rv40_kristitty_5_2013_www-1
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Kuva Sakari Röyskö Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 5 /2013 loka-marraSkuu Jorma Lahikainen: ”Rukous on seurakunnan tärkein tehtävä!” 2 2. lokakuuta 2013 pääkirjoitus kristitty Jumala ei tee mitään yksin Mika Yrjölä [email protected] Kuva Sakari Röyskö Kolmekymmentä esirukoilijaa. Esirukoilija oli se sana, yksi avaimista, jonka koin, että Herra antoi minulle Saalemia varten. Esirukoilijoita kuukauden jokaiselle päivälle, jotka kantavat seurakuntaa ja sen tehtävää Jumalan eteen. Rukous tuo läpimurron. Rukous antaa voiton – ennen kuin näemme sen hedelmän edessämme. Mihin Jumala tarvitsee rukousta? Jos Jumala on suvereeni, kaikkivaltias, kaikkitietävä - ja jos hänellä Laurilat rukoilevat käsillä Laurilan pariskunta löysi Saalemin kodikseen viime kesänä. Siirto edellisestä seurakunnasta sujui vauhdikkaasti, sillä he olivat saaneet eräässä kokouksessa saman illan aikana useammasta suusta profetian, jossa sanottiin, että Näkinkujalla uskovien sydämet on suunnitelma, niin eikö se tule toteutumaan joka tapauksessa? Minkä ihmeen takia hän siinä tarvitsee jonkun nuoren opiskelijan, kotiäidin, kiireisen liikemiehen tai liikuntakyvyttömän vanhuksen mutinoita? Kyllä se toteutuu joka tapauksessa - eikö? Jos Jumala haluaa pelastaa Helsingin, Hän pystyy sen tekemään ilman minua! Ehkä pystyisi, mutta ei vain tee. Jerusalemia oli uhkaamassa tuho. Kansan synti oli kasvanut suureksi: ihmisten kovuus, välinpitämättömyys köyhistä, papiston ja kansan johtajien korruptoituneisuus vaati rangaistusta. Ei Jumalan sydän halunnut tuoda Israelille vaikeuksia ja tuhoa - siksi hän sanoi: ”Minä etsin heidän joukostaan miestä, joka vahvistaisi muurin, seisoisi lujana sen aukossa ja torjuisi maataan uhkaavan tuhon...” (Hes 22:30) Yksi ihminen olisi voinut torjua sen tuhoa, jonka synti sai aikaan! Yksi! Mutta jakeen loppu on ehkä yksi surullisimpia lauseita Raamatussa: ”...mutta sitä miestä en löytänyt.” Jumala on sitonut hänen suunnitelmansa toteuttamisen meihin - ja meidän rukouksiimme. Daniel oli tutkimassa sanaa, kun hän huomasi, että Israelin pakkosiirtolaisuudesta on luvattu, että 70 vuoden jälkeen he pääsisivät kotiin. Pikaisen päässälaskutoimituksen jälkeen hän tajusi, että laskettu aika oli nyt - 70 vuotta oli kulunut! Epäilen, että jos kyseessä olisi ollut joku mikayrjölä, hän olisi saattanut joko istahtaa alas, pyöritellä peukaloita ja sanoa hieman kyynisesti: ”noh, katsotaan nyt...” tai sitten ruveta pakkaamaan. Mutta ei Daniel. Ei, hän alkoi pyytää armoa, tunnustaa syntejä - ja alkoi entistä intensiivisemmin rukoilla! Hän ei halunnut, että olisi mitään estettä Jumalan tahdon toteutumiselle. Hän tiesi Jumalan tahdon - ja alkoi rukouksella liikuttaa Jumalan kättä! Jumala ei tee mitään yksin. palavat. Siitä ei mennyt kuin puoli vuotta kun Laurilatkin uskaltautuivat kuluttamaan Saalemin puisia penkkejä. Nyt he kertovat jo löytäneensä hyvin paikkansa seurakunnan Raamattu- ja rukouspiireistä sekä muusta toiminnasta. he tarvitsevat sitäkin enemmän rukoustukea. Myös Suomen kuurot tarvitsevat Jumalaa ja siksi onkin hienoa, että seurakunnat järjestävät esimerkiksi Käsi kädessä -tapahtumia, joihin myös kuurot, sokeat ja eri tavoin kehitysvammaiset ihmiset voivat osallistua omalla tavallaan. Lauriloiden mielestä rukous on tärkeää yhdessäoloa Jumalan kanssa. Laurilat ovat kuuroja ja rukoilevat siksi joko viittoen, ääneen puhuen tai ihan vain ollen hiljaa Jumalan edessä. - Joissakin tilanteissa on tullut vastaan koomisia juttuja. Jos rukoilee silmät kiinni, kuurona ei voi tietää milloin on aika istua takaisin ja saattaa jäädä seisomaan tietämättä mitä ympärillä tapahtuu. Joskus on siitäkin huolimatta kuitenkin hyvä saada ympäristön ”hälyt” pois ja vain keskittyä Jumalaan silmät kiinni, Laurilat kertovat. Laurilat rukoilevat omien henkilökohtaisten asioiden lisäksi myös sen puolesta, että evankeliumi leviäisi kuurojen keskuuteen maailmalla. Lähetystyöntekijöitä ei ole kuurojen parissa paljon ja siksi kristitty 5 /13 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät T eksti : E lina S alminen K uvitus : T iipi J okinen Lisätietoja Käsi kädessä –toiminnasta löydät netistä www.kasikadessa-kehitysvammaistyo.com – osoitteesta. sisältö 2 Pääkirjoitus 2-3 Oma Saalem 4-5 Haastattelu: Jorma Lahikainen 6-7 Teologia: Polvillaan päivittäin 8 Henkilöstöuutisia 9 Terveisiä Seniorileiriltä 10-11 Lähetyssivut 12 Tikka taloudesta 13 Nuortensivu 14 Lastensivu ULKOASU JA TAITTO Antti Kamppinen/Aikamedia Oy 15 Kolumni 15 Penkistä bongattu JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry 16 Tilaisuudet Saalemissa 16 Yhteystiedot PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Laurilat tahtovat jättää seurakuntalaisille luettavaksi Raamatunpaikan, Roomalaiskirje 12:4-8 sekä kehottaa ihmisiä tulemaan juttelemaan heidänkin kanssaan: - Kuuleva voi rohkeasti tulla tutustumaan! Puhua voi joko tulkin avulla tai paperilla ja kynällä. Kuurotkin tarvitsevat toisia yhtä lailla kuin valtaväestö tarvitsee. Seuraava Kristitty nro 6/13 ilmestyy 4.12.2013 kristitty 3 2. lokakuuta 2013 ILMOITUSTAULU Kuva Sakari Röyskö Jäsentapahtumia Kairos-kurssi 4.-6.10 & 17.-20.10. Onko lähetys olennainen osa Raamatun sanomaa? Mikä on minun paikkani Jumalan suunnitelmassa? - Kairos-kurssi on yhteiskristillinen lähetysaiheinen kurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa kristittyjä aktiiviseen osallistumiseen etenkin saavuttamattomien kansojen saavuttamiseksi. Ilmoittautumiset: Muayad Namrood, [email protected] ei julkaista Helsingin Kristillisen musiikkikoulun 30-vuotisjuhla sunnuntaina 8.12. kello 18. Kaikki saa Herralle laulaa –tapahtuma sunnuntaina 1.12. kello 18 - Jo konferenssista tuttu yhteislaulutilaisuus. Täytetään Saalem lauluin ja sävelin korkeaa kattoa myöten! nettilehdessä Kuva: Tiipi Jokinen Miestenaamu lauantaina 12.10. kello 9–11 - Katso erillinen mainos. Musiikillinen Ystäväilta 24.10., 21.11. ja 12.12. kello 18.30. - Tule mukaan ja tuo ystäväsikin tähän lämminhenkiseen musiikki-iltaan. Mukana Saalem-kuoro ja Timo Tikka. Global Leadership Summit 8.-9.11. Ilmoittautuminen www.glssuomi.fi Käsi Kädessä -iltapäivä lauantaina 26.10 ja 16.11. kehitysvammaisille ja heidän perheilleen . Lahjat likoon –tapahtuma su 17.11. klo 13 XXL Fuel-nuortenilta lauantaina 30.11. kello 19 - Come on, be there! Joulujuhla Koko seurakunnan joulujuhla sunnuntaina 15.12. klo 15 (kahvitus klo 14). Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai viikkomonisteeseen. Yllatys tallissa! T ervetuloa mukaan toteuttamaan seurakunnan joulujuhlaa! Juhlaa varten kokoamme kuoron lapsista, nuorista ja aikuisista. Lapset harjoittelevat erikseen ja mukaan voivat tulla kaikki 5-13-vuotiaat. Harjoitusajat ovat samat kuin aikuisilla. Tämä mahdollistaa koko perheen mukanaolon! Harjoitusaikataulu: La 26.10. klo 10-13 La 16.11. klo 10-13 La 23.11. klo 10-13 Ma 2.12. klo 18-20 La 14.12. kenraaliharjoitus Su 15.12. joulujuhla Ilmoittautuminen ja lisätietoa Hanna Vuorinen [email protected] Miesten aamut eivät ole turhaa jaarittelua, menneiden muistelua taikka alas painamista. Syömme, jaamme ja rohkaistumme olemaan Jumalan Miehiä. Miesten aamut järjestetään tänä syksynä lauantaisin Saalemin alasalissa: 14.9.2013 ja 12.10.2013 klo 9.00-11.00 Tilaisuus aloitetaan aamupalalla (vapaaehtoinen maksu) pekonin, makkaroiden, puuron… äärellä, joten ilmoittautuminen joko aamukokousten yhteydessä aulan Tervetuloa-tiskille tai osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja: Mika Yrjölä GSM: 050 5029001 Sähköposti: [email protected] 4 2. lokakuuta 2013 kristitty Herätys alkaa rukouksesta, - Esirukoilija ei ole mikään superihminen, vaan jokaisen rukouksia tarvitaan, Jorma Lahikainen rohkaisee. J orma Lahikainen on ollut uskossa 23 vuotta, mutta kolme vuotta sitten Jorma elämässä tapahtui käänne. Sitä ennenkin hän oli ollut aina aktiivisesti mukana seurakunnan eri tehtävissä, pitkään mm. ulkomaalaistyössä. Tavatessaan Suomeen ensimmäistä kertaa puhujamatkalle tulleen ugandalaisen Michael Kimulin, Jorma tiesi heti kohdanneensa Jumalan miehen. - Erikoista oli se, että lyhyessä tapaamisessa emme puhuneet mitään hengellistä. Kysyin, oliko hän ollut ennen Suomessa ja kuinka lento oli sujunut, mutta tapaaminen teki silti minuun suuren vaikutuksen, Jorma kertoo. Ugandalainen pastori oli jo vuosia rukoillut Suomen puolesta ja uskoi rukousherätyksen olevan tulossa. Myöhemmin miehet ystävystyivät ja seuraavaa Suomen vierailua varten Jormaa pyydettiin organisoimaan Kimulin ohjelmaa. Jumala pyytää lähetystyöhön Suomeen - Samoihin aikoihin koin, että Jumala kutsui minua rukouslähetystyöhön Suomeen eikä siitä mennyt paljoakaan aikaa, kun minua pyydettiin