Kristitty TEEMANA
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja 3, 00530 HelsinkiHelsinki Hämeentie 5 a 00530 KUVA SAKARI RÖYSKÖ HELSINGIN SAALEM-SEURAKUNNAN JULKAISU • 4/2014 Musiikki TEEMANA 2 31. heinäkuuta 2014 pääkirjoitus KRISTITTY Onko Taivaassa Musiikkia? Mika Yrjölä [email protected] KUVA: SAKARI RÖYSKÖ T ässä numerossa puhumme musiikista – ja nimenomaan seurakuntamusiikista ja vielä tarkemmin: musiikista Saalem-seurakunnassa. Musiikki voi antaa meille voimaa, herättää erilaisia tunnetiloja, vaikuttaa meidän psyykkeeseen ja jopa meidän fyysiseen oloomme. Joku viisas on joskus maininnut ruoasta puhuessaan, että “makuasioista ei sovi kiistellä.” Saman voisi sanoa musiikkimausta. Kuitenkin harva asia seurakuntaelämässä aiheuttaa niin paljon kiistoja kuin musiikki – ja musiikkimaut! Joku haluaa rautalankaa, toinen sitraa, kolmas flyygeliä. Yksi kaipaa humppaa, toinen rumbaa, ja vielä joku metallia tai musikaalia. Joku tykkää vain kuunnella, toiset haluavat osallistua. Kaiken hulinan, mieltymysten ja muutosten keskellä on syytä muistaa keskinäinen kunnioitus, ihmisten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat – ja monien meidän keskeneräisyys. Jumalanpalveluksissa, jossa yritämme palvella ja rohkaista mukaan koko perhettä vauvoista vaariin, olemme valinneet tietyn “yleisen linjan”, ja on muistettava, että kaikkia ei voi miellyttää aina, eikä kaikkia voi edes miellyttää koskaan! Ensisijainen kysymys Jumalanpalveluksia suunnitellessamme ei olekaan se, että mitä tästä joku seurakuntalainen “x” saa, eikä se, mitä tästä ajattelee “ulkopuolinen”, vaan pyrimme ensisijaisesti miettimään “mitä Jumala tästä ajattelee”. Tietenkin täytyisi päästä vähän lähemmäksi taivasta, että pystyisi kertomaan, minkälaisella rytmillä taivaassa lauletaan – vai onko siellä minkäänlaista musiikkia? Kuka siellä päättää musiikkityylistä? Se on ainakin varmaa, että siellä tulee olemaan hetken hiljaisuus, mutta ilmeisesti musiikilla tulee olemaan suuri merkitys. Ehkä meitä ei ole vielä päästetty tarpeeksi lähelle, jotta se luo- vuus, jonka Jumala on kätkenyt meihin ei rajoittuisi vain tietyn kulttuurin, mieltymyksen tai sukupolven määrittelemäksi. Ehkä ajattelutavan muutos, uusi “paradigma”, jota haen on se, että huolimatta salimme istumajärjestyksistä, lavasta ja mikrofoneista lakkaisimme ajattelemasta seurakuntamusiikista puhuessamme, että lavalla joku “esiintyy” meille. Teatterissa, jossa olen kerran elämässäni käynyt, näin esiintymislavalla pienen kuvun. Tiedusteltuani sain vastauksen, että siellä esitysten aikana istuu kuiskaaja. Hänen tehtävänään on muistuttaa esiintyjiä vuorosanoista, tauoista ja mahdollisesti esitykseen kuuluvasta muusta suorituksesta. Joskus meidän ajattelumallissamme me katselemme seurakuntayleisöstä lavalle “esiintyjiä” ja ajattelemme, että Pyhä Henki toimii kuiskaajana. Mutta entäpä jos lavalla oleva kuoro, ryhmä, solisti tai muusikko olisikin se “kuiskaaja”, me seurakuntayleisö olisimme “esiintyjät” – ja yleisönä olisi Isä, Poika ja Pyhä Henki? Olisiko se lähtökohta “taivaalliselle musiikille”? lan ryhmässä Diante de Tronossa. Olimme Brasiliassa kaksi vuotta ja sitten Jumala kutsui takaisin Suomeen. Me pakkasimme tavaramme ja otimme uskon askeleen. Jumala puhui, että meidän tulee tulla Helsinkiin, mutta ei kertonut mitään muuta. Meillä ei ollut tullessamme työtä eikä kotia. Rukoilimme myös seurakuntakotia ja joulun alla Jumala puhui Saalemista. Me uskomme, että kun tulemme seurakuntaan niin tulemme myös seurakunnan näyn alle. Pastori Mika ja Rommy Yrjölällä on sama näky, minkä Jumala oli antanut myös meille ja siksi uskomme, että voimme olla siunaus seurakunnassa. tamme elämää, iloa, naurua ja yhdessäolemista. Jumala ja jännittävä elämä Hänen kanssaan saa meidät innostumaan! 2) Opiskeletteko, oletteko töissä..? 1) Keitä olette ja miten olette löytäneet tienne Saalemille? Rodrigo, Saara ja Bella Campos. Tulimme vuosi sitten takaisin Suomeen Brasiliasta ja päätimme olla kertomatta tulostamme yleisesti ja sen sijaan vain rukoilla ja etsiä Jumalaa ja keskittyä kuulemaan Häntä. Rodrigo oli Ana Paulan (brasilialainen ylistyksenjohtaja) seurakunnassa ylistyspastorina ja me molemmat olimme myös laulamassa Ana Pau- Olemme molemmat töissä. Saara on erityisluokanopettaja ja Rodrigo on töissä Missiomaailmanimisessä lähetysjärjestössä, jossa hän vastaa mm. ylistyksestä tilaisuuksissa ja uusien CD:iden tuottamisesta. 3) Mitä harrastatte / mitkä asiat saavat teidät innostumaan? Meidän perhe rakastaa musiikkia! Pikku Bellakin osaa jo monta laulua ulkoa ja rakastaa tanssia! Käymme myös yhdessä urheilemassa. Meidän koti on usein täynnä ihmisiä ja se on ihanaa. Me rakas- kristitty 4/14 KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Mika Kavasto/Aikamedia Oy 4) Mitä toivot Saalemilta? Seurakunta meille merkitsee perhettä. Suomessa perheeseen usein liittyy jotain kipeää ja vaikeaa, mutta perhe, niin kuin Jumala sen tarkoitti, on täynnä rakkautta, halauksia, hyviä sanoja, rohkaisemista, hymyä, naurua, läpinäkyvyyttä, rehellisyyttä ja luottamusta. Seurakunta meille tarkoittaa ihmisiä, joiden kanssa voimme yhdessä etsiä Jumalaa, ylistää yhdestä sydämestä, oppia Jumalasta ja osoittaa yhdessä meidän rakkauttamme Häntä ja toisiamme kohtaan. 5) Terveiset seurakuntalaisille! Rakas seurakunta! Haluamme sanoa jokaiselle, että me rakastamme teitä. Se rakastaminen on helppoa, koska Jeesus rakasti meitä ensin ja kun me olemme Hänessä kiinni niin meissä on elämä, rakkaus, ilo ja kaikki mitä me tarvitsemme. Meidän rukouksemme on, että me voisimme seurakuntana rakastua Jeesukseen enemmän ja enemmän, niin paljon, että kaikki muu menettää merkityksen ja me haluamme vain Hänet. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Oma Saalem 4-5 Ateistin tytär löysi Jeesuksen 6-7 Teologia, Metrossa mukana 8-9 Talous 10–11 Lähetyssivut 12 Henkilöuutisia 13 Nuortensivu, Penkistä Bongattu 14 Kolumni 15 Musiikkistrategia 16 Yhteystiedot JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Seuraava Kristitty nro 5/2014 ilmestyy viikolla 40 KRISTITTY 3 31. heinäkuuta 2014 AA, TIIN A MATEL A EN, JUK KA VEH OSM KUVAT: HEI KKI KOK KON ILMOITUSTAULU Uskon perusteet –kurssi pidetään 18.8. – 22.9.2014 maanantai-iltaisin klo 18-20.30. Kurssi on tarkoitettu erityisesti vasta uskoon tulleille, mutta myös pidempään uskossa olleet ovat tervetulleita. Tarkoituksena on antaa uskolle Raamattuun pohjautuva kestävä perusta sekä käydä läpi sitä mitä Jeesuksen seuraaminen merkitsee. Iltojen aikana saadaan opetusta sekä tutustutaan toinen toisiimme. Ilmoittautumiset 11.8.2014 mennessä: [email protected] tai 044 2506 767. Saalemin kesäkauden hlasta, missä vietimme een Kuvat Ihan kujalla –katuju ja ehtoollisella. Sen jälk la sel luk ällä jumalanpalve Tarjolla ua. alk än kes aan avajaisia. Aloitimme sis am me Näkinkujalle juhlist osteltavaa. Katujuhlassa avasimme ovet ja siirryim linna ja paljon hyvää nap ppu pom , oja n yhteisen, ison oli toimintapaj ttii Iloi lä. tiin löytöjä kirppiksel ja kuulua naapurustoon kua kuultiin musiikkia ja teh sta ja annettiin sen kai kse nau siu en rhe ape seurakunt ja koko Kallioon. kaen torstaille: Saalem-kuoro ja Fuego treenaavat samana iltana klo 18 ja pitävät yhteiset äänenavaukset ja rukoushetken ennen kuin kummankin kuoron omat treenit alkavat. Fuegolla on muutakin uutta: kuoro saa riveihinsä Yhteyskuoron jäsenet eli Fuego ja Yhteyskuoro ovat yhdistyneet. Mahtavaa! Tule mukaan, kumpaan kuoroon vain, innolla ylistämään Jumalaa! Saalem on mukana jälleen Taiteiden yö –tapahtumassa 21.8. klo 16.30-24. Teemana tänä vuonna CROSSOVER. Saamme jakaa helsinkiläisille ruusuja, karkkia, ilmapalloja ja hyvää mieltä. Tule mukaan talkoojoukkoihin omilla taidoillasi! Seuraa ilmoittelua, tarkemmat tiedot ohjelmasta löytyvät netistä, Facebookista ja julisteista. Oletko uusi jäsen Saalemilla, liittynyt ihan vasta tai viime vuoden aikana? Oletko löytänyt ystäviä, oman solun, palvelupaikan, oletko löytänyt kodin Saalemilta? Askarruttaako mieltäsi jokin asia Saalemilla, haluaisitko kysellä lisätietoa? Tervetuloa kotiin -ilta on suunniteltu Saalemin uusia jäseniä varten, jotta kaikki pääsisivät mukavasti sisälle seurakuntaan ja löytäisivät oman paikkansa. Syksyn ensimmäinen Tervetuloa kotiin -ilta pidetään 31.8. klo 18 ja olet tervetullut sinne! Mukaan voit tulla, vaikka vasta etsisit seurakuntakotiasi, jospa kipinä liittymiseen voisi tulla tämän illan kautta. Illoissa kahvitarjoilu. Isossa seurakunnassa on hyvä löytää oma porukka, ystävät, tukiverkosto, ihmiset, jotka tuntevat sinut pikkasen pintaa syvemmältä. Soluissa eli kotona kokoontuvissa pienryhmissä on helppo tutustua toisiin ja jakaa arjen asioita. Nuorten soluista löydät lisätietoja osoitteesta: www. fuel.fi/solut. Jos olet kiinnostunut näistä soluista, ota yhteyttä Fuelin solukoordinaattoriin Roope Katajalaaksoon, roope.katajalaakso(at) gmail.com. Nuorille aikuisille ja keski-ikäisille on myös soluja. Jos olet kiinnostunut näistä soluista, ota yhteyttä solukoordinaattori Raili Merikallioon: raili.merikallio(at)gmail.com. Syksy pyörähtää kohta käyntiin täydellä tohinalla! Saalemin kuorojen treenaukset keskittyvät syksystä al- Huippuluokan lauluyhtye Selah Yhdysvalloista tulee lokakuussa Suomeen. Tämä on bändin ensimmäinen kerta Suomessa ja todellakin kuulemisen arvoinen kaiken ikäisille. Tule mukaan, näe, koe ja nauti! Keikka on 25.10.2014 klo 19 Saalemilla. Liput konserttiin suoraan Saalemilta sekä tiketti.fi-sivustojen kautta. Lippujen hinta 20 €. Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai kuukausiohjelmaan. Saalemin jäsentapahtumat vain painetussa lehdessä 4 31. heinäkuuta 2014 KRISTITTY Ateistin tytär löysi Jeesuksen misen meille sukulaisille uskoon tultuaan. Tuolloin äitini oli vielä ateisti ja laittoi paketit suoraan roskikseen. Uteliaana kävin kuitenkin ne sieltä kaivamassa ja löysin sieltä mm. Frediba Boodoksen kasetin. Kuuntelin sitä kotona salaa ja muistan ihastuneeni upeisiin melodioihin ja laulujen sanoihin. En ymmärtänyt kaikkea, mutta muistan että erityisesti minua puhutteli laulu, jossa puhuttiin Golgatasta ja Jeesuksen antamasta uhrista. Olin tuolloin 13-vuotias ja muistan suorastaan imeneeni itseeni laulujen sanomaa ja kelasin kasettia edestakaisin. Kokemus oli todella vahva! Muistatko fiilikset, kun löysit roskista aarteen? - Uskon, että muistan tämän kokemuksen loppuelämäni. En voinut ymmärtää, että mitä niin kamalaa tässä musiikissa on, että se piti heittää roskiin. Minulla ei myöskään ollut mitään kokemusta romanimusiikista, joten sekin oli kokemuksena hieno. Musiikki oli kyllä vahvasti elämässämme mukana, sillä isäni lauloi Ylioppilaskunnan laulajissa ja olin pienestä pitäen istunut heidän konserteissaan. Lisäksi lauloin musiikkiluokan kuorossa ja tyttötriossa. - Freidiba Boodoksen kasettien kuuntelemisesta käynnisti minussa etsimisen ajan ja aloin lukemaan Raamattua ja miettimään, mitä järkeä tässä koko maailmassa on. Henkilökohtaisen ratkaisuni tein uuden vuoden aattona 1980 Jyväskylän Siion temppelissä. Vanhempani olivat tulleet uskoon samana vuonna aikaisemmin Niilo Ylivainion kokouksessa. Vanhempani olivat todella onnellisia siskoni ja minun tekemistä uskon ratkaisuista. Kun mummon uskoontulosta oli kulunut 1 vuosi ja 8 kk, oli hänen puolisonsa, lapsensa, heidän puolisonsa ja vanhimmat lapsenlapset tulleet uskoon. Sen jälkeen uskoon on tullut myös lisää lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia. Esirukous kannattaa aina! Mitä perheessänne tapahtui, kun löysit Jeesuksen? - Siinä vaiheessa kun minä ja siskoni tulimme uskoon, oli se ihan luontevaa. Aloimme käymään leireillä, tyttöpartiossa, kävimme kasteella ja täytyimme pyhällä hengellä. Aloin kertomaan uskostani koulussa ja huomasin, miten minua ei enää kiinnostanut samat asiat kun luokkakavereitani. Seurakunnassa liityin melko pian Nuorisokuoroon, Temppe- Minna Liiri kertoo: - Kun mummon uskoontulosta oli kulunut 1 vuosi ja 8 kk, oli hänen puolisonsa, lapsensa, heidän puolisonsa ja vanhimmat lapsenlapset tulleet uskoon. Sen jälkeen uskoon on tullut myös lisää lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia. Esirukous kannattaa aina!. Minna Liiri: Romanimusiikin kuuntelu käynnisti etsimisen ajan Minna Liiri, miten c-kasetti vaikutti uskoontuloosi? - Mummoni tuli uskoon Jyväskylässä 1970 luvun loppupuolella. Asuimme tuolloin Vantaan Kaivokselassa kuusihenkisen perheemme kanssa, eikä uskonasiat olleet meille tuttuja. En myöskään tuntenut ketään uskovaisia ihmisiä. Elimme ”normaalia” lapsiperheen elämää, eikä hengelliset asiat kuuluneet siihen kuvioon. Mummoni löysi Raamatusta kohdan Apt 16:31 ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” Tämä kohta nousi hänelle Raamatusta erityisen vahvasti ja siihen uskoen hän alkoi rukoilemaan meidän läheisten puolesta. - Mummoni aloitti aktiivisen c-kasettien lähettä- Perhepotretti fiftarityylillä. Laulamme luojasta –äänite julkaistiin vuonna 1982 ja se saavutti suunnattoman suosion. Kolme vuotta myöhemmin ylittyi uudella äänitteellä 25 000 kappaleen myyntiraja ja Minna Liiri (kuvassa toinen oikealla laulaja-evankelista Eija Merilän vieressä) vastaanotti Lasten Parhaat –äänitteestä kultalevyn yhdessä muiden tekijöiden, joista monet olivat Saalemista kuten Heidi Partti (kuvassa edessä) tuottaja-isänsä musiikkipäällikkö Rauno Liukkusen kanssa. KRISTITTY 5 31. heinäkuuta 2014 likuoroon, lauloimme isäni kanssa duettoja ja lisäksi lauloin vielä yksin. Olin mukana myös Musica Fidei -kuorossa. 1980 alkupuolella pääsin kokeilemaan ”levylaulajan uraa” kun olin mukana Laulamme Luojasta ja Musiikki Masiina -äänitteillä. Saavutimme hengellisen musiikin saralla harvinaisen kultalevyn Laulamme Luojasta äänitteellä. Musiikki toimi siis hyvänä linkkinä seurakuntaan päin ja sain sitä kautta paljon uusia ystäviä. Käytännössä kaiken vapaa-aikani olin seurakunnassa musiikin parissa tai muussa toiminnassa. SAALEMIN ILME UUDISTUU Saalemin graafinen ilme ja kotisivut uudistuvat syksyllä. Seuraa tiedotusta. Miten usko Jeesukseen muutti elämäänne? - Arkemme muuttui merkittävästi. Perheemme ystäväpiiri muuttui, meillä alkoi kokoontumaan solu, kävimme ahkerasti kokouksissa, majoitimme paljon saarnaajia ja muita hengellisentyön tekijöitä, isäni siirtyi laulamaan eri kokoonpanoihin seurakunnan puolella ja jäi pois YL:stä. Myös perheen yhteishenki parani ja eheytyi. Myös sukumme yhdessäolo muuttui ja iloitsimme yhteisestä uskostamme. Mitä musiikki on merkinnyt sinulle elämäsi aikana? - Kuulostaa ehkä kornilta, mutta musiikki on ollut minulle elämä. Olen kasvanut sen parissa ja se on näytellyt elämässäni merkittävää roolia. Nuoruuteni kuuntelin Amy Grantin ja Evien levyjä, vanhempana musiikkimaku laajeni. Mielestäni on tärkeää, että seurakunnassa on rikas musiikkielämä ja että siellä on monimuotoista musiikkitoimintaa. On hienoa, että seurakunnassamme on toteutettu erilaisia musiikkiproduktioita ja niihin on päässyt mukaan. - Haluan rohkaista laulutaitoisia liittymään musiikkitoimintaan, sillä esim. kuorossa laulamisen yhteisöllisyyden tunne on mahtava! Se soveltuu erinomaisesti myös eri ikäpolvien yhteiseksi toiminnaksi. Mielestäni oli mahtavaa, kun esim. Tempppelikuorossa oli niin monen ikäisiä laulajia. - Laulaminen on minulle parasta sielunhoitoa ja virkistystä. Minulla on paljon rakkaita muistoja kuoromatkoilta ja esiintymisistä. Erityisesti haluan mainita tässä yhteydessä Jauhiaisen Penan, joka aina kannusti eteenpäin uskaltamaan ja kokeilemaan rajoja. Seurakunta tarvitsee rohkaisijoita ja mahdollisuuksien luojia myös musiikin saralla. Mistä haaveilet? - Viime vuosien aikana olen ollut lähinnä ylistysryhmissä mukana, mutta ensi keväänä opintojen päätyttyä on tarkoitus taas liittyä johonkin kokoonpanoon, kun aikaa vapautuu iltaopiskelusta. Olen myös saanut laulaa tyttäreni kanssa duettoja ja säestää häntä eri tilaisuuksissa. Yhdessä laulaminen on upeaa! - Musiikki on perheessämme erittäin tärkeässä asemassa. Olemme musiikin suurkuluttajia. Haaveenani on, että jatkossa löydän taas oman paikkani seurakunnan musiikkitoiminnasta. CROSS OVER Saalem mukana Taiteiden Yössä 21.8.2014 klo 16.30-24 ohjelmaa hymyjä hyvä meininki monenlaista musiikkia iso joukko vapaaehtoisia & seurakunnan pastorit ruusuja, karkkia, ilmapalloja ja iloa h e l s i n k i l ä i s i l l e Haluatko lähettää terveisiä? - Lopuksi haluan sanoa kaikille, että muistakaa rohkaista muusikkoja ja laulajia! He panevat itsensä likoon joka kerta esiintyessään ja ovat käyttäneet harjoitteluun paljon aikaa ja vaivaa. On tärkeää, että annetaan myös hyvää ja rohkaisevaa palautetta. - Itseäni rohkaisi kovasti menneinä vuosina, kun yksi seurakuntamme herrasmiehistä kiitti kädestä pitäen, että ”sinun laulamistasi on aina kiva katsella ja kuunnella, kun hymyilet laulaessasi”. Vaikka viesti oli yksinkertainen, oli sillä minulle suuri merkitys ja se rohkaisi jatkamaan valitsemallani tiellä. M innaa haastatteli T iipi J okinen K uvat : M inna L iirin perhealbumista KUKA? Minna Liiri, 46 vuotta, on kahden lapsen äiti, yhden miehen vaimo, kolmen sisaruksen isosisko ja vanhempiensa esikoinen. Minna on kova lukemaan ja häntä kiinnostavat eri kielet. Minnan motto: Asenne ratkaisee aina! Voimme itse valita, keskitymmekö näkemään vain ongelmia vai pyrimmekö löytämään asioista jotain positiivista. Pääsiäismusikaali Simon Kyreneläinen toteutetaan jälleen pääsiäisenä 2015. Haluatko olla mukana laulamassa tässä mahtavassa produktiossa? Koelaulut järjestetään syys-lokakuun vaihteessa, joten ilmoittaudu pian (kuitenkin viim. 15.9. mennessä) sähköpostilla [email protected]. Tarkemman ajan koelauluun saat ilmoittauduttuasi. Jos haluat olla myös jollain muulla tavalla tekemässä produktiota, vinkkaa siitä myös sähköpostilla, niin otamme yhteyttä. Hän on noussut, on ylösnoussut, Jeesus noussut kuolleista on! Terveisin Simon Kyreneläisen tuotantotiimi: Teemu, Joanna, Tiina, Piritta & co. 6 31. heinäkuuta 2014 Teologia KRISTITTY SHUTTERSTOCK Hämmentääkö ylistysmusiikki Saalemissa? Kyllä hämmentää! Lopetetaanko kaikki muut kuorotoiminnat? - Ei lopeteta, vastaa seurakunnanjohtaja Mika Yrjölä. N äinhän se on ja näin pitääkin olla. Kuoron laulu, kuten kaikki muukin musiikki on erottamaton osa jumalanpalvelustamme. Sen tehtävänä on palvella seurakuntaa ja tukea julistettua sanomaa. Käytännössä musiikkitoiminnan ja -tavan määrittelee aina virassa oleva seurakunnan johtaja/paimen. Kun seurakunta valitsee uuden johtajan, niin tulevalla johtajalla on olemassa jo valmis henkilökohtainen suunnitelma koko toimintaa varten, johon myös musiikki kuuluu. Esitettävä musiikki määräytyy näin seurakunnanjohtajan oman musikaalisuuden ja toimintanäyn mukaan, jolloin musiikkiesitysten painopiste voi olla vanha perinteinen tai sitten hyvinkin nykyaikaa seuraava. Musiikkitoiminnasta vastaavat kuoronjohtajat pyrkivät tukemaan seurakunnanjohtajan tavoitteita ja samalla kehittävät oman ryhmänsä toimintaa seurakunnan parhaaksi. Meidän saalemilaisten musiikki perustuu Paavalin opetukseen: (Ef 5.19-20) Kun tulette yhteen niin… Tämä antaa seurakunnanjohtajalle vapauden hyväksyä erilaiset musiikkityylit seurakunnassa. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestänne Herralle. Ja kiittäkää aina kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herraamme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Paavali jatkoi opetustaan ja sanoi: 1.“Musiikkia pitää esittää seurakunnassa ymmärryksellä ja taidolla yhteiseksi parhaaksi.” Vaikka Paavali vaikutti aikalaisiinsa enemmän puheilla ja opetuksillaan, niin hän levitti ja opetti seurakunnille sitä samaa musiikillista sanomaa, joka Daavidilla Vanhan testamentin aikaisissa jumalanpalveluksissa oli: 2.