhteyden puolesta tulee myös
rukoilla ja erityisesti omalla sydämelläni on rukoilla,
että maamme hengelliset johtajat löytäisivät vahvan
rukousyhteyden niin omissa seurakunnissaan kuin
aina yli kirkkokuntarajojen. Jeesus sanoi: ”- että he
yhtä olisivat.” (Joh.17:21)
T eksti : E lina S alminen
J orma L ahikaisen kuvat : S akari R öyskö
K imulin kuva S aalemin kuva - arkistosta
6
2. lokakuuta 2013
kristitty
artikkeli
Polvillaan päivittäin – miksi ihmeessä?
Kuva: www.shutterstock.com
J
oka toinen suomalainen rukoilee, kertovat kyselytutkimukset. Minä kuulun tähän ryhmään.
Olen rukoillut koko ikäni ja edelleen rukoilen
joka päivä. Rukoukseni on jo niin rutinoitunutta,
että on aika polvistua ja pohtia, mistä rukouksessa
on oikeasti kysymys. Oppaana Raamattu ja Isä meidän (Matt.6:9-13). Muistelen monia kokemuksiani
rukouksesta. Olen huutanut fanaattisessa rukouskokouksessa keskellä yötä. Olen kuullut katolisten
toistavan sielunmessussa: ”Terve, Maria, armoitettu,
Jumala olkoon kanssasi.” Useimmiten löydän kuitenkin itseni polviltani: minä, yksin Jumalan kanssa.
Tätäkö rukous on, huutamista, hokemista ja polvistumista?
Tiedän kyllä, että rukous on Jumalan kanssa puhumista. Sellaisena se on niin keskeistä kristityn
elämässä, että Luther kutsui sitä ”kristityn todelliseksi kutsumukseksi”. Usein rukoukseni muuttuu kuitenkin keskustelusta pelkäksi pyytämiseksi. Pyydän
Jumalan apua, hänen toimintaansa. Siihen meitä
tietenkin kehotetaan: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Silti en voi välttyä ajattelemasta, että rukous on enemmän kuin Jumalan
tiedottamista tarpeistani.
Jos rukous on vain pyytämistä, kohtaamme vakavan teologisen ongelman. Jeesus sanoi, että ”teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen
kuin olette häneltä pyytäneetkään” (Matt. 6:8). Itse
asiassa Jumala antaa meille jokapäiväisen leipämme, vaikkemme koskaan sitä pyytäisi, lupaahan
Raamattu: ”Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville
kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille” (Matt. 5:45). Sade tuo leipää.
Miksi siis rukoilla, jos Jumala jo tietää,
mitä tarvitsemme ja jos hän jo haluaa sen
meille antaa?
Kuitenkin Raamattu kehottaa kerta toisensa jälkeen
rukoilemaan. Jeesus sanoo: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille
avataan” (Luuk 11:9). Hän teroittaa tätä opetusta vertauksella leipää anovasta ystävästä (11:5-). Ystävä
anoo hellittämättä (tai ”häpeilemättä”) ja saa lopulta ”niin paljon kuin hän tarvitsee”. Jeesus kehottaa rukoilemaan myös oman esimerkkinsä avulla. Hänellä
oli tapana vetäytyä rukoilemaan yksinäiseen paikkaan (Luuk 4:42, 5:16, 6:12, 9:18 jne.). Sama toistuu
muuallakin Raamatussa. Paavali kehottaa yksinkertaisesti: ”Rukoilkaa hellittämättä” (Room.12:12) ja
”rukoilkaa lakkaamatta” (1 Tess. 5:17). Hän kertoo
myös lähes jokaisessa kirjeessään rukoilevansa kirjeen vastaanottajien puolesta. Elämän huolien keskellä Paavalin ohje on yksinkertainen: ”Älkää olko
mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon”
(Fil. 4:6). Ohjetta seuraa lupaus Jumalan rauhasta.
Tämä riittää minulle. Rukouksen tarpeellisuudesta ei ole Raamatun valossa epäilystäkään. Se
on mitä ilmeisimmin Jumala tahto. Tässä onkin
rukouksen paradoksi. Jumala ei tarvitse rukoustani,
mutta hän silti haluaa minun rukoilevan. Syy tähän
kirkastuu mielessäni: Jumala haluaa olla yhteydessä minun kanssani.
Rakastava, taivaallinen isä (”Isä meidän!”) kutsuu
minua vierelleen, juttusille. Olemme saaneet Hengen, joka huutaa: ”Abba, isä!” (Gal. 4:6). Kaikkivaltias ei tarvitse rukouksiani, mutta minä sen sijaan
tarvitsen. Rukous on aikaa Jumalan kanssa ja se
muuttaa minua (2 Kor. 3:18). Rukoillessa huolet
vaihtuvat rauhaan. Rukous muuttaa perspektiivini
maailmaan. Silloin katseeni kääntyy ajallisesta ajattomaan, katoavasta katoamattomaan. Rukous siirtää ajatukseni tämän maailmani mahdottomuuksista Jumalan mahdollisuuksiin. Samalla se pakottaa
minut tyytymään Jumalan tahtoon: ”Tapahtukoon
sinun tahtosi.”
Rukous muuttaa myös asennettani. En teekään
Jumalalle tiettäväksi tarpeitani, vaan sen, että tar-
vitsen Jumalaa. Ymmärrän, etten olekaan oman elämäni herra enkä oman onneni seppä. Olen kaikessa
riippuvainen Jumalasta. Tämän tosiasian tunnustaminen tekee minusta nöyrän. Nöyryys Jumalan
edessä on välttämätöntä, kuten Jeesus opettaa
kertomuksella rukoilevista fariseuksesta ja publi-
Viisi rohkaisua
rukouksesta
1. Ryhdy rukoilemaan – siihen Raamattu meitä
rohkaisee! Älä tee sitä hampaat irvessä, lakihenkisesti, vaan iloiten Jumalan läheisyydestä
ja rauhasta.
2. Lähesty pyhää Jumalaa nöyränä, mutta Kristukseen luottaen. Jumalan istuin ei ole tuomioistuin, vaan armoistuin (Hepr.4:16)!
3. Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Älä
hölötä, vaan hiljenny myös kuuntelemaan keskustelukumppaniasi.
4. Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Rukoile silloin kielillä, jos olet helluntain kokenut. Jos
et ole, lue Luuk. 11:13 ja ano sitä!
5. Rukoile Jumalan tahdon mukaan: ”Meille ei
luvata, että voisimme odottaa Herralta mitään sellaista, mitä Raamattu ei kehota meitä
rukouksessa pyytämään” (Jean Calvin).
kaanista (Luuk.18:10-). Tarinassa kohtaavat itseriittoisuus ja itsekriittisyys. Fariseus kehuu itseään
Jumalalle (ja muille kuulijoille), nöyrä publikaani
taas pyytää Jumalan armoa. Vain publikaani poistuu vanhurskaana. Pyhän Jumalan edessä ollaan
vanhurskaita vain armosta.
Tämän rohkaisemana polvistun taas rukoukseen.
”Pyhitetty olkoon nimesi.” Tunnen itseni syntiseksi
pyhän Jumalan edessä. Tässä on rukouksen haaste, mutta myös sen rikkaus: rukouksessa kohtaavat
pyhä ja profaani, Jumala kohtaa maallisen, minut.
Ainoa rukous, jota voin rukoilla, on muinainen ortodoksinen Jeesus-rukous: ”Jeesus Kristus, Jumalan
Poika, armahda minua syntistä!” Toistan sitä, sillä se
toistaa sieluni syvimpiä tuntoja. ”Anna meille velkamme anteeksi…” Ja rauha valtaa sisimpäni. Armoa
vielä on!
Jumalan pyhyyden kohtaaminen ei ole leikin asia.
Tämän koki esimerkiksi Ussa, joka kuoli koskettaessaan liiton arkkia, Jumalan läheisyyden asuinsijaan
(2 Sam 6:7). Ainoa toivoni Jumalan valon läpivalaisussa on Kristus. ”Meillä on siis täysi oikeus astua
sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut
verensä” (Hepr. 10:19).
Jatkan polvirukoustani. Tapahtukoon minun tahtoni, huomaan taas rukoilevani. ”Vaikka pyydätte,
te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa,
kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne,” kirjoittaa
Jaakob (4:3). Raamattu siis lupaa, että joihinkin
rukouksiin ei vastata. Rukous ei ole taikasana, jolla
saadaan, mitä halutaan. Rukous on Jumalan tahdon
etsimistä. Kun sen löydän ja rukoilen sen mukaan,
alkaa tapahtua: ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte,
ja te saatte sen.” (Joh 15:7, huomaa monikko ”te”).
kristitty
7
2. lokakuuta 2013
Kuva: Sakari Röyskö
Kielillä puhuminen on tätä Hengen puhetta (1 Kor
14:2). David du Plessis koki elämänmuutoksen alkaessaan rukoilla jatkuvasti, usein kielillä, muun
tekemisensä ohessa. Hänestä tuli ”herra Helluntai”,
joka vei helluntaikokemusta Katoliseen kirkkoon.
Kotityöt todella muuttuvat, kun niitä tehdään kielillä
puhuen ja Herraa ylistäen. Vaatteiden silitys muuttuu yhtäkkiä hyvin palkitsevaksi, kun silityslaudasta
tulee rukouspenkkini!