Mahdollisuus muutokseen -kampanjan rukouskoordinaattoriksi, Jorma kertoo. Koordinaattorina Jorma järjesti rukoustapahtumia eri seurakunnissa pääkaupunkiseudulla. Mahdollisuus muutokseen kampanjan jälkeen syntyi halu jatkaa rukoustapahtumia. Vuotta aiemmin perustettu Rukous- ja paasto palvelee -yhdistys alkoi järjestää eri seurakunnissa Helsinki rukoilee –rukouspäiviä, joka kuukauden toinen lauantai. Tilaisuuksia on helluntaiseurakuntien lisäksi myös luterilaisissa kirkoissa ja muissa vapaaseurakunnissa. Helsinki rukoilee -tapahtumissa rukoillaan erityisesti Suomen esivallan puolesta. Illan aikana rukoillaan yleensä kolmen ajankohtaisen tai muuten tärkeän teeman puolesta. - Esivallalla ei tarkoiteta vain presidenttiä ja eduskuntaa. Rukoilemme eri laitosten; poliisilaitoksen, koululaitoksen, terveydenhuollon yms. päättäjien puolesta, jotta he osaisivat tehdä oikeanlaisia ratkaisuja Suomen puolesta. Voiko ravintolassakin rukoilla? Kyllä voi. Rukoilijat ovat jalkautuneet torstaisin malmilaiseen ravintolaan. - Aloitimme kaksi ja puoli vuotta sitten uutena työmuotona rukousillalliset, joissa ensin syödään ja kristitty 5 2. lokakuuta 2013 mutta mihin se päättyy? Kohtaaminen syyskuussa Saalemissa järjestetyssä Läpimurtava rukous –rukoustapahtumassa puhuneen ugandalaisen Michael Kimulin kanssa innoitti Jorma Lahikaista . tehdään myös yhteistyötä Haapsalun paikallisseurakuntien kanssa ja tuetaan näin Viron kristittyjä. Suomea ei pitäisi johtaa presidentti Seurakunnissa kuulee joskus sanottavan, että jos ihminen ei keksi itselleen parempaa tehtävää Jumalan valtakunnassa, ”hän voi aina sentään rukoilla”. Tällaista kommenttia Jorma pitää turhan kevyenä heittona, sillä rukous on hänen mielestään yksi keskeisimmistä asioista Raamatussa, vetäytyihän Jeesuskin aina yksinäisyyteen etsimään Jumalan tahtoa. - Rukous on seurakunnan tärkein tehtävä! On sanottu, että herätys alkaa rukouksesta ja päättyy rukoilemattomuuteen. Michael Kimuli tapaa sanoa, että Suomea ei pitäisi johtaa presidentti, vaan seurakunta. Vastuu Suomen tilanteesta tulisi olla enemmän seurakunnan rukouksessa kuin presidentin harteilla, Jorma sanoo. Jumalaa ei oteta meiltä pois, jos kristityt eivät sitä salli sitten jatketaan rukousta ravintolan pöydissä. Pyysimme siihen omistajalta luvan eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan. Emme pidä meteliä, mutta emme myöskään piilottele sitä, että rukoilemme. Jorma kertoo Jumalan antaneen heidän rukouksiinsa myös konkreettisia vastauksia: - Viime eduskuntavaalien alla rukoilimme, että Jumala siirtäisi sivuun epärehelliset ja väärät kansanedustajat ja toisi tilalle hänen mielensä mukaisia edustajia. Pyysimme myös, että uskovien edustajien määrä voisi tuplaantua. Tuloksena saimme maahamme runsaasti aivan uusia edustajia ja uskovien edustajien määrä kasvoi yhdestätoista kahteenkym- meneenkolmeen. Jumala oli siis vastannut rukouksiin yli odotusten! - Viime kesänä järjestimme ensimmäisen rukousleirin Viron Haapsalussa. Siellä oli osallistujia Suomesta 14 eri seurakunnasta ja koimme leirillä suurta kristittyjen yhteyttä. Kirkkokunnista ei ollut edes puhetta, kun kuuntelimme opetusta rukouksesta ja opettelimme yhdessä rukoilemaan. - Uskon, että Jumalan toive olisikin edelleen, että olisimme kaikki yhtä, Jorma toteaa. Suosittu rukousleiri saa jatkoa ensi kesänä kahdella uudella leirillä Virossa. Kesäkuun leiri on jo täynnä, mutta elokuun leirille on vielä tilaa. Leirillä - Esirukoilija ei ole mikään superihminen, vaan jokaisen rukouksia tarvitaan. Kahden lauseen rukous ei ole yhtään vähäpätöisempi kuin pitkä rukous, Jorma sanoo ja katsoo mustasankaisten lasien takaa suoraa silmiin. Jorman mielestä jokainen seurakuntalainen on rukoilija ja rukoilemaan oppii vain rukoilemalla. - Toki aiheesta löytyy myös paljon hyvää kirjallisuutta, jota kannattaa lukea, hän jatkaa. Lopuksi pyydän Jormaa jättämään seurakuntalaisille jonkin tärkeän aiheen, jonka voimme heti ottaa mukaan omiin rukouksiimme. Sitä hänen ei tarvitse miettiä pitkään: - Rukoilkaa esivallan puolesta, jotta rauha saisi säilyä yhteiskunnassamme (1.Tim.2:1-4) ja erityisesti koululaitoksen puolesta, että kristilliset arvot saisivat yhä pysyä opetussuunnitelmissa. Kouluista ei oteta Jumalaa pois, jos kristityt eivät häntä vapaaehtoisesti anna pois! Kristittyjen rukousyhteyden puolesta tulee myös rukoilla ja erityisesti omalla sydämelläni on rukoilla, että maamme hengelliset johtajat löytäisivät vahvan rukousyhteyden niin omissa seurakunnissaan kuin aina yli kirkkokuntarajojen. Jeesus sanoi: ”- että he yhtä olisivat.” (Joh.17:21) T eksti : E lina S alminen J orma L ahikaisen kuvat : S akari R öyskö K imulin kuva S aalemin kuva - arkistosta 6 2. lokakuuta 2013 kristitty artikkeli Polvillaan päivittäin – miksi ihmeessä? Kuva: www.shutterstock.com J oka toinen suomalainen rukoilee, kertovat kyselytutkimukset. Minä kuulun tähän ryhmään. Olen rukoillut koko ikäni ja edelleen rukoilen joka päivä. Rukoukseni on jo niin rutinoitunutta, että on aika polvistua ja pohtia, mistä rukouksessa on oikeasti kysymys. Oppaana Raamattu ja Isä meidän (Matt.6:9-13). Muistelen monia kokemuksiani rukouksesta. Olen huutanut fanaattisessa rukouskokouksessa keskellä yötä. Olen kuullut katolisten toistavan sielunmessussa: ”Terve, Maria, armoitettu, Jumala olkoon kanssasi.” Useimmiten löydän kuitenkin itseni polviltani: minä, yksin Jumalan kanssa. Tätäkö rukous on, huutamista, hokemista ja polvistumista? Tiedän kyllä, että rukous on Jumalan kanssa puhumista. Sellaisena se on niin keskeistä kristityn elämässä, että Luther kutsui sitä ”kristityn todelliseksi kutsumukseksi”. Usein rukoukseni muuttuu kuitenkin keskustelusta pelkäksi pyytämiseksi. Pyydän Jumalan apua, hänen toimintaansa. Siihen meitä tietenkin kehotetaan: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Silti en voi välttyä ajattelemasta, että rukous on enemmän kuin Jumalan tiedottamista tarpeistani. Jos rukous on vain pyytämistä, kohtaamme vakavan teologisen ongelman. Jeesus sanoi, että ”teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään” (Matt. 6:8). Itse asiassa Jumala antaa meille jokapäiväisen leipämme, vaikkemme koskaan sitä pyytäisi, lupaahan Raamattu: ”Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille” (Matt. 5:45). Sade tuo leipää. Miksi siis rukoilla, jos Jumala jo tietää, mitä tarvitsemme ja jos hän jo haluaa sen meille antaa? Kuitenkin Raamattu kehottaa kerta toisensa jälkeen rukoilemaan. Jeesus sanoo: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan” (Luuk 11:9). Hän teroittaa tätä opetusta vertauksella leipää anovasta ystävästä (11:5-). Ystävä anoo hellittämättä (tai ”häpeilemättä”) ja saa lopulta ”niin paljon kuin hän tarvitsee”. Jeesus kehottaa rukoilemaan myös oman esimerkkinsä avulla. Hänellä oli tapana vetäytyä rukoilemaan yksinäiseen paikkaan (Luuk 4:42, 5:16, 6:12, 9:18 jne.). Sama toistuu muuallakin Raamatussa. Paavali kehottaa yksinkertaisesti: ”Rukoilkaa hellittämättä” (Room.12:12) ja ”rukoilkaa lakkaamatta” (1 Tess. 5:17). Hän kertoo myös lähes jokaisessa kirjeessään rukoilevansa kirjeen vastaanottajien puolesta. Elämän huolien keskellä Paavalin ohje on yksinkertainen: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon” (Fil. 4:6). Ohjetta seuraa lupaus Jumalan rauhasta. Tämä riittää minulle. Rukouksen tarpeellisuudesta ei ole Raamatun valossa epäilystäkään. Se on mitä ilmeisimmin Jumala tahto. Tässä onkin rukouksen paradoksi. Jumala ei tarvitse rukoustani, mutta hän silti haluaa minun rukoilevan. Syy tähän kirkastuu mielessäni: Jumala haluaa olla yhteydessä minun kanssani. Rakastava, taivaallinen isä (”Isä meidän!”) kutsuu minua vierelleen, juttusille. Olemme saaneet Hengen, joka huutaa: ”Abba, isä!” (Gal. 4:6). Kaikkivaltias ei tarvitse rukouksiani, mutta minä sen sijaan tarvitsen. Rukous on aikaa Jumalan kanssa ja se muuttaa minua (2 Kor. 3:18). Rukoillessa huolet vaihtuvat rauhaan. Rukous muuttaa perspektiivini maailmaan. Silloin katseeni kääntyy ajallisesta ajattomaan, katoavasta katoamattomaan. Rukous siirtää ajatukseni tämän maailmani mahdottomuuksista Jumalan mahdollisuuksiin. Samalla se pakottaa minut tyytymään Jumalan tahtoon: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Rukous muuttaa myös asennettani. En teekään Jumalalle tiettäväksi tarpeitani, vaan sen, että tar- vitsen Jumalaa. Ymmärrän, etten olekaan oman elämäni herra enkä oman onneni seppä. Olen kaikessa riippuvainen Jumalasta. Tämän tosiasian tunnustaminen tekee minusta nöyrän. Nöyryys Jumalan edessä on välttämätöntä, kuten Jeesus opettaa kertomuksella rukoilevista fariseuksesta ja publi- Viisi rohkaisua rukouksesta 1. Ryhdy rukoilemaan – siihen Raamattu meitä rohkaisee! Älä tee sitä hampaat irvessä, lakihenkisesti, vaan iloiten Jumalan läheisyydestä ja rauhasta. 