“Musiikin tulee palvella Jumalaa ja seurakun- taa, ja sen tulee olla huolella valmisteltua ja hyvin harjoiteltua.” Nämä kaksi Paavalin kirjoittamaa neuvoa sisältävät koko seurakuntamusiikin ytimen. Ne tulisi jokaisen musiikkityötä tekevän pitää aina mielessään. Uudet yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet myös seurakuntamme musiikkielämää. Tästä syystä kauan mukana olleet seurakuntalaiset eivät aina voi muutoksia hyväksyä ja omakseen kokea. Tämä vaatii seurakunnan- ja musiikinjohtajilta valppautta ja harkintaa siitä, minkälainen musiikki kokoaa niin nuoria kuin iäkkäämpiä ihmisiä kuulemaan Jumalan Sanaa. Historialliset keskustelut Vilkasta keskustelua käytiin varmaan myös Daavidin aikaisen temppelipalveluksen laulajien keskuudessa, koska naiset eivät saaneet osallistua kuorossa laulamiseen. Pitkiä neuvotteluja käytiin 200-300-luvulla katolisten kirkkoisien kesken siitä, sopiiko soitinmusiikki jumalanpalvelukseen. Kumpikin näki oman kirkkonsa julistuksen oikeaksi, jolloin kreikkalaiskatolinen kirkko tyytyi vain kuorolauluun ja on sitä edelleen. Roomalaiskatolinen kirkko otti jumalanpalveluksissaan käyttöön urut ja jotkut muut soittimet kuorolaulun lisäksi. Vapaat kirkkokunnat eivät ole asettaneet musiikilleen juuri mitään tyylillisiä rajoituksia, koska meillä ei ole olemassa kirkkoraatia, joka päättäisi siitä, minkälaista musiikkia seurakunnan jumalanpalveluksessa saa esittää. Seurakunnissa esitetty musiikki on aina jakanut kuulijoiden mielipiteitä. Jo Vanhan testamentin aikana Profeetta Aamos hyökkäsi voimakkaasti vääristynyttä jumalanpalvelusta vastaan, koska sen ohjelmaan oli sekoittunut enenevässä määrin muutakin kuin uskonnonharjoitusta: “Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää juhlakokouksianne. Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää.” (Aam 5:21) Näin ankara mielipide karjan kasvattajalta voi pitää sisällään myös muita hänen omia henkilökohtaisia syitään. Konstantinopolin ortodoksien piispa Johannes Khrysostomos (vuosina 344 ja 354-407) korosti musiikin tärkeyttä ihmissielulle: “Sillä ei mikään, ei yhtään mikään rakenna sielua, siivitä sitä, vapauta samalla tavalla ruumillisuuden kahleista, tee sielua kykeneväksi yleviin ajatuksiin ja salli sen halveksia kaikkea maallista, kuin musiikin melodia ja rytmin täyttämä jumalallinen laulu.” Joskus kuulee mainittavan, että ylistyslauluissa toistetaan jatkuvasti samaa asiaa. Näinhän se on, mutta ilman sitä, se ei olisi enää ylistyslaulua. Vanhan testamentin teksteissä, joista ylistyslaulut ovat lähtöisin, puhutaan usein temppelipalveluksesta ja muista tilaisuuksista joissa toistetaan sanaa, “Iäti kestää hänen armonsa”. Tämä ei merkinnyt sitä, että kuoro toisti tuota lausetta jatkuvasti, vaan siinä tilaisuudessa temppelilaulajat lauloivat Psalmissa 136 mainittujen 26 tapahtumien ylistystä. Laulajat esittivät ylistyslauluja myös muidenkin psalmien tapahtumista ja esille tulleista muista ajankohtaisista aiheista. Luultavasti puhujien aiheet liittyivät samoihin aiheisiin laulujen sanoman kanssa. Salomon temppelin vihkiäistilaisuudessa papit seisoivat palveluspaikoillaan, samoin leeviläiset soittimineen jotka Daavid oli teettänyt sitä varten, että niillä säestettäisiin Herran ylistyslaulua: “Iäti kestää hänen armonsa” tapaan. Heitä vastapäätä papit soittivat torvia, ja esipihalla seisoi Israelin kansa. (2. Aik 7:6) Jokaista psalmia ei aina laulettu, vaan luettiin ehkä resitoiden (puhelaulaen). Noin kymmenen lauluiksi sovitettua psalmia kertoo, että laulujen sanomat ja esitystavat olivat erilaisia, joten ne oli esitettävä sen mukaisesti, kuten ”Älä tuhoa”, kuin ”Liiton lilja”, ”Häälaulu kuninkaalle”, ”kuin Aamuruskon peura”... Noita psalmeja oli säestettävä aina myös erikseen määrätyillä soittimilla. Kaikki musiikkityylit muuttuvat. Aikanaan tulee taas uusi tyyli joka syrjäyttää nykyisen. Aina ei iäkkäämmät seurakuntalaiset jaksa yhtyä kiitokseen ja ylistykseen vaan kaipaavat hiljaisuudessa puhuvan Jumalan ääntä. Kiitetään Jumalaa siitä mitä meillä nyt on ja olemme häneltä saaneet. E nsio J oensuu KRISTITTY 7 31. heinäkuuta 2014 Helsingin Saalem -seurakunnan musiikkitoiminnan historiaa: K un Helsingin Saalem-seurakunta perustettiin vuonna 1928, niin samassa yhteydessä liittyi seurakuntaan myös kaksikielisen Filadelfiaseurakunnan kokouksissa laulanut suomenkielinen kitarakuoro. Kitarakuoron toiminta on ollut niin tärkeää helluntaiseurakunnille, että jokaiseen pieneenkin seurakuntaan perustettiin aina ensimmäiseksi oma kuoro. Sen tehtävänä on ollut laulaa kaikissa yleisissä kokouksissa. Saalemin kitarakuoron kokoonpano muuttui aina sen mukaan minkälaisia musiikkivoimia seurakunnassa on ollut käytettävissä, sillä jokainen joka osasi soittaa jotain instrumenttia sai tulla mukaan kuoroon. Jos soittajalla ei ollut omaa tai varaa ostaa itselleen omaa soitinta, niin seurakunta osti tällöin soittimen kuoron toimintaa varten. Myöhemmin jotkut lunastivat soittimen itselleen. Lähes välittömästi itsenäisen toiminnan alettua toimi seurakunnassa kitarakuoron lisäksi myös sekakuoro ja soittokunta. Molemmat kuorot ja laulusolistit lauloivat usein 1950-luvun lopulla Yleisradion ohjelmissa sekä Triola-merkkisille äänilevyille. Vuonna 1958 siirtyivät äänitykset herätyksen omalle Ibra- ja Prisma-merkille. Seurakunta järjesti kaksi kertaa vuodessa erilliset musiikkitapahtumat Saalemin rukoushuoneen ulkopuolella oleviin saleihin, kuten A-Messuhalliin. jonne mahtui noin 5000 kuulijaa, Kultturitaloon, Jäähalliin ja pari kertaa Finlandia-taloon. Ensimmäisellä kerralla sadat ihmiset jäivät ulkopuolelle, koska saliin ei mahtunut enempää. Seuraavalla kerralla jaoimme tungoksen välttämiseksi Finladia-talon vaatimia vapaita pääsälippuja ennen konserttia. Esiintyjien joukossa ei yleensä ollut muita puhujia tai laulajia kuin omat pastorit, jotka johtivat tilaisuutta. Molemmat pääkuorot ja soittokunta täyttivät estraadin yhdessä solistien ja kvartettin kanssa. Jokainen ryhmä harjoitteli aina etukäteen joitakin esityksiä, joita ei laulettu normaaleissa kokoustilaisuuksissa, vaan ne esitettiin vasta musiikkijuhlassa. Näin tilaisuuden musiikkiestykset olivat mahdollisimman kiinnostavia ja hyvin harjoiteltuja. Vuosina 1960-1975 johtamassa kuorossani lauloi noin 50-60 laulajaa, joita säesti iltakokouksissa 10-15 soittajan ryhmä. Sekakuorossa oli saman verran laulajia ja soittokunnassa 20-30 soittajaa. Mitä sunnuntai-iltana tapahtui? Kitarakuoro on aina ollut hyvin herkkä kaikille vaikut- Marcos Witt: Vapauttava ylistys, Aikamedia 2000 R akastan ylistystä ja olen iloinen ylistyshetkistä Saalemissa. En kuitenkaan itse jaksa ylistää. Nostin viimeksi käteni Messin tehdessä maalin jalkapallon mm-kisoissa. Olen penkkiylistäjä. Kaipaan muutosta, mutta tarvitsen motivointia. Järkytyksekseni en löydä yhtään suomenkielistä kirjaa ylistyksestä. Joudun kaivamaan yli kymmenvuotiaan kirjan ystäväni kirjahyllystä. Herätys, Aikamedia! Marcos Witt on latinokulttuurissa kasvanut yhdysvaltalainen ylistyspastori. Hän kirjoitti kirjan Vapauttava ylistys espanjaksi (nimellä Adoremos, ylistäkäämme). Ollaan siis tunteikkaan ylistyskulttuurin keskellä. Kirja ei kuitenkaan ole mitään fiilistelyä, vaan Raamatusta ammentavaa opetusta ylistämisestä. Lähestymistapa sopii minulle hyvin, sillä minun tunteisiini vetoaa enemmän järki kuin tunteet. teille ja ihmisten mielipiteille, koska kuoron laululla ei ole mitään musiikillisia sääntöjä joita sekakuorolla ja soittokunnalla on. Tällöin monet maailmanlaajuiset kultturitapahtumat ja musiikin muutokset heijastuivat aina jossain muodossa myös Saalem-seurakunnan toimintaan. Suurimmat ja kipeimmät muutokset tapahtuivat 1960-1970 -lukujen vaihteessa, kun maailman laajuinen radikalismi, maolaisuus ja siitä seurannut hippikausi toivat mukanaan uuden ajan koko yhteiskuntaan. Niiden vaikutus ylettyi myös Saalem-seurakunnan toimintaan. Kaikki vanha ja perinteinen toiminta ja kuorolaulu haluttiin lopettaa ja tilalle tarjottiin sähköisten soittimien ja rumpujen vauhdittamaa musiikkia. Tilalle tulivat pienryhmät, jotka esittivät hengellistä pop-musiikkia ja ylistyslauluja, jotka helppoutensa ja vahvistimien kautta esitettynä eivät vaatineet paljon taitoa ja harjoitusta. Jotkut nuoret yrittivät tuoda esille myös aikaan sopivia protestilauluja, mutta ne lopetettiin saarnaajien toimesta hyvin nopeasti. Seurakuntalaiset olivat ihmeissään ja valittivat musiikista pastoreille. Samaan aikaan “Juokse poika juokse” -kirjan sanomaa alettiin toteuttaa myös Saalemin iltakokouksissa. Asiaan paneutuneet henkilöt keräsivät joukon katunuoria mukaansa iltakokoukseen. Kukaan heistä ei ollut koskaan ennen käyneet hengellisessä kokouksessa, joten tilaisuudet muuttuivat rauhattomiksi ja jopa pelottaviksi. Pahiten huumeiden vaikutuksen alaisena olleet ryhtyivät kesken kokouksen kiipeämään ylös toisessa kerroksessa olevalle kuorolavalle. Koska tilaisuudet muuttuivat fyysisesti vaarallisiksi myös rukoushuoneen ulkopuolella, niin ihmiset eivät enää uskaltaneet tulla iltakokouksiin. Kun joku kuorolainen ei päässyt sunnuntai-illan kokoukseen, niin keskiviikon harjoituksiin tullessaan hänen ensimmäiseksi kysyi: Mitä sunnuntai-iltana tapahtui? Tällöin toiminta siirrettiin Saalemin ulkopuolisiin tiloihin, jolloin tilanne hetkeksi rauhoittui. Samaan aikaan syntyi keskustelu siitä, että nykyinen kuoro ei enää vastaa alkuperäistä kitarakuoroa, jolloin haluttiin palata takaisin alkuperäisen kitarakuoron laulamiseen. Koska johdin tuota isoa kuoroa, niin en halunnut jatkaa enää sen johtamista vaan sanouduin irti kuoronjohtajan tehtävästä. Tällöin alettiin etsiä kuorolle uutta johtajaa joka palauttaisi alkuperäisen kitarakuoron Saalemiin. Johtajia löytyi, mutta paluuta entiseen ei enää kuitenkaan ollut. Kun kitarakuoro ei syntynyt, niin silloin alkoi kuoroa johtaa henkilö, joka vei kuoron laulua kevyempään suuntaan. Kuoroa säesti puhallinryhmä ja sähköiset soittimet. Samalla kuoro otti nimekseen Temppelikuoro. Vuonna 1928 perustettu kuoro lopetti toimintansa vuonna 2012. Tilalle tulivat ylistysryhmät ja vähän myöhemmin Yhteyskuoro. Erotessani kuoronjohdosta, päätin perustaa uuden pienemmän kuoron, joka liikkuisi vapaasti seurakunnan ulkopuolisissa tilaisuuksissa laulamassa. Halukkaita laulajia ja soittajia löytyi heti noin 20-30 jolloin perustimme “Ensio Joensuu ja kuoro” -nimisen lauluryhmän. Tämä nimi siksi, että nimeni oli tullut tutuksi jo aikaisemmista solistiesiintymisten ja kuoron johtamisteni ansiosta eri puolella Suomea. Esitin tämän