Nousen jaloilleni. Miten voisin reformoida rutinoitunutta rukouselämääni? Voisin ainakin puhua
vähemmän ja kuunnella enemmän, sillä Jumalallakin saattaa olla jotain sanottavaa keskustelumme
aikana. Voisin myös pyytää vähemmän ja kiittää
enemmän. Ja rukoilla muiden puolesta – rukoileminen on rakastamista. On vaikea vihata sellaista,
jonka puolesta rukoilee (Matt. 5:43). Ja kaikkein tärkeintä, voisin kääntää sydämeni todellisesti Jumalan
puoleen ja avata silmäni hänen mahdollisuuksilleen.
Kirjallisuutta:
Oscar Cullman, Prayer in the New Testament, SCM,
1995.
Douglas Kelly, Jos Jumala jo tietää, miksi rukoilla?
Päivä, 2011.
Päätän rukoilla Isä meidän. Helpotuksekseni huomaan osaavani sen vielä ulkoa. Se on ihme, sitä
kun ei seurakunnassa juuri harjoitella, vaikka Jeesus nimenomaan ohjeisti: ”rukoilkaa te näin.” Ehkä
pelkäämme tyhjän toistelua, josta Jeesus meitä varoittaa: ”Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin
pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun
vain latelevat sanoja” (Matt. 6:7). Isä meidän ei ole
kuitenkaan tyhjän hokemista, vaan se on täynnä voi-
maa ja syvällisyyttä.
Hetken rukoiltuani huomaan, ettei rukous ole helppoa. En tiedä, miten rukoilla. Kärsivällisyyteni loppuu ja ajatukseni vaeltavat. Tuntuu, että kaikki on
jo sanottu. Paavali tunnistaa rukouksen vaikeuden:
”Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja.
Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän
puolestamme sanattomin huokauksin” (Room 8:26).
tuvien voi olla haasteellista kuunnella. Kimuli muistuttaa, että kaikki ihmiset voivat kuulla Jumalan äänen. Kristittyinä joudumme kuitenkin opettelemaan
erottamaan ”kuulemamme”, mikä on omaa ääntämme, vihollisen supatuksista tai lähtöisin Pyhästä
Hengestä. Kimuli painottaa omakohtaisen Raamatun tutkimisen tärkeyttä. Hän rohkaisee opettelemaan hiljentymistä, ymmärtämään uniaan ja keskustelemaan muiden kristittyjen kanssa.
Michael Kimuli
s. 71
KKJMK Oy
N
appasin seurakuntamme kirjapisteestä kirjasen,
joka näytti helppolukuiselta ja mahtui käsilaukkuuni. Metrolukemiseni, ugandalainen pastori ja perustamansa Christian Discipleship Ministries International (CDM) –järjestön johtaja, Michael Kimuli
polkaisee käytiin ja se jyskyttää selkeästi päämääränsä. Nopeasti hahmottuu ajatus, kuinka rukous
on vuoropuhelua. Itse asiassa Kimuli toteaa, että
”kuunteleminen on tärkeämpää kuin puhuminen”.
Kykyymme kuulla vaikuttaa Kimulin mukaan
suhteemme puhujaan, myös menneisyyden haavat,
perinteiden sitomat tai kielteisesti asioihin suhtau-
Kun Jumala puhuu, meidän tulisi kuunnella ja
uskoa, minkä tulisi vaikuttaa toimintaamme ja lopultakin meidän tulisi muuttua. Sillä ”Jumalan Sana
ilman Pyhää Henkeä johtaa uskonnollisuuteen, joka
sitoo meidät ja maailman murheet vievät masennukseen.”, Kimuli varoittaa.
Käytännönläheinen pikku kirja sisältää isosti asiaa ja useita lainauksia Raamatusta. Suosittelen.
T eksti : T iipi J okinen
K irjoittaja : N iilo M ähönen on teologi ,
joka rukoilee päivittäin .
8
2. lokakuuta 2013
kristitty
Henkilöuutisia
Maikki ja Ari Kuittinen.
Ilari Ilmakangas
1) Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet nyt
Saalemilla?
Minna: Olen Oikarisen Minna, kahden aikuistuvan
nuoren Tinjan ja Danielin äiti, Timon vaimo, sosiaalialan ammattilainen ja ennen kaikkea Taivaan
Isän tytär. Taustaltani olen varsin monikulttuurinen:
äitini puolelta sukujuureni ulottuvat Pohjois-pohjanmaalle, isäni puolelta olen Trinidadin intialainen.
Ensimmäiset elinvuoteni vietin Englannissa, mistä
muistoksi sain brittipassin.
Onnellisen lapsuuteni kasvoin kolmen sukupolven ympäröimänä Espoon Rastaalassa. Lähes koko
aikuisikäni olen asunut Helsingissä. Parikymppisenä
lähdin etsimään elämään syvempiä ulottuvuuksia ja
itsellenikin yllätykseksi tulin 22-vuotiaana uskoon aikaa tästä on kulunut jo 23-vuotta (nyt lukija tietää
ikänikin).
Tiina: Olen Tiina Matela, 37-vuotias luokanopettaja, Hugon (1,5v.) äiti ja Reijon vaimo. Helsingissä olen asunut yli kymmenen vuotta. Tulin tänne
suoraan opiskelujen jälkeen Savonlinnasta kouluun
töihin. Syntyjäni olen kotoisin pohjoisesta, Pudasjärveltä. Saalemissa olen tehnyt kaikenlaisia vapaaehtoistöitä, rakkaimpana voisin mainita musiikkityön
ja hallinnon puolen työskentelyn. Nyt olen aloittanut
sitten ihan työt Saalemin toimistossa, tiedotusvastaavana. Työhön sisältyy myös paljon perustoimistotyötä, vapaaehtoisten koordinointia ja jäsenasioiden hoitoa.
Maikki: Olen Maikki, kahden aikuisen lapsen äiti,
vaimo, VTM/kouluttaja/valmentaja, tulen Rovaniemeltä, Intiasta, Malmin Saalemista ja Fidasta. Tulin
Saalemiin pastoroitumaan... :)
Reetta: Olen Reetta Kaikkonen, nykyään Helsingistä ja lapsuuteni asunut Etelä-Pohjanmaalla. Saalemilla aloitin lapsi- ja nuorisotyösektorin sekä iltapäivätoiminnan koordinaattorina.
Ilari: Olen Ilari Ilmakangas, 36v. Myllypurosta.
Jumalaa pelkäävä Jeesuksen seuraaja, joka haluaa
Pyhän Hengen johdatusta Saalemilla tapahtuviin
työtehtäviin sekä Vuosaaressa. Teen sitä mitä käsketään; periaatteessa, mutta keittiötoiminnan koordinointi, ja Vuosaaren aluetyöhön menen mukaan!
2) Kerro, mikä työssäsi innostaa sinua
eniten ja minkä koet haasteelliseksi?
Minna: Luulen, että työssäni diakonina minua tulee innostamaan ennen kaikkea erilaisten ihmisten
kohtaaminen. Innostavaa on myös yhdistää amma-
Minna Oikarinen
tillinen osaamiseni hengelliseen työhön. Koen olevani etuoikeutettu saadessani palvella seurakunnan
kautta ihmisiä ja olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Haasteellista työssäni tulee varmasti olemaan oman työn rajaaminen sellaiseksi, että jaksaisin tehdä sitä pitemmälläkin aikajänteellä. Tarpeita
on loputtomasti, joten tarvitsen kovasti viisautta ja
armoa tähän. Diakoniatyötä tehdään Saalemissa
esimerkillisesti jo monella saralla, kuitenkin työtä voisi edelleen laajentaa ja kehittää. Rukoukseni
on, että tässä virassa voisin olla tekemässä ”oikeita
asioita oikeaan aikaan” ja että osaisin rohkaista vapaaehtoisia löytämään oman paikkansa lähimmäistensä palvelemisessa. Toivon, että seurakuntalaiset
muistavat minua näissä haasteissa.
Tiina: Minua innostaa työssäni mahdollisuus vaikuttamiseen ja se, että saan olla keskellä dynaamisesti toimivaa yhteisöä. Toimiston sutjakka ja sulava
työmoodi auttaa koko talon toiminnan sujuvuutta. Näen itseni monien tehtävien risteyskohdassa,
yhdistämässä oikeita ihmisiä yhteyteen toistensa
kanssa, tiedonjakajana ja muistipankkina. Haasteellista on se, että monet asiat tapahtuvat limittäin ja
lomittain, siinä on priorisoinnin taidot tiukilla.
Maikki: Tässä vaiheessa vielä innostaa kaikki :),
haasteena nyt oppia tuntemaan kaikki ihanat seurakuntalaiset, joiden kanssa tulen työskentelemään ja
oppia talon tavoille.
Reetta: On tosi innostavaa toimia kaupungin lasten
ja perheiden parhaaksi. Haasteellista voi olla hypätä
kelkkaan mukaan monen uuden asian kanssa.
Ilari: Jumalan mahdollisuudet tehdä suuria asioita
jopa minunkin kauttani. Keittiötoiminta on haasteellista!
3) Kuvaile tavallista arkipäivääsi kolmella
sanalla.
Vasemmalla Tiina Matela, oikealla Reetta
Kaikkonen
on todellinen vaikuttaja tässä kaupungissa - myös
seurakuntarakennuksemme ulkopuolella. Haaveilen seurakunnasta, joka voisi tuoda turvaa, toivoa ja
lohtua juuri tässä ajassa. Haluaisin nähdä seurakunnan kasvavan ja muuttuvan entistä värikkäämmäksi,
yhteisöksi joka ei vieroksu erilaisuutta ja epätäydellisyyttä. Haaveilen, että evankeliumi tavoittaisi kaupunkimme maahanmuuttajat. Unelmoin myös siitä,
että ilo ja vapaus voisi lisääntyä keskellämme. Henkilökohtainen kestohaaveeni on nähdä lasteni elämässä siunaus ja johdatus. Täytyy tunnustaa, että
haaveissani on myös eräs ulkomaan matka.