2. Lähesty pyhää Jumalaa nöyränä, mutta Kristukseen luottaen. Jumalan istuin ei ole tuomioistuin, vaan armoistuin (Hepr.4:16)! 3. Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Älä hölötä, vaan hiljenny myös kuuntelemaan keskustelukumppaniasi. 4. Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Rukoile silloin kielillä, jos olet helluntain kokenut. Jos et ole, lue Luuk. 11:13 ja ano sitä! 5. Rukoile Jumalan tahdon mukaan: ”Meille ei luvata, että voisimme odottaa Herralta mitään sellaista, mitä Raamattu ei kehota meitä rukouksessa pyytämään” (Jean Calvin). kaanista (Luuk.18:10-). Tarinassa kohtaavat itseriittoisuus ja itsekriittisyys. Fariseus kehuu itseään Jumalalle (ja muille kuulijoille), nöyrä publikaani taas pyytää Jumalan armoa. Vain publikaani poistuu vanhurskaana. Pyhän Jumalan edessä ollaan vanhurskaita vain armosta. Tämän rohkaisemana polvistun taas rukoukseen. ”Pyhitetty olkoon nimesi.” Tunnen itseni syntiseksi pyhän Jumalan edessä. Tässä on rukouksen haaste, mutta myös sen rikkaus: rukouksessa kohtaavat pyhä ja profaani, Jumala kohtaa maallisen, minut. Ainoa rukous, jota voin rukoilla, on muinainen ortodoksinen Jeesus-rukous: ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä!” Toistan sitä, sillä se toistaa sieluni syvimpiä tuntoja. ”Anna meille velkamme anteeksi…” Ja rauha valtaa sisimpäni. Armoa vielä on! Jumalan pyhyyden kohtaaminen ei ole leikin asia. Tämän koki esimerkiksi Ussa, joka kuoli koskettaessaan liiton arkkia, Jumalan läheisyyden asuinsijaan (2 Sam 6:7). Ainoa toivoni Jumalan valon läpivalaisussa on Kristus. ”Meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä” (Hepr. 10:19). Jatkan polvirukoustani. Tapahtukoon minun tahtoni, huomaan taas rukoilevani. ”Vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne,” kirjoittaa Jaakob (4:3). Raamattu siis lupaa, että joihinkin rukouksiin ei vastata. Rukous ei ole taikasana, jolla saadaan, mitä halutaan. Rukous on Jumalan tahdon etsimistä. Kun sen löydän ja rukoilen sen mukaan, alkaa tapahtua: ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen.” (Joh 15:7, huomaa monikko ”te”). kristitty 7 2. lokakuuta 2013 Kuva: Sakari Röyskö Kielillä puhuminen on tätä Hengen puhetta (1 Kor 14:2). David du Plessis koki elämänmuutoksen alkaessaan rukoilla jatkuvasti, usein kielillä, muun tekemisensä ohessa. Hänestä tuli ”herra Helluntai”, joka vei helluntaikokemusta Katoliseen kirkkoon. Kotityöt todella muuttuvat, kun niitä tehdään kielillä puhuen ja Herraa ylistäen. Vaatteiden silitys muuttuu yhtäkkiä hyvin palkitsevaksi, kun silityslaudasta tulee rukouspenkkini! Nousen jaloilleni. Miten voisin reformoida rutinoitunutta rukouselämääni? Voisin ainakin puhua vähemmän ja kuunnella enemmän, sillä Jumalallakin saattaa olla jotain sanottavaa keskustelumme aikana. Voisin myös pyytää vähemmän ja kiittää enemmän. Ja rukoilla muiden puolesta – rukoileminen on rakastamista. On vaikea vihata sellaista, jonka puolesta rukoilee (Matt. 5:43). Ja kaikkein tärkeintä, voisin kääntää sydämeni todellisesti Jumalan puoleen ja avata silmäni hänen mahdollisuuksilleen. Kirjallisuutta: Oscar Cullman, Prayer in the New Testament, SCM, 1995. Douglas Kelly, Jos Jumala jo tietää, miksi rukoilla? Päivä, 2011. Päätän rukoilla Isä meidän. Helpotuksekseni huomaan osaavani sen vielä ulkoa. Se on ihme, sitä kun ei seurakunnassa juuri harjoitella, vaikka Jeesus nimenomaan ohjeisti: ”rukoilkaa te näin.” Ehkä pelkäämme tyhjän toistelua, josta Jeesus meitä varoittaa: ”Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja” (Matt. 6:7). Isä meidän ei ole kuitenkaan tyhjän hokemista, vaan se on täynnä voi- maa ja syvällisyyttä. Hetken rukoiltuani huomaan, ettei rukous ole helppoa. En tiedä, miten rukoilla. Kärsivällisyyteni loppuu ja ajatukseni vaeltavat. Tuntuu, että kaikki on jo sanottu. Paavali tunnistaa rukouksen vaikeuden: ”Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin” (Room 8:26). tuvien voi olla haasteellista kuunnella. Kimuli muistuttaa, että kaikki ihmiset voivat kuulla Jumalan äänen. Kristittyinä joudumme kuitenkin opettelemaan erottamaan ”kuulemamme”, mikä on omaa ääntämme, vihollisen supatuksista tai lähtöisin Pyhästä Hengestä. Kimuli painottaa omakohtaisen Raamatun tutkimisen tärkeyttä. Hän rohkaisee opettelemaan hiljentymistä, ymmärtämään uniaan ja keskustelemaan muiden kristittyjen kanssa. Michael Kimuli s. 71 KKJMK Oy N appasin seurakuntamme kirjapisteestä kirjasen, joka näytti helppolukuiselta ja mahtui käsilaukkuuni. Metrolukemiseni, ugandalainen pastori ja perustamansa Christian Discipleship Ministries International (CDM) –järjestön johtaja, Michael Kimuli polkaisee käytiin ja se jyskyttää selkeästi päämääränsä. Nopeasti hahmottuu ajatus, kuinka rukous on vuoropuhelua. Itse asiassa Kimuli toteaa, että ”kuunteleminen on tärkeämpää kuin puhuminen”. Kykyymme kuulla vaikuttaa Kimulin mukaan suhteemme puhujaan, myös menneisyyden haavat, perinteiden sitomat tai kielteisesti asioihin suhtau- Kun Jumala puhuu, meidän tulisi kuunnella ja uskoa, minkä tulisi vaikuttaa toimintaamme ja lopultakin meidän tulisi muuttua. Sillä ”Jumalan Sana ilman Pyhää Henkeä johtaa uskonnollisuuteen, joka sitoo meidät ja maailman murheet vievät masennukseen.”, Kimuli varoittaa. Käytännönläheinen pikku kirja sisältää isosti asiaa ja useita lainauksia Raamatusta. Suosittelen. T eksti : T iipi J okinen K irjoittaja : N iilo M ähönen on teologi , joka rukoilee päivittäin . 8 2. lokakuuta 2013 kristitty Henkilöuutisia Maikki ja Ari Kuittinen. Ilari Ilmakangas 1) Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet nyt Saalemilla? Minna: Olen Oikarisen Minna, kahden aikuistuvan nuoren Tinjan ja Danielin äiti, Timon vaimo, sosiaalialan ammattilainen ja ennen kaikkea Taivaan Isän tytär. Taustaltani olen varsin monikulttuurinen: äitini puolelta sukujuureni ulottuvat Pohjois-pohjanmaalle, isäni puolelta olen Trinidadin intialainen. Ensimmäiset elinvuoteni vietin Englannissa, mistä muistoksi sain brittipassin. Onnellisen lapsuuteni kasvoin kolmen sukupolven ympäröimänä Espoon Rastaalassa. Lähes koko aikuisikäni olen asunut Helsingissä. Parikymppisenä lähdin etsimään elämään syvempiä ulottuvuuksia ja itsellenikin yllätykseksi tulin 22-vuotiaana uskoon aikaa tästä on kulunut jo 23-vuotta (nyt lukija tietää ikänikin). Tiina: Olen Tiina Matela, 37-vuotias luokanopettaja, Hugon (1,5v.) äiti ja Reijon vaimo. Helsingissä olen asunut yli kymmenen vuotta. Tulin tänne suoraan opiskelujen jälkeen Savonlinnasta kouluun töihin. Syntyjäni olen kotoisin pohjoisesta, Pudasjärveltä. Saalemissa olen tehnyt kaikenlaisia vapaaehtoistöitä, rakkaimpana voisin mainita musiikkityön ja hallinnon puolen työskentelyn. Nyt olen aloittanut sitten ihan työt Saalemin toimistossa, tiedotusvastaavana. Työhön sisältyy myös paljon perustoimistotyötä, vapaaehtoisten koordinointia ja jäsenasioiden hoitoa. Maikki: Olen Maikki, kahden aikuisen lapsen äiti, vaimo, VTM/kouluttaja/valmentaja, tulen Rovaniemeltä, Intiasta, Malmin Saalemista ja Fidasta. Tulin Saalemiin pastoroitumaan... :) Reetta: Olen Reetta Kaikkonen, nykyään Helsingistä ja lapsuuteni asunut Etelä-Pohjanmaalla. Saalemilla aloitin lapsi- ja nuorisotyösektorin sekä iltapäivätoiminnan koordinaattorina. Ilari: Olen Ilari Ilmakangas, 36v. Myllypurosta. Jumalaa pelkäävä Jeesuksen seuraaja, joka haluaa Pyhän Hengen johdatusta Saalemilla tapahtuviin työtehtäviin sekä Vuosaaressa. Teen sitä mitä käsketään; periaatteessa, mutta keittiötoiminnan koordinointi, ja Vuosaaren aluetyöhön menen mukaan! 2) Kerro, mikä työssäsi innostaa sinua eniten ja minkä koet haasteelliseksi? Minna: Luulen, että työssäni diakonina minua tulee innostamaan ennen kaikkea erilaisten ihmisten kohtaaminen. Innostavaa on myös yhdistää amma- Minna Oikarinen tillinen osaamiseni hengelliseen työhön. Koen olevani etuoikeutettu saadessani palvella seurakunnan kautta ihmisiä ja olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Haasteellista työssäni tulee varmasti olemaan oman työn rajaaminen sellaiseksi, että jaksaisin tehdä sitä pitemmälläkin aikajänteellä. Tarpeita on loputtomasti, joten tarvitsen kovasti viisautta ja armoa tähän. Diakoniatyötä tehdään Saalemissa esimerkillisesti jo monella saralla, kuitenkin työtä voisi edelleen laajentaa ja kehittää. Rukoukseni on, että tässä virassa voisin olla tekemässä ”oikeita asioita oikeaan aikaan” ja että osaisin rohkaista vapaaehtoisia löytämään oman paikkansa lähimmäistensä palvelemisessa. Toivon, että seurakuntalaiset muistavat minua näissä haasteissa. Tiina: Minua innostaa työssäni mahdollisuus vaikuttamiseen ja se, että saan olla keskellä dynaamisesti toimivaa yhteisöä. Toimiston sutjakka ja sulava työmoodi auttaa koko talon toiminnan sujuvuutta. Näen itseni monien tehtävien risteyskohdassa, yhdistämässä oikeita ihmisiä yhteyteen toistensa kanssa, tiedonjakajana ja muistipankkina. Haasteellista on se, että monet asiat tapahtuvat limittäin ja lomittain, siinä on priorisoinnin taidot tiukilla. Maikki: Tässä vaiheessa vielä innostaa kaikki :), haasteena nyt oppia tuntemaan kaikki ihanat seurakuntalaiset, joiden kanssa tulen työskentelemään ja oppia talon tavoille. Reetta: On tosi innostavaa toimia kaupungin lasten ja perheiden parhaaksi. Haasteellista voi olla hypätä kelkkaan mukaan monen uuden asian kanssa. Ilari: Jumalan mahdollisuudet tehdä suuria asioita jopa minunkin kauttani. Keittiötoiminta on haasteellista! 