suunnitelman vanhimmistolle, joka hyväksyi sen 1975 yksimielisesti. Kuoro vieraili tämän jälkeen jatkuvasti eri puolella Suomea, Ruotsia ja Eurooppaa. Kuoroni toiminta loppui 1982 kun muutin perheeni kanssa Pariisiin. Palattuani kahden vuoden kuluttua takaisin Saalemiin en jatkanut enää kuoronjohtajana, vaan jatkoin ainoastaan laulamista ja toimintaa seurakunnan muissa tehtävissä. Saalemissa on ollut aina hyvät ja vastuulliset musiikinjohtajat, jotka ovat pyrkineet toimimaan hyvässä yhteistyössä kaikkien seurakunnan työntekijöiden kanssa ja edistämään seurakunnan menestymistä musiikin avulla. Tänään voimme edelleen olla iloisia ja tyytyväisiä siihen, että kaikki musiikkitoiminnat ovat edelleen asiantuntevissa ja taitavissa käsissä. Laulujen sanoma ja saarna kuuluivat yhteiseen julistukseen jo Vanhan testamentin aikaisen temppelipalveluksen ja alkuseurakunnan jumalanpalveluksessa. Tätä samaa alettiin toteuttaa Saalemissa jo vuodesta 1928 alkaen. Vapauttava ylistys sopii erinomaisesti metrolukemiseksi. Se koostuu sopivan lyhyistä (n. 10 sivun) kappaleista, jotka voi rytmittään oman metromatkansa mukaan. Kirja on myös sen verran helppolukuinen, että sitä voi lukea aamutuimaan puolivaloillakin. Mitä kirja antaa penkkiylistäjälle? Ensinnäkin se osoittaa vakuuttavasti ylistyksen tarpeen. Ylistys nousee kiitollisuudesta ja rakkaudesta Jumalaa kohtaan: ”Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps 103:2). Tällainen positiivinen ajattelu on todella terapeuttista ankean arjen keskellä. Toiseksi Vapauttava ylistys muistuttaa ylistyksen ytimestä. Ylistyksessä tärkeää ei ole se, mitä lauluja laulamme tai miten ylistämme. Tärkeää on Jumalan kohtaaminen. Oikea palvominen on yhteyttä Jumalaan ja elämistä hänen yhteydessään. Jo näiden unohtuneiden tosiasioiden muistaminen on omiaan nostamaan penkkiylistäjän penkiltä. Suosittelenko? Suosittelen Aikamediaa tekemään kirjasta edullisen pokkaripainoksen (uusin kansin – vuoden 2000 kansi on järkyttävä!). Näin voidaan pienellä panostuksella paikata puutosta ylistyskirjallisuuden tarjonnassa. Kirjalle on selvästi tarvetta: Ylistykseen panostaminen on tie takaisin helluntailaisuuden ytimeen – Jumalan kohtaamiseen. PS. Näin jalkapallokesänä kirjasta nousee ajankohtainen huomio vuoden 1986 mm-kisoista Meksikon tehdessä kotikisojen avausmaalin: ”Vain muu- T eksti : E nsio J oensuu , D irector musices , V anhimmiston jäsen 1961Lähteet: Otteita Ensio Joensuun kirjoista: Ulkoasemat 2004. 116 sivua - Saalem-seurakunnan aluetyön vaikutus seurakuntien syntymiseen Uudellamaalla 1928-2003 Mun kirkkoni katto on korkeella 2007. 304 sivua - Helluntaiherätyksen ja Saalem-seurakunnan musiikin historiaa Jubal 2014. Juuri valmistunut 230-sivuinen käsikirjoitus. (ei vielä julkaistu) - Raamatunaikaisen musiikin vaikutus kristillisten kirkkokuntien toimintaan taman kerran olen nähnyt kenenkään innostuvan ylistämään Jumalaa niin kuin nuo tuhannet katsojat ylistivät pelaajia Aztecan stadionilla” (s. 30). T eksti : N iilo M ähönen 8 31. heinäkuuta 2014 KRISTITTY Talous SEURAKUNNAN taloustilanne on juuri nyt kirjoitus- hetkellä toukokuun lopulla hieman haasteellinen. Viimevuoden vastaavaan aikaan verrattuna on kolehti- ja pankkilahjoitukset pienessä laskussa. Samaan aikaan ovat menomme hieman kasvaneet. Eli hieman hankala yhtälö. Kesän kuukaudet ovat kaikille vapaan suunnan seurakunnille taloudellisesti haasteellista aikaa. Kokouksissa kävijöiden määrät pienenevät ja muutamien toimintaryhmien omat tilaisuudet jäävät kesätauolle. On aivan luonnollista, että kesäaikana seurakuntalaiset matkustavat ja viettävät ansaittua lomaa. Loma ja lepo tekee kaikille hyvää. Aurinko lämmittää luitamme ja uskaltaudumme kastelemaan hipiäämme järvivesissä. Muistetaan kuitenkin kaiken lomailun tuoksinassa, että pidetään seurakunnan pyörät pyörimässä. Remontteja Olemme päättäneet käynnistää remonttien sarjan kirkkorakennuksessamme näkinkujalla. Projekti 1 Salikerrokseen rakennetaan esteetön wc, aikataulu elo-syyskuu 2014. Projekti 2 Alakerran saniteettitilojen korjausrakentaminen, aikataulu vuosi 2015. Projekti 3 Hissiremontti, aikataulu vuosi 2016. Edellä listattujen projektien tarkkaa kustannusarviota ei ole juuri nyt antaa, mutta puhutaan hankkeista joiden karkea kustannusarvio on jossain 200-300 tuhannen euron luokkaa. Lainatilanne Meillä on kirjoitushetkellä Kukkolan leirikeskuksesta lainaa maksettavana 171384,06 euroa. Lainaa otimme vuoden 2013 joulukuussa puoli miljoonaa euroa. Upeata millä vauhdilla olemme lainaa lyhentänyt. Aivan uskomatonta, monilla perheillä on pelkkää asuntolainaa paljon enemmän kuin meillä 3500 hengen seurakunnalla. Uskommekin, että nämä uudet hankkeet eivät tule liian suureksi talouden taakaksi kantaa yhdessä. T oivotan S aalemin toimiston ja hallinnon puolesta , S iunattua syksyä Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Rakasta, palvele ja muista! Muista mitä? Rakastaa ja palvella. Monesti kuulee, miten Saalemin musiikkiväki on niin erillään, ja tottahan se osittain onkin. Joku kuoro harjoittelee omaa ohjelmistoaan ja pitää siitä tiukasti kiinni, joku kuoro harjoittelee toisenlaista. Bändit toimivat nuorten puolella ja solistit ja ylistysryhmät jossain siinä välissä. Jokainen puurtaa omaansa. Toisinaan olo on neuvoton, millä saisimme luotua enemmän yhteyttä musiikkiväen kesken. Tämä haaste on koko seurakuntamme yhteinen haaste, sillä jokaisella seurakuntalaisella on omanlainen musiikkimakunsa ja jokainen haluaisi kuulla juuri sitä lempimusiikkiaan. Mitäpä, jos siunaisimme ja kunnioittaisimme toinen toistamme, niitäkin, joiden mieltymykset ovat erilaiset kuin meidän? Varmasti jossakin seurakuntamme tilaisuudessa viikon aikana tulee jokainen ravituksi mieluisallaan musiikilla. Musiikkiväkenä olemme ottaneet haasteen vastaan ja tartumme siihen. Kevään yhteyspäivässä päätimme lähteä tekemään työtä yhteyden eteen. Ensimmäinen askel on siunata ja tukea niitä, jotka ovat tilaisuudessa vastuussa, vaikka itse istuisikin penkissä. Rakasta ja palvele ‚– myös siunaamalla ja esirukoilemalla. Teimme myös päätöksen aloittaa torstaisin harjoittelevien kuorojen yhteyden rakentamisen yhteisellä hengellisellä aloituksella sekä äänenavauksella. Uskomme tämän tuovan jo osan musiikkiväkeä lähemmäksi toisiaan. Rukous rakentaa ja yhdistää. S aalem - hallinto , P ekka S orjonen Voit antaa lahjoituksesi seurakunnalle käyttäen seuraavia tilitietoja: Saalem-seurakunnan / Saalem-lähetys ry:n tilinumerot: Okopankki FI32 5723 0220 4617 14 BIC: OKOYFIHH Nordea FI56 2065 3800 0309 28 BIC: NDEAFIHH Sampo FI39 8000 1401 6458 91 BIC: DABAFIHH Saalem-nuoret ry:n tilinumerot: Okopankki FI45 5723 0220 4617 71 BIC: OKOYFIHH Iso ja pidemmän prosessin päätös on ollut myös yhdistää Yhteyskuoro ja Fuego. Elokuun lopussa Fuego saa riveihinsä yhteyskuorolaiset ja tämä mahdollistaa jälleen yhteyden vahvistumisen. Kun kuorot tekevät yhdessä, mikä osaamisen rikkaus siinä yhdistyykään. Mikä mahdollisuus oppia toinen toiselta! Mikä mahdollisuus tukea toinen toistaan niin musiikillisesti kuin hengellisestikin! Nämä edellä mainitut ovat suuri siunaus, joita haluaisimme nähdä koko musiikkiväen keskuudessa. Syksyn alku on hyvä sauma aloittaa kuorossa tai soittokunnassa palveleminen, joten rohkeasti yksin tai kaverin kanssa harjoituksiin mukaan. Jippii-perhekuoro harjoittelee maanantaisin klo 18.15 (joht. Tuula Peti-Peti). Seniorikuoro harjoittelee ja palvelee keskiviikkoisin klo 10 (joht. Pertti Pausila). Saalem-kuoro harjoittelee torstaisin klo 18 (joht. Arja Tiittanen). Fuego-Yhteyskuoro harjoittelee torstaisin klo 18 (joht. Sari Nikkanen ja Piritta Poutala). Salem brass band harjoittelee perjantaisin klo 18 (joht. Gösta Ålander). Kaikkiin em. ryhmiin otetaan uusia laulajia ja soittajia! Tervetuloa! Muusta musiikkitoiminnasta lisätietoja musiikkitoiminnan johtajalta Piritta Poutala, [email protected], 050-5029008 Rakkaus Jumalaan ja musiikkiin saa aikaan palvelemista! KRISTITTY 9 31. heinäkuuta 2014 Ensimmäistä kertaa Suomessa Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön 25.10.2014 klo 19 Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy Liput 20,- Tiketti.fi ja Saalem Polvet yhteen S yksyllä 2014 Helsingin Kristillinen musiikkikoulu aloittaa uuden toimintaryhmän Saalemin tiloissa, perhemuskarin Polvet yhteen. Perhemuskariin ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin ja mummoon. Tarkoituksena on tuoda sukupolvet yhteen, siirtää musiikillista perintöä ja opettaa uutta. Perhemuskari ei ole ikään sidottu vaan kaikille tarkoitettu. Monilla pääkaupunkiseudun lapsilla isovanhemmat asuvat kaukana ja kontaktit vanhempaan sukupolveen jäävät vähiin. Perhemuskari on mahtava mahdollisuus luoda kontakteja ja löytää vara-mummeja. On tehty monta monituista tutkimusta siitä, kuinka tärkeää ja tarpeellista on eri sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet. Pienten lasten näkeminen virkistää seniorin mieltä, ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään. Lapset saavat käsityksen elämänkaaresta ja uskaltautuvat ottamaan uudella tavalla kontaktia vanhempaan ihmiseen. Yhteyttä kehitämme musisoimalla, loruin, laulu- ja piirileikein ja sylitellen. Siirrämme lapsille perintönä vanhoja tuttuja lauluja sekä opettelemme uudempia lauluja mielen virkistämiseksi. Muskarituntien rakenne luodaan aina jonkin teeman ympärille osallistujat huomioiden. Nyt, äidit ja isät, tulkaa lastenne kanssa mukaan tai vaikka ukit ja mummit lasten lasten kera. Myös yksittäinen seniori, olet sydämellisesti tervetullut! Perhemuskari Polvet yhteen järjestetään perjantaisin 5.9. alkaen Saalemin alasalissa klo 10-10.45. Lukukausimaksu 95 e/lapsi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot rehtorilta [email protected] tai puhelimitse 050-5029008 Myös solististen aineiden vapaita paikkoja kannattaa kysellä. -P iritta P outala - HKMK rehtori 10 31. heinäkuuta 2014 lähetyssivut Nyt on ovet auki! A ktiot ulkomaille ovat tulleet jäädäkseen Saalemin nuoriso- ja lähetystyöhön. Viitisen vuotta sitten kokosimme ensimmäisen aktiotiimin monen vuoden tauon