Tiina: Srk-työn puolella haaveilen vapaaehtoistyön
uudesta noususta. Seurakunta ei ole mitään ilman
seurakuntalaisia ja se, mitä yhdessä teemme, vaikuttaa kaikkeen. Näen siinä valtavan potentiaalin ja Jumalan hienon suunnitelman viedä suunnitelmaansa
eteenpäin. Henkilökohtaisella puolella haaveeni on
saada lisää ihania lapsia. Hugo on maailman suloisin
poika ja äitiys on elämäni onnellisin asia.
Maikki: Oikeudenmukaisemmasta maailmasta.
Reetta: Haaveilen nähdä uuden sukupolven johtajien nousevan. Toisekseen haluan olla viemässä seurakuntana Jumalan todellisuutta meidän kaupungin
ihmisten elämiin.
Ilari: Hmmm...huvilasta Zanzibarilla Intian valtameren rannalla.;)
5) Lopuksi kerro itsestäsi jotain
yllättävää, jota emme vielä tiedä.
Minna: Olen ”merimiehen muija”, joten älkää huolestuko jos miestäni ei näy kokouksissa istumassa
vieressäni. Hän on todennäköisesti työkomennuksella jossain kaukana.
Minna: Ei samanlaista päivää.
Tiina: Pidän herkuista. Voin syödä sipsejä, karkkia,
jäätelöä, keksejä ja mitä vaan herkkua sekaisin ja
aina mahtuu vielä muutama suupala.
Tiina: Nonstop-flow, ruutia & rutiinia.
Maikki: Rentoudun ratissa - 30.000 km vuodessa...
Maikki: Lenkki, töitä ja kahvia.
Reetta: Vaikka olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tykkään myös yksin puuhaamisesta, kuten
luonnossa kuljeskelemisesta ja ompelemisesta.
Reetta: Vaihtelevuutta, kiitollisuutta, ystäviä.
Ilari: Yhdessä toimimalla tulevaisuuteen.
4) Mistä haaveilet?
Minna: Haaveilen tällä hetkellä seurakunnasta, joka
Ilari: Pidän ”kurapyöräilystä” eli Endurosta ja erityisesti hyppimisestä siinä lajissa.
K ommentit on koonnut : T iina M atela
K uvat : J oonas K urppa , S akari R öyskö
kristitty
9
2. lokakuuta 2013
KESÄMUISTOJA SENIORILEIRILTÄ
Seniorileirin 2013 ryhmäkuva
Iltanuotio
P
uoliltapäivin tiistaina 23. päivä kesäkuuta saapui pirteä ja iloinen joukko leiriläisiä
Kukkolan leirikeskukseen Pälkäneellä. Oli
alkamassa Seniorileiri. Se olisi ensimmäinen
laatuaan nimenomaan Kukkolassa ja kestäisi torstaihin 25. päivä. Etukäteen oli luvassa kaunista kesäsäätä jopa hellettä. Varsinaista hellettä ei
saapunut, mutta kaunista säätä kyllä. Vaivattomasti
löytyi jokaiselle oma majapaikka ja huonetoverit.
Leirin vahvuus oli kaksikymmentäkuusi henkilöä vapaaehtoiset keittiössä työskentelevät kaksi sisarta ja
yksi veli mukaan lukien.
23. kesäkuuta ”Välillä yritettiin laulaa
toinen puoli leiriläisistä suohon. Mutta
taisi tulla tasapeli.”
Leirin johtajat Ritu Ylipahkala ja Hilkka Puputti
olivat suunnitelleet monipuolisen ohjelman. Ruokailuille ja kahveille, lepotauoille ja jumpalle sekä
raamattutunneille oli varattu oma paikkansa ohjelmassa. Eikä tietenkään unohdettu iltanuotioita
ja saunomistakaan, eikä tietokilpailuja. Tiistaina
majoittumisen jälkeen aloitettiin ruokailulla. Leirikeskuksen kokki Antti Häärä sekä vapaaehtoiset
emännät valmistivat maistuvan aterian, kuten kaikkina muinakin päivinä. Iloinen ääni täytti ruokasalin.
Pienen lepotauon jälkeen siirryttiin vanhan koulurakennuksen saliin kuuntelemaan Ritun raamattu-
Jumppahetki
tuntia Pyhästä Hengestä. Väliajan jälkeen Kotkasta
saapunut Marja-Liisa Turunen jatkoi Israel-aiheella
Raamatun sanan ja kuvien kera.
Aivan oma ilmapiirinsä oli Helmi Eerolan, Hetan, järjestämissä tietokilpailuhetkissä. Tarkat olivat
säännöt, Heta piti siitä huolen, mutta palkintoja riitti
kaikille osanottajille: huiveja, kasseja, nenäliinoja,
lehmäkaramelleja ym. Välillä yritettiin laulaa toinen
puoli leiriläisistä suohon. Mutta taisi tulla tasapeli.
Kuivin jaloin selvisimme kaikki.
Iltanuotiopaikka oli Kukkolanselän rannalla. Kannoimme klaffituolit nuotion ympärille, ne olivat polvillemme sopivammat kuin matalat hirsipenkit. Ilta
oli ihana, auringonlasku lempeä ja joutsenpari viiden
poikasensa kanssa uiskenteli ruohikon reunassa. Iltanuotiolla kuulimme leiriläisten eläviä todistuksia
uskoontulosta. Uskoontulo on yhtä tuore kokemus
vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Lausuttiin runoja, laulettiin ja kuunneltiin illan sana. Hiilloksella oli
hyvä paistaa makkarat ja sitten nukkumaan.
24. kesäkuuta ”Iltanuotiolla paistajilla piti
kiirettä, mutta letut maistuivat.”
Aamuna aamuhartaudessa Ritu puhui syvällisesti Psalmista 71, vanhuksen rukous. Päivän muusta
ohjelmasta on mainittava erityisesti ohjattu jumppatuokio, venytykset ja verryttelyt ja vielä kilpailu
päälle. Ritu muuten voitti sen. Iltapäivän raamattu-
tunneilla ensin Marja-Liisa puhui siitä, miten tarvitsemme uudestaan Herran kohtaamista, se saa meidät liikkeelle. Meillä on jokaisella tehtävä Herralta,
olkaamme uskollisia siinä. Hilkka puolestaan puhui
kuvien kera niistä monista asioista, joista Jeesus itse
puhui. Lähtökohtana olivat Jeesuksen vastaus kysymykseen ”Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?”
Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel:
Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja
kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin
kuin itseäsi. Ei ole mitään suurempaa kuin nämä.”
Iltanuotion ohjelman ja makkaranpaiston jälkeen
siirryttiin vielä yläpihalle letunpaistoon. Taikinaa riitti gluteenittomana, laktoosittomana ja tavallisena.
Paistajilla piti kiirettä, mutta letut maistuivat.
25. kesäkuuta ”Älä pelkää”
Herättiin uuteen aamuun ja leirin viimeiseen päivään. Hilkan sana aamuhartaudessa ”Älä pelkää” ja
Ritun sana raamattutunnilla ”rukouksen voimasta”
jäivät kuin vahvistamaan kotiin lähteviä. Useaan
otteeseen totesimme, miten koko joukko oli iloisen
tyytyväistä kaiken aikaa. Erityisen kiitollisia olimme
siitä keskinäisestä yhteydestä, mitä saimme kokea.
Koimme, että tällaisten leirien tarkoitus on erityisesti keskinäisen yhteyden kokeminen ja rakentaminen.
Uusia ystäviäkin löysimme, tutustuimme toisiimme
ja uusiin ihmisiin. Se on kaikki kiitosaihetta ja Jumalan antamaa hyvää omilleen. Useamman suusta
kuulimme myös ajatuksen, että voisiko ensi kerralla
joukkoomme tulla mukaan myös nuorempaa väkeä.
Nuoremmat vanhenevat kerran ja vanhemmat ovat
olleet nuoria, meillä on toisillemme annettavaa ja
jaettavaa.
Kiitos onnistuneesta leiristä!
T eksti ja kuvat : M arja -L iisa T urunen
10
2. lokakuuta 2013
Havaintoja maailmalta
kristitty
P alstan koonnut : V ieno K ennedy
Paavi kutsuu koolle ihmiskauppaa vastustavan kokouksen
Paavi Francis on liittynyt protestanttisiin kirkkoihin
kutsuessaan Vatikaanin asiantuntijat koolle päämääränä käydä käsiksi kasvavaan ihmiskauppaan.
Piispojen akatemia yhdessä paavillisen sosiaalitieteiden ja lääketieteen akatemioiden kanssa tapaavat keskustellakseen Vatikaanin toimintasuunnitelmasta, jonka päämääränä on auttaa kasvavan
modernin orjakaupan kukistamisessa.
”Ihmisillä kaupankäynti on kauhea rikos ihmisarvoa vastaan ja raskas ihmisoikeusloukkaus. Se
toimii tällä vuosisadalla kiihdyttäjänä rikollisen
omaisuuden hankkimisessa”, piispa Sorondo sanoi
lähetyssivut
Catholic World Reportin mukaan Vatikaanin radiossa. Yhdistyneet kansakunnat on alkanut tiedostaa vasta 2000-luvulla tätä globalisaation seurauksena tullutta kasvavaa rikollisuutta.