3) Kuvaile tavallista arkipäivääsi kolmella sanalla. Vasemmalla Tiina Matela, oikealla Reetta Kaikkonen on todellinen vaikuttaja tässä kaupungissa - myös seurakuntarakennuksemme ulkopuolella. Haaveilen seurakunnasta, joka voisi tuoda turvaa, toivoa ja lohtua juuri tässä ajassa. Haluaisin nähdä seurakunnan kasvavan ja muuttuvan entistä värikkäämmäksi, yhteisöksi joka ei vieroksu erilaisuutta ja epätäydellisyyttä. Haaveilen, että evankeliumi tavoittaisi kaupunkimme maahanmuuttajat. Unelmoin myös siitä, että ilo ja vapaus voisi lisääntyä keskellämme. Henkilökohtainen kestohaaveeni on nähdä lasteni elämässä siunaus ja johdatus. Täytyy tunnustaa, että haaveissani on myös eräs ulkomaan matka. Tiina: Srk-työn puolella haaveilen vapaaehtoistyön uudesta noususta. Seurakunta ei ole mitään ilman seurakuntalaisia ja se, mitä yhdessä teemme, vaikuttaa kaikkeen. Näen siinä valtavan potentiaalin ja Jumalan hienon suunnitelman viedä suunnitelmaansa eteenpäin. Henkilökohtaisella puolella haaveeni on saada lisää ihania lapsia. Hugo on maailman suloisin poika ja äitiys on elämäni onnellisin asia. Maikki: Oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Reetta: Haaveilen nähdä uuden sukupolven johtajien nousevan. Toisekseen haluan olla viemässä seurakuntana Jumalan todellisuutta meidän kaupungin ihmisten elämiin. Ilari: Hmmm...huvilasta Zanzibarilla Intian valtameren rannalla.;) 5) Lopuksi kerro itsestäsi jotain yllättävää, jota emme vielä tiedä. Minna: Olen ”merimiehen muija”, joten älkää huolestuko jos miestäni ei näy kokouksissa istumassa vieressäni. Hän on todennäköisesti työkomennuksella jossain kaukana. Minna: Ei samanlaista päivää. Tiina: Pidän herkuista. Voin syödä sipsejä, karkkia, jäätelöä, keksejä ja mitä vaan herkkua sekaisin ja aina mahtuu vielä muutama suupala. Tiina: Nonstop-flow, ruutia & rutiinia. Maikki: Rentoudun ratissa - 30.000 km vuodessa... Maikki: Lenkki, töitä ja kahvia. Reetta: Vaikka olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä, tykkään myös yksin puuhaamisesta, kuten luonnossa kuljeskelemisesta ja ompelemisesta. Reetta: Vaihtelevuutta, kiitollisuutta, ystäviä. Ilari: Yhdessä toimimalla tulevaisuuteen. 4) Mistä haaveilet? Minna: Haaveilen tällä hetkellä seurakunnasta, joka Ilari: Pidän ”kurapyöräilystä” eli Endurosta ja erityisesti hyppimisestä siinä lajissa. K ommentit on koonnut : T iina M atela K uvat : J oonas K urppa , S akari R öyskö kristitty 9 2. lokakuuta 2013 KESÄMUISTOJA SENIORILEIRILTÄ Seniorileirin 2013 ryhmäkuva Iltanuotio P uoliltapäivin tiistaina 23. päivä kesäkuuta saapui pirteä ja iloinen joukko leiriläisiä Kukkolan leirikeskukseen Pälkäneellä. Oli alkamassa Seniorileiri. Se olisi ensimmäinen laatuaan nimenomaan Kukkolassa ja kestäisi torstaihin 25. päivä. Etukäteen oli luvassa kaunista kesäsäätä jopa hellettä. Varsinaista hellettä ei saapunut, mutta kaunista säätä kyllä. Vaivattomasti löytyi jokaiselle oma majapaikka ja huonetoverit. Leirin vahvuus oli kaksikymmentäkuusi henkilöä vapaaehtoiset keittiössä työskentelevät kaksi sisarta ja yksi veli mukaan lukien. 23. kesäkuuta ”Välillä yritettiin laulaa toinen puoli leiriläisistä suohon. Mutta taisi tulla tasapeli.” Leirin johtajat Ritu Ylipahkala ja Hilkka Puputti olivat suunnitelleet monipuolisen ohjelman. Ruokailuille ja kahveille, lepotauoille ja jumpalle sekä raamattutunneille oli varattu oma paikkansa ohjelmassa. Eikä tietenkään unohdettu iltanuotioita ja saunomistakaan, eikä tietokilpailuja. Tiistaina majoittumisen jälkeen aloitettiin ruokailulla. Leirikeskuksen kokki Antti Häärä sekä vapaaehtoiset emännät valmistivat maistuvan aterian, kuten kaikkina muinakin päivinä. Iloinen ääni täytti ruokasalin. Pienen lepotauon jälkeen siirryttiin vanhan koulurakennuksen saliin kuuntelemaan Ritun raamattu- Jumppahetki tuntia Pyhästä Hengestä. Väliajan jälkeen Kotkasta saapunut Marja-Liisa Turunen jatkoi Israel-aiheella Raamatun sanan ja kuvien kera. Aivan oma ilmapiirinsä oli Helmi Eerolan, Hetan, järjestämissä tietokilpailuhetkissä. Tarkat olivat säännöt, Heta piti siitä huolen, mutta palkintoja riitti kaikille osanottajille: huiveja, kasseja, nenäliinoja, lehmäkaramelleja ym. Välillä yritettiin laulaa toinen puoli leiriläisistä suohon. Mutta taisi tulla tasapeli. Kuivin jaloin selvisimme kaikki. Iltanuotiopaikka oli Kukkolanselän rannalla. Kannoimme klaffituolit nuotion ympärille, ne olivat polvillemme sopivammat kuin matalat hirsipenkit. Ilta oli ihana, auringonlasku lempeä ja joutsenpari viiden poikasensa kanssa uiskenteli ruohikon reunassa. Iltanuotiolla kuulimme leiriläisten eläviä todistuksia uskoontulosta. Uskoontulo on yhtä tuore kokemus vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Lausuttiin runoja, laulettiin ja kuunneltiin illan sana. Hiilloksella oli hyvä paistaa makkarat ja sitten nukkumaan. 24. kesäkuuta ”Iltanuotiolla paistajilla piti kiirettä, mutta letut maistuivat.” Aamuna aamuhartaudessa Ritu puhui syvällisesti Psalmista 71, vanhuksen rukous. Päivän muusta ohjelmasta on mainittava erityisesti ohjattu jumppatuokio, venytykset ja verryttelyt ja vielä kilpailu päälle. Ritu muuten voitti sen. Iltapäivän raamattu- tunneilla ensin Marja-Liisa puhui siitä, miten tarvitsemme uudestaan Herran kohtaamista, se saa meidät liikkeelle. Meillä on jokaisella tehtävä Herralta, olkaamme uskollisia siinä. Hilkka puolestaan puhui kuvien kera niistä monista asioista, joista Jeesus itse puhui. Lähtökohtana olivat Jeesuksen vastaus kysymykseen ”Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?” Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ei ole mitään suurempaa kuin nämä.” Iltanuotion ohjelman ja makkaranpaiston jälkeen siirryttiin vielä yläpihalle letunpaistoon. Taikinaa riitti gluteenittomana, laktoosittomana ja tavallisena. Paistajilla piti kiirettä, mutta letut maistuivat. 25. kesäkuuta ”Älä pelkää” Herättiin uuteen aamuun ja leirin viimeiseen päivään. Hilkan sana aamuhartaudessa ”Älä pelkää” ja Ritun sana raamattutunnilla ”rukouksen voimasta” jäivät kuin vahvistamaan kotiin lähteviä. Useaan otteeseen totesimme, miten koko joukko oli iloisen tyytyväistä kaiken aikaa. Erityisen kiitollisia olimme siitä keskinäisestä yhteydestä, mitä saimme kokea. Koimme, että tällaisten leirien tarkoitus on erityisesti keskinäisen yhteyden kokeminen ja rakentaminen. Uusia ystäviäkin löysimme, tutustuimme toisiimme ja uusiin ihmisiin. Se on kaikki kiitosaihetta ja Jumalan antamaa hyvää omilleen. Useamman suusta kuulimme myös ajatuksen, että voisiko ensi kerralla joukkoomme tulla mukaan myös nuorempaa väkeä. Nuoremmat vanhenevat kerran ja vanhemmat ovat olleet nuoria, meillä on toisillemme annettavaa ja jaettavaa. Kiitos onnistuneesta leiristä! T eksti ja kuvat : M arja -L iisa T urunen 10 2. lokakuuta 2013 Havaintoja maailmalta kristitty P alstan koonnut : V ieno K ennedy Paavi kutsuu koolle ihmiskauppaa vastustavan kokouksen Paavi Francis on liittynyt protestanttisiin kirkkoihin kutsuessaan Vatikaanin asiantuntijat koolle päämääränä käydä käsiksi kasvavaan ihmiskauppaan. Piispojen akatemia yhdessä paavillisen sosiaalitieteiden ja lääketieteen akatemioiden kanssa tapaavat keskustellakseen Vatikaanin toimintasuunnitelmasta, jonka päämääränä on auttaa kasvavan modernin orjakaupan kukistamisessa. ”Ihmisillä kaupankäynti on kauhea rikos ihmisarvoa vastaan ja raskas ihmisoikeusloukkaus. Se toimii tällä vuosisadalla kiihdyttäjänä rikollisen omaisuuden hankkimisessa”, piispa Sorondo sanoi lähetyssivut Catholic World Reportin mukaan Vatikaanin radiossa. Yhdistyneet kansakunnat on alkanut tiedostaa vasta 2000-luvulla tätä globalisaation seurauksena tullutta kasvavaa rikollisuutta. ”Huolestuttava ihmiskaupan lisääntyminen on yksi painavampia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia riskejä, jotka yhdistetään globalisaation prosessiin. Se on vakava uhka ja yksitäisten kansakuntien turvallisuudelle sekä kansainvälisen oikeuden kysymys”, piispa Sorondo sanoi. delta 2012 kertoo, että 209 miljoonaa uhria on pakotettu työhön maailmanlaajuisesti. Joka vuosi noin kaksi miljoonaa ihmistä joutuu seksikaupan uhriksi, joista 60 prosenttia on tyttöjä. Käytäntö ei limity vain köyhiin ja kehittymättömiin alueisiin, vaan ulottuu kaikkiin maailman maihin. Jotkut havainnoitsijat väittävät, että muutamassa vuodessa ihmiskauppa ylittää huumeiden ja aseiden kaupan, tehden siitä tuottavimman rikollisen aktiviteetin maailmassa Yhdistyneiden kansakuntien Raportti huumeiden ja rikollisuuden osuudesta ihmiskaupassa vuo- P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : H annah H irtler Leikkeitä lähettikirjeistä hän asti vapaakirkkojen asema on ollut todella huono, ja meidät on luettu lahkoksi. Tämä uusi asema mahdollistaa muun muassa oman uskonnonopetuksen kouluissa. Eilen asiasta kirjoitettiin kaikissa Itävallan sanomalehdissä, ja huomenna on virallinen lehdistötilaisuus. Muistetaan meidän johtajia! Netistä jo luin ison kasan negatiivisia kirjoituksia eri yleisönosastoilta. Ensi viikon vietän Italiassa Toscanan auringon alla taideviikolla. Sen jälkeen alkaa lokakuun alussa pidettävän lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden konferenssin viimeiset valmistelut ja omien matkalaukkujen pakkaaminen. Yhdeksän täällä vietetyn vuoden jälkeen tulen neljäksi kuukaudeksi Suomeen. Tarkoituksena on, että kotiseurakunta tulee taas minulle tutuksi ja minä seurakunnalle. 