jälkeen, suuntana oli Itävalta. Tuon reissun jälkeen joka kesä on eri tiimien kanssa suunnattu johonkin päin Eurooppaa. Jännitystä, uusia maita ja uusia ihmisiä, kulttuureita, outoja ruokia, erilaisia seurakuntia, uskovien yhteyttä, ihmeitä, puistojuhlia, iloisia lapsia, salaisia kastejuhlia – aktiossa koetaan monenlaista. Tänä kesänä aktiotyö laajenee entisestään kun kolme eri tiimiä nousee koneisiin ja suuntaa maailmalle. Tätä artikkelia kirjoittaessa yksi nuorten tiimi on juuri saapunut Israelista takaisin Suomeen ja toinen on Kreikassa parhaillaan. Kolmas tiimi suuntaa Unkariin elokuun alussa. Israelissa lähestyttiin ennen kaikkea ihmisiä kaduilla ja rannoilla. Tiimi oli aktion aikana Jerusalemissa ja Tel Avivissa. Jerusalemissa ihmiset olivat todella avoimia sanomalle Jeesuksesta, Tel Avivissa oli paljon pidättyväisempiä ihmisiä. Tiimi on saanut nähdä Jumalan luovan uskoa todistusten ja toiminnan kautta. Rannat, kadut, kujat, nähtävyydet - tiimi välitti sanomaa Jumalasta valitun kansan jäsenille monessa paikassa monella tavalla. Kreikka Kreikassa toimitaan viime vuonna saadun uuden kontaktin kautta pakolaiskeskuksessa, lähinnä Eurooppaan tulevien pakolaisten keskuudessa. Kreikan tiimi lähettää terveisiä aktion keskeltä Kristittylehden lukijoille: ”Täällä koemme alkuseurakunnan tyylistä meininkiä, kaikki jaetaan keskenään, kaikki tehdään yhdessä. Olemme mm. vieneet hylätylle tehdasalueelle tarvikkeita afgaanipakolaisille ja yhden pakolaisen löysimme asumasta puskien keskeltä, hänelle saimme toimittaa ruokaa.” Unkari Unkarissa tiimimme pitää kahta eri leiriä, lapsille ja teineille. Luvassa on viikko täynnä toimintaa vähäosaisten lasten keskellä, sekä paikallinen uskovien joukko, jonka rakkautta on mahdotonta kuvailla, adjektiivit loppuvat. Palvelemme paikallisen seurakunnan keskellä, luvassa yhteisiä rukoushetkiä ja ihmisiä, joiden elämät ovat muuttuneet todella radikaalisti. Unkarissa olemme vierailleet jo useamman kerran, ja joka kerta vain ihmettelemme uskovien yhteyttä ja ilmapiiriä, se todella puhuttelee. Jokaisessa maassa tiimeillä on kontaktiseurakunnat, joi- KRISTITTY KRISTITTY 11 31. heinäkuuta 2014 lähetyssivut P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : J uha K oski Leikkeitä lähettikirjeistä M den yhteydessä työtä tehdään, näin myös uudet uskovat saadaan heti seurakuntaperheeseen mukaan. Olemme kiitollisia siitä, kuinka Jumala läpi kaikkien sukupolvien on kutsunut ihmisiä mukaan lähetystyöhön, ja nyt on jälleen uuden sukupolven aika. Olemme äärimmäisen innoissamme kolmesta tiimistä, jotka tänä kesänä ovat matkaan lähteneet – ja samalla katsomme jo tulevaisuuteen. Ensi kesäksi suunnittelemme vieläkin suurempaa ponnistusta. Olemme syttyneet Ruotsin helluntainuorten kanssa yhdessä Euroopan valloittamisesta Jumalan rakkaudella. Suuntaamme busseilla pariksi viikoksi ympäri Eurooppaa, mukanamme suuria unelmia ja mahdottomalta kuulostavia ideoita – mutta mukanamme on myös Jumala, jonka kanssa voimme kaiken! Tarvitsemme kaikkia esirukouksia ja tukea, jotta tässä vaiheessa täysin uskon varassa tehdyt suunnitelmat saavat toteutua ja kesällä 2015 toteutettava matka useiden kymmenien nuorten kanssa voi olla menestys Jumalan valtakunnalle. T erveisin , W altteri H aapala ja aktiotiimit K uvat : J ani antonen , P ete J anas eillä oli Fidan lähettipäivät Al Ainissa Arabiemiraateissa, johon saapui Fidan ja seurakuntien työntekijöitä Keski-Aasiasta, Lähi-idästä sekä Afrikasta. Vuosittain järjestettävät päivät ovat erittäin tärkeitä yhteisen näyn jakamisen ja virkistymisen kannalta. Päivät olivat oikein onnistuneet, ja Benjaminkin sai tavata muita suomalaisia lapsia. Juuri tällä hetkellä Fidan Afrikan porukassa ei ole yhtään sellaista lapsiperhettä, jolla olisi edes suunnilleen Benjaminin ikäisiä lapsia. Kesällä saapuu Mesiäislehdon kolmilapsinen perhe Tansanian Arushaan, mistä olemme tosi kiitollisia. Työmatkoja olemme tehneet Burundiin, Ugandaan ja Kongoon. Ugandassa ja Kongossa jatkuvat humanitaarisen avun hankkeet normaalisti. Juha on tehnyt hankkeiden suunnittelu- ja monitorointimatkoja näihin maihin. Burundissa tehdään nykyään humanitaarisen työn lisäksi kehitysyhteistyötä, ja Juha koordinoi Burundin nuorisokeskushanketta. Tämä maailman kolmanneksi köyhin maa on oikein kaunis ja ihmiset yritteliäitä. Uusi työ Burundissa on kaikin puolin mielenkiintoista ja antoisaa, ja on kiva saada hiukan vaihtelua humanitaarisen työn tekemiselle. Silja kävi kouluttamassa Ugandan kumppaniamme psykososiaalisen tuen asioista. Toissapäivänä Silja palasi puolestaan ensimmäiseltä Kongon matkaltaan, jossa hän kävi Keniassa asuvan Anne Joensuun kanssa suunnittelemassa ja kehittämässä psykososiaalista työtä kongolaisen kumppanimme kanssa. Silja ja Anne tutustuivat samalla kumppanin sairaalaan, jossa hoidetaan varsinkin raiskattuja naisia ja lapsia sekä erääseen vammaisten auttamiseksi perustettuun hoitokotiin. Hoitokotia pitävä kongolainen pariskunta oli aikoinaan Fidalla työskennelleen lääkärin Kari Järvisen pitämässä vammaiskoulutuksesta Tansaniassa opiskelijoina vuonna 2007. Sen jälkeen pariskunta on itse kouluttanut vammaisten lasten vanhempia ja kehittänyt toimintaa eteenpäin. Kongossa vammaiset tai muulla tavalla erityistarpeiset lapset piilotetaan usein kotiin, koska heidän olemassaoloaan ei haluta tunnustaa. Heistä paremminkin halutaan päästä eroon, ja jopa heidän kuolemaansa toivotaan. Lapset eivät useinkaan saa mahdollisuutta esimerkiksi koulunkäyntiin tai jos joskus saavatkin, niin heidän sairaudestaan johtuvaa hidasta oppimista rangaistaan koulussa. Jos esimerkiksi lapsella on joku henkinen vamma, jonka johdosta lapsen on vaikea keskittyä tai oppia samaan tahtiin kuin toisten, lasta pidetään tottelemattomana ja rangaistaan fyysisesti kurittamalla. On hienoa todeta, että helluntaiveljemme ja -sisaremme Kongossa näkevät vammaisillakin lapsilla arvon ja haluavat auttaa heitä. 12.5.2014 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K igali /R uanda tutustua kahdeksan päivän ajan Berliinissä asuvan suomalaislähetin työhön. Hänen työkenttänään on tavoittaa sekä israelilaisia turisteja että Berliinissä asuvia juutalaisia. Matkani osui pääsiäisen ajalle, joten pääsin osallistumaan paikallisten juutalaisten järjestämille Seder-aterioille. Seder-ateria on SAIN juutalainen juhlapäivällinen, jota vietetään pääsiäisen aikaan. Nämä Seder-ateriat olivat hyviä hetkiä kohdata paikallisia juutalaisia. Niiden yhteydessä oli myös luonnollista aloittaa keskustelu hengellisistä asioista. Ajattelin ennen reissuani, että oma osallistumiseni evankelioimiseen on rajallista, koska en puhu saksaa ja hepreaakin osaan vain sanoja sieltä täältä, mutta Jumalalla on ihmeelliset aivoitukset. Pääsin jo heti Berliiniin tullessa käyttämään ranskan kielen taitoani erään algerialaisen taksikuskin kanssa, joka oli muslimi. Keskustelumme eteni taksimatkan aikana siihen, että päädyimme puhumaan siitä, kuka Jeesus on. Taksimatkan lopulla sain antaa hänelle evankelioivan Al Hayat -televisiokanavan käyntikortin. Sain reissullani erityisesti kokea, mitä on tiimityöskentely hengellisessä työssä. Esimerkkinä tästä oli eräs tunisianjuutalainen nainen, jonka suomalaislähetti oli tavannut jo aiemmin ja joka nyt pääsiäisen aikaan tuli kanssamme kahville. Kahvitteluhetki osoittautui sen verran hedelmälliseksi, että juttelimme uskon asioista monta tuntia, ja meillä jokaisella oli siihen hetkeen jotain hengellistä annettavaa. Oli myös hienoa nähdä, kuinka tämä nainen innostui tulemaan sapattijumalanpalvelukseen messiaaniseen seurakuntaan. Siellä sain antaa hänelle Uuden testamentin. Minulla oli myös mielenkiintoinen mahdollisuus olla seuraamassa, miten Berliinissä asuvan lähetin aloittama majoitusprojekti lähti käyntiin. Majoitusprojektin tarkoitus on, että paikalliset kristityt tarjoaisivat omassa kodissaan ilmaiseksi majoitusta israelilaisille turisteille ja näin voisivat osoittaa Jeesuksen rakkautta juutalaisia kohtaan. Sain olla mukana toivottamassa tervetulleeksi projektin ensimmäisiä israelilaisturisteja. Tilanne oli hieno ja ainutlaatuinen. 21.5.2014 J essica ensi lukuvuoden lapsityön ohjelmaa päiväkoteihin, kouluihin ja turkkilais-romaniseurakuntiin. Olemme kiitollisia, kun kiinnostus Jumalan sanan oppimiseen on säilynyt ja voimme Raamatun Helmiä -opetusmateriaalin pohjalta taas kouluttaa opettajia tulevan lukuvuoden opetukseen. Valmistamme myös jokaiselle oppitunnille havaintomateriaalia sekä teemaan sopivia lauluja. Olemme hankkineet CD-soittimia, jotta luokissa voidaan käyttää opetuksessa myös musiikkia. Köyhillä romanialuilla lapset saavat myös lämpöisen aterian pyhäkoulun jälkeen. Kiitos, kun muistatte rukouksin Bulgariassa tehtävää lapsityötä ja muutakin opetustyötä seurakunnissa. Kiitos myös aineellisesta tuesta, ilman sitä emme voisi tehdä työtä. Rukoillaan myös, että saisimme ensi jouluksi neulotut sukat ja muut neuleet Bulgariaan. Viemme kyllä joka kerta Bulgariaan matkustaessamme niin paljon tavaraa kuin pystymme, mutta vielä tarvitaan lähtijöitä, jotta saadaan kaikki lämpimät terveiset perille. SUUNNITTELEMME 13.6.2014 A nja & P eter J anev , B urgas /B ulgaria 12 31. heinäkuuta 2014 KRISTITTY HENKILÖUUTISIA #ONNELLINEN LUOKANOPETTAJA ELINA SALMINEN: Tiesin nähdessäni ilmoituksen, että tässä on ovi, jota pitää käydä koputtelemassa. Kuka olet? - Olen Elina Salminen, 37-vuotias kahden tytön äiti ja yhden miehen vaimo. Olen paluumuuttamassa Saalemiin reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen uuden työpaikkani myötä. Historiani Saalemissa ulottuu Pengerkadulle asti, jossa minut on siunattu ja sittemmin Näkinkujalle, jossa olen kolunnut aika tehokkaasti läpi kaikki Saalemin pyhäkoulut, partiot ja leirit ja myöhemmin vielä nuorisokuorot ja äitilapsipiirit. Viime vuosina olemme vaikuttaneet ensin Metrokappelissa ja sitten Minttukirkossa. Mitä teet? - Ammatiltani olen luokanopettaja, mutta nyt olen jännityksellä aloittamassa elokuussa ihan uutta uraa Saalemin työntekijänä Jees-iltapäiväkerhojen ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattorina. Työtehtäviini