”Huolestuttava ihmiskaupan lisääntyminen on
yksi painavampia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia riskejä, jotka yhdistetään globalisaation prosessiin. Se on vakava uhka ja yksitäisten kansakuntien turvallisuudelle sekä kansainvälisen oikeuden
kysymys”, piispa Sorondo sanoi.
delta 2012 kertoo, että 209 miljoonaa uhria on pakotettu työhön maailmanlaajuisesti. Joka vuosi noin
kaksi miljoonaa ihmistä joutuu seksikaupan uhriksi,
joista 60 prosenttia on tyttöjä. Käytäntö ei limity vain köyhiin ja kehittymättömiin alueisiin, vaan
ulottuu kaikkiin maailman maihin.
Jotkut havainnoitsijat väittävät, että muutamassa vuodessa ihmiskauppa ylittää huumeiden ja
aseiden kaupan, tehden siitä tuottavimman rikollisen aktiviteetin maailmassa
Yhdistyneiden kansakuntien Raportti huumeiden ja rikollisuuden osuudesta ihmiskaupassa vuo-
P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : H annah H irtler
Leikkeitä lähettikirjeistä
hän asti vapaakirkkojen asema on ollut todella huono,
ja meidät on luettu lahkoksi. Tämä uusi asema mahdollistaa muun muassa oman uskonnonopetuksen
kouluissa. Eilen asiasta kirjoitettiin kaikissa Itävallan
sanomalehdissä, ja huomenna on virallinen lehdistötilaisuus. Muistetaan meidän johtajia! Netistä jo luin
ison kasan negatiivisia kirjoituksia eri yleisönosastoilta.
Ensi viikon vietän Italiassa Toscanan auringon alla
taideviikolla. Sen jälkeen alkaa lokakuun alussa pidettävän lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden konferenssin viimeiset valmistelut ja omien matkalaukkujen pakkaaminen. Yhdeksän täällä vietetyn vuoden jälkeen tulen
neljäksi kuukaudeksi Suomeen. Tarkoituksena on, että
kotiseurakunta tulee taas minulle tutuksi ja minä seurakunnalle.
28.8.2013 H anna V uorinen , L inz /I tävalta
A
Leiriläisten taidokasta yhteistyötä Itävallan valtakunnallisella lastenleirillä.
E
lokuiset terveiset Itävallasta! Näin sadepäivän
iloksi voisin taas kirjoitella kuulumisia. Viikkotolkulla saimme nauttia kovasta helteestä, ja vielä
viime viikon leirikin vietettiin aurinkoisissa merkeissä.
Pienet sateet ovat siis nyt ihan tervetulleita.
Heinäkuu toi tullessaan Suomi-vieraita, joiden
kanssa sain nauttia todella lämpimistä kesäsäistä. Yrjölän perhe, vanhempani ja veljenpoikani olivat hyvää
lomaseuraa, enkä ehtinyt kaipailla Suomen suveen.
Meillä oli heinäkuussa seurakunnan katujuhla, johon olimme kutsuneet naapureita. Lauantaina seurakunta täyttyi kirpputoripöydistä, ja sunnuntaina juhla
jatkui perhejumalanpalveluksen ja grillailun merkeissä. Tälläkin kertaa perhejumis keräsi hurjasti väkeä.
Yleensä kokouksissa on 250–300 kuulijaa, tässä jumiksessa oli melkein 400. Tunnelma oli mahtava ja
lapsikuoro oli tehnyt kovasti töitä harjoitellen Idolsshowta, jossa Jumala etsi superkuningasta. Ja valitsikin sitten pienen paimenpojan.
Elokuu toi tullessaan leirit ja niiden viimeiset valmistelut. Itse johdin viime viikon leirin, jossa meillä oli
104 lasta ja 35 aikuista. Tämän viikon leiri on hiukan
pienempi, ja sen vetovastuussa on kaksi valtakunnallisen tiimini jäsentä. Ei olisi kyllä omat voimat riittäneet
kahteen MEGA CAMPIIN. Sen verran pienelle jäävät
yöunet leiriviikolla.
Meillä oli huippuviikko! Linna osoittautui jälleen
mahtavaksi leiripaikaksi, ja lapset nauttivat valtavasta
pihasta ja kauniista ympäristöstä. Tämän vuoden tiimi oli myös todella MEGA! Jokaisen ohjaajan panos
oli mahtava. En voinut kuin ihmetellä ohjaajien luovuutta, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Parempaa porukkaa saa etsiä! Yöunet eivät jääneet lyhyiksi
suinkaan lasten takia vaan ohjaajien. Jokailtaista tiimin
leirinuotiota ei vaan voinut jättää väliin!
Aamupäivisin kokoonnuimme Mega Morning
Showhun, jossa Puuha Pete ystävineen johti meitä talonrakennuksen saloihin. Leirin teemahan oli Rock the
house! Viikon aikana kävimme läpi Esran kirjan, josta
löysimme tärkeitä elämänohjeita oman ”talomme” rakentamiseen. Pienryhmissä lapset jatkoivat aiheiden
työstämistä henkilökohtaisella tasolla: Mikä on taloni
perustus? Kuka on minun rakennusmestarini? Mistä
materiaaleista rakennan taloni? Millainen on taloni
sisustus? Mahtavia kysymyksiä niin pienille kuin suurille. Meitä jokaista haastettiin tarkastelemaan omaa
elämäämme, tekemään talon siivousta ja kutsumaan
Pyhää Henkeä sisustamaan taloa uudestaan! Jumala teki työtään leiriläisten ja ohjaajien sydämessä, ja
päivittäin saimme kuulla siitä todistuksia. Olo on siis
supermegaonnellinen! Toiseltakin leiriviikolta kuuluu
vain hyviä uutisia.
Erityiseksi rukousaiheeksi haluaisin jättää musiikkikoulun. Meillä oli hyvä parin päivän tapaaminen tiimin
kanssa ja näemme koulun tärkeänä osana seurakuntaelämää ja koko yhteiskuntaa. Koulun kautta seurakunnan musiikkitoiminta vahvistuu, ja koulu on myös
usealle ainut kontakti kristittyihin. Meillä on suuri
näky ja paljon ideoita. Yksityisillä musiikkikouluilla on
vain heikot mahdollisuudet ylläpitää toimintaa, koska
Itävallassa niille ei myönnetä mitään tukia. Uskomme
kuitenkin Jumalan mahdollisuuksiin ja rukouksen voimaan! Siksi olemmekin kasaamassa rukousrengasta
musiikkikoulutoiminnalle. Jos haluat olla osa tätä rengasta, niin ilmoita minulle! Saat jatkossa enemmän
tietoa musiikkikoulusta ja ajankohtaisia rukousaiheita.
Yksi suuri kiitosaihe on myös se, että vuosikymmenen työn jälkeen helluntailiikkeemme on vihdoin
valtiollisesti tunnustettu liike. Viisi vapaakirkollista liikettä muodostaa Vapaakirkot Itävallassa -liikkeen. Tä-
rki on alkanut myös meillä täällä Ruandassa
rentouttavan ja siunatun Suomi-loman jälkeen.
Rakas kotiseurakuntamme, ystävät ja sukulaiset
ympäröivät meidät rakkaudellaan ja saimme kokea
ihanaa huolenpitoa. Palasimme kaksi viikkoa sitten Kigaliin ja muutimme heti uuteen kotiin. Uusi kotimme
sijaitsee muutaman kilometrin päässä vanhasta, ja sen
löytyminen oli suuri siunaus meille. Benjamin on nyt
virallisesti ekaluokkalainen, ja pitkät koulupäivät vaativat vähän totuttelua sekä Benjaminilta että äidiltä.
Koulu alkaa täällä aamulla puoli kahdeksalta ja päättyy iltapäivällä puoli neljältä. Onneksi Benjamin tykkää
koulusta ja samalle luokalle tuli muutama tuttu kaveri.
Kesälomamme aikana 11.6.2013 työalueellamme
yksi sissiryhmistä hyökkäsi Kamangon kaupunkiin
Itä-Kongossa ja noin 65 000 ihmistä joutui muutaman päivän sisällä jättämään kotinsa. He saapuivat
pakolaisina Ugandan puolelle. YK:n pakolaisjärjestö
UNHCR pyysi kumppaniltamme PCU:lta (Ugandan
helluntaikirkko) apua pakolaisten auttamiseksi. Kiitos
kumppaneidemme ja Fidan nopean reagoinnin, saimme lisärahoitusta jo kesän aikana ja saimme avustaa
näitä ihmisiä antamalla heille muun muassa huopia,
pressuja ja taloustarvikkeita.
Tämä tilanne kuvastaa hyvin työmme jatkuvasti
muuttuvaa luonnetta ja ilman Taivaan Isän antamaa
viisautta ja stressinsietokykyä emme täällä selviäisi.
Ihmisten hätä ja tarpeet ovat suuret, mutta meidän
Jumalamme on suurempi! Juha matkustaa ensi viikolla Kongoon tapaamaan kumppaneitamme, joten
esirukouksia tarvitaan heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Muistakaa myös kongolaisia kumppaneitamme ja heidän perheitään, jotka työskentelevät
erittäin haastavissa olosuhteissa vaarallisilla alueilla
Itä-Kongossa. Kaikista haasteista huolimatta olemme
onnellisia, että saamme työskennellä täällä ja olla rakastamassa lähimmäisiämme Kongossa.