28.8.2013 H anna V uorinen , L inz /I tävalta A Leiriläisten taidokasta yhteistyötä Itävallan valtakunnallisella lastenleirillä. E lokuiset terveiset Itävallasta! Näin sadepäivän iloksi voisin taas kirjoitella kuulumisia. Viikkotolkulla saimme nauttia kovasta helteestä, ja vielä viime viikon leirikin vietettiin aurinkoisissa merkeissä. Pienet sateet ovat siis nyt ihan tervetulleita. Heinäkuu toi tullessaan Suomi-vieraita, joiden kanssa sain nauttia todella lämpimistä kesäsäistä. Yrjölän perhe, vanhempani ja veljenpoikani olivat hyvää lomaseuraa, enkä ehtinyt kaipailla Suomen suveen. Meillä oli heinäkuussa seurakunnan katujuhla, johon olimme kutsuneet naapureita. Lauantaina seurakunta täyttyi kirpputoripöydistä, ja sunnuntaina juhla jatkui perhejumalanpalveluksen ja grillailun merkeissä. Tälläkin kertaa perhejumis keräsi hurjasti väkeä. Yleensä kokouksissa on 250–300 kuulijaa, tässä jumiksessa oli melkein 400. Tunnelma oli mahtava ja lapsikuoro oli tehnyt kovasti töitä harjoitellen Idolsshowta, jossa Jumala etsi superkuningasta. Ja valitsikin sitten pienen paimenpojan. Elokuu toi tullessaan leirit ja niiden viimeiset valmistelut. Itse johdin viime viikon leirin, jossa meillä oli 104 lasta ja 35 aikuista. Tämän viikon leiri on hiukan pienempi, ja sen vetovastuussa on kaksi valtakunnallisen tiimini jäsentä. Ei olisi kyllä omat voimat riittäneet kahteen MEGA CAMPIIN. Sen verran pienelle jäävät yöunet leiriviikolla. Meillä oli huippuviikko! Linna osoittautui jälleen mahtavaksi leiripaikaksi, ja lapset nauttivat valtavasta pihasta ja kauniista ympäristöstä. Tämän vuoden tiimi oli myös todella MEGA! Jokaisen ohjaajan panos oli mahtava. En voinut kuin ihmetellä ohjaajien luovuutta, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Parempaa porukkaa saa etsiä! Yöunet eivät jääneet lyhyiksi suinkaan lasten takia vaan ohjaajien. Jokailtaista tiimin leirinuotiota ei vaan voinut jättää väliin! Aamupäivisin kokoonnuimme Mega Morning Showhun, jossa Puuha Pete ystävineen johti meitä talonrakennuksen saloihin. Leirin teemahan oli Rock the house! Viikon aikana kävimme läpi Esran kirjan, josta löysimme tärkeitä elämänohjeita oman ”talomme” rakentamiseen. Pienryhmissä lapset jatkoivat aiheiden työstämistä henkilökohtaisella tasolla: Mikä on taloni perustus? Kuka on minun rakennusmestarini? Mistä materiaaleista rakennan taloni? Millainen on taloni sisustus? Mahtavia kysymyksiä niin pienille kuin suurille. Meitä jokaista haastettiin tarkastelemaan omaa elämäämme, tekemään talon siivousta ja kutsumaan Pyhää Henkeä sisustamaan taloa uudestaan! Jumala teki työtään leiriläisten ja ohjaajien sydämessä, ja päivittäin saimme kuulla siitä todistuksia. Olo on siis supermegaonnellinen! Toiseltakin leiriviikolta kuuluu vain hyviä uutisia. Erityiseksi rukousaiheeksi haluaisin jättää musiikkikoulun. Meillä oli hyvä parin päivän tapaaminen tiimin kanssa ja näemme koulun tärkeänä osana seurakuntaelämää ja koko yhteiskuntaa. Koulun kautta seurakunnan musiikkitoiminta vahvistuu, ja koulu on myös usealle ainut kontakti kristittyihin. Meillä on suuri näky ja paljon ideoita. Yksityisillä musiikkikouluilla on vain heikot mahdollisuudet ylläpitää toimintaa, koska Itävallassa niille ei myönnetä mitään tukia. Uskomme kuitenkin Jumalan mahdollisuuksiin ja rukouksen voimaan! Siksi olemmekin kasaamassa rukousrengasta musiikkikoulutoiminnalle. Jos haluat olla osa tätä rengasta, niin ilmoita minulle! Saat jatkossa enemmän tietoa musiikkikoulusta ja ajankohtaisia rukousaiheita. Yksi suuri kiitosaihe on myös se, että vuosikymmenen työn jälkeen helluntailiikkeemme on vihdoin valtiollisesti tunnustettu liike. Viisi vapaakirkollista liikettä muodostaa Vapaakirkot Itävallassa -liikkeen. Tä- rki on alkanut myös meillä täällä Ruandassa rentouttavan ja siunatun Suomi-loman jälkeen. Rakas kotiseurakuntamme, ystävät ja sukulaiset ympäröivät meidät rakkaudellaan ja saimme kokea ihanaa huolenpitoa. Palasimme kaksi viikkoa sitten Kigaliin ja muutimme heti uuteen kotiin. Uusi kotimme sijaitsee muutaman kilometrin päässä vanhasta, ja sen löytyminen oli suuri siunaus meille. Benjamin on nyt virallisesti ekaluokkalainen, ja pitkät koulupäivät vaativat vähän totuttelua sekä Benjaminilta että äidiltä. Koulu alkaa täällä aamulla puoli kahdeksalta ja päättyy iltapäivällä puoli neljältä. Onneksi Benjamin tykkää koulusta ja samalle luokalle tuli muutama tuttu kaveri. Kesälomamme aikana 11.6.2013 työalueellamme yksi sissiryhmistä hyökkäsi Kamangon kaupunkiin Itä-Kongossa ja noin 65 000 ihmistä joutui muutaman päivän sisällä jättämään kotinsa. He saapuivat pakolaisina Ugandan puolelle. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pyysi kumppaniltamme PCU:lta (Ugandan helluntaikirkko) apua pakolaisten auttamiseksi. Kiitos kumppaneidemme ja Fidan nopean reagoinnin, saimme lisärahoitusta jo kesän aikana ja saimme avustaa näitä ihmisiä antamalla heille muun muassa huopia, pressuja ja taloustarvikkeita. Tämä tilanne kuvastaa hyvin työmme jatkuvasti muuttuvaa luonnetta ja ilman Taivaan Isän antamaa viisautta ja stressinsietokykyä emme täällä selviäisi. Ihmisten hätä ja tarpeet ovat suuret, mutta meidän Jumalamme on suurempi! Juha matkustaa ensi viikolla Kongoon tapaamaan kumppaneitamme, joten esirukouksia tarvitaan heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Muistakaa myös kongolaisia kumppaneitamme ja heidän perheitään, jotka työskentelevät erittäin haastavissa olosuhteissa vaarallisilla alueilla Itä-Kongossa. Kaikista haasteista huolimatta olemme onnellisia, että saamme työskennellä täällä ja olla rakastamassa lähimmäisiämme Kongossa. 29.8.2013 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K igali / R uanda kristitty 11 2. lokakuuta 2013 lähetyssivut Saalem on koti maailman kansoille Muayad ja Tanja Namrood Ryhmäkuvassa kaikki tämänhekiset maahanmuuttajaryhmien vastuuhenkilöt paitsi venäjänkielisen työn vastuuhenkilö. Puheensorina täyttää eteisen. Thairouva nyökkää ystävälleen, venäläiset palauttavat simultaanitulkkauksessa käyttämiään kuulokkeita ja kättelevät ranskankielistä kaveria. Nuoret lingalankieliset jutustelevat pienessä ryhmässä, pellavapäät juoksentelevat riehakkaasti vanhusten jaloissa, satunnainen ohikulkija hieraisee silmiään ja karjalainen mummoni olisi tokaissut iloisesti: - Tämähän on Amerikka! M utta eipä olla isossa omenassa, ei kansojen sulatusuunissa, on tavallinen pyhäpäivä, jumalanpalvelus on juuri päättynyt, olemme Helsingin Hakaniemessä Saalem –seurakunassa Tervetuloa kotiin! Kukapa olisi arvannut, että seurakuntakodissamme kokoontuu ihmisiä lähes neljästäkymmenestä maasta? Perinteisen aamujumalanpalveluksen tulkkauspalvelun lisäksi ulkomaalaissyntyisille ja maahanmuuttajille on tällä hetkellä tarjolla omia rukouskokouksia, leirejä ja evankelioimistapahtumia. Tänä kesänä järjestettiin arabien kanssa jalkapallopelejä ja suurin osa osallistujista oli muslimeja. Muayad Namrood on on Saalemin vanhin ja seurakuntaneuvoston jäsen. Hän työskentelee oman toimensa ohella maahanmuuttotyön koordinaattorina ja vetää tiimin kanssa Kairos-kursseja. Työtä riittää, sillä tällä hetkellä seurakunnassa kokoontuu kuusi eri kieliryhmää eli arabian, lingalan, farsin, englanninkielinen, venäjä ja thai –rymät. - Olen kotoisin Irakista ja kuulun kaldealaiseen vähemmistöryhmään. Suomessa olen asunut yli kaksikymmentä vuotta, Muayad kertoo. - Minulla on perhe, johon kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä. Kielten ja kulttuurien paljous on rikkaus. Muayad kertoo, että