kuuluu ensisijaisesti iltapäiväkerhojen johtaminen ja sen lisäksi paljon muuta sekalaista hommaa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön parissa. Ip-kerhossa pääsen jatkamaan Anne Palmin ja Reetta Kaikkosen hienoa työtä ja olenkin aika innoissani siitä, kuinka merkittävää juttua saan mennä tekemään. Iltapäiväkerhot tavoittavat viikoittain lähes 100 seurakunnan ulkopuolista perhettä ja voivat olla yllättävänkin merkittävässä asemassa näiden ihmisten elämässä. ja ennalta arvaamattomasti Jumala on minua viime aikoina johdattanut. Vuosi sitten jäin vuorotteluvapaalle luokanopettajan töistä, sillä meidän oli tarkoitus toteuttaa pitkäaikainen unelmamme ja muuttaa vuodeksi Amerikkaan. Syksyllä kaiken piti olla lentolippuja varten valmista, kun Helsingin konsulaatti päättikin yllättäen lähettää meille jo myönnetyn viisumin takaisin uudelleenkäsittelyyn. Loppujen lopuksi viisumi jäi sille tielle, emmekä päässeet koko vuonna lähtemään mihinkään. Silloin kaikki se, mistä olin vuosia unelmoinut, romahti aika totaalisesti ja pitkään puin Jumalalle nyrkkiä hänen ‘ihan vääristä suunnitelmistaan’. Vähitellen aloin kuitenkin hyväksyä, että ei auta muuta kuin seurata sitä tietä, jota Jumala päivittäin eteen laittaa ja uskoa, että unelmat kyllä löytyvät sen tien varsilta, jos ovat löytyäkseen. Ja mitä kävikään: Jumala alkoi pitää minulle ihan yksityisiä tapaamisia Vuosaaren tuulisilla rannoilla ja rakastuin entistä enemmän sekä häneen että Raamattuun. Loppukeväästä tuntui, että unelmia alkoi taas kuin varkain ilmaantua yhä enemmän ajatuksiini ja tuli vahva tunne siitä, etten ole menossa syksyllä kouluun vaan Jumalalla on minulle jotain ihan muuta. Ajatus oli itse asiassa aika pelottava, koska olin niin katkerasti joutunut syksyllä pettymään eikä näköpiirissä ollut kerrassaan mitään. Toukokuun alussa menin pitämään tuleville ekaluokkalaisille tutustumispäivän ja tunne sen kun voimistui. Siitä meni pari viikkoa, kun näin ilmoituksen koordinaattorin työstä ja tiesin heti, että tässä on ovi, jota pitää käydä koputtelemassa. Nyt tuntuu itse asiassa aika jännältä, koska uudessa työssäni on yllättävän paljon sellaisia elementtejä, joista olen itse asiassa pitkään unelmoinut. Pääsen hyödyntämään koulumaailmasta tullutta ammattitaitoani ja yhdistämään sen entistä enemmän hengelliseen kutsuuni. Ja siitäkin olen unelmoinut, että voisin joskus päästä töihin hyötyliikkuen pyörällä tai kävellen ja kaikki Jees-kerhot ovat aivan tässä meidän kodin naapurustossa. Mihin uskot? LELUKERÄYS! Uskon ennen kaikkea siihen, että Jumala on hyvä ja että hänellä on kuin onkin parhaat suunnitelmat meille. Olen tänä vuonna tullut entistä riippuvaisemmaksi hänen seurastaan. Uskon, että Jumalalla on meille jokaiselle loppumaton varasto aarteita: viisautta, ideoita, luovuutta ja apua kaikenlaisiin ongelmiin. Uskon vahvasti myös siihen, että ne on löydettävissä, jos vain jaksaa etsiä. Eikä mikään muu tässä maailmassa ole oikeastaan minusta yhtä kiinnostavaa puuhaa. Löytyykö teiltä kotoa YLIMÄÄRÄISIÄ LELUJA? E linaa haastatteli T iipi J okinen K uvat : H eikki K okkonen Mistä unelmoit? - Tällä hetkellä lähinnä ihmettelen, miten hassusti Vanhoja legoja, barbeja, Brazejä, Petsejä, kirjoja, pelejä... Jees-iltapäiväkerho ottaa hyväkuntoisia leluja vastaan! Laita viesti ja sovitaan paikka, mihin tavarat voi tuoda. elina.salminen@ saalem.fi Kuka? Elina salminen, 37 vuotta, kasvatustieteen maisteri. asuu perheensä kanssa Helsingin Vuosaaressa. Elina harrastaa meren rannoilla haahuilua, lenkkeilyä ja keskeneräisyydestä runoilua. Perheessä kaksi kouluikäistä tytärtä. Elinalle mieleiset motot: - Fear the Lord and be afraid of nothing - Keskeneräisyys on kaunista Elinan blogin löydät osoitteesta: [email protected] GFM julkaisee elokuussa debyyttialbuminsa GODFM & Livebandin pohjalta syntynyt GFM julkai- see debyyttialbuminsa elokuussa Youth Celebration -tapahtumassa. Yhtye julkaisi vuodenvaihteessa ensimmäisen sinkkunsa. Musiikkivideolla varustettu Onnellinen onkin soinut muutamilla radiokanavilla, kuten Yle:X:llä. Bändin mukaan palaute on hieman yllättänyt, sillä tuore musiikki on jotain sellaista, mitä ei ole oikeastaan aiemmin kuultu. GFM sai alkunsa viime syksynä GodFM -yhtyeen ja sen livebändin lopetettua. Uuteen kokoonpanoon jäivät aiemmasta isosta livekokoonpanosta yksi räppäri, laulaja, kitaristi, rumpali ja kosketinsoittaja. - Nyt meidän visio on yhteinen ja selkeä. Muutokset kokoonpanossa ovatkin antaneet uutta intoa tekemiseen. Toivottavasti se näkyy myös ulospäin, GFM:n rumpali Samuel Räikkönen iloitsee ja kertoo uuden nimen viittaavan englanninkieliseen sanayhdistelmään ”God forgave me”. - Positiivista on myös se, että nykyporukalla mahdutaan samaan huoneeseen ja voidaan kehitellä biisejä yhdessä, mikä oli isommalla porukalla hieman haastavaa. Onnellinen kolahti yli rajojen REMO Ronkainen kertoo, että musiikillisesti levy tu- lee olemaan yhdistelmä vähän kaikkea ja myös laulua on enemmän suhteessa rappiin, kuin aiemmin. GFM:n ”X” nimeä kantava albumi jatkaa Onnellisen linjaa, joten tyylillisesti pysytään selkeästi iloisen ja positiivisen musiikin puolella. - Tuntuu, että meiltä syntyy helpommin iloista matskua, mutta mahtuu levylle pari hitaampaakin kappaletta, Ronkainen kertoo ja uskoo GodFM:n biiseistä tykänneiden löytävän myös GFM:n musiikin. Sinkku on kolahtanut kommenttien perusteella myös gospelskenen ulkopuolella, mistä bändissä onkin oltu erityisen iloisia. Yhtye pyrkii siihen, että kuka tahansa voisi kuunnella bändin musiikkia. GFM:n sanoitukset kumpuavatkin jäsenten elämästä, jolloin aiheina ovat niin arkiset fiilikset kuin myös usko Jeesukseen. - Kristittyinä meidän elämän tulisi ensisijassa kertoa uskostamme ja kun joku kysyy, minkä varaan elämämme rakentuu, niin me voidaan siitä kertoa, Räikkönen toteaa ja kertoo odottavansa innolla elokuista levyn julkaisua. GFM: n kuulumisia kyseli T iipi J okinen K uva : O lli K eskinen KRISTITTY 13 31. heinäkuuta 2014 nuorten sivu KUVA: SAKARI RÖYSKÖ Waltteri Haapala [email protected] Terve seurakunta Yksi kuvaus Saalemista Waltteri Haapala [email protected] MUUTAMIA SYNNYIN vuosia c-kasettien sitten Saalemissa aikakauteen. vierailiSeuraavaksi pastori Australian tuli cd. Nyt Hillsongmusiikki laskemasta. on Muutoksia He vain ja puhuivat uutta, mutta seurakunnasta, jotain tuttua joka on on myös pysäyttämätön! mukana. Sanoma. seurakunnasta. sähköisessä Hän kertoi muodossa, heidänpari seurakuntansa painallusta ja kasvavan tuote latautuu nnoin 100-150 nettikaupasta Emmehän ”Jesse tulee me vain takas, tyydy se ontoivomaan varma niinjakuin kaipaamaan kuolema /Kummasta herätystä, 30en000 tiedä: hengellä viikossa. koneelle.He Myöskin eivät pitäneet musiikista sitä on herätyksenä, tullut kokonaisvaltaisempaa vaan normaalina seukuin vain uutta sielua? tänään,Kyse vaikoon huomenna Jumalan antamasta /Esirippu repes, herätyksestä, oli pitkä,mutta oli edes sitä /Koko todennäihmisrakunnan se elämänä mitä kuulemme. ja olotilana, terve seurakunta on luotu kasvamaan. Pu- köisesti kunta edeltää pesty esirukous yhen miehen (30), palveleminen veres.” -Immanuel (300) ja uhraaminen (3000). huttaessa herätyksestä, Onneksi kristillinen heidän ajatus musiikki oli jostain on tässä paljon kehityksessä suuremmasta. mukana. HeräEsimerNämä nuoret muusikot menevät tällä hetkellä paikkoihin, joissa he Jumala tahtoo sinun kauttasi tys olisi luonnollisesti kiksi, Immanuel Jumalan – kristillinen aikaansaannosta, bändi julkaisi muttajuuri ei paikkaisi uuden musiikkivideon. ihmisten Kenettodella voivat vaikuttaa. Youtubessa heitä on katsottu satojatuhansia johtaa pelastukseen tällä viikolla? laiskuuttaVideota evankelioinnin on tuhannet suhteen. katsoneet Pikemminkin vuorokauden herätys aikana. syttyisi Videolla voimakkaan on loistakertoja, he kuuluvat radioissa, isotkin areenat haluavat heidät, he ovat rukous-, evankelioimisva kuvaus, useita ja palvelutyön artisteja jakeskelle. puitteet kohdallaan. Toinen kristillinen yk- tämän ajan hengellisiä idoleita. Olemmehan mukana rukoilemassa ja Kysyttäessä kösbändi, kyseisen GFMseurakunnan on tuomassakokoa, lavoilleen saimme uutta vastauksen, tekniikkaa ettei ja visuaalisuutheiltukemassa heitä, sekä toivottamassa heidät kotiseurakuntiinsa tervetullä ole tarkkaa ta. Kyse tietoaeilaisinkaan. enää ole vain 30 000 musiikista, ihmisenvaan kohdalla kokonaisuudesta he olivat lakanneet johon liittyy leeksi palvelemaan lahjoillaan! musiikin lisäksi kuva, netti, tekniikka, visuaalisuus ja mediat. penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Rekrytiedotusta Johanna Mäkilä: Jumala yllättää aina! SAALEMIN ÄITI-LAPSIPIIRIIN TARVITAAN LASTENHOITAJIA JA KEITTIÖHENKILÖKUNTAA Äiti-lapsipiiri on tärkeä osa Saalem-seurakunnan perhetyötä. Piirissä kokoontuu tiistaina klo 10–13 parikymmentä äitiä ja iso joukko alle kouluikäisiä lapsia. Syksyllä 2014 tarvitsemme iloiseen joukkoomme lisää lastenhoitajia sekä keittiöhenkilökuntaa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Marika Anttila, 045 849 0460/[email protected] HALUATKO PALVELLA KEITTIÖSSÄ? Keittiöön tarvitaan taas uuden toimintakauden alkaessa vapaaehtoisia – Yhteysillan kahvioon tiistaisin klo 16–18.30 – Kohtaamispaikkaan torstaisin alkaen klo 10 – Päiväseuroissa keskiviikkoisin alkaen klo 10 – seurakuntalounaiden tiimiin (joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai) – miesten ja naisten aamuihin – leireille Tehtäviä on kaikenlaisille osaajille ja mukavaan voi tulla vaikka yhdeksi tunniksi tai koko päiväksi. Jos sinulla on halua ja mahdollisuutta palvella keittiössä, ota yhteyttä Saalemin keittiövastaavaan Ilari Ilmakankaaseen, 050 441 7176 [email protected] ENSIMMÄISENÄ VASTASSA OVILLA, SAALEMIN MAINIO Kuka on Johanna Mäkilä? - Olen 20-vuotias musiikin opiskelija, saksofonisti, laulaja ja Fuelin musiikkikoordinaattori. Millainen olet luonteeltasi? - Olen luonteeltani määrätietoinen, hyväsydäminen ja rehellinen. Milloin aloit soittamaan saksofonia? - Aloin soittamaan saksofonia 2008, kun isäni rohkaisi minua toteamalla, että “viulu ja piano eivät sinulle sovi, mutta saksofoni olisi aika jees”. Sitten mentiin ostamaan saksofoni – ja sillä tiellä ollaan! Mitä Fuelin musiikkikoordinaattorin tehtäviin kuuluu? Mikä on tehtävissä haastavinta ja mikä antoisinta? - Tehtäviini kuuluu yhtyeiden soittovuorojen järjestäminen ja muusikoiden organisointi. Antoisinta tehtävässä on, että saa ystävystyä ihmisten kanssa, jotka palvelevat musiikissa. Jumala on kasvattanut minua tehtävässä myös todella paljon tekemieni virheiden kautta. Haastavinta tehtävässä on erilaisten ihmisten yhteensaattaminen, erilaiset musiikilliset lähtökohdat sekä yhteisen vision löytäminen ylistämisessä. Yhteinen visio tarkoittaa sitä, että ylistäjillä on sama sydän siinä mitä ja miksi tehdään ja toimitaan. Mitä ajattelet termeistä “hengellinen musiikki” ja “maallinen musiikki? - Mielestäni rajaus on häilyvä, koska sama musiikki merkitsee eri asioita eri ihmisille. Itse puhuisin mieluummin musiikista, joka korottaa tai ei korota Jumalaa. Mikäli bändi ja kuulijat eivät ole seurakunnan ylistyshetkessä sydämestään mukana, ei tilanne välttämättä korota Jumalaa. Mitä uutta olet oppinut Jumalasta viime aikoina? - Sen että Jumala yllättää aina. Jumala voi esimerkiksi johdattaa läheisyyteesi ihmisiä, joiden kanssa et olisi koskaan arvannut ystävystyväsi – kuten minulle on käynyt. Olen myös oppinut, että Jumala käyttää vaikeita aikoja kasvattaakseen meitä. Mielestäni tarina Joosefista on valaiseva todistus siitä, kuinka Jumala käyttää vaikeuksia tuomaan meistä jotain parempaa esiin. Mitä odotat tulevaisuudelta? - Kaikkea hyvää! Odotan, että Jumala käyttää elämääni muiden hyväksi uusilla tavoilla, koko ajan enenevissä määrin ja että pääsisin omalla musiikillani rohkaisemaan muita ihmisiä, korottamaan Jumalaa. Odotan myös että käteni rasitusvamma paranisi pian ja pääsisin soittamaan taas ilman rajoitteita. T eksti ja kuva : J ari A ho VAHTIMESTARITIIMI Vaksitiimi hakee jatkuvasti lisää luotettavia naisia ja miehiä tiimiinsä. Saalemin aulassa on vahtimestari jokaisena arki-iltana ja sunnuntain jumalanpalveluksen aikana. Tavoitteena on, että vakseja olisi niin paljon, että jokaisella olisi vain kerran kuussa oma vastuuilta. Näin kukaan ei väsy ja jaksamme hoitaa myös kaikki ekstratilaisuudet – ja tapahtumat. Tule mukaan tiimiin! Ota yhteyttä tiiminjohtaja Juhani Valoon, 0400 365 867. Saalemin yhteistyökumppani Fidan Lähetystori, Hämeentie 5, tarvitsee LÄHETYSTORILLE VAPAAEHTOISIA TYÖNTEKIJÖITÄ Ilmoittautumiset Petri Ylihärsilä, 041 448 9778 / [email protected] Ehtoolliset joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja kolmantena tiistaina järjestää EHTOOLLISTIIMI Aivan erityinen palvelumahdollisuus auttaa järjestämään koko seurakunnan yhteinen ehtoollinen. Tule rohkeasti tutustumaan käytännön järjestelyihin, Seija ja Maarit antavat kaiken tarvittavan koulutuksen. Yhteydenotot tiiminjohtajiin: su:n ehtoollinen Seija Huotari [email protected] ja ti:n ehtoollinen Maarit Ukpabi [email protected] Kaikissa vapaaehtoisasioissa voit ottaa yhteyttä Saalemin toimistoon: [email protected] / 09 774 1010. 14 31. heinäkuuta 2014 KRISTITTY kolumni SHUTTERSTOCK Nykymuotoisen ylistys- ja palvontalaulun taustoja Ylistys ja palvonta ovat aina olleet oleellinen osa seurakunnan jumalanpalvelusta. Paavali kehottaa kolossalaisia ”laulamaan kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja (Kol. 3:16)”. V astaavasti hän opettaa Efeson uskovia ”veisaamaan yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittamaan ja laulamaan täydestä sydämestä Herralle (Ef. 5:19)”. Ymmärrämme, että ylistys ei ole laulamista, mutta laulun ja muusikin kautta seurakunta voi ylistää, rukoilla, tunnustaa uskonsa ja julistaa Jumalan suuria tekoja. Laulu ei siis ole vain yksi ohjelmanumero, taukomusiikkia puheiden lomassa. Jokaisella seurakunnalla on omat traditionsa, jotka ohjaavat jumalanpalvelusten musiikkia ja muutokset on miltei aina koettu uhkana perinteille. Mitä enemmän seurakunnan, niin kuin yhteiskunnankin, yhtenäiskulttuuri on murenemassa, sitä enemmän tarvitaan avoimuutta ja kykyä ottaa huomioon myös toisten näkemykset. Jokaisella meillä on musiikkimakumme. Toiset arvostavat perinteisiä virsiä ja hengellisiä lauluja, toiset haluaisivat mieluummin laulaa lyhyitä ylistys- ja palvontalauluja jne. Mitä ovat nämä ”nykyaikaiset” ylistys- ja palvontalaulut? Uudentyyppisten ylistyslaulujen historia liitetään USA:n länsirannikolla 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa syntyneeseen hippiherätykseen, Jeesusliikkeeseen. Uskoontulleet nuoret toivat mukanaan musiikkityylinsä; sanoituksia vain muutettiin. Heidän musiikkiansa kutsuttiin Jeesus-musiikiksi. Esittävän ja julistavan musiikin ohessa alettiin lau- laa lyhyitä, melodisia ylistyslauluja. Monet seurakunnat sulkivat kuitenkin ovensa pitkätukkaisilta Jeesus-hipeiltä, ja suhtautuminen heidän populaarikulttuurista vaikutteita ottaneeseen musiikkiinsa oli epäluuloista, jopa kielteistä. Vastustus ei kuitenkaan pysäyttänyt alkanutta herätystä. Perinteisissä kirkkokunnissa virinnyt karismaattinen uudistusliike vaikutti osaltaan uuden musiikkikulttuurin leviämiseen. Karismaattiset konferenssit kokosivat eri puolilla maailmaa tuhansittain osanottajia, ja samoja ylistyskuoroja laulettiin eri kielille käännettyinä. Kansainvälisillä kontakteilla oli suuri vaikutus siihen, että uusi ylistyslaulu tuli tunnetuksi Suomessa jo 70-luvun alussa. Ruotsissa pidetty Karisma 72-konferenssi ja luterilaisten Helsingissä järjestämät karismaattiset tilaisuudet olivat Suomessa alku uudistusliikkeelle, jonka tilaisuuksissa alettiin laulaa kansainvälisesti tunnettuja ylistyskuoroja. Helluntaiseurakunnissa asia sai erityistä huomiota vasta 80-luvulla, kun eri puolilla Suomea järjestettiin ylistysseminaareja ja -tapahtumia. Uusi musiikkityyli ja ylistys herättivät meillä ensin vastustusta. Ristin Voiton julkaisemassa historiateoksessa (v.1994, Suomen helluntaiherätyksen historia) todetaan, että ylistyksen ja palvonnan nimellä kulkenut hurmahenkisyys ehti aiheuttaa vahinkoa joissakin seurakunnissa, mutta toiminnan leviäminen saatiin estettyä. Virheitä varmasti tehtiin, puolin ja toisin, mutta niistä voitaneen oppia. Tarvitaan tasapainoista opetusta , mutta myös avointa ja rakentavaa keskustelua toimintatavoista ja käsityksistä, jotka poikkeavat meidän traditioistamme. Ylistyksen ensimmäinen tuleminen 80-luvun helluntaiseurakuntiin ei ollut ensisijaisesti nuorten juttu. Mukana oli lähinnä nuoria aikuisia ja keski- ikäisiä. Useat heistä olivat olleet mukana kansainvälisissä tapahtumissa, ja monien kasettinauhureissa pyörivät Maranatha Musicin ja Hosanna Musicin ylistysäänitteet. Vasta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa koettiin nykymuotoisten ylistysja palvontalaulujen varsinainen tuleminen helluntaiseurakuntiin, nyt nuorten keskuuteen. Ei ihme, jos jotkut ovat sitä mieltä, että ylistyksessä on kysymys sukupolvien välisistä näkemyseroista. Kesäkonferenssimme ensimmäinen ”ylistyskokous” oli v.1995. Pari vuotta myöhemmin pystytettiin jo oma teltta ylistäjille. Nykyisin pidetään jo itsestään selvänä, että ylistys- ja palvontalaulut ovat osa konferenssimme musiikkia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että näitä lyhyitä ylistys- ja palvontalauluja lauletaan nykyisin kaikkialla maailmassa, niin perinteisten kirkkokuntien karismaattisissa kokoontumisissa kuin ns. vapaiden herätysliikkeiden tilaisuuksissa. Kysymys ei kuitenkaan ole uudesta yhtenäiskulttuurista, vaan ylistys- ja palvontamusiikkiin ja sen esittämiseen vaikuttavat edelleen myös paikalliset traditiot ja kulttuurit. Saalem -seurakunnassa meillä on mahdollisuus saada koko seurakunta, kaikki ikäluokat yhdessä, ylistämään Jumalaa. Tarvitaan keskinäistä yhteyttä ja yhteistä näkyä, jotta eri musiikkiryhmät, kuorot ja soittokunta voisivat kokea olevansa samassa rintamassa johdattamassa seurakuntaa Jumalan läsnäolon kokemiseen. Moninaisuus on rikkautta, myös musiikissa. Siellä, missä Pyhä Henki vaikuttaa, vuosisatoja vanhat ylistysvirretkin lauletaan uudessa virityksessä! H eikki A lastalo KRISTITTY 15 31. heinäkuuta 2014 Saalemin musiikkistrategia – ihanne ja unelma, jota kohden matkaamme Keskinäinen kunnioitus - Toisten ryhmien puolesta rukoileminen ja rohkaiseminen on luonnollisena osana palvelemista - Lavalla palvelevien tsemppaaminen ja esirukous on myös lepovuorossa olevien muusikoiden tehtävä - Musiikissa palvelevat kunnioittavat jumalanpalveluksen eri osa-alueita Sukupolvien välinen yhteys Saalemin musiikkistrategia – ihanne ja unelma, jota kohden matkaamme U uden seurakuntastrategian valmistuessa hallitus pyysi päivittämään myös musiikkistrategian. Arto Hämäläistä pyydettiin kokoamaan työskentelyryhmä, joka tekisi tämän. Työskentelyryhmään kuuluivat Arto Hämäläinen (pj.), Joanna Valtari (sihteeri), Rommy Yrjölä, Juhani Kivikangas ja Joonatan Rautio. Syksyllä 2013 valmistui luonnos Saalemin musiikkistrategiaksi, jota on käsitelty ja lisätyöstetty syksyn ja kevään aikana seurakuntaneuvostossa sekä musiikkiväen yhteyspäivässä. Nyt Saalemin musiikkistrategia on koko seurakunnan nähtävissä ja luettavissa. Seurakunnan musiikkistrategian tavoitteena on mahdollistaa seurakunnan musiikkielämän jatkuminen monipuolisena ja –muotoisena. Musiikkistrategia painottaa sitä, että jumalanpalvelusten ja seurakuntamusiikin tulisi palvella ensisijaisesti seurakunnan perustehtävää eli Jumalan suunnitelman toteutumista. Seurakunnan musiikkitarjonnassa tulee olla musiikkia, joka on tilaisuuden luonteen huomioon ottaen ylistävää, julistavaa ja/tai sielunhoidollista. Koko seurakuntaperheen yhteisessä jumalanpalveluksessa on strategian ja yleisen seurakunnan linjauksen mukaista varata aikaa sopivassa määrin Jumalan ylistämiseen ja ajatusten suuntaamiseen Häneen. Tarpeen mukaan samaan tilaisuuteen voi mahtua myös kaksi erityylistä musiikkiryhmää kokonaisajan sallimissa rajoissa. Se auttaa eri ikäryhmiä löytämään heille ominaisella tavalla musiikin hengellistä elämää rakentavan ulottuvuuden. Käsitellessämme uutta musiikkistrategiaa