29.8.2013 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K igali /
R uanda
kristitty
11
2. lokakuuta 2013
lähetyssivut
Saalem on koti maailman kansoille
Muayad ja Tanja Namrood
Ryhmäkuvassa kaikki tämänhekiset maahanmuuttajaryhmien vastuuhenkilöt paitsi venäjänkielisen työn
vastuuhenkilö.
Puheensorina täyttää eteisen. Thairouva
nyökkää ystävälleen, venäläiset
palauttavat simultaanitulkkauksessa
käyttämiään kuulokkeita ja kättelevät
ranskankielistä kaveria. Nuoret
lingalankieliset jutustelevat pienessä
ryhmässä, pellavapäät juoksentelevat
riehakkaasti vanhusten jaloissa,
satunnainen ohikulkija hieraisee
silmiään ja karjalainen mummoni
olisi tokaissut iloisesti: - Tämähän on
Amerikka!
M
utta eipä olla isossa omenassa, ei kansojen
sulatusuunissa, on tavallinen pyhäpäivä, jumalanpalvelus on juuri päättynyt, olemme
Helsingin Hakaniemessä Saalem –seurakunassa Tervetuloa kotiin!
Kukapa olisi arvannut, että seurakuntakodissamme kokoontuu ihmisiä lähes neljästäkymmenestä
maasta? Perinteisen aamujumalanpalveluksen tulkkauspalvelun lisäksi ulkomaalaissyntyisille ja maahanmuuttajille on tällä hetkellä tarjolla omia rukouskokouksia, leirejä ja evankelioimistapahtumia. Tänä
kesänä järjestettiin arabien kanssa jalkapallopelejä
ja suurin osa osallistujista oli muslimeja.
Muayad Namrood on on Saalemin vanhin ja seurakuntaneuvoston jäsen. Hän työskentelee oman
toimensa ohella maahanmuuttotyön koordinaattorina ja vetää tiimin kanssa Kairos-kursseja. Työtä
riittää, sillä tällä hetkellä seurakunnassa kokoontuu
kuusi eri kieliryhmää eli arabian, lingalan, farsin, englanninkielinen, venäjä ja thai –rymät.
- Olen kotoisin Irakista ja kuulun kaldealaiseen
vähemmistöryhmään. Suomessa olen asunut yli
kaksikymmentä vuotta, Muayad kertoo. - Minulla on
perhe, johon kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä.
Kielten ja kulttuurien paljous on rikkaus. Muayad
kertoo, että toiminnan päämääränä on kunnioittaa
erilaisuutta.
- Esimerkiksi lingalankielisen seurakunnan ylistäminen on elävämpää ja siinä on myös ylistystanssi.
Olen iloinen, että tällä hetkellä kaikilla on omat tilaisuudet, jossa harjoittaa ”omaa tyyliä” kuten esimerkiksi kahvit kokouksen jälkeen tai että syödään
yhdessä.
TELKKARI AUKI, YSTÄVÄ TULEE!
Maahanmuuttajatyössä haasteita on paljon. Ihmiset
kamppailevat käytännön asioiden kanssa, elämä pitäisi saada järjestykseen, asiat hoidettua, oleskelulupa puuttuu, työtä ei ole tai sitä on niin paljon, että
se estää uusia uskovia osallistumasta kokouksiin.
Kulttuurit törmäävät erilaisten tapojen ja ihmisten
kohdatessa. Muayad on huomannut, että eri kulttuurista tulevilla käsitys ajasta eroaa ja meillä saattaa
olla varsin erilaiset näkemykset siitä, mikä on hyvää
käytöstä.
- Ahmad (nimi on muutettu) on asunut Suomessa 16 vuotta, Muayad kertoo esimerkin kulttuurientörmäyksestä. - Hän muutti toiselle paikkakunnalle
ja autoin häntä tutustumaan paikallisen perheeseen.
Ahmad oli iloinen, mutta meni vuosi ja hän sanoi,
että nämä uskovat kohtelivat häntä huonosti. Kysyessäni, mitä hän tarkoittaa sain kuulla, että aina
kun Ahmad käy heidän kotonaan, he sulkevat TV:n.
Ahmad taas laittaa aina TV päälle kun nämä tulevat
käymään ja hän oli hyvin pettynyt. Kerroin hänelle,
että tämä on kulttuurikysymys. Kun suomalaiset
laittavat TV:n pois, se tarkoittaa, että he haluaisivat
viettää aikaa sinun kanssasi ja tämä on merkki siitä,
kuinka he arvostavat sinua. Me irakilaiset pistämme
TV:n päälle vierasta varten. Meidän kulttuurissa se
tarkoittaa, että me arvostamme vieraita. Nyt Ahmad
ymmärtää asian ja tykkää ystävistään.
YHTEYS SUOJAA SYRJINNÄLTÄ
Muayad haaveilee, että suomalaiset tulisivat mukaan ihan käytännön tasolle auttamaan maahanmuuttajia sopeutumaan ja löytämään oman paikkansa Suomessa.
- Maahanmuuttajissa on enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Toivon, että tulevaisuudessa
he olisivat osa seurakunnassa, eikä jokin erillinen
ryhmä. Toivon, että he olisivat mukana kaikissa
palvelustehtävissä kuin, että ohjelmoidaan erillisiä
mamu-aiheisia kokouksia, joissa mamu-ryhmät laitetaan vastuuseen.
Luonteva kanssakäyminen ja yhdessä kokoontuminen olisi avain yhteyteen, joka suojaa erottelulta
ja syrjinnältä.
- Jotkut kokevat syrjintää ja ennakkoluuloja suomalaisten uskovien osalta, mutta ei kaikki! Muayad
tietää. - Itse uskon, että seurakuntaperhe on avainkysymys syrjintään.
- Ennakkoluuloja on ikävä kyllä joka maassa, mutta se johtuu siitä, että keskusteluyhteys puuttuu. Itse
uskon, että Jumalan seurakunta on kansainvälinen
seurakunta ja tästä voi lukea Raamatusta. Seurakunnan tulisi olla paikka, jossa hyväksytään kaikki
Suomeen tulleet Nokian insinööristä romanikerjäläiseen.
IHMINEN KAIPAA PERHEYHTEYTTÄ
Seurakuntayhteyden lisäksi Muayad muistuttaa
perheyhteydestä. Kun hän itse saapui nuorukaisena
Helsingin Saalemiin, sai hän lämpimän vastaanoton.
- Kalle ja Eira Lindqvist avasivat kotinsa ja se on
jättänyt minuun suuri vaikutus, Muayad muistelee.
- Tänä päivänä tarvitsemme uusia perheitä. Monesti maahanmuuttajien kulttuuri on hyvin perhekeskeinen. Monet ulkomaalaiset, jotka asuvat Suomessa ovat jättäneet perheensä, suvun ja ystävät
kotimaassaan, tarvitsevat kipeästi perhettä, Muayad
muistuttaa. - On niitäkin jotka ovat jättäneet perheensä uskonsa tähden, jos me emme avaa heille
meidän ovet, niin kuka siten?
OLISITKO SINÄ YSTÄVÄ?
Jos joku seurakuntalainen innostuu tai perhe haluaisi ”ottoystävän”, on Muayadilla ensieväiksi tarjota
muutamaa vinkkiä.
- On hyvä laskea oma aika ja voimavarat, jotka
voisi käyttää ottoystävän kanssa, Muayad vinkkaa. –
Ainakin tavata voisi kaksi kertaa viikossa; toinen kerta seurakunnassa mahdollisuuksien mukaan, toinen
kerta kotona.
- Muita tärkeitä asioita on tutustua ystävän kulttuuriin, kotimaan tilanteeseen, perheeseen ja tietysti
uskontoon, Muayad listaa. - Tärkeintä on kuitenkin
se, että perhe voisi osoittaa Jumalan rakkautta ottoystävää kohtaan, vaikka hän ei tulisi uskoon.
Arviolta kolmesataa maahanmuuttajaa kuuluu
Saalemiin. Eri ryhmien tilaisuuksiin voi rohkeasti
osallistua, mutta kannattaa olla yhteydessä ryhmien vastuuhenkilöihin. Heidän yhteystiedot löytyvät
viikko-ohjelmasta. Erittäin käytännönläheinen ja
mieleinen tapa tutustua puolin ja toisin on ruokailu.
- Sunnuntai aamukokouksen jälkeen voi kutsua
yhden maahanmuuttajan ja vaikka yhden suomalaisen syömään ja samalla tutustua heihin. Ruokailu
on paras tapa tutustua, Muayad kannustaa. - Monet
ulkomaalaiset odottaa tutustumista suomalaisiin.
Lisäksi kristityn ystäväperheen vaikutus on suuri.
Maahanmuuttaja oppii kieltä, suomalaista kulttuuria
ja sitä kautta integroituu Suomeen helposti.
Listätietoja: Muayad (puh. 045-3531010) ja
Tanja
Namrood
[email protected]
Muayad haaveilee, että
- maahanmuuttajille olisi tilaa kaikissa kokouksissa,
esimerkiksi sunnuntain jumalanpalveluksessa maahanmuuttajista löytyisi paljon erilaisia musiikkiryhmiä.
- jokaisella Saalemiin kuuluvalla maahanmuuttajalla
olisi edes yksi suomalainen ystävä.
- monet maahanmuuttajat oppisivat suomea, mistä
seuraisi, että he integroituisivat ja kasvaisivat hengellisesti.