toiminnan päämääränä on kunnioittaa erilaisuutta. - Esimerkiksi lingalankielisen seurakunnan ylistäminen on elävämpää ja siinä on myös ylistystanssi. Olen iloinen, että tällä hetkellä kaikilla on omat tilaisuudet, jossa harjoittaa ”omaa tyyliä” kuten esimerkiksi kahvit kokouksen jälkeen tai että syödään yhdessä. TELKKARI AUKI, YSTÄVÄ TULEE! Maahanmuuttajatyössä haasteita on paljon. Ihmiset kamppailevat käytännön asioiden kanssa, elämä pitäisi saada järjestykseen, asiat hoidettua, oleskelulupa puuttuu, työtä ei ole tai sitä on niin paljon, että se estää uusia uskovia osallistumasta kokouksiin. Kulttuurit törmäävät erilaisten tapojen ja ihmisten kohdatessa. Muayad on huomannut, että eri kulttuurista tulevilla käsitys ajasta eroaa ja meillä saattaa olla varsin erilaiset näkemykset siitä, mikä on hyvää käytöstä. - Ahmad (nimi on muutettu) on asunut Suomessa 16 vuotta, Muayad kertoo esimerkin kulttuurientörmäyksestä. - Hän muutti toiselle paikkakunnalle ja autoin häntä tutustumaan paikallisen perheeseen. Ahmad oli iloinen, mutta meni vuosi ja hän sanoi, että nämä uskovat kohtelivat häntä huonosti. Kysyessäni, mitä hän tarkoittaa sain kuulla, että aina kun Ahmad käy heidän kotonaan, he sulkevat TV:n. Ahmad taas laittaa aina TV päälle kun nämä tulevat käymään ja hän oli hyvin pettynyt. Kerroin hänelle, että tämä on kulttuurikysymys. Kun suomalaiset laittavat TV:n pois, se tarkoittaa, että he haluaisivat viettää aikaa sinun kanssasi ja tämä on merkki siitä, kuinka he arvostavat sinua. Me irakilaiset pistämme TV:n päälle vierasta varten. Meidän kulttuurissa se tarkoittaa, että me arvostamme vieraita. Nyt Ahmad ymmärtää asian ja tykkää ystävistään. YHTEYS SUOJAA SYRJINNÄLTÄ Muayad haaveilee, että suomalaiset tulisivat mukaan ihan käytännön tasolle auttamaan maahanmuuttajia sopeutumaan ja löytämään oman paikkansa Suomessa. - Maahanmuuttajissa on enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Toivon, että tulevaisuudessa he olisivat osa seurakunnassa, eikä jokin erillinen ryhmä. Toivon, että he olisivat mukana kaikissa palvelustehtävissä kuin, että ohjelmoidaan erillisiä mamu-aiheisia kokouksia, joissa mamu-ryhmät laitetaan vastuuseen. Luonteva kanssakäyminen ja yhdessä kokoontuminen olisi avain yhteyteen, joka suojaa erottelulta ja syrjinnältä. - Jotkut kokevat syrjintää ja ennakkoluuloja suomalaisten uskovien osalta, mutta ei kaikki! Muayad tietää. - Itse uskon, että seurakuntaperhe on avainkysymys syrjintään. - Ennakkoluuloja on ikävä kyllä joka maassa, mutta se johtuu siitä, että keskusteluyhteys puuttuu. Itse uskon, että Jumalan seurakunta on kansainvälinen seurakunta ja tästä voi lukea Raamatusta. Seurakunnan tulisi olla paikka, jossa hyväksytään kaikki Suomeen tulleet Nokian insinööristä romanikerjäläiseen. IHMINEN KAIPAA PERHEYHTEYTTÄ Seurakuntayhteyden lisäksi Muayad muistuttaa perheyhteydestä. Kun hän itse saapui nuorukaisena Helsingin Saalemiin, sai hän lämpimän vastaanoton. - Kalle ja Eira Lindqvist avasivat kotinsa ja se on jättänyt minuun suuri vaikutus, Muayad muistelee. - Tänä päivänä tarvitsemme uusia perheitä. Monesti maahanmuuttajien kulttuuri on hyvin perhekeskeinen. Monet ulkomaalaiset, jotka asuvat Suomessa ovat jättäneet perheensä, suvun ja ystävät kotimaassaan, tarvitsevat kipeästi perhettä, Muayad muistuttaa. - On niitäkin jotka ovat jättäneet perheensä uskonsa tähden, jos me emme avaa heille meidän ovet, niin kuka siten? OLISITKO SINÄ YSTÄVÄ? Jos joku seurakuntalainen innostuu tai perhe haluaisi ”ottoystävän”, on Muayadilla ensieväiksi tarjota muutamaa vinkkiä. - On hyvä laskea oma aika ja voimavarat, jotka voisi käyttää ottoystävän kanssa, Muayad vinkkaa. – Ainakin tavata voisi kaksi kertaa viikossa; toinen kerta seurakunnassa mahdollisuuksien mukaan, toinen kerta kotona. - Muita tärkeitä asioita on tutustua ystävän kulttuuriin, kotimaan tilanteeseen, perheeseen ja tietysti uskontoon, Muayad listaa. - Tärkeintä on kuitenkin se, että perhe voisi osoittaa Jumalan rakkautta ottoystävää kohtaan, vaikka hän ei tulisi uskoon. Arviolta kolmesataa maahanmuuttajaa kuuluu Saalemiin. Eri ryhmien tilaisuuksiin voi rohkeasti osallistua, mutta kannattaa olla yhteydessä ryhmien vastuuhenkilöihin. Heidän yhteystiedot löytyvät viikko-ohjelmasta. Erittäin käytännönläheinen ja mieleinen tapa tutustua puolin ja toisin on ruokailu. - Sunnuntai aamukokouksen jälkeen voi kutsua yhden maahanmuuttajan ja vaikka yhden suomalaisen syömään ja samalla tutustua heihin. Ruokailu on paras tapa tutustua, Muayad kannustaa. - Monet ulkomaalaiset odottaa tutustumista suomalaisiin. Lisäksi kristityn ystäväperheen vaikutus on suuri. Maahanmuuttaja oppii kieltä, suomalaista kulttuuria ja sitä kautta integroituu Suomeen helposti. Listätietoja: Muayad (puh. 045-3531010) ja Tanja Namrood [email protected] Muayad haaveilee, että - maahanmuuttajille olisi tilaa kaikissa kokouksissa, esimerkiksi sunnuntain jumalanpalveluksessa maahanmuuttajista löytyisi paljon erilaisia musiikkiryhmiä. - jokaisella Saalemiin kuuluvalla maahanmuuttajalla olisi edes yksi suomalainen ystävä. - monet maahanmuuttajat oppisivat suomea, mistä seuraisi, että he integroituisivat ja kasvaisivat hengellisesti. - tulevassa lähetystyössä olisi maahanmuuttajien osuus siinäkin. - voisimme voittaa mahdollisimman monet Jeesukselle, koska monet Suomeen muuttaneista ovat tulleet saavuttamattomista kansoista. T eksti : T iipi J okinen K uva : M uayad ja T anja N amroodin kuva - arkisto 12 2. lokakuuta 2013 kristitty talous Tikka taloudesta ja hallinnosta HYVIÄ UUTISIA Kuva: Joonas Kurppa Y T Y Y M Henkilöstöstä Nummi-Pusulassa sijainnut leirikeskuksemme, nk ”Härkävalkama” on nyt myyty! Kaupat syntyivät elokuussa 2013 hintaan 240 000 €. Hallitus päätti lyhentää uutta leirikeskusta varten otettua lainaa 260 000 €:lla. Summa koostuu edellämainitusta kauppasummasta sekä leirikeskusta varten annetuista kohdennetuista lahjoituksista. Tämän jälkeen tätä 500 000 € lainaa on jäljellä vielä 209 600 €! Vuoden aikana seurakunnassa on ollut paljon henkilöstömuutoksia. Mutta henkilöiden lähtöihin ja palkkauksiin on ollut kuitenkin omat luonnolliset perusteet. Jyrki ja Anne Palmi ovat siirtyneet Jyväskylän helluntaiseurakuntaan, Jyrki sen johtavaksi pastoriksi. Heidän ”tilallaan” elokuussa 2013 aloittivat Maikki Kuittinen, uutena pastorina vastuualueenaan seurakunnan koulutus, valmennus ja opetustyön kooordinointi, sekä Reetta Kaikkonen ip-kerhotoiminnan ja varhaisnuorisotyön koordinaattorina. Lapsityön sektoria johtamaan palkattiin Katri Salmela. Myös seurakuntamme perhetyötä on haluttu vahvistaa kiinnittämällä Rommy Yrjölä 50% osa-aikaiseksi työntekijäksi. Riitta Ylipahkala – meidän kaikkien tuntema Ritu on jäänyt eläkkeelle. Nyt diakoniatyön sektorille saimme Helsingin kaupungin sosiaalitoimen tehtävissä olleen Minna Oikarisen. Pitkän tauon jälkeen saamme keittiölle sen toiminnasta vastaavan henkilön. Ilari Ilmakangas ottaa tehtävän vastaan syyskauden alussa. Lyhyen palvelujaksonsa jälkeen toimistolla Maarit Kattilakoski siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilalleen vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen on tullut Tiina Matela. Taloudesta Psalmi 23:5 Kokouskolehtien, mutta varsinkin pankin kautta tulleiden lahjoitusten määrät ovat ”kamreeriltamme” saadun tiedon mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvaneet reilusti yli 20% edellisvuoteen verrattuna. On huomattava, että kasvuprosenttia nostaa tämän vuoden puolella leirikeskusta varten saadut ”ylimääräiset” tililahjoitukset. Seurakuntamme kokonaismenot ovat alkuvuoden osalta olleet edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Talouttamme koskien voimme myös kiitollisen todeta, että kuluvan vuoden aikana seurakuntamme on saanut jo kolme testamenttilahjoitusta. Sinä katat pöydän vihollisteni silmien eteen. Seurakuntamme toiminta on jälleen uuden kasvun vaiheessa, ja tämä meidän on luonnollisesti huomioitava myös henkilöresurssien määrässä. Edellä mainittujen henkilömuutosten nettomäärä on kaksi ja puoli työsuhteilla mitattuna. Kiitollisin mielin ja toivekkaasti eteenpäin katsoen T imo T ikka H allituksen vpj , S aalem L ähetys ry © Tiipi Jokinen Leirikeskuksesta kristitty 13 2. lokakuuta 2013 nuorten sivu ”Täällä minä olen..” Waltteri Haapala [email protected] Kesän alussa tyttäreni Nelma katsoi taivaalle ja alkoi puhua: ”Jumala, täällä on Nelma Vadelma Haapala. Kiva, kun sinun kanssa voi jutella näin. Nähdään taas, moi.” Kolmevuotiaalle tytölle rukous ei ollut vaikeasti suori- tettava tehtävä, eikä raskas velvoite. Myöskään hänen rukouksensa ei ollut liian lyhyt, ei sisältänyt liian vähän asiaa. Jumalan kohtaaminen kesken kävelyretken oli luonnollista ja arkista. Totta kai Jumala tahtoi häntä kuunnella! Rukoukseen ja Jumalan kohtaamiseen liittyy paljon pyhää, tuntematonta ja ylitse ymmärryksen käyvää. Rajallinen kohtaa rajoittamattoman. Luotu kohtaa Luojansa. Rukouksen lähtökohtana voimme kuitenkin pitää Nelman tapaa: lapsi juttelee Taivaan Isälle, ja Taivaan Isä lapselleen. Näissä kohtaamisissa paras aloitus ja pohja on omana itsenä oleminen. Jumala kaipaa päivittäin kuulla, että juuri sinä lähestyt häntä, omalla nimelläsi, omalla identiteetilläsi, ja omine tekoinesi. Niin mielelläni esittelisin Jumalalle jotain parempaa kuin oikeasti olen - vähän pyhempää ja vähän suurempia tekoja tehnyttä Waltteria. Mutta Jumala ei halua jotakin toista, Hän haluaa kohdata juuri sinut/ minut! W altteri H aapala Aktiotiimi jakoi ilosanomaa Kreikassa S aalem on tehnyt jo vuosia yhteistyötä 222-lähetysjärjestön kanssa. Keväällä 2013 järjestön johtaja Lazarus vieraili Saalemin pastoreiden luona ja keskustelimme erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Keskustelun aikana koimme aktiotiimin lähettämisen Ateenaan yhtenä mahdollisuutena. Niinpä tiimiä ryhdyttiin Waltteri Haapalan johdolla kasaamaan ja pian noin kymmenen hengen tiimi oli valmis. Aktio ajoittui elokuun alkuun ja yhteistyötahona oli 222-lähetysjärjestön keskus Ateenassa. Keskus on vasta aloittanut toimintansa ja sitä johtaa Iranilaistaustaiset lähetystyöntekijät. Keskus tukee pakolaisia tarjoamalla heille mm. ruokaa, majapaikkoja ja evankeliumia. Tiimimme oli viikon ajan keskuksen arjessa mukana. Pidimme erilaisia tilaisuuksia, opetimme, johdimme ylistystä, sekä järjestimme lapsille ohjelmaa. Kaduilla kohtasimme ihmisiä, sekä teimme evankelioivan tapahtuman aivan Ateenan keskustassa. Vierailimme myös sairaalassa, sekä valtion ylläpitämässä pakolaiskeskuksessa, joka osoittautui pakolaisvankilaksi. Pakolaisilla oli siellä todella huonot olot, asumuksina piikkilanka-aidoin ympäröidyt metalliparakit ja poliisit kontrolloivat kaikkea tarkasti. Saimme nähdä muutamien ihmisten pelastuvan, ja myös menevän kasteelle. Yksi kastetuista oli nuori mies Iranista. Hän oli aiemmin ollut kristittyjen vainoaja ja toimittanut uskovia vankilaan. Nyt hän oli saanut opetusta Jeesuksesta Vapahtajanaan ja ha- lusi antaa elämänsä Jeesukselle. Toki tiiminä koimme olevamme Jumalan käytössä, mutta vähintään yhtä paljon itse saimme ottaa vastaan. Asenne, joka uskovilla oli vaikeuksien ja puutteen keskellä, oli todella puhuttelevaa. Heillä oli vain Jeesus, mutta se oli kaikki mitä he halusivat. Lisäksi Jumala puhutteli tiimimme jäseniä lähettäjänä tai lähtijänä olemisesta, etuoikeutetusta asemastamme Suomessa ja niistä mahdollisuuksista joilla me voimme auttaa apua tarvitsevia. Tiiminä olemme kiitollisia kaikista esirukouksista, joita saimme matkan aikana osaksemme! Kenties tästä aukeaa yksi ovi pidemmäksikin aikaa, josta Jumala saa meitä johdattaa. T eksti ja kuvat : W altteri H aapala 14 2. lokakuuta 2013 kristitty lastensivu Kuva: www.shutterstock.com Siunaa Supermiestä ”Rakas Jeesus, siunaa Supermiestä ja Hämähäkkimiestä ja Batmania.” rukoili HoYoung, kore- Isämme, olkoon sinun nimesi kiitetty ja ylistetty…”. ja rohkeudella tietäen, että hän kuulee meitä huolimatta, kuinka ilmaisemme itseämme. Itse haluan oppia rukoilemaan rohkeita rukouksia, pyytämään Isältämme suuria asioita, niin seurakuntamme kuin omaankin elämääni. Hänellä on antaa meille enemmän kuin osaamme pyytää. Tilanne oli kieltämättä hieman koominen. Toinen heistä rukoili lapsenomaisen aidosti häntä kiinnostavien supersankarien puolesta, tarpeetonta edes mainita hahmojen todellisuudesta. Toinen puolestaan käytti pastori-isältään kuulemaansa lausetta ajatellen aidosti hänkin, että näin rukous tulee aloittaa. Olen löytänyt itseni rukoilemasta Jumalan puoleen hyvin erilaisia rukouksia. Toisinaan lähestyn häntä pyhän kunnioituksen vallassa, joskus rukoukseni ovat hiljaisia huokauksia tai yksittäisiä sanoja. Tunnustan myös, että joskus suustani pääsee ulkoa opittuja sanoja ja lauseita, rukouksia, joista on tullut tapa, joiden taustalta todellinen ajatus on unohtunut matkan varrelle. Olen myös rukoillut tai lähinnä ärhennellyt Jumalalle tuskastuneena joissakin tilanteissa. Jospa meistä jokainen, oli hän sitten lapsi tai aikuinen voisi lähestyä Jumalaa aidosti, ajatuksella T eksti : K atri S almela K uva : M ira K ariluoto alainen esikoululainen kansainvälisessä luokassani aamuhartauden yhteydessä. Hänen jälkeensä seurasi kanadalaisen Connorin vuoro ”Oi taivaallinen Kun isoisä rukoili pääskysen puolesta T äyttäessäni 8-vuotta vuonna 1975 sain isovanhemmiltani lahjaksi Carmen Bernos De Gasztoldin runokirjan Eläinten kuoro. Etusivulle oli kirjoitettu omistuskirjoitus ja pyyntö: - Mä pyydän Sinua, oi Tiipi-kulta, muista rukouksissasi illan tullen myös minua. Toivoo Jesse Jessica, ystäväsi. Hau Hau! Suurena eläintenystävänä isoisä oli raapustanut lennokkaalla käsialalla toiveen, jota Jesse-karhukoiran ystävänä mielelläni toteutin. Isoisäni rakasti luontoa ja eläimiä. Erään kerran hän rukoili pääskyn puolesta, joka oli menettänyt tajuntansa törmät- PAPAPUKAIJAN RUKOUS Mitä sanot, Herra! Luulin ihan että puhuit minulle! Mutta sinä pysyt hiljaa. Pelkäätkö, että toistan sinun salaisuutesi? On totta, että olen vähän puhelias, mutta sanon suoraan, että varsin usein minusta olisi hyötyä sinulle. Mieli on hidas ymmärtämään, ja ihmisille on sanottava asiat tyään ikkunaan. Pitäessään lintupoloa käsissään, tämä avasi silmänsä ja hetken ihmeteltyään harmaahapsea, nousi siivilleen. Kun nyt itse aikuisena katselen töllistäni räntäsateessa värjöttelevää varpusta, jonka sulat ovat läpimärät, jäisen veden virratessa sen pientä päätä pitkin ja ajattelen otuksen selviytymismahdollisuuksia tulevassa kaamoksessa, minä epäilen ja huokaan. Löydän Isosta kirjasta Jeesuksen sanat: - Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! (Matt 6:26) yhä uudelleen ja uudelleen. Jos joskus tarvitsisit minua, olen valmiina palvelukseen. Minä en kyllästy toistamaan samoja sanoja. Siinä on voimani. Ärsytän vähän, mutta siitä huolimatta minua kuunnellaan. Jankuttamisesta muisti täyttyy. Milloin saan palvella Teidän Viisauttanne? Mieti asiaa, Herra. Tapahtukoon niin! HÄMÄHÄKIN RUKOUS Pitkien jalkojeni kehrääjänkaarin tuon sinulle ylistykseni, Jumalani. Tuulen keinunnassa suuren silkkisen verkkoni sydämessä hauraana ja vahvana odotan ravintoani ja kohotan sinulle ylistykseni, Jumalani. Puutarhan oksien välissä huurteen ja kasteen kalastajana, Kirjoitan sanat lapulle. Laitan seinälle nastalla kiinnittämäni niittyleinikkikimpun viereen. Meillä on kotona koira, muutama hiiri yrittää talven tullen tehdä tuttavuutta ja kevään tullen mustarastas rakentelee innostuneena pesäänsä räystään alle. Silloin nakkaan muistilapun ja kuivakukat pois. - Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. (1 Aik. 16:34) T eksti : T iipi J okinen R unot ja kuva : C armen B ernos D e G asztoldin kirjasta E läinten kuoro kuolleiden kamarien ja hämärien aittojen nurkissa tomun ja hyljeksityn kalastajana, kohotan sinulle ylistykseni, Jumalani. Elämäni toimeliaassa hiljaisuudessa, Ilmavien unelmieni kuteessa, geometrisissä ajatuksissani kohotan sinulle ylistykseni, Jumalani. Kunpa aina tapahtuisi näin! EMOKANAN RUKOUS Mikä huoli! Kaikki nämä kananpojat ruokittavina, puolustettavina! Ei keinoa sulkea silmiään edes hetkeksi! Yksi menee liian kauas, nuo kaksi isoa tappelee keskenään ja pikkuruinen tuskin pysyy pystyssä Suojelisin heitä hyvin siipieni alla, mutta heidät on myös opetettava elämään! Entä tuo kamala kissa! Ja kaikki nuo jalat jotka astelevat jälkeläisteni keskellä.. Varokaa nokkaani, pian minä todella suutun! Herra, sydämeni tukahtuu rakkauden runsauteen, jota minulla on antaa. Miten sanoisin: Tapahtukoon niin! RUPIKONNAN RUKOUS Yksinäinen ja ruma. Herra, kuka ei minua kauhistuisi? Kuitenkin ääneni soi huilun lailla puhtaasta sydämestä. Yössä, joka minut kätkee, omistan sinulle, Herra, epämielyttävän olemukseni alakuloisen laulun. Kunpa tahtoisit ottaa sen vastaan armollisesti, niin että kantaisin lopultakin häpeäni rakkaudella. Tapahtukoon niin! kristitty 15 2. lokakuuta 2013 kolumni Oopperalaulajaopiskelijan matka Unkariin Kuva: www.shutterstock.com Raamattukoulussa ollessani Jumala kysyi minulta: ”Rommy, oletko valmis seuraamaan minua minne tahansa?” Vastasin: ”Kyllä, Herra, seuraan sinua minne tahansa johdatat minua”. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä myöntävä vastaukseni aikanaan tarkoittaisi, mutta kaikki se usko ja luottamus, joka minussa sillä hetkellä oli, sanoi kyllä. Pian tämän jälkeen tapasin tulevan puolisoni, Mikan, ja aloitimme yhteisen matkamme Herran palvelijoina. Yhdessä olemme palvelleet Häntä monin eri tavoin, useissa maissa ja seurakunnissa. Matkan varrella Jumala on antanut meille neljä ihanaa lasta, jotka ovat osa elämämme kutsumusta. Se tuokin meidät takaisin kysymykseeni: ”Ketkä on kutsuttu Jumalan valta- kunnan työhön?” He ovat niitä poikia ja tyttäriä, jotka tarttuvat Jumalan käteen ja sanovat: ”Kyllä, Herra… kyllä.” J o pienestä pitäen suunnitelmissani oli tulla oopperalaulajaksi. Olin perheemme laulaja, jolla oli oopperalaulajan lapsenlapsena kaikki mahdollisuudet saavuttaa unelmansa. Heti lukion jälkeen aloitin musiikin opinnot. Toisen lukuvuoden aikana isäni lähetti minut Unkariin ja Keski-Eurooppaan tapaamaan sukulaisia. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani. Matka avasi silmäni asioille, joista en ollut tietoinen. Ja se matka muutti minut loppuelämäkseni. Ihmisten silmistä heijastuva tuska ja tyhjyys koskettivat minua syvästi. Heillä ei ollut toivoa. He eivät tunteneet rakkautta. Eivätkä he tunteneet Häntä, joka kuoli osoittaakseen rakkautensa heitä kohtaan. He eivät tienneet! Sydämeni särkyi. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin kuolevan maailman. Täytyin myötätunnosta ja halusin antaa toivoa. Voisiko Jumala käyttää minunlaistani, mietin. Sydämessäni raivoavan myrskyn keskelle Jumala lähetti minulle unen. Pelastus saapui unessa Unessa olin synkän ja pelottavan myrskyn keskel- lä. Aallot uhkasivat minua ja sydämeni vapisi, sillä tajusin soutavani pientä venettä myrskyn keskellä. Taistelin myrskyä vastaan eikä turvallista rantaa ollut näköpiirissä. Aloin epätoivoissani huutaa apua, mutta kukaan ei kuullut huutoani. Olin toivoton ja voimaton. Mutta sitten näin Hänen silmänsä, jotka olivat täynnä rakkautta, ja tiesin että hän oli ollut siellä kokoajan. Näin myös Hänen minua kohti ojentautuneen käden. Käden, joka oli myrskyä suurempi. Käden, joka oli suurempi kuin aallot, jotka pyrkivät lakaisemaan minut alleen. Hän sanoi minulle: ”Tartu käteeni”. Kurottautuessani kättä kohti myrsky vaimeni ja heräsin. Olin muuttunut. En laulaisi koskaan lavalla, kuten olin haaveillut. Se ei ollut enää unelmani. Olin ottanut Häntä kädestä ja sen myötä Hänen tarkoituksensa elämässäni alkoi avautua. Lauluopintojen loppuminen ja uuden alku Palattuani takaisin Yhdysvaltoihin, lopetin välittömästi lauluopintoni ja hain raamattukouluun. En tiennyt kuinka Jumala voisi minua käyttää, mutta olin valmis luottamaan Hänen johdatukseensa. T eksti : R ommy Y rjölä Perheuutisia Avioliittoon vihitty 24. heinäkuuta 2013 Chukwuemeka Ukpabi Kanu ja Maarit Ukpabi (ent. Hyytiäinen). penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Kari Marttinen ”SAALEM ON LÄMMIN JA VÄLITTÄVÄ” jota teen, on ollut siunattua. Katutyössä minua on minua viime aikoina rohkaissut erityisesti Suomen romaneilta saamani sydäntä lämmittävä palaute. Olet intohimoinen kokkaaja. Mikä ruoan laittamisessa on hienointa? - Mielestäni hienointa ruoan laitossa on se, että ruokailu antaa syyn kokoontua yhteen. Lisäksi nautin siitä, että saan kehittää itseäni ja osaamistani. Millainen seurakunta Saalem on mielestäsi? Kuka on Kari Marttinen? - Olen Vuosaaressa asuva, 80-luvulla syntynyt paljasjalkainen helsinkiläinen. Luonteeltani olen puhelias, utelias ja lapsenmielinen. Mitä kesääsi kuuluu? - Minulle kuuluu mahtavaa! Vetämämme solun toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin. Myös katutyö, - Saalem on mielestäni lämmin ja välittävä uskovien yhteisö. Erityisesti pidän myös siitä, että Saalem varustaa seurakuntalaisia tehokkaasti – esimerkiksi tänä vuonna järjestetyt evankeliointi- ja palvelukoulutukset ovat olleet mahtavia. Odotin suurella mielenkiinnolla myös syyskuista Michael Kimulin rukousseminaaria. Sait keväisessä solunjohtajakoulutuksessa idean siitä, että jaat omistamiasi Raamattuja Fuelissa käyville. Mistä sait idean tähän? Millainen on ollut vastaanotto? siunanneet ja rukoilleet heidän puolesta kaduilla. Se hetki, kun ihminen nousee rukoilevien käsien alta, toivon pilkahdus kasvoillaan, on ihme, jonka näkemisestä en saa koskaan kyllikseni. - Sain idean, kun mietin mitä hyödyllistä voisin tarjota fuelilaisille. Järkeilin, että Raamattu on maailman paras – mutta valtavien painosmääriensä johdosta – myös mitä edullisin kirja. Näin keksin, että voisin jakaa Raamattuja. Syksyn toisessa Fuelissa olinkin ensimmäistä kertaa Raamattujen kanssa Fuelissa ja vastaanotto oli todella lämmin. Paikalle tuomistani viidestätoista Raamatusta yhdeksän sai uuden omistajan. Koen että Fuelissa käyvät antavat Raamatulle sille kuuluvan arvovallan. Mistä unelmoit? Kerro jostain todistamastasi ihmeestä. - Olen nähnyt ihmisten helpotuksen ja voimaantumisen, kun olemme - Unelmoin siitä, että mahdollisimman moni ihminen saisi vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen sydämeensä ja että saisin ilahduttaa mahdollisimman monia ihmisiä palvelutyön kautta – esimerkiksi ruokaa tarjoamalla. T eksti ja kuva : J ari A ho ETSITKÖ PALVELUSTEHTÄVÄÄ? Käy sivulla: www.omasaalem.fi/yhteys/vapaaehtoistyo tai ota yhteyttä Elina Rautioon: [email protected] / 050 321 5987 Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön TILAISUUDET SAALEMISSA lokamarraskuussa Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen, kk:n 4. su on kaste), Pyhis Ota yhteyttä asuntoasiassa! OSTA TAI MYY Maanantaisin klo 18 Israel-ilta Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi Markku Vuorinen Myyntineuvottelija (KIAT) 0500 708 885 Evelina Korhonen Myyntineuvottelija 040 724 1052 Tiistaisin klo 10 Äiti-lapsipiiri klo 18 Yhteysilta Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 339 9407 [email protected] Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat klo 17.45 Suuri lastenilta Kiinteistömaailma Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Kiinteistömaailma || Kiinteistörengas Oy LKV Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Laukkarinne 4 | 01200 Vantaa Tule ja koe keväinen Israel 9.-16.3.2014 Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Jeesuksen jalanjäljissä - Vanhaa testamenttia unohtamatta Mielenkiintoisessa retkiohjelmassa mm. Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Genesaretin järvi, Kapernaum, Autuuksien vuori, Kuollutmeri, Puutarhahauta, Öljyvuori, Jerusalemin Vanhakaupunki, Länsimuuri, Yad Vashem -holokaustimuseo, Jad Hashmonan raamatullinen puutarha ja Raamattukoti. Majoitus hyvätasoisissa hotelleissa Tiberiaassa ja Jerusalemissa. Matkan perushinta 1 299 € puolihoidolla, 1hh-lisä 330 €, retkipaketti n. 300 €. Perjantaisin klo 18.30 Life-ilta 6.–9.-luokkaisille Lauantaisin klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille Muutokset mahdollisia: Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivulta www. omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikko-ohjelmasta. Lisätietoa matkanjohtajilta: Mika ja Rommy Yrjölä, 050 502 9001, [email protected] Maarit Kattilakoski, 044 265 4739, [email protected] Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä: SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ti-pe klo 10–13. Toimisto on suljettuna maanantaisin. Päivystävä pastori Pastoripäivystys ti-to klo 10–13 3.9.lähtien. Puh. 050 300 7360 SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin................................ 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö vuorotteluvapaalla 1.4.-30.11.2013, lomalla 1.-31.12.2013 Esko Matikainen, seurakuntapastori, lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Ari Kattainen, seurakuntapastori, lapsi- ja perhetyön pastori matkapuhelin ...............................050 502 9012 Maikki Kuittinen, Seurakuntapastori koulutus- ja valmennustyö matkapuhelin................................ 050 502 9010 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 Katri Salmela, Lapsityön johtaja..........................050 502 9013 Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä matkapuhelin..............................................................045 857 3090 Reetta Kaikkonen Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori matkapuhelin............................................................. 050 502 9006 Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä matkapuhelin............................................................. 050 502 9005 Tiina Matela tiedotusvastaava.................................................................................... 050 300 7185 Ilari Ilmakangas keittiövastaava....................................................................................... 050 441 7176 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava......................050 300 7025 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 KRISTITTY-LEHTI Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) [email protected] MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät www.omasaalem.fi -osoitteesta.
© Copyright 2024