seurakuntaneuvostossa todettiin, että musiikki ei niinkään ole ikäkysymys vaan makukysymys. Terve musiikkielämä seurakunnassa on jatkuvassa muutoksessa. Seurakuntamme näky on voittaa 30 000 uutta sielua Jeesukselle. Olemmeko siis valmiita myös musiikin osalta siihen muutokseen, jonka nuo 30 000 tuovat tullessaan? Kyse ei ole pohjimmiltaan musiikista vaan Jumalan läsnäolosta. Jumala on se, joka vetää ihmisiä puoleensa. Toukokuussa 2014 musiikkiväki kokoontui yhteyspäivään keskustelemaan musiikkistrategiasta ja pohtimaan yhdessä, miten tavoitteisiin päästään käytännössä ja mitä pitää tapahtua, jotta strategia toteutuisi. Keskustelussa nostettiin esille konkreettisia kehittämisalueita, jotka liittyvät musiikkistrategian arvioihin ja joiden kehittäminen vie seurakunnan musiikkitoimintaa kohti yhteisiä tavoitteita. Saalemin musiikkitoiminta sen mukaan vuonna 2018 näyttäisi tältä (otsikko viittaa musiikkistrategian kehitystavoitteeseen): - Nuoret ovat mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta - Ryhmät tekevät yhdessä – musiikkiryhmien välinen yhteistyö on lisääntynyt - Musiikkiväen ilmapiiri on parantunut - Musiikkiryhmien johtajat kokoontuvat säännöllisesti vuorovaikutteisesti sekä vuorovaikuttavat myös omien ryhmiensä kanssa Musiikin monimuotoisuus ja – tyylisyys - Jokaisessa tilaisuudessa musiikki palvelee tilaisuuden tarkoitusta - Jumalanpalveluksissa on kokeiltu eri rakenteita - On kehitetty uusia tapoja palvella - Uutta sukupolvea on kasvatettu luovasti - Seurakunnan muusikot hyödyntävät sosiaalista mediaa - Saalemin työskentely on projektiluontoista - Eri musiikkityylien mukaanotto on toteutettu - Sanoituksissa on huomioitu myös ei-uskovat - Seurakunnassa syntyy jatkuvasti uusia lauluja - Seurakunnan isot musiikkiprojektit ovat osa seurakunnan ulospäin suuntautuvaa SAALEMIN MUSIIKKISTRATEGIA 2013 Palvelualueet Doksologinen (ylistävä) Missiologinen (evankeliumia levittävä, julistava) Pastoraalinen (opettava, rakentava, kehottava, sielunhoidollinen) Raamatulliset perusteet - Musiikin monipuolisuus ja sen erilaiset palvelumahdollisuudet tulevat hyvin esiin psalmeissa. - Daavidin organisoima musiikkielämä antaa hyvän mallin työn edellyttämästä suunnitelmallisuudesta ja monimuotoisuudesta. - Paavali neuvoo seurakuntia erilaisten musiikkilajien käyttöön (psalmit, hymnit, oodit, Ef 5:19, Kol 3:16) - Ilmestyskirjassa näkyy seurakunnan lopullinen päämäärä, kaikki kansat ylistämässä Jumalaa ja Karitsaa. Osallistavuus Musiikkityönjohtajan toimenkuva Visio (tulevaisuudennäky) - Kunnioitamme erilaisia musiikkimakuja ja – tyylejä, ja olemme valmiit antamaan niille tilaa samankin tilaisuuden aikana. Haluamme palvella tinkien välillä omista mieltymyksistä ollen joustavia suuremman päämäärän hyväksi. - ”Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.” Room 12:10 P iritta P outala , musiikkitoiminnanjohtaja , H elsingin K ristillisen musiikkikoulun rehtori Eri musiikkikokoonpanot tarjoavat palvelumahdollisuuksia seurakunnan jäsenille. Niistä muodostu palvelevia pienryhmiä, joissa toteutuu myös keskinäinen pastoraalinen huolenpito. MUSIIKKITOIMINNAN ARVOT Edistää musiikin avulla Jumalan mission toteutumista. - Musiikkiryhmät ovat saaneet opetusta säännöllisesti Pyhän Hengen toiminnasta - Treenifasiliteetti on parantunut bänditoimintaa ajatellen - Jokainen musiikkiryhmä ja henkilö on tunnistanut rajansa ja lahjansa Musiikkityön johtajan aisapariksi muodostetaan musiikkitoimikunta, jonka tehtävänä on toimia musiikkityönjohtajan tukena seurakunnan musiikkitoiminnan koordinoinnissa ja johtamisessa yhteisen strategian pohjalta. Musiikkiväki toivoi toimikuntaan valittavaksi aktiivisesti musiikkitoiminnassa mukanaolevia, eri ikäisiä ja eri musiikkityylejä edustavia jäseniä, myös ns. rivijäsenien, musiikin kuuntelijoiden edustaja voisi olla mukana. Käytännöntyön toteutuksesta vastaa musiikkityönjohtaja yhdessä eri kuorojen ja musiikkikokoonpanojen vetäjien kanssa. Seurakunnassamme on keskimäärin 10 tilaisuutta viikossa, joissa kaikissa musiikilla on osuutta ja joissa seurakuntamme musiikkiväki palvelee. Uudessa musiikkistrategiassa keskitymme kehittämään musiikin monipuolisuutta ja tasalaatuisuutta kaikkien näiden viikoittaisten tilaisuuksien osalta. Palvelu Seurakunta Jumalaa ylistävänä yhteisönä, joka vetää puoleensa kaikenikäisiä ja kaikenlaisista taustoista tulevia. Missio (päätehtävä) Keskinäinen kunnioitus - Vapaus osallistua oman tilanteensa mukaan on lisääntynyt - Salin akustiikka on parantunut ja äänentoisto on tasalaatuista Vaikka samassa tilaisuudessa on rajattu mahdollisuus kovin monien ryhmien esillä olemiseen, on hyvä käyttää monipuolisesti hyväksi seurakunnan laaja-alaista musiikillista osaamista. Mm. konserttien ja musiikkipainotteisten erityistilaisuuksien järjestäminen tarjoaa runsaasti palvelumahdollisuuksia. Musiikin tulee tarjota jokaiselle mahdollisuus olla osana Jumalaa palvelevaa ja ylistävää yhteisöä. Yhteinen jumalanpalvelus Strategian mukaista on varata aikaa sopivassa määrin Jumalan ylistämiseen ja ajatusten suuntaamiseen Häneen. Tarpeen mukaan samaan tilaisuuteen voi mahtua myös kaksi erityylistä musiikkiryhmää kokonaisajan sallimissa rajoissa. Se auttaa eri ikäryhmiä löytämään heille ominaisella tavalla musiikin hengellistä elämää rakentavan ulottuvuuden. Palvelu Osallistavuus Musiikin monimuotoisuus ja – tyylisyys Sukupolvien välinen yhteys - Haluamme nähdä seurakunnan eri sukupolvien palvelevan yhdessä musiikin avulla Herraamme. Samalla tulee olla avoimuutta myös eri tyyleihin painottuville tilaisuuksille. Musiikin tulisi puhua keskiverto kuulijalle hänen ymmärtämällään ”kielellä”. - Suuressa monikulttuurisessa seurakunnassa kaikkia ei voi miellyttää yhtaikaa, mutta kaikki voidaan ottaa huomioon jollain tavoin. Unelmoimme seurakunnasta, jonka jokainen voisi tuntea kodikseen. Monimuotoisen musiikin avulla pyrimme palvelemaan ja kohtaamaan kaikkia ikäryhmiä sekä eri kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevia seurakuntalaisiamme. Tämän lisäksi pyrimme tietoisesti löytämään lauluja, jotka koko seurakunta voisi omistaa itselleen. - Näemme Saalemin musiikkielämän yhtäältä monimuotoisena ja rikkaana. Samanaikaisesti luomme yhteistä ja yhtenäistä musiikkikulttuuria, joka kauniiden, rohkaisevien ja Kristusta korottavien laulujen kautta liittää eri ikäryhmät yhteen Kristuksessa. - Toimia musiikkikoulun rehtorina - Koordinoida ja johtaa musiikkitoimintaa yhteistoiminnassa musiikkitoimikunnan ja seurakunnan johtajan kanssa - Vastata musiikkisuunnitelman tekemisestä toimintakausia varten (syksy, kevät, kesä) - Kartoittaa seurakunnan piirissä olevia musiikkiryhmiä ja auttaa niitä löytämään oman palvelualueensa - Toimia linkkinä musiikkikoulun ja srk:n välillä ohjaten kasvavia muusikoita löytämään paikkansa seurakunnan musiikkitoiminnassa - Huolehtia pastoraalisesti musiikkitoiminnan avainhenkilöistä Musiikkitoimikunnan tehtävä - Toimia musiikkityönjohtajan tukena seurakunnan musiikkitoiminnan koordinoinnissa ja johtamisessa yhteisen strategian pohjalta. - Tehdä tarvittaessa yhdessä musiikkityönjohtajan kanssa ehdotuksia hallitukselle strategisista muutoksista. - Musiikkitoimikunnan jäsenien tulee edustaa kokonaisvaltaista näkemystä ja heidän tulee olla yhteiseen musiikkistrategiaan sitoutuneita. Musiikkityönjohtaja voi operatiivisesti muodostaa tarpeen mukaan kuorojen ja eri musiikkiryhmien vastuuhenkilöistä työryhmiä käytännön toiminnan suunnittelemiseksi M usiikkistrategian työryhmä /21.5.2013 SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ti-pe klo 10–13. Toimisto on suljettuna maanantaisin. Päivystävä pastori Pastoripäivystyksen numeropalvelu puh. 050 300 7360 alkaa toimia viikolla 34 ti-to klo 10-13. SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin................................ 050 502 9001 Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori matkapuhelin................................ 040 960 8979 Mohammad Modaber, farsinkielisen työn pastori [email protected] matkapuhelin..................................050 5029007 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö matkapuhelin................................ 050 5029002 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori matkapuhelin................................ 050 502 9008 Esko Matikainen, seurakuntapastori, matkapuhelin .............................050 502 9004 Katri Salmela, Lapsityön johtaja, matkapuhelin..................................050 502 9013 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] Tiina Matela, tiedotusvastaava matkapuhelin..................................050 300 7185 Ilari Ilmakangas keittiövastaava matkapuhelin.................................. 050 441 7176 Jarmo Marjoniemi, talonmies matkapuhelin................................ 050 502 9009 KRISTITTY-LEHTI Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) [email protected] Maikki Kuittinen, Seurakuntapastori, koulutus- ja valmennustyö vt. lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin................................ 050 502 9010 Ari Kattainen, seurakuntapastori, varhaisnuoriso- ja koulutyö matkapuhelin ...............................050 502 9012 MUUT TYÖNTEKIJÄT Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori ..............................................................041 529 6121 MUITA YHTEYSTIETOJA Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä matkapuhelin.................................045 857 3090 Elina Salminen, Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori matkapuhelin................................ 050 502 9006 Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä matkapuhelin................................ 050 502 9005 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava matkapuhelin.................................050 300 7025 Päävahtimestari (oto.) Juhani Valo..................0400 365867 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät www.omasaalem.fi -osoitteesta. KUVAT: SAKARI RÖYSKÖ Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011
© Copyright 2024