- tulevassa lähetystyössä olisi maahanmuuttajien
osuus siinäkin.
- voisimme voittaa mahdollisimman monet Jeesukselle, koska monet Suomeen muuttaneista ovat tulleet saavuttamattomista kansoista.
T eksti : T iipi J okinen
K uva : M uayad ja T anja N amroodin kuva - arkisto
12
2. lokakuuta 2013
kristitty
talous
Tikka taloudesta ja hallinnosta
HYVIÄ UUTISIA
Kuva: Joonas Kurppa
Y
T
Y
Y
M
Henkilöstöstä
Nummi-Pusulassa sijainnut leirikeskuksemme, nk
”Härkävalkama” on nyt myyty! Kaupat syntyivät
elokuussa 2013 hintaan 240 000 €. Hallitus päätti
lyhentää uutta leirikeskusta varten otettua lainaa
260 000 €:lla. Summa koostuu edellämainitusta
kauppasummasta sekä leirikeskusta varten annetuista kohdennetuista lahjoituksista. Tämän jälkeen
tätä 500 000 € lainaa on jäljellä vielä 209 600 €!
Vuoden aikana seurakunnassa on ollut paljon henkilöstömuutoksia. Mutta henkilöiden lähtöihin ja
palkkauksiin on ollut kuitenkin omat luonnolliset
perusteet.
Jyrki ja Anne Palmi ovat siirtyneet Jyväskylän
helluntaiseurakuntaan, Jyrki sen johtavaksi pastoriksi. Heidän ”tilallaan” elokuussa 2013 aloittivat
Maikki Kuittinen, uutena pastorina vastuualueenaan seurakunnan koulutus, valmennus ja opetustyön kooordinointi, sekä Reetta Kaikkonen
ip-kerhotoiminnan ja varhaisnuorisotyön koordinaattorina. Lapsityön sektoria johtamaan palkattiin
Katri Salmela. Myös seurakuntamme perhetyötä
on haluttu vahvistaa kiinnittämällä Rommy Yrjölä
50% osa-aikaiseksi työntekijäksi.
Riitta Ylipahkala – meidän kaikkien tuntema
Ritu on jäänyt eläkkeelle. Nyt diakoniatyön sektorille saimme Helsingin kaupungin sosiaalitoimen
tehtävissä olleen Minna Oikarisen. Pitkän tauon jälkeen saamme keittiölle sen toiminnasta vastaavan
henkilön. Ilari Ilmakangas ottaa tehtävän vastaan
syyskauden alussa. Lyhyen palvelujaksonsa jälkeen
toimistolla Maarit Kattilakoski siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilalleen vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen on tullut Tiina Matela.
Taloudesta
Psalmi 23:5
Kokouskolehtien, mutta varsinkin pankin kautta
tulleiden lahjoitusten määrät ovat ”kamreeriltamme” saadun tiedon mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvaneet reilusti yli
20% edellisvuoteen verrattuna. On huomattava,
että kasvuprosenttia nostaa tämän vuoden puolella leirikeskusta varten saadut ”ylimääräiset” tililahjoitukset. Seurakuntamme kokonaismenot ovat
alkuvuoden osalta olleet edellisvuoden vastaavan
ajankohdan tasolla. Talouttamme koskien voimme
myös kiitollisen todeta, että kuluvan vuoden aikana
seurakuntamme on saanut jo kolme testamenttilahjoitusta.
Sinä katat
pöydän vihollisteni silmien eteen.
Seurakuntamme toiminta on jälleen uuden
kasvun vaiheessa, ja tämä meidän on luonnollisesti
huomioitava myös henkilöresurssien määrässä.
Edellä mainittujen henkilömuutosten nettomäärä
on kaksi ja puoli työsuhteilla mitattuna.
Kiitollisin mielin ja toivekkaasti eteenpäin katsoen
T imo T ikka
H allituksen vpj ,
S aalem L ähetys ry
© Tiipi Jokinen
Leirikeskuksesta
kristitty
13
2. lokakuuta 2013
nuorten sivu
”Täällä minä olen..”
Waltteri Haapala
[email protected]
Kesän alussa tyttäreni Nelma katsoi taivaalle ja alkoi puhua: ”Jumala,
täällä on Nelma Vadelma Haapala. Kiva, kun sinun kanssa voi jutella näin.
Nähdään taas, moi.” Kolmevuotiaalle tytölle rukous ei ollut vaikeasti suori-
tettava tehtävä, eikä raskas velvoite. Myöskään hänen rukouksensa ei ollut
liian lyhyt, ei sisältänyt liian vähän asiaa. Jumalan kohtaaminen kesken kävelyretken oli luonnollista ja arkista. Totta kai Jumala tahtoi häntä kuunnella! Rukoukseen ja Jumalan kohtaamiseen liittyy paljon pyhää, tuntematonta
ja ylitse ymmärryksen käyvää. Rajallinen kohtaa rajoittamattoman. Luotu
kohtaa Luojansa. Rukouksen lähtökohtana voimme kuitenkin pitää Nelman
tapaa: lapsi juttelee Taivaan Isälle, ja Taivaan Isä lapselleen. Näissä kohtaamisissa paras aloitus ja pohja on omana itsenä oleminen. Jumala kaipaa
päivittäin kuulla, että juuri sinä lähestyt häntä, omalla nimelläsi, omalla
identiteetilläsi, ja omine tekoinesi. Niin mielelläni esittelisin Jumalalle jotain
parempaa kuin oikeasti olen - vähän pyhempää ja vähän suurempia tekoja
tehnyttä Waltteria. Mutta Jumala ei halua jotakin toista, Hän haluaa kohdata juuri sinut/ minut!
W altteri H aapala
Aktiotiimi jakoi ilosanomaa Kreikassa
S
aalem on tehnyt jo vuosia yhteistyötä
222-lähetysjärjestön kanssa. Keväällä 2013
järjestön johtaja Lazarus vieraili Saalemin
pastoreiden luona ja keskustelimme erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Keskustelun aikana koimme aktiotiimin lähettämisen Ateenaan yhtenä mahdollisuutena. Niinpä tiimiä ryhdyttiin
Waltteri Haapalan johdolla kasaamaan ja pian noin
kymmenen hengen tiimi oli valmis.
Aktio ajoittui elokuun alkuun ja yhteistyötahona
oli 222-lähetysjärjestön keskus Ateenassa. Keskus
on vasta aloittanut toimintansa ja sitä johtaa Iranilaistaustaiset lähetystyöntekijät. Keskus tukee pakolaisia tarjoamalla heille mm. ruokaa, majapaikkoja
ja evankeliumia. Tiimimme oli viikon ajan keskuksen
arjessa mukana. Pidimme erilaisia tilaisuuksia, opetimme, johdimme ylistystä, sekä järjestimme lapsille ohjelmaa. Kaduilla kohtasimme ihmisiä, sekä
teimme evankelioivan tapahtuman aivan Ateenan
keskustassa. Vierailimme myös sairaalassa, sekä
valtion ylläpitämässä pakolaiskeskuksessa, joka
osoittautui pakolaisvankilaksi. Pakolaisilla oli siellä
todella huonot olot, asumuksina piikkilanka-aidoin
ympäröidyt metalliparakit ja poliisit kontrolloivat
kaikkea tarkasti.
Saimme nähdä muutamien ihmisten pelastuvan,
ja myös menevän kasteelle. Yksi kastetuista oli nuori
mies Iranista. Hän oli aiemmin ollut kristittyjen vainoaja ja toimittanut uskovia vankilaan. Nyt hän oli
saanut opetusta Jeesuksesta Vapahtajanaan ja ha-
lusi antaa elämänsä Jeesukselle.
Toki tiiminä koimme olevamme Jumalan käytössä, mutta vähintään yhtä paljon itse saimme ottaa
vastaan. Asenne, joka uskovilla oli vaikeuksien ja
puutteen keskellä, oli todella puhuttelevaa. Heillä oli
vain Jeesus, mutta se oli kaikki mitä he halusivat. Lisäksi Jumala puhutteli tiimimme jäseniä lähettäjänä
tai lähtijänä olemisesta, etuoikeutetusta asemastamme Suomessa ja niistä mahdollisuuksista joilla
me voimme auttaa apua tarvitsevia. Tiiminä olemme kiitollisia kaikista esirukouksista, joita saimme
matkan aikana osaksemme! Kenties tästä aukeaa
yksi ovi pidemmäksikin aikaa, josta Jumala saa meitä johdattaa.
T eksti ja kuvat : W altteri H aapala
14
2. lokakuuta 2013
kristitty
lastensivu
Kuva: www.shutterstock.com
Siunaa Supermiestä
”Rakas Jeesus, siunaa Supermiestä ja Hämähäkkimiestä ja Batmania.” rukoili HoYoung, kore-
Isämme, olkoon sinun nimesi kiitetty ja ylistetty…”.
ja rohkeudella tietäen, että hän kuulee meitä huolimatta, kuinka ilmaisemme itseämme. Itse haluan
oppia rukoilemaan rohkeita rukouksia, pyytämään
Isältämme suuria asioita, niin seurakuntamme kuin
omaankin elämääni. Hänellä on antaa meille enemmän kuin osaamme pyytää.
Tilanne oli kieltämättä hieman koominen. Toinen
heistä rukoili lapsenomaisen aidosti häntä kiinnostavien supersankarien puolesta, tarpeetonta edes
mainita hahmojen todellisuudesta. Toinen puolestaan käytti pastori-isältään kuulemaansa lausetta
ajatellen aidosti hänkin, että näin rukous tulee aloittaa.
Olen löytänyt itseni rukoilemasta Jumalan puoleen hyvin erilaisia rukouksia. Toisinaan lähestyn
häntä pyhän kunnioituksen vallassa, joskus rukoukseni ovat hiljaisia huokauksia tai yksittäisiä sanoja.
Tunnustan myös, että joskus suustani pääsee ulkoa
opittuja sanoja ja lauseita, rukouksia, joista on tullut
tapa, joiden taustalta todellinen ajatus on unohtunut matkan varrelle. Olen myös rukoillut tai lähinnä
ärhennellyt Jumalalle tuskastuneena joissakin tilanteissa. Jospa meistä jokainen, oli hän sitten lapsi tai
aikuinen voisi lähestyä Jumalaa aidosti, ajatuksella
T eksti : K atri S almela
K uva : M ira K ariluoto
alainen esikoululainen kansainvälisessä luokassani
aamuhartauden yhteydessä. Hänen jälkeensä seurasi kanadalaisen Connorin vuoro ”Oi taivaallinen
Kun isoisä rukoili pääskysen puolesta
T
äyttäessäni 8-vuotta vuonna 1975 sain isovanhemmiltani lahjaksi Carmen Bernos De Gasztoldin runokirjan Eläinten kuoro. Etusivulle oli
kirjoitettu omistuskirjoitus ja pyyntö:
- Mä pyydän Sinua, oi Tiipi-kulta, muista rukouksissasi illan tullen myös minua.
Toivoo Jesse Jessica, ystäväsi.
Hau Hau!
Suurena eläintenystävänä isoisä oli raapustanut
lennokkaalla käsialalla toiveen, jota Jesse-karhukoiran ystävänä mielelläni toteutin. Isoisäni rakasti
luontoa ja eläimiä. Erään kerran hän rukoili pääskyn
puolesta, joka oli menettänyt tajuntansa törmät-
PAPAPUKAIJAN RUKOUS
Mitä sanot, Herra!
Luulin ihan
että puhuit minulle!
Mutta sinä pysyt hiljaa.
Pelkäätkö,
että toistan
sinun salaisuutesi?
On totta,
että olen
vähän puhelias,
mutta sanon suoraan,
että varsin usein
minusta olisi hyötyä sinulle.
Mieli on hidas ymmärtämään,
ja ihmisille on sanottava asiat
tyään ikkunaan. Pitäessään lintupoloa käsissään,
tämä avasi silmänsä ja hetken ihmeteltyään harmaahapsea, nousi siivilleen.
Kun nyt itse aikuisena katselen töllistäni räntäsateessa värjöttelevää varpusta, jonka sulat ovat
läpimärät, jäisen veden virratessa sen pientä päätä pitkin ja ajattelen otuksen selviytymismahdollisuuksia tulevassa kaamoksessa, minä epäilen ja
huokaan. Löydän Isosta kirjasta Jeesuksen sanat:
- Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät
ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän
taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! (Matt 6:26)
yhä uudelleen ja uudelleen.
Jos joskus tarvitsisit minua,
olen valmiina palvelukseen.
Minä en kyllästy
toistamaan samoja sanoja.
Siinä on voimani.
Ärsytän vähän,
mutta siitä huolimatta
minua kuunnellaan.
Jankuttamisesta
muisti täyttyy.
Milloin saan palvella
Teidän Viisauttanne?
Mieti asiaa, Herra.
Tapahtukoon niin!
HÄMÄHÄKIN RUKOUS
Pitkien jalkojeni
kehrääjänkaarin
tuon sinulle ylistykseni,
Jumalani.
Tuulen keinunnassa
suuren silkkisen verkkoni
sydämessä
hauraana ja vahvana
odotan ravintoani
ja kohotan sinulle ylistykseni,
Jumalani.
Puutarhan oksien välissä
huurteen ja kasteen kalastajana,
Kirjoitan sanat lapulle. Laitan seinälle nastalla
kiinnittämäni niittyleinikkikimpun viereen. Meillä
on kotona koira, muutama hiiri yrittää talven tullen
tehdä tuttavuutta ja kevään tullen mustarastas rakentelee innostuneena pesäänsä räystään alle. Silloin nakkaan muistilapun ja kuivakukat pois.
- Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. (1 Aik. 16:34)
T eksti : T iipi J okinen
R unot ja kuva : C armen B ernos D e G asztoldin
kirjasta E läinten kuoro
kuolleiden kamarien
ja hämärien aittojen nurkissa
tomun ja hyljeksityn
kalastajana,
kohotan sinulle ylistykseni,
Jumalani.
Elämäni
toimeliaassa hiljaisuudessa,
Ilmavien unelmieni kuteessa,
geometrisissä ajatuksissani
kohotan sinulle ylistykseni,
Jumalani.
Kunpa aina tapahtuisi näin!
EMOKANAN RUKOUS
Mikä huoli!
Kaikki nämä kananpojat
ruokittavina, puolustettavina!
Ei keinoa sulkea silmiään
edes hetkeksi!
Yksi menee liian kauas,
nuo kaksi isoa
tappelee keskenään
ja pikkuruinen tuskin pysyy pystyssä…
Suojelisin heitä hyvin siipieni alla,
mutta heidät on myös opetettava elämään!
Entä tuo kamala kissa!
Ja kaikki nuo jalat
jotka astelevat jälkeläisteni keskellä..
Varokaa nokkaani,
pian minä todella suutun!
Herra,
sydämeni tukahtuu
rakkauden runsauteen,
jota minulla on antaa.
Miten sanoisin:
Tapahtukoon niin!
RUPIKONNAN RUKOUS
Yksinäinen ja ruma.
Herra,
kuka ei minua kauhistuisi?
Kuitenkin
ääneni soi huilun lailla
puhtaasta sydämestä.
Yössä,
joka minut kätkee,
omistan sinulle,
Herra,
epämielyttävän olemukseni
alakuloisen laulun.
Kunpa tahtoisit
ottaa sen vastaan
armollisesti,
niin että kantaisin lopultakin
häpeäni rakkaudella.
Tapahtukoon niin!
kristitty
15
2. lokakuuta 2013
kolumni
Oopperalaulajaopiskelijan matka Unkariin
Kuva: www.shutterstock.com
Raamattukoulussa ollessani Jumala kysyi minulta:
”Rommy, oletko valmis seuraamaan minua minne
tahansa?” Vastasin: ”Kyllä, Herra, seuraan sinua
minne tahansa johdatat minua”. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä myöntävä vastaukseni aikanaan
tarkoittaisi, mutta kaikki se usko ja luottamus, joka
minussa sillä hetkellä oli, sanoi kyllä. Pian tämän jälkeen tapasin tulevan puolisoni, Mikan, ja aloitimme
yhteisen matkamme Herran palvelijoina. Yhdessä
olemme palvelleet Häntä monin eri tavoin, useissa
maissa ja seurakunnissa. Matkan varrella Jumala
on antanut meille neljä ihanaa lasta, jotka ovat osa
elämämme kutsumusta. Se tuokin meidät takaisin
kysymykseeni: ”Ketkä on kutsuttu Jumalan valta-
kunnan työhön?” He ovat niitä poikia ja tyttäriä,
jotka tarttuvat Jumalan käteen ja sanovat: ”Kyllä,
Herra… kyllä.”
J
o pienestä pitäen suunnitelmissani oli tulla oopperalaulajaksi. Olin perheemme laulaja, jolla oli
oopperalaulajan lapsenlapsena kaikki mahdollisuudet saavuttaa unelmansa. Heti lukion jälkeen
aloitin musiikin opinnot. Toisen lukuvuoden aikana
isäni lähetti minut Unkariin ja Keski-Eurooppaan tapaamaan sukulaisia. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani. Matka avasi silmäni asioille, joista en ollut
tietoinen. Ja se matka muutti minut loppuelämäkseni. Ihmisten silmistä heijastuva tuska ja tyhjyys koskettivat minua syvästi. Heillä ei ollut toivoa. He eivät
tunteneet rakkautta. Eivätkä he tunteneet Häntä,
joka kuoli osoittaakseen rakkautensa heitä kohtaan.
He eivät tienneet! Sydämeni särkyi. Ensimmäistä
kertaa elämässäni näin kuolevan maailman. Täytyin myötätunnosta ja halusin antaa toivoa. Voisiko
Jumala käyttää minunlaistani, mietin. Sydämessäni
raivoavan myrskyn keskelle Jumala lähetti minulle
unen.
Pelastus saapui unessa
Unessa olin synkän ja pelottavan myrskyn keskel-
lä. Aallot uhkasivat minua ja sydämeni vapisi, sillä
tajusin soutavani pientä venettä myrskyn keskellä.
Taistelin myrskyä vastaan eikä turvallista rantaa ollut näköpiirissä. Aloin epätoivoissani huutaa apua,
mutta kukaan ei kuullut huutoani. Olin toivoton ja
voimaton. Mutta sitten näin Hänen silmänsä, jotka
olivat täynnä rakkautta, ja tiesin että hän oli ollut
siellä kokoajan. Näin myös Hänen minua kohti ojentautuneen käden. Käden, joka oli myrskyä suurempi.
Käden, joka oli suurempi kuin aallot, jotka pyrkivät
lakaisemaan minut alleen. Hän sanoi minulle: ”Tartu
käteeni”. Kurottautuessani kättä kohti myrsky vaimeni ja heräsin. Olin muuttunut. En laulaisi koskaan
lavalla, kuten olin haaveillut. Se ei ollut enää unelmani. Olin ottanut Häntä kädestä ja sen myötä Hänen
tarkoituksensa elämässäni alkoi avautua.
Lauluopintojen loppuminen ja uuden alku
Palattuani takaisin Yhdysvaltoihin, lopetin välittömästi lauluopintoni ja hain raamattukouluun. En
tiennyt kuinka Jumala voisi minua käyttää, mutta olin valmis luottamaan Hänen johdatukseensa.
T eksti : R ommy Y rjölä
Perheuutisia
Avioliittoon vihitty 24. heinäkuuta 2013
Chukwuemeka Ukpabi Kanu ja Maarit Ukpabi (ent.
Hyytiäinen).
penkistä bongattu
Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia
Kari Marttinen ”SAALEM ON LÄMMIN JA VÄLITTÄVÄ”
jota teen, on ollut siunattua. Katutyössä minua on minua viime aikoina rohkaissut erityisesti Suomen
romaneilta saamani sydäntä lämmittävä palaute.
Olet intohimoinen kokkaaja.
Mikä ruoan laittamisessa on
hienointa?
- Mielestäni hienointa ruoan laitossa on se, että ruokailu antaa syyn
kokoontua yhteen. Lisäksi nautin
siitä, että saan kehittää itseäni ja
osaamistani.
Millainen seurakunta Saalem
on mielestäsi?
Kuka on Kari Marttinen?
- Olen Vuosaaressa asuva, 80-luvulla syntynyt paljasjalkainen helsinkiläinen. Luonteeltani olen puhelias, utelias ja lapsenmielinen.
Mitä kesääsi kuuluu?
- Minulle kuuluu mahtavaa! Vetämämme solun toiminta on lähtenyt
hienosti käyntiin. Myös katutyö,
- Saalem on mielestäni lämmin ja
välittävä uskovien yhteisö. Erityisesti pidän myös siitä, että Saalem
varustaa seurakuntalaisia tehokkaasti – esimerkiksi tänä vuonna
järjestetyt evankeliointi- ja palvelukoulutukset ovat olleet mahtavia.
Odotin suurella mielenkiinnolla
myös syyskuista Michael Kimulin
rukousseminaaria.
Sait keväisessä
solunjohtajakoulutuksessa
idean siitä, että jaat
omistamiasi Raamattuja
Fuelissa käyville. Mistä sait
idean tähän? Millainen on
ollut vastaanotto?
siunanneet ja rukoilleet heidän puolesta kaduilla. Se hetki, kun ihminen
nousee rukoilevien käsien alta, toivon pilkahdus kasvoillaan, on ihme,
jonka näkemisestä en saa koskaan
kyllikseni.
- Sain idean, kun mietin mitä hyödyllistä voisin tarjota fuelilaisille.
Järkeilin, että Raamattu on maailman paras – mutta valtavien painosmääriensä johdosta – myös
mitä edullisin kirja. Näin keksin, että
voisin jakaa Raamattuja. Syksyn toisessa Fuelissa olinkin ensimmäistä
kertaa Raamattujen kanssa Fuelissa
ja vastaanotto oli todella lämmin.
Paikalle tuomistani viidestätoista
Raamatusta yhdeksän sai uuden
omistajan. Koen että Fuelissa käyvät antavat Raamatulle sille kuuluvan arvovallan.
Mistä unelmoit?
Kerro jostain todistamastasi
ihmeestä.
- Olen nähnyt ihmisten helpotuksen
ja voimaantumisen, kun olemme
- Unelmoin siitä, että mahdollisimman moni ihminen saisi vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen sydämeensä ja että saisin ilahduttaa
mahdollisimman monia ihmisiä
palvelutyön kautta – esimerkiksi
ruokaa tarjoamalla.
T eksti ja kuva : J ari A ho
ETSITKÖ
PALVELUSTEHTÄVÄÄ?
Käy sivulla:
www.omasaalem.fi/yhteys/vapaaehtoistyo
tai ota yhteyttä Elina Rautioon:
[email protected] / 050 321 5987
Ilmalämpöpumput
Lämmitys- ja viilennyskäyttöön
TILAISUUDET
SAALEMISSA
lokamarraskuussa
Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399
Hesatek Oy
Sunnuntaisin
klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n
1. su on ehtoollinen, kk:n 4.
su on kaste), Pyhis
Ota yhteyttä
asuntoasiassa!
OSTA TAI MYY
Maanantaisin
klo 18 Israel-ilta
Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi
Markku Vuorinen
Myyntineuvottelija
(KIAT)
0500 708 885
Evelina Korhonen
Myyntineuvottelija
040 724 1052
Tiistaisin
klo 10 Äiti-lapsipiiri
klo 18 Yhteysilta
Markus Vuorinen
Myyntineuvottelija
044 339 9407
[email protected]
Keskiviikkoisin
klo 12 Päiväseurat
klo 17.45 Suuri lastenilta
Kiinteistömaailma
Helsingin Ykköskiinteistöt
Oy LKV,
Kiinteistömaailma || Kiinteistörengas
Oy LKV
Malmi Kaupparaitti
13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727
Laukkarinne
4 | 01200 Vantaa
Tule ja koe keväinen Israel 9.-16.3.2014
Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV
Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650,
Jeesuksen jalanjäljissä - Vanhaa testamenttia unohtamatta
Mielenkiintoisessa retkiohjelmassa mm.
Hel sin gin K rist ill in en
Mu siik kik ou lu
• Bändisoittimet
• Jousisoittimet
• Puhallinsoittimet
• Piano, myös pop/jazz
• Laulu, myös pop/jazz
• Teoria
Genesaretin järvi, Kapernaum, Autuuksien
vuori, Kuollutmeri, Puutarhahauta, Öljyvuori,
Jerusalemin Vanhakaupunki, Länsimuuri,
Yad Vashem -holokaustimuseo, Jad Hashmonan raamatullinen puutarha ja Raamattukoti.
Majoitus hyvätasoisissa hotelleissa
Tiberiaassa ja Jerusalemissa.
Matkan perushinta 1 299 € puolihoidolla,
1hh-lisä 330 €, retkipaketti n. 300 €.
Perjantaisin
klo 18.30 Life-ilta
6.–9.-luokkaisille
Lauantaisin
klo 19 Fuel-ilta
15–25-vuotiaille nuorille
Muutokset mahdollisia:
Ajankohtaiset tiedot
tapahtumista saa
nettisivulta www.
omasaalem.fi ja Saalemin
eteisaulassa jaettavasta
viikko-ohjelmasta.
Lisätietoa matkanjohtajilta:
Mika ja Rommy Yrjölä, 050 502 9001,
[email protected]
Maarit Kattilakoski, 044 265 4739, [email protected]
Ilmoittautuminen
www.kristillinenmusiikkikoulu.fi
Vastuullinen matkanjärjestäjä:
SAALEM
Saalem-temppeli
Näkinkuja 3, Hakaniemi
Toimisto
Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki
Toimisto avoinna ti-pe klo 10–13.
Toimisto on suljettuna maanantaisin.
Päivystävä pastori
Pastoripäivystys ti-to klo 10–13
3.9.lähtien. Puh. 050 300 7360
SEURAKUNTAPASTORIT
Mika Yrjölä,
seurakunnanjohtaja,
Kristitty-lehden päätoimittaja
matkapuhelin................................ 050 502 9001
Mauri Venemies,
seurakuntapastori, kotimaantyö
vuorotteluvapaalla 1.4.-30.11.2013,
lomalla 1.-31.12.2013
Esko Matikainen,
seurakuntapastori,
lähetys- ja maahanmuuttajatyö
matkapuhelin .............................050 502 9004
Waltteri Haapala,
seurakuntapastori,
lapsi- ja nuorisotyön vastaava
matkapuhelin ............................... 050 502 9011
Ari Kattainen,
seurakuntapastori, lapsi- ja perhetyön pastori
matkapuhelin ...............................050 502 9012
Maikki Kuittinen,
Seurakuntapastori
koulutus- ja valmennustyö
matkapuhelin................................ 050 502 9010
MUUT TYÖNTEKIJÄT
Eugene Mokulu,
lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979
Paul Bowo,
englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121
Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja,
Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008
Katri Salmela, Lapsityön johtaja..........................050 502 9013
Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä
matkapuhelin..............................................................045 857 3090
Reetta Kaikkonen
Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori
matkapuhelin............................................................. 050 502 9006
Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä
matkapuhelin............................................................. 050 502 9005
Tiina Matela
tiedotusvastaava....................................................................................
050 300 7185
Ilari Ilmakangas
keittiövastaava.......................................................................................
050 441 7176
Toimisto .....................................................................774 1010
Faksi ............................................................................ 737 726
Internet http://www.saalem.fi
Sähköposti: [email protected] tai
[email protected]
TOIMISTO JA KIINTEISTÖT
Pekka Sorjonen, hallintovastaava......................050 300 7025
Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009
KRISTITTY-LEHTI
Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) [email protected]
MUITA YHTEYSTIETOJA
Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481
Kokousten kuuntelu
(0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978
Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511
Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744
Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008
www.kristillinenmusiikkikoulu.fi
Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot:
OP-Pohjola FI3257230220461714
Nordea FI5620653800030928
Danske Bank FI3980001401645891
Saalem-nuoret ry:n tilinumero:
OP-Pohjola FI4557230220461771
Kristitty löytyy nyt myös Facebookista.
Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät
www.omasaalem.